Page 1

YRITTELIÄÄT KYLÄT PAIKALLINEN MAASEUTUSTRATEGIA 2014-2020

21.1.2015 päivitetty versio (3.4. valintamenettelyt ja valintakriteerit s. 14-15)


Sisällys YRITTELIÄIDEN KYLIEN KANNUSTAJA …………………………………………………………………………………………………………….…….2 1. JYVÄSRIIHEN ALUE KEHITTÄMISEN KOHTEENA ..................................................................................................... 3 1.1. TOIMINTA-ALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ ............................................................................................................... 3 1.2. YRITTELIÄIDEN KYLIEN JYVÄSSEUTU ............................................................................................................... 4 2. VÄESTÖNKASVU JA VÄESTÖRAKENNE PALVELUTUOTANNON HAASTEENA ......................................................... 4 2.1. TOIMINTA-ALUEEN SWOT .............................................................................................................................. 5 2.2. OSAAMINEN JA UUDET ALAT TYÖLLISTÄVÄT JA VAUHDITTAVAT ELINKEINOJA ............................................ 5 2.3. KEHITTÄMISEN RESURSSEJA, MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA ................................................................. 6 2.4. OHJELMAKAUDEN 2007–2013 TULOKSIA JA OPPIA TULEVIIN VUOSIIN ........................................................ 6 2.5. JYVÄSRIIHEN ROOLI MAASEUDUN KEHITTÄMISESSÄ .................................................................................... 8 3. JYVÄSRIIHEN STRATEGISET VALINNAT ................................................................................................................... 9 3.1. VISIO ................................................................................................................................................................ 9 3.2. PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTÄ LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT ......................................................................... 9 3.2.1. UUDISTUVA YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA

………………………………………………………………………………….10

3.2.2. YHTEISÖLLISYYS VAHVISTAA HYVINVOINTIA JA KYLIEN VOIMAA ........................................................ 11 3.2.3. YMPÄRISTÖ VIIHTYISÄKSI JA TOIMINTAA TUKEVAKSI .......................................................................... 12 3.2.4. KANSAINVÄLISYYDELLÄ MENESTYKSEEN TAVOITE ................................................................................ 13 3.3. STRATEGISET MITTARIT................................................................................................................................. 13 3.3.1. LAADULLISET TAVOITTEET ..................................................................................................................... 13 3.3.2. MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET .................................................................................................................... 14 3.4. VALINTAMENETTELY JA VALINTAKRITEERIT ................................................................................................. 14 4. STRATEGIAN TOIMEENPANO ............................................................................................................................... 16 4.1. TEHTÄVIÄ JA TOIMIJOITA STRATEGIAN TOTEUTUKSESSA ............................................................................ 16 4.2. SUUNNITELMA AKTIVOINNISTA, OSALLISUUDEN JA OSAAMISEN LISÄÄMISESTÄ ....................................... 17 4.2.1. TOIMIJOIDEN AKTIVOINTI JA OSALLISTAMINEN .................................................................................... 17 4.2.2. VIESTINTÄ, VUOROVAIKUTUS JA OHJELMAOSAAMINEN ...................................................................... 17 5. YHTEISTYÖ JA KYTKEYTYMINEN MUUHUN KEHITTÄMISTOIMINTAAN ................................................................ 18 5.1. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA ............................................................................ 18 5.2. KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN MAASEUTUSUUNNITELMA........................................................................... 18 5.3. KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ–RAKENNERAHASTO-OHJELMA JA KAUPUNKILEADER ................................. 18 5.4. INNOVATIIVISET KAUPUNGIT 2014–2020 -OHJELMA ................................................................................... 18 6. STRATEGIAN HALLINTO JA SEURANTA ................................................................................................................. 19 6.1. TOIMINTARAHA ............................................................................................................................................ 19 7. STRATEGIAN RAHOITUS ...................................................................................................................................... 19 8. STRATEGIAPROSESSIN KUVAUS ........................................................................................................................... 21

YRITTELIÄÄT KYLÄT

1


YRITTELIÄIDEN KYLIEN KANNUSTAJA 13 RAHOITIMME LÄHES 190 MIKROYRITYKSEN, YHDISTYKSEN TAI MUUN YHTEISÖN HANKETTA. MAASEUTU-ALUEIDEN JA KYLIEN KEHITTÄMISEEN OLEMME KANAVOINEET YLI 7,5 MILJOONAN EUROA JULKISTA JA YKSITYISTÄ RAHOITUSTA. Toimintamme perustuu alueen tarpeista lähtevien ideoiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen hyödyntämällä monipuolisesti paikallista kumppanuutta ja osaamista. Toimimme verkottuneena yhteistyön rakentajana, keskustelijana, aktiivisena osallistujana sekä mahdollistajana. Toimintaamme on osallistunut vuosien saatossa satoja toimijoita. Noin 800 toimijaa (mm. yksittäisiä asukkaita, kyläaktiiveja, yhdistystoimijoita, yrittäjiä, kuntien virkamiehiä, yritysneuvojia, hankevetäjiä) on antanut ideoitaan ja ajatuksiaan Yritteliäät kylät -strategian valmisteluun erilaisten työpajojen, tilaisuuksien ja sähköisten kyselyjen avulla. Vuosina 2011–2014 on pidetty yli 50 kyläiltaa, palaveria, työkokousta tai työpajaa, joiden tuloksia on hyödynnetty strategian laatimisessa. Yritteliäät kylät 2020 -strategia ohjaa maaseutualueen yritysten kehittämistoimenpiteiden ja asukaslähtöisten yhteisöjen kylien toimintaa edistävien hankkeiden valintaa. Toiminnalla ja rahoituksella edistämme yrittäjien ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia ja osaamista maaseutualueilla sekä lisäämme maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta ja alueen toimijoiden kansainvälistymistä. Rahoituksen painopisteistä ja tarpeista päätetään paikallisesti ns. kolmikantaisessa hallituksessa, jossa yksityiset toimijat, yhteisöt ja kunnat osallistuvat tasavertaisesti päätöksentekoon. Toiminnan lähtökohtana ovat avoimuus, monialaisuus, innovatiivisuus, monimuotoiset verkostot ja laajapohjainen yhteistyö sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Leader-toiminta on Euroopassa tunnustettu kehittämisen työkalu, jossa suhteellisen pienillä rahallisilla panoksilla innostetaan paikalliset toimijat kehittämään aluettaan omaehtoisesti yhdessä muiden kanssa. Sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa Suomen toimintatapa on osoittautunut merkitykselliseksi. Leader on hyvä väline sekä yrittäjyyden että yhteisöllisyyden tukemisessa ja kehittämisessä. OECD:n suosituksen mukaisesti JyväsRiihen strategialla tavoitellaan ryhmälle nykyistä laajempaa roolia seutukunnan kehittämisessä. Olemme jo vuosien ajan laajentaneet määrätietoisesti rooliamme aluekehittäjänä. Tätä työtä on tehty osallistumalla maakunnan järjestö- ja elinkeinotoiminnan kehittämisen työryhmiin sekä toteuttamalla tarvittaessa omia, yhdistysten strategisia tavoitteita tukevia hankkeita. Tätä hyväksi koettua toimintamuotoa jatkamme, sillä alueelta saadun palautteen perusteella Leader-toiminta on tulevaisuudessakin välttämätön ja toimiva kehittämisen työkalu.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

2


1. JYVÄSRIIHEN ALUE KEHITTÄMISEN KOHTEENA 1.1. TOIMINTA-ALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ JyväsRiihen toiminta-alueeseen kuuluvat KUVA1. TOIMINTA-ALUEEN KAUPUNKI-MAASEUTURAJAUS Keski-Suomen maakunnallinen kaupunkikeskus ja sen ympärille sijoittuva maaseutu viereisen kartan mukaisesti. Maaseutualueeseen kuuluu kaupungin reuna-alueita, kaupungin läheistä maaseutua, ydinmaaseutua ja harvaan asuttua maaseutua. Maaseuturahoituksen toiminta-alue kattaa kokonaan Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kunnat. Jyväskylän osalta mukana ovat kartalla näkyvät maaseutualueet (entiset Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan alueet). Toimialue on hieman kasvanut, sillä aiemmin Korpilahti kuului Vesuri-ryhmän alueeseen. Maaseutualueita kehitetään Euroopan Unionin maaseuturahaston ja Leader-toiminnan avulla. Kaupunkialueelle kohdentuvia tavoitteita kehitetään mahdollisuuksien mukaan muun rahoituksen (mm. ESR- ohjelman) kautta yhteistyössä alueen kansalaisjärjestöjen kanssa. Koko alueella on noin 100 kylää tai asuinaluetta, joissa toimii yli 80 kyläyhdistystä. Maaseutualueella kyläyhdistyksiä on noin 50.

Kalatalouteen liittyvät kehittämistoimet kohdistuvat KalaLeader -ohjelmaan sitoutuneille alueille. Lisäksi kehittämisessä hyödynnetään myös muita rahoituslähteitä, esim. nuorisoaloitteissa Erasmus+ -ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Rajausta maaseudun ja kaupungin alueelle on tarpeen tehdä vain Jyväskylässä. Muissa kunnissa keskustaajamissa ei asu yli 15 000 asukasta. Uudelle kaudelle JyväsRiihen toimialueesta poisrajattu kaupunkialue laajeni hiukan. Maaseutualueen määrittelyssä huomioitiin uusi aluetypologialuokitus ja rajaukset tehtiin yhdessä Keski-Suomen ELYkeskuksen kanssa. Samalla käytiin linjauskeskustelua yritystukien aluemäärittelyn osalta. JyväsRiihen strategiassa tai alueellisessa maaseutusuunnitelmassa maaseutualueeksi ei lueta ydinkaupunki- ja reunakaupunkialuetta, joka on rajattu kuvassa 1. punaisella. Tarkempi kartta on liitteessä 1. JyväsRiihen toimintakuntien alueella asuu yli puolet keskisuomalaisista. Asukasmäärä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2012 alueen asukkaista 34 % eli noin 56 000 asui maaseutualueella. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 alueella asuu noin 177 000 asukasta.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

3


TAULUKKO 1. ALUEEN VÄESTÖ JA PINTA-ALA KUNNITTAIN (LÄHDE:TILASTOKESKUS)

KUNTA

MAAPINTA-ALA (KM²)

VÄESTÖ V. 2012 (MAASEUTUVÄESTÖN OSUUS)

VÄESTÖENNUSTE V. 2020

Jyväskylä

1 171,00

133 482 (24 322)

142 654

Laukaa

648,54

18 481

19 914

Muurame

144,06

9 569

10 345

Uurainen

348,05

3 569

4 095

Koko alue yhteensä

2 311,65

165 101 (55 941)

177 008

1.2. YRITTELIÄIDEN KYLIEN JYVÄSSEUTU Sydämellinen Laukaa. Perinteikkään pitäjän taajamat ja kylät (kirkonkylä, Leppävesi, Lievestuore ja Vihtavuori) ovat omaleimaisia ja vireitä. Kylissä yhdistykset ylläpitävät useita seurantaloja ja kulttuurikohteita, kuten kesäteattereita ja tanssilavoja. Laukaassa vesireitit yhdistävät Päijänteen ja Keiteleen, ja siellä sijaitsevat tuhansia vuosia vanhat Saraakallion kalliomaalaukset. Laukaan elinkeinoissa yhdistyvät perinteinen maanviljelys, monipuolinen teollisuus ja palveluyritykset (erityisesti matkailu- ja hyvinvointimatkailuyrittäjyys). Muurame on yrittäjäaktiivinen kunta, jossa asukkaiden ja yritysten toimintaa leimaa vahva Muurame -henki. Kunnassa on kaksi taajamaa (kirkonkylä ja Kinkomaa), lukuisia asuinalueita ja kyliä. Yhdistystoiminta, erityisesti liikunta- ja nuorisojärjestöjen toiminta on aktiivista. Muuramea halkovat valtatie, rautatie, Päijänteen vesistö ja monipuolinen harjualue. Yrityksiä ja työpaikkoja on erityisesti teollisuudessa ja palvelualoilla. Luonnollisen kasvun Uurainen tarjoaa nuorille lapsiperheille maaseudun rauhaa kaupungin läheisyydessä, joten väkiluku kasvaa jatkuvasti. Kesämökkiläiset nostavat kunnan asukaslukua jopa kolmanneksen. Kunnassa on kirkonkylän lisäksi neljä vireää kylää (Jokihaara, Kangashäkki, Kyynämöinen ja Höytiä). Kyläyhdistysten, liikunta- ja metsästysseurojen toiminta on monipuolista. Uuraisten yrityksistä ja työpaikoista yli puolet on palvelualoilla. Kunnassa on myös pienteollisuutta, jalostusalan- ja maa- ja metsätalousalan yrityksiä. Jyväskylästä löytyy asiantuntijuutta. Keski-Suomen maakunnan keskuksena kaupunki kasvoi merkittävästi maaseutumaisemmaksi sekä pinta-alaltaan että elinkeinoiltaan, kun Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylään vuonna 2009. Jyväskylän seudulla risteävät maan päätiet ja alue on tärkeä tavaraliikenteen keskus, jossa on paljon palvelu- ja teollisuusalan yrityksiä. Jyväskylä on koulutusmahdollisuuksistaan tunnettu yliopistokaupunki. Jyväskylän sijainti Päijänteen rannalla takaa hyvät vesiliikenneyhteydet, sekä mahdollisuudet harrastaa erilaisia vesiurheilulajeja. Jyväskylässä on lukuisia elinvoimaisia asuinalueita ja aktiivisia kyliä.

2. VÄESTÖNKASVU JA VÄESTÖRAKENNE PALVELUTUOTANNON HAASTEENA JyväsRiihen alueella väestön kasvu, keskittyminen ja ikärakenteen muutos jatkuu samansuuntaisensa myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2020 mennessä toiminta-alueella asuu arviolta 65 % koko maakunnan väestöstä. Nämä muutokset tuovat omat haasteensa alueen palveluiden kehittämiseen. Kuntiin suuntautuu sekä muuttoliikettä että luonnollista väestönkasvua. Alueelle muuttaa paljon nuoria lapsiperheitä, kuntakeskuksiin myös maaseutukylien iäkkäämpää väestöä. Muuttajien päätökseen vaikuttavat työn ja toimeentulon lisäksi aiempaa enemmän asuinympäristöön, elämänlaatuun ja mielikuviin liittyvät tekijät. Kasvussa on myös maahanmuutto. Etenkin Jyväskylässä ja Laukaassa maahanmuuttajien määrä on kasvanut, vaikka kokonaisuutena ulkomaalaisten osuus väestön määrään nähden on vielä pieni. Muuttajissa on entistä enemmän YRITTELIÄÄT KYLÄT

4


pitkälle koulutettua väestöä ja ns. kausisiirtolaisia tai määräaikaismuuttajia. Maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy erilaisia kulttuurisia ennakkokäsityksiä. Osaavien maahanmuuttajien työllistämiseksi ja sitouttamiseksi kunnilta ja yrityksiltä vaaditaan kansainvälistymisvalmiuksia ja markkinointiosaamista myös maaseutualueilla. Jyväskylässä ja sen lähialueilla työikäisten määrä on hyvä. Väestönkasvun sekä maassa - ja maahanmuuton ansiosta se säilyy ennusteiden mukaan parempana kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Haasteena on kuitenkin samaan aikaan korkea työttömyys, joka Jyväskylän seudulla on selkeästi keskimääräistä korkeampaa. Rakennemuutos on vähentänyt teollisuuden, julkisen sektorin ja alkutuotannon työpaikkoja. Erityisesti nuorten työllisyystilanne on heikko. Työttömyyden nujertamiseksi tarvitaan lisää kasvavia ja työllistäviä pienyrityksiä, jotka ovat avainasemassa koko maaseutualueen työllisyyden ja elinvoimaisuuden kannalta.

2.1. TOIMINTA-ALUEEN SWOT VAHVUUDET o Alueen osaavat asukkaat ja yritykset o Liikenneyhteydet ja koulutusmahdollisuudet o Monipuoliset asuin- ja virkistysalueet o Yhteistoimintaa yhteisöjen kesken o Halua ja kykyä kehittämiseen paljon

HEIKKOUDET o Korkea hintataso (asuminen ja yrittäjyys) o Palveluiden keskittyminen ja väheneminen o Toimitilojen ja lähiliikunta-alueiden kunto o Kehittämisverkostojen hajanaisuus ja toimintojen päällekkäisyys

MAHDOLLISUUDET o Paljon uusia osaajia ja toimijoita o Monipuoliset luontokohteet o Lisääntyvät verkkopalvelut o Kaupungin läheisyys lisää kysyntää o Tarjolla tiloja toimintaan o Monipuoliset mahdollisuudet verkostoitumiseen alueellisesti ja kansainvälisesti.

UHKAT o Uusien asukkaiden aktivointi epäonnistuu o Palveluiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa o Palveluiden keskittyminen jatkuu o Tilat ja maisemat rapistuvat o Uupuminen byrokratiaan o Aluetalous heikkenee globaalien muutosten vuoksi

2.2. OSAAMINEN JA UUDET ALAT TYÖLLISTÄVÄT JA VAUHDITTAVAT ELINKEINOJA Jyväskylän seudulla teollisuuden vahvimmat erikoistumisalat ovat olleet kone- ja laiteteollisuus, metallituoteteollisuus sekä graafinen teollisuus. Perinteisen teollisuuden rinnalle on noussut viestintä- ja informaatioteknologiaa. 2000-luvun taantuma puraisi pois työpaikkoja, mikä vaikutti negatiivisesti alueen palvelu- ja elinkeinorakenteeseen. Vaikka valtaosa yritystoiminnasta keskittyy kaupunkialueelle, on sillä heijastusvaikutuksia maaseutualueen kyliin ja niiden yritystoimintaan. Uudet tai jo jonkin aikaa toimineet mikroyritykset kaipaavat toimintansa kehittämiseen tukimahdollisuuksia myös kaupunginläheisellä maaseudulla. Pienyritykset tarvitsevat tukea erityisesti tuotteistamisessa, tuotteiden laadun, liiketoimintaosaamisen, markkinoinnin ja kansainvälistymisen kehittämisessä. Palvelualojen osuus työpaikoista kasvaa tulevaisuudessa, erityisesti hoiva-aloilla ja erityisasiantuntijuusaloilla. Palveluammattien kasvun taustalla ovat väestön ikääntymiseen, väestörakenteeseen, varallisuuteen, vapaa-ajan käyttöön ja kulutustottumuksiin liittyvät muutokset. Jatkossa kysyntä kasvaa merkittävästi vapaa-ajan palveluiden osalta. Myös yritysten linjaukset kasvattavat palvelualojen työpaikkamäärää, kun aputoimintoja (esim. siivous, kirjanpito, markkinointi) ulkoistetaan ja toiminnot keskitetään ydinosaamisen ympärille, Asiantuntemus ja erityisosaaminen ostetaan muilta, toimintoja ketjutetaan ja alihankintaverkostot ovat laajoja. Maaseutuelinkeinoja harjoittavien tilojen ja työpaikkojen määrä vähenee toimialueella. Työllistämismahdollisuuksia on maatalousyritysten uusissa vähähiilisissä ratkaisuissa ja kasvumahdollisuuksia mm. uusiutuvan energian tuotannossa, metsäraaka-aineiden jalostusarvon nostamisessa ja luonnonvaroihin perustuvassa palveluliiketoiminnassa. Entistä tärkeämpää on maatalousyritysten liitännäiselinkeinojen kehittäminen mm. elintarvikkeiden jatkojalostuksessa, uusien mahdollisuuksien oivaltaminen ja kysyntälähtöisten palveluiden tuottaminen erityisesti palvelualoilla (esim. matkailu- ja hyvinvointipalvelut). Maaseudulla toimivat yritykset YRITTELIÄÄT KYLÄT

5


kaipaavat lisäksi tietoliikenneyhteyksien parantamista, yhteistyömuotojen tiivistämistä ja osaamista markkinointiin ja tuotteistamiseen.

2.3. KEHITTÄMISEN RESURSSEJA, MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA Jyvässeudulla yritysten ja yhdistysten kehittämisessä on mukana lukuisia toimijoita: alueellinen elinkeinoyhtiö JYKES, koulutusorganisaatioita (JY, JAMK, JAO), kehittämisyhdistyksiä ja muita toimijoita. Ongelmana on pidetty elinkeinopalveluiden hajanaisuutta ja monimuotoisuutta, mutta toisaalta vahvuutena motivoitunutta asennetta ja laaja-alaista tutkimus- ja kehittämisosaamista. Jatkossa tavoitteenamme on hyödyntää alueen osaamispääomaa mm. ohjaus- tai hankeryhmissä, kouluttajina tai muina asiantuntijoina. Alueella on vilkasta ja monipuolista yhdistystoimintaa. Osassa kylistä yhteistoimintaa on jo paljon, mutta joissakin kylissä yhdessä tekemiseen ja yhteistyöhön tarvitaan vauhdittajaa myös tulevina vuosina. Alueella toimivien yhdistysten haasteena on uusien asukkaiden aktivointi ja saaminen mukaan toimintaan. Kehittämistarvetta on niin sanottujen vanhojen ja uusien asukkaiden toiveiden yhteensovittamisessa. Myös kylä- ja yritystoiminnassa on tarjolla hyvät mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Toimijat ovat motivoituneita ja kiinnostuneita oman kylänsä toiminnan kehittämiseen. Hanketoiminnassa nuoret ovat harvoin hankkeiden konkreettisina toteuttajina, vaikka ovatkin usein hankkeiden kohderyhmänä. Tulevalla kaudella nuorten ja lasten osallisuutta kehitetään erityisten nuorisohankkeiden kautta, joihin liittyviä tarpeita on kerätty lapsille ja nuorille suunnatuilla kyselyillä. Kannustamme nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan omia harrastustoiminnan monipuolistamiseen, yrittäjyyteen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyviä hankkeita.

2.4. OHJELMAKAUDEN 2007–2013 TULOKSIA JA OPPIA TULEVIIN VUOSIIN Aiemmilla kausilla olemme saavuttaneet hyvin ohjelmaperusteiset tavoitteet hyvin. ALMA-kaudella rahoitimme lähes 40 yleishyödyllistä hanketta. Kaudella 2007–2013 tuettuja hankkeita ja yritystukia oli yhteensä 150. Vuosina 2007–2013 julkisen rahoituksen kokonaiskehyksemme oli 3,25 M, josta hanke- ja yritystukiin käytimme 2,6 M€. Oma rahoitus ei riittänyt kaikkiin paikallislähtöisiin hankkeisiin tai yritysten kehittämistarpeisiin, vaan hakemuksia ohjattiin useampana vuonna muille rahoittajille. Hakijoista puolet oli ns. uusia toimijoita. Tätä tavoittelemme myös tulevaisuudessa, siten vastuu kehittämisestä leviää useammille harteille ja vaikutukset maaseutualueella leviävät laajemmin. TAULUKKO 2. RAHOITUSJAKAUMA PAINOPISTEITTÄIN VUOSINA 2007–2013 PAINOPISTEET

HANKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

TAVOITE % OSUUS KOKONAISRAHOITUKSESTA

TOTEUMA % OSUUS KOKONAISRAHOITUKSESTA

% OSUUS TOTEUTUNEIST A HANKKEISTA

Yhteisöllinen kehittäminen * 76 36 % 42 % 46 % Elinkeinojen kehittäminen 67 40 % 42 % 49 % KV- ja alueiden välinen 7 8% 4% 5% yhteistyö * Hallinnointi (toimintaraha) 2 16 % 13 % * ml koordinointihankkeen alahankkeet / omasta kehyksestä puolletut alueiden väliset hankkeet. Yritystukien myötä toimintaan osallistuvien määrä kasvoi. Mikroyritykset hyödynsivät monipuolisesti eri tukimuotoja. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella Leader-tuki oli merkittävää yritysten kehittämisen kannalta. Jatkossa yrittäjät toivovat suorien yritystukien lisäksi lisää yritysneuvontaa ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä, joten tarvetta on myös laajemmille koulutus- tai elinkeinollisille kehittämishankkeille. Vuosina 2007–2013 hanketoimintaan ja kylien yhteisöllisiin toimiin osallistui perinteisiä kyläyhdistyksiä, liikunta- tai metsästysseuroja, nuorisojärjestöjä, kulttuuritoimijoita, kuntia sekä alueella toimivia oppilaitoksia. Erityisesti koordinointihankkeiden kautta mukaan saatiin paljon uusia, pienillä resursseilla toimivia yhdistyksiä. Hankkeiden YRITTELIÄÄT KYLÄT

6


kautta asukkaat ja yhdistystoimijat saivat kokemusta maaseudun kehittämisestä ja verkostoituivat muiden kanssa, mikä vahvisti alueen toimijoiden osaamista ja alueen sosiaalista pääomaa. Nuorisoon liittyvien hankkeiden kautta syntyneet toimintapaikat ja verkostot ovat osoittautuneet vahvoiksi ja innovatiivisiksi etenkin Muuramessa, jossa ALMA -kaudella käynnistetty Yrittäjyystalo Innola on vakiintunut ja laajentunut nuorten omaehtoisuutta mahdollistavaksi toiminnaksi. Yhdistyksen toiminta on saanut monia alueellisia tunnustuksia. Innolan Leader-rahoitteinen Skeittiparkki -hanke palkittiin Oikeusministeriön demokratiapalkinnolla vuonna 2012. Nuorten toiminnan kehittämisessä on tehty tuloksekasta yhteistyötä myös Nuorten Keski-Suomi ry:n ja muiden alueen nuorisojärjestöjen (mm. 4h, Kalevan nuoret, liikuntaseurat, partiolaiset) kanssa. Erityisen hyviä tuloksia saatiin JAPA ry:n lähiruokapiiri-toimintaa edistävän hankkeen kanssa. Sen kautta syntyi useita edelleen aktiivisesti toimivia lähiruokapiirejä. Hanke lisäsi merkittävästi tietoa lähiruoan saatavuudesta. Hankkeen avulla myös paikalliset tuottajat saivat tuotteitaan kuluttajille ja palautetta tuotteiden laadusta. Toimintamallia siirrettiin myös muualle Keski-Suomeen. Toiminta palkittiin vuonna 2010 parhaana keskisuomalaisena Leaderhankkeena ja vuonna 2013 KeskiPohjolan ympäristöpalkinnolla.

JyväsRiihen omien paikallistoiminnan kehittämishankkeiden kautta aktivoitiin useita kymmeniä kylä- ja asukasyhdistystä suunnitelmalliseen kehittämiseen. Yhdistysten tarpeiden mukaan kehitetyt tapahtumat ja tilaisuudet saivat kiitosta, koska toiminta voitiin ulottaa seututasolta aina kylätasolle saakka. Tarpeellisiksi koettiin kylien pienet investoinnit mahdollistaneet koordinointihankkeet. Tulevina vuosinakin paikallistasolla tarvitaan kyläaktivointia ja resursseja kylä- ja kansalaistoiminnan kehittämiseen. Viestintähankkeen kautta koordinoimme maakunnallisesti viestintämenetelmien ja verkostojen kehittämistä. Yhteiset nettisivut, viestinnällinen ilme ja viestintämenetelmät toivat näkyvyyttä positiivisella tavalla. Viestintäyhteistyö lisäsi ja jäntevöitti Leader-ryhmien yhteistoimintaa monin tavoin. Myös muiden toimijoiden verkostoituminen ja osaaminen kasvoi. Tulevalla kaudella jatkamme hyvin alkanutta toimintatapaa. Syvennämme yhteistyötä ELY-keskuksen suuntaan ja keskitymme vielä tiiviimmin yhteiseen tiedottamiseen rahoitusmahdollisuuksista ja maaseuturahaston hyvistä käytännöistä. JyväsRiihi ja muutama alueemme kylä oli mukana kansainvälisessä Innovative village –hankkeessa, jonka avulla syntyi hyviä yhteistyöverkostoja Pohjois-Irlannissa ja Virossa toimiviin kylätoimijoihin ja Leader-ryhmiin. Alueemme ensimmäisessä kv-hankkeessa suomalaisten kohdekylien toimintaa vauhdittivat uudet näkökulmat ja ideat maiden välisten tapaamisten ja yhdessä tekemisen myötä.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

7


2.5. JYVÄSRIIHEN ROOLI MAASEUDUN KEHITTÄMISESSÄ Strategian toteutuksesta ja hallinnosta vastaa JyväsRiihi ry. Toimintamme tarkoituksena on kannustaa Jyväskylän seudun asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä yhteistyöhön alueen kehittämisessä. Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille asukkaille ja yhteisöille. Yhdistyksellä oli huhtikuussa 2014 yhteensä 202 liittymisjäsenmaksun maksanutta jäsentä. Tehtyjen arviointien ja palautteen perusteella JyväsRiihen toiminta ja tunnettuus on selkeästi vahvistunut, osaaminen ja arvostus kasvanut. Leader-rahoituksen yritystukimahdollisuudet lisäsivät merkittävästi JyväsRiihen toiminnan tunnettuutta ja yritysten ohjauksesta olemme saaneet kiitosta. Yritystukien myötä alueellinen vaikuttavuutemme on parantunut. Kunnissa elinkeinotoiminnan edistämistä pidetään erityisen tärkeänä. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella Leader-toimistolla annettu ohjaus ja neuvonta ovat korvaamatonta. Ilman ohjausta moni yrityshanke jäisi toteutumatta. Olemme onnistuneet verkostojen rakentamisessa ja yhteistyömuotojen lisäämisessä, erityisesti Keski-Suomen Leader-ryhmien välillä. Myös kansainväliseen toimintaan käytetty panostus on tuonut alueelle osaamista ja verkostoja. Hanketoimijoilta saadun palautteen mukaan tiivis yhteydenpito, tiedotus ja asioiden opastus koko hankeprosessin aikana koettiin tarpeelliseksi, joten tätä toimintaa aiomme jatkaa. Ulkopuolisessa arvioinnissa hyvänä toimintatapana esiin nostettiin hanketreffit ja hanketiedotteet, joiden kautta toimijat saivat kootusti tietoa hanketoiminnasta. Ohjelmakaudella 2014–2020 panostamme LEADER -periaatteiden mukaan paikallisuuteen. Vastaamme alueen toimijoiden tarpeisiin asiakaslähtöisesti, aktiivisesti ja aloitteellisesti erilaisissa verkostoissa. Kannustamme toimijoitamme toimimaan myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Omien teema- ja erillishankkeiden avulla avaamme myös pienemmille yhdistyksille mahdollisuuden osallistua hanketoimintaan, lisäämme toimijoiden osaamista ja kannustamme yrittäjyyteen maaseutualueilla. Osallistumme jatkossakin maakunnan kehittämiseen omilla laajemmilla kehittämishankkeilla. Toimillamme lisäämme maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta ja edistämme kansallista ja kansainvälistä kokemusten vaihtoa maaseutualueilla.

JYVÄSRIIHEN TOIMINNAN VAHVUUDET  Sitoutunut ja hyvän paikallistuntemuksen omaava hallitus  Monipuoliset ja luottamukselliset verkostot toimijoihin ja viranomaisiin  Asiakaslähtöinen ohjaus  Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedotus  Vahva yhdistys- ja taloushallinto-osaaminen  Jatkuva oman toiminnan kehittäminen  Selkeät toimintaohjeet ja työnjako

YRITTELIÄÄT KYLÄT

JYVÄSRIIHEN TOIMINNAN MAHDOLLISUUDET  Kv-osaamisen ja kv-verkostojen monipuolistaminen  Sähköisten järjestelmien ja uuden teknologian hyödyntäminen  Hallitusten välisen yhteistyön ja osaamisen lisääminen  Aluekehittämiseen liittyvien kehittäjien ja rahoittajien välisen yhteistyön syventäminen

8


3. JYVÄSRIIHEN STRATEGISET VALINNAT 3.1. VISIO

JYVÄSRIIHEN ALUEEN KYLÄT OVAT YRITTELIÄITÄ JA KANNUSTAVIA YRITTELIÄÄT KYLÄT – yrittäjien tuottamat lähipalvelut ja elinkeinomahdollisuudet vahvistavat elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä. KANNUSTAVAT KYLÄT – asukkaat ja yhteisöt kehittävät yhdessä palveluita ja ympäristön viihtyvyyttä.

3.2. PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISTÄ LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Laadimme Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa yhteiset kehittämisen painopisteet vuosille 2014–2020. Tavoitteemme on jaettu kolmeen osa-alueeseen:

Uudistuva yrittäjyys

Yhteisöllisyys ja yhteistyö

Ympäristö ja asumisviihtyvyys

Strategiaa läpileikkaavia kehittämistavoitteita ja teemoja kytkemme tiiviisti kaikkeen kehittämiseen. Lähitalous ja lähipalvelut säilyvät JyväsRiihen alueen kehittämisessä painopisteenä. Aktiivisten nuorten vaikutusmahdollisuuksien tukemisen nostamme entistä vahvempaan rooliin. Lisäämme kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta sekä paikallishankkeilla, että mahdollisuuksien mukaan myös muilla erillisillä teemahankkeilla. Kaikessa toiminnassa edistämme koko Keski-Suomen maaseudun kehittämisen kärjeksi nostettua kokeilukulttuuria, etsimme uusia toimintatapoja ja perinteisiä rajoja ylittäviä yhteistyömuotoja myös oman alueemme ja maamme ulkopuolelta. Alueiden välisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä tavoitteenamme on ”parastaa” rohkeasti eri alueiden ja maiden toimintatapoja JyväsRiihen alueen tarpeita vastaavaksi, sillä kansainvälisyydessä on menestyksen avaimet.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

9


3.2.1. UUDISTUVA YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA PÄÄTAVOITE: YRITTÄJYYS VAHVISTUU JA LUO ELINVOIMAA MUUT TAVOITTEET: ● Alueelle syntyy uusia yrityksiä ja olemassa olevien yritysten toiminta kehittyy ● Lähipalveluiden tuottamiseen liittyvä osaaminen kasvaa, lähipalveluiden määrä kasvaa ja niitä osataan hyödyntää paremmin ● Nuorten yrittäjyysosaaminen kasvaa ja syntyy uusia nuorten yrityksiä ● Kaupungin kysyntää osataan hyödyntää ja tuotteita tarjota ”oikein paketoituna” ● Kansainvälisten markkinoiden kautta saadaan lisää tuloa, mutta myös osaamista alueelle Elinkeinotoiminnan kehittämiseen varaamme 30 % rahoituskehyksen julkisesta rahoituksesta. Tuemme suorilla yritystuilla maaseudulla toimivia ja sinne perustettavia mikroyrityksiä. Tuki kohdentuu mm. maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen esim. puutuotteiden, elintarvikkeiden, matkailun, hyvinvointi-palveluiden tai energiantuotannon toimialoilla. Edistämme alkavien yritysten toimintaedellytyksiä, olemassa olevien yritysten toimintojen säilyvyyttä tai laajentumista sekä kehittämistä. Kestävän kasvun ja työllistämisen näkökulmasta tavoitteena on maaseutualueen työllisyysmahdollisuuksien ja työpaikkojen kasvu. Kylissä tarvitaan lähipalveluita, jotta ne säilyttävät elinvoimansa ja viihtyvyytensä. Tuemme yrityksiä, jotta paikallisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, sekä lähellä tuotettujen raaka-aineiden hyödyntäminen tuotteissa, energiantuotannossa ja omassa käytössä kasvavat jatkossa entistä vahvemmin yritysten voimavaroiksi. Lähitalouden kautta kehitämme erityisesti lähiruokaan liittyviä asioita: paikalliseen ruuantuotantoon, jalostukseen ja jakeluun liittyvää pienimuotoista toimintaa. Lähitaloutta edistämme tiedottamalla paikallisista ratkaisuista ja niiden tarjoajista sekä uusille kyläläisille, kaupunkilaisille ja maaseudun kesäasukkaille, jotka hyödyntävät entistä enemmän mm luonnonrauhaa ja hyvinvointipalveluita. Kulttuuri- ja luontomatkailussa teemme kehittämistyötä myös eri maiden välisten hankkeiden avulla. Maaseutuelinkeinoja edistämme laajemmilla, teemallisilla kehittämishankkeilla (esim. kylä- ja maaseutumatkailun edistäminen, vihreään hoivaan ja hyvinvointialoihin liittyvä yrittäjyys tai puutuotealan monet mahdollisuudet). Kehittämiseen haemme uudenlaisia yhteistyön ja kokeilemisen malleja yhdessä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Kehitämme toimilla paikallisten yritysten ja yrittäjien ammattitaitoa, liiketoimintaosaamista ja valmiuksia maaseudun paikallisten palveluiden tuottajina. Markkinoinnin ja paketoinnin osalta hyödynnämme kansainvälisten verkostojen kautta syntyviä esimerkkejä ja ideoita. Tarvittaessa elinkeinotoiminnan laajemmassa kehittämisessä hyödynnämme myös muuta kuin oman ohjelman rahoitusta. Alueen kalatalouden kehittämiseen selvitetään erillisen Sisä-Suomen kalatalousryhmän valmistelua/perustamista, sillä alueellamme sijaitsee mainioita kalastusalueita.

ESIMERKKEJÄ TUETTAVISTA TOIMISTA  Mikroyritysten investointi- ja kehittämistuet  Yritystoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen (mm. yrittäjävalmiudet, liiketoiminta-, talous- ja markkinointiosaaminen, logistiikka ja jakelu )  Innovaatioiden kehittäminen, uusien ideoiden kokeilu ja toteutus yritystoiminnassa  Yrittäjien sparraus, yrityskummit, mentorointi, yrityshautomo, verkkopalvelut ja etätyö  Lähipalveluiden tuottaminen ja kehittäminen, lähiraaka-aineiden jatkojalostus ja tuotekehitys  Paikallisten matkailu-, luontoelämys- tai hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja markkinointi (ns. vihreä hoiva -yrittäjyys), kv -mahdollisuuksien hyödyntäminen uusien ideoiden testaamisessa  Luonnon ja vesistöjen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen  Yritysten kansainvälistymiseen liittyvän osaamisen kehittäminen ja yhteistyöverkostot  Maaseudun monista mahdollisuuksia tiedottaminen ja viestintä

YRITTELIÄÄT KYLÄT

10


3.2.2. YHTEISÖLLISYYS VAHVISTAA HYVINVOINTIA JA KYLIEN VOIMAA PÄÄTAVOITE: KYLIEN YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOINTI VAHVISTUU MUUT TAVOITTEET:  Lähipalveluiden tuottamiseen haetaan uusia ratkaisuja yhteistyötä lisäämällä  Nuorten osallisuutta oman kylän kehittämiseen lisätään ja kokeillaan uusia yhteistyömuotoja  Kaupungin läheisyys ja resurssit maaseudulla toimivien yhteisöjen ja yhteistyömuotojen kehittämisessä saadaan tehokkaammin käyttöön  Kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta saadaan voimaa ja ideoita yhteisöllisen toiminnan kehittämiseen, uusia tulokkaita saadaan mukaan toimintaan Toinen painopiste on yhdistysten yleisten toimintaedellytysten ja osaamisen parantaminen, yhteistyön lisääminen sekä uusien yhteistoimintamuotojen kokeileminen, johon varataan 30 % julkisesta rahasta. Yhteisöllisessä kehittämisessä rahoitamme pienempiä, kyläkohtaisia hankkeita, mutta varaudumme myös laajempien koko toiminta-aluetta käsittävien teemahankkeiden toteutukseen. Erityinen panostus varataan nuorten itsensä suunnittelemiin ja toteuttamiin hankkeisiin ja vertaisohjaukseen. Osissa kylistä tehdään jo paljon yhteistyötä, mutta kaikissa kylissä yhteisen tekemisen kulttuuria ei ole. Kylät kaipaavat apua ja osaamista yhteistyömuotojen kehittämiseen, verkottumiseen, uusien asukkaiden ja toimijoiden aktivointiin sekä uusien toimintamuotojen suunnitteluun erityisesti nuorten lähtökohdista. Tavoitteena ei ole pelkästään kuulla nuoria, vaan ottaa mielipiteet ja ideat huomioon käytännön toiminnassa, siten että nuoret pääsevät itse toimijoiksi ja toteuttajiksi. Nuoret ovat tulevaisuudessa tärkeitä kylien asukkaita. Kun palveluiden suunnittelussa muistetaan nuorten näkökulma, on nuorilla syitä jäädä alueelle asumaan. Toimijoilta saadun palautteen perusteella tarvetta on lisätä osaamista mm. kylätalkkaripalveluiden tuottamisessa, kylätalojen kunnostuksessa, tiehoitokuntien ja vesiosuuskuntien toiminnan organisoinnissa, kestävässä kehityksessä ja ympäristöosaamisessa. Tärkeänä nähtiin edelleen kyläsuunnittelun kehittäminen ja kyläsuunnitelmien hyödyntäminen laajemmin osana kunnan tai kaupungin aluesuunnittelua ja kylien vaikuttamistyötä. Alueen alihyödynnetty resurssi ovat myös maaseudulla toimivat maahanmuuttajat, joiden sopeutumiseen ja kotouttamiseen haemme uusia toimintatapoja joko Suomesta tai muulta Euroopasta.

ESIMERKKEJÄ TUETTAVISTA TOIMISTA  Tarveperusteiset nuorten omat hankkeet, nuoret ja kylätoiminnan uudet muodot, nuorten

toimintamahdollisuuksien kehittäminen, nuorten osaamisen ja osallisuuden hyödyntäminen  Kyläpalveluiden markkinointi, uusien asukkaiden tiedottaminen ja aktivointi yhteisöjen

toimintaan, taantuvien kylien markkinointi uusille asukkaille  Kylien verkostoitumisen, yhteistoiminnan tukeminen ja uuden toiminnan luominen  Yhteisöjen tiedottamisen ja verkostoitumisen edistäminen, toimijoiden aktivointi  Yhdistystoiminnan ja kylien palveluiden tuottamiseen liittyvä perus- ja       

liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Harrastusmahdollisuuksien monipuolistaminen (eri ikäryhmille) Kyläpalveluiden saavutettavuuden parantaminen (erityisesti nuoret ja ikääntyneet) Perinteiden esiin nostaminen ja elvyttäminen Bioenergian käyttöön ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen lisääminen ja tiedotus Kotitarveviljelyyn ja puutarhanhoitoon liittyvän osaamisen edistäminen Kv-yhteistyön monipuolistaminen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen alueella Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät toimet

YRITTELIÄÄT KYLÄT

11


3.2.3. YMPÄRISTÖ VIIHTYISÄKSI JA TOIMINTAA TUKEVAKSI PÄÄTAVOITE: YMPÄRISTÖ KOHENTUU JA SYNTYY UUTTA TOIMINTAA MUUT TAVOITTEET: ● ●

Kylien ympäristöt ja lähiliikunta-alueet kuntoon ja monipuoliseen käyttöön Nuoret ideoivat ja toteuttavat ympäristön viihtyvyyteen, toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen liittyviä hankkeita ● Maaseutuympäristön tehokkaampi hyödyntäminen kaupunkilaisten virkistäytymiseen tuo tuloja ja elinvoimaa kyliin ● Kansainvälisten kontaktien kautta saadaan osaamista ja uusia ideoita ympäristön ja asumisviihtyvyyden kehittämiseen Asumisviihtyvyyden kannalta viihtyisä ja toimiva ympäristö on merkittävä asia. Tuemme kylien kokoontumistilojen ja lähipalvelupisteiden kehittämistä sekä yhteisten lähiliikunta-alueiden rakentamista ja kunnostamista. Erityisesti painotamme nuorten ideoimia ja toteuttamia hankkeita. Tähän teemaan varaamme 30 % julkisesta rahoituksesta. Edistämme osallisuutta asumisen ja ympäristön kehittämisessä erityisesti huomioiden nuorten tai ikäihmisten näkökulma. Resurssien vähentyessä tuemme uusien toimintamallien etsimistä ja asukkaiden ja yhteisöjen aktivointia omaehtoisiin toimenpiteisiin. Toimilla edistetään osaltaan maaseutumaiseman ja kylän kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää osaamista ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Pidämme tärkeänä myös maaseutuasumisen yleisten edellytysten kehittämistä mm. kyläkaavoituksen tai maankäytön osalta. Ohjaamme rahoitusta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, uusiokäyttöä edistäviin toimiin, luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen tai pienimuotoisiin ympäristön kunnostushankkeisiin. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät pienimuotoiset investointi- tai kehittämishankkeet. Kestävän kehityksen, luonnon monimuotoisuuden, puhtaan elinympäristön säilymisen ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa myös alueiden välisesti laaja-alaisempia kehittämishankkeita. Ideoita kehittämiseen haetaan myös kv-toiminnan avulla. Olennaista ohjelmassa on lähitalous-ajattelu, jonka mukaan edistämme paikallisesti tuotettuja lähipalveluita ja niiden kehittämistä. Kesämökkiläiset ovat maaseudulla tärkeä palveluiden kuluttajaryhmä ja voimavara myös kylien yhteisöllisissä tai kulttuuriperintöön liittyvissä toiminnoissa.

ESIMERKKEJÄ TUETTAVISTA TOIMISTA   

  

Nuorille lisää tiloja / mahdollisuuksia mm. uimahyppytornit, skeitti-, parkour ym. toimintapisteet, nuorison omat kahvilat Lähiliikuntakohteiden, kylän virkistys- ja kokoontumistilojen kunnostus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen kylätalojen ylläpidossa Kyläympäristön viihtyvyyden ja turvallisuuden parantaminen, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kunnostus ja autioituvien toimitilojen uudet käyttökohteet, rakentamiseen liittyvä osaaminen ja neuvonta Lähipalvelupisteiden kehittäminen ja saavutettavuuden edistäminen (monipalvelupisteet, kiertävät tai liikkuvat palvelut, sähköiset palvelut, kylätalkkaritoiminta, tie- ja vesiosuuskuntien osaaminen) Osaamisen kehittäminen mm. kyläsuunnittelussa ja -kaavoituksessa, kylien toiminnallisuuden ja palveluiden suunnittelussa, jätehuollossa Luonto- ja kulttuurimatkailuun liittyvien palveluiden ja infran kehittäminen Bioenergian, luonnon monimuotoisuuden ja pohjaveteen liittyvä tiedotus tai kokeiluhankkeet kylätaloihin, satamiin, ulkoilureiteille tms.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

12


3.2.4. KANSAINVÄLISYYDELLÄ MENESTYKSEEN TAVOITE: KANSAINVÄLISET VERKOSTOT- JA OSAAMINEN VAHVISTUVAT JA TUOVAT UUSIA TOIMINTATAPOJA Alueeltamme löytyy resursseja, innovaatioita ja toimintamalleja, joita kannattaa tarjota maailmalle. Näitä ovat esimerkiksi nuorten aktivointiin ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvät toimintatavat, lähiruoka-piiritoiminta ja sen kytkeminen paikallisiin tuottajiin, kierrätyksen ja tuotteiden uusiokäyttöön liittyvä osaaminen ja bioenergian hyödyntäminen. Matkailussa ja kylien kehittämisessä yhdistykset ja alueen yrittäjät voisivat paremmin hyödyntää paikallista historiaa ja kulttuuria kylätapahtumissa, palveluissa, tuotteistuksessa ja markkinoinnissa. Lähipalveluiden tuottamiseen ja markkinointiin tarvitsemme uusia ratkaisuja, niistä voimme hakea oppia muualta Euroopasta. Nämä toimet kytkeytyvät osalta johonkin kolmesta pääteemasta. Tuemme myös kuntien ja yritysten näkökulmasta tärkeänä pidettyä kotouttamista, jonka kautta vähennetään kulttuurien välisiä ennakkoasenteita, edistetään alueen maahanmuuttajien osallistumista kylien toimintoihin sekä hyödynnetään heidän osaamistaan ja verkostojaan alueensa elinkeinojen kehittämisessä. Alueiden- ja kansainvälisen toiminnan tavoitteita tuemme järjestämällä alueellamme kv-osaamiseen liittyviä tilaisuuksia, tekemällä ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja ja edistämällä henkilövaihtoja. Kokonaisuutena 10 % julkisesta rahoituksesta varataan alueiden ja maiden väliseen hanketoimintaan. Kansainvälistä yhteistyötä olemme sopineet jatkavamme hyvin alkaneen yhteistyön pohjalta Virossa Tarton alueen ja Pohjois-Irlannin maaseutualueiden kanssa erityisesti nuoriso- ja matkailuhankkeiden osalta. Nuorisovaihtoon liittyviin hankeideoihin haetaan rahoitusta Erasmus+ -ohjelman kautta jo vuoden 2014 aikana. Haemme myös uusia yhteistyökumppaneita erilaisten kv-tilaisuuksien, kansallisen Maaseutuverkoston ja ENRD:n kautta.

3.3. STRATEGISET MITTARIT 3.3.1. LAADULLISET TAVOITTEET Yritteliäät kylät -strategian toteutumiselle asetamme seuraavia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita, jotka on johdettu kehittämisen painopisteistä ja ne kohdentuvat Manner-Suomen Maaseutuohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Muita ns. Leader-toiminnan tavoitteita seuraamme vuosittain. Valitsemamme määrälliset tavoitteet on kuvattu tarkemmin erillisessä liitteessä. Tavoitteiden asettelussa on huomioitu aiemmilla kausilla saavutetut tulokset. Laadullisia tavoitteitamme ovat omaehtoisuuden, aktiivisuuden ja verkostojen kasvu, osaamisen ja sosiaalisen pääoman lisääntyminen sekä alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo. Laadullisena tavoitteenamme on myös Leadertoiminnan tunnettuuden lisääntyminen. Näihin tavoitteisiin pyrimme ajantasaisella ja riittävällä ohjauksella ja eripuolella aluetta tehtävällä riittävällä tiedotuksella. Laadun osalta seurattavia mittareita ovat mm.     

uudet syntyneet verkostot, niiden toiminnan monipuolistuminen ja osallistumisaktiivisuus yritysten toimintaedellytykset (kannattavuus) ja palveluiden laatu paranevat hanketoiminnan osaaminen kasvaa, erityisesti nuorten osalta hakijoissa monipuolisesti uusia toimijoita (nuoret ja naiset, eri toimijaryhmät) hakemuksia kaikista toimintakunnista

YRITTELIÄÄT KYLÄT

13


3.3.2. MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (TAULUKKO 3) TAVOITE Rahoitetut hankkeet ja yritystuet

Uudet yritykset

30 kpl

LISÄTIETO Näistä vähintään 20 nuorten suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita 2-3 palvelua / kylä tai asuinalue (yritysten palvelut, kokoontumistilat, lähiliikunta-alueet, tapahtumat jne.) 30 % uusia toimijoita, jotka eivät aiemmin ole saaneet Leaderrahoitusta Näistä naisten yrityksiä 10 kpl ja alle 35-vuotiaiden nuorten yrityksiä 10 kpl

Koulutetut Aktivointitilaisuuksiin osallistuneet

500 kpl

Miehiä 250, naisia 250, nuoria 100

1 400 hlöä

Miehiä 700, naisia 700, nuoria 300

Teemahankkeiden lkm Hankkeissa tehty talkootyö

10 kpl 40 000 h

Teemat määritellään myöhemmin lisäksi talkootyö, joka ylittää hankkeen kustannukset, 8 000 h

Uudet tai uudistetut lähipalvelut Hankehakijat, yhteisöt ja yritykset

LUKUMÄÄRÄ 180 kpl

100 kpl 160 kpl

3.4. VALINTAMENETTELY JA VALINTAKRITEERIT Rahoitettavien hankkeiden ja toimien tulee osaltaan sopia samanaikaisesti vähintään yhden pääteeman ja yhden läpileikkaavan teeman tavoitteisiin, joihin sopivuus arvioidaan hakemuksen ja hankesuunnitelman perusteella. Rahoitettavien hankkeiden ja yritystoimien valinnassa noudatetaan puolueettomuutta, läpinäkyvyyttä, alueellista ja toiminnallista tasa-arvoa sekä strategian mukaista ohjelmallisuutta. Hakemusten käsittelyssä hallitus noudattaa jääviyssääntöjä. Hakija vastaa hakemuksen tietojen toimittamisesta annetussa määräajassa. Yhdistyksen työntekijät valmistelevat hakemukset hallituskäsittelyyn. Hakemusten tarkoituksenmukaisuuden arvioi (hyväksyntä/hylkäys) JyväsRiihen hallitus valintakriteerien perusteella. Laillisuustarkastuksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus, joka tekee hakemuksiin viranomaispäätökset. Hakemusten tulee sisältää tarpeelliset tiedot hankkeen tavoitteista ja arvion syntyvistä tuloksista, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista, aikataulusta ja toiminnan jatkuvuudesta. Yritystuen saamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti yritystoiminnan päätoimisuus tai sen saavuttaminen toimenpiteen vaikutuksesta. Yritystukien arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota lähipalveluiden säilymiseen tai syntymiseen, ilman että toimenpiteestä on olennaista haittaa alueen kilpailutilanteeseen. JyväsRiihen valintaperusteet ovat nähtävissä nettisivuillamme. Kaikkien hakijoiden, hankkeiden ja toimien on täytettävä valtakunnallisen Manner-Suomen maaseutuohjelman mukaiset ja JyväsRiihen pakolliset hyväksyttävyysvaatimukset. Lisäksi kaikkien hankkeiden on täytettävä mahdollisimman monta, mutta vähintään kolme muuta valintakriteeriä. Kansainvälisille hankkeiden on edellä mainittujen lisäksi täytettävä niille asetetut lisäkriteerit. Valintakriteerien käyttö dokumentoidaan. JyväsRiihen rahoitusta ei suunnata  

laajakaista - tai kyläverkkohankkeisiin tai mittaviin tie-, vesihuolto- tai vesistöjen kunnostushankkeisiin.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

14


RAHOITETTAVIEN HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT (KYLLÄ/EI): KAIKILLE PAKOLLISET HYVÄKSYTTÄVYYSVAATIMUKSET  Hanke on Yritteliäät kylät -strategian ja sen teemojen mukainen  Hanke vastaa paikalliseen tarpeeseen ja sen pääasiallinen hyöty kohdentuu maaseutualueelle  Tavoitteet ja toimintasuunnitelma on selkeästi määritelty ja toteutettavissa.  Toimenpiteiden kustannukset ovat realistisia suhteessa tavoitteisiin.  Toteuttajalla on riittävä yksityinen rahoitus ja osaamista hankkeen toteuttamiseen

Pakollisten kriteerien lisäksi rahoitettavien hankkeiden on täytettävä seuraavista kriteeristä mahdollisimman monta, kuitenkin vähintään kolme (kyllä/ei):             

Toiminta luo uusia palveluita tai tuotteita. Tavoitteet ja toimenpiteet tukevat paikallista kehittämistoimintaa. Hanke on nuorten itsensä suunnittelema tai toteuttama, tai sillä edistetään nuorten toimintamahdollisuuksia. Hanke vahvistaa olemassa olevia yhteistyöverkostoja tai luo uusia. Hanke lisää toimijoiden osaamista. Hanke edistää ihmisten hyvinvointia tai toimintamahdollisuuksia. Elinkaari ja toiminta jatkuvat rahoituksen jälkeen. Hanke edistää paikallisten resurssien hyödyntämistä. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia ympäristöön. Hanke edistää kestävää kehitystä. Hanke edistää työllisyyttä tai yrittäjyyttä. Rahoitettava toiminta ei vääristä alueen kilpailutilannetta. Rahoitettava toiminta lisää seudun kilpailukykyä.

Kansainvälisten hankkeiden lisäkriteerit (kyllä/ei):    

Hanke lisää maaseudun toimijoiden kansainvälistä osaamista. Hanke tuo alueelle sellaista lisäarvoa, jota ei saavutettaisi ilman kansainvälisyyttä tai alueiden välitä yhteistyötä. Hankkeeseen osallistuvien JyväsRiihen toiminta-alueella toimivien yhteisöjen sitoutuminen hankkeeseen osoitetaan hankesuunnitelmassa tai erillisellä liitteellä (ei edellytetä vielä esiselvityshankkeessa). Hankkeen osapuolten välille solmitaan selkeä sopimus työnjaosta, tiedotuksesta, aikatauluista ja vastuista (ei edellytetä vielä esiselvityshankkeessa).

YRITTELIÄÄT KYLÄT

15


4. STRATEGIAN TOIMEENPANO 4.1. TEHTÄVIÄ JA TOIMIJOITA STRATEGIAN TOTEUTUKSESSA JyväsRiihi vastaa toimeenpanosta. Toimien, koulutusten ja hankkeiden avulla lisäämme tietoa, osaamista ja yrittäjyysvalmiuksia maaseutualueilla ja edistämme maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Kansallista ja kansainvälistä kokemusten vaihtoa lisäämme opintomatkojen ja verkostoyhteistyön avulla. Strategian toteutuksesta vastaavat alueella toimivat yhteisöt ja mikroyritykset omilla hankkeillaan ja toimenpiteillään. Strategiasta hyötyvät alueen asukkaat, yrittäjät, yhdistykset, kehittäjäorganisaatiot, kunnat ja koulutusorganisaatiot. Nuoria ja opiskelijoita aktivoidaan mukaan kehittämistyöhön tekemään yhdessä kylien hankkeita.

Leader-toiminnan ja tiedotuksen kohderyhmät

Paikallismedia

Leader-toiminnan sidosryhmät

MMM, MAVI Maaseutuverkosto

Jäsenet, asukkaat, kylissä toimivat yhdistykset, yrittäjät,yrittäjäjärjestöt, yrityskehittäjät

ELY-keskus, Keski-Suomen Liitto

Kunnat ja kuntapäättäjät

Kuntien virkamiehet & JYKES

Hanke- ja yritystuen saajat

Keski-Suomen Leader-ryhmät ja Keski-Suomen Kylät

JYVÄSRIIHEN TEHTÄVIÄ  Strategian toimeenpano, tiedotus, arviointi ja seuranta  Hakijoiden aktivointi, neuvonta ja koulutus  Verkostojen rakentaja ja aktiivinen osallistuja  Yhteistyökumppani ja koordinoija paikallisten, kansallisten tai kansainvälisten hankkeiden toteutuksessa

Neuvonta- ja asiantuntijajärjestöjä (mm. JYKES, ProAgria, MTK) ja koulutus- ja tutkimuslaitoksia (esim. JAMK, JY, JAO) hyödynnämme hankkeiden asiantuntijaryhmissä tai kouluttajina. Opiskelijoille tarjoamme mahdollisuuksia esim. kylien tapahtumien tai markkinoinnin kehittämisessä. Kunnat ovat sekä strategian tärkeitä rahoittajia, mutta myös tärkeitä kehittämisen yhteistyötahoja. Keski-Suomen ELYkeskuksen ja Keski-Suomen Liiton kanssa teemme yhteistyötä toimien yhteensovituksessa.

Yrittäjyyden edistämisessä tarvitaan yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Suorat yritystuet aloittavien tai laajentavien yritysten investointeihin ja kehittämiseen ovat tärkeä osa Leader-toimintaa. Yrittäjille haluamme rahallisen tuen lisäksi antaa konkreettista apua ja ohjausta liiketoiminnan kehittämisestä, hakemusten täyttämisestä ja kustannusten hyväksyttävyydestä ns. yhden luukun periaatteella. Painopiste rahoituksessa on uusien ja olemassa olevien mikroyritysten, uusien toimialojen ja toimintamallien ja yhteistyön tukemisessa. Strategian vaikuttavuuden parantamiseksi osallistumme alueelliseen kehittämistyöhön omalla hanketoiminnalla. Paikallisen strategian vaikuttavuutta lisäämme tekemällä yhteistyötä muiden lähialueilla toimivien Leader-ryhmien sekä muiden maaseudun kehittäjien kanssa. Toimimme aktivoijana ja asiantuntijana erilaisissa alueella toimivissa verkostoissa sekä edistämme toiminnallamme yhteistyötapojen kehittymistä kaupungin ja maaseudun sekä viranomaisten ja kansalaisvaikuttajien välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

16


4.2. SUUNNITELMA AKTIVOINNISTA, OSALLISUUDEN JA OSAAMISEN LISÄÄMISESTÄ 4.2.1. TOIMIJOIDEN AKTIVOINTI JA OSALLISTAMINEN Kaiken kehittämisen lähtökohtana on monipuolisen toimijajoukon osaamisen ja aktiivisuuden lisääminen mm. hanketoiminnassa, aluekehittämisessä, tulosten ja vaikutusten analysoinnissa, verkostoitumisessa sekä yhteistoimintamuotojen tai innovaatioiden tunnistamisessa ja kehittämisessä. Aktivointia ja tiedotusta teemme monipuolisesti erilaisissa info- ja aktivointitilaisuuksissa, kylävierailuilla ja yksilöllisissä ohjaus- ja neuvontapalavereissa. Hyödynnämme tiedotuksessa yritysneuvonnan ja järjestötoiminnan verkostoja. Edistämme yritysten kanssa työskentelevien neuvontaorganisaatioiden osaamista. Yritysten ohjaamisen kehittäminen ja uudenlaisten ohjausmenetelmien pilotointi tuo tuloksia koko toiminta-alueen elinkeinolliseen kehittämiseen. Malleja ja hyviä käytäntöjä siirrämme paikallisesta kehittämisestä laajempaan tietoisuuteen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Rahoituksen hakijoille tarjoamme neuvontaa hankehallinnointiin ja toteutukseen. Toimijoiden osallisuutta lisäämme kehittämällä sosiaalisen median käyttöä. Aktivoinnin lisäksi avustamme yhteistyöverkoston ja asiantuntijoiden haussa, pyydämme lausuntoja tai neuvottelemme suoraan muiden asiantuntijatahojen kanssa hankkeista, niiden toteutuksesta ja rahoituksesta.

HAKUPROSSIN OSAAMISALUEET     

HYRRÄ-järjestelmän käyttö Hankkeistus, aikataulut ja budjetointi Viestintä ja toimijoiden sitoutus Taloushallinto ja maksatusasiat Raportointi ja kilpailutus Tulosten ja vaikutusten esiin saaminen

Yhteisöjen yhteistoiminnan, asumisviihtyvyyden ja ympäristöasioihin liittyvän osaamisen edistäminen on keskeisempiä Leader-toiminnan tavoitteita. Jatkamme yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa, joko kyläkohtaisina tai useamman kylän välisinä toimina. Osaamiseen liittyviä toimia tehdään laajempina koko toiminta-alueelle tai useamman Leader-ryhmän alueelle kohdentuvina tai tarvittaessa myös kansainvälisinä hankkeina. 4.2.2. VIESTINTÄ, VUOROVAIKUTUS JA OHJELMAOSAAMINEN Keski-Suomessa viestimme tiiviissä yhteistyössä Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa. Tarpeen mukaan kehitämme tiedotusmenetelmiä mm. esitteet, julkaisut, nettisivut, kuntatiedotteet. Tulemme hyödyntämään jatkossa Leader-brändiä ja sen kautta lisäämme Leader-toiminnan tunnettuutta yhdessä muiden Leader-ryhmien kanssa. Tarkempi viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma on liitteenä. Koko ohjelmaprosessiin liittyvän osaamisen kehittämisessä työtapoja ovat yhteishankkeet ja verkostomainen toimintatapa. Säännöllisillä tapaamisilla, koulutuksilla ja tilaisuuksilla hanketoimijoiden, kehittämisorganisaatioiden ja viranomaisten kanssa olemme menestyksellisesti yhteen sovittaneet toimintatapoja ja saavuttaneet vaikuttavuutta toimintaan. Ohjausmenetelmien kehittämisessä benchmarkkaus ja ristiinarviointi ovat tehokkaita osaamisen kehittämisessä ja sitä toimintaa pyrimme lisäämään. Uutena työtapana testaamme henkilövaihtoa.

OPPIMISEN TYÖKALUT Info- ja aktivointitilaisuudet Tiedotusmateriaalit Ohjaustilaisuudet Koulutukset ja hanketreffit Opintomatkat Työryhmätyöskentely Henkilövaihto ja ristiinarviointi

YRITTELIÄÄT KYLÄT

Panostamme Leader-ryhmän työntekijöiden ja hallituksen osaamisen lisäämiseen esim. ohjelmaperusteisen kehittämisen eri osa-alueiden hallinnassa ja kansainvälisessä hankeosaamisessa. Jatkamme hyvien käytäntöjen parastamista, kokeilemme erilaisten arviointimenetelmien toimivuutta ja hyödynnämme osallistavia menetelmiä toimijoiden sitouttamisessa yhteistyössä Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Osaamisen kehittämisessä hyödynnämme maaseutuverkoston ja muiden maaseudun kehittäjien järjestämiä koulutuspäiviä.

17


5. YHTEISTYÖ JA KYTKEYTYMINEN MUUHUN KEHITTÄMISTOIMINTAAN 5.1. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA JyväsRiihen strategia Manner-Suomen maaseutuohjelman paikallisen kehittämisen Leader-osiota. JyväsRiihen strategiassa tärkeimpänä on sosiaalista osallisuutta sekä maaseutualueiden taloudellista kestävyyttä edistävä prioriteetti P6. Tämän lisäksi strategiamme kohdentuu paikallisesti myös muihin prioriteetteihin kuten Osaaminen ja tiedonsiirto (P1), Elintarvike- ja non-food-ketju (P3), Maisemat ja luonto (P4) sekä Resurssiviisaus ja ilmasto (P5), joihin kytkeytyy paikalliseen kehittämistoimintaan läpäiseviä periaatteita. 5.2. KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN MAASEUTUSUUNNITELMA

Yritteliäät kylät -strategia on osa Keski-Suomen alueellista maaseudun kehittämissuunnitelmaa. Siellä yhteistyön periaatteet on kuvattu viereisessä, yhdessä laaditussa ”kehittämisen keossa”. Nämä periaatteet nivoutuvat sujuvasti tavoitteisiimme ja toimintaamme. Siksi myös JyväsRiihessä sitoudumme näiden periaatteiden noudattamiseen käytännön kehittämistyössä, oman strategiamme mukaisten painotusten ja kehittämisteemojen mukaisesti. Yhteistyö Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa on toimivaa ja joustavaa. Maakunnan Leader-ryhmät ja ELY-keskus ovat sopineet yritystukien osalta työnjaosta siten, että Leader-ryhmien rahoituksen kohteena ovat muut kuin maatalouden ohessa yritystoimintaa harjoittavat mikroyritykset (alle 10 htv). Yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet ovat perustamis-, kehittämis- ja investointitukia sekä liiketoiminnan sparrausta. Yhteistyötä teemme entistä enemmän yritystoiminnan aktivoinnissa ja aloittavien yritysten neuvonnassa. Leader-ryhmien rahoituksen pääpaino on alkavissa ja mikroyrityksissä mm. palvelu- ja bioyrittäjyysaloilla sekä nuorten ja naisten yrittäjyyden edistämisessä. Leader-ryhmät keskittyvät pienempiin mikroyrityshankkeisiin, joissa julkisen tuen määrä on investoinneissa korkeintaan 25 000 euroa. Mikäli tuki on korkeampi, JyväsRiihen tukemalla yrityshankkeella tulee olla paikallishanketta laajempaa merkitystä. Suuremmat hanke-esitykset ohjaamme joustavasti Keski-Suomen ELY-keskukselle. Mahdollista yrityshankkeiden/ yrittäjien väliinputoamista torjumme tekemällä tiivistä yhteistyötä. Jatkamme aktiivista yhteistyötä rahoitusta hakeneiden yritysten kanssa. Yleishyödyllisessä hanketoiminnassa keskitämme voimavarat paikallisten tai vaikutuksiltaan paikallisten hankkeiden tukemiseen, kun taas ELY-keskus pääsääntöisesti rahoittaa alueellisesti laajempia kehittämistoimia. Rahoitusten osalta tiivistämme yhteistyötä ja pohdimme sopivimman rahoituslähteen aina tapauskohtaisesti. Keski-Suomen ELYkeskus ja alueen Leader-ryhmät ovat laatineet työnjaosta yhteistyömuistion keväällä 2014 (liitteenä). Siitä toimitamme allekirjoitetun version syksyllä 2014.

5.3. KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ–RAKENNERAHASTO-OHJELMA JA KAUPUNKILEADER Keski-Suomessa on mielenkiintoa ja valmiutta kansalaislähtöisen toiminnan kehittämiseen Jyväskylän kaupunkialueella. Toiminnan tarpeet nousevat Keski-Suomen vahvasta järjestökentästä, jonka kanssa kansalaislähtöisen toiminnan strategiset tavoitteet on laadittu. Keski-Suomessa järjestöjen yhteistyö on tiivistä ja kaupunkialueella toimii useita hyvin verkostoituneita ja järjestökentän voimia kokoavia yhdistyksiä kuten KeskiSuomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) ja sen yhteistoimintaelin Keski-Suomen Järjestöareena. Aktiivisia ovat myös Jyväskylän kestävä kehitys ry (JAPA), joka toimii kaupunkialueen asukas- ja kyläyhdistysten yhteistyöyhdistyksenä,

YRITTELIÄÄT KYLÄT

18


nuorisojärjestöjen yhteistyöjärjestö Nuorten Keski-Suomi ry, maakunnallinen kyläyhdistys Keski-Suomen kylät ry sekä monet muut piiritason järjestöt. Jyväskylän kaupungin alueella paikallis- ja kansalaislähtöisen kehittämisen tarpeet kohdentuvat pääosin sosiaaliseen osallisuuteen. Näiden teemojen parissa erityisesti KYT, JAPA ja Nuorten Keski-Suomi ovat aiemmilla ohjelmakausilla toimineet välittäjäorganisaatioina ja laajempia teemoja kokoavien hankkeiden toteuttajina tehokkaasti ja onnistuneesti. Tämän vuoksi ESR-ohjelman resursseilla kaupunkialueen paikallis- ja kansalaislähtöistä kehittämistä halutaan toteuttaa jatkossakin erillisinä teema- tai välittäjäorganisaatiohankkeina. Niissä voidaan testata Leaderperiaatteita, esimerkiksi hankevalinnassa huomioidaan paikallisten kehittäjien, kaupungin ja rahoittavan viranomaisen näkemykset. Osallistumme kaupunkialueen toimijoiden kanssa suunnitteluun, ja toteutusta varten selvitämme aina tarkoituksenmukaisimman tahon. Toteutuksen osalta tarvittaessa niputtamamme yhteen sellaisia kehittämiskohteita, joissa yhteisesti etenevä toteuttaminen on mahdollista. Tarvittaessa laajempiin hankekokonaisuuksiin kartoitamme myös muiden rahoituslähteiden (ESR, EAKR, muut EU:n suorat rahastot) mahdollisuudet. Resursseja suunnataan myös paikallistason toimijoiden ohjaukseen, aktivointiin ja koulutukseen. Erillishankkeina voisimme toteuttaa esimerkiksi paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamia yhteisöllisyyttä lisääviä pienhankkeita, paikallisen kehittämisstrategian laatimista tai paikallisen kehittämiskoordinaattorin palkkaamista. Ohjelmakauden alussa paikallislähtöinen kehittäminen kytketään yhteen maakunnan yhteistyöryhmien roolin vahvistamisen kanssa. Yhteisenä piirteenä on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, avoin, laaja-alainen ja osallistava paikallinen kehittäminen.

Paikallisten yhdistysten toimintaa kuvaa pienimuotoisuus, vapaaehtoisuuteen perustuva työskentely ja voitontavoittelemattomuus. Kaupunkialueella toimii mm. yli 30 asukasyhdistystä, lukuisia piiritason järjestöjä tai maakuntatasolla toimivia järjestöjä. Kaupunkialueella toimivat asukasyhdistykset ja harrastusjärjestöt kaipaavat tukea oman toimintansa kehittämiseen, mm. yhteistyön ja erilaisten pienimuotoisten koulutusten avulla.

SOSIAALISEN OSALLISUUDEN TEEMOJA  Yhteisöön osallistuminen ja osallisena oleminen  Yhteisiin asioihin sitoutuminen ja niiden eteen työskentely yhteistyössä muiden kanssa  Oma-aloitteisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen  Osallisuuteen liittyvien roolien tunnistaminen ja kehittäminen ja verkostojen vahvistaminen  Paikallisdemokratian ja osallistumisen kanavien kehittäminen

5.4. INNOVATIIVISET KAUPUNGIT 2014–2020 -OHJELMA INKA-ohjelmassa Jyväskylän kaupungin kehittämisen kärjet ovat kyberturvallisuus, osittain myös biotalouden ja hyvinvoinnin yhdistäminen. Näihin teemoihin JyväsRiihen ohjelman rahoitusta ei varsinaisesti varata, mikäli niiden hyöty ei kohdennu suoraan maaseutualueille. Jyväskylän kaupunki osallistuu myös joihinkin Sitran kokeiluhankkeisiin, kuten vuoteen 2015 asti toteutettava Resurssiviisaus-hanke. Näiden tuloksia viemme omien verkostojemme kautta eteenpäin.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

19


6. STRATEGIAN HALLINTO JA SEURANTA JyväsRiihi ry vastaa strategian hallinnosta. Yhdistyksen toiminnasta vastaa yleiskokouksen valitsema hallitus. Hallitusjäsenten valinnoissa noudatamme alueellista tasapuolisuutta ja ns. kolmikantaa asukkaiden, yhteisöjen ja kuntaedustajien osalta maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Menettely turvaa avoimen ja tasapuolisen edustuksen toiminta-alueelta. Rahoitettavien toimien ja hankkeiden valinnasta vastaa hallitus, joka kokoontuu noin puolentoista kuukauden välein käsittelemään hakemuksia. Aktivoinnista, hakuohjauksesta ja hallinnosta vastaavat toimintarahan resursseilla toimivat yhdistyksen työntekijät. Toiminnan organisointi vastuut ja velvollisuudet on kuvattu vuonna 2014 laaditussa laatukäsikirjassa. Hallitusta ja työntekijöitä perehdytämme ja koulutamme vuosittain. Muu strategian tavoitteiden toteumista edistävä toiminnan kehittäminen, laajempi maakunnallinen tiedotus, kvtoiminnan aktivointi ja muut strategian laajempia tavoitteita koskevat tehtävät hoidetaan erillishankkeina yhdessä muiden Keski-Suomen Leader-ryhmien kanssa. Tarkempi kuvaus JyväsRiihen hallinnosta ja toiminnan organisoinnista ja tavoitteista sekä hallituksen kolmikannasta on esitetty liitteissä.

6.1. TOIMINTARAHA Strategian hallinnointi hoidetaan toimintarahalla, joka jakautuu aktivoinnin ja hallinnon kustannuksiin. Aktivointiin liittyviä tehtäviä ovat ryhmän ulkopuolisten toimijoiden aktivointi, rahoituksen hausta ja hankeprosessista tiedottaminen ja siihen liittyvä koulutus, strategian toteutukseen liittyvä sidosryhmäyhteistyö ja muu Yritteliäät kylät – strategian toteuttamista edistävä tiedonvaihto. Strategian hallintoon liittyviä tehtäviä ovat hakemusten vireille tulon jälkeen hakemuksen käsittelyyn ja valintaan liittyvät tehtävät (hallituksen käsittely ja lausunnon valmistelu), rahoitettujen hankkeiden ohjaus ja neuvonta ja rahoituksen seurantaan ja arviointiin liittyvät tehtävät.

7. STRATEGIAN RAHOITUS OHJELMAN YKSITYISEN RAHOITUKSEN OSUUS (35 %) VOI KOOSTUA YKSITYISESTÄ RAHASTA Yritteliäät kylät 2020 – strategian toteutukseen haetaan noin 6,2 miljoonan euron rahoituskehystä. Maaseuturahaston kautta kanavoituva julkinen rahoitus sisältää EU:n, valtion ja kuntien rahoituksen. Ohjelman yksityisen rahoituksen osuus (35 %) voi koostua yksityisestä rahasta ja vastikkeettomasta työstä. Kuntarahan osuus on 20 % julkisesta rahoituksesta. Kuntarahan laskentaperusteena on käytetty 2,5 €/ kunnassa asuva maaseudun asukas, paitsi Jyväskylässä, jossa kuntarahan osuus on 1€/ maaseutuasukas.

TAULUKKO 4. KUNTARAHAOSUUDET €/ VUOSI KUNTA 35 700,00 Jyväskylä 46 500,00 Laukaa 24 000,00 Muurame 8 922,50 Uurainen 115 122,50 Yhteensä

2014–2020 249 900,00 325 500,00 168 000,00 62 457,50 805 857,50

TAULUKKO 5. HAETTAVA RAHOITUS MAASEUDUN YRITYS- JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN (ILMAN TOIMINTARAHAA) JULKINEN YKSITYINEN RAHOITUS KOKONAISRAHOITUS VALTIO KUNTA EU (42 %) RAHOITUS (35 % KOKONAISYHTEENSÄ € (38 %) (20 %) RAHOITUKSESTA) YHTEENSÄ (A) 1 353 828 1 224 892 644 680 3 223 400 2 169 601 6 198 860

Maaseuturahaston osalta hanke- ja yritystukien kehys jakautuu valittuihin painopisteisiin seuraavasti: PAINOPISTE/ TEEMA % OSUUS € Uudistuva yrittäjyys 30 % 1 607 700 € Yhteisöllisyys ja yhteistyö 30 % 1 607 700 € Ympäristö ja asumisviihtyvyys 30 % 1 607 700 € Kansainvälisyydellä menestykseen 10 % 535 900 € YRITTELIÄÄT KYLÄT

20


TAULUKKO 6. HAETTAVA TOIMINTARAHA

Toimintakustannukset Aktivointi ja toiminnan edistäminen Toimintaraha yhteensä

JULKINEN RAHOITUS YHTEENSÄ (A)

JULKINEN RAHOITUS % TAULUKON 1 KOHDASTA A (ENINTÄÄN 25 %)

EU (42 %)

VALTIO (38 %)

KUNTA (20 %)

67 691

61 245

32 234

161 170

5%

270 766

244 978

128 936

644 680

20 %

338 457

306 223

161 170

805 850

25 %

TAULUKKO 7. KOKO OHJELMAN RAHOITUSKEHYS

Hanke- ja yritystuet Toimintaraha yhteensä

EU 42 %

VALTIO 38 %

KUNTA 20 %

JULKINEN RAHOITUS YHTEENSÄ 65 %

1 353 828

1 224 892

644 680

3 223 400

2 169 601

5 359 001

338 457

306 223

161 170

805 850

0

805 850

1 692 285

1 531 115

805 850

4 029 250

2 169 601

6 198 851

YKSITYINEN RAHOITUS KOKONAISKEHYS 35 %

Kehittämisohjelmaan sisältyy myös joitakin muiden rahastojen (kaupunkiLeader, KalaLeader, ESR jne.) kautta rahoitettavia tavoitteita. Niiden osalta kuntarahoituksen osuus neuvotellaan erikseen, kunkin rahaston ehtojen mukaisesti. Monirahastoisuuteen liittyvät toimenpiteet voivat kohdentua myös kaupunkialueelle.

8. STRATEGIAPROSESSIN KUVAUS Strategiaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen Leader-ryhmien ja Pirkanmaalla toimivan Poko ry:n kanssa. Yhteistyössä teimme kesällä 2012 kyselyn, jolla kerättiin eri toimijaryhmien näkemyksiä alueen nykytilasta ja kehittämistarpeesta. Kyselyyn vastasi yli 300 alueen toimijaa (JyväsRiihen alue 68). Painopisteiden, yhteismitallisten määrällisten tavoitteiden ja yhteisten toimien yhteensovituksen avulla viestintä ja vaikuttavuuden arviointi sekä kokonaisvaikuttavuus paranevat. Tarkempi kuvaus strategian laatimiseen liittyvistä tilaisuuksista ja osallistujista seuraa liitteenä. Strategian tavoitteiden määrittelyssä hyödynnettiin myös ulkopuolisten arvioitsijoiden hanke- ja yritystuen saajilta keräämää palautetta (50 vastausta). Lisäksi yritysten ja hanketoimijoiden tarpeita ja näkemyksiä saatiin loppuraporteista ja hyödyntämällä yritysneuvojilta ja yrittäjiltä saatuja kommentteja (noin 50 kpl). Yritystoiminnan kehittämisteemojen osalta kuulimme paikallisten yritysten kehittämiseen liittyvien kehittäjäorganisaatioiden, kuntien ja yrittäjien näkökulmia (15 kpl). Kaikkien toimijoiden mielestä alueella toimivilla pienyrittäjillä ja paikallisilla yhdistyksillä on selkeä ja konkreettinen tarve Leader -rahoitukselle ja ryhmän kautta saatavalle rahoitusohjaukselle ja neuvonnalle. Ohjelman tausta-aineistona käytettiin Kylä kiinnostaa -hankkeessa vuosina 2011–2013 kerättyjä tietoja maaseutukylien kehittämistarpeista, laadittuja kyläsuunnitelmia tai niiden päivityksiä, sekä erilaisissa kyläilloissa esiin nostettuja kehittämisideoita ja -tarpeita. Yli 40:een kylä- tai työpajailtaan on osallistunut noin 550 alueen asukasta Laukaasta, Uuraisilta, Jyväskylästä ja Muuramesta. Syksyn 2013 ja kevään 2014 strategian painopisteitä ja tavoitteita on esitelty 10:ssä info- tai keskustelutilaisuudessa eri puolilla toiminta-aluetta.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

21


Nuorten tarpeita selvitettiin kuntien nuorisotoimen henkilöstön ja nuorisojärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen, nettikyselyllä sekä suoraan nuorilta kerättyjen näkemysten pohjalta. Tavoitteissa on myös huomioitu JKL:n Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Apuna nuorten tavoittamisessa ovat olleet mm. paikalliset nuorisojärjestöt kuten Jyväskylän, Laukaan ja Uuraisten 4H, nuorten hankkeet, Muuramen Innola ry, Nuorten KeskiSuomi ry, Nuorten ääni Keski-Suomessa (NÄKS) -nuorista koostuva vaikuttajaryhmä sekä monet muut nuorisoon liittyvät toimijat. Kehittämisideoita saatiin kesällä 2013 (40 vastausta) ja keväällä 2014 (70 vastausta) lapselta tai nuorelta. Strategian eri versiot olivat esillä JyväsRiihen nettisivuilla syksystä 2012 kesään 2014 saakka. Vaikuttamismahdollisuuksista tiedotettiin kaikissa strategian laatimisen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa, ohjauspalavereissa, JyväsRiihen uutiskirjeissä ja sosiaalisen median välityksellä. Niiden kautta luonnokseen saatiin useita kehittämisideoita alueen asukkailta, yhdistyksiltä, yrityksiltä, kunnilta ja muilta toimijoilta. Kaupunkialueen tarpeista tietoa kerättiin osallistumalla mm. Jyväskylän kaupungin järjestämien kylä- ja asuinaluetilaisuuksiin. Tarpeita täydennettiin kylä- ja asuinalueiltojen muistioista ja palauteraporteista ja KeskiSuomen järjestöareenan toimintaan osallistuvilta järjestöiltä vuoden 2013 ja 2014 aikana järjestettyjen Järjestöareena tapaamisten yhteydessä (15 järjestöä). JyväsRiihen hallitus työsti ja käsitteli strategian painopisteitä ja valintamenettelyjä neljästi Leader-ryhmien työntekijöille ja luottamushenkilöille järjestetyissä työpajapäivissä (syksystä 2012 -kevääseen 2014). Lisäksi ohjelmaa ja sen painopisteitä työstettiin JyväsRiihen työntekijöiden ja hallitusjäsenten muodostamassa ohjelmatyöryhmässä. JyväsRiihen hallitus käsitteli luonnosta hallituskokousten yhteydessä syksyllä 2012 ja keväällä 2013. Lopullinen strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2014. Yritteliäät kylät – strategian tavoitteissa hyödynnettiin myös Keski-Suomen liiton hyvinvointistrategian työpajojen tuloksia. Osallistuimme Keski-Suomen ELY-keskuksen alueellisen maaseutuohjelman valmisteluun keväästä 2013 alkaen osallistumalla mm. yrittäjyyden ja maaseutuasumisen työryhmiin. Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen yhteistapaamisissa määrittelimme yhdessä kaupunki-maaseutu-aluerajauksen, sovimme työ- ja toimintatavoista, sovitimme yhteen tavoitteita ja täydentävyyttä erityisesti yritystukien osalta, sekä pohdimme uusien toimintamuotojen mahdollisuuksia. Yhteistyösopimus työnjaosta seuraa liitteenä. Hyödynsimme kuntien ja alueen elinkeinoyhtiön edustajien kanssa käytyjä keskusteluja strategian painopisteiden ja teemojen valinnoissa. Kunnat suhtautuivat myönteisesti Leader-toiminnan jatkuvuuteen tulevalla kaudella. Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Uurainen sitoutuivat myös toiminnan rahoittamiseen tarvittavan kuntarahaosuuden osalta. Kuntien sitoumukset seuraavat liitteenä.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

22


LIITE 1 JYVÄSRIIHEN TOIMINTA-ALUE JA KAUPUNKI-MAASEUTUALUEEN RAJAAVA KARTTA

Kaupungissa asui 133 482 asukasta vuonna 2012. Näistä kaupunkitaajaman alueella asui vuonna 2010 alussa 115 271 asukasta. JyväsRiihi ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat yhdessä laatineet kaupunkimaaseuturajauksen, joka pohjautuu pääosin uuden typologiluokituksen mukaiseen reunakaupunkialueen rajaukseen. JyväsRiihen tai ELY-keskuksen maaseutuohjelman mukaiseen alueeseen ei kuulu oheisessa kartassa esitetty ydinkaupunki- tai reunakaupunkialue, jossa ELY-keskuksen YKR eli yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saadun tiedon mukaan asuu 109 160 asukasta vuonna 2012. Käytännössä tämä tarkoittaa että maaseutuohjelman mukaisia Leadertoimenpiteitä ei kohdenneta Jyväskylän ydinkeskustan, Keljonkankaan, Kuokkalan, Vaajakosken, Seppälän – Seppälänkankaan tai Palokan suuralueille.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

23


LIITE 2 SEURANNAN MITTARIT: YLEISET JA TOIMINTARAHAN TULOS- JA TUOTOSTAVOITTEET YLEISET TULOS- JA TUOTOSTAVOITTEET TAVOITE

LUKUMÄÄRÄ

LISÄTIETO

Rahoitetut hankkeet, joista * teemahankkeita * nuorten suunnittelemat / toteuttamat * kulttuurihankkeita * kv-hankkeita

90 kpl 10 kpl 20 kpl 10 kpl 5 kpl

Teemat määritellään myöhemmin

10 kpl

Lisäksi muille rahoittajille siirretyt Rahoitetut yritystuet * muille rahoittajille siirretyt

90 kpl 20 kpl

Hankehakijat (yhteisöt ja yritykset yhteensä), joista * nuorisojärjestöjä

160 kpl

Uusista tai parantuneista palveluista/ infrasta hyötyvien maaseudun asukkaiden lukumäärä

Lisäksi tavoitteena väh. 1 muulla kuin Leaderrahoituksella toteutettu kv-hanke (Esim. Erasmus +, Kansalaisten Eurooppa)

30 % uusia toimijoita, jotka eivät aiemmin ole saaneet Leader-rahoitusta

20 kpl

40 000

Alueella noin 50 aktiivista maaseututaajamaa/ kylää, tavoitteena että toimia on kaikissa toimintakunnissa ja että 80-90 % kylistä osallistuu toimintaan.

Työpaikkojen määrä * uudet työpaikat * säilytetyt työpaikat

40kpl 50 kpl

miehet 40, naiset 20, nuoret 10 miehet 30, naiset 20, nuoret 5

Hankkeen aikana työllistyneet

20 htv

miehet 10 htv, naiset 10 htv, nuoret 3 htv

Uudet yritykset * uudet sivuelinkeinot

30 kpl 10 kpl

yrityksistä naisten 10 kpl ja nuorten 10 kpl

Uudet tai uudistetut lähipalvelut

100 kpl

2-3 palvelua / kylä tai asuinalue (yritysten palvelut, kokoontumistilat, lähiliikunta-alueet, tapahtumat jne.)

Uudet harrastusmahdollisuudet

20 kpl

Kylällä uusi harrastus, luettelo harrastuksista

Laaditut suunnitelmat (kylä-, maisemanhoito-, hyvinvointi-, turvallisuus-, kyläkaava jne)

20 kpl

Uudet tai olemassa olevien laajentaminen joiltakin osin (esim. turvallisuus)

Ympäristöä parantavat toimet

10 kpl

Luettelo toimenpiteistä.

Lähiliikunta-alue, luonto- tai ulkoilureitti, joista * Nuorten tarpeiden mukaisia

10 kpl,

Luettelo lähiliikunta-alueista, luonto-/ ulkoilureiteistä.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

5 kpl

24


Kunnostettuja/ säilytettyjä / varusteltuja rakennuksia

30 kpl

Luettelo rakennuksista

Hankkeissa tehty talkootyö * talkoisiin osallistuneet hlöt

40 000 h 300 kpl

Talkoiden arvo euroissa Edellisten lisäksi talkootyö, joka ylittää hankkeen kustannukset, 8 000 h

Hankkeisiin osallistuvat organisaatiot, joista * kv-hankkeisiin osallistuvat

100 kpl

Luettelo yhdistyksistä / yhteisöistä

40 kpl

Hankeprosessiin osallistuneet * yritysneuvontaa saaneet * Yleishyödylliset toimijat

150 kpl 1000 kpl

Hankesuunnitteluun, kehittämiseen tai hallinnointiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä

Koulutetut

500 hlöä

Miehiä 250, naisia 250, nuoria 100

Järjestetyt tilaisuudet tai tapahtumat yhteensä, jotka liittyvät * Elinkeinolliseen kehittämiseen * Nuorten toimintaan * kv-toimintaan

30 kpl

Luettelo tapahtumista, osallistujien lukumäärä

10 kpl 10 kpl 10 kpl

Osallistujia 150 hlöä Osallistujia 500 hlöä Osallistujia 200 hlöä

Osallisuutta ja oppimista edistävät verkostot, toiminta-tavat, materiaalit ja esitteet, joista * Elinkeinotoimintaan liittyvät * nuorten toimintaan liittyvät * kv-toimintaan liittyvät

25 kpl

Luettelo / kuvaus verkostoista, toimintatavoista tai materiaaleista

5 kpl 10 kpl 10 kpl

LAADULLISIA TAVOITTEITA     

uudet syntyneet verkostot, niiden toiminnan monipuolistuminen ja osallistumisaktiivisuus yritysten toimintaedellytykset (kannattavuus) ja palveluiden laatu paranevat hanketoiminnan osaaminen kasvaa, erityisesti nuorten osalta hakijoissa monipuolisesti uusia toimijoita (nuoret ja naiset, eri toimijaryhmät) hakemuksia kaikista toimintakunnista

YRITTELIÄÄT KYLÄT

25


TOIMINTARAHAN TULOS JA TUOTOSTAVOITTEET TAVOITE

LUKUMÄÄRÄ

Toimintarahalla työllistyvät

12 htv

Aktivointi- ja tiedotustilaisuudet * omat tiedotustilaisuudet * omat aktivoinnit (neuvonta, ohjaus, koulutus) * muiden järjestämät

15 kpl 150 kpl 10 kpl

LISÄTIETO

Omat tilaisuudet: Miehiä 400, naisia 400, nuoria 100 Muiden järjestämät tilaisuudet: Miehiä 300, naisia 300, nuoria 200

Leader-työn arvioinnit ja selvitykset

4 kpl

Leader-hankkeista ja Leadertyöstä kertovat lehtiartikkelit

100 kpl

Leader-ryhmän uudet yhteistyökumppanit

20 kpl

Muut kuin hanke- tai yritystoimiin osallistuvat. Luettelo toimijoista

Yhdistyksen jäsenmäärä

300

Miehet 80, naiset 70, organisaatiot 150

LAADULLISET TAVOITTEET            

Vuosikokouksissa vähintään 20 osallistujaa Omat tilaisuudet (info- tai tiedotus, hanketreffit ja koulutukset) keskimäärin 10 osallistujaa Omista tilaisuuksista vähintään yksi juttu alueen mediassa Hallituskokoukset päätösvaltaisia ja osallistujia kaikista kunnista / kolmikannan ryhmistä Uusia jäseniä keskimäärin 10 / vuosi Jokainen hallitusjäsen osallistuu vähintään yhteen Leader-tilaisuuteen / vuosi (muu kuin hallituskokous esim. infotilaisuus, koulutus, opintomatka) Osaava neuvonta, hakemusten käsittely kohtuullisessa ajoissa (määräajoista sovitaan ELY:n kanssa ohjelmakauden käynnistyessä) Arvioinneissa ohjauksen asiakastyytyväisyys hyvä / erinomainen Henkilöstön työtyytyväisyys, -kyky ja motivaatio säilyy hyvänä (kehityskeskustelut vuosittain) Leader-ryhmien yhteisiä koulutuksia tai hanketreffejä keskimäärin yksi/ vuosi Leader-ryhmien välisiä ristiinarviointeja vähintään yksi/ vuosi Muulla rahoituksella toteutettuja yhteistyöhankkeita muiden Leader-ryhmien kanssa koko ohjelmakaudella 3-5 kpl

YRITTELIÄÄT KYLÄT

26


LIITE 3 STRATEGIAPROSESSIN TILAISUUDET JA OSALLISTUJAT

Kyläiltojen työmenetelminä ovat olleen mm. keskustelut ja työpajat. Teemana olivat kylien kehittämistarpeet (tuki, palvelut, osaaminen, yhteistyö) sekä kylien välinen yhteistyö ja yhteistyö kunnan kanssa. OSALLISTUJAT

AIKA

TILAISUUS / MENETELMÄ

20.4.2011

Laukaan Äijälän kylän kyläilta

18

11.5.2011

Laukaan kylien (Vihtasilta, Vuontee, Kuhankoski, Leppävesi) kyläilta Korpilahden eteläisten kylien kyläilta (SaalahtiSaakoski-Leustu-Horkka-Hirvimäki-AhvenusPuolakka-Särkijoki muodostamien kahdeksan kylän alue)

16

16.6.2011

Jyväskylän Oravasaaren kyläilta

12

11.8.2011

Jyväskylän Tikkakosken asuinalueen kyläilta

14

22.9.2011

Laukaan kylien yhteinen kyläilta

31

13.10.2011

Jyväskylän Korpilahden pohjoisten kylien kyläilta Metsolahdessa Jyväskylän Sarvenperän & Saukkola kyläilta

21

23.5.2011

26.10.2011 2.11.2011

KUVIA TILAISUUKSISTA

20

20

7.11.2011

Muuramen kylien ja asuinalueiden yhteinen kyläilta Uuraisten kylien yhteinen kyläilta

24

17.11.2011

Laukaan Vihtavuoren kyläilta

14

16.11.2011

Laukaan Tarvaalan kyläilta

13

23.4.2011

Muuramen Kinkomaan kyläilta

19.1.2012

Jyväskylän Tikkalan kyläilta

14

30.1.2012

Uuraisten Kangashäkin ja Hirvaskankaan kyläilta

20

2.2., 16.2., 15.3. ja 29.8.2012 17.3.2012

Jyväskylä Korpilahden eteläisten kylien kyläsuunnitteluillat

44

18

21.2.2012

Kevätkeikaus, Kysely asuinalueiden ja kylien kehittämistarpeista Muuramen Vihtalahden kyläilta

21.3.2012

Laukaan kylien yhteinen kyläilta

35

2.5.2012

Laukaan Kuhaniemen, Kuhankosken ja Harhalan kylien kyläilta Avoin kansalaiskysely alueen toimintatarpeista nettisivuilla ja sähköpostijakeluna (koko alue 325, JR 68)

15

14.6.2012

Uuraisten kylien yhteinen kyläilta Jokihaarassa

22

31.8.2012

9

1.9.2012

Leader-ryhmien strategiapäivä Muuramessa, yhteismitalliset indikaattorit Yhteinen tulevaisuus – työpajapäivä viiden Leader-ryhmän työntekijöille ja hallitusjäsenille Muuramen Riihivuoressa

36

25.9.2012

Jyväskylän Moksin kyläilta

11

10.10.2012

Uuraisten kylien yhteinen kyläilta Kyynämöisillä

24

kevät – kesä 2012

YRITTELIÄÄT KYLÄT

9

6

12

68

27


31.10.2012

Laukaan kylien kyläilta Lievestuoreella

32

5.11.2012

Laukaan Kuusan kyläilta

14

11–12.2014

12

23.11.2012

Kuntaneuvottelut JKL, Muurame, Laukaa, Uurainen virkamiehet ja/tai kh:n, valtuuston pj:t Uuraisten Jokihaaran kyläilta

21.1.2013

Laukaan Vehniän kyläilta

27

16.2.2013

Leader-ryhmien hallitusjäsenten ja työntekijöiden Yhteinen tulevaisuus – työpajapäivä Keuruulla Höytiällä kylän vuosikokous * tulevan kauden tarpeet JyväsRiihen hallituskokous * strategian valmisteluun liittyvä lähetekeskustelu Leader-ryhmien hallitusjäsenten ja työntekijöiden Yhteinen tulevaisuus – työpajapäivä Mäntässä

26

24.4.2013

Laukaan kylien kyläilta

24

25.4.2013

Korpilahden ideailta

13.5.2013

Uuraisten kylien kyläilta

33

6.6.2013

JyväsRiihen hallituskokous * strategialuonnoksen käsittely

14

4.10.2014

Laukaan yrittäjäpäivät, JR:n toiminnan esittely ja yrittäjien kehittämistarpeiden kartoitus Jyväskylän kansalaistoiminnan tiimikokous * JyväsRiihen toiminta ja tulevaisuuden näkymät JyväsRiihen hallituskokous *strategialuonnoksen palautteen käsittely, jatkotyöstämiseen liittyvän työsuunnitelman hyväksyminen

14.3.2013 20.3.2013 20.4.2013

4.11.2013 14.11.2013

18.12.2013 24.1.2014

13.2.2014

27.2.2014

JyväsRiihen toiminta ja tulevaisuuden näkymät projektiosaajakoulutus Keski-Suomen Järjestöareena * paikallisen kehittämisen toimintamallit Keski-Suomessa tulevalla hankekaudella Pähkinöitä pussiin * Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella

5

23 10 36

8

11 11

14 14

50

19.5.2014

Leader-ohjelmien valmistelu Suomessa, PohjoisIrlannin opintomatkalla pidetty kokous Pöllöparlamentti * Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen työkokous * yhteistyö ja valintakriteerit JyväsRiihen hallituksen strategiapäivä valintakriteerit ja oman toiminnan suuntaaminen ELY:n ja Leader-ryhmien työkokous, sopimusasiat

22.5.2014

Kansalaistoimijoiden työkokous kaup.leader

7

04-05.2014

nuorten tarvekysely Muurame ja Uurainen

75

2.-5.6.2014

JyväsRiihen hallituksen sp-kokous (strategia & yhteistyösopimus) Yhteensä:

6.3.2014 31.3.2014 12.4.2014

YRITTELIÄÄT KYLÄT

9 9 13 10 12

8 1052

28


LIITE 4 JYVÄSRIIHEN SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on JyväsRiihi ry. Kotipaikka Laukaa. Toiminta-alueena Jyvässeutu. 2. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistys toimii yleishyödyllisesti eikä se tavoittele taloudellista voittoa. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa Jyväskylän seudun asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjäyhteistyössä alueensa kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseen. Toiminnan avulla lisätään osaamista ja yrittäjyyttä maaseutualueilla, sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Yhdistys edistää kansallista ja kansainvälistä kokemusten vaihtoa maaseutualueilla. Yhdistys osallistuu Euroopan unionin ja kansallisten maaseutuohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhdistys voi hyödyntää kehittämisohjelmansa toteuttamiseen myös muiden aluekehittämiseen liittyvien ohjelmien rahoitusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: * On yhteistyössä asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden organisaatioiden kanssa * Laatii ja toteuttaa kehittämissuunnitelmia * Neuvoo ja opastaa jäseniään maaseudun kehittämiseen liittyvissä asioissa * Järjestää jäsenkunnissaan koulutus-, neuvonta- ja tiedotustilaisuuksia * Toimii maaseudun kehittämisasioissa jäsentensä yhteistyöelimenä * Tekee aloitteita eri viranomaisille * Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa * Tekee maaseudun kehittämiseen liittyviä selvityksiä * Voi käynnistää kehittämissuunnitelman mukaisia hankkeita * Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää erilaisia koulutusluonteisia yleisötilaisuuksia, joiden tarkoituksena on edistää yhdistyksen toimintaa * Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä avustuksia ja se voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta 3. JÄSENYYS JA JÄSENMAKSUT Yhdistyksen jäseniä voivat olla Jyväskylän seudun asukkaat ja toimintaalueella toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Hallitus hyväksyy yhdistyksen jäsenet ja pitää heistä rekisteriä. Liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous. Maksut voivat olla erisuuruisilla yksityishenkilöillä, yhteisöillä ja säätiöillä. 4. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallituksella on oikeus erottaa jäsen mikäli hän on jättänyt tekemättä ne velvollisuudet joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. Hallituksella on oikeus erottaa jäsen mikäli hän menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja ehtoja. 5. YHDISTYKSEN HALLITUS Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksissa valitut puheenjohtaja ja 6-12 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että he edustavat tasapuolisesti toiminta-aluetta, siellä toimivia yksityisiä henkilöitä (yksi kolmasosa hallitusjäsenistä), erilaisia järjestöjä (yksi kolmasosa hallitusjäsenistä) ja julkisyhteisöjä (yksi kolmasosa jäsenistä). Hallituksen varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen toimikausi on vuosi ja se alkaa vuosikokouksesta. Hallitusjäsenen yhtäjaksoinen enimmäisaika hallituksessa voi kuitenkin olla korkeintaan kuusi vuotta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Yhdistyksellä tulee olla kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä. Yhdistyksen hallitus palkkaa yhdistykselle tarvittavan henkilöstön. 6. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi lisäksi antaa nimenkirjoitusoikeuden nimeämälleen henkilölle yksin.

YRITTELIÄÄT KYLÄT

7. YHDISTYKSEN TILIKAUSI Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 8. YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta julkaisemalla kutsu yhdistyksen toiminta-alueella laajimmin leviävässä sanomalehdessä. 9. YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Yhdistyksen ylimääräiset kokoukset pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 21 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. 10. VUOSIKOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: * Kokouksen avaus * Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa * Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus * Hyväksytään kokouksen työjärjestys * Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto * Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille * Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus * Vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä * Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet * Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä * Päätetään puheenjohtajan vuosipalkkion ja hallitusjäsenten ja työryhmien jäsenten kokouspalkkion määrästä sekä matkakorvauksista * Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 11. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN, YHDISTYKSEN LOPETTAMINEN JA VAROJEN KÄYTTÖ Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai sen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat purkautumisesta päätöksen tekevän kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.

29


LIITE 5 KUVAUS JYVÄSRIIHEN TOIMINNASTA JA HALLITUKSEN KOLMIKANTA JyväsRiihi ry on perustettu vuonna 2000. Toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaan, Muuramen, Uuraisten kunnat ja Jyväskylän kaupungin maaseutualueet (entiset Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan alueet). Tavoittee-namme on kehittää aluetta Leader-periaatteiden mukaisesti, kannustammalla asukkaita, yhteisöjä ja yrittäjiä yhteistyöhön, alueensa omaehtoiseen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseen. Toimimme verkottuneena yhteistyökumppanina, keskustelijana, aktiivisena osallistujana sekä mahdollistajana. Lisäämme osaamista maaseutualueilla ja edistämme maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta sekä kansallista ja kansainvälistä kokemusten vaihtoa maaseutualueilla. JyväsRiihelle oli huhtikuussa 2014 yhteensä 202 liittymisjäsenmaksun maksanutta jäsentä. Noin puolet jäsenistä on henkilöjäseniä ja puolet yhteisöjäseniä. Yhteisöjäseninä on mm. kyläyhdistyksiä, urheilu- ja harrastusseuroja, yrittäjäjärjestöjä, yrityksiä, neuvontaorganisaatioita ja kuntia. Jäsenyhteisöihin kuuluu tuhansia ihmisiä, joten toiminnallemme on alueella laaja ja monipuolinen kannatus. Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille asukkaille ja yhteisöille. Toiminnastamme päättää kerran vuodessa kokoontuva yleiskokous. Toteutusta ohjaa yleiskokouksen valitsema hallitus. Hallitusjäsenten valinnoissa noudatamme alueellista tasapuolisuutta ja ns. kolmikantaa asukkaiden, yhteisöjen ja kuntaedustajien osalta maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Hallitusjäsenten toimikausi on yksi vuosi. Kukin jäsen voi toimia yhtäjaksoisesti hallituksessa korkeintaan kuusi vuotta. Menettely turvaa avoimen ja tasapuolisen edustuksen toiminta-alueelta. Hallitus kokoontuu vuosittain noin puolentoista kuukauden välein käsittelemään hanke- ja yritystukihakemuksia ennalta sovittujen valintakriteereiden ja painotusten perusteella. Hallitus ja työntekijät arvioivat säännöllisesti sekä omaa toimintaansa, kuin myös strategian toteutumista ja vaikutuksia alueella. Tehtyjen arvioiden mukaisesti asioiden käsittely hallituskokouksissa on avointa, aktiivista ja kaikkien näkökulmat huomioivaa. Yhdistyksellä on kaksi vakinaista ja monipuolisen työkokemuksen omaavaa työntekijää, joiden esimiehenä toimii hallituksen puheenjohtaja. Leader-ryhmän hallinto, taloudenhoito, aktivointi ja hakemusprosessin ohjaus rahoitetaan toimintarahalla. Työhön varataan noin 1,6 htv/vuosi. Aktivointiin liittyviä tehtäviä ovat ryhmän ulkopuolisten toimijoiden aktivointi, rahoituksen hausta ja hankeprosessista tiedottaminen ja siihen liittyvä koulutus, strategian toteutukseen liittyvä sidosryhmäyhteistyö ja muu Yritteliäät kylät – strategian toteuttamista edistävä tiedonvaihto. Strategian hallintoon liittyviä tehtäviä ovat hakemusten vireille tulon jälkeen hakemuksen käsittelyyn ja valintaan liittyvät tehtävät (hallituksen käsittely ja lausunnon valmistelu), rahoitettujen hankkeiden ohjaus ja neuvonta ja rahoituksen seurantaan ja arviointiin liittyvät tehtävät. Muu kehittämistoiminta rahoitetaan erillisillä hankkeilla. Toimintaamme ohjaa vuonna 2014 laadittu laatukäsikirja. Käytössämme on myös talous- ja johtosääntö, johon olemme kirjanneet yhdistyksen toimintatavat, työntekijöiden ja hallituksen työnjaon, vastuut ja velvollisuudet. Sääntöä käsitellään vuosittain hallituksessa ja sitä päivitetään tarpeen mukaan Toimimme vuosina 2003–2006 ALMA – toimintaryhmänä ja vuosina 2007–2013 Leader-ryhmänä. Omien toiminta-rahahankkeiden lisäksi olemme toteuttaneet onnistuneesti myös muita paikallisesti tai maakunnallisesti toteutettuja kehittämis- tai tiedotushankkeita. Niiden avulla yhdistyksen alueellinen vaikuttavuus on kasvanut. Ohjelmakausien hallinnointiin liittyvät velvoitteet yhdistys on tehtyjen tarkastusten ja arviointien mukaan hoitanut hyvin ja vastuullisesti.


LIITE 7 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSSUUNNITELMA TAVOITTEET

PERUSVIESTI

KOHDERYHMÄ

KANAVA

RESURSSIT & VASTUU

AIKATAULU

VAIKUTUKSET JA MITTARIT

Imago paikallisena kehittäjänä, kumppanina ja tiedon välittäjänä Hanketoiminta on monipuolista. Pienet yritykset kehittyvät.

Leader-ryhmä – mukana alueen elämässä.

Alueen asukkaat ja toimijat.

TR, hankkeet henkilöstö, tiedottaja, hallitusjäsenet

uutiskirje 4/vuosi, muut koko vuosi.

Leader-ryhmä ja tukimahdollisuudet tunnetaan. Näkyvyys mediassa, kyselyt.

Leader-rahoitus monipuolinen rahoitusväline.

Alueen asukkaat, yritykset ja toimijat, hallitus, kunnat

TR, hankkeet

Uutiskirje 4/vuosi, lehti/vuosi, muut koko vuosi.

Rahoitus ja toimet jakautuvat tasaisesti alueelle ohjelmanmukaisiin toimenpiteisiin & hanke ja yritystukiin.

Rahoitus jakautuu tasaisesti alueelle.

Leader-ryhmä on tasapuolinen

TR henkilöstö, tiedottaja, hallitusjäsenet

Uutiskirje 4/vuosi, Koko vuosi.

Hakemuksia koko alueelta.

Leader-ryhmän maine on hyvä ja toiminta on avointa.

Leader-ryhmä on luotettava ja aikaansaava toimija.

Alueen asukkaat ja toimijat, hallitus, kunnat Kunnat, muut rahoittajat muut yhteistyökumppanit, hallitus.

TR, hankkeet, luottamushlöt

Koko vuosi.

Leader-ryhmälle tarjotaan yhteistyötä ja uusia tehtäviä.

Leaderperiaatteet toteutuvat toiminnassa.

Leaderperiaatteet ohjaavat toimintaa.

Hanketoimijat jäsenistö, hallitus ja rahoittajat.

Koko vuosi.

Hankkeet toteuttavat Leader-periaatteita.

Yhteistyö edistää paikallisen kehityksen toteutumista.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin.

Hanke- ja kuntakirjeet 1-2/vuosi Muut koko vuosi.

Tapaamisten ja yhteistilaisuuksien määrä, yhteiset hankkeet.

Strategian tavoitteet toteutuvat hanketoiminnan avulla.

Leader nos-taa esiin alueen mahdollisuuksia.

Kokoukset, kuntakirjeet, tilaisuudet Uutiskirjeet, tapahtumat, FB.

TR, hankkeet

Hanke- ja kuntakirjeet 1-2/vuosi Muut koko vuosi.

Strategian toteutuminen (tavoitteet, hankemuodot, monipuoliset hakijat)

Hanke- ja yritystukien hakuprosessi ja toteutus on sujuvaa

Huolellinen valmistelu ja laadukas toteutus tuovat tulosta

Hanketoimijat yritysneuvojat muut yhteistyötahot, hallitus, KeskiSuomen Leaderryhmät Kunnat ja muut viranomaiset, hallitus, jäsenistö, alueen toimijat Yritys- ja hanketuen hakijat, hallitusjäsenet, ELY, Mavi, MMM, Keski-Suomen Leaderryhmät

Uutiskirjeet (yleinen+oma) nettisivut, FB tapahtumat, media Uutiskirjeet, nettisivut, tapaamiset, kokoukset, kuntakirjeet, Keski-Suomen maaseutu – lehti Uutiskirjeet, nettisivut, FB, tapahtumat, kokoukset, tilaisuudet. Raportit, hlökoht. ohjaus, s-postit ja tapaamiset, kokoukset uutiskirjeet, nettisivut. kokoukset, tilaisuudet, lausunnot, raportit, hankeohjeet, hanketreffit, hlökohtainen neuvonta, s-posti, nettisivut. Kokoukset, tapahtumat hanke- ja kuntakirjeet, raportit tapaamiset, nettisivut, FB

rahoitusinfot ja aktivoinnit, hlökohtainen ohjaus, aloituskokous hanketreffit, koulutukset, hankekirjeet

TR

Hankekirjeet 1-2/vuosi, muut koko vuosi.

Hanketoiminnan osaaminen kasvaa ja hankkeet toteutuvat suunnitellusti

YRITTELIÄÄT KYLÄT

henkilöstö, tiedottaja, hallitusjäsenet

henkilöstö, tiedottaja, hallitusjäsenet TR henkilöstö, hallitusjäsenet

TR, hankkeet henkilöstö, tiedottaja, hallitusjäsenet

henkilöstö, tiedottaja, hallitusjäsenet

henkilöstö

30


LIITE 8 AIESOPIMUS KV-YHTEISTYÖSTÄ POHJOIS-IRLANNIN KANSSA

YRITTELIÄÄT KYLÄT

31

Yritteliäät kylät 2020  

JyväsRiihen paikallinen maaseutu strategia vuosille 2014-2020

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you