Page 1

GALLUP: JUURI kysyy ilmastosta s.12-13

TEEMA: Hae liittohallitukseen s.24

TEEMA: Vihreällä aallolla s.28

KOHTUULLISEN LUONNOLLINEN AIKAKAUSLEHTI 3/18 - ILMASTO

JUURISYYSKUU2018.indd 1

24.9.2018 12.01


PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Eduskuntavaaleista ilmastovaalit

S

euraavista vaaleista pitää tulla ilmastovaalit. Siksi JUURI kä-

vaikuttavin keskustelu lähtee kentältä. Nuoret, viedään ilmastokysy-

sittelee tässä numerossa ilmastoa ja sen muutosta. Muutosta

mykset tupailtoihin ja baarikeskusteluihin. Puolueella on vielä aikaa

on mahdotonta pysäyttää, mutta pystymme vaikuttamaan

herätä isommin ilmastoteeman ympärillä eduskuntavaaleja silmällä

sen voimaan.

pitäen. JUURI vaatii puolueelta ja sen nuorisojärjestöltä konkreettisia vaalilupauksia ilmastopolitiikan suhteen.

Keskustanuorten ja Keskustan ei pidä jäädä sivuun, kun keskustellaan ilmastonmuutoksesta. Ilmatilaa ei pidä jättää pelkästään Vihreidelle.

***

Omilla avauksilla ja painotuksilla Keskustanuoret pystyy varmasti

Tuleva vuosi on JUURI-lehdelle iso. Vanhat verkkosivumme ovat

ujuttamaan halutessaan puolueen vaaliohjelmaan ilmastoteemoja.

olleen valitettavasti jo jonkin aikaa poissa käytöstä, mutta ensi vuonna tilanne muuttuu. Saamme uuden ja modernin julkaisualustan

Puolueessa pitää uskaltaa myös keskustella vaikeista asioista, kuten

jutuillemme. Tulemme siirtymään ison harppauksen kohti digitaa-

turpeesta ja biotaloudesta. Niin paljon kuin biotalouttakin meillä

lisuutta. Ensi vuonna (kuten olisi pitänyt olla jo pidemmän aikaa)

hehkutetaan, pitää myös pystyä kriittisesti tarkkailemaan, onko biota-

kaikki isoimmat juttumme löytyvät myös verkkosivuilta. Panostamme

lous jossain tapauksissa uhka ilmastonmuutokselle? Ei varmastikaan

paperiseen versioon yhä: Ensi vuonna paperinen JUURI ilmestyy kaksi

suurimmassa osassa tapauksia, mutta on myös poikkeuksia.

kertaa, mutta digitaalinen JUURI on matkassa mukana läpi vuoden. Muutos on mahdollisuus, muistakaa se!

Keskustanuorissa ympäristö- ja ilmastokysymyksistä keskusteleminen

Juho Korpela

on luonnollista ja päivänselvää. Nuorten täytyy pystyä jalkauttamaan oma ilmasto-osaamisensa myös puolueelle. Ei riitä, että Kimmo

PÄÄTOIMITTAJA

Tiilikainen ministerinä pitää ilmastolippua liehumassa, vaan aidoin ja

paatoimittaja@keskustanuoret.fi

SUORAAN SUVILTA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Ilmastoahdistuksesta ilmastotaisteluun

S

eppo Kääriäinen totesi hetken aikaa sitten, että meidän on

Tällä hetkellä kuitenkin lämpenemistä aiheuttavien päästöjen määrä

kaikkien aika nöyrtyä ekologisten tosiasioiden edessä.

on niin suuri, että lämpeneminen näyttäisi jatkuvan ainakin kolmeen asteeseen. Tämä johtaisi todennäköisesti katastrofiin.

Ihmiskunnalla on todella korkea aika kohdata tosiasiat. Räjähdysmäinen väestönkasvu, ylikulutus ja ilmastonmuutos saattavat johtaa

Jos jäätiköt sulavat, virrat ja koko ilmastotyyppi muuttuvat. Silloin

koko ihmiskunnan sukupuuttoon. Ilmastonmuutoksesta ovat tutkijat

jääkarhut eivät ole ainoa laji, joka tulee häviämään maapallolta.

varoittaneet jo monta kymmentä vuotta, mutta herääminen sen

Tutkijoiden mukaan nyt jo voidaan puhua ihmisten aiheuttamasta

laajuuteen on alkanut tapahtua toden teolla vasta viime aikoina.

kuudennesta sukupuuttoaallosta. Poikkeukselliset sääilmiöt ovat

Tilanne on päässyt niin pitkälle, että enää ei ole kyse ilmastonmuu-

yleistyneet: hurrikaanit, rankkasateet, tulvat, kuumuus, kuivuus. Kun

toksen estämisestä, vaan siihen sopeutumisesta ja lämpötilan kasvun

ilmastopakolaisuus lisääntyy, jää nykyinen “pakolaiskriisi” maail-

hillitsemisestä.

massa hyvin pieneksi yksityiskohdaksi kaiken keskellä.

Pääsemmekö edes Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin? 195

Ilmastonmuutos saa joskus lamaannuttavan ahdistuksen valtaan. Ah-

valtiota sopi yhdessä, ettei maapallon lämpötila saisi nousta kahta

distukselle ei saa antaa periksi. Keskustanuorten ei ole aika luovuttaa,

astetta enempää. Yhdysvallat on presidentti Trumpin johdolla

vaan meidän on taisteltava vieläkin kovemmin tulevien sukupolvien

kääntänyt selkänsä ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle irtautumalla

puolesta. Jokainen meistä voi tehdä oman osansa. Mikä on sinun

sopimuksesta. Tämän johdosta Euroopan, ja Suomen, on otettava

ilmastotekosi?

Suvi Mäkeläinen

entistä vahvempi suunnannäyttäjän rooli ilmastonmuutoksen torju-

KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

misessa.

suvi.makelainen@keskustanuoret.fi

| 2

JUURISYYSKUU2018.indd 2

24.9.2018 12.01


3 / 18 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Ilmastonmuutos ruokkii nälkää s.17 s.18

PAKINA/ Omenatäysmehun negatiiviset ulkoisvaikutukset

s.21

AATTEEN ABC/ Keskustalainen retoriikka

s.31 s.32

ARKADIAN TERVEISET/ Jari Leppä

s.34

s.22

JUURET/ Jyväskylä KULTTYYRIA KV-POLITIIKKAA/ Luontoäidin saappaissa

PAINOPAIKKA TOIMITUS

Ines Masanti

Päätoimittaja

Anssi Ylirönni

Juho Korpela

Väinö Tuovinen

Toimituspäällikkö

Liina Tiusanen

Ilona Suuronen

Arttu Karila Auli Piiparinen

Punamusta Oy

JUURI - Nuorkeskustalainen

Lehti on painettu ympäristö-

aikakausilehti ISSN 2341-9350

ystävälliselle suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-,

JULKAISIJA

ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy

AVUSTAJAT

Sofia Mänty

Suomen Keskustanuoret

Laura Hämäläinen

Lauri Heikkilä

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

Justiina Kaleva

Noora Hammar

info@keskustanuoret.fi

joulukuussa 2018.

Sonja Kouvo

JUURISYYSKUU2018.indd 3

24.9.2018 12.01


JUUREVA Teksti: Juho Korpelan Kuva: Ilona Suuronen

KUKA? - Joonas Soukkio - 21-vuotias tamperelainen - Ylioppilas ja kokki - Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja - Opiskelee Päivölän opistossa kauppatieteitä ja johtamista.

JUURISYYSKUU2018.indd 4

24.9.2018 12.01


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA

Ympäristölinjaukset toivat Soukkion Keskustanuoriin Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Joonas Soukkio on oppinut Keskustanuorissa, että asioihin kannattaa perehtyä kunnolla ja että rohkeus kantaa pitkälle.

Herisyvän naurun tunnistaa kaukaa. Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja, tamperelainen Joonas Soukkio istahtaa viereen. Ollaan Keskustanuorten elokoulussa Päivölän opistolla Pirkanmaalla. Opisto on Soukkiolle tuttu, sillä hän on aloittanut kauppatieteiden ja johtamisen opinnot avoimessa yliopistossa. Politiikassa Soukkiota kiinnostavat erityisesti kansainväliset asiat. Hän toimii kv-jaostossa ja on sitä kautta päässyt mukaan tekemään myös itse politiikkaa pohjoismaisella sekä eurooppalaisella tasolla. ”Kv-jaostossa on todella motivoituneita ihmisiä eri profiileilla ja siellä käydään aktiivista keskustelua a sioista.” ”Minua kiinnostaa erityisesti Lähi-Idän, Kiinan ja Afrikan kysymykset. Rauhan kysymykset ja ympäristöasiat ovat aiheita, joihin haluan vaikuttaa.” Vuonna 2015 Keskustanuoriin liittynyt Soukkio on omien sanojensa mukaan enemmän poliitikko kuin järjestötoimija. Hän on kotoisin Pälkäneeltä. Kunnassa ei ollut Soukkion nuoruudessa nuorisovaltuustoa, joten hän joutui halussaan vaikuttaa paitsioon. Keskustanuoret hän valitsi monestakin eri syystä. Yksi syy oli ympäristöpolitiikka. ”Tampereelle opiskelemaan tultuani liityin Keskustanuoriin. Pidin puolueen ympäristölinjauksista ja siitä, että tehdään rohkeaa mutta realistista politiikkaa. Meidän tulee huolehtia ympäristöstämme ja ilmastostamme. ”

Kolmen vuoden taipaleelle on mahtunut paljon. Soukkio kertoo järjestöuransa huippukohdiksi Pirkanmaan Keskustanuorten bordellien laillistamista koskeneen valtuuskunta-aloitteen hyväksymisen. Lisäksi mieleen on jäänyt Joensuun liittokokous, jossa Pirkanmaan Keskustanuorten Suvi Mäkeläinen valittiin liiton puheenjohtajaksi. ”Olen oppinut Keskustanuorissa, kuinka kannattaa suunnitella ja markkinoida tapahtumia. Poliittisella puolella olen oppinut, että kannattaa perehtyä asioihin kunnolla. Olen myös huomannut, että rohkeus kantaa pitkälle.” Seksuaalivähemmistöön kuuluva Soukkio ei ole kokenut Keskustanuorissa tai puolueessa syrjintää suuntautumisensa vuoksi. Hän kertoo leikkisästi, että enemmän ihmisissä herättää kummastusta se, että on keskustalainen kuin se, että kuuluu seksuaalivähemmistöön. Tampereella Keskusta ei ole suuri puolue. ”Keskustanuorissa on tehty hyviä asioita seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi. Setan kannattajajäsenyys sekä tuleva yhdenvertaisuussuunnitelma ovat tärkeitä asioita.” Soukkio haluaa tehdä politiikkaa tulevaisuudessa päivätyönään. Kansanedustajatyön lisäksi myös lobbaaminen sekä EU ja YK kiinnostavat. Monessa mukana oleva pirkanmaalainen pitää jaksamisestaan huolta delegoimalla asioita, näkemällä kavereita, joiden kanssa politiikkaa ei tarvitse puhua sekä lenkkeilemällä luonnossa.

| 5

JUURISYYSKUU2018.indd 5

24.9.2018 12.01


Kuva: Katri Hurskainen

| 6 JUURISYYSKUU2018.indd 6

24.9.2018 12.01


Satokato

V

iljasato jäi poikkeuksellisen pieneksi kuluvana kesänä. Kuivuuden takia sato oli pienin 30 vuoteen. Alueelliset vaihtelut olivat suuria. Pahimmat satokadot koettiin Varsinais-Suomessa. Maatalouden vaikeat vuodet jatkuvat ja viljelijät ovat todella kovilla. Hallituksen tukipaketin jälkeen katseet kohdistuvat kauppaan. Viljelijän tulee saada parempi hinta tuotteesta.

| 7 JUURISYYSKUU2018.indd 7

24.9.2018 12.01


KVARTAALIN KOVIMMAT

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuorkeskusta esittää Anna Sirkiää eurovaaliehdokkaaksi

S

uomen Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto esittävät turkulaista Anna Sirkiää Keskustan eurovaaliehdokkaaksi. “Euroopan unioni tuntuu olevan suomalaisille etäinen, keskustelua on vähän ja pinnallisesti ja päättäjiksi lähetetään lähinnä pitkän uran tehneitä valtiopäivämiehiä viimeiselle kaudelleen ennen eläkettä. Näen, että Euroopan unioni tarvitsee sukupolvenvaihdoksen. Nuoria päättäjiä, jotka ovat valmiita kehittämään sitä ja rakentamaan aidosti toimivaa unionia,” linjaa eurovaaliehdokkaaksi pyrkivä Anna Sirkiä. Keskustanuoret ja -opiskelijat ovat päättäneet esittää puolueelle, että Sirkiä nimettäisiin Keskustan eurovaaliehdokkaaksi marraskuun puoluevaltuustossa Turussa. Opiskelijat ja nuoret voivat yhdessä esittää puolueelle viittä ehdokasta. Muut ehdokasesitykset tehdään syksyn aikana.

Sirkiä toimii tällä hetkellä Olavi Ala-Nissilän eduskunta-avustajana ja Varsinais-Suomen Keskustan varapuheenjohtajana. Aiemmin hän on toiminut Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtajana sekä aktiivisesti myös Turun Keskustaopiskelijoissa

Helsingin Keskustanuoret: Nuorten jengiytymistä pitää ehkäistä keskustanuoret toivovat, että HelsinH elsingin gin kaupunki ja peruspalveluministeri Annika

Saarikko (kesk.) ryhtyvät selvittämään nykypäivän jengiytymistä aiheuttavia sosiaalisia tekijöitä ja etsimään ratkaisuja niiden ennaltaehkäisyyn. Ruotsissa tapahtuneet autopalot ovat herättäneet pelkoa Suomessakin ja monet ovat hätäilleet vaarallisen jengikulttuurin leviämisestä myös tänne. Helsingin keskustanuoret eivät tahdo nostaa turhaan pelkotiloja, mutta korostaa sosiaalisiin ongelmiin tarttumisen tärkeyttä ja ennaltaehkäisyä. Helsingin keskustanuoret tahtovat, että Helsingin jokainen lähiö on yhtä turvallinen ja että niissä asuvilla nuorilla on saatavilla samat palvelut. Helsin-

gin kaupungin on seurattava nuorten palveluiden saatavuutta ja käyttöä kaupunginosakohtaisesti ja kohdistettava lisäresursseja niin, että niitä kipeimmin tarvitsevat alueet ja koulut niitä saavat. Sisäministeri Mykkänen (kok.) on ehdottanut poliisien lisäämistä ratkaisuna ongelmalähiöiden ja jengiytyvien nuorten ongelmien ratkaisuun. Helsingin keskustanuoret näkee ensisijaisena ratkaisuna jengiytymisen sosiaalisten taustojen selvittämisen ja ratkaisemisen. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Antti Hyyryläisen mukaan katujengien syntyä selittävät ennen kaikkea sosiaaliset olosuhteet. Siksi kehotamme ministeri Saarikkoa tarttumaan ongelmaan.

| 8

JUURISYYSKUU2018.indd 8

24.9.2018 12.01


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KVARTAALIN KOVIMMAT

#keskustanuoret @juhasipila: Nuorten roolia päätöksenteossa on vahvistettava konkreettisin ratkaisuin. Äänestysikäraja voidaan laskea 16-vuoteen. Samoin kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja. Nuori polvi on siihen valmis. #DemokratiaPäivä #Keskusta #Keskustanuoret @t_vanhanen: Keskustalla on valoisa tulevaisuus. Fiksuja ja valovoimaisia nuoria, joilla on fokus kohdallaan. Suomalaisten kannattaa laittaa mieleen mm. nimi Suvi Mäkeläinen. Hän on nyt #Keskustanuoret pj ja #Tampere kaupunginhallituksen jäsen. Hänestä kuullaan vielä. @ suvimak #keskusta @rossi_markku: Ai että tulee hyvä olo, kun näkee näiden nuorten osaamisen ja innokkuuden yhteisten asioiden hoitoon - Suomen tulevaisuus on hyvissä käsissä! #keskustanuoret #eduskuntavaalit @PekkarinenMauri: Olen ollut Keskustanuorten linjoilla enemmän kuin hallituksen linjoilla sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, sivistyksessä ja koulutuksessa. #yleastudio #keskustanuoret

@keskustanuoret

| 9

JUURISYYSKUU2018.indd 9

24.9.2018 12.01


MIKÄ ILMASTO? MIKÄ MUUTOS? MITÄ TAPAHTUU? JUURI kokosi helposti luettavan tietopaketin ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta johtuvaa maapallon ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen toiminnasta.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Lisäksi Itämeren pinta nousee ja jääpeite kutistuu.

Hiilidioksidi on yleisin ihmisen toiminnassa syntyvä kasvihuonekaasu. Siitä johtuu 63 prosenttia ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.

Ilmaston lämpenemisen suorien vaikutusten odotetaan ainakin aluksi olevan myönteisiä joillakin Suomen talouden sektoreilla, kuten maa- ja metsätaloudessa.

Päästöjen lisääntymisen syyt: Hiilen, öljyn ja kaasun poltto, metsien hävitys ja kotieläintuotannon lisääntyminen.

Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan 2,3 astetta. Lämpeneminen on nopeinta Pohjois-Suomessa. Tulevaisuudessa hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät. Hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat.

| 10

JUURISYYSKUU2018.indd 10

24.9.2018 12.01


Lämpenevässä ilmastossa kasvukausi pitenee, jolloin on mahdollista, että sadot kasvavat erityisesti Pohjois-Suomessa. Viljelylajisto ja viljelykierrot monipuolistuvat. Etelä-Suomessa alkukesän kuivuus voi haitata etenkin kevätviljojen kasvua.

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on arvioinut, että vuosisadan loppuun mennessä maapallon keskilämpötila nousee 1,1–6,4 astetta ja meren pinta 17 senttiä.

Suomenlahdella merenpinta nousee parhaan arvion mukaan noin 30 senttiä vuosina 2000–2100. Pahimman ennusteen toteutuessa nousu voi olla jopa 90 senttiä.

Puulajeistamme erityisesti koivu hyötyy lisääntyvästä lämmöstä. Matalajuurisena kuusi kestää huonosti myrskyjä ja on altis kuivuudelle.

Koonti: Juho Korpela Kuvitus: Ines Masanti Lähteet: Ilmasto-opas.fi, ilmasto.org, ilmatieteenlaitos.fi, luke.fi, ec.europa.eu/clima/change/causes_fi

Osa lämpenemisestä voidaan selittää auringon säteilyvoimakkuuden muutoksilla sekä tulivuorten purkauksilla. Kolmen viime vuosikymmenen aikana kaikki luonnolliset tekijät ovat kuitenkin vaikuttaneet hieman viilentävästi kompensoiden ihmisperäistä lämmitysvaikutusta.

| 11

JUURISYYSKUU2018.indd 11

24.9.2018 12.01


TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Juho Korpela Kuvat: Ilona Suuronen

: P U L GAL

JUURI kysyy ilmastosta

Koetko ilmastoahdistusta? Mitä mieltä hallituksen ilmastopolitiikasta? JUURI kysyi neljältä keskustanuorelta ilmastoaiheisia kysymyksiä.

Henna Takatalo

Tuija Patana

OULU

LIETO KOETKO AHDISTUSTA ILMASTONMUUTOKSESTA?

KOETKO AHDISTUSTA ILMASTONMUUTOKSESTA?

”Koen ahdistusta. Maailman tulevaisuus mietityttää. Me olemme vielä turvallisella alueella, mutta esimerkiksi Afrikassa elämä alkaa olemaan jo vaikeaa ilmastonmuutoksen takia.”

”En koe ahdistusta, sillä olen tehnyt elämässäni pieniä konkreettisia muutoksia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.”

MITÄ AJATUKSIA SIPILÄN HALLITUKSEN ILMASTOPOLITIIKKA HERÄTTÄÄ? ”Sipilän hallitus on ottanut ilmastonmuutoksen vakavasti ja asia on nostettu jalustalle. Hyvää työtä pitää jatkaa tulevaisuudessakin. Rahallista panostusta tarvitaan.”

MITEN ITSE YRITÄT EHKÄISTÄ ILMASTONMUUTOSTA? ”Yritän ehkäistä ruokahävikkiä ostamalla vain sen, mitä tarvitsen. Kasvatan myös itse omaa ruokaa.”

MITÄ KESKUSTAN PITÄISI SEURAAVASSA HALLITUKSESSA ILMASTONMUUTOKSEN ETEEN? ”Afrikan tilanne pitäisi nostaa keskusteluun. Mikä maanosan tulevaisuus on ja miten se vaikuttaa meihin? Voisimme viedä sinne kestävän kehityksen opetusta.”

MITÄ AJATUKSIA SIPILÄN HALLITUKSEN ILMASTOPOLITIIKKA HERÄTTÄÄ? ”Ilmastoasioita ei ole mietitty tarpeeksi eikä asia ole näkynyt. Ollaan keskitytty enemmän velkaantumisen taittamiseen.”

MITEN ITSE YRITÄT EHKÄISTÄ ILMASTONMUUTOSTA? ”En osta enää muovisia vanupuikkoja.”

MITÄ KESKUSTAN PITÄISI SEURAAVASSA HALLITUKSESSA ILMASTONMUUTOKSEN ETEEN? ”Pitäisi päättää esimerkiksi kertakäyttöastioiden kieltämisestä. Näin voitaisiin edistää myös puukuitupohjaisten tuotteiden kysyntää. Tällainen päätös hahmottuisi helposti myös äänestäjille.” | 12

JUURISYYSKUU2018.indd 12

24.9.2018 12.01


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Liina Tiusanen

Esa Toikkanen

YL.ÖJÄRVI

HELSINKI

MITEN KESKUSTAN PITÄISI PUHUA ILMASTONMUUTOKSESTA SEURAAVISSA EDUSKUNTAVAALEISSA? ”Keskustan pitäisi ottaa ilmastonmuutoksen torjuminen yhdeksi kärkiteemoista. Keskustan tulee esittää lista toimia, joiden avulla voidaan pienentää suomalaisen ruoantuotannon ilmastovaikutusta ja ohjata kuluttajat tekemään ilmastoystävällisempiä valintoja. Olemme ainoa puolue, joka todella arvostaa suomalaista ruokaa ja sen tuottajaa. Siksi emme saa jättää tätä asiaa pelkästään muille puolueille.”

KOETKO AHDISTUSTA ILMASTONMUUTOKSESTA? ”Välillä. Mutta ahdistuksen ei saa antaa lamaannuttaa!”

MITEN ITSE YRITÄT EHKÄISTÄ ILMASTONMUUTOSTA? ”Syön pääasiassa kasvisruokaa. Olemme kotona korvanneet esimerkiksi jauhelihan kotimaisella härkäpavulla. Kaupungissa ollessani pyöräilen ja kuljen julkisilla. Muutamilla Eurooppaan suuntautuneilla matkoilla olen valinnut lentokoneen sijasta junan.”

MITÄ AJATUKSIA HALLITUKSEN ILMASTOPOLITIIKKA HERÄTTÄÄ? ”On hyvä, että ministeri Tiilikainen on asettanut selkeän takarajan kivihiilestä luopumiseen. Ministeri Berner on edistänyt liikkumisen palveluiden kehittämistä, mikä osaltaan on ratkaisevaa yksityisautoilun vähentämisessä. Ilmastonmuutos ylittää hallinnolliset rajat, joten tulevaisuudessa hallituksen on tehtävä enemmän ministeriöiden rajat ylittävää yhteistyötä ilmastokysymyksissä. Ilmastotoimia pitää tarkastella enemmän globaalista näkökulmasta. Suomen tulee olla edelleen aktiivinen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

TEEMA

KOETKO AHDISTUSTA ILMASTONMUUTOKSESTA? ”Maailman tuhoutumisesta on puhuttu pitkään, mutta en menetä asian takia yöunia. Harmittaa paljon, että ihminen omalla toiminnallaan lyhentävät maailman kestokykyä.”

MITEN ITSE YRITÄT EHKÄISTÄ ILMASTONMUUTOSTA? ” Kierrätän, aina kun se on mahdollista. Joudun kulkemaan autolla joka päivä töihin, koska maaseudulla välimatkat ovat pitkiä. Joudun tekemään sen takia jotain muuta ilmaston eteen.”

MITÄ KESKUSTAN PITÄISI SEURAAVASSA HALLITUKSESSA ILMASTONMUUTOKSEN ETEEN? ” Suomessa on todella vanha autokanta. Romutuspalkkiota voitaisiin jatkaa.”

”Ilmastonmuutos ylittää hallinnolliset rajat, joten tulevaisuudessa hallituksen on tehtävä enemmän ministeriöiden rajat ylittävää yhteistyötä ilmastokysymyksissä.” - Liina Tiusanen

| 13 JUURISYYSKUU2018.indd 13

24.9.2018 12.02


PIHVI PAHA, HUMMUS HYVÄ? Ruuantuotannon päästöjen alentaminen on yksi tärkeä osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Julkisessa keskustelussa syyttävä sormi osoittaa yleensä lihaa kohti. Lihansyönnin puolustajat haluavat useiin kotimaisen ruuan ympäristöystävällisyyttä: Kotimainen liha nähdään parempana kuin vaikkapa kaukana tuotettu soija. Syyttelyn ja syyllisten etsimisen sijaan JUURI haluaa tarjota lukijoilleen konkreettisia lukuja ja vaihtoehtoja hiilijalanjäljen pienentämiseen ruuan kohdalla. Listasimme ympäristöä vähemmän kuormittavia kotimaisia vaihtoehtoja eri tuotteille. Ruoan hiilijalanjälki (kg CO2 ekv/kg) kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään ruoan tuottamisesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta. Tiedot on poimittu Marttojen, Luken, ilmase.fi:n, MTK:n ja ilmasto-opas.fi:n sivuilta.

A H I L N A NAUD

iloa k 0 2 (noin kg) v/ CO2 ek

Härkäpavusta, kaurasta tai maidosta valmistetut proteiinituotteet ovat hiilijalanjäljeltään parempi vaihtoehto kuin nauta. Broileri on huomattavasti ympäristöystävällisempää (4 kiloa CO2 ekv/kg), kuten myös kala (3 kiloa). Riista on kaikista ympäristöystävällisin vaihtoehto, mutta sillä ei voida kaikkien lihan kulutusta tietenkään täyttää.

VOI

RIISI kiloa 6 5 , 2 ( kg) / v k e CO2 Riisin hiilijalanjälki on eri tutkimusten mukaan 2,5-6 kiloa. Ruokavaliossa riisin voi korvata kotimaisella vaihtoehdolla, kuten ohralla tai täysjyvävaihtoehdoilla. Kaikki kotimaiset viljat ovat ilmastoystävällisiä, koska niiden hiilijalanjälki on alle kilon.

JUUSTO

kiloa 5 n i o N ( kg) / v k e 2 CO Margariinin hiilijalanjälki on vain noin yhden kilon. Lisäksi kotimainen vaihtoehto voille on esimerkiksi kikherneestä valmistettu hummus.

JUURISYYSKUU2018.indd 14

Juustokilon valmistukseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa, joten juuston hiilijalanjälki on yli 10 kiloa CO2 ekv/kg. Maito nestemäisenä on siis ympäristölle parempi vaihtoehto kuin juustosiivu. Kauppojen hyllyltä voi löytää myös Suomessa valmistettua vegaanijuustoa, esimerkiksi Porlammin valmistamaa.

24.9.2018 12.02


A J T E S K KASVI ÄT HEDELM

FAKTAA ERI LÄHTEISTÄ: Ruuan ilmastovaikutukset

40 PROSENTTIA kulutuksemme ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. (Luke) Suosituimpien kasvisten ilmastovaikutus liikkuu yhden kilon molemmin puolin. Satokausiajattelu on paras keino valita ilmastoystävällisimmät kasvikset ja hedelmät: Esimerkiksi kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki on moninkertainen talvella, kun kasvihuoneita lämmitetään kovilla pakkasilla.

MITÄ KESKUSTANUORET SANOO RUUASTA? Otteita vuonna 2014 julkaistusta Kohti vihreää kasvua -ohjelmapaperista.

NOIN VIIDESOSAN

Ruoka aiheuttaa ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä – yhtä paljon kuin liikenne. (WWF) Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut maatalouden osuudeksi kaikista ihmisen aiheut-

10-12 PROSENTTIA.

tamista kasvihuonepäästöistä Arviot vaihtelevat jonkin verran. (IPCC, 2007) Maataloudesta aiheutuu Suomessa nykyisin

”ILMASTONMUUTOKSEN ETENEMINEN, LUONNONVAROJEN EHTYMINEN JA VÄESTÖNKASVU EDELLYTTÄVÄT PERUSTAVANLAATUISIA MUUTOKSIA KULUTUSTOTTUMUKSIIN JA LUONNONVAROJEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEEN.” ” LÄNSIMAISEN SUHTAUTUMISEN RUOKAAN JA KULUTTAMISEEN ON MUUTUTTAVA.” ”MAAPALLON KANTOKYKY EI KESTÄ NYKYISTÄ LIHANKULUTUSTA, VARSINKIN JOS NOUSEVIEN TALOUKSIEN KESKILUOKKA OPPII KULUTTAMAAN LIHAA LÄNSIMAISEEN TYYLIIN. TÄSTÄ SYYSTÄ KULUTUSTA ON HILLITTÄVÄ KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN KEINOIN.” ”NYKYTILANTEESSA LIHANSYÖNTIÄ VOIDAAN VÄHENTÄÄ KASVATUKSELLISIN KEINOIN. RUOKAKETJUN VELVOLLISUUS ON HILLITÄ LIHANTUOTANNOSTA SYNTYVIÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA SUHTEESSA TUOTETTUUN LIHAMÄÄRÄÄN. VASTUULLISESSA LIHANTUOTANNOSSA KAIKKI ELÄIMEN OSAT KÄYTETÄÄN HYÖDYKSI.”

JUURISYYSKUU2018.indd 15

NOIN PUOLET sekä fosforin että typen kuormasta, joka päätyy Itämereen ihmistoiminnan seurauksena. (Luke)

Suomen maatalouden päästöt ovat ihmisten kokonais-

7 PROSENTTIA

. Kun huomioipäästöistä noin daan maatalouden energiankäyttö ja maaperäpäästöt, saadaan maatalouden osuudeksi Suomen kokonaispäästöistä 18 %. (Ympäristöministeriö, 2009) Maatalouden kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet

14 PROSENTTIA vuodesta 1990 vuo-

Suomessa teen 2016. (MTK, 2016)

Naudat märehtijöinä syövät ruohoa, joka ei kelpaa ihmisten ruoaksi. Laidunnurmi sitoo ravinteita maahan ja estää niiden valumista vesistöihin. Laidunnus hoitaa parhaimmillaan myös perinnemaisemia.

PIENI LIHANSYÖNTI

voi olla siis ympäristön kannalta perusteltua. (Martat, 2013)

Teksti: Juho Korpela

24.9.2018 12.02


TEEMA Teksti: Laura Hämäläinen

ILMASTONMUUTOS RUOKKII NÄLKÄÄ Paljonko bioastiasi painaa tällä hetkellä? Keskimääräisesti arvioituna sinunkin toimestasi roskikseen päätyy 20 kiloa syötäväksi kelpaavaa ruokaa vuodessa. Jos ruoan jakautumisen maailmassa ajattelee vaakana, ei tasapainosta ole tietoakaan.

Paitsi että sadot ovat riippuvaisia ilmastosta, ruoan hinnan äkilliset vaihtelut tai esimerkiksi puhtaan veden saatavuus voi vaikuttaa ruoan hyödyntämiseen. Oli sitten kuivuutta, tulvia tai myrskyjä, ravinto voi käydä nopeasti vähiin maassa, jossa ruokaturva on kokonaisuudessaan heikentynyt.

Toisella puolella vaakakuppi vuotaa yli samalla kun korkealle kohoava kuppi on lähes tyhjä. Samalla puhutaan väestönkasvusta. Siitä, miten ruokaa saataisiin tuotettua yhä enemmän kasvavan populaation tarpeisiin. Nälkä kasvaa syödessä, sanotaan.

YK:n yhtenä vuosituhattavoitteena on nälän poistaminen vuoteen 2030 mennessä. Raportin lukujen valossa tavoitteen toteuttamista vastaaville toimille alkaa tulla pian jo kiire.

Syyskuun alkupuoliskolla vietettiin hävikkiruokaviikkoa. Samaisella viikolla Maailman ruoka- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi tutkimuksen maailman ruokaturvasta ja ravitsemuksesta ”The State of Food Security and Nutrition in the World 2018”. Raportilla on selkeä sanoma: nälkä kasvaa maailmassa. Vuosituhannen alun hyvien näkymien jälkeen alaspäin mennään jo kolmatta vuotta. Eniten aliravittuja on Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Vuonna 2017 nälästä kärsi 821 miljoonaa ihmistä, eli noin joka yhdeksäs.

FAO:n raportti peräänkuuluttaa luonnonilmiöihin sopeutuvampaa ruoantuotantoa. Maatalouden tulee sopeutua yhä vahvemmin muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, ennakoida ja joustaa. Nämä ovat tärkeitä myös ilmastokriiseille alttiiden maiden kannalta – vaikka hauraiden valtioiden kohdalla työtä tulee tehdä myös hallinnon vahvistamiseksi, jotta ruokaturvaa saadaan parannettua. Globaalisti on pohdittava ruoantuotannon ilmastovaikutuksia. Ruoantuotanto kun on itsessään yksi ilmastonmuutosta kiihdyttävistä tekijöistä. Kehä on siis taas valmis, kun pohditaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita ruoantuotannolle.

Yhä useampi on siis tällä hetkellä aliravittu. Taustasyitä nälän kasvuun on monia ja ne linkittyvät pitkälti toisiinsa: konfliktit, ihmisten liikehdintä, huonot sadot ja köyhyys. Näillä kaikilla on myös yksi selkeästi yhteinen muuttuja. Raportti toteaakin, että kasvavan nälän takana on myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet.

Kyse on isoista kansainvälisistä ja yhteiskunnallisista muutoksista. Oman bioroskiksen paino kannattaa siis suhteuttaa näihin mittasuhteisiin.

Valtaosa nälkää näkevistä asuu maissa, joihin konfliktit ovat vaikuttaneet suuresti. Kuitenkin valtaosan näistä konfliktialueista on havaittu olevan erityisen herkkiä ilmaston vaihteluille, jopa ilmastokatastrofeille.

YK:n ja Euroopan Unionin tavoite on vähentää ruokahävikkiä puolella vuoteen 2030 mennessä. Se olisi jo aika monta pussillista syömäkelpoista ruokaa enemmän sen oikeaa käyttötarkoitusta varten. Tämän tavoitteen eteen meistä jokainen pitäisi tehdä töitä.

Konfliktit saavat myös ihmiset liikkeelle. Maiden sisäiset liikehdinnät vaikeuttavat edelleen ruoantuotantoa ja aiheuttavat painetta alueille, joihin ihmiset siirtyvät. Näin kehän voisi ajatella olevan valmis. Konfliktit luovat liikettä ja nälkää, ilmastonmuutos luo resurssipulaa, nälkää ja näin konflikteja.

”Konfliktit luovat liikettä ja nälkää. Ilmastonmuutos luo resurssipulaa, nälkää ja näin konflikteja”

YK-järjestöjen laatima raportti ei ole huolissaan vain nälän kasvusta, vaan myös ylipäätään ruokaturvallisuuden heikkenemisestä maailmassa. Nälkää nähdään eniten niissä maissa, joissa ruoantuotanto reagoi herkästi ilmasto-olosuhteiden vaihteluun. Pienviljelijät ovat usein näissä maissa kaikista heikoimmassa asemassa olevien joukossa.

| 16

JUURISYYSKUU2018.indd 16

24.9.2018 12.02


| 17

JUURISYYSKUU2018.indd 17

24.9.2018 12.02


TEEMA

Pakina: OMENATÄYSMEHUN

NEGATIIVISET ULKOISVAIKUTUKSET Yleinen väite, mitä monesti – niin nyt yliopistolla, politiikassa kuin mediassakin – kuulee, on se, että nykyään maailmaa hallitseva markkinatalous aiheuttaisi ympäristötuhoa ja luonnonvarojen riistoa. Olen pöyristyttänyt monia sanomalla, että mielestäni näin ei niin mustavalkoisesti ole – ongelma on järjestelmän sijaan sääntelyn ja kannustimien puutteessa. Nyt vaihdan levyä soittimessa toiseen. Järkytän lukijoita ottamalla analyysini keskiöön niinkin tärkeän epäkohdan kuin omenamehun. Ja sen, miten omat hedonistiset makutottumukseni ovat piru taloudellisen tehottomuuden takana. Lähdetään liikkeelle siitä, että sekä kuluttajat että tuottajat pyrkivät tekemään omalta kannaltaan mahdollisimman kannattavan ratkaisun. Kun kävelen ruokakauppaan ostamaan omenamehua, haluan saada mahdollisimman halvalla niin paljon kuin mahdollista parasta omenamehua mitä kaupan hyllyiltä löytyy – ja mielellään mahdollisimman lähellä tuotettua. Luomumerkki on plussaa. Periaatteessa markkinatalous kannustaa todelliseen tehokkuuteen ja siihen, että resursseja ei hukata. Kun turhasta joutuu maksamaan, siitä ei yleensä haluta maksaa. Sama asia pätee myös yrityksiin, mutta käänteisesti. Omenamehufirma haluaa tuottaa mahdollisimman paljon omenamehua niin halvalla kuin mahdollista. Kuitenkin omenamehun pitää olla sellaista, että se menee kaupaksi. Niin kuin moni kaupassa kävijä, myös itse olen sen verran valikoiva, että en halua esansseja omenamehuihini. Vaikka kaikilla omenoilla saankin maksimaalisen määrän omenaista nautintoa, vääristävät preferenssini (asiat, joita suosin) koko omenamehutehtaan tuotannon taloudellisesta (siis myös ympäristöllisestä) näkökulmasta katsottuna tehottomaksi (olettaen siis, että esanssitehdas olisi ilmansaasteiltaan tasoa muumitalon keittiö, eikä siis mikään savusaunan kiuas). Mitä ympäristöministeri Tiilikainen voisi oikein tehdä, jos haluaisi puuttua tähän taloudelliseen pulmaan? Vaihtoehtoja on muutama. Lähden liikkeelle hieman valtavirtaisemmasta ideasta, ja menen siitä sitten tälle esitettyyn vaihtoehtoon.

voi johtaa kieltämättä hyvinvointitappioihin, eikä se ole sitä paljon kaivattua sosiaalisesti kestävää kehitystä. Jos ahvenanmaalaiset oikein suivaantuisivat espoolaisten omenamehuintoilusta, voisi Ahvenanmaan maakuntahallitus tarjota ratkaisuiksi kaikkien esanssittomien mehujen raippaverotusta ja laittaa omenien tuhlaajat kuriin. Joutuisinkin siis maksamaan omenamehusta ilman esansseja sen verran lisää, että saattaisinkin ehkä jopa päättää, että haluan säästää ja ostaa kaupasta luonnollisilla aromeilla terästettyä ns. omenamehua. Skandaalimaisen omenojen kerskakulutuksen hillitsemiseksi löytyy kuitenkin vielä muita keinoja. Jos saan vaikka kuulla, että tubettaja Roni Back juo aina vain esansseilla varustettua omenamehua, kuka tietää – ehkä alan pitämään esansseja oikein coolina juttuna. On myös mahdollista, että paikalliset ahvenanmaalaiset ottavat minuun yhteyttä ja lupaavat maksaa minulle siitä, että alan pihistelemään omenamehuvalinnoissani. Ratkaisuja luonnonvarojen tuhlaamisen pysäyttämiseksi on monia. Voimme joko verottaa tai sitten etsiä markkinaehtoisia keinoja. Minua voitaisiin myös kieltää ostamasta omenatäysmehua, mutta tällainen kieltolaki synnyttäisi laittomat omenatäysmehumarkkinat. Ehkä omenamehutapaus on tasoltaan hieman ns. ensimmäisen maailman ongelma, mutta samalla tavalla voidaan pohtia myös sellaisia aiheita, jotka eivät saa pienintäkään hymyä huulille. Monesti nämä aiheet liittyvät sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja ympäristöön, usein molempiin. Väinö Tuovinen Kirjoittaja on omenamehufanaatikko ja taloustieteen opiskelija

Taloustieteilijä varmaan voisi sanoa, että syy sille, että vaadin omenamehupullooni omenoita suorastaan tuhlattavaksi asti, johtuu siitä, että olen ikään kuin vapaamatkustaja toimintani ulkoisvaikutusten osalta. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitan siis nyt sitä, että kun ahvenanmaalainen omenamehutehdas tuhlaa enemmän omenoita espoolaisten snobien ylikalliilla ostamiin mehuihin, se ei voi esimerkiksi myydä vähän tavallisempaa omenamehua paikallisille asukkaille (päädyin tällaiseen ulkoisvaikutuksen selitykseen tällä kertaa, kun biologiaa kieltämättä liian vähän lukeneena tajusin, että istutetun omenapuun vaikutus ympäristölle on positiivinen). Se, että espoolaiset rohmuavat ahvenanmaalaisten omenat elitistimehuihinsa, | 18

JUURISYYSKUU2018.indd 18

24.9.2018 12.02

M


APOLLON UUMENISTA

JUURI esittelee Keskustanuorten liittotoimiston työntekijöitä vuoden 2018 aikana. Esittelyssä on kerralla mukana kaksi työntekijää. Kolmantena vuoroon pääsevät Keskustanuorten keulahahmo, puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen sekä toimiston tuorein kasvo, järjestösuunnittelija Eemeli Rajala.

1. Lyhyt kuvaus itsestäsi

Suvi en n i ä l e k Mä

Mie olen Eemeli Rajala, keskustanuorten järjestösuunnittelija ja rempseä nallekarhu pohjoisen mettistä. Toiselta nimeltä myös Järjestökontio. Näiden hommien lisäksi nautin luonnossa samoilemisesta, hyvästä ruoasta ja Poliisiopisto-leffoista.

2. Kuvaile yhdellä lauseella työtehtävääsi: Olen tapahtumien pääarkkitehti, koordinoin keskustanuorten vaalitoimintaa sekä teen töitä järjestön kehittämisen parissa.

3. Minkälainen tyyppi Suvi on? Suvi on lempeä johtaja, joka politiikan ja vaikuttamisen parissa huolehtii, että me kaikki voimme paremmin.

4. Mitä ominaisuuksia haluaisin oppia Suvilta? 1. Lyhyt kuvaus itsestäsi: Olen Suvi Mäkeläinen, 24-vuotias tamperelaistunut Keskustanuorten puheenjohtaja. Rakastan luonnossa liikkumista, lettuja ja politiikkaa.

2. Kuvaile työtehtävääsi yhdellä lauseella:

Sen kyvyn osata nähdä asioissa ne hyvät puolet, olkoot kuinka haastava tilanne hyvänsä.

5. Mitä odotat syksyltä 2018? Liittokokousta ja sen järjestämistä. Siinä on paljon suuria haasteita, mutta myös yksityiskohtia, jotka on otettava huomioon. Haluan

Työtehtäväni puheenjohtajana ovat valtavan monipuolisia, muutamia

järjestää unohtumattoman liittokokouksen ja teen parhaani, että

mainitakseni työpäiviin sisältyy mm. edustamista, liiton kehittämistä,

puitteet sitä varten on parhaat mahdolliset.

poliittista vaikuttamista ja sidosryhmätyötä.

6. Ketä ihailet?

3. Minkälainen tyyppi Eemeli on?

Teppo Säkkistä. Tepolta löytyy kyky tehdä vahvaa poliittista analyy-

Eemeli on huikean huumorintajuinen ja hänen kanssaan on helppo puhua mistä tahansa asiasta maan ja taivaan välillä.

sia, hänellä on laaja asiantuntijuus monelta eri saralta ja kaiken lisäksi on ihan pirun hyvä tyyppi.

4. Minkä ominaisuuden haluaisin oppia Eemeliltä? 6. Miksi Keskustanuoret on suomen paras poliittinen nuorisojärjestö? Haluaisin oppia Eemelin lappilaisesta rennosta elämänasenteesta. Eemeli ei turhia hötkyile!

5. Mitä odotat syksylä 2018? Odotan valtavasti liittokokousta, joka on koko syksyn kohokohta. Lisäksi odotan ruskaa ja pimenevien syysiltojen tunnelmaa.

6. Ketä ihailet? Ihailen omaa mummoani. Yhtä lämmintä ihmistä saa hakemalla hakea.

7. Miksi Keskustanuoret on suomen paras poliittinen nuorisojärjestö?

Keskustanuoret on se organisaatio, joka antaa kaikille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä omaan tahtiin ja omaan päämääräänsä. Ketään ei pakoteta mihinkään muottiin ja jokainen saa olla oma itsensä.

Keskustanuorissa on niin mahtavia tyyppejä ja valtavasti vaikuttamisen paloa. Keskustanuorissa tuntee olevansa kotonaan.

| 19

JUURISYYSKUU2018.indd 19

i l e m e E a Rajal 24.9.2018 12.02


RUNOJA

Lauluja ympäri Suomenmaan

Juuressa julkaistava 60-osaisen runosarjan viisi seuraavaa osaa. Nämä ja aikaisemmat runot tulevat myöhemmin löytymään kirjoittajan blogista osoitteesta mielenimaalaus.blogspot.fi

16. Lahtien päät Kimmeltävä vesi Maailman sinisin taivas Varpaat hiekassa rannan sannassa Aurinko polttaa ellei muista suojaa Puhdas ilma keuhkot täyttää Oma pieni lahti salainen piilopaikkani 17. Meille myös Suolaa ja leipää onnea uudelle asuinsijalle Uuden katon alle uuden uksen taakse uusi, viileä Abloy Katson sinua rakkaani sinä teet minun kotini JUURISYYSKUU2018.indd 20

Runot: Justiina Kaleva

18. Kevätkin keijunsa Heräävä maa kirvoittaa naurun kauneinta on kikattava lapsi joka näkee keijut maahiset ja tontut Onnellinen pienokainen jonka varpaita kutittaa ensimmäiset ruohonkorret 19. Toi Arka, ujo, hiljainen Pelokas Rohkeus ei ole sitä ettei pelota mutta miten sitten määrittää rohkeus kun ei edes pysty katsomaan itseään peiliin Kuka toi on? | 20

24.9.2018 12.02


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tällä palstalla käsitellään keskustalaista aatetta historianopiskelija Lauri Heikkilän kirjoittamana.

AATTEEN ABC : Keskustalainen retoriikka sydämen sivistystä

M

oni nimekäs pitkän linjan kansanedustaja on jättämässä eduskunnan ja mainitsee osasyyksi kyllästymisen politiikan uuteen keskustelukulttuuriin.

Ehkäpä nykyajan lyhytjänteinen Twitter-debatointi ei sovi vanhan liiton puurtajille. Tai sitten kiivas sometahti ei sovi oikeastaan kenellekään. Keskustan oululainen kaupunginvaltuutettu, lääkärikeskuksen johtaja, puhui valtuuston kokouksessa päihdeongelmaisista ”ihmisroskana”. Lääkärikeskus erotti hänet, keskusta ei. Keskusta toki puoluejohtoa myöten tuomitsi valtuutetun puheet. Roska-retoriikkaa ei voi pitää pelkästään epäonnistuneena sanavalintana. Se oli isku vyön alle valtuutetun edustamaa aateperhettä kohtaan. Keskustalainen ihmisyysaate ei tunne sanaa ”ihmisroska”.

Retoriikka on osa keskusta-aatetta. Tavoitteemme ja ihanteemme ovat meille tärkeitä, mutta niin on myös se, miten tavoitteisiin päästään. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Keskustalaisuus on keskusteluaate. Keskellä on yhtä lähellä kaikkia, yhtä avoin joka suuntaan. Samoin keskusta on kaukana äärimmäisistä liikkeistä. Kuitenkin, keskusteluyhteys joka suuntaan on keskustan vahvuus.

”Keskustalaisuus on keskusteluaate. Keskellä on yhtä lähellä kaikkia, yhtä avoin joka suuntaan. Samoin keskusta on kaukana äärimmäisistä liikkeistä. Kuitenkin, keskusteluyhteys joka suuntaan on keskustan vahvuus.”

Retoriikka, eli puhetaito on tärkeä osa politiikkaa. Poliittinen puhuja tai keskustelija haluaa puheensa olevan mahdollisimman vakuuttavaa ja vaikuttavaa. Hän haluaa saada kuulijassaan aikaan tietynlaisia reaktioita tai tietynlaista toimintaa.

Keskustelu on sivistyksen tärkeimpiä välineitä. Omia ajatuksia koettelee, kun altistaa ne keskustelun kiirastulelle. Ajatukset voivat muuttua tai pysyä samanlaisina, mutta ainakin niitä on koeteltu ja niihin on haettu syvyyttä keskustelulla.

Retoriikan tulee ilmentää puhujan ajatusmaailmaa. Mitä hän pitää arvostettavana, mitä termejä käyttää ja mitä arvoja hän lataa termeihinsä. Mahdollisimman suuri määrä samalla tavalla puhuvia, samoja arvolatauksia käyttäviä keskustelijoita tekee ajattelutavasta valtavirtaa. Siihenhän retoriikalla pyritään, oman ajatusmaailman yleistymiseen.

Sivistyksessä pätevät samat lainalaisuudet, kuin tieteessä. Kaikenlaisia ajatuksia voi pallotella, mutta vertaisarviointi, keskustelu ja pohdinta muiden kanssa, jalostaa ajatukset toimivammiksi.

Nopea reagointi sosiaalisessa mediassa esille nouseviin teemoihin on muuttanut poliittista keskustelukulttuuria. Uutisten ja postausten tulvassa on helpompaa ajatella nopeasti, pitääkö asiaa hyvänä vai pahana, ilman, että oikeasti perehtyy asiaan.

Keskustalaiselta on aatteellinen valinta, ettei hän koskaan pilkkaa ketään, ei saata turhaan naurunalaiseksi tai ymmärrä toista tahallaan väärin. Näin säilyy keskusteluyhteys ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä. Kunnioittava suhde toisiin on keskustalaisille sydämen, sekä sydämen sivistyksen asia.

| 21

JUURISYYSKUU2018.indd 21

24.9.2018 12.02


KATKERA OPTIMISMI

ARKADIAN TERVEISET

Jari Leppä Maa- ja metsätalousministeri Kuva: Suzana Bincl

Teksti: Väinö Tuovinen Kuvat: Keskustan ja maaseudun kuva-arkisto

Maanviljelijät ovat eturivin ilmastosotureita Viimeiset kaksi kesää ovat herättäneet meidät suomalaiset. Ilmastonmuutos ei enää ole tulevaisuuden uhka, vaan se haastaa meitä joka päivä. Viime vuonna ruuantuotantomme kärsi kylmyydestä ja poikkeuksellisista sateista – tällöin viljat jäivät monella peltoon. Tänä vuonna taas kuivuus korvensi sadot monin paikoin totaalisesti. Ruuantuotannossa, kuten muillakin yhteiskunnan osa-alueilla tuleekin ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien toimien rinnalla ryhdyttävä pohtimaan myös aktiivista varautumista siihen todellisuuteen, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät entisestään. Euroopan pinta-alasta noin puolet on peltoa. Siksi eurooppalaiset maanviljelijät ovat keskeisessä roolissa, kun ilmastonmuutosta torjutaan. Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (Common agricultural policy, CAP) suuntaviivojen mukaisesti suomalaiset maatalousyrittäjät ovat tehneet konkreettisia ilmasto- ja vesistötoimia erittäin runsaasti. Noin 90% viljelijöistä on sitoutunut ympäristökorvausohjelmaan, jonka tavoitteena on sekä torjua ilmastonmuutosta, että vesistöön kohdistuvia ravinnehuuhtoumia. Konkreettisia toimenpiteitä ohjelmassa ovat mm. lannoitteiden optimaalinen käyttö, peltojen kunnon seuranta viljavuustutkimuksilla, normaalia leveämmät vesistöihin rajoittuvat suojakaistat, lannan multaaminen, säätösalaojituksen käyttäminen sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Uuden CAP-ohjelmakauden 2021-2017 valmistelu on parhaillaan käynnissä Brysselissä. On selvää, että ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Nämä toimet ovat yksi veronmaksajien suuntaan osoitettava peruste maataloustukien maksamiselle, kun viljelijät tuottavat ruuan lisäksi myös niin sanottuja ekosysteemipalveluita yhteiskun-

nalle. Tukiin kohdistuvan kritiikin perusteella tehty työ on saatava paremmin suomalaisten tietoisuuteen. Tulevalla ohjelmakaudella on pyrittävä erityisesti siihen, että ruuantuotanto ja ympäristötoimenpiteet kulkevat käsi kädessä. Hyvin hoidettu pelto yhdistettynä oikeisiin kasvivalintoihin sitoo parhaiten hiiltä ja ravinteita maaperään. Tarvitsemme enemmän nurmella laiduntavia eläimiä sellaisille alueille, jossa ravinteiden riski huuhtoutua vesistöihin on korkeampi. Ympäristötoimien lisäksi myös varautumista tulee ennestään parantaa. Esityksestäni hallitus on parhaillaan valmistelemassa 24 prosentin vakuutusmaksuveron poistamista satovahinkovakuutuksilta. Tällä tavoitellaan halvempia vakuutuksia, jotta nykyinen vain 2-3 prosenttia peltopinta-alasta kattava vakuutusten määrä saataisiin nousemaan. Lisäksi meidän on pohdittava, miten voisimme edistää pellon vesitaloutta parantavien investointien, kuten salaojituksen, sekä kastelulaitteiden yleistymistätiloille. Tilat pystyisivät varautumaan vaikeisiin olosuhteisiin itsenäisesti, jos tuotannon kannattavuus olisi kestävällä tasolla. Tällöin ei erilaisia kriisipaketteja tarvittaisi. Kannattavuus voidaan palauttaa kestävälle tasolle vain toimivien ruokamarkkinoiden ja reilujen tuottajahintojen kautta. Sipilän hallitus hyväksyikin juuri valmistelemani uuden elintarvikemarkkinalain, jonka tavoitteena on kitkeä epäreilut kauppatavat ruokaketjusta. Suomalaiset viljelijät ovat aina pitäneet hyvää huolta ympäristöstä. Keskustalaisten periaatteiden mukaisesti talo jätetään paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Me viljelijät olemme avainasemassa tekemässä työtä puhtaan suomalaisen ruuan, ilmaston ja ympäristön puolesta.

| 22 JUURISYYSKUU2018.indd 22

24.9.2018 12.02


O K N A A T I V R A S TA S I U L U O K A A K K I I T I L O P ? A L L I S K U P M A K A J

Milloin viimeksi pohdit, kuka päättää, mitä lautaseltasi löytyy opiskelijaruokalassa? Onko vaihtoehtoina sirkkaa, vegeä, lähiruokaa vai thaimaalaista kanaa? Mikä on tarjotun ruoan kotimaisuusaste? Pääsetkö liikkumaan kampuksella esteettömästi? Saitko opiskelemaan muuttaessa helposti asunnon? Toimiiko julkinen liikenne, pääseekö pyörällä vai päästeletkö kampukselle autolla? Niinpä. Vastauksia on yhtä monta kuin vastaajaa ja vastaukset vaihtelevat kaupungeittain. Yksi asia on näille kuitenkin sama. Sinä voit olla yhtenä kasvona päätösten takana. Korkeakoulujen edustajistovaalit käydään tänä syksynä sekä Helsingin että Tampereen yliopistossa ja jokaisessa Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa. Yliopistoissa edustajisto valitaan vaikuttamaan kahdelle vuodelle, amk-puolella taas vuodeksi kerrallaan. Opiskelijaedustajisto on verrattavissa kunnanvaltuustoon. Se käyttää ylintä päätösvaltaa opiskelijoiden keskuudessa, ja valitsee tavoitteitaan toimeenpanevan hallituksen. Mitä tekemistä puoluepolitiikalla on edustajisto- eli edarivaalien kanssa? Politiikkaa tehdään kampuksellasi ja sen ulkopuolella joka tapauksessa. Korkeakoulut opiskelijoineen eivät ole muusta maailmasta eristetty yksikkö. Päinvastoin. Korkeakoulujen yksi tehtävä on kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen myös valmistumisen jälkeiseen elämään. Puolueet taas tarjoavat tähän oivan alustan. Silti korkeakouluissa puoluepoliittiset

listat ovat tällä hetkellä vähemmistössä. Listoja täyttävät eri opiskelualoja edustavat ainejärjestöt tai vahvasti sitoutumattomuutta korostavat listaukset. Heilläkin on paikkansa, mutta poliittista listaa äänestämällä saat varmasti arvojasi vastaavaa vaikuttamista. Mukaan lähtemällä poliittinen lista tarjoaa taas verkostot, tuen ja mahdollisuudet myös opiskeluajan jälkeen. Suomalainen yhteiskunta perustuu kansanvaltaan. Demokratia janoaa aina toteutuakseen tekijänsä. Meitä tarvitaan ehdolle, tueksi ja äänestäjiksi. Yksinäinen projekti politiikka ei ole. Opiskelijapolitiikka on myös mitä mainioin pohja kasvaa vaikuttajana. Haaste: käytä tänä syksynä ääntäsi omassa ylioppilas- tai opiskelijakunnassa. Sinä, joka olet jo tutkinnon suorittanut tai unelmoit sinne pääsystä tulevaisuudessa - kannusta korkeakoulussa opiskelevia ystäviäsi äänestämään. Keskusta ei ole ikinä ollut keskiarvo vasemmasta ja oikeasta laidasta. Se on vaihtoehto, joka puhuu myös opiskelijan äänellä. Meidän arvoina on ihmisyys, sivistys ja kestävä kehitys. Ollaan rohkeasti keskellä. Auli Piiparinen Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Facebook: Keskustan Opiskelijaliitto Instagram: @keskustaopiskelijat Twitter: @KOLry

| 23 JUURISYYSKUU2018.indd 23

24.9.2018 12.02


TEEMA

Teksti: Juho Korpela

LIITTOHALLITUK & KV-S

LIITTOHALLITUS: KASVUN JA OPPIMISEN PAIKKA Keskustanuorten liittokokous järjestetään tänä vuonna Seinäjoella 17-18.11. Keskustanuorten liittohallitukseen valitaan kokouksessa viisi varsinaista jäsentä vuosille 2019-2020. Valitut liittohallituslaiset aloittavat vuoden 2019 alusta. Lisäksi liittokokouksessa valitaan kaksi varajäsentä liittohallitukseen vuodelle 2019. JUURI kokosi kuluvana vuonna liittohallituksessa toimineilta henkilöiltä ajatuksia siitä, miksi liittohallitukseen kannattaa hakea. “Liittohallituksessa pystyy jättämään oman kädenjälkensä

uudesta. Keskustanuorilla on kuitenkin turvavaljaat, epäonnis-

keskustanuorten toimintaan ja politiikkaan.”

tuminen ei ole paha juttu.”

Heli Hänninen, Mikkeli

Väinö Tuovinen, Espoo

“Liittohallitus kasvattaa ottamaan vastuuta jostain itsestään

“Vaikka liittohallitustyöskentely vaatii aikaa, on se sen

suuremmasta. Vastuu voi olla aluksi jännittävää, mutta se on

arvoista. Siellä pääsee vaikuttamaan ja tutustumaan todella

huikean kasvattava kokemus.”

hienoihin ihmisiin”

Väinö Tuovinen, Espoo

Heli Hänninen, Mikkeli

“Liittohallitus auttaa laajentamaan valtavasti omaa yhteis-

“Liittohallituksen jokainen jäsen saa vaikuttaa liittomme

kunnallista tietämystä.”

suuntaan omien intressien pohjalta.”

Sofia Mänty, Ilmajoki

Sofia Mänty, Ilmajoki

“Liittohallituksesta muovautuu tiivis porukka, joka kohtaa

“Elinikäisiä ystäviä, kattavia verkostoja ja kyky poliittiseen

toiminta-aikanaan isoja haasteita, onnistumisia ja kentän

keskusteluun. Tätä kaikkea ja paljon enemmän olen saanut

kritiikkiä. Parasta kaiken koetun jälkeen on se, että huomaa

kahden vuoden aikana liittohallituksessa.”

saaneensa vaikuttaa esimerkiksi hallituksen linjaan.”

Juho Korpela, Lappajärvi

Juho Korpela, Lappajärvi “Liittohallitus on oiva paikka harjoitella ja kasvaa, sillä ku“Jo kampanja itsessään on henkisesti kasvattava juttu. Po-

kaan ei ole valmis ja täydellinen politiikassa.”

litiikka on kuin kiipeilyseinä: Päästäkseen eteenpäin uskaltaa

Heli Hänninen, Mikkeli

ottaa askel. On putoamisen riski, mutta myös mahdollisuus | 24

JUURISYYSKUU2018.indd 24

24.9.2018 12.02


TEEMA

HAE

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ALLITUKSEEN & KV-SIHTEERIKSI Matkustelua pitää rakastaa, jotta kansainvälisten asioiden

kuukausi kuukaudelta tekemämme työ menee eteenpäin ja

sihteerin pestissä on kotonaan. Mutta jos uudet kaupun-

luottamustehtävän rooli järjestössä muuttuu toimivammaksi.

git ovat uusia seikkailuja, ei sitä voisi löytää täydellisempää

Tätä työtä on tehty paljon ja paljon on vielä tehtävänä.

luottamustehtävää. Tämän vuoden aikana on meitä kutsunut Euroopan liberaalinuorten Lymecin kokoukset Berliinissä ja

Työn keskiössä on toiminta kansainvälisen jaoston kanssa.

Vilnassa, Pohjoismaiden keskustanuorten NCF:n kokoukset

Tavoitteenamme tukea jaostolaisten tavoitteita vaikuttaa ja

Oslossa ja Kööpenhaminassa, Alden kokous Madridissa ja

saada äänensä kuuluviin. Yritämme auttaa heitä löytämään

maailman liberaalinuorten kokous Barcelonassa. Näiden lisäk-

oman paikkansa vaikuttaa kv-kysymyksissä ja jaoston avulla

si tulee kutsuja eri maihin tilaisuuksiin ja välillä avautuu mah-

saamme valjastettua Keskustanuorten kv-työn ääreen järjes-

dollisuus mennä kauemmaskin, kuten viime vuonna Kiinaan.

tömme parhaimmat kansainvälisen politiikan voimat. Tämä kaikki auttaa Keskustanuoria tekemään mahdollisimman

Kotimaassakin käymme seminaareissa, kuten esimerkiksi Demon sekä Ulkoministeriön järjestämä Kehityspolitiikan seminaari ja Euroopan tulevaisuutta käsitellyt seminaari. Lisäksi esimerkiksi Elokoulun kansainvälinen ohjelma on toivottavasti nyt toisen vuoden jälkeen perinne, joka tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Ja tehdäänhän sitä politiikkaakin. Aloitteita eri kattojärjestöille ja puoluekokoukselle – tänä vuonna ovat kaikki menneet läpi – ja vastauksia liittokokousaloitteisiin, jotka koskevat kansainvälisiä kysymyksiä. Otamme kantaa kansainvälisiin kysymyksiin, kuten Pohjoismaiden puolustusyhteistyö, Suomen rooli maailman talousmarkkinoilla sekä EU:n suuntaan ja tulevaisuuteen. Tällä hetkellä työn alla on eurovaaliohjelma, joka tukee kevään vaalien kampanjointia ja muuta vaalityötä. Käymme vuoropuhelua liittohallituksen kanssa kansainvälisistä kysymyksistä ja lisäksi ensi vuoteen saamme aktiivisemman roolin kansainvälisen budjetin ja myös toimintakertomuksen suunnitteluun. Kv-sihteerit voivat olla vielä uusi rooli, mutta

JUURISYYSKUU2018.indd 25

laadukasta vaikuttamistyötä. Parasta ovat kuitenkin ihmiset. Me kv-sihteerit laitamme viestiä toisillemme useamman kerran viikossa välillä kuulumisia vaihtaen ja välillä kansainvälisten kysymysten kanssa painien. Jaostossa on aivan huiman päteviä kansainvälisten kysymysten tietäjiä, joiden kanssa on upeaa tehdä töitä ja käydä reissuilla. Kentälle on aina mukavaa kertoa kuulumisia ja uusia ystäviä löytyy jokaisella kansainvälisellä reissulla samalla, kun näkee jälleen vanhoja ystäviä. Kaikessa tässä työssä vahvana tukena on liittohallitus ja liittotoimiston väki. Loppuun vielä muistutuksena: kansainväliset kysymykset eivät ole jotain kaukaista. Kaikki kysymykset ovat myös kansainvälisiä kysymyksiä. Seinäjoen liittokokous valitsee Keskustanuorille uuden kv-sihteerin.

Noora Hammar ja Sonja Kouvo Keskustanuorten kv-sihteerit

24.9.2018 12.02


Politiikan

JUURI esittelee tällä palstalla Keskustanuorten tiivistettyjä kantoja. Kannat on koottu muun muassa poliittisista ohjelmista sekä liittokokousaloitteista ja ne on lajiteltu aakkosjärjestyksiin. Pystyt tutustumaan osioon tarkemmin Keskustanuorten nettisivuilta. www.keskustanuoret.fi

Suomen on tavoiteltava kärkipaikkaa kierrättämisessä. Vain toimimalla esimerkillisesti voimme odottaa muiden toimivan samoin. Kierrättävässä Suomessa kaikki mikä voidaan kierrättää, kierrätetään ja lopuksi jäljelle jäävä jäte poltetaan. Kaatopaikat jäävät kulutushysterian monumenteiksi. Kierrätyksessä suljetun kierron on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana. Jätteiden lajitteluun ja kokoamiseen on tarjottava kannusteita, joista keskeisin on yksinkertaisesti kierrätyksen mahdollistaminen eli keräyspisteiden määrän lisääminen. Pääkaupunkiseudulla keräyspisteitä ei ole edelleenkään riittävästi, muusta Suomesta puhumattakaan. Helpottaakseen määrän lisäämistä, keräyspisteitä on otettava huomioon jo uusien asuinalueiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Keskustanuoret haluaa painottaa lajittelun ja kierrätyksen tärkeyttä osana suljettua kiertoa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että tuotteita räätälöidään uusiokäyttöön niin, että vanhasta saadaan uutta, vaikkei samassa muodossa.

On kaikkien etu, että hakemukset käsitellään tehokkaasti. Keskustanuoret haluaa minimoida vastaanottokeskuksissa passiivisesti vietettävän ajan, sillä kuukausikaupalla epätietoisuudessa eläminen on henkisesti raskasta ja voi sairastuttaa psyykkisesti. Lisäksi turvapaikanhakijoiden toimettomat kuukaudet aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Kun kriittisin turvapaikkahakemusten suma saadaan setvittyä, pitää oleskeluluvan saaneille mahdollistaa pääsy kotouttamispalveluihin, koulutukseen ja työhön. Oleskeluluvan saaneiden kotouttamista tulee Suomessa tehostaa. Nykyisin Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto) sekä kuntien ja kaupunkien maahanmuuttopalvelut tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuden alkukartoitukseen ja kotouttamissuunnitelman laatimiseen. TE-toimiston alkukartoitus on kuitenkin saatavissa vain, jos pakolainen sitä itse pyytää. Keskustanuoret katsoo, että työ- elämään siirtymistä tukeva alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelma tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle pakolaiselle, ilman että henkilö joutuu sitä itse pyytä- mään. Kotouttamissuunnitelman lisäksi TE-toimistojen tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle ja työkykyiselle pakolaiselle työelämään valmentavaa koulutusta. Kotouttamiskoulutus sisältäisi yksilöllistä suomen tai ruotsin kielen ja viestintätaitojen opiskelua, yhteiskunta- ja työelä- mätaitojen opettelua, työharjoittelua sekä henkilökohtaisen ammatillisen suunnitelman laatimista. | 26 JUURISYYSKUU2018.indd 26

24.9.2018 12.02


Tällaiseen koulutukseen osallistuminen asetetaan täysi-ikäisten pakolaisten velvollisuudeksi, jonka perusteeton laiminlyöminen johtaisi sosiaaliturvatason pienentämiseen. Ihmisten yhdenvertaisuudesta ei kuitenkaan saa tinkiä. Suunnitelman tekeminen ja työl- 9 listymisen tai koulutuksen piiriin pääsemisen edistäminen oikeuttavat pakolaiset työmarkkinatukeen samalla tavalla kuin kantasuomalaisetkin. Keskustanuoret näkee, että alaikäisten ja työkyvyttömien pakolaisten kotouttamiskoulutuksesta vastaavat jatkossakin kunnat ja kaupungit valtion tuella. Lapset on saatava nopealla aikataululla kielikylpyyn ja heille tulee opettaa perustiedot suomalaisista tavoista, jotta he voivat siirtyä osaamistaan ja ikäänsä vastaaville luokille.

Suomalainen koulutus elää tiiviissä yhteydessä lähiympäristöönsä. Koulutusta kehitetään antamaan valmiuksia arkeen. Kouluissa opitaan enemmän käytännössä ja itse tehden ja kokeillen. Koulut tarjoavat mahdollisuuksia ohjattuihin työ- harjoitteluihin. Koulutuksen on oltava varallisuudesta ja taustasta riippumatta mahdollista niin pitkälle kuin kyvyt ja motivaatio kantavat. Kouluyhteisöt kannustavat luovuuteen ja rajojen rikkomiseen. Myös muualla kuin koulussa tapahtuvaa oppimista tunnistetaan, esimerkiksi kansalaisopistojen, harrastusten tai vaikkapa musiikkiopiston kursseista voi saada luettua hyväksi.

Keskustanuorille kulttuuri on arvo itsessään. Kulttuuri on sukupolvia ja kansakuntaa yhdistävä juuri sekä kansakunnan sivistyksen lähde. Santeri Alkion ajatusta henkisestä kasvusta mukaillen näemme kulttuurin voimistavan ihmistä ja yhteisöä. Nuorkeskustalainen kulttuurinä­kemys ammentaa voimansa paikallisuudesta ja kansalaisten toimijuudesta. Ajattelemme, että kulttuurin tulee näkyä kansalaisille niin puistoissa, kadunkulmissa, leikkikentillä kuin mobiililaitteissa. Kulttuurin “osallistumisen” tulee olla kansalaiselle helppoa. Suomalaisen kulttuurin moninaisuus kansainvälisine vaikutteineen on rikkaus, mitä opimme arvostamaan arkipäiväisillä toistuvilla kohtaamisilla - yhteisen dialogin kautta. Kulttuurimaisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena. Niihin liittyy erityisiä historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Keskustanuoret näkevät tärkeänä, että maanomistajia kannustetaan perinnemaisemien ylläpitämiseen maatalousyrittäjien ja kuntien kanssa yhteistyönä. Inventointiaineisto on kulttuurisesti arvokas kokonaisuus ja sen hyödyntämisessä on laajat mahdollisuudet etenkin matkailu-, luonto- ja palveluyrittäjille.

Suomi on kulttuuririkas maa, joten eri alueiden kulttuurierot voivat olla melko suuria. Kulttuurimatkailun voi ajatella olevan keskeinen osa Suomi-kuvaa maailmalla, mutta Suomen valtion tulisi panostaa kulttuurimatkailun kehittämiseen nykyistä enemmän. Suomi pitäisi saada kiinnostavammaksi sekä ulkomaalaisten että suomalaisten matkailijoiden silmissä. Suomea tulisi siis markkinoida ulkomaalaisille paljon nykyistä enemmän. Suomeen saapuville turisteille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia tutustua sekä Suomen maaseudun kauniiseen luontoon, että kaupunkien kulttuuriin. Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettavuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Matkailualalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan, kulttuurimatkailua unohtamatta.

JUURISYYSKUU2018.indd 27

24.9.2018 12.02


TEEMA

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Teksti: Liina Tiusanen Kuva: Eeva Kärkkäinen

Vihreällä aallolla Liityttyään keskustanuoriin Riku Eskelinen ei ole enää ehtinyt

Keskustan piirissä Eskelinen on törmännyt kielteiseen asen-

loikoilla sohvalla. Hän haluaa olla osa sukupolvea, joka py-

teeseen ympäristöjärjestöjä kohtaan ja ympäristöjärjestöissä

säyttää ilmastonmuutoksen.

keskustaa kohtaan.

Onko maailma epäoikeudenmukainen? Haluaisitko muuttaa

Eskelisen mielestä kyse on paljolti virheellisistä mielikuvista.

asioita? Näin kysyi keskustan mainos Helsingin Sanomissa. Keskustan ehdokkaana Eskelinen on usein saanut kuulla, että Kysymys upposi tradenomiksi opiskelevaan Riku Eskeliseen ja

ihmiset voisivat äänestää häntä henkilönä, mutta moni pitää

hän otti siltä istumalta yhteyttä puolueeseen.

keskustaa ympäristökysymyksissä taantumuksellisena.

Eskelinen oli juuri irtisanottu lentorahteja käsittelevästä fir-

Turhautumisesta syntyi Vihreä aalto 2.0., joka näki päivänva-

masta. Hän oli alkanut kyseenalaistaa epärehelliseksi koke-

lon keväällä.

miaan toimintatapoja. Lopulta sisäinen tutkinta paljasti, että Suomesta oli viety 10 miljoonan euron arvosta tavaraa, joiden

Se on keskustan sisällä vaikuttava vapaamuotoinen verkosto,

osalta asiakirjoihin liittyi epäselvyyksiä.

jonka tavoitteena on nostaa puolueessa keskustelua ympäristöasioista.

” Pomo hermostui siitä todella paljon ja sain potkut. Se oli mielestäni äärimmäisen epäoikeudenmukaista. Ajattelin, että

Kyseessä ei ole hymistelykerho. Eskelisen mielestä keskustas-

olin nimenomaan kiinnittänyt epäkohtaan huomiota. ”

sa pitää uskaltaa sanoa ääneen esimerkiksi se, että turpeen käyttö pitää ilmastosyistä lopettaa.

Pian Eskelinen löysi itsensä keskustan puoluetoimistolta ja parin päivän päästä siitä hän oli jo kuntavaaliehdokas Helsin-

Hänen mielestään hallituksen usiutuvan energian tavoite

gissä.

nojaa liikaa biopohjaiseen energiaan.

Hän oli aina ollut kiinnostunut politiikasta, mutta vasta nyt

– Hallitusohjelmassa esitetään kiintokuutioina tavoite, paljon-

25-vuotiaana löytyi paikka vaikuttaa.

ko metsää pitää hakata sen sijaan, että esitettäisiin mitä sillä tehdään ja minkä takia sitä tehdään.

Kaverit lupasivat äänestää ja kampanja pistettiin pystyyn nopealla aikataululla. Äänimäärä yllätti ensikertalaisen positiivi-

Oma poliittinen ura ei Eskelisestä tunnu tällä hetkellä ensisi-

sesti.

jaiselta. Hän toivoo, että voi myöhemmin kokea olleensa osa sukupolvea, joka sai pysäytettyä ilmastonmuutoksen.

Puoluetoiminta imaisi mukaansa. ” Hankala sanoa, mitä se minun urallani tarkoittaa. Olen parEskelistä pyydettiin Helsingin Keskustanuorten toiminnan-

haimmillani ihmisten kannustamisessa ja johtamisessa. ”

johtajaksi ja hän toimi hetken aikaa myös Antti Kaikkosen avustajana eduskunnassa.

Eskelinen kokee olevansa etuoikeutettu.

Nykyään Eskelinen tunnetaan keskustassa parhaiten “ympä-

”Jos 15-vuotiaalle Rikulle olisi kertonut, että missä olet duu-

ristötyyppinä”.

nissa, niin en olisi uskonut. Ilman keskustanuoria en missään tapauksessa olisi tässä nykyisessä hommassa. ”

Ura ympäristöjärjestöissä on kestänyt jo kymmenen vuotta. Tällä hetkellä Eskelinen toimii Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkönä vastuullaan järjestön hanke- ja ohjelmatoiminta.

JUURISYYSKUU2018.indd 28

| 28

24.9.2018 12.02


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

TEEMA

Riku Eskelinen oli reilut kymmenen vuotta sitten käynnistämässä Helsingin Keskustanuorten Bensa loppuu, ketju ei -kampanjaa. Kampanjasta tuli nopeasti valtakunnallinen ja viesti pyöräilyn hyödyistä kiersi usean kuukauden ajan eri puolilla Suomea. Syyskuussa 2008 keskustanuoret pyöräilivät järjestön silloisen puheenjohtajan, kansanedustaja Tuomo Puumalan vanavedessä Helsingin Lasipalatsin edustalle, jossa kampanjan ilmastoviesti luovutettiin eteenpäin päättäjille.

KUKA? - Riku Eskelinen - Syntynyt Jyväskylässä vuonna 1978 - Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö - Keskustan sisällä vaikuttavan Vihreä Aalto 2.0. -liikkeen perustaja - Hallituksen jäsen Euroopan Liberaalinuorissa vuonna 2007-2008 ja Pohjoismaiden keskustanuorten varapuheenjohtajana vuonna 2008 Terveiset keskustanuorille: Tekemisen pitää olla hauskaa. Maailman ongelmia ei voi ratkaista yksin. Olkaa rohkeita ja sanokaa mielipiteenne liikaa kaunistelematta. | 29

JUURISYYSKUU2018.indd 29

24.9.2018 12.02


KENTÄN ÄÄNI

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ILMASTONMUUTOS HAASTAA

ARKTISEN ALUEEN Kulunut kesä koettiin raastavan helteisenä. Ja sitähän se oli.

Tällä hetkellä arktisella alueella viihtyvät lajit pakenevat,

Pitkä kuuma kesä. Neljä epätavallisen kuumaa kuukautta ha-

kuolevat sukupuuttoon tai lajien populaatiot vähentyvät

vahduttivat ihmiset miettimään muuttuvan ilmaston riskejä.

merkittävää tahtia. Samaan aikaan Euroopan ainoa alkuperäiskansa ponnistelee kulttuurinsa säilymisen puolesta. Tämä

Ajatukseni on avata teille arktisen alueen silmin muutosta,

on huomioitava, sillä sopimus ei koske ainoastaan eläimiä ja

jonka lämpenevä ilmasto aiheuttaa. Arktisen alueen muuttuva

kasveja, vaan sisällyttää myös alkuperäiskansan perimätiedon,

ympäristö on suoraan kytköksissä siellä vallitsevaan kulttuu-

kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen säilymisen.

riin ja talouteen, poliittisia tai sosiaalisia kysymyksiä unohtamatta.

Koska Suomi on allekirjoittanut kansainväliseen sopimukseen, kuuluu sen pitää ekosysteemien monimuotoisuutta yllä, mut-

Mikä arktinen alue oikein on? Vastaus ei ole niin yksioikoinen,

ta myös tarkastella kestäviä keinoja elää alueella, esimerkiksi

sillä on olemassa erilaisia

napapiirin pohjoispuolella.

määrittelytapoja käsittää alue. Käytän itse määritelmänä Arktisen keskuksen kirjausta, jonka mukaan Suomen arktinen

Tarkoitukseni ei ole osoittaa, mitä tulisi tehdä jatkossa. Meillä

alue käsittää koko napapiirin pohjoispuolisen osan.

on kuitenkin olemassa tämän sopimuksen pohjalta ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva Luonnon monimuotoisuu-

Lämpenevä ilmasto muuttaa siis nopealla tahdilla pohjoista

den työryhmä, jonka toiminnasta pitäisi puhua. Olisiko aika

maisemaa. Samalla se kuitenkin vaikuttaa eläinten levinnei-

nostaa vajaa 30 vuotta sitten ratifioitu, mutta silti ajankohtai-

syyteen sekä muuttaa niiden käyttäytymistä. Usea eri laji on

nen, sopimus yhteiskunnalliseen keskusteluun? Ilmastonmuu-

vaarassa kadota lämpenevän ilmaston vuoksi. Miksi tästä

tos on ylisukupolvisuuskeskustelua parhaimmillaan.

puhuminen on sitten yhtään sen tärkeämpää kuin vaikka suomalaisen ruoantuotannon vaikeuksista puhu-

Sofia Mänty

minen?

Keskustanuorten liittohallituksen jäsen

Suomi on vahvistanut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen vuonna 1992, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä käyttämällä esimerkiksi luonnosta saatavia resursseja mahdollisimman kestävällä tavalla.

JUURISYYSKUU2018.indd 30

24.9.2018 12.02


JYVÄÄSKYLÄ HUUHAA HUMANISIMIA JA MÄKIHARJOITUKSIA

Kello lyö iltakahdeksan. Keskisuomalaiselta mäntyharjulta

kokeneen pöllön kanssa. Syyllistä tämän loistoidean takaa

kajahtaa Harjun iltasoitto. Soitto kantautuu kotikylän oman

etsitään yhä.

pojan hyppyrimäelle, Suomen kuuluisimmalle kävelykadulle, viipyillen läpi Jyväsjärven laakson kohti jylhää Päijännettä ja

Eläimellistä ensivaikutelmaa seuraa ylämäki, jota seuraa ylä-

kadoten lopulta ympäröiviin, loputtomiin havumetsiin.

mäki, jota seuraa ylämäki, jota seuraa alamäki (huh!), jota taas seuraa ylämäki.

Tervetuloa kaupunkiin, jonka suorien, uteliaiden ja helposti innostuvien, mutta myös nopeasti kyllästyvien asukkaiden

Opiskelijakaupungissa toki löytyy pubia jokaiseen makuun.

suojissa sai syntynsä suomenkielinen sivistys. Tervetuloa

Bar ”Vakkari” Vakiopaineesta löydät nykyisin Jyväskylän

Jyväskylään.

kuuluisimmabt asukkaat, ne ”huuhaa humanistit”. Ja halpaa punaviiniä. Toisaalta Bar ”Hemppari” Hemingway on paikka

Uno Cygnaeus pohti 1850-luvulla, että ”kui kliffaa olisi, jos

keski-ikäistyvälle keskustelijalle, joka tykkää elää reunalla

Suomessa koulutettaisiin suomenkielisiä opettajia” (sana-

harrastamalla olutta ja Huojuvaa tornia samanaikaisesti.

tarkka lainaus). Näin Jyväskylään perustettiin 1863 ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari. Tätä perinnettä

Baaritarjontaan voi tutustua elegantisti osallistumalla syksyi-

jatkaa kansainvälisesti korkeantasoista opetusta ja tutkimusta

sin järjestettävään Kauppakadun approon.

tekevä, monitieteinen Jyväskylän yliopisto. Kirjoituksen loppuvaiheessa sitä aina harmittelee, kuinka Ja totisesti yliopisto on jättänyt jälkensä Jyväskylään.

moni mainitsemisen aihe jää niukan merkkimäärän vuoksi sanomatta. Näinpä muun muassa aiheet ”JYP – Suomen

Olen itse tullut siirtolaisena Jyväskylään etsimään sitä arvok-

mestari 2019”, ”näin Jyväskylän Kirittäet voittivat naisten

kainta asiaa, jonka varaan voi oman elämän rakentaa: henkis-

superpesiksen mestaruuden” ja ”Jyväskylä ja Lauri Markka-

tä sivistystä. Enkä ole yksin. Vuosittain Jyväskylässä koetaan

nen” jäävät seuraavaan kertaan.

aina uusi vallankumous kun tuhannet uudet opiskelijat saapuvat rikastuttamaan kaupungin elämää.

Tervetuloa kylään Jyväskylään. Lupaan keittää kahvit.

No millainen on ensivaikutelma Jyväskylästä? Lyhyt vastaus:

Arttu Karila

täytetty, ruma ilves. Kyllä, sillä ensimmäisenä kun saavut

opiskelija ja agitaattori

matkakeskuksen kautta Keski-Suomen pääkaupunkiin sinua

Jyväskylä (os. Jämsä)

tervehtii huonosti täytetty ilves yhdessä saman kohtalon

JUURISYYSKUU2018.indd 31

24.9.2018 12.02


KULTTYYRIA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Katariina Vuori: Erään tapon tarina (äänikirja) Lukija: Jaakko Ohtonen

Teksti: Justiina Kaleva

K

atariina Vuoren Erään tapon tarina on suosiotaan kasvattanutta true crime -kirjallisuutta ja kertoo tunnetusta kotimaisesta henkirikoksesta. Väkivaltaisen isän pelossa elävät äiti ja poika, jotka pakenevat harva se päivä peläten henkensä edestä. Kunnes mummo Helvi Keto puuttuu tilanteeseen kohtalokkain seurauksin. Vuori on kirjoittanut sen yhdessä Asko Argillanderin kanssa tämän näkökulmasta lapsuutta muistellen.

on hankala kuunnella ilman järkyttymistä ja ainakin allekirjoittanut voi myöntää tirauttaneensa muutaman kyyneleenkin. Kedon päättäväisyys ja Argillanderin suoranainen tarve suojella sekä mummoaan että äitiään isän vihalta on järkyttävää. Kirja tuo kivuliaan selvästi ilmi, mitkä ovat perheväkivallan seuraukset ja mihin johtavat vaikeneminen sekä puuttumattomuus. Tämä on toinen niistä kahdesta kirjasta, jotka kaikkien tulisi lukea.

Kirja on raadollisen pysäyttävä ja antaa äänen uutisista tuttuakin tutummasta ilmiöstä kärsiville. Sitä

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen

K Teksti: Juho Korpela

imi Räikkönen on 2000-luvun ikonisin suomalainen urheilija. Kirjan ja uran jatkumisen myötä hänestä puhuvat kaikki. Hotakaisen kirja kuvaa hienolla tavalla Räikkösen nousua vähävaraisesta espoolaisperheestä kohti tarunhohtoista ja rahakasta Formulaa. Mediassa otsikoissa olleet Räikkösen ryyppyputket ja juhlimiset eivät ole kuitenkaan koko totuus. Koskettavat puheet edesmenneestä isästä ja perhe-elämän tärkeydestä tuovat syvyyttä jäämiehenä tunnetun Räikkösen julkisuuskuvaan.

Tuntematon Kimi Räikkönen ei ole kirja Formuloista. Sen pystyy lukemaan myös ilman, että tietäisi autourheilun kuninkuusluokasta mitään. Tämä on myös kirjan vahvuus: Teos on jokaisen saavutettavissa. Kuitenkin useaan kysymys jää ilman vastausta: Mikä saa Räikkösen jatkamaan ajamista? Mihin päättyi suhde Jenni Dahlmanin kanssa? Mitä suomalaisuus merkitsee Räikköselle? Mitä ajouran jälkeen tapahtuu?

| 32

JUURISYYSKUU2018.indd 32

24.9.2018 12.02


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

SARJAKUVA

Sarjakuvataitelija: Anssi Ylirรถnni

| 33

JUURISYYSKUU2018.indd 33

24.9.2018 12.02


KV-POLITIIKKA Teksti: Noora Hammar

LUONTOÄIDIN SAAPPAISSA

I

sovanhemmat kertoivat tarinaa nuoruutensa maise-

sen hidastaminen ja estäminen vaatisi rahallisten resurssien

mista: metsistä ja kylistä, jotka ovat kadonneet niin ih-

lisäksi tietoa ja alueen kuormituksen vähenemistä. Tutkimuk-

misen kuin luontoäidin itsensä toimesta. Niin korkealla

sia kuitenkin tehdään runsaasti. Eräs tuorein Science -leh-

kuin ihmiset ovatkin ruokaketjussa, saa luonto mullistuksi-

dessä syyskuussa julkaistu tutkimus tarkasteli aurinkoisen ja

neen ihmisen yhä polvilleen. Näin on tapahtunut jo vuosia

tuulisen Saharan autiomaan energiapotentiaalia. Tutkimuksen

Sahelin alueella.

mukaan, mikäli Saharan autiomaahan rakennettaisiin aurinkopaneeleja ja tuulivoimaloita, voisi niillä saadulla energialla

Sahelin alue on monelle vieras mutta sen naapurina oleva Sa-

täyttää neljän maapallon energiatarpeet käyttäen uusiutuvaa

haran autiomaa, maailman suurin sellainen, on tuttu. Sahelin

energiaa. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet,

alue itsessään ulottuu Atlantin valtamereltä Afrikan sarveen

että massiiviset aurinko- ja tuulivoimalafarmit tuplaavat sade-

saakka ja alueella väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti samalla,

määrän ja mahdollistaisivat pintakasvillisuuden lisääntymisen.

kun elinolosuhteet heikkenevät aavikoitumisen johdosta. Aavikoituminen on ihmisen toiminnan - pintakasvillisuutta

Vaikka tämä kuulostaakin täydelliseltä ratkaisulta alueen

tuhoavan viljelyn ja laiduntamisen - sekä kuivuuskausien

ruoka, vesi ja energiapulaan ja laajemminkin koko maapallon

yhteisvaikutus, jonka johdosta Saharan autiomaa laajenee

energiatarpeeseen, eivät luontoäidin saappaat kuitenkaan ole

Sahelin alueella tuhoten mahdollisuuden toimeentuloon pai-

helpot saappaat täydennettäväksi. Mittavat tuuli- ja aurin-

kallisista luonnonvaroista. Aavikoitumisen on arvioitu maail-

kovoimalat nostaisivat alueen lämpötilaa ja ennen kaikkea

manlaajuisesti uhkaavan potentiaalisesti jopa kahta kolmas-

vaatisivat mittavia investointeja. Vaikka lämpötilan nousu

osaa maailman valtioista ja sen estämiseksi on solmittu YK:n

nähdäänkin pienenä verrattuna ilmaston lämpenemiseen, on

aavikoitumissopimus. Sahara jo itsessään laajenee joka vuosi

projekti vähintäänkin kunnianhimoinen.

yli puolen Suomen verran Sahelin alueella. Monella tapaa ihminen on vielä lapsi kokeilemassa luontoäiIhminen taistelee kuitenkin luonnon kanssa ilmaherruudes-

din saappaita.

ta. Aavikoituminen on yhä pitkälti mysteeri tutkijoillekin ja | 34

JUURISYYSKUU2018.indd 34

24.9.2018 12.02


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KESKUSTANUORET

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2018

ETELÄ-

HÄME

KYMEN-

POHJOIS-

KARJALA

Lauri Hämäläinen

LAAKSO

POHJANMAA

Juho Kekäläinen

045 158 8050

Sofia Seittenranta

Marjut Lehtonen

050 394 6913

lauri.aa.hamalainen

-Vekkeli

040 593 5027

juho.kekalainen@

@gmail.com

sofia.seittenranta@

marjut-lehtonen@

gmail.com

hotmail.com

gmail.com

ETELÄ-

KAINUU

LAPPI

POHJOIS-

POHJANMAA

Tuomas Kettunen

Olli Rainio

SAVO

Tero Vuorenmäki

040 865 5246

050 596 9249

Iina Keinänen

044 583 7836

tuomas.kettunen88

rainioolli@gmail.

044 343 9654

t.vuorenmaki@

@gmail.com

com

iina.keinanen@gmail. com

gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

PIRKANMAA

SATAKUNTA

Lotta Luukkonen

POHJANMAA

Joonas Soukkio

Eveliina Korteniemi

050 413 4567

Matilda Raiskila

040 722 2231

044 981 5944

luukkonen.lotta

044 209 0216

soukkio.joonas@

korteniemi.eveliina@

@gmail.com

matilda.raiskila@

gmail.com

gmail.com

gmail.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

UUSIMAA

Liina Tiusanen

Susanna Sahivaara

KARJALA

Väinö Tuovinen

050 917 9653

040 417 4522

Pietu Heiskanen

044 3630 148

liina.tiusanen@

susanna.sahivaara

050 439 4498

vaino.tuovinen@

gmail.com

@outlook.com

heiskanenp1@

syk.fi

gmail.com

VARSINAISSUOMI Henna Takatalo 050 553 9620 henna.takatalo@ gmail.com

Piirien toiminnanjohtajat 2018 ETELÄ-KARJALA Sini Niemelä 045 1310 714 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Miikkael Azaize 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Juho Paavola 050 571 2312 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 050 326 6898 kainuu@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO Sini Niemelä POHJOIS-POHJANMAA 045 1310 714 kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 7546676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro 040 837 9867 POHJOIS-SAVO lappi@keskustanuoret.fi Toni Viljamaa 044 3122982 PIRKANMAA pohjois-savo@keskustanuoret.fi Emmi Mäkelä 0503036493 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Anna-Leena Veteläinen 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Emmi Mäkelä 0503036493 hame@keskustanuoret.fi

KESKI-POHJANMAA Juho Paavola 050 571 2312 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

POHJOIS-KARJALA Toni Viljamaa 044 3122982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Juho Paavola 050 571 2312 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi 044 7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI Linda Lähdeniemi 0400407515 varsinais-suomi@keskustanret.fi

| 35

JUURISYYSKUU2018.indd 35

24.9.2018 12.03


KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi Allekirjoittamalla vahvistan antamani tiedot oikeiksi. Samalla annan Suomen Keskustanuoret ry:lle oikeuden käsitellä henkilötietojani jäsenasiossa.

JUURISYYSKUU2018.indd 36

24.9.2018 12.03

Juuri 3/18  

Kohtuullisen luonnollinen aikakauslehti

Juuri 3/18  

Kohtuullisen luonnollinen aikakauslehti

Advertisement