173 sesta 2010-luvulle. Keskustanuoret tietää, että on olemassa myös toimivia paikallisyhdistyksiä, jotka toimivat aktiivisesti ja järjestävät toimintaa. Toimia paikallisyhdistyksiä ei kannata tappaa hengiltä eikä näin tule tehdä jatkossakaan. Tosiasia on kuitenkin se, että merkittävä osa 2800 paikallisyhdistyksistä toimii hyvin pienellä liekillä, jos edes liekkiä näkyy. Yhdistyslaki asettaa uudistamiselle reunaehdot, jonka mukaan on edettävä. Paikallisyhdistysten oikeutta nimetä edustaja puoluekokoukseen ei tule poistaa, sillä se ei ole edes mahdollista yhdistyslain mukaan. On kuitenkin pohdittava esimerkiksi mahdollisuutta, että kunnallisjärjestöille olisi mahdollisuus nimetä nykyistä suurempi määrä edustajia puoluekokoukseen henkilöjäsenmäärän mukaisessa suhteessa. Nykyisten sääntöjen mukaan puolueen kunnallisjärjestö voi lähettää vain yhden edustajan. Mikäli kunnallisjärjestöllä olisi mahdollisuus nimetä suurempi määrä edustajia puoluekokoukseen, ei paikallisyhdistyksillä olisi nykyisen kaltaista tarvetta kokoustaa vain puoluekokousedustajien nimeämisen takia. Keskustan toimija haluaa vaikuttaa asioihin ja olla mukana mielekkäässä toiminnassa. Hallinnon ja byrokratian kuormitus tulee saada niin pieneksi kuin mahdollista, jotta energiaa jää oikeaan toimintaan. Siksi Keskustanuoret esittää, että puolueessa käynnistetään keskustelu järjestörakenteen uudistamisesta, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti ja ollaan valmiita myös rohkeasti uudistumaan. Vain turvallinen uudistaminen mahdollistaa sen, että kansanliikkeemme voi hyvin vielä 2050-luvullakin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa keskustelun käynnistämistä järjestörakenteen päivittämisestä 2010-luvulle. Mahdollinen järjestörakenteen uudistamistyö on tehtävä yhteistyössä keskustan jäsenjärjestöjen kanssa. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen siitä, että toimivia yhdistyksiä ei pidä lakkauttaa minkään uudistuksen varjolla. Uudistamisessa painopisteen pitää olla nimenomaan toimintatapojen ja -muotojen kehittämisessä. Mikään organisaatio- tai sääntöuudistus ei yksin takaa toiminnan tehostumista tai paranemista, vaan se tarvitsee rinnalleen keskustatoimijoiden todellisen tahdon uudistaa toimintojaan.
Puolue on asettanut keväällä 2012 järjestötyöryhmän selvittämään puolueen ja piirien taloussuhteita ja järjestörakenteita ottaen huomioon vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja puoluehallituksen kesäkuussa 2011 hyväksymän Keskustan työkirjan linjaukset. Työryhmän ehdotukset valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä siten, että ne voidaan ottaa huomioon jo vuoden 2013 talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Puoluekokous ei kannata kunnallisjärjestöjen edustuksen lisäämistä puoluekokouksessa. Se saattaisi jopa estää järjestörakenteen kehittymistä niissä kunnissa, joissa olisi järkevää yhdistää voimia yhden paikallisyhdistyksen toiminnan alle ns. pitäjäyhdistysmallin mukaisesti.
113. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan järjestörakenne kaipaa peruskorjausta Keskustan kenttä on jo käsite suomalaisessa politiikassa. Kenttä on kattava ja sen voimin kansanliike on yli 100 vuoden jälkeenkin voimissaan. Keskustan vahvuus on aina ollut sen järjestörakenne, joka ei kuitenkaan enää kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeisiin. Koska järjestön uudelleen rakentaminen ei ole mahdollista ehdotamme yhtä konkreettista toimenpidettä, jolla järjestörakenteen uudistaminen voitaisiin aloittaa. Puoluekokouksen äänimäärät on jaettava piirikohtaisesti jäsenmäärään perustuen. Ikävä totuus on, että yli 3000 paikallisosastostamme harva toimii, niin kuin niiden on alun perin ajateltu toimivan. Sääntömääräiset kokoukset pidetään vain puolue- ja piirikokousten äänioikeuden takaamiseksi ja poliittinen toiminta on hyvin vähäistä. Jatkossa äänioikeudet puoluekokouksiin tulee jakaa piirikohtaisesti jäsenmäärään suhteutettuna. Piireissä äänioikeudet jaetaan kuntakohtaisesti toimiville osastoille tai aktiivisille jäsenille. Tällä vastataan myös siihen ongelmaan, että moni äänioikeuden haluava jää ilman äänioikeutta. Piirin kokouksiin äänioikeudet määräytyisivät kuntakohtaisen jäsenmäärän mukaan. Kun äänet jaetaan piirin kautta, saadaan ylimääräiset osastot pois pöytälaatikoista. Tällöin aktiivisten jäsenten aika ei kulu turhien papereiden pyörittämiseen ja byrokratiaan, vaan aikaa voidaan oikeasti käyttää politiikan tekemiseen ja vaikuttamiseen. Tämä voisi kannustaa