Page 1

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSLEHTI 4/17 - SUOMI 100 -JUHLANUMERO


PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Vakaa, vauras ja vaikutusvaltainen

V

ain harva suomalaisista on nähnyt koko Suomen 100-vuotiaan matkan. On siis hyvä muistella ja ajatella itsenäistymistä edeltänyttä aikaa ja sitä, kuinka kalliin hinnan moni meitä edeltänyt sukupolvi on joutunut maksamaan, jotta vakaa, vauras ja vaikutusvaltainen Suomi syntyi. Meidän on uudesta luotava maa: Vakaus, vauraus ja vaikutusvalta ei ole mikään maallemme ikuisiksi ajoiksi annettu lahja. Näiden asioiden eteen on jokaisen sukupolven nyt ja tulevaisuudessa tehtävä kaikkensa. Maailma tuntuu näinä aikoina entistä epävakaammalta ja ailahtelevammalta. Kuitenkin on tärkeä muistaa, että

100-vuotiaalle Suomelle omistettu JUURI ei ole historiankirjoitus. Kädessäsi oleva lehti ei ole myöskään juhlavuoden tapahtumilla mässäilevä uniikki teemanumero. Olemme kuitenkin halunneet tuoda normaalien palstojen lisäksi lehteen tarinoita ja ajatuksia Suomesta: Lehden sivuilla pääset lukemaan nuorkeskustalaisten ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta. Jokainen kirjoitus ja tarina on oman näköisensä, niin kuin jokainen suomalainen, kunta ja maakunta tässä maassa.

Juho Korpela

PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

elämme maailmanhistorian rauhallisinta ja vakainta aikaa. Vaikka maailmalla myrskyää, niin on syytä muistaa, että globalisaatio ja tiedonvälityksen kehitys tuovat julmuudet entistä nopeammin lähelle ihoa.

SUORAAN SUVILTA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Vaikuttava vaihtoehto

T

ätä syksyä voi syystä kutsua elämäni mullistavimmaksi syksyksi. Sain Keskustanuorten liittokokouksessa pari viikkoa sitten luottamuksen toimia liiton puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Tämän huikean porukan äänitorvena toimiminen on tähänastisen elämäni suurin saavutus. Edeltäjäni Hilkan saappaat ovat suuret täytettäviksi, mutta yritän parhaani - ja tässä järjestössä se onneksi riittää. Keskustanuoret on minusta muutakin kuin vain poliittinen nuorisojärjestö. Se on yhteisö täynnä kasvamista, ystävyyttä ja toisten tukemista. Tämä korostui myös liittokokouksen tunnelmassa sekä hienossa ja reilussa kisassa, jonka kävimme kanssaehdokkaideni kanssa puheenjohtajan paikasta. Vihapuheen, populismin ja poliittisen radikalisoitumisen vahvistuessa Keskustanuorten on tarjottava nuorille vaikuttava vaihtoehto. Mahdollisuutemme ja haasteemme on koota erilaisista taustoista tulevat nuoret yhteen: Lapista ja Helsingistä, idästä ja lännestä, kaupungeista

ja maalta. Keskustanuorten, jos joidenkin, on pidettävä huolta, että myös tulevaisuuden nuoret saavat kasvaa vapaassa, demokraattisessa ja turvallisessa maassa ja elinkelpoisella maapallolla. Keskustanuorissa yhdistyy lämpö ja välittäminen, tahto ja taito muuttaa maailmaa sekä rohkeus olla osa muutosta. Loppujen lopuksi vaikuttamiseen tarvitaan vain luottamusta, itseemme ja toisiimme - silloin voimme saavuttaa mitä tahansa. Kiitos, että olette luottaneet minuun. Nyt on aika kääriä hihat!

Suvi Mäkeläinen

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA suvi.makelainen@keskustanuoret.fi

| 2


4 / 17 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Ajatuksia 100-vuotiaasta Suomesta s.12

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

s.5

JUUREVA/

s.26

Suvi Mäkeläinen

s.20

LIITTOKOKOUS

s.24

ARKADIAN TERVEISET

s.30 s.34 | 3

ULKOSUHTEET/ Rotterdam

POLITIIKAN ABC

KV-SUHTEET


LEHDEN TEKIJÄT

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Juuren avustajat TOIMITTAJA:

Sofia Tuisku: Olen 26-vuotias maantieteilijä, joka työskentelee päivisin tiedottajana ja opiskelee iltaisin tradenomiksi. Opiskeluiden lisäksi suurimman osan vapaa-ajasta vie Madde-bokseri, jonka kanssa kiertelemme Espoon metsissä ja kulutamme agilitykenttiä. Espoolaisena maaseudunkehittäjänä suurin rakkauteni on aluekehitys ja alueiden vuorovaikutus, joista innostun myös politiikassa eniten. Olen mukana puolueen aluekehitystyöryhmässä ja ensi vuonna Uudellamaalla erilaisissa luottamustoimissa.

TOIMITTAJA:

TOIMITTAJA:

Kaisa Oinas-Panuma

Lotta Järvinen

Olen 21-vuotias kuhmolaisnuori, jon-

Olen 25-vuotias keskus-

ka elämää värittävät yhteiskuntatie-

tanuori Tampereelta.

teiden opinnot Joensuun kampuksel-

Opiskelen kodinhuolta-

la, luottamustoimet liittohallituksesta

jaksi ensimmäistä vuotta

Kuhmon kaupunginvaltuustoon ja

Harrastan politiikan lisäksi

kaikenlainen puuhailu musahom-

lenkkeilyä ja lukemista.

mista alkaen. Monikuntalaisuus läsnä arjessa lähes päivit-

Liityin vuonna 2012 Keskustan sekä Pirkanmaan Keskusta-

täin. Pohjois-Karjala viehättää mutta Kainuu on vahvana

nuorten jäseneksi. Nykyään vaikutan Tampereen Keskustan

minussa.

kunnallisjärjestön johtokunnassa sekä Pirkanmaan Keskustanuorten johtokunnassa.

Kaisa Oinas-Panuma

TOIMITUS Päätoimittaja Juho Korpela Toimituspäällikkö Ilona Suuronen

AVUSTAJAT Sanni Kariniemi Sofia Tuisku Lotta Järvinen

PAINOPAIKKA

Laura Hämäläinen

Punamusta Oy

JUURI - Nuorkeskustalainen

Ville-Veikko Päivömaa

Lehti on painettu ympäristö-

aikakausilehti ISSN 2341-9350

Lauri Heikkilä Sonja Kouvo Santtu Vekkeli Justiina Kaleva Anssi Ylirönni Liina Tiusanen Sami Hänninen Reetta Paukkunen

ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-,

JULKAISIJA

ja tiedelehtien liiton jäsen.

Suomen Keskustanuoret

Seuraava lehti ilmestyy

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI info@keskustanuoret.fi

| 4

helmikuussa 2018.


JUUREVA

Urjalasta maailmankartalle

Suvi Mäkeläinen voitti Keskustanuorten puheenjohtajakisan Joensuun liittokokouksessa. Pieneltä kylältä ponnistanut kaupunkipoliitikko johtaa Suomen suurinta poliittista nuorisojärjestöä seuraavat kaksi vuotta.

| 5


JUUREVA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Liina Tiusanen Kuvat: Ilona Suuronen

Joskus on lähdettävä kauas, että voi nähdä lähelle. Kliseinen sanonta pitää paikkaansa. Suvi Mäkeläinen lähti lukiolaisena noin viiden tuhannen asukkaan Urjalasta saksalaisen miljoonakaupunki Kölnin kupeeseen vaihto-oppilaaksi ja tuoreena ylioppilaana opintomatkalle Kiinaan. Kiinan ihmisoikeustilanne, ilmansaasteet ja luonnon tuhoutuminen järkyttivät nuorta ylioppilasta. Kokemukset opettivat arvostamaan oman kunnan ja kotimaan elämää uudella tavalla. Toisaalta hän huomasi, että myös Suomessa asioita voisi tehdä vieläkin paremmin. Kouluaikana 25 kilometrin päässä Urjalan keskustasta asunut Mäkeläinen toimi kerhonohjaajana, isosena ja koulunsa oppilaskunnan puheenjohtajana. Vaihtokokemus oli rohkaissut ennestäänkin seikkailunhaluista nuorta. L ukion opettaja kannusti nuoria lähtemään ehdolle kuntavaaleihin, ja Mäkeläinen päätti tarttua haasteeseen. Hän halusi puhua pienten paikkakuntien nuorten puolesta. Kuntavaalien kautta avautui paikka varavaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä. Kun Mäkeläistä pyy-

dettiin mukaan Pirkanmaan Keskustanuorten toimintaan, hän ei vielä aavistanut mihin polku voisi johtaa. Muutaman vuoden aikana se on johtanut Pirkanmaan piirin puheenjohtajaksi ja viime kevään kuntavaalien kautta kaupunginhallitukseen. Mäkeläinen harmittelee, ettei hän ennen ensimmäisiä kuntavaalejaan ollut kuullut Keskustanuorten toiminnasta. – Se osoittaa, kuinka paljon potentiaalia meillä on.

Nuorten osallisuutta vahvistettava Parannettavaa olisi Keskustanuorilla itsellään, mutta myös kouluissa politiikka saisi näkyä enemmän. Mäkeläisen kokemuksen mukaan puolueita käsiteltiin opetuksessa lyhyesti, mutta nuorisojärjestöistä ei koskaan kerrottu. Monille nimenomaan nuorisojärjestö on väylä puolueen toimintaan. Tuoreen puheenjohtajan mielestä poliittisten nuorisojärjestöjen yhteinen haaste on nuorten osallisuuden vahvistaminen. Keskustanuorten tulee tukea nuoria kasvamaan vaikuttajina. – Kaikista ei kuitenkaan tarvitse tulla poliitikkoja, vaan aktiivinen kansalainen voi olla monella tapaa, Mäkeläinen korostaa.


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA

Mäkeläinen uskoo, että nuoria edelleen puhuttelee demokraattinen ja maltillinen yhteiskunnallinen toiminta. Sitä Keskustanuorten tulee tarjota kasvaneen vastakkainasettelun ajassa. Mäkeläisen mielestä keskustalaisuuden vahvuus on kokonaisvaltainen ajattelu, jossa asioita punnitaan eri näkökulmista. Se ei tarkoita, että ollaan hajuttomia ja mauttomia. Keskustassa Mäkeläinen haluaa nähdä ihmisyyden näkökulman paluun poliittisen keskustelun keskiöön. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja puolueen on palattava perusasioiden äärelle. – Monet hallituksen päätökset ovat ottaneet koville pienituloissa ja haavoittuvissa ryhmissä. Mäkeläinen toivoo puolueeseen laajaa tulevaisuuskeskustelua. – Politiikkaa ei voi tehdä lyhyen aikavälin taloustrendien mukaan. Mäkeläisellä on nyt loistava mahdollisuus vaikuttaa keskustan linjaan. Hän edustaa Keskustanuoria keskustan puoluehallituksessa ja työvaliokunnassa. Keskustanuorten puheenjohtaja pääsee myös seuraamaan viikoittain eduskuntaryhmän kokouksia. Mäkeläinen toivoo, että hänen aikansa Keskustanuorten johdossa tullaan muistamaan kaupunkivaikuttamisen vahvistumisesta. – Menestys kaupungeissa on keskustan tulevaisuuden suuri kysymys. Keskustanuorten nokkahahmo haluaa jatkaa myös ympäristöasioiden esillä pitämistä. Mäkeläinen mukailee keskustakonkari Seppo Kääriäistä: – Ympäristöongelmien edessä nöyrtymisen on tapahduttava kauttaaltaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalisti. Mäkeläinen toivoo voivansa tehdä linjakasta politiikkaa. Hän kuvailee itseään ihmisläheiseksi ja välittäväksi. Tarvittaessa hän osaa olla myös räväkkä. – Toivon, että se näkyy.

Tappara vai Ilves? Valitsen Tapparan, koska parempi maalilaulu. Tuntematon sotilas vai Täällä Pohjantähden alla? Molemmat ovat myös Urjalasta kotoisin olevan Väinö Linnan hienoja teoksia. Täällä Pohjantähden alla on minulle henkilökohtaisesti läheisempi, sillä olen saanut esittää Elinan roolia pariin otteeseen näytelmissä. Särkänniemi vai Pyynikki? Pyynikki, koska Tampereen kauneimmat maisemat. Kahvi vai tee? Tee. En ole vielä oppinut juomaan kahvia, kuten kunnon poliitikon kuuluisi. Matti vai Sauli? Matti, ehdottomasti. Matti on huikea ulkopolitiikan osaaja, ja myös Keskustanuorten entinen puheenjohtaja.


| 8


Suomen lippu

S

uomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua. Keväällä 1918 lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa ja erilaisten vaiheiden jälkeen perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin 27.5.1918 ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta. Lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Lähe: Sisäministeriö


KVARTAALIN KOVIMMAT

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto: “Höpö höpö, Mauri Pekkarinen ja Sirkka-Liisa Anttila!”

L

astenpsykiatri Jari Sinkkonen väärinymmärsi Opetushallituksen

Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

sukupuoliin liittyvän ohjeistuksen siitä, miten sukupuolten ta-

sa-arvoa ja moninaisuutta voidaan edistää perusopetuksessa. Ohjeis-

Mensan blogissa käsiteltiin yhdysvaltalaistutkimusta, joka osoittaa

tuksessa kukaan ei kiellä ketään kutsumasta tyttöjä tytöiksi ja poikia

että lapset omaksuvat stereotyyppisen käsityksen älykkyydestä ni-

pojiksi. Keskustan pitkäaikaiset kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila ja

menomaan miesten ominaisuutena jo hyvin varhain. Tämän vahvis-

Mauri Pekkarinen järkyttyivät samaisesta aiheesta Twitterissä. Pekka-

taminen vaikuttaa siihen, mistä lapset kiinnostuvat ja voi kaventaa

rinen kirjoitti: “Opetushallituksen mukaan lapsia ei pitäisi kutsua vain

heidän uravalintojaan. Emme halua kasvattaa tällaista kehitystä, jossa

tytöiksi ja pojiksi vaan puhutella nimillä. On aikoja eletty! Kiitos Jari

sukupuolta korostetaan lapsen persoonallisten vahvuuksien yläpuo-

Sinkkoselle, että osoitat moisen menettelyn ”höpö höpöksi”!”

lelle.

Lapset omaksuvat tietyt tarkat sukupuoliroolit jo hyvin nuorena, jol-

- Perusopetuksella on tärkeä tehtävä sukupuolten tasa-arvon edis-

loin syntyy vinouma, jossa lapsi toimii opitun roolin mukaisesti eikä

tämisessä ja sukupuolitietoisuuden lisäämisessä. Oppilaita ohjataan

välttämättä löydä omia persoonallisia vahvuuksiaan. Tämä heijastelee

yksilöllisiin valintoihin, jotta opinto- ja uravalinnat eivät jakautuisi niin

aina ammatinvalintaan ja läpi koko elämän. Kaikki lapset eivät myös-

vahvasti sukupuolten välillä, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja

kään identifioidu vain tytöiksi tai pojiksi.

Arttu Karila muistuttaa.

- Kysynkin nyt Maurilta ja Sirkka-Liisalta: keneltä on pois, jos lapsia

- Me Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat haluamme kohdata ihmi-

kohdellaan kouluissa yksilöinä, omana persoonanaan, eikä vain

sen ihmisenä. Myös koulussa, Mäkeläinen ja Karila toteavat.

tyttönä tai poikana, biologisen sukupuolen edustajana?, ihmettelee

Liittokokous: Keskustalle opetusministerin salkku

K

eskustanuorten liittokokous vaatii keskustalta kunnianhimoista

malaisesta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta elämänmittaiseen

koulutuspolitiikkaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi puo-

oppimiseen. Alkiolainen aate on ennen kaikkea elinikäistä oppimista.

lueen on tehtävä tavoitteellisesti työtä tulevaa hallituskautta varten.

Keskustan on luotava keskustalaiseen ihmiskäsitykseen pohjautuen

Seuraavassa hallituksessa keskustan tulee saada opetusministerin

oma visionsa koulutuksen tavoitteista. Tasa-arvo, maksuttomuus ja

salkku.

jokaisen saavutettavissa oleva koulutus luovat pohjan keskustalaiselle, pitkän aikavälin koulutuspoliittiselle linjalle.

Keskusta on ollut aikanaan luomassa suomalaisen koulutuksen kruununjalokiveä, peruskoulua. Samanlaista rohkeutta ja ennakko-

Vapaa sivistystyölle tulee antaa sille kuuluva arvo muiden tutkintojen

luulottomuutta tarvitaan nyt. Koulutuksen eriarvoistuminen, koulujen

rinnalla. Yhteiskunnan tulee tukea kaikkea oman osaamisen täydentä-

henkilökunnan väsyminen ja koulutuksellisen tasa-arvon rapistumi-

mistä. Tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä osaamiskeskeisyyteen.

nen vaativat keskustalaista otetta nykytilanteen parantamiseksi. Keskustan on tuotava yhteisöllisyys koulutuspolitiikan keskiöön. - Niiailun koulutuspolitiikassa on loputtava. Keskustalla tulee olla

Aktiiviset oppilas- ja opiskelijayhteisöt luovat paitsi me-henkeä,

opetusministerin salkku seuraavassa hallituksessa, keskustanuorten

kasvattavat myös aktiiviseen kansalaisuuteen ja vastuun kantamiseen.

liittokokous linjaa.

Tarve kansalaistaitojen opetukselle on suurta. Keskustan on kansanvaltaisena liikkeenä tarjottava keinot nuorten demokratiauskon

Yksittäisten korjausten sijaan tarvitaan kokonaisnäkemystä suo-

palauttamiseksi.

| 10


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret #kenu17 @Hansvontorp: Kuuri - Aatteellisesta yliannostuksesta kertova nuorkeskustalainen ajankohtaislehti #pilaalehtiyhdellaekirjaimella #kenu17 @Anttisiikaaho: Muuri - nuoralkiolainen ja ylisukupolvinen aikakauslehti Itä-Berliinistä. #pilaalehtiyhdelläkirjaimella #kenu17 @SakariTuomisto: Juri - Avoimesti Venäjä-mielinen valemedia aatteessaan epävarmoille nuorkeskustalaisille. #pilaalehtiyhdellaekirjaimella #kenu17 @kalevanjustiina: Fuuri - Lehti nuorkeskustalaisille, jotka käyttävät voimasanoina anglismeja. #pilaalehtiyhdellaekirjaimella #kenu17 @SakariTuomisto: Jurri - keskustanuorten liittokokouksen myöhäisillan tapahtumista raportoiva ajankohtaislehti. #pilaalehtiyhdellaekirjaimella #kenu17

@keskustanuoret

| 11


TEEMA

Kuvitus: Sanni Kariniemi

Kertomuksia Suomesta Neljä nuorkeskustalaista kertoo seuraavilla sivuilla heille tärkeän tarinan Suomesta.

Itsenäisen oikeuksista Teksti: Kaisa Oinas-Panuma

S

ata vuotta itsenäistä suomalaisuutta – se on kuitenkin suunnilleen viisi kertaa oma ikäni. Okei, 21 vuotta ei mene tasan mutta lähestulkoon kuitenkin.

Olen nuori nainen, joka opiskelee yliopistossa ja tekee politiikkaa, tekee niitä töitä ja asioita, jotka tuntuvat hyvältä ja joka suunnittelee tulevaisuuttaan. Olen itsenäinen ja samanarvoinen kaikkien kanssa. Asun haluamassani asunnossa, syön ruokaa, jota omalla rahalla voin ostaa. Tahtoessani voin muuttaa maailmaa, tai ainakin epäkohtia lähellä ja vähän kauempana. Vuosisatainen Suomi ei estä minulta juuri mitään. Minulla on käytännössä rajattomat mahdollisuudet toimia ja tehdä haluamallani tavalla. Vaikka minunkin täytyy noudattaa lakeja ja täyttää velvollisuuteni, lait ja säännökset on tehty turvaamaan minunkin itsenäistä ja tasa-arvoista toimintaani. Maailman mittakaavassa olen onnekas, jopa tilastollinen harha. Ai nuori nainen korkeakoulussa, kun monella muulla ei ole edes lukutaitoa? Ja politiikassa, kun mielipiteen sanominen ääneen voi laittaa vankilaan? Ihan oikeana, vakavasti otettavana luottamushenkilönä, kun monista tunteellisuus ja inhimilliset poliittiset pyrkimykset ovat heikkoutta? Oikeasti omaa omaisuutta, vapaus käyttää rahaa, elää ilman huoltajaa, kun kaikilla ei ole edes oikeutta omistaa? Ikäiselläni oikeus päättää siitä, kenen kanssa kulkee, milloin yrittää lapsia, kenen kanssa viettää loppuelämä, kun muualla olisi jo ikäloppu tai ainakin naitettu tuntemattomalle rahan toivossa? Nämä ja paljon muuta, eikä ole edes huono, epänaisellinen tai muuten epäilyttävä?

Jos pohditaan mennyttä reilua sataa vuotta, edustamani ihmistyyppi on saanut monia oikeuksia vasta sen aikana. Näistä joitain mainitakseni: 1901 naisille oikeus opiskella miesten rinnalla yliopistossa ja 1907 valittiin ensimmäiset naiskansanedustajat (19 kappaletta, miettikääs sitä), yleinen äänioikeus 1917, naisille kelpoisuus valtion viranhaltijaksi 1926, samapalkkaisuussopimus 1962 ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto perustuslakiin 1995. Toki listauksesta jäi paljon pois, ja saavutuksia on tullut näiden välissä ja jälkeen, kuten ensimmäinen nainen presidentiksi 2000 ja pääministeriksi 2003. Uskallan väittää, että tässä tahdissa parannukset eivät olisi tapahtuneet, jos Suomi ei olisikaan itsenäistynyt. Vain viisi kertaa minun ikäni, ja on saavutettu paljon. Työtä on edelleen tehtävänä, mutta sitä saa olla aika monesta kiitollinen, kun on loppujen lopuksi näin hyvään valtioon sattunut syntymään.

| 12


Kuka tästä olisi edes osannut unelmoida? Teksti: Santtu Vekkeli

S

uomi itsenäistyi sata vuotta sitten. Elämäni olisi vietetty kovin erilaisissa olosuhteissa, jos olisin syntynyt samaan aikaan kuin Suomi itsenäistyi. Elämäni olisi alkanut erittäin heikon ruokatilanteen aikana. Ruokaa oli liian vähän saatavilla ja sen laatu oli usein hyvin heikkoa. Olisi ollut myös hyvin todennäköistä, että saamani vesi olisi ollut kontaminoitunut ihmisistä tai eläimistä peräisin olevilla ulosteperäisillä mikrobeilla. Todennäköisyyteni kuolla vauvana tämän takia olisi ollut merkittävä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua tästä mietimme jo, pitääkö suolisto parasiiteistä päästä eroon vai kuuluvatko ne luonnollisesti osaksi ihmisisen suolistoa. Lähes kaikillahan niitä oli! Olisin syntynyt todennäköisesti vähävaraiseen perheeseen ja kodissani olisi ollut ahdasta. Suomalaisten asumisväljyys on kasvanut moninkertaiseksi itsenäistymisen vuosista. Kotona olevat tuholaisetkin ovat nykyään lähes suojelustatusta vailla! Koimyrkkyä tarvitaan vain mummon tarinoissa. Asumisen taso on parantunut niin, että sadan vuoden takainen eliitti olisi kateellinen perusjampan luukusta. Maailma olisi ollut lapsuudessani ja nuoruudessani täynnä vaaroja. Lapsia kuoli kuin kärpäsiä. Hukkuminen tai loukkaantuminen auto-onnettomuuksissa ja työtapaturmissa oli tavanomaista. Alaikäisiä ikätovereitani olisi kuollut työtapaturmissa joka vuosi. Nykynuoria kuolee alle kahdeskymmenesviidesosa siitä, mitä itsenäistymisvuonna syntyneiden täyttäessä 18. Nykyään äideille ei tule mieleenkään ottaa pikkulasta syliin automatkan ajaksi. Lapset ovat päivähoidossa, eivätkä järven jäällä, vanhempien ollessa töissä. Nyt liian suuren ruoka-annoksen jälkeen juomavedellä toimivaan vesivessaan usean huoneen asuntoni läpi rynnätessäni ja valkoista kaupunkipuiston lunta ihastellessani, muistan olla kiitollinen siitä, että asiat ovat Suomessa näin! Olosuhteet eivät todellakaan ole kaikkialla samoin. Olen saanut nauttia kaikesta olosuhteiden edistyksestä mitä maailmalla on ollut tarjota.

Samalla mietin, saavatko omat ja ikätoverieni lapsenlapset nauttia omalla kohdallaan vastaavasta hyväs-

tä kehityksestä.

Aidosti maksuton toinen aste 100-vuotiaaseen Suomeen Teksti: Lotta Järvinen

P

eruskoulukeskustelu alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin esitettiin ajatus yhdeksänvuotisesta, kaikille maksuttomasta kunnallisesta yhtenäiskoulusta. Peruskoulun tavoitteena oli turvata kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Näin pitäisi olla nykyään myös ammattiin kouluttautumisessa. Sodanjälkeisen ajan merkittävimmässä koulu-uudistuksessa yhdistettiin kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu koko ikäluokan oppivelvollisuuskouluksi. Peruskouluun siirryttiin vaiheittain vuosina 1972-1977 ensin Pohjois-Suomessa ja viimeksi Helsingissä. Peruskoulu-uudistusta edelsivät kansakoulut ja yhteiskoulut. Näissä kouluissa oli jotain samaa, nimittäin oppivelvollisuus ja ilmainen opetus. | 13


TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Suomi elää metsästä Teksti: Ville-Veikko Päivömaa

K

atson junan ikkunasta maisemia lauantaiaamuna. Silmiini kantautuu loputtomasti metsää sekä peltoa. Olen matkalla kotipaikkakunnalleni Luvialle. Juuri metsä on se syy, mikä pohjimmiltaan taas vie minut Luvialle. Olen viikonlopuksi menossa taas metsätöihin. Mikä voisikaan olla parempi tapa viettää viikonloppua, kuin rakkaan harrastuksen parissa?

Myös nykyään oppivelvollisuusaika on ilmaisen opiskelun aikaa, muttei enää sen jälkeen. Puhumme ilmaisesta koulutuksesta koskien myös peruskoulun jälkeistä opetusta, mikä on harhaanjohtavaa. Nykyään kaikki nuoret eivät saa opiskelupaikkaa, koska ne ovat liian kaukana tai koulutus maksaa liikaa. Jopa lukiossa tarvittavat kirjat ja pakollinen tietokone voi olla köyhän perheen lapselle opiskelun aloittamisen este, jos nuori itse ei ole päässyt kesätöihin ja näin saanut kerättyä rahaa sukanvarteen. Opintotukea saavalla omaan kotiin muuttaneella nuorella voi olla myös taloudellisia vaikeuksia koulun kanssa, kun kaikki koulukirjoista tietokoneisiin ja kurssimaksuihin pitää kustantaa itse. Näin ei Suomen 100-vuotisjuhlavuonna pitäisi enää olla! On todella surullista lukea uutisista, että jollakin nuorella ei ole varaa opiskella ja että lähikouluja on lakkautettu. Tämä ei varmastikaan ole kenenkään toivoma tilanne. Rahan ei pidä ratkaista muuttamista lapsuudenkodista eikä ammattia koulun sijainnin mukaan. Kun me nuoret puhumme koulutuksen tasa-arvottomuudesta meidän pitää muistaa myös ne nuoret, jotka eivät kouluihin pääse sekä pidettävä huoli, ettei kukaan nuori syrjäydy. Oli se syrjäytymisuhan alla oleva nuori sitten oma kaveri tai tuntematon, me voimme jo valtuustossa olevien keskustalaisten kavereidemme kautta yrittää tehdä parhaamme.

Me suomalaiset olemme aina eläneet metsästä. Suurin osa hyvinvoinnistamme on pohjautunut metsätaloudesta saataviin tuloihin. Näin on aina ollut historiamme aikana. Paperia tehtiin aikoinaan nopeammin ja paremmin kuin kukaan muu. Sitten tuli digitalisaatio ja sulki paperitehtaita Suomessa. Apua, mikä avuksi? Metsäteollisuus keksi keinot, koska sen oli pakko ja nykyään sellutehtaat jauhavat rahaa kansantalouteemme. Tämä oli jykevä näytös siitä, että metsätalous ja suomalaiset yritykset pystyvät ja kykenevät myös muutoksiin. Metsätalous ei ole Suomesta mihinkään lähdössä. Satavuotinen itsenäisyytemme ja kasvu nopeasti toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi kumpuaa ahkeruudesta. Itselle se viisipäiväinen työviikko muuttuu usein kuusipäiväseksi, koska varsinkin lauantaina on ollut tapana mennä metsätöihin. Olen aina kokenut olevani eräällä tavalla etuoikeutettu tekemään töitä. Suomessa minulla on ollut mahdollisuus siihen. Työnteko tai työpaikan saaminen ei kaikille ole itsestäänselvyys. Luontoa täytyy arvostaa ja ihmisen sekä luonnon välinen suhde on pidettävä hyvänä. Me suomalaiset olemme tässäkin taas maailman taitavinta kansaa.

| 14


Lauluja ympäri Suomenmaan Runot: Justiina Kaleva Nämä runot ovat 60-osaisen runosarjan ensimmäisiä osia ja saavat Juuressa ensimmäistä kertaa päivänvalon. Nämä sekä muut sarjan runot ilmestyvät osoitteeseen mielenimaalaus.blogspot.fi.

1. Kuulkaa korpeimme Metsien tyyni vehreys hiljaisuus ympärillä Kotina sammaleen tuoksu pehmeä, kostea jalkain alla Valkeita kukkia punaisilla hiuksilla Valkea mekko vasten pisamia Perhonen kapeat, kalpeat sormet

2. Kuiskintaa Minä rakastan, mutten sinua enkä kerro miksi Kerro kerro salasi, minun pieni peilini Virkattu hameen helma, kerro kerro tunnussana

3. Jylhien Vuorten takana makasi sänky uusi puuvillapeitteisiin sulje suusi Vuorten tulivuorten lämmin magma Sulaa vesi ja höyrystyy, kuurankukiksi ikkunaan. Kaunista kuin traaginen kuolema.

5. Meidänpä mainetta Voitto, häviö, mitä siitä? Maailma tietää, meidän voimamme riittää. Sisu rakkaan koti-Suomen kiirii korviin muiden maiden Rakkaus tätä maata kohtaan kaatoi metsään sotilaan

4. Järvien loiskintaa Vapaiden järvien vapaat veet Taivas on sininen talvinen tanner valkoinen Koti rannalla kotoisan uoman Hiljainen rauha metsän suoma Liplatus Pulputus Kaivosta vettä Järvestä pyykki Leski laiturin nokassa nyyhki

| 15


TEEMA

| 16


MATISTA PRESIDENTTI 101-VUOTIAASEEN SUOMEEN

PRESIDENTINVAALIT 2018 ENSIMMÄISEN KIERROS - Vaalipäivä sunnuntai 28.1.2018 - Ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 17.-23.1.2018 MAHDOLLINEN TOINEN KIERROS - Vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018 - Ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.-6.3.2018

Presidentinvaalit käydään ensi vuoden tammi- ja helmikuussa. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen tarvitsee koko puolueen tuen taakseen.

Keskustan presidenttiehdokas alkuvuodesta 2018 käytäviin presidentinvaaleihin on puolueen entinen puheenjohtaja ja maamme pitkäaikainen pääministeri Matti Taneli Vanhanen. Vanhanen valittiin yksimielisesti puolueen presidenttiehdokkaaksi Seinäjoen puoluekokouksessa kesällä 2016. Vanhanen puhuu kampanjassaan Suomen kahtiajakautumisen uhasta. Hänen mielestään poteroihin kaivautuminen ei ole hyvä asia.

”Ei ole hyvä, että kaivaudumme poteroihin, joista huutelemme toisillemme. Vähitellen menetämme yhteisen kielen ja ymmärryksen sekä sopimisen ja yhteistyön kyvyn. Tuntuu, että ääripäät eivät enää edes suostu ymmärtämään toisiaan, saati hakemaan ratkaisuja.”

Nettisivuillaan 61-vuotias Vanhanen toteaa, että Suomi tarvitsee ennen kaikkea arvojohtajaa.

”Mielestäni ahkeruus, työnteko, yrittäminen ja toisistamme välittäminen vievät meitä eteenpäin.”

Noste lähtee omista Gallupien mukaan Vanhasen tie presidentiksi ei ole helppo. Kampanjan slogan ”tehdään näistä vaalit” kuitenkin kertoo olennaisen: Vanhanen haluaa presidenttivaalikampanjansa aikana keskustella, valistaa ja kuunnella suomalaisten ajatuksia. Nyt on tilaisuus puhua ulkopolitiikkaa ja haastaa istuvaa presidenttiä. Demokratia ja vaalit vaativat tätä. Vaaleilla on tärkeä merkitys myös Keskustalle puolueena. Alamaissa mateleville kannatusluvuille on mahdollisuus saada nostetta, jos Vanhanen, hänen tiiminsä ja muut keskusta-aktiivit saavat kampanjan ympärille hyvää tunnelmaa ja tekemisen meininkiä. Sen fiiliksen luomiseen tarvitaan myös nuoria ja nuorkeskustalaisia. Juho Korpela, Juuren päätoimittaja | 17


LIITTARISSA tehdään tulevaisuuden historiaa Teksti: Laura Hämäläinen

K

aivan repun pohjalta kynää. Vastaan tulee kasa

kaiden tukijat, ehdokkaita tenttaavat ja karkkia metsästävät

toinen toistaan hienompia esitteitä, rypistyneet

kokoustajat.

äänestyslipukkeet ja mäntysaippua. Kaveri vieressä kysyy naurahtaen, että missä sitä on taas oltu.

On esitteitä ja erilaisia kampanjatuotteita. Tukijoiden takinpielukset koristavat montaa väriä jo heti aamusta.

Vastaan, että Keskustanuorten liittokokouksessa. Mutta itse kokousta vartenhan Joensuuhun on saavuttu. Liittari on ihmisen parasta aikaa. Kun bussi kurvaa hotelli Kimmelin pihaan, on ilmassa jo kihisevää jännitystä. Ehdok-

Joensuun konservatorion käytävillä kuiskutellaan päivän-

kaat juoksevat pikaisesti jo alkaneeseen paneeliin. Ehdokkai-

mittaa suunnitelmia aloitteiden läpivientiin tai kaatamiseen.

den kädet hikoavat ja yleisön somet käyvät kuumina.

Puheenvuoroja viimeistellään ja pohditaan.

Paneelin jälkeen väki kasautuu hotellin aulaan halaamaan

Ja joku lähtee viimehetkillä ehdolle: varapuheenjohtajavalin-

vanhoja tuttuja ja kättelemään uusia. Keskustanuorten liittari

nasta tuleekin vaali.

todella kokoaa koko Suomen nuorkeskustalaisia yhteen. Tällä kertaa Joensuuhun.

Kun väki asemoituu kokoussaliin, jännitys purkautuu hetkeksi ja muuttuu jopa haikeudeksi. Kautensa sunnuntaina päättä-

”Joensuun konservatorion käytävillä kuiskutellaan päivänmittaa suunnitelmia aloitteiden läpivientiin tai kaatamiseen. Puheenvuoroja viimeistellään ja pohditaan.”

vä puheenjohtaja Hilkka Kemppi avaa viimeisen kokouksensa liiton puheenjohtajana. Liittari aloittaa paljon uutta, mutta jättää aina myös jotain taakseen.

Lauantaina tunnelma tiivistyy kokouspaikan käytävillä. Kir-

Tiukka kokouspäivä ei säästä ketään. Vaikka kiire, pienoi-

jaimellisesti. Kokoustilan pieneen yläkertaan juuri kokoussalin

nen stressi ja innostus sekoittuvat kokouksessa, on ilmapiiri

ovien eteen on mahdutettu kaikkien ehdokkaiden ehdokas-

kaiken kaikkiaan kevyt.

pöydät. Ja pöytien ympärillä parveilevat ehdokkaat, ehdok| 18


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

LIITTOKOKOUS

Kun ensimmäinen kokouspäivä on päätetty, kokoontuvat

Sunnuntaiaamuna silmiä painaa, mutta mieli on kirkas.

valiokunnat.

Puheenjohtajapaneelin jälkeen lauantai-ilta rullaa nopeatahtisesti epävirallisten paneelien seuratessa toinen tois-

Valiokunnissa päätetään muun muassa hyväksyä laadittu kan-

taan. Ehdokkaita on moneen kategoriaan: puheenjohtajaksi,

salaispalvelumalli, kv-ohjelma ja kasa järjestöllisiä ja poliittisia

varapuheenjohtajaksi, liittohallitukseen ja kansainväliseksi

aloitteita. Jotkut aloitteet puolestaan jäävät ilman valiokun-

sihteeriksi. Kaikkien ajatuksia Keskustanuorten kehittämiseen

tien tukea – tiukoista keskusteluista huolimatta.

halutaan kuulla. Aina pikkutunneille asti.

Paitsi, että aloitteet määrittävät järjestön suuntaviivoja, on

Sunnuntaina valiokuntien päätökset tuodaan kokoussa-

niillä suuri merkitys kasvatusjärjestössä myös poliittisen de-

liin. Keskustelua käydään, ja vuorotellen punaiset ja vihreät

batoinnin harjoittelun välineenä.

laput nousevat ilmaan, kun Keskustanuorille säädetään poliittisia ja järjestöllisiä suuntaviivoja. Kaikilla on mielipide. Kun

Päivän voisi sanoa huipentuvan monta kertaa, ja monille

sääntömääräiset asiat on naputeltu pöytään, on vaalien aika.

päivän huiput ovatkin erilaiset. On oman puheen loppuhuipennusta ja poliittisia voittoja. Joku lataa Twitterin ja twiittaa

Vaalit käydään. Ja niin Keskustanuorilla on uusien linjavetojen

ensimmäistä kertaa ikinä #kenu17 tägillä. Tai löytää aivan

lisäksi uusi johto.

uuden poliittisen teeman itselleen tutkittavaksi. Kun liittokokous päättyy, on takki tyhjä. Vielä sinä päivänäkin, Vaikka viikonloppu on täynnä huippuja ja huumaa, varmaa

kun kampanjatuotteena saatu mäntysaippua löytyy repun

on, että kaupungin vieraana on aina hieno olla.

pohjalta, on liittariväsymystä hieman jäljellä.

Joensuun kaupungin vastaanotto taidemuseolla on hie-

Mutta kokouksen jälkeenhän vasta alkaa se työ, jota varten

no tilaisuus. Iltatilaisuudessa paitsi kerrotaan kaupungista

noin 200 nuorkeskustalaista on Joensuuhun kokoontunut.

lukuisille uteliaille korville, myös nautitaan nuorkeskustalais-

Järjestön kehittäminen.

ten seurasta. Minglailu käy kuumimmillaan juuri, kun on aika siirtyä kohti illan toista kohokohtaa. Puheenjohtajapaneelia.

| 19


LIITTOKOKOUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

VALITUT Puheenjohtaja

Suvi Mäkeläinen

Varapuheenjohtaja Janne Kallunki Reetta Paukkunen

Liittohallitukseen 2018-2019 Oliver Pietilä Sofia Mänty Matti Linna Heli Hänninen Valtteri Paakki

Liittohallitukseen 2018 Ville-Veikko Päivömaa Teemu Ikonen

Varajäseniksi 2018 Jaakko Kujala Taru Jokinen


Maitoa Keskustanuorten tapahtumiin Keskustanuorten vuotuista liittokokousta vietettiin Joensuussa. Mielenkiintoinen viikonloppu huipentui henkilövaaleihin, joissa Keskustanuorille äänestettiin muun muassa uusi puheenjohtajisto. Viikonloppu oli hyvin organisoitu ja Joensuu tarjosi loistavat puitteet liittokokoukselle. Kaikesta hyvästä huolimatta yksi asia jäi vaivaamaan: Maitoa ei ollut tarjolla ruokajuomaksi. Maidon sijaan ruokajuomaksi tarjottiin kotikaljaa, mehua ja vettä. Minun kaltaisilleni maidon juojille tilanne oli vähintäänkin hämmentävä. Ihmettelin, että mistä lähtien mehu on ollut ruokajuoma eikä maitoa edes tarjota? Maidon on todettu olevan yksi terveellisen elämän kulmakivistä, esimerkiksi sen sisältämän kalsiumin ja proteiinin vuoksi. Nämä ainekset edesauttavat luuston ja hampaiden kehittymistä sekä vahvistumista.

Lisäksi kotimaisen maidon juomisella tuettaisiin ahdingossa olevia suomalaisia viljelijöitä, jotka ovat tänä syksynä joutuneet taistelemaan haastavia pohjolan sääolosuhteita vastaan. Mielestäni Keskutanuorten kaltaisen maalaishenkisen nuorisojärjestön pitäisi olla tukemassa suomalaista maataloutta kaikin mahdollisin keinoin. Vaikka joku varmasti ajattelee, ettei yhden viikonlopun maitotarjoilu pelasta viljelijää, on kuitenkin muistettava, että jokainen myyty maitopurkki tuo helpotusta ja turvaa viljelijän raskaaseen arkeen. Kannetaan siis mekin, Keskutanuoret, oma kortemme kekoon. Tarjotaan jatkossa jokaisessa paikallisessa ja valtakunnallisessa tapahtumassa suomalaista maitoa. Teppo Ala-Kasari, Maatalon poika, Jalasjärvi

Keskustanuorten lupaus: maitoa tapahtumiin! Maatalon poika Teppo Ala-Kasari peräänkuulutti maitoa keskustanuorten valtakunnallisiin tapahtumiin. Ala-Kasarin vaatimus on aivan oikea, samoin huoli viljelijöiden pärjäämisestä. Keskustanuoret pahoittelee, ettei liittokokouksen ruokahuollosta vastaavalla yritykseltä ollut huomattu edellyttää maidon tarjoamista. Me maitovyöhykkeillä kasvaneet olemme pitäneet maidon saamista ruokailun yhteydessä itsestäänselvyytenä. Maidon puuttuminen oli lievä järkytys myös allekirjoittaneelle. Keskustalainen kansanliike on puhtaan kotmaisen ruoan paras puolustaja. Keskusta seisoo tuottajan ja kuluttajan

rintamassa. Tämä on syytä muistaa esimerkiksi silloin, kun valitsemme edustajia päättämään yhteiseistä asioistamme Vastaisuudessa pidämme huolta siitä, että kaikissa keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa tarjotaan raikasta ja puhdasta suomalaista maitoa Se on myös kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Antti Siika-aho pääsihteeri Suomen Keskustanuoret


LIITTOKOKOUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KOHTI TASA-ARVOISTA JA KRIISIVALMIUTTA PARANTAVAA KANSALAISPALVELUSTA Keskustanuoret hyväksyi Joensuun liittokokouksessaan itselleen kansalaispalvelusmallin. Edistyksellinen malli pyrkii ratkaisemaan nykyisen asepalveluksen ongelmakohtia, kuten sukupuolten välisen tasa-arvon ja siviilipalveluksen mielekkyyden. Malli pohjaa asevelvollisuuteen, eikä se lähde kyseenalaistamaan Puolustusvoimien asemaa tai sitä, että Puolustusvoimat ei tarvitse nykyistä suurempia sisäänottomääriä.

Kansalaispalvelusvelvollisuus Keskustanuorten mallissa koko ikäluokka, sukupuolesta riip-

Peruskoulutusjakson jälkeen olisi mahdollisuus erikoistua esimerkiksi öljyntorjuntaan, kadonneiden etsintään, pelastustoimeen, vaativampaan ensiapuun, meripelastukseen tai

pumatta, on kansalaispalvelusvelvollinen.

väestönhallintaan kriisitilanteissa.

Vapautuksia velvollisuudesta myönnettäisiin vain erityisti-

Joustavat suoritusmuodot

lanteissa, koska kansalaispalvelus on räätälöitävissä nykyistä asepalvelusta paremmin.

Tulevaisuuskutsunnat Keskustanuorten mallissa kutsunnat eivät ole vain välttämä-

Kansalaispalvelus olisi mahdollista suorittaa nykyistä joustavammin, joten se olisi yhteen sovitettavissa opintoihin ja työelämään. Kansalaispalveluksen suorittamiseen ei myöskään asetettaisi yläikärajaa. Henkilö, joka myöhemmällä iällä alkaisi katua päätöstään totaalikieltäytymisestä, voisi siis vielä

tön, hallinnollinen tapahtuma, jossa henkilön palveluspaik-

hakeutua kansalaispalvelukseen.

ka määritetään. Kutsunnat olisivat huomattavasti laajempi

Totaalikieltäytyminen

tapahtuma, jotka toteutettaisiin monialayhteistyönä. Asepalvelukseen valitaan kutsunnoista halukkaat ja pätevimmät. Jos halukkaita ei ole riittävästi Puolustusvoimien tarpeisiin, voidaan ikäluokasta määrätä tarvittava osuus asepalvelukseen.

Asepalvelus Keskustanuorten mallissa Puolustusvoimien tehtävä pysyisi ennallaan, mutta kutsuntajoukko, josta soveltuvimmat valitaan koulutukseen, kaksinkertaistuisi.

Kansalaispalvelus Asepalveluksen rinnalle luodaan aseettomiin, yhteiskunnalle

Nykytilanteessa Suomi on saanut moitteita siitä, että asepalveluksesta kieltäytyminen on johtanut 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. Keskustanuorten mallissa henkilö, joka kieltäytyy suorittamasta ase- tai kansalaispalvelusta, ilman että siihen on erityisen perustellusta syystä myönnetty vapautus, maksaa asevelvollisuusaikanaan muiden verojensa lisäksi maanpuolustusveroa. Asevelvollisuusajaksi lasketaan aika, jolloin henkilö on 18-60 vuotias. Maanpuolustusveron tuotto kohdennetaan turvallisuuden ylläpitoon.

Reservi

tärkeisiin siviiliturvallisuuden tehtäviin keskittyvä koulutus-

Kansalaispalveluksen suorittaneista muodostetaan aseetto-

järjestelmä. Aseeton kansalaispalvelus tähtää yleisen kriisinsietokyvyn kasvattamiseen sekä koko ikäluokan potentiaalin hyödyntämiseen kansallisen turvallisuuden tehtävissä.

kuten tavanomaistakin reserviä. Yhteiskuntaa kohtaavissa

mien turvallisuustehtävien reservi, jota kertauskoulutetaan kriiseissä myös aseeton reservi voidaan kutsua palvelukseen koulutustaan vastaaviin tehtäviin tukemaan viranomaistoi-

Kansalaispalvelukseen kuuluisi kaikille peruskoulutusjakso,

mintaa.

joka koostuisi liikunnasta, ensiavusta ja viestintätaidoista. Teksti: Toimitus


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 23

LIITTOKOKOUS


ARKADIAN TERVEISET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PUOLAN ilmastokokoukselle

kovat odotukset

P

ariisin sopimuksessa asetetut kansalliset päästövähennystavoitteet nostavat maapallon keskilämpötilaa 2,8 asteella. Kyse ei ole siitä, että

20 asteen sijaan päivälämpötila olisi 22 astetta, vaan olennaista on keskilämpötila. Maapallon keskilämpötilan noustessa lähes kolmella asteella, useat tulevat kärsimään kuivuudesta, toiset alueet taas tulvista ja rankkasateista. Napajäätiköt sulavat ja tutkijat ennustavat, että noin miljoonaa eläinlajia uhkaa sukupuutto. Jos ilmaston lämpeneminen olisi tapahtunut muutamia tuhansia vuosia sitten, kasvit ja eläimet olisivat kyenneet mukautumaan lämpötilan nousuun muuttamalla vähitellen useiden sukupolvien ajan. Tämä ei ole nykyään mahdollista, sillä maapallon eläimistö ja kasvisto on enemmissä määrin keskittynyt suojeltaville alueille, joiden ulkopuolella on yhdyskuntia ja maataloutta. Neuvottelut marraskuussa pidetyssä Bonnin ilmastokokouksessa loivat lähtökohdat Pariisin sopimuksessa linjattujen toimien toteuttamiseksi. Bonnissa päätettiin runko, miten toimia päästöjen vähentämiseksi raportoidaan ja seurataan. Hanke aloitetaan ensi vuonna ja säännöt jäävät ratkaistavaksi Puolassa järjestettävään ilmastokokoukseen, jota kohti katseet ovatkin jo kääntyneet.  Suurta keskustelua Bonnissa herätti myös kehitysmaiden vaatimus vauraiden maiden lisätoimista ennen vuoden 2020 Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa. Lisäksi köyhät ja haavoittuvammat maat vaativat, että maksajamaat esittäisivät etukäteen maksuaikataulun ja rahamäärät, jotta saajamaat voisivat suunnitella omia ilmastotoimiaan. Tämä on ongelmallista siinä mielessä, että maiden on vaikea tehdä lupauksia tulevien hallitusten puolesta.

“Suomi on edelläkävijä sekä ilmastonmuutoksen lieventämisessä että mukautumistoimissa. Suomen tulee näyttää hyvää esimerkkiä ja edistää neuvotteluja aktiivisesti.” Vaikka Bonnin ilmastokokouksen tulokset eivät ole riittävät, ne antavat selkeät suuntaviivat ensi vuoden Puolan ilmastokokoukselle, josta tulee epäilemättä vaikea. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaati kunnianhimoisempia toimia. Saastuttavin fossiilinen energiamuoto hiili ja siitä luopuminen on varmasti yksi oleellisimmista kysymyksistä seuraavan kahden vuoden aikana. Suomi on edelläkävijä sekä ilmastonmuutoksen lieventämisessä että mukautumistoimissa. Suomen tulee näyttää hyvää esimerkkiä ja edistää neuvotteluja aktiivisesti. Positiivinen uutinen on, että USA:n päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta ei ole tähän mennessä vaikuttanut suuresti ja muiden maiden yhtenäisyys ilmastotoimissa korostuu. Jokaisen oma rooli ilmastotoimissa korostuu. Kunnat ja paikalliset yhteisöt ovatkin avainasemassa tässä työssä. Petri Honkonen Kirjoittaja on nuori keskustalainen kansanedustaja Keski-Suomesta 

| 24


AATTEEN ABC :

Tällä palstalla käsitellään keskustalaista aatetta historianopiskelija Lauri Heikkilän kirjoittamana.

Keskustalaisuus ja kansainvälisyys

O

letko koskaan miettinyt, mihin juuri sinun oma

Keskustalaisuus on sitä että poliittisilla jakolinjoilla asetutaan

ajattelutapasi perustuu? Jokaisen on hyvä aina välillä

keskelle. Otetaan sovittelijan rooli. Tällä tavalla määritelty-

haastaa ajatuksiaan – ajattelenko tällä tavalla, koska

nä melkein joka maasta voi löytyä keskustalainen puolue.

olen syntynyt tiettyyn yhteisöön, tiettynä aikana, tietynlaiseksi

Vaihtoehto oikeistolle ja vasemmistolle tai muille ääripäiden

ihmiseksi? Vai uskonko, että ajatukseni pätevät kaikenlaisissa

ajatuksille. Vaihtoehto niille ajatuksille, jotka saavat voimansa

kulttuureissa, kaikenlaisissa tilanteissa, että totuudet ovat

toisten laitojen haukkumisesta ja vastakkainasettelusta.

lopulta kaikkialla samat? Tiedänkö toisten asioista paremmin kuin he itse? Ymmärtääkö joku muu minua paremmin kuin

Liberaalit ja demokraatit ympäri maailman ottavat paikkansa

minä itse?

poliittisesta keskustasta siinä missä keskustalaiset Suomessa. Oleellista on kussakin maassa vallitseva yhteiskunnallinen

Ajattelu voisi siis olla universaalia tai kulttuurisidonnaista.

keskustelukulttuuri. Vastakkainasettelevan keskustelukulttuu-

Samoin kuin globaalia tai lokaalia. Mutta mitä on ajatella

rin vaihtoehdoksi keskeltä luodaan kolmas tie, jolla tärkeintä

globaalisti tai lokaalisti keskustalaisittain? Onko aatteemme

on ihmisen asema yhteiskunnassa. Että jokaisella on sekä

yleismaailmallinen vai suomalainen?

vapaus kehittyä ja tavoitella parempaa, että myös vahva vastuu toisista. Tähän sosiaaliliberaalien lokeroon on meidän

Varsinaisia keskustapuolueita maailmassa on suhteellisen

kansainvälisillä kentillä hyvä sujahtaa.

vähän, tai ainakin ne ovat todella pieniä pohjoismaiden ulkopuolella. Saksan vanhin puolue on Keskustapuolue, mutta

Onko Keskusta siis globaali vai lokaali puolue? Onko nuorkes-

puolueella ei ole nykyään juurikaan kannatusta, saati jäseniä.

kusta globaalimpi tai lokaalimpi kuin puolue? Ehkäpä olemme

Keskusta-nimeä on käyttänyt hädin tuskin parikymmentä

lokaali toimija, mutta universaali ajattelija. Kansanliikkeen

puoluetta maailman koko historian aikana.

vahvuus on lokaaliudessa, paikallisuudessa. Että ymmärrämme paikallisia korostuksia ja saamme mukaan ihmisiä, joilla

”Kansanliikkeen vahvuus on lokaaliudessa, paikallisuudessa. Että ymmärrämme paikallisia korostuksia ja saamme mukaan ihmisiä, joilla on hyvin erilaiset lähtökohdat. Tulemme lähelle ihmistä.”

on hyvin erilaiset lähtökohdat. Tulemme lähelle ihmistä. Lokaalius ei ole pelkästään paikkakuntaymmärrystä, vaan myös yleinen periaate siitä että toiminta tulee jokaisen lähelle, on hän millainen tahansa. Nämä ovat myös hyvin universaaleja periaatteita – että ymmärrämme ihmistä kaikkialla, kaikissa tilanteissa.

Nykyään Suomen Keskusta sisarjärjestöineen toimii kansain-

Ihmisyysaatteemme on täysin universaali, sovellettavissa min-

välisesti liberaalien puolueiden ryhmittymissä. Tätä kyseen-

ne vain. Haluamme ymmärtää jokaisen toimintaa ja ajatuksia.

alaistetaan usein. Ovatko liberaalit oikea yhteistyökumppani

On niin monta tapaa olla ihminen, ettei yhdestä valtiosta voi

keskustalaisille? On monta asiaa joista puolueemme ei ole

niitä kaikkia löytää mitenkään. Uskomme, että jokaisella on

samaa mieltä kansainvälisten viiteryhmiensä kanssa. Mutta on

mahdollisuus oppia enemmän ja opettaa muita enemmän.

niitä eroja muidenkin liberaalipuolueiden välillä. Esimerkiksi

Sitten taas, jos tällainen sopuisa kanssakäyminen on uhat-

eurooppalaisessa ALDEssa on sekä liberaaleja, demokraatteja

tuna, on keskustalaisten voimien tehtävä globaalisti ärähtää

että keskustalaisia. Kaikki määrittelevät itsensä eri tavoilla ja

niissä lokaatioissa, missä näin tapahtuu. Pehmeillä keinoilla

korostavat eri asioita, mutta isoista periaatteista ollaan samaa

osoitetaan välittämistä ja välittäminen on paras keino ehkäis-

mieltä.

tä polarisaatiota ja radikalisoitumista. Meillä on koko maailmalle paljon annettavaa.

| 25


Metrossa maailman - lauluja kirjoitan Keskustanuori Sami Hänninen opiskelee viisi kuukautta Rotterdamissa.

P

ieni hengähdystauko kotimaasta ja tutuista kuvioista tekee toisinaan hyvää. Itselleni aukesi mahdollisuus hakea opiskelijavaihtoon kouluni kautta. Valintaprosessin jälkeen sain ilmoituksen, että Alankomaat ja tarkemmin Rotterdam kutsuu. Reilun viiden kuukauden vaihto-opiskelujakson aikana ehtii mukavasti tutustua kulttuuriin ja kaupunkiin. Vastoin yleisiä ennakkoluuloja, Alankomaat on muutakin kuin päihteitä ja prostituutiota. Vaikka paheista onkin taitavasti luotu matkailubrändi, on sivistyksellä ja kaupankäynnillä yllättävän iso rooli Alankomaissa ja varsinkin Rotterdamissa. Ikkunani alta aukeaa näkymä Rein-joen varrelle. Siellä näkyy 40 kilometrin alueelle levittyvä Euroopan suurin satama. Vuosittainen rahtimäärä on yli 400 miljoonaa tonnia (v. 2011). Satama-alue on

vaikuttava näky, eikä rahtilukemia maallikko heti meinaa ymmärtää. Rotterdamin keskustaa pommitettiin pahoin toisen maailmansodan aikana. Tämä harmillinen tapahtumasarja on kuitenkin mahdollistanut sen, että arkkitehtuuri täällä on poikkeuksellisen hienoa. Keskustan taajamassa kaikki on käytännössä uutta ja näyttävää. Asemarakennus, kauppahalli, kuutiotalot, sillat, euromast.. Täällä riittää turistille ihmeteltävää. Euroopan laajin korkeakouluvaihto-ohjelma on nimetty, kenenkäs muunkaan kuin Erasmus Rotterdamilaisen mukaan. Erasmus Rotterdamilainen oli antiikin Euroopan aikainen humanisti, filosofi ja kirjailija. Käytännössä siis majailen tällä hetkellä kaiken eurooppalaisen kaupan ja sivistyksen lähteellä. Kärjistetysti sanoen.

| 26


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Muutoin kulttuuri täällä on jokseenkin samanlaista kuin Suomessa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Oli ilo huomata tänne saapuessa, että käytännössä jokainen vastaantuleva osaa puhua englantia. Ihmiset ovat ystävällisiä ja hieman avoimempia. Tähän on ollu vaikea tottua, että kaikkia voi tervehtiä ja julkisissa on okei istua viereiselle penkille.

”Olutta täällä arvostetaan ja juodaan paljon. Mutta siinäkään päihtyminen ei ole keskiössä, vaan seurallisuus ja laadusta nauttiminen.” Viiniä saa ruokakaupasta, mutta harvalla näkee viinipulloa ostoskorissa. Kannabista saa coffee shopeista, mutta yllättävän harvoin siihenkään törmää. Juteltuani paikallisten nuorten kanssa, ymmärsin että kannabiksen käyttö ei ole heille mikään “iso juttu” vaikka se onkin sallittua. Olutta

ULKOSUHTEET

täällä arvostetaan ja juodaan paljon. Mutta siinäkään päihtyminen ei ole keskiössä, vaan seurallisuus ja laadusta nauttiminen. Alkiolainen vastuullinen vapaus tuntuu ainakin osittain toimivan täällä erinomaisesti. Suomesta tiedetään täällä kohtuullisen paljon. Pohjoismaat nähdään yleisesti edistyksellisinä valtioina kaiken suhteen. Monet haaveilevat pääsevänsä joskus kokemaan suomalaisen luonnon, lapin ja revontulet. Suosittelen aina paikallisille Suomea. Ja teille lukijoille Alankomaita sekä vaihtojaksoa ylipäätään. Hetki kauempana kotoa antaa perspektiiviä elämään, sekä arvokasta kokemusta ansioluetteloon. Met vriendelijke groeten, Hännisen Sami Kenu-veteraani

| 27


KENTÄN ÄÄNI

”Usein lähipiiri kysyykin, miksi olen niin tarkka, miten sinulla riittää rahat ja eikö tuo ole täysin hölmöä. ”

PUHDAS RUOKA ON MYÖS VALINTA N

äiden ruokakohujen jälkeen alan pakostakin miettiä, vieläkö kotimaista maataloutta alas ajavat ihmiset pitävät kiinni mielipiteestään. Liedelläni porisee parhaillaan paikallisista raaka-aineista tehty hirvenlihakeitto. Olen ärsyttämiseen asti puhunut siitä, että meillä syödään mahdollisimman pitkälle kotimaista ja mielellään lähituotettua ruokaa. Ulkomaalaisia liha- ja maitotuotteita meillä ei syödä lainkaan. Myös viljatuotteet alkavat olla täysin kotimaisia. Usein lähipiiri kysyykin, miksi olen niin tarkka, miten sinulla riittää rahat ja eikö tuo ole täysin hölmöä. Olen tarkka siksi, että haluan syödä joka osa-alueella puhtaasti ja eettisesti tuotettua ruokaa. Minun viljatuotteisiin ei ole käytetty sitä puhdasta vettä, joka olisi tarvittu paikallisten juomavedeksi eikä bataattiranskalaisten sijaan perunasta

valmistettuja ranskalaisia ole tuotu ensin laivalla jostakin. Koen, että puhtaan ruoan syöminen on myös valinta, mihin rahansa sijoittaa. En tee vuosittaista ulkomaanmatkaa enkä kulje juuri yöelämässä. Sijoitan rahani ennemmin metsästys- ja kalastusreissuihin sekä kaupassa tehtäviin ruokaostoksiin. Elämä on täynnä valintoja ja olen valintani tehnyt. Minusta minun tai kenenkään kotimaista ruokaa syövän ei pitäisi joutua selittämään turvallisen ruoan syömistä kenellekään. Suomalainen ruoka on tutkitusti puhdasta ja eettisesti tuotettua. Toivottavasti jokainen pohtii näiden kohujen jälkeen omia ruokatottumuksia. Ei ainoastaan lihatuotteiden kohdalla, vaan myös muiden ruokatuotteiden kohdalla. Reetta Paukkunen Keskustanuorten varapuheenjohtaja | 28


JUURET Keskellä kehää Kotiseuturakkaus on usein vastaus siihen, miksi joku asuu pienellä paikkakunnalla. Minulle se on syy siihen, miksi haluan asua Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Minulle Espoo ei ole mahdollisuus työllistyä, ei nauttia palveluista tai mennä sinne, missä muutkin ovat. Minulle se on koti, jonne vetävät ihmissuhteet, muistot ja kotiseuturakkaus.

teetti ei olekaan ollut espoolaisten vahvuus. Paitsi toki silloin, kun joku kehtaa ehdottaa pääkaupunkiseudun kuntaliitosta. Ei ikinä, että yhdistyisimme Vantaaseen. Kun mietitään yhteistä vihollista, silloin löytyy yhteistäkin. Onhan meillä täällä paljon kauppakeskuksia, rantaviivaa ja 90 järveäkin, purjeveneitä, Länsimetro ja pohjoisessa valtavasti metsää.

Kotikaupunkini koon ansiosta en joudu tekemään sitä samaa, mihin pienemmiltä paikkakunnilta tulevat ovat tottuneet - selittämään, missä koko paikka oikein on. Vaikka sijainti on valtaosalla ainakin suurin piirtein hallussa, loppu on yleensä yhtä mysteeriä. Jos Vantaan Tikkurilan saa laskea keskustaksi, Espoo on maamme ainoa kaupunki, josta sellainen puuttuu. Onhan se kieltämättä vähän hassua.

Täällä on hyvä elää taajamalaista elämää, niin kuin itse asian tykkään ilmaista. Täällä pääsee ulkoilemaan, tarvittaessa Helsingin yöelämään ja palveluihin, aina on kauppakeskus ja automarketti lähellä ja yhteydetkin pelaavat. Kaikessa moninaisuudessaan Espoo mahdollistaa monenlaisen elämän: jollekin se on silkkaa citylaiffia, toiselle mahdollisuus asua väljästi pääkaupungin läheisyydessä.

Ei ihme, että Espoo on monelle mysteeri. Espoo on kaupunki, jonne ei vie yhtään opastekylttiä. Mihin oikein pitäisi mennä, kun menee Espooseen? Helsinkiläisille olemme landea, perämetsää ja omakotitaloja, muulle Suomelle taas vähän sama kuin Helsinki. Alue, jonka asutus jää kehä ykkösen ja kolmosen väliin ja joka on kaupunki, koska sinne on änkeytynyt niin monta pientaloasujaa. Kaikessa hajanaisuudessaan paikallinen identi-

Ymmärrän, että keskustattomuus ja opastekyltittömyys hämmentävät. Ne kertovat siitä, että espoolaisuus on vähän erilaista eri puolilla kaupunkia. Minulle se on mahdollisuutta monipuoliseen elinympäristöön, jossa yhdistyvät kaupunkilaisuuden ja taajamalaisuuden parhaat puolet. Teksti: Sofia Tuisku | 29


Politiikan

JUURI esittelee tällä palstalla Keskustanuorten tiivistettyjä kantoja. Kannat on koottu muun muassa poliittisista ohjelmista sekä liittokokousaloitteista ja ne on lajiteltu aakkosjärjestyksiin. Pystyt tutustumaan osioon tarkemmin Keskustanuorten nettisivuilta. www.keskustanuoret.fi

Suomalaisten elinikä on pidentynyt ja samalla eläkkeellä oloaika on kasvanut. Suomalaiseen eläkejärjestelmään on tehtävä muutoksia, jotta eläkejärjestelmästä saataisiin kestävä ja se olisi nuorempien sukupolvien saavutettavissa. Tämän vuoksi eläkemaksujen korottamisella on selkeä tarve. Eläkemaksuja on nostettava välittömästi, jotta suuret ikäluokat ehtivät osallistumaan eläkejärjestelmämme kestävyyden varmistamiseen. Eläkemaksujen korotus on kohdennettava yli 53-vuotiaiden työntekijämaksuihin, ei työnantajamaksuihin. Tällä varmistettaisiin, että eläkeikää lähestyvät sekä maksaisivat ja kerryttäisivät omaa eläkettään nykyistä suuremmin, ilman että heidän työllistyminen vaikeutuisi. Eläke kertyy jatkossakin täysi-ikäisenä tehdystä työstä. Eläkemaksuja ei tule asettaa alle 18-vuotiaan tekemälle työlle, sillä se vaikeuttaisi nuorten kesätöiden saamista. Eläkettä kertyy eri elämänvaiheissa eriarvoisesti, tätä tulisi arvostaa ja eläkekertymiä tarkentaa. Nykyisin asevelvollisuus ei kerrytä eläkettä, mutta jatkossa sen tulisi kerryttää eläkettä. Perheiden yksilöllisiä päätöksiä tulee arvostaa, joten kotihoidontuen saajien eläkekertymän tulisi olla nykyistä suurempi. Keskustanuoret eivät näe tarvetta eläkekatolle, eli eläkkeen euromääräiselle maksurajalle. Eläkekaton asettaminen heikentäisi eläkejärjestelmämme uskottavuutta. Verotuksemme huomioi suuria eläkkeitä tehokkaasti, ja poistaa tarpeen eläkekaton asettamisesta.

Suomi on osa Eurooppaa, jossa valtiot eivät selviä ilman yhteistyötä. Kannatamme valtioiden välistä yhteistyötä ja avoimuutta, emme maanosan kokoista liittovaltiota. Euroopan unionin päätöksenteon on oltava kaikilla tasoilla avoimempaa, selkeämpää ja tarkoituksenmukaista. Haluamme, että merkittävät päätökset tehdään eurovaaleissa valitun parlamentin sekä jäsenmaiden hallituksista koostuvan neuvoston hyväk| 30


synnällä, muutoin päätöksentekoa tulee palauttaa jäsenvaltioille ja niiden alueille. Suomi on aktiivinen vaikuttaja Euroopan unionissa. Korostamme Euroopan unionissa pohjoisen ja harvaanasutun maan näkökulmaa. Unionin yhteinen aluepolitiikka aluekehitysvaroineen on tuonut Suomelle paljon hyvää. Aluekehitysvarojen kohdentamisesta tulee jatkossakin päättää paikallisella, ei kansainvälisellä tasolla.

Euro on hyödyttänyt Suomea. Se on tuonut mukanaan vakautta ja matalat korot, mutta siihen ei saa vaihtoehdottomasti hirttäytyä. Luottamus euroon, Euroopan unioniin ja Euroopan tulevaisuuteen on palautettava. Jäsenvaltioiden tulee huolehtia omasta taloudenpidostaan yhteisen valvonnan ja talouslinjan vahvistaessa luottamusta. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen. Eurovaluutan vakauden ylläpito on viime vuosina koetellut kansalaisten oikeudentuntoa, mutta sillä on vältetty talouskriisin kärjistyminen. Kannatamme kohtuullista markkinataloutta, emme keinottelun vapautta. Nykyisen taloustaantuman taustalla on paitsi velkaantuminen, myös täysin reaalitaloudesta irtaantuneen finanssimaailman ylikuumeneminen. Spekulatiivinen pankkitoiminta sekä kaupankäynti joukkovelkakirjoilla ja luottoriskijohdannaisilla pitää erottaa normaalista säästö-, sijoitus- ja lainoituspankeista toisi kaivattua vakautta pääomamarkkinoilla.

Nykyinen lainsäädäntö ei Suomessa määrittelee eutanasiaan tai kuolinapuun liittyviä termejä, vaan kuolinapuun liittyvissä tapauksissa sovelletaan rikoslakia ja potilaslakia. Keskustanuoret näkevät, että on ensiarvoisen tärkeää määritellä eutanasiaan liittyvät termit lainsäädännön tasolla, jotta sekä potilaan että lääkärin oikeudet ja velvollisuudet olisi selkeästi merkitty. Passiivinen eutanasia on laillista, kun se tehdään hyvän lääketieteen käytännön mukaan. Passiivisessa eutanasiassa terveydenhuollon ammattihenkilö pidättäytyy toimenpiteistä, jotka pitkittäisivät elämää. Avustetun itsemurhan tapauksessa terveydenhuollon ammattihenkilö antaa potilaalle lääkkeen itsemurhan tekemiseen. Aktiivinen eutanasia tarkoittaa armosyistä tehtyä tekoa, joka aiheuttaa potilaan menehtymisen. Eutanasia sisältää monia eettisiä kysymyksiä, jonka vuoksi aktiivisen eutanasian saamisen edellytyksenä tulisi olla sietämätöntä kärsimystä kokevan, oikeustoimikelpoisen potilaan vapaaehtoinen, toistuva ja selkeä pyyntö. Potilaan kokema sietämätön kärsimys voi muodostua moniulotteisesta kokonaisuudesta, jossa on ainakin yksi lääketieteellinen osatekijä. Lisäksi lääkärin tulisi todeta potilaan ennuste toivottomaksi. Edelleen asiassa tulee huomioida, että hoitohenkilökunta voi joutua potilaan eutanasiapyynnön ääressä jyrkkään ristiriitaan oman maailmankatsomuksensa kanssa. Keskustanuoret näkevät, että kuolevan potilaan ensisijaisena hoitona kuitenkin tulisi aina nähdä laadukas saattohoito ja kivunlievitys. Tilanteessa, jossa saattohoidolla ei kyetä lievittämään parantumismahdollisuuden menettäneen potilaan fyysisiä kärsimyksiä, tulisi ihmisen itsemäärämisoikeuden mukaisena vaihtoehtona olla myös ihmisen eutanasiatoiveen kunnioittaminen. Keskustanuoret näkevät, että potilaalla tulee olla oikeus aktiiviseen eutanasiaan, kun tietyt kriteerit täyttyvät. Eutanasian ei kuitenkaan tule olla helposti saatavilla oleva vaihtoehto, vaan vakavasti sairaan viimeinen toive. Eutanasian saamisen kriteeristön tulee olla tiukka ja vaatia useamman lääkärin lausunnon.

| 31


KULTTYYRIA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kruununpuisto (2005)

L

Teksti: Lotta Järvinen

Laila Hirvisaaren Imatrankoski-sarjassa kohtaavat tehtaanomistajat ja työläiset, rikkaat aateliset ja intomieliset ylioppilaat. Kruununpuisto(Otava) aloittaa tämän viisi osaisen kirjasarjan. 1900-luvun alun kansainvälinen Imatra vilisee turisteja, venäläisiä ruhtinaita ja englantilaisia lordeja. Vastavalmistuneen Valtionhotellin satumainen miljöö ja virran ihmeellinen voima tuovat yhteen keisarilliset hovipiirit ja suomalaiset isänmaan ystävät, paikalliset lohiveneen soutajat ja Pietarissa kou-

Kirjoittanut: Laila Hirvisaari

litut tarjoilijat. Imatrankosken villiä voimaa on totuttu kunnioittamaan, mutta vuoden 1904 huhtikuisen kevätmyrskyn aikaan se yllättää. Laila Hirvisaari johdattaa lukijansa tähän kuohuvaan ja kiehtovaan aikaan Suomen suuriruhtinaskunnassa, missä poliittisilta ristiriidoilta ei voi välttyä, kun joukossa on porvareita, maanviljelijöitä, työttömiä ja kaikkea siltä väliltä. Kun Kruununpuisto kirjan ottaa käteensä ei voi välttyä koko sarjan lukemiselta: Kirja vetää kokonaan mukaansa.

Tuntematon sotilas (2017)

Ohjaaja: Aku Louhimies

Teksti: Ville-Veikko Päivömaa

S

uomen satavuotisen taipaleen kunniaksi tehty uusintavedos vuoden 1955 Edvin Laineen ohjaamasta Tuntemattomasta sotilaasta on hieno elokuva, joka tekee kunniaa kaikille Suomen puolesta taisteluihin osallistuneille jatkosodassa. Elokuva lähtee alusta kulkemaan alkuperäisen version mukaisesti, jossa sotilaat harjoittelevat jatkosodan alussa. Ensimmäinen reaktio on katsojan kulmasta hieman hämmentävä, koska alkuperäisen elokuvan nähneenä on vaikeaa mieltää uusia näyttelijöitä vanhoihin rooleihin. Sama tunne jatkui läpi elokuvan ja häiritsi ainakin hieman allekirjoittaneen elokuvakokemusta. Elokuvan kohtauksia on hieman muutettu alkuperäisestä versios-

ta, mutta ei liikaa. Uudessa versiossa elokuvaan on tuotu vahvemmin esiin tunteet, rakkaus sekä elämä kotirintamalla. Rakkauden sekä tunteiden korostaminen toivat elokuvalle mukavan vivahteen, joka syvensi katsojakokemusta hyvällä tavalla. Elokuva on tähän mennessä Suomessa tehty kallein elokuva ja tämä näkyy erityisesti erikoistehosteissa. | 32

Räjähdykset sekä taistelukohtaukset ovat todella näyttäviä ja vaikuttavia. Kokonaisuudessaan Tuntematon sotilas on hyvä muistutus nykypolville siitä, ettei itsenäisyys ja hyvinvointiyhteiskuntamme ole koskaan ollut mikään itsestäänselvyys, vaan edelliset sukupolvet ovat tehneet valtavia uhrauksia sen eteen.


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

SARJAKUVA

Sarjakuvataitelija: Anssi Ylirรถnni

| 33


KV-POLITIIKKA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Sonja Kouvo

KUN KAMERAT SAMMUVAT

V

iime vuosina uutisten aiheena on liian usein ollut Syyria ja siellä tapahtuvat kauheudet. Nyt terroria maassa levittänyt äärijärjestö Isis on vihdoin saatu ajettua nurkkaan ja sen elinmahdollisuudet kaventuvat päivä päivältä. Kansainvälisen yhteisön ei pitäisi kuitenkaan vielä huokaista helpotuksesta, sillä avuntarvitsijoita riittää yhä. Kuten tämän vuosituhannen alun virheistä olemme oppineet, ei sekasorrossa olevaa valtiota voi jättää selviämään omillaan. Hallinnollisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vahvan valtion saavuttamiseen tarvitaan useiden vuosien ajan kestävää tukea kehittyneiden maiden taholta. Sisällissota Syyriassa jatkuu edelleen ja tavallisten ihmisten kärsimykset eivät ole ohi. Hallituksen ja kapinallisten taistelut vahingoittavat päivittäin useita siviilejä. Terrorismiakaan ei ole saatu haudattua täydellisesti ja lisäksi maan osia on useiden erilaisten ryhmittymien hallussa. Esimerkiksi näiden kysymysten vuoksi rauhanvälitysyrityksiä tulisi jatkaa, alueen infra-

struktuurin rakentamista tukea taloudellisesti ja asukkaiden hyvinvointiin panostaa. Näin toimimalla voimme estää maan luisumisen jälleen uuden kriisin kouriin. Nykyisyyden lisäksi viime vuosien tapahtumat vaikuttavat merkittävästi myös Syyrian tulevaisuuteen. Maan kokemien kriisien vuoksi Syyriassa kasvaa nyt kokonainen sukupolvi, joka on vailla kunnollista koulutusta. Asiaan tulisi saada nopeasti parannus, sillä koulutuksen puute synnyttää usein näköalattomia ja epätoivoisia nuoria. Nämä nuoret taas ovat otollisia värväyskohteita erilaisille ääriajattelijoille ja väkivallan kierre on valmis. Yhdistyneitä Kansakuntia on kritisoitu riittävien toimien puutteesta Syyrian sisällissodan aikana. Avunannon aloitus kesti aivan liian pitkään ja aiheutti humanitaarisen kriisin syventymistä alueella. Ihmisyyden nimissä olemme kärsimystä kokeneille velkaa tukemme maan jälleenrakennuksen aikana. Vaikka Syyrian kriisi ei olekaan joka päivä pääuutislähetyksen aiheena, ei meidän tulisi unohtaa siellä elämäänsä uudelleen rakentavia ihmisiä. | 34


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2017 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Teemu

Anna Viljanen

Juho Kekäläinen

Suomalainen

Haukipuro

044 276 4224    

050 394 6913

050 364 7287

044 093 1805

annae.viljanen@

juho.kekalainen@

tuukka.suoma-

teemu.haukipuro@

gmail.com

gmail.com

lainen89@gmail.

hotmail.com

com PIRKANMAA ETELÄ-

KAINUU

Suvi Mäkeläinen

UUSIMAA

POHJANMAA

Janne Kallunki

045 113 4194

Väinö Tuovinen

Henni Sippola

044 057 3407

suvi.makelainen@

044 3630 148

040 756 9418

kallunki.janne@

outlook.com

vaino.tuovinen@

sippolahenni@

outlook.com

syk.fi

gmail.com

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-

VARSINAIS-

Heli Hänninen

KESKI-

KARJALA

SUOMI

050 439 6046

POHJANMAA

Susanna

Kenneth Sundberg

poppe.hanninen

Matilda Raiskila

Turunen

040 063 8755

@gmail.com

044 209 0216

040 721 2539

kenneth.k.sundberg

matilda.raiskila@

susanna.a.turunen

@gmail.com

gmail.com

@outlook.com

HELSINKI

POHJOIS-

Liina Tiusanen

KESKI-SUOMI

POHJANMAA

040 822 1469

Samuli Mattila

Hanna Markkanen

Immonen.j@

050 307 2772

050 571 5502

hotmail.com

samuli.mattila@

markkasenhanna

uurainen.fi

@gmail.com

HÄME

POHJOIS-

Santra Rauhaniemi

KYMEN-

SAVO

050 911 0936

LAAKSO

Toini Juvonen-

santrar@hotmail.

Jori Pahtaharju

Nissinen

com

040 685 8589

050 365 0106,

jori@pp1.inet.fi

toinij@hotmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2017 ETELÄ-KARJALA Jere Paajanen 050 312 2206 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Miikkael Azaize 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjavaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Anna-Leena Veteläinen 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sini Niemelä POHJOIS-POHJANMAA 045 1310 714 Niko Pesola kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 7546676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 3122982 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Miro Marjamäki 0503036493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Anna-Leena Veteläinen 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Miro Marjamäki 0503036493 hame@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 050 326 6898 kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara 045 8786300 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Toni Viljamaa 044 3122982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Sonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi 044 7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI Aino Piippo 0400407515 varsinais-suomi@keskustanret.fi


KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys

JUURI 4/17  
JUURI 4/17  

Nuorkeskustalainen aikakauslehti

Advertisement