Issuu on Google+

syksy | 2011

Keski-Suomen maaseutu

Ihmisten kokoinen Leader Uudet yritykset tuovat kyliin el채m채채 Tietoa rahoituksesta: keskisuomenmaaseutu.fi


Pääkirjoitus

Kierros Keski-Suomen maaseudulle Tämä lehti kertoo Keski-Suomen maaseudusta ja sen asukkaista. Lehdessä suunvuoron saavat ne mainiot yritykset ja hankkeet, jotka osaltaan saavat keskisuomalaisen maaseudun pysymään elinvoimaisena ja houkuttelevana. Lehdessä esitellyt yrittäjät toimivat mitä erilaisimmilla aloilla: on leipomoita, sahanterän valmistajia, käsityöläisiä sekä ilmapallolla lentäjiä. Kaikille näille yrityksille on yhteistä se, että ne ovat saaneet toimintaansa Leadertukea, joka on helpottanut yritystoiminnan pyörittämistä. Esitellyille hankkeille yhteistä on yhdessä tekemisen riemu. Sillä saavutetaan jotain, josta koko yhteisö saa hyötyä pitkäksi aikaa.

Asiantuntijalta

Keski-Suomen maaseutu -lehti ilmestyy kerran vuodessa. Lehteä julkaisee Viestinnästä voimaa -hanke, joka saa rahoitusta Keski-Suomen ELYkeskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on nostaa yleistä tietoisuutta Keski-Suomen maaseudusta ja sen kehittämisestä. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia viestintämalleja eri toimijoiden käyttöön. Keski-Suomen maaseudun kehittämisasioita voi seurata myös keskisuomenmaaseutu.fi -sivuilta. Hanna Luoma ohjelmatiedottaja hanna.luoma@jyvasriihi.fi

Ihmisten kokoinen LEADER Leader-toiminnalla on Suomessa melkein 15 vuoden historia. Leader-ohjelmien avulla on Keski-Suomen maaseutualueille saatu kanavoitua rahoitusta paikallisten toimijoiden tarpeista ja toiveista nouseviin hankkeisiin. Suomessa on jo aloitettu Euroopan unionin tulevan ohjelmakauden ja Leader-toiminnan tulevaisuuden suunnittelu. Tässä yhteydessä nousee esiin myös kysymys siitä, mikä olisi Leader-ryhmien rooli oman alueensa kehittämisessä jatkossa. EU:n alustavien linjausten mukaan tulevan kauden ke-

hittämisvälineiden tulisi olla paremmin toimijoiden tarpeita palvelevia ja vähemmän byrokraattisia. Tässä työssä Leader -toimintatapa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan erittäin toimiva työkalu. Leader-ohjelmat ja yhdistysten toiminta tulee esille paikallisten toimijoiden aktiivisuuden ja osallisuuden kautta. Leader-ryhmien toiminnan on jatkossakin pystyttävä palvelemaan paikallisten yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden tarpeita sekä edistämään heidän omista lähtökohdistaan lähtevää omaehtoista maaseudun kehittämistyötä.

Kannen kuva: Keijo Penttinen/PS-Studio, Lutunen I -hanke

2

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

Paikallistuntemus, läheisyys ja joustavuus ovat Leadertoiminnan tavaramerkkejä ja nämä tulee pystyä säilyttämään toiminnassa myös tulevaisuudessa. Siksi Leader-ryhmät pitävät edelleen tärkeänä sitä, että muun laajemman maakunnan kehittämistyön ja rahoitustyökalujen rinnalla säilyy paikallisiin ruohonjuuritason tarpeisiin vastaava toimintatapa, joka mahdollistaa ihmisten kokoisia hankkeita ja paikalliset olosuhteet huomioon ottavan toiminnan kehittämisen. Tiina Seppälä toiminnanjohtaja Maaseutukehitys ry


Keski-Suomen

Sisällys

maaseutu

Pääkirjoitus................................................2 Asiantuntijalta...........................................2 Julkaisija: Viestinnästä voimaa -hanke

Maaseutuun kohdistuu uudenlaista kysyntää........................................4

Vastaava toimittaja: Hanna Luoma

Masterointia maaseudun rauhassa.....................6

Ulkoasu ja taitto: Kimmo Tossavainen Mainostoimisto Dekko Painopaikka: PunaMusta Oy Painosmäärä: 9 000 kpl

Kattava hankerekisteri keskisuomenmaaseutu.fi-sivuilla................7 Leader-toimistot hakijoiden tukena....................8 Leipää ja leivoksia...........................................10 Timanttiporanteriä Muuramesta.......................12 Lutunen kehittää luontomatkailua pohjoisessa Keski-Suomessa...........................13 Jämsänjoki Virtaa!..........................................14 Maaseututoimijoita Keski-Suomessa................15 Lämpökuvaus paljastaa rakennusten lämpövuodot...............................16 Emalipuu yhdistää emalin ja puun..................17 Lievestuoreen kylässä toimitaan yhdessä..........................................18 Nyt on hyvä aika hankkia kylälle kyläsuunnitelma tai päivittää vanha!...............19 Metsä-Jakolan tila vaihtoi luomuun!................20 Salvian tilalla on tilaa juhlia............................22 Aeronaut vie ilmapalloajelulle........................23 Mennyttä etsimässä Hankasalmella.................24 Turvallisuutta arkeen ja juhlaan.......................25 Amaze Me Leader kokosi nuoria ympäri Eurooppaa...........................................26

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

3


4

Chilin kasvatuksesta liiketoimintaa:

Suomi on siellä missä pippuri kasvaa. Keski-Suomen maaseutu (Brändää Provinssi -valokuvauskilpailun satoa)

syksy | 2011


Maaseutuun kohdistuu uudenlaista kysyntää Maaseudun mahdollisuudet kiinnostavat täysin uusia ihmisryhmiä. Globalisaatio, ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat viime vuosina muuttaneet ihmisten tarpeita voimakkaasti. Samalla myös maaseutu on noussut keskusteluun uudella tavalla. Maaseutuun ei kohdistu vain yhden tyyppistä kysyntää, vaan ihmiset hakevat maaseudulta eri asioita. Yhdelle maaseutu on rauhallinen paikka elää ja asua, toiselle se on viljelypalsta kaupungin keskustassa. Osa asuu maalla ympäri vuoden, osa viettää siellä vain kesäkuukaudet. Maaseudusta eivät ole kiinnostuneita ainoastaan maalla asujat, vaan suomalaiset asuinpaikasta riippumatta. Sitran maaliskuussa 2011 julkaistun Maamerkit-barometrin valossa suomalaiset toivovat maaseudulta ennen kaikkea tilaa ja rauhaa sekä latautumista ja virkistymistä. Luomuja lähiruoan parempi saatavuus on tärkeysjärjestyksessä korkealla. Barometritulosten perusteella maaseutuun kohdistuu kahdenlaista kysyntää. Maaseutuympäristöstä haetaan pitkälti yksilöllistä hyvinvointia, toisaalta maaseudulta odotetaan ratkaisuja myös globaaleihin vihreän talouden haasteisiin. Suomalaisella maaseudulla ja sen toimijoilla on erinomainen mahdollisuus hyötyä kasvaneesta maaseutuoptimismista – ihmisten muuttuneista tarpeista ja uudenlaisesta globaalista kysynnästä. Tarjonnasta ihmislähtöiseen liiketoimintaan Maaseudun liiketoiminta on lähtenyt perinteisesti liikkeelle tarjonnasta – liiketoimintaa on tehty esimerkiksi metsistä ja pelloista. Toisenlainen lähestymistapa olisi lähteä liikkeelle kiinnostuksesta. Jotta maaseutuun kohdistuva kiinnostus

voidaan kääntää kysynnäksi, on tärkeää pystyä tunnistamaan uudenlaisia maaseutuun mieltyneitä kuluttajaryhmiä. Trendianalyytikko Kati Hienonen on tunnistanut Sitralle tekemässään tutkimuksessa yhdeksän erilaista tulevaisuuden kuluttajaryhmää. Hienonen esittelee muun muassa maalla harrastajan, joka käy sananmukaisesti harrastamassa maalla ja odottaa lomakohteelta hyviä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Tyylikkäiden hidastajien valinnoissa yhdistyvät puolestaan tehokkuus ja nautinto. He ovat lähi- ja luomuruoan suurkuluttajia. Uudenlaiset kuluttajaryhmät kohdistavat maaseutuun aiempaa vaativampia ja monimuotoisempia toiveita. Massapalvelujen sijaan hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneet kuluttajat haluavat juuri itselleen sopivia palveluja. Jokaisella suomalaisella on oma, henkilökohtainen hyvinvointireseptinsä, jonka toteuttamisessa yhdistellään sekä maaseutuun että kaupunkiin liittyviä elementtejä.

lut ja luontoon liittyvät hyvinvointipalvelut sekä uusiutuvan energian tuotanto ja lähiruoka. Liiketoimintaa voidaan jatkossakin tehdä luonnosta ja luonnonvaroista, mutta kysyntälähtöisesti. Kuluttajien maaseutuun kohdistamaa kiinnostusta kannattaa tarkastella ennakkoluulottomasti. Tämän jälkeen palvelut ja tuotteet tulee paketoida niin, että ne vastaavat sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Nuorissa potentiaalia maaseutuyrittäjiksi Maamerkit-barometrin mukaan uutta maaseutuyrittäjyyden potentiaalia on eniten nuorissa. Tulevaisuuden nuoret maaseutuyrittäjät haluavat kuitenkin todennäköisesti harjoittaa aivan erilaista liiketoimintaa kun mitä nykypäivänä harjoitetaan.

Kuluttajien toiveet ovat hyvin samansuuntaisia sen kanssa, mitä yritykset, päättäjät ja maaseutuasiantuntijat ajattelevat maaseudun toimintaalojen kehitysmahdollisuuksista. Maamerkit-barometrissä yritysten edustajat ja asiantuntijat pitivät tärkeimpänä juuri maaseutuympäristöstä ja luonnonvaroista nousevia liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti kiinnostusta herättävät elämys- ja virkistyspalve-

Teksti: Hanna-Leena Ottelin Sitran Maamerkit-ohjelma Kuva: Milla von Konow

Sitran Maamerkit -ohjelma on selvittänyt suomalaisten maaseutusuhdetta maamerkit-barometrillä. Lisätietoja: www.sitra.fi/maamerkit

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys voisi olla yrittäjyyttä, jossa maaseudulla on mahdollistajan rooli. Maaseutuyrittäjyyden ei tarvitse tapahtua maaseudulla, eikä yrittäjän tarvitse välttämättä asua maaseudulla. Bisnesideoita voidaan kehittää sekä maaseudulla kävijöille, siellä olijoille tai muuten vaan maaseudusta ammentaville.

5


Masterointia maaseudun rauhassa Virtalähde Mastering -yrityksen toimiala on masterointi. Yrittäjä Jaakko Viitalähde muutti yrityksensä maalle Kuhmoisiin ja haki studion rakentamiseen Leader-tukea Vesuri-ryhmältä. Virtalähde Masteringin studio on rakennettu piharakennukseen. Se sijaitsee viehättävässä pihapiirissä, jossa kolme kesälammasta määkii aitauksessa vierailijan tervetulleeksi.

kuunteluvälineissä”, Viitalähde tiivistää työnkuvaansa. Ammatti on varsin harvinainen, sillä Suomessa on vain kuusi täysaikaisesti masterointia tekevää yrittäjää.

nestä ja musiikista kiinnostunut pienen ikäni”, Viitalähde perustelee uravalintaansa. ”Tämä sopii minun tapaani kuunnella musiikkia”, hän vielä tarkentaa.

Masterointi viimeistelee äänitteen Masterointi on viimeinen ketju äänitetuotannossa. ”Työni on tarkistaa, että kaikki musiikkimateriaali on linjassa keskenään ja soi hyvin kaikissa

Masterointityöhön kouluttaudutaan sitä tekemällä. Viitalähteellä on peruskoulutus Tampereen taiteen- ja viestinnän oppilaitoksen äänipuolelta, mutta masterointialan hän on opetellut itse. ”Olen ollut ää-

Viitalähde perusti yrityksensä vuonna 2005. Yritys toimi ensin Tampereella, sitten Helsingissä ja vuoden 2011 alusta Kuhmoisissa. Hän oli pitkään miettinyt maalle muuttoa. Viitalähde on maalta kotoisin, ja

halusi pääkaupungin humusta takaisin maalle. Tärkeää oli tila, johon studion pystyi rakentamaan. Asiat loksahtivat paikoilleen, kun Viitalähteen vaimo löysi työn Kuhmoisista. Pian löytyi myös sopiva talo. ”En kaipaa kaupungista mitään, 12 vuotta kaupungissa riitti”, Viitalähde toteaa. Perhe on asunut maalla kaksi vuotta, ja he ovat viihtyneet mainiosti. Studio valmistui vasta vuosi myöhemmin, joten Viitalähde kävi vuoden Helsingissä töissä. Kyläläiset ovat ottaneet uudet asukkaat hyvin vastaan. Asiakkailta positiivista palautetta Media-alan työ on tyypillisesti kaupungissa, vaikka sitä voi usein käytännössä tehdä missä vaan. Asiakkaita muutto Kuhmoisiin ei ole haitannut, palaute on ollut pääosin positiivista. Suurimman osan töistä Viitalähde tekee yksin, asiakkaan ei välttämättä tarvitse tulla paikalle. ”Minulla käy paljon asiakkaita täällä”, Viitalähde hämmästelee. ”Asiakas on saattanut tehdä levyään parikin vuotta, siinä ei enää parin tunnin ajomatka merkkaa mitään”, hän kertoo. Kuhmoinen sijaitsee hyvällä paikalla, sinne ei ole pitkä matka isoista kaupungeista. Asiakkaat ovat pääosin omakustannetyyppistä musiikkia julkaisevia artisteja. Yhden levyn masterointi kestää noin päivän. Viime vuonna Viitalähde teki 250 projektia kirkkomusiikista heavymetalliin. Asiakkaita on riittänyt hyvin, tällä hetkellä Virtalähde Masteringillä on kuukauden jono. Markkinointi tapahtuu puskaradiotyylillä. ”Viimeiseksi tehty työ on paras käyntikortti”, yrittäjä sanoo.

Jaakko Viitalähteen työpäivät venyvät usein 10-tuntisiksi.

6

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Leader-rahoituksesta Viitalähde tiesi jo aikaisemmin, mutta Vesuri-ryhmästä hän luki paikallislehdestä. Investointituki studion rakentamiseen nopeutti investointia: ”Tuki oli älyttömän hyvä, koska pystyin sen avulla lähtemään nopeasti liikkeelle”, Viitalähde sanoo. ”Vesurin kanssa yhteistyö toimi hyvin”, hän kiittelee. Yrittäjänä ololle Viitalähteellä ei ole vaihtoehtoa, koska tätä työtä ei oikein muuten voi tehdä. Yrittäjyys sopii hänelle, koska hän voi tehdä sellaista työtä mitä hän haluaa. Uteluun tulevaisuuden suunnitelmistaan hän sanoo yksiselitteisesti: ”Haluan kehittyä tässä mahdollisimman hyväksi”.

Yritystukia myönnetään mikroyrityksille, jotka työllistävät alle 10 työntekijää.

Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

Viitalähteen studion ulkopuolella määkivät kesälampaat.

Kattava hankerekisteri

keskisuomenmaaseutu.fi -sivuilla

Nyt on mahdollista selata lähes kaikkia nykyisestä maaseutu-ohjelmasta rahoitettuja tukia Keski-Suomessa yhdestä paikasta, sillä keskisuomenmaaseutu.fi-sivuilla olevaan hankerekisteriin on koottu JyväsRiihen, Maaseutukehityksen, Vesuri-ryhmän ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kaikki hankkeet. Keskisuomenmaaseutu.f iportaali avattiin huhtikuussa 2011. Sivuilla on Keski-Suomen kolmen Leader-ryhmän (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry ja Vesuri-ryhmä ry) kotisivut ja yhteiset sivut, joista löytyy tietoa rahoituksen hausta ja hankerekisteri. Yhteistä hankerekisteriä on toivottu useaan otteeseen ja se onkin sivuston suosituin sivu. Sivulta voi hakusanoilla etsiä kunnittain tai tukityypeittäin kolmen Leader-ryhmän ja alueiden välisten hankkeiden tietoja. Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n hankkeet löytyvät ryhmän omilta nettisivuilta Viisaankivi-portaalista.

keskisuomenmaaseutu.fi

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

7


Leader-toimistot hakijoiden tukena Leader-ohjelmien rahoituksella pyritään lisäämään maaseutukylien elinvoimaisuutta, asuinviihtyvyyttä, toimintamahdollisuuksia ja resursseja. Leader-työn kautta tavoitteena on myös tarjota maaseutukylien yhteisöille mahdollisuuksia omaehtoiseen kehittämistyöhön. Koska Leader-hankkeissa kehittämistoiminta on asukaslähtöistä alusta loppuun, alueen asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa elämänlaatuun ja kehittämiseen lisääntyvät aidosti. Asukaslähtöinen toimintatapa sekä hankkeiden paikallisuus tarkoittaa yleensä kustannuksiltaan realistisia ja vaikuttavuudeltaan tehokkaita hankkeita, joissa toteutuu sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys. Kun tehdään itselle, omista tarpeista lähtien, tehdään yleensä hyvin, kohtuullisin kustannuksin ja todelliseen tarpeeseen. Silloin toimenpiteiden vaikuttavuus kohdentuu juuri siihen, mihin ne ovat tarkoitettukin. Hanketoimintaan yhdistetään usein rakentamista talkoovoimin ja paperipinojen kasvattamista. Sen kautta syntyy toki paljon konkreettista: kunnostettuja kylätaloja, latureittejä, uimarantoja tai laitureita. Yhdessä tehdessä syntyy usein paljon muutakin. Talkoot saavat ihmiset tapaamaan toisiaan, vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia. Tämä kaikki synnyttää yhteishenkeä, lisää kyläläisten viihtyvyyttä ja sosiaalista pääomaa.

sa hakijan tarpeiden mukaan, kuitenkin ohjeita ja säädöksiä noudattaen. Hankkeiden toteutuksessa voi tulla monta mutkaa, vaikka suunnitelmat olisi laadittu kuinka hyvin tahansa. Vanhojen rakennusten kunnostuksessa voi tulla esiin yllättäviäkin muutostarpeita tai kehittämissuunnitelmat voivat useamman vuoden hankkeissa muuttua. Näiden muutosasioiden kanssa täytyy olla yhteydessä Leadertoimistoon, jossa työntekijät ovat perehtyneet rahoituksen vaatimiin byrokratian koukeroihin. Ohjauksen tavoitteena on, että hanketoimijat pystyvät keskittymään paremmin hankkeen toteuttamiseen. EU-rahoitukseen usein yhdistyvän byrokratian kanssa työskenteleminen vaatii kaikilta hanketoimijoilta tietoa ja reipasta tekemisen asennetta.

Hankkeita tehdessä oppii kaikenlaista. Joistakin opeista on hyötyä myös muille ja tämän vuoksi Leader-ryhmät järjestävät hanketoimijoille koulutuksia tai hanketreffejä, joilla edistetään verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen siirtämistä. Samalla hankevetäjät pääsevät tutustumaan hankekohteisiin naapurikylässä ja tutustuvat uusiin tapoihin tehdä asioita.

Lisätietoa Leader-toiminnasta ja rahoituksesta: www.keskisuomenmaaseutu.fi

Hanketoiminta ja varsinkin rahoituksen haku vaatii tietoa ja osaamista, eikä sitä vielä kaikilla kylien yhdistyksillä tai yrityksillä välttämättä ole. Keski-Suomessa Leader-ryhmät tuovat hanke- ja yritystukineuvonnan ruohonjuuritasolle. Leader-ryhmien työntekijät ovat hankehakijoiden tukena hankeprosessin ideavaiheesta lähtien ja ohjaavat hakijoita hankesuunnittelussa ja toteutukses-

8

Teksti: Pirjo Ikäheimonen Kuva: Hanna Luoma

t hallitukset kokoontuiva Leader-ryhmät ja ryhmien n ää täm jes jär nkkeen Viestinnästä voimaa -ha skuussa 2011. ajankohtaispäivään syy Erkki Laakso ja hto Me ja Tiina Seppälä (vas.), Lah kentelyn kehittämistä. pohtimassa hallitustyös

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Leader-ryhmien yhteystiedot: Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry

Keski-Suomessa toimii neljä Leader-toimintaryhmää.

Pihtipudas www.viisaankivi.fi/viisari Kinnula Arja-Leena Peiponen toiminnanjohtaja arja-leena.peiponen@saarijarvi.fi puh. 040 502 6173 Kivijärvi Kyyjärvi Marjatta Ruuska Viitasaari talouspäällikkö viisari@viitasaari.fi puh. 050 553 3929 Kannonkoski Karstula Mari Puro talous-/hankesihteeri mari.puro@saarijarvi.fi Saarijärvi puh. 040 712 2025 Äänekoski

JyväsRiihi ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/jyvasriihi Pirjo Ikäheimonen toiminnanjohtaja toimisto@jyvasriihi.fi puh. 040 868 1113 Lahja Mehto talouspäällikkö toimisto@jyvasriihi.fi puh. 040 743 2114

Konnevesi

Multia

Uurainen Laukaa

Keuruu

Hankasalmi

Petäjävesi Jyväskylä Muurame

Toivakka

Jyväskylä (Korpilahti) Jämsä

Vesuri-ryhmä ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/vesuri Raisa Saarilahti-Kulju toiminnanjohtaja toimisto@vesuri-ryhma.fi puh. 050 324 1144 Tiina Löfqvist toimistosihteeri toimisto@vesuri-ryhma.fi puh. 050 378 4133

Luhanka

Joutsa

Kuhmoinen

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

Maaseutukehitys ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/maaseutukehitys Tiina Seppälä toiminnanjohtaja tiina.seppala1@gmail.com puh. 040 755 5115 Anja Kauppinen talouspäällikkö anja.kauppinen@hankasalmi.fi puh. 040 538 9180 Jaana Suhonen toimistonhoitaja jaana.suhonen@hankasalmi.fi puh. 040 762 6798

9


Leipää ja leivoksia Purolan kotileipomon Sanna-Maija Niemisen ja Glutenikan Eeva Ylösen syy yrittäjäksi ryhtymiselle oli hyvin samanlainen: löytää itselleen mieleinen työ pieneltä paikkakunnalta. Kumpikaan ei ryhtynyt yrittäjäksi ihan kylmiltään, vaan molemmilla oli yrittäjyyteen sopivaa pohjaa. Molemmat saivat myös Leader-käynnistystukea ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen.

Purolan kotileipomo

Purolan kotileipomo sijaitsee Joutsassa teollisuusalueen viimeisessä sopukassa. Yrittäjä Sanna-Maija Nieminen ottaa vieraansa vastaan leipomon myymälässä. Haastattelutuokio keskeytyy tuon tuosta, kun asiakkaat käyvät myymälässä ostamassa kuka pullaa, kuka leipää, käypä pari asiakasta hakemassa isot säkilliset vanhaa leipää hieman erikoisemmille asiakasryhmillekin kuten lampaille ja villisioille. Leipomon kompostiastia onkin kuulemma ihan tyhjä. Kaikki leipä menee, ensin myydään tuoreena, sitten alennuksella päivän vanhoja, sitten myydään eläimille ja jos jotain vielä jää, vievät Niemisen pojat leivät riistapelloille metsän eläinten popsittaviksi.

Ruisleivän suosio kasvussa Purolan kotileipomon perusti Malinin perhe lähes 30 vuotta sitten Joutsassa. He ovat säilyttäneet ja kehittäneet eteenpäin perinteisen ruisleivän valmistusta. Purolan leipomossa valmistuu sekä ruis- että vaaleaa leipää. Ruisleivän menekki on lisääntynyt, koska se on 100 prosenttisesti ruista ja säilöntäaineetonta ja nykyään suosittua lähiruokaa. Vaalean leivän osuus on tuotannosta hiljalleen laskenut, mutta kesäisin se hiukan nousee, koska Joutsan loma-asukkaat syövät paikallisia asukkaita enemmän vaaleaa leipää. Nieminen osti leipomon keväällä 2008. Edelliset omistajat olivat lopettaneet toiminnan puoli vuotta aikaisemmin, eikä seuraajia ollut löytynyt.

Nieminen kuuli ostettavasta yrityksestä yrittäjäkurssilla, jota hän juuri kävi. Asiaa kypsyteltyään ja saatuaan miehensä innostumaan leipäkuskin hommasta ja juuri alalle valmistuneen tyttärensä vielä puhuttua mukaan yritykseen ratkaisu ostamisesta syntyi. Nykyään leipomossa on myös kaksi ulkopuolista työntekijää. Edellisen omistajan omakotitalon kellari on vaihtunut teollisuusalueella sijaitsevaan leipomorakennukseen ja valikoima laajentunut muutamasta leivästä laajaan valikoimaan leipiä sekä pullia, ja valmistuupa tilauksesta kakut ja voileipäkakutkin tarvittaessa. Leader -tukea uunin ostoon Rahoitusmahdollisuudet olivat Niemiselle tuttuja Pappisten kyläyhdistyksestä, jossa hän

Sanna-Maija Nieminen kokeilee onko arinauunissa paistetut ruisleivät kypsiä.

oli toiminut aktiivisesti monta vuotta. Toiminnan laajentumiseen Leader-tuki on ollut tarpeen. Käynnistystukea Maaseutukehitys ry:ltä on saatu ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, investointitukea uusien laitteiden, mm. uuden uunin ostamiseen ja kehittämistukea mm. nettisivujen tekemiseen. ”Kyllähän sitä oltaisiin ilman tukeakin laajennettu, mutta tuen avulla laajennuspäätökset tuli tehtyä nopeammin”, Nieminen toteaa. Rahoitussääntöjen selvittämiseen ei tosin pienellä yrittäjällä ole liiemmälti aikaa, minkä Nieminen koki hankalaksi. Purolan kotileipomon kultaaikaa on kesä, koska Joutsa on suosittu loma-asukaspitäjä. ”Kesällä pärjättäisiin pelkällä Joutsan myynnillä, mutta talvella on pakko lähteä kauemmas”, Nieminen sanoo. Purolan leipomon leipää myydään Hartolasta Korpilahdelle ja Jyväskylään. Markkinointiponnisteluja ei alussa paljon tarvinnut, koska toimivat kauppasuhteet olivat jo edellisten omistajien jäljiltä. Myyntipaikat ovat sittemmin lisääntyneet ja niissä on jonkin verran vaihtelua koko ajan. Leipomoyrittäjän työ on raskasta: Niemisen työpäivä alkaa heti puolenyön jälkeen, jolloin hän tulee tekemään taikinat valmiiksi. Toinen työntekijä

10

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


tulee parin tunnin päästä ja leipien leivonta voi alkaa. Vaikka leipien teossa on koneita apuna, on siinä vielä paljon käsityötä. Esimerkiksi leivät paistetaan arinauunissa, johon ne yksitellen ladotaan. Aikaisin onkin lähdettävä, sillä tuoreet leivät ovat Joutsan kaupoissa jo kahdeksalta ja Jyväskylässäkin ennen kymmentä. Erikoistilaukset, täytekakut ja voileipäkakut tehdään sitten aamupäivällä. Yrittäjän työssä parasta on Niemisen mukaan oma aikatauluttaminen ja itselle tekeminen. Raskainta leipomoyrittäjälle on luonnollisesti yöheräämiset, joihin kyllä kuulemma tottuu.

Glutenika Oy

Hankasalmella toimiva Glutenika-leipomo valmistaa pelkästään gluteenittomia leivonnaisia, joista suurin osa on maidottomia ja osa ilman kananmunaa. Glutenikan historia alkaa vuodesta 1995, jolloin Anneli Kaksonen perusti leipomon. Kaksosen jäätyä eläkkeelle kesällä 2010, yrittäjänä aloitti Eeva Ylönen. Leivontapaikka vaihtui Kaksosen keittiöstä Niemisjärvelle leipomoksi valmistuneeseen piharakennukseen. Samalla tuotanto on lähes tuplaantunut ja yrityksen vahvuus kasvanut kahteen. ”Totesin hyvin pian, että yksin ei ehdi kuin leipomaan ja yrittäjällä on muitakin velvollisuuksia, joten palkkasin toisen työntekijän”, Ylönen kertoo. Toisen työntekijän palkkaamiseen Ylönen sai Leader-käynnistystukea Maaseutukehitys ry:ltä. ”Tuki pehmentää mukavasti uuden yrittäjän alkua”, Ylönen toteaa. Glutenikassa työ on päivätyötä, koska tuote ei tarvitse olla joka aamu kaupoissa tuoreena. Päivät eroaa toisistaan, osana päivistä valmistetaan tuoretuotteita kuten torttuja ja leivoksia ja osana pakastetuotteita. Ylönen kuljettaa leivonnaiset Valiolle, jolta hän on ostanut tuotteiden jakelun. Yksin olisikin turha lähteä tuotteita kuskaamaan, koska niitä

menee Kuopiosta Keuruulle ja Jyväskylästä Viitasaarelle asti. Leivonnaiset paistetaan kotiuuneilla Gluteeniton leivonta on oma taiteenlajinsa, johon on pitänyt opetella ihan omat niksit. Leipominen on hyvin käsityövaltaista ja tapahtuu varsin pienillä yleiskoneilla ja paistaminen tavallisilla uuneilla, koska isoilla koneilla ja uuneilla ei tullut tarpeeksi ilmavaa jälkeä. Alun jälkeen ovat rutiinit tosin kehittyneet ja nyt leivontaan menee vähemmän aikaa. Yksi uusi oma tuotekin on kehitelty tämän vuoden aikana ja myynnissä on rommikuulia, joiden raaka-aineena käytetään ylijääneet palat unelmatortusta ja Sacher -leivoksista.

Leader-käynnistystukea voidaan myöntää ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen.

Uusia ideoita on yrittäjällä pää täynnä. Ideoita on tullut mm. elintarvikealan tuotteistamiskoulutuksesta, jota hän on käynyt. Tekeillä on keskisuomalainen liikelahja, johon tulisi eri yrittäjien lähituotteita ja myös Glutenikan rommikuula. Lähiruoka ja aitous ovat pienen yrittäjän kilpailuvaltteja, koska hinnalla ei pieni yrittäjä esim. korkeiden kuljetuskulujen takia voi kilpailla. Mainonnassa vähennetään gluteenittoman korostamista, koska tuote maistuu hyvin kaikille. “Keliaakikoissa on keliakialiiton mukaan pieni osa maitoallergisia. Laktoosi-intolerantikkoja sen sijaan löytyy, joten olemme siirtymässä kasvirasvoista laktoosittoman voin käyttöön. Saadaan aikaiseksi puhtaampia makuja huomattavasti vähemmällä määrällä lisäaineita”, Ylönen iloitsee. Yrittäjyydessä Ylönen näkee parhaana puolena sen perinteisen yrittäjän vapauden. ”Minua myös kiinnosti selättää se yrittäjyyden peikko, jota pelätään”, Ylönen selittää valintaansa. ”Se on huipputunne, kun saa tuotteen markkinoille ja menestymään”, hän lisää.”Raskainta yrittäjyydessä on se, että on miljoona hommaa hoidettavana yhtä aikaa”, hän toteaa. Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

Eeva Ylönen pakkaa rommikuulia myytäväksi.

11


Timanttiporanteriä Muuramesta Suomen Timanttituote Oy on Muuramessa toimiva timanttiporien- ja sahanterien valmistaja ja myyjä. Yritys on saanut Leader-tukea tuotekuvaston suunnitteluun ja ensimmäisen uuden työntekijän palkkaukseen. Suomen Timanttituote Oy on perustettu vuonna 1988. Alkuun yritys toimi urakoitsijana, mutta vuodesta 1996 sen erikoisalaa on ollut timanttiporan- ja sahanterien valmistus ja myynti kiviteollisuudelle. Poran- ja sahanterien valmistuksen myötä myyntiin on tullut teriä käyttäviä koneita, joita yritys tuo maahan. Maahantuonti on keskittynyt sellaisiin tuotteisiin, joita Suomesta ei ole saatu. Asiakkaina ovat rakennusalan yrittäjät. Erikoisteriä betoniteollisuuteen Suomen Timanttituote valmistaa perustuotteiden lisäksi myös asiakkaille suoraan räätälöityjä teriä. ”Varsinkin betonipuolelle menee paljon erikoisteriä”, yrittäjä Janne Maunuksela kertoo. Yritys myös korjaa ja huoltaa myymänsä koneet ja laitteet. Uusina tuotteina yritys on alkanut tuoda maahan pölynhallintaan liittyviä laitteita, koska rakennussaneeraustöiden myötä pölynhallintatyöt ovat lisääntyneet.

muutama asiakas Ruotsissa ja Virossakin. Muurameen yritys päätyi löydettyään kaupungista hyvät tilat. ”Myös Muuramen yrittäjäystävällinen maine vaikutti tilojen hankintaan”, Maunuksela kertoo. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa Muuramessa toimii hyvin. Myyntiedustajan palkkaukseen Leader-tukea Asiakaskuntaa on pyritty laajentamaan myyntiedustajan palkkauksella vuonna 2008. Myyntiedustajan palkkaukseen yritys sai JyväsRiihi ry:ltä käynnistystukea. Lisäksi yritys sai kehittämistukea yrityksen tuotekuvaston suunnitteluun ja osallistumiseen rakentajamessuille. Leader-tuesta Maunuksela sai tietää Muuramen yrittäjiltä.

Yhteistyöhön Maunuksela on enemmän kuin tyytyväinen: ”Kukaan ulkopuolinen taho ei ole auttanut minua yrittäjänä yhtä hyvin kuin JyväsRiihi”, Maunuksela kehuu. ”Pienellä yrittäjällä on jatkuva ajan puute, eikä tiedon kaivamiseen ole aikaa, mutta JyväsRiihi hoiti asiaani hyvin alusta loppuun”, hän vielä jatkaa. Myyntiedustajan avulla yritys on pystynyt laajentamaan asiakaskuntaansa. Myyntiedustajia olisi tarkoitus myös palkata lisää. Yrittäjällä itsellä ei aika riitä kiertämään ja markkinointiin on jäänyt vähän aikaa. Markkinointi toimii lähinnä viidakkorummun kautta ja siihen pitäisi panostaa. Parannusta on tulossa, kun yrityksellä on valmistumassa verkkokauppa

Suomen Timanttituotteella on kilpailijoita Suomessa kymmenkunta. ”KeskiSuomi sijaitsee hyvällä paikalla, koska kaikki kovimmat kilpailijamme sijaitsevat kehätien sisäpuolella”, Maunuksela sanoo. ”Varsinkin asiakkaat pohjoisesta ovat iloisia, kun tuotteita saa lähempää kuin Etelä-Suomesta”, hän jatkaa. Yrityksellä on silti asiakkaita kaikkialla Suomessa ja onpa yrityksellä

12

ja tuoteluettelo. Suunnitteilla on myös laajentaa erikoiskoneiden vuokraustoimintaan, jonka pyörittämiseen on tarkoitus palkata yksi henkilö. Maunukselalla on monta rautaa siis tulessa, mutta hän nauttii siitä ja ylipäänsä yrittäjänä olemisesta: ”Asiakkailta saatu hyvä palaute on yrittäjänä olossa parasta”, hän tuumaa lopuksi. Teksti ja kuva: Hanna Luoma

Kehittämistuen avulla yritys voi etsiä uusia markkinoita.

Erikoistimanttiporanterät rakennetaan tällaiseen Janne Maunukselan kannattelemaan aihioon.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Lutunen kehittää luontomatkailua pohjoisessa Keski-Suomessa

Yritysryhmän kehittämishanke koostuu yritysten yhteisistä ja kunkin yrityksen omista kehittämistoimenpiteistä.

Pohjoisen Keski-Suomen luontomatkailun kehittäminen on edennyt reitistön kuntoon laittamisesta luontomatkailuyritysten palvelutuotteiden tuotteistamiseen. Pohjoisessa Keski-Suomessa on luontomatkailun kehittämisessä päästy hienoihin tuloksiin. Kehittäminen alkoi luontoreitistöhankkeella, jossa laitettiin luontoreittejä kuntoon. Luontoreiteistä valmistettiin kartat, jotka vietiin myös nettiin, josta niitä on kätevä selata. Hankkeen avulla alueen luontoreitit ja niiden läheisyydessä olevat alan yrittäjät tulivat suuren yleisön tietoisuuteen. Sähköisestä reittikarttapalvelusta sopiva luontoreitti kulkijalle Reitistöä ja karttaa on markkinoitu ja tuotteistettu Lutunen I -hankkeessa. Reitiltä otetuista valokuvista on luotu kuvapankki. Hankkeeseen osallistuneet 19 yritystä olivat mm. ohjelma-, majoitus- ja melontayrityksiä. Sähköisen reittikarttapalvelun yhteyteen on koottu kohdeja tarinapankki, josta löytyy 500 eri tarinaa ja kohdeselostusta. Hanke laati myös reittien tuotteistamista tukevan tuotteistamismallin. Hankkeen tuottama aineisto löytyy osoitteessa www.luonnonvoimaa. net/luontoreitit. Reitistöjen käyttöaste ja tunnettuus ovat hankkeen myötä nousseet. Resurssipankki yritysten verkostoitumiseen SSYP Kehitys Oy:n hallinnoimasta hankkeesta on poikinut uusia hankkeita: Lutunen II A ja Lutunen II B. Lutunen II Aelinkeinojen kehittämishankkeessa suurin panostus on ollut matkailun resurssipankki, joka on matkailuyritysten käytössä.

”Resurssipankki on yritysten välinen, johon yritys pääsee, kun sen tuotteet on tuotteistettu eli määrätty esimerkiksi hinta ja kesto”, Himanen kertoo. ”Eli ei riitä, että yrityksen sivuilla lukee, että meillä on kanootteja, pyydä tarjous, vaan että kahden tunnin melontaretki maksaa sen ja sen verran”, Himanen valaisee tuotteistamista esimerkillään. Lutunen II A -hankkeessa on tehty luontoreittien virallinen reittiluokitus, joilla ne mm. pääsevät mukaan Matkailun edistämiskeskuksen MEKin markkinointiin. Hankkeessa on tehty myös englanninkielinen versio nettikartasta. Matkailuhallituksen kanssa tehdään matkailuyrittäjille laadun tarkistuslistaa. Lutunen II B on yritysryhmän kehittämishanke, jossa on mukana 11 yritystä. ”Tässä hankkeessa yritetään yhdessä konsultin avulla tuotteistaa jokaiselle yritykselle ainakin yksi tuote”, Himanen selvittää. ”Sen avulla on saatu 20 tuotetta, joita ollaan valmiita myymään”, Himanen kertoo tuloksista. Esimerkki tuotteesta on kristillisen eräopaspalvelun virkistyspäivä seurakuntien henkilöstölle.

Lutunen I -hankkeen tyyppinen hanke on myös perustettu naapurimaakuntaan, jossa on Pirityiset ry:n rahoittama Peura-Lutunen-hanke. PeuraLutusessa on koottu myös nettikartta, josta klikkaamalla pääsee tutustumaan kohteisiin ja lukemaan tarinoita. Mainiota on myös se, että samalla sivulla voi Peura-Lutusen alueelta siirtyä suoraan Saarijärven karttasivuille, koska reitit sijaitsevat samalla karttapohjalla.

Hankekokonaisuuden hyödyllisyyttä kuvastaa hyvin myös se, että Lutunen I palkittiin vuonna 2010 Vuoden Leaderhankkeena valtakunnallisessa Parhaat käytännöt -kilpailussa. ”Hankkeen ideat ovat kypsyneet ajan myötä ja jatkumo on ollut tärkeää. On edetty infrasta eli reitistön kuntoon laitosta yksittäisten yritysten tuotteisiin eli yleisestä yksityiseen”, Himanen selventää hankkeiden loogista etenemistä.

Kehittämishankkeiden rahoittajana on ollut Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. Viisarin mukaan Lutunenhankekokonaisuus on täyttänyt hienosti hankkeille asetetut yleiset edellytykset.

Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Keijo Penttinen/PS-Studio LUTUNEN I –hanke.

Pohjoisen Keski-Suomen luontoreittien tunnettuus on kasvanut niitä kehittävien hankkeiden myötä.

”Asiakkaat haluavat enenevässä määrin varata tuotteet netistä, joten jos yritys haluaa pysyä mukana, on sen tuotteistettava palvelunsa”, Himanen selventää. Luontomatkailun keskusvaraamoa pyörittää Villi Peura Oy Kivijärveltä.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

13


Jämsänjoki Virtaa! Jämsänjoki Virtaa! -hankkeen avulla jämsäläiset ovat tutustuneet uudelleen Jämsänjokeen, jonka varrella on hienoa luontoa ja hyviä harrastuspaikkoja. Jämsänjoki Virtaa! -hankkeen Ryöni-retken kokoontumispaikka pullistelee ihmisiä - lähes 90 ihmistä odottaa lähtöä vanhan vihkotehtaan parkkipaikalla. Tällaista on ollut koko hankkeen ajan, tapahtumia on järjestetty solkenaan ja joka tapahtumaan on löytynyt runsaasti osanottajia. Jämsänjoki uuteen nousuun Jämsänjoki on vuosisatojen ajan ollut keskeinen osa jämsäläistä elämää, mutta sen merkitys ja käyttö on vuosikymmenien aikana vähentynyt. Joesta pyritään saamaan jälleen osa jämsäläistä elämää erilaisien tapahtumien ja palvelujen avulla.

Hankkeen keskeinen ajatus on tarjota paikallisille asukkaille ja vierailijoilla mahdollisuuksia tutustua jokivarren monimuotoiseen ja mielenkiintoiseen ympäristöön ja ottaa se käyttöön uudella tavalla tarjoamalla monenlaista nähtävää ja koettavaa. Ja kyllä hanke onkin tarjonnut: lauluiltoja, jokitansseja, syysmarkkinoita, jokizumbaa, historiakuvauksia ja luontoretkiä, kuten tämä Ryöniretki Myllymäen Isoryönille. ”Olemme saaneet hienosti asiantuntijoita mukaan tapahtumiimme, niin kuin tänään retken vetäjän emeritusprofessori Seppo Eu-

rolan”, hankepäällikkö Jenni Tiainen iloitsee. ”Muutenkin yhteistyö eri tahojen, kuten kunnan, eri asukasyhdistysten, yhdistysten ja seurakunnan kanssa on ollut todella hienoa”, Tiainen lisää. Hankkeen takana on aktiivinen asukasyhdistys Kaksivuotinen hanke alkoi heinäkuussa 2010. Hanketta hallinnoi Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistys ry. ”Hanketta oli suunniteltu jo pitkään, ennen kuin siihen haettiin hankerahoitusta”, kertoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Vuorenpää. ”Tehdashistorian takia Jämsänjoella

Ryöni-retkellä tutustuttiin jääkaudella muodostuneisiin ryöneihin emeritusprofessori Seppo Eurolan johdolla.

14

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

on ollut aiemmin negatiivinen maine”, hän kertaa hankkeen perustamisen syitä. Jämsänjoki Virtaa! -hankkeen yhtenä tarkoituksena on muuttaa tätä käsitystä. Vaikka hanke on toiminut vasta vuoden, on lista tapahtumista hyvin vaikuttava. Meno ei tästä suinkaan hyydy, vaan uusia ideoita pulppuaa hankkeen vetäjän Jenni Tiaisen päästä. Hankkeen takana on aktiivinen asukasyhdistys, josta löytyy talkoolaisia erilaisiin tapahtumiin. Ja hyvä, että löytyy, sillä hankkeen omarahoitus täyttyy osaksi juuri talkootyöllä. Hankerahoitus on haettu Vesuri-


ryhmä ry:ltä, joka on alueella toimiva Leader-toimintaryhmä. ”Yhteistyö Vesurin kanssa on toiminut hienosti ja olen saanut paljon apua vesurilaisilta”, Tiainen kiittelee. Parannusehdotukset ovat tuottaneet tulosta Vaikka hanke ei itse voi varsinaisesti tehdä mitään parannustoimenpiteitä, on se tehnyt parannusehdotuksia ja osa niistä on toteutunut. Esimerkiksi joen varren luontokohteisiin on saatu kaupungin kanssa yhteistyöllä opastaulut ja ELY-keskus on syvyyskartoittanut joen. Jämsänjoen ympäristötilaa on kartoitettu ja siitä on tiedotettu ja hälvennetty samalla epäluuloja jokea kohtaan. ”Ihmiset ovat tosi hämmästyneitä, kun kuulevat, että joessa voi uida ja kalastaa”, Tiainen kertoo.

Hanke on onnistunut kaikin puolin. ”Ainoa, mikä huolettaa on, että kuinka saadaan nämä kaikki hyvät tapahtumat elämään hankkeen jälkeenkin”, Tiainen murehtii. ”Uskon silti, että ne yhteistyökumpanit, joiden kanssa näitä tapahtumia on järjestetty, jatkavat tapahtumien järjestämistä jatkossakin”, Tiainen sanoo. ”Niin kuin Jämsän Seudun Luonnonystävät, jonka kanssa tämänpäiväinen Ryöni-retki järjestettiin”, Tiainen lisää. Hankkeen aikana on koottu myös Jämsänjoen tapahtumakalenteri, josta kaikki Jokitapahtumat löytyy. Kalenteri löytyy hankkeen nettisivuilta.

Yleishyödyllistä kehittämishanketukea voidaan myöntää mm. paikallisyhteisön vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden edistämiseen.

www.jokivirtaa.net

Teksti ja kuva: Hanna Luoma

Maaseututoimijoita Keski-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tarjoaa yrittäjille monipuolisia neuvonta-, koulutus-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. Palvelutarjotin kattaa yrityksen koko elinkaaren aloittamisesta omistajanvaihdokseen. ELY-keskus rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelman ja muun EU-rahoituksen kautta maatalouden kilpailukykyä, maaseudun kehittämistä ja yrittäjyyttä tukevia hankkeita. www.ely-keskus.fi/keski-suomi

Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen liitto on maakunnan yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä aktiivinen edunvalvoja. Sen vetovastuulla on mm. maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laadinta sekä maakuntakaavoitus. Niissä tavoitteena on keskisuomalaisten hyvinvointi: työ ja toimeentulo, viihtyisä asuinympäristö, sujuvat palvelut ja liikenneyhteydet, elävä kulttuuri ja puhdas, monimuotoinen luonto. Keski-Suomen liitto kanavoi maakunnan kehittämiseen rahoitusta EU-ohjelmista ja kansallisista kehittämisvaroista. Se pyrkii myös vaikuttamaan valtion tulo- ja menoarvion laadintaan maakunnan edun mukaisesti. www.keski-suomi.fi

Keski-Suomen Kylät ry

Keski-Suomen Kylät ry vastaa keskisuomalaisten kylä- ja asukasyhdistysten edunvalvonnasta, koulutuksista, kylärekisteristä ja neuvonnasta. Suomessa kylien yhteenliittymiä on 19 kpl. Toimintaa koordinoi Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY. Kylätoimikunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi, jotka pyörittävät paikallistason yhteisötalouksia ja kylätaloja, hallinnoivat kehittämishankkeita ja huolehtivat maaseudun hyvinvoinnista. Kylätoiminnalla on paikallistietoutta ja asiantuntemusta oman alueen kehittämistarpeista. www.keskisuomenkylat.fi

ProAgria Keski-Suomi

ProAgria Keski-Suomi on maanviljelijöitä ja muita maaseutuyrittäjiä palveleva neuvontajärjestö. Se toimii Keski-Suomessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja valtakunnallisesti osana ProAgria-yhtymää. Alueellisesti ProAgria tarjoaa tilakohtaista neuvontaa ja järjestää koulutustilaisuuksia, valtakunnallisesti se hoitaa mm. palvelujen ja ohjelmien tuotekehitystä. Neuvonta on maksullista. Tilakohtainen neuvonta on talous-, kotieläin- ja kasvinviljelyneuvontaa. Rakennussuunnittelijat suunnittelevat tuotanto-, toimitila- ja asuinrakennuksia maaseudulle ja taajamiin. ProAgrian jäseniä ovat yritykset ja henkilöt sekä yhdistykset, mm. maamiesseurat. Maa- ja kotitalousnaiset toimivat osana ProAgriaa. ProAgria Keski-Suomi järjestää valtakunnallisen konenäyttelyn, KoneAgrian, yhdessä ProAgria Farman kanssa ja Ween Maan Wiljaa -markkinat. www.proagria.fi/ks

Maaseudun hankkeita Keski-Suomessa Maaseudun hankkeet löytyvät osoitteesta www.keskisuomenmaaseutu.fi/hankerekisteri

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

15


Lämpökuvaus paljastaa rakennusten lämpövuodot Fenerko Oy on vuonna 2009 perustettu lämpökuvauksiin erikoistunut yritys Pihtiputaalta. Yritys on saanut Leader-tukea kone- ja laitehankintoihin. Idea yrityksestä alkoi kypsyä yrittäjä Kimmo Järvelinin päässä hänen työskennellessään aikaisemmin rakennusalan töissä. ”Aloin miettimään, että voi kun olisi laite, jolla voisi tämänkin asian tutkia”, hän kertoo idean syntymisestä. ”Kun olin tutkinut lämpökuvausta, innostus vei mennessään”, Järvelin jatkaa. Leader-tukea lämpökameran hankintaan Investointitukea lämpökameran, tietokonekaluston ja mittauslaitteiden hankintaan Järvelin sai Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n kautta. Hakeminen tuntui

Kimmo Järvelin näyttää, kuinka ikkunan päästämä lämpö näkyy lämpökamerassa.

16

alkuun hankalalta, mutta alkuun päästyään se sujui hyvin. ”Hakuprosessi oli hyödyllinen, koska se laittoi ajattelemaan asioita tarkemmin”, Järvelin myöntää. ”Ilman tukea olisin miettinyt uuden yritystoiminnan aloittamista pitempään”, hän jatkaa. Järvelin on maallemuuttaja, hän työskenteli aikoinaan pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa, josta muutti Pihtiputaalle 1997. ”Kaipasin rauhaa ja uutta alkua eli halusin hypätä oravanpyörästä pois ja muutimme etelästä Keski-Suomeen”, Järvelin kertoo. ”Pihtipudas on hyvä paikka yrittää, nelostie pitää kylän vireänä”, hän jatkaa. Yritystoiminnan alussa Järvelin sai tehdä paljon töitä, sillä lämpökuvaus ja siitä saatavat hyödyt ovat ihmisille vieraita. Järvelin teetti esitteen ja jakoi sen jokaiseen pihtiputaalaiseen talouteen. Lisäksi hän kiersi kaikki mahdolliset tapahtumat ja vieraili rautakaupoissa esittelemässä lämpökuvausta. ”Tehokkain markkinointitapa on ollut kyllä viidakkorumpu”, Järvelin myöntää. Lämpökuvaus yleisintä kiinteistöissä Fenerko tekee eniten lämpökuvauksia kiinteistöissä, pääasiassa yksityiskotitalouksissa. Esimerkkinä tyypillisestä tapauksesta on esim. sisäilmaongelmien selvittäminen ensin muilla mittauksilla ja sitten tutkimalla lämpökuvauksella onko rakenteissa kosteutta. Lämpökuvaukset tehdään yleensä talvella ja jos eristeissä on kosteutta, johtaa se eri tavalla lämpöä ja näkyy lämpökameran kuvissa punaisena. Kuvauksia tehdään myös putkistoissa. ”Jos isossa lattialämmitteisessä omakotitalossa me-

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

nee putki rikki, tulee iso säästö, kun lämpökamera kertoo tarkasti missä vuoto on, eikä tarvitse piikata koko lattiaa rikki”, Järvelin selittää. Lämpökameraa voi käyttää myös eläinten tutkimiseen. ”Käytännössä esimerkiksi hevosen verikokeesta selviää, että tulehdus on olemassa, mutta hevonen ei kerro mistä kolottaa”, Järvelin naurahtaa. Lämpökamera näyttää missä tulehdus on. Eläinten tutkiminen on kuitenkin Järvelinillä vasta opettelussa, koska se on hänelle vieraampi ala kuin rakennuspuoli. Järvelinillä on yksi osa-aikainen työntekijä. Laajennushaluista hän ei ole varma: ”Toisaalta haluaisin laajentaa, mutta toisaalta en halua samanlaista kiirettä kuin etelässä asuessani aikoinaan oli”, Järvelin puntaroi. Työ on tällä hetkellä tarpeeksi monipuolista, sillä kesäisin kun lämpökuvauspuolella on hiljaisempaa, hän tekee mm. saneeraustöitä ja korjaa matkailuautoja. Yrittäjyydessä Järvelin pitää itsemääräämisoikeudestaan ja siitä, että voi itse asettaa omat tavoitteet ja haasteet ja kantaa itse hedelmää hyvistä onnistumisista. Yrittäjyyden tuoma taloudellinen epävarmuus on hänestä yrittäjyyden ainoa huono puoli: ”Henkilökohtaisia pitkälle meneviä suunnitelmia ei yrittäjänä uskalla aina tehdä”. Teksti ja kuva: Hanna Luoma

Investointitukea saa myös koneiden ja laitteiden hankkimiseen.


Emalipuu yhdistää emalin ja puun Korpilahden satamassa, kauniissa vanhassa tiilirakennuksessa, sijaitsee Emalipuun myymälä ja Höyry-galleria. Paikkaa pitävät käsityöyrittäjät Ulla Huttunen ja Arto Salminen, joiden yhteinen kädenjälki näkyy kauniissa puu- ja emaliesineissä. Yrittäjät saivat Leader-tukea myymälä- ja galleriarakennuksen kunnostamiseen. Huttunen ja Salminen ovat toimineet käsityöläisinä 90-luvulta lähtien. Yhteistyön he aloittivat avoimena yhtiönä vuoden 2000 alusta ja Emalipuu-nimen alla vuodesta 2008. Molemmat ovat tehneet uraa muualla ja veri veti käsityöläiseksi: Salmisen puuseppäkouluun ja Huttusen metalliseppäkouluun. Huttunen aloitti ensin emalikorujen valmistamisen, jonka jälkeen yhteistyö alkoi rasioiden valmistamisella. Heistä on mukava tehdä käyttöesineitä, uniikkiesineitä valmistuu lähinnä näyttelyihin. Oma myymälä täytti haaveen Maalle pariskunta muutti jo 90-luvun alussa. Korpilahdelta löytyi myynnissä oleva vanha kyläkoulu, jossa oli kodin lisäksi verstastilaa molemmille. Yrittäjien koululla pitämä näyttelyhuone vaihtui myöhemmin paremmalle paikalle Korpilahden satamassa sijaitsevan Satamakapteenin rakennukseen. Pieneksi käynyt tila vaihtui keväällä 2011 vanhaan höyrysahan voimalaan Korpilahden satamassa, jonka Emalipuu osti Jyväskylän kaupungilta. Myymälä täytti Huttusen ja Salmisen pitkäaikaisen haaveen tilasta, jossa olisi tilaa esitellä myös isompia esineitä, jotka ennen olivat olleet esillä vain näyttelyissä. Myymälässä on esillä Emalipuun tuotteiden lisäksi myös muutaman keskisuomalaisen käsityöläisen tuotteita. Rakennuksen kunnostamiseen Emalipuu sai Leader-investointitukea Vesuri-ryhmältä. Rakennus olisi kunnostettu muutenkin, mutta tuki tuli tarpeen, sillä suunnitteluvaiheessa ei osattu edes ajatella kaikkea ja lisäkustannuksia tuli. ”Kyllähän se tuen hakeminen

oli vähän hankalaa, Vesurilta saimme ohjeistusta ja olisimme varmasti saaneet lisää apua, jos olisimme älynneet kysyä”, Huttunen harmittelee. Yläkertaan valmistui taidegalleria, jonka varauskirja on täynnä pitkälle syksyyn. Ensi kesäkin on jo varattu. Kesä onkin oivaa kautta, koska Korpilahden satama on vilkas satama Päijänteen rannalla ja siellä liikkuu paljon turisteja. Talvi on haastavampaa aikaa, mutta Huttusen mielessä liikkuu jo paljon uusia ideoita, joilla satamaan ja myymälään saisi talvella elämää. Hän loihtii kuulijan silmiin kuvan hohtavista hangista, kynttilälyhdyistä, höyryävästä kaakaosta ja punaposkisista ulkoilijoista hiihtämässä ja rusettiluistelemassa järven jäällä. Ja jos kaikki ideat eivät kanna, niukkuuteenkin on totuttu: ”Käsityöläiseksi lähtevä tietää, että leipä on tiukassa”, Huttunen toteaa. Maaseudulla asuminen tuo ideoita töihin Maaseudulla asuminen tuo varsinkin Huttusen töihin oman leimansa. ”Istutan pihaan hyviä mesikasveja, että pääsen seuraamaan erilaisia hyönteisiä”, Huttunen kertoo. Hyönteisaihe näkyykin Huttusen emalitöissä. Salminen toteaa raaka-aineen hankinnan olevan maaseudulla helpompaa kuin kaupungissa. ”Naapurit saattavat vinkata hyvistä kohteista, joista voin puuta käydä hakemassa”, Salminen kertoo. Vielä kun nettiyhteydet toimisivat kunnolla, ei maaseudulla asumisesta löydy kummallakaan moitittavaa. Itsenäisenä yrittäjänä oleminen on molempien mieleen. ”Pidän meitä etuoikeutettuna,

kun saamme tehdä mitä haluamme”, Huttunen huokaa. ”Huonona päivänä kaipaan ke-sälomaa ja säännöllistä palkkaa, mutta se tunne tulee harvoin”, hän naurahtaa. ”Yrittäjänä ei ole koskaan vii-

meistä työssäolopäivää ennen lomaa, mutta eipä viimeistä lomapäivääk��än”, Salminen lisää naurahtaen. Teksti ja kuva: Hanna Luoma

Leader-ryhmä neuvoo tuen hakemisessa.

Käsityöyrittäjät Ulla Huttunen ja Arto Salminen ovat ylpeitä uudesta myymälästään Korpilahden satamassa.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

17


Lievestuoreen kylässä toimitaan yhdessä Yhteistyöllä voidaan kylässä saada paljon aikaiseksi. Tämä on todettu Lievestuoreella, jossa Lyhde-hankkeen johdolla on luotu toimiva yhteistyöverkko eri toimijoiden kanssa ja järjestetty kyläläisten kanssa monia mukavia tapahtumia. Lievestuore on entinen tehdaspaikkakunta Laukaassa, joka on historiansa aikana kokenut sekä ylä- että alamäkiä. Nyt kylä elää nousukautta, siellä on uusia työllistäviä yrityksiä, uusia asukkaita ja yhteisöllisyys on korkealla.

tain talkootyöllä. Hankkeessa parannetaan Lievestuoreen kylän viihtyisyyttä ja asukkaiden osalli­suutta sekä lisätään huomiota uusiin asukkaisiin. Hankkeen tarkoituksena on myös tarjota nuorille uusia harrastus- ja ajanviettotapoja.

Järjestöt mukana toiminnassa Yhteistoiminnan edistämiseen ja verkostoitumiseen on perustettu Lyhde-hanke. Hanketta hallinnoi Lievestuoreen Setlementti ry. Hanke saa yleishyödyllistä hanketukea 85 % JyväsRiihi ry:ltä. Hankkeen omarahoitusta kerätään osit-

Mukana yhdistyksen toiminnassa on 14 järjestöä. Heidän kanssaan on järjestetty kyläläisten yhteisiä toritapahtumia, joissa yhdistykset pääsevät esittelemään toimintaansa ja paikalliset pienyritykset myymään tuotteitaan. ”Olemme saaneet yhdistykset hyvin liikkeelle ja

tilaisuudet ovat olleet onnistuneita”, projektikoordinaattori Piia Kovanen iloitsee. Lyhde-hanke on jatkoa useille työllistymisprojekteille, joita Lievestuoreella on ollut käynnissä. Näiden projektien tavoitteena on ollut varsinkin nuorten työllistyminen. ”Lievestuoreella on luotu mm. palveluohjausmalli, joka on ollut pohjana etsivälle nuorisotyölle”, hankkeessa aktiivinen Helena Pihlajasaari kertoo. Lievestuoreen Liisasta nimensä saanut Liisan Tarinat -kulttuuriviikoilla marraskuussa

Uusille asukkaille Lyhde-hanke on järjestänyt asukasillan, johon kutsuttiin henkilökohtaisesti kaikki kylälle muuttaneet uudet asukkaat. Uusien asukkaiden huomioimista aiotaan kehittää vielä, sillä kylään muuttaa paljon varsinkin nuoria lapsiperheitä, jotka halutaan mukaan kylän toimintaan.

Hanketuet kannustavat maaseudun asukkaita, yrittäjiä ja organisaatioita omaehtoiseen kehittämistyöhön ja niillä edistetään mm. maaseudun palveluita ja asumisviihtyvyyttä.

Helena Pihlajasaari (vas.), Piia Kovanen ja Joonas Hokkanen esittelemässä Lievestuorepaitoja syystorilla.

18

järjestetään kyläläisille erilaisia tapahtumia. Mukana on useita järjestöjä. Varsinkin Mannerheimin lastensuojeluliitto on ollut aktiivisesti mukana.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Lapset ja nuoret mukaan kylän toimintaan Lapsiin ja nuoriin panostetaan muutenkin Lievestuoreella paljon. Lievestuoreen Setlementillä on käynnissä NuoKuhanke eli nuorisokulttuuri kyläyhteisön voimavarana, jonka tavoitteena on saada lapset ja nuoret mukaan kyläyhteisön toimintaan varsinkin kulttuurin ja taiteen avulla. Hankkeen päätapahtuma on nuorten itse tekemä näytelmä, johon he itse tekevät kaiken käsikirjoitusta ja lavasteita myöten. Nuoria on aktivoitu muutenkin ja kesän alussa järjestettiin koulun lopettamispäivänä ”Summer Start Party”, jonka järjestelyissä oli hankkeen lisäksi kunta, koulu ja muutama yritys. ”Tapahtuma oli ilmainen

ja se keräsi yli 100 nuorta Nokkakiven huvipuistoon”, NuoKun projektikoordinaattori Joonas Hokkanen kertoo. ”Aiomme tehdä tapahtumasta jokavuotisen”, hän jatkaa. Hankkeen tuloksena pyritään saamaan toimiva malli, jossa kunta, yritykset ja yhdistykset saadaan toimimaan yh­dessä ja pitämään Lievestuore elinvoimaisena kylänä. Näistä yhteistyöverkostoista ja tapahtumista hyötyy kaikki kylän yhdistykset ja asukkaat. Jo tehdyistä asioista esimerkkinä ovat www.lievestuore.fi -sivusto sekä koko kylää palvelevat kyläillat. ”On yhdistysten omakin etu, että yhteistyö ja tapahtumat jäävät elämään hankkeen päätyttyä. Näin uskon että tapahtuukin”, Kovanen toteaa lopuksi.

stolla.

in lastensuojeluliiton osa

nnerheim Syystorilla askarreltiin Ma

Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

Nyt on hyvä aika hankkia

kylälle kyläsuunnitelma tai päivittää vanha! Ajankohtaisesta ja toimivasta kyläsuunnitelmasta hyötyy koko kylä. Kylä kiinnostaa -hankkeen yhtenä tavoitteena on aktivoida kylät tekemään kyläsuunnitelmia Jyväskylän maaseutualueella, Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla. Kylät ovat erilaisia ja toimivat kukin tavallaan. Kylähanke katsoo lähtökohdaksi millaisia tarpeita kylällä on ja sen perusteella kehittää toimintaa yhteistyössä kyläläisten kanssa. Hankkeen kyläkehittäjä Seija Lemmetti on kiertänyt kylillä kyläilloissa. Ne ovat osoittautuneet hyviksi starttitilaisuuksiksi ajatellen sekä kylien eri kehittämistoimia että yhteistyötä kylien ja viranhaltijoiden välillä. Kyläläiset ovat voineet tulla kertomaan iltoihin millaista toimintaa he haluavat kotiseudulleen ja keskustelemaan kylien ajankohtaisista asioista. Uusia kyläsuunnitelmia on ryhdytty työstämään jo usealla eri kylällä ja pari suunnitelmaa on jo valmistunutkin. Suunnitelmat on muokattu kyläesit-

teiksi yhteistyössä Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa. Hankkeessa voidaan myös kartoittaa mm. kylien liikunta-, kokoontumis-, tai muita kyliltä nousevia tarpeita. Hanke on tukenut myös uusien kyläyhdistysten perustamista alueille, joissa ei sellaista ole tai toimivan yhteistyön kannalta uuden yhteistyöyhdistyksen perustaminen on ajankohtaista. Hankkeeseen voivat osallistua kylissä toimivat yhdistykset, asukkaat, yritykset ja muut kehittämiseen liittyvät toimijat hankkeen toiminta-alueella. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on JyväsRiihi ry. Jyväskylän Korpilahdella hanke toteutetaan yhteistyössä Vesuri-ryhmä ry:n kanssa ja osatoteuttajana hankkeessa toimii Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi). Hanke saa

rahoitusta Keski-Suomen ELYkeskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisätietoja: kyläkehittäjä Seija Lemmetti seija.lemmetti@jyvasriihi.fi puh. 045 873 7311

Yrityks et

ja palve   lut  Laukaan v ankila  MTT:n tu     tkimusa   sem Huttulan www.om.f  puutarha a      Ruusulan    www.m i  HYVÄT PUOLET    HARMIT  marjatila  tt.f   Parturi‐ka   040 751 7 i       kyläkoulu    mpaam 554  nsalmen     heikot tiet ja Vuontee Vuo o M www.ruus nte aija Laine  neuvolapalvelut  en kolarip ula.com      kapea silta  Pietilän lo aja   väestörakenteen nuo 040 rentuminen   558 6057 län       kevyen liikenteen väy   Finn‐Marjamamökit  11 oka    040 51 kila, j n van Kylän elämää  talkoohenki    puuttuminen    aukaa 0 4 5   yisin L   2  ii nyk 068       sijainti: Jyväskylä, Lau pani    ww  w.p kaa ja Lievestuore   tilalla kump   tärkeä  toim jätehuollon riittämätt     selle  ernasaaren ietilanlom ömyys  y    te ällä P distyk   s r lähellä  rkittäv si kyläyh ty sti me   e.  Vanki la  on  0400 647  amokit.co  paikoin huonot laajak lä Histor hdisiallise   793  aistayhteydet  m   yhteistoiminta laitost kylaitos en kanssa  astava   kyläyon  ns.  vapauteen  valmi    huonot joukkoliikenn jksien  eyhteydet  järjestämisessä.  udun  ayritykset  elm ilaisuu in   heikentyneet terveys n tai t   tumie teen se nit seman kanssa.  palvelut  tapahu ita  ku  satama  n tutk Vuon  MTT: n  imusa su n   asukka  mivan llä toi oreeja sen lä inen kyläkota  in s kylä    harrastustoiminta  y  viere ni stu n myö   ehdää     e‐ Lieve torni  n lintu llivät ontee hteistyötä t en k Toimivaa y  elävä maalaismaisem ijännna  niiden  rakennus‐  ja    hema Vu te a  aan  ja  at  suosi Pä n öiden   le‐ muka o em uk n  tkeilij ollut  llä o ite   La väki   on  rrella reiden ja re laiuimapaikka ja kyläkot Vu smaisja  skvankil ylä yöllistäjät.  ylän, an  a lke va Ke e. Kmat t ran vaBonga   maall: a Jyvä maa jill ku mme  suurim   t HAAVEET  MTT:n lä vir   sta ise sijaitsevat  en et ova HUOLET  t myö   läpi s kylä uhall issä. L tee ‐ ky aitoks  ja kala omain kevyen liikenteen väy Vuon iit,  ra stustö .  Ky län eilijöillelä  asennuste  on  määrän kasvu    erin    km   Oppil Mörkökorpi / liikenne lu.    kaunkunno ti  on   alakoukin 20  laajakaistayhteydet  en   kylän län  sij det v  vanhusväestön palve kaksiopettajainen  entistä   koulu laisen  terhakka lujen puute    ain   vain  n.  llisuu teen  tervehenkinen  en 26‒33  on elintarvikekioski  noin  lla  on een  sm isissä  vähäinen osallistumin koulu käy  ahdo Vuon oitakin.  Ky kaa  a uk mennessä  kouluas kaille Vuont yhte a   opiskelu.  Koulu en toimintaan  stu at a  ilij aloitta  vanhustenkerhon jatk ra m a  2017  uminen  od riasta  MTT:n kohtalo  viera iin  on  on vaturval lvojanlista    un t harva,  vuoteen  essä  kyläko on  luulussa  idyllis lisää harrastustoimin n histo m  laajakasva a  ed taa    ylä uo en aja ssä,     en   ta a. o.  Piene  lisää jäseniä kylätoim tu ks intaa. joukk   reitti s kaitt  intaan untaan. K atam tarkoihotoim   asuk iden  su   ja   lapsil kanava ma venes ry:n   le ker järjestetään kylän invaluiska koululle  eita  tapahtumia ostun istys  to imia  n toimijo tamia  ,  pilkkikisat/  myös o eisiksikin  muod läyhd uu ja  perint ky   jo  vie m           mppa   ta tö Vu useita un on teen s risaikan ko venyttelyju sket tetään   ita a  järjes   seud nhatkin tu  metsäkirkko  mpän  viikoita‐tainen asukka in  vaja  a  du eu lää Vuode tiloiss teen    asumisy   suosit ky   Kehittämistarp an  m n k on n  fi. eet kudalla  lo o  Vu yläkyläko t  dis esim.  tee. vankil yh ämpi  muidetaa,  toimin aa  ja iskokk alloa.  Viereisellä  Tau .vu  on Lintul lla,  tys   uude atpääsiä lentop no  in amme ry es myös  Liim Ni viihtyis kunnan ja sta www ‐ o an  en  lm ma  .  pelata yhtein ta kylän  ko ä  ata ine itäulla  a  talvitapahtuKyläyhteisö  mont n   puht een teyttä he er .  Koulun  ja  yh asioiss a osoittee joh ulla.  ä   torneineen : www siptaja   vajaaKesäll mont tiivist on     . ktivoiminen kylätoim ke   lapuimal Moision lällä  .vuontee aituri  puh  Uusien kyläläisten a sti. 04   hyppy  n Martat tekevät  Riikka  taan ontee voit lu on isekylän  n. Vuintaan  ity Voipio  .fi ella  min739 lamm oi00  ita  ky  21 Lapin er Yhteistyön lisäämin   hieno 0  llisen  vuode   esti Vihtasillan, kan en lähikylien, erityis sihteeri  kylät sti toiminna ostaa äättää    asukka kiinnuhla p   ssa    aan      uisia  Kylä kuusij    muk Vanhenevan väestö n kotona asumisen  puh. 04 mahdollistaminen ‒ Vakit   lleita kyläyhdistyksen kanssa.   hoito‐ ja  0 587 475 eniä. vetutyötä    yhteis neuvontapalvelut e sim. koulun tiloissa  6   kymm at ovat ter    Terveyspalvelujen s   aatavuus ‒ omalääkäripalvelu toimimaan  asukka       Infrastruktuuri        Kevyen liikenteen väylät Saviontie ‐ Tarvaalantie, kapea Vu   Kyläesit onteensalmen silta  e ja ‐su  Jyvä Laajakaistayhteyksie n parantaminen    sRiihi ry:n  unnitelma on laa  Päivittäistavaroiden dittu os Kylä kiin  saatavuus ‒ kuljetu   ana  spalvelujen kehittäminen,   nostaa SWOT

 

 

Kylä kiinnostaa -hanke auttaa tekemään kyläsuunnitelmasta kätevän kyläesitteen.

 

 

 

elintarvikekioski kylälle   ‐hanketta.   Maisema ja luonto   Hevosharrastajille oma maastorata, esim. Lintuharjun hiekan ottoalue   Lenkkipolut ja hiihtoladut 

 

www.vuo ntee.fi

 

 

www.vuontee.fi

 

 

www.vuontee.fi  

ee.fi .vuont www

www.keskisuomenmaaseutu.fi/kylakiinnostaa

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

19


Metsä-Jakolan tila vaihtoi luomuun! Lähi- ja luomuruoka kiinnostavat kuluttajia myös Keski-Suomessa. Keski-Suomen ELY-keskuksen tilastojen mukaan KeskiSuomessa on noin 160 luomutilaa. Maakunnan luomutilat ovat pääasiassa kasvinviljelytiloja. Yksi tulevista luomutiloista on Metsä-Jakolan tila Laukaan Kuusan kylässä. Tila teki sukupolvenvaihdoksen kolme vuotta sitten ja tuotantosuunta muuttui viljatilasta emolehmätilaksi. Tänä keväänä tila siirtyi kokonaan luonnonmukaiseen tuotantoon. Luomussa ovat niin pellot kuin eläimetkin. Tilaa pitävät Anna ja Matti Oksanen. Mikä oli kipinänä luomutuotantoon siirtymisessä, tilan emäntä Anna Oksanen? Siirtyminen oli monien asioiden summa. Emolehmätuotanto soveltuu tuotantotavaltaan erinomaisesti luomuun. Lisäksi kimmokkeena oli hyödyntää luonnon omia konsteja lannoituksessa väkilannoitteiden sijaan, eikä kasvinsuojeluaineiden kanssa pelaaminen tuntunut meille sopivalta. Viljelykierrossa hyödynnetään typensitojakasveja kuten apilaa, hernettä ja virnaa. Edellä mainitut kasvit myös lisäävät rehun valkuaispitoisuutta, joiden avulla on mahdollista tyydyttää kasvavien eläinten valkuaisen tarve.

Kuinka pitkä prosessi tämä oli? Luomutuotantoon siirtyminen on ollut suunnitteilla sukupolvenvaihdoksesta saakka eli kolme vuotta. Viime talven aikana suunnitelmat etenivät toteutuksen tasolle saakka, ja tänä keväänä sitten hakeuduimme luomuvalvontaan.

Millaista palautetta olette saaneet kuluttajilta – onko luomuruoalle kysyntää? Palaute on ollut yksinomaan positiivista. Sen perusteella, mitä ihmisten kanssa on tullut asiasta keskusteltua, on syntynyt vaikutelma, että luomuruoalle olisi kysyntää. Tavanomaista tuotetta korkeampi hinta hillitsee kuitenkin kysyntää jonkin verran.

Miten markkinoitte tuotteitanne ja miten niitä voi ostaa? Luomutuotteita tulee meillä olemaan vasta kahden vuoden siirtymävaiheen päätyttyä, eli aikaisintaan toukokuussa 2013. Markkinointi tulee tapahtumaan samoja kanavia pitkin kuin on tämän hetkisen tavanomaisenkin naudanlihan markkinointi. Markkinointikanavina toimivat pääasiassa kotisivumme sekä osallistumisemme erilaisille markkinoille. Lisäksi säilykkeitä voi ostaa markkinoilta sekä muutamasta kaupasta.

Laukaalaiset Matti ja Anna Oksanen vaihtoivat koko maatilansa tuotannon luomuun.

20

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Pitäisikö luomuruoka nostaa paremmin esille myös kaupan hyllyillä? Luomuruoka on ollut aiempaa paremmin esillä kaupan hyllyillä, mutta tuotevalikoima on vielä melko suppea. Ilman muuta olisi hyvä saada luomutuotteita entistä enemmän esille ja laajempana valikoimana. Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että luomu- ja lähiruoan arvonlisäveroa pitäisi alentaa tai poistaa kokonaan. Olisiko tämä kokeilunarvoinen idea? Mielestäni olisi. Luomu- ja lähiruoan kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta on selkeästi huonommassa asemassa hintaeronsa vuoksi suurteollisuuden tuotteille. Arvonlisäveron laskulla tai poistolla saisi luomu- ja lähiruokatuotteiden hintaa hieman kilpailukykyisemmäksi. Käytettäessä luomu- ja lähiruokatuotteita tuetaan myös paikallista pienyrittäjyyttä. Mitä muita keinoja olisi luomutuotannon edistämiseksi? Kysyntä ja tuotanto pitäisi saada kohtaamaan. Lisäksi erityisesti eläinpuolella luomutuotteiden ”hävikki” on suurta, eli esimerkiksi luomulihaa myydään tavanomaisena. Paljon luomupihvivasikoitakin muuttuu tavanomaisiksi lähtiessään loppukasvatustiloille, koska loppukasvattamoja ei ole riittävästi luonnonmukaisessa tuotannossa. Näitä hävikkejä vähentämällä saisi enemmän markkinoille luomutuotteita ja säännöllisempinä erinä, joka todennäköisesti lisäisi kaupankin kiinnostusta.

Ympyrä on Angus-rotuinen. Rodun juuret ovat Skotlannissa.

Toimit myös luomutarkastajana muille yrittäjille. Millaisia kysymyksiä heiltä tulee? Luomutarkastajana tilalla käydessä tulee esille monenlaisia kysymyksiä sekä käytännöstä että byrokratiasta. Moni on pohtinut mahdollisuuksia lisätä lähiruoan myyntiä omalta tilalta. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia Metsä-Jakolan tilalla on? Lähivuosien suunnitelmia on panostaa eläinaineksen kehittämiseen ja saada tuotanto pyörimään siten, että olisi mahdollista tarjota lihaa myyntiin säännöllisin väliajoin. Nykyisen asiakaskunnan säilyttäminen ja laajentaminen ovat avainasioita lähiruoan markkinoinnissa. Peltoviljelyssä pyritään paran-

tamaan peltojen kasvukuntoa monipuolisella viljelykierrolla hyvien satojen varmistamiseksi. Kiitos haastattelusta Anna. Mitä terveisiä lähettäisit yrittäjille ja kuluttajille, jotka ovat kiinnostuneet luonnonmukaisesta tuotannosta? Laadukkaat, luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat hyvin kysyttyjä ja arvostettuja. Niitä myös on saatavilla useista paikoista. Kuluttajienkin kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä tuottajiin ja kysyä onko mahdollista ostaa luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Maakunnastakin löytyy useampia myymälöitä joissa myydään lähiruokaa, josta osa on myös luonnonmukaisesti tuotettua. Rohkeasti yhteydenottoja puolin ja toisin!

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

Lisätietoja luomusta: www.luomuliitto.fi www.evira.fi

Teksti ja kuvat: Tiina Riuttanen Keski-Suomen ELY-keskus

21


Salvian tilalla on tilaa Salvian marjatila muutti vanhan heinäparven ympärivuotiseksi juhla- ja kokoustilaksi. Tila sai siihen investointitukea Maaseutukehitys ry:ltä. Salvian tilalle saavutaan kauniin luhankalaisen maiseman halki. Maitotonkka täynnä niityn kukkia toivottaa matkalaisen tervetulleeksi vanhalla maitolaiturilla talon edessä. Tilan isäntä Immo Mönkölä on vierasta vastaanottamassa vanhan navetan edessä, joka on kunnostettu juhlatilaksi. Vieraalle aukeaa juhlatilan terassilta huikean kaunis näkymä järvelle. Salvian tilalla on koko perhe töissä Isännällä on taas takana työntäyteinen viikko, kun laulukurssi on täyttänyt Salvian tilan. Viikonloppuisin töissä on Immon lisäksi puoliso Aino sekä tytär Jyväskylästä miehineen. ”Myös poika on meitä auttamassa, joten pyöritämme tätä yritystä pääasiassa oman perheen voimin”, Mönkölä toteaa. Salvian marjatila aloitti mökkivuokrauksella 90-luvun alussa. Neljä mökkiä oli hyvin pian varattuina koko kesän ja laajennustarpeeseen valmistui entiseen navettaan kaksi huoneistoa. Hyvin lähteneestä vuokraustoiminnasta heräsi ajatus laajentaa juhlatilojen vuokraukseen, koska isoille juhlatiloille näytti olevan markkinoilla sopiva kolo. Juhlatilaan sopii 100 juhlijaa Vanha heinäparvi valmistui ympärivuotiseksi juhla- ja kokoustilaksi vuonna 2008 ja sinne mahtuu runsas 100 henkeä. Tiloissa pidetään kaikenlaisia tilaisuuksia kuten syntymäpäiviä, sukujuhlia ja häitä. Kauniista Luhangan kirkosta ajaakin hujauksessa

Salviaan viettämään hääjuhlaa. Isojen tilaisuuksien yhteydessä tehdään yhteistyötä myös muiden paikallisten majoitusyrittäjien kanssa. Tällainen oli mm. Sahdin SM-kisat vuonna 2007, jolloin 700 ihmistä kerääntyi Salvian tilalle ratkaisemaan mikä sahti maistuu parhaimmalta. Vuokraustoiminnan lisäksi Salvian tila elää marjanviljelystä: 15  000 herukkapensasta, pääosin mustaherukkaa, teettää työtä keväisin ja syksyisin. Yhtenä lajina viljellään viherherukkaa, jonka uusia lajikkeita Salvian tilalla koeviljellään. Lisäksi tilalla viljellään jonkin verran omenaa. Perinteisestä maanviljelystä jäljellä on heinänviljely.

Investointitukea voidaan myöntää mm. rakennuksen korjaukseen ja laajentamiseen.

Immo Mönkölä on toiminut maaseudun kehittämiskuvioissa aikaisemmin, joten rahoitusmahdollisuudet olivat tuttuja ja Leader-rahoituksen haku helppoa. Salvian tila on saanut juhlatilan kunnostamiseen investointitukea Maaseutukehitys ry:ltä. ”Hyvä, että on olemassa maaseudun pienyrityksille tukea, jota hakea”, Mönkölä kiittelee. Mönkölä pitää työstään: ”Tämä on elämänmuoto, ollaan kuin yhtä perhettä juhlijoiden kanssa”, hän toteaa. Ja se näkyy, kesäviikonloput olivat kaikki varattuja, ja jo on myyty seuraavaakin kesää. ”Maaseutumatkailuyrittäjälle tärkeimpiä ovat kanta-asiakkaat, jotka palaavat takaisin joka kesä”, Mönkölä summaa yrityksen menestymisen salaisuutta.

Teksti ja kuva: Hanna Luoma

22

Juhlia

Salvian tilan isäntä Immo Mönkölä istuu juhlatilan terassilla, josta aukeaa kaunis järvinäkymä.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Aeronaut vie ilmapalloajelulle Aeronaut on Suomen toiseksi vanhin ilmapallolentoja tarjoava yritys. Se laajensi pallovalikoimaansa JyväsRiihi ry:ltä saamallaan investointituella. Aeronautin yrittäjä Markku Sipinen on ilmailumies. Yrityksen toimisto sijaitsee Tikkakosken lentoasemalla vanhassa lentoaseman rakennuksessa ja toimiston ikkunat avautuvat kiitoradalle. Aina kun kone nousee tai laskeutuu Sipisen puhe keskeytyy ja hän jää seuraamaan koneen liikettä. Ilmapalloilu on Sipisen kolmas ilmailumuoto: ensin oli purjelento, sitten moottorilento ja viimeiseksi ilmapallot veivät mennessään. Toki kentällä seisoo vielä pieni nelipaikkainen lentokone, jolla lennätetään halukkaita ja jolla hän kouluttaa lentäjiä. Pallolaivastossa kolme palloa Aeronaut on perustettu vuonna 1989. Yritys tarjoaa yleisöja mainoslentoja. Pallolaivastoon kuuluu pieni 1-3 hengen pallo ja iso 10 hengen pallo ja nyt viimeisenä hankittu keskikokoinen pallo, johon mahtuu viisi matkustajaa. Viimeiseen palloon yritys on saanut Leader-investointitukea JyväsRiihi ry:ltä. Tuen hakuprosessiin meni kaiken kaikkiaan puoli vuotta siitä, kun hakemus jätettiin vireille siihen, kun tuki maksettiin hakijalle. ”Koska olemme tottuneet paperisotaan, haku oli helppoa ja JyväsRiiheltä saimme aina apua, kun sitä tarvitsimme”, Sipinen toteaa. Leader-tuella hankittu lisäpallo on parantanut yrityksen palveluvalikoimaa ja laaja pallovalikoima mahdollistaa kaikenkokoisten ryhmien lennättämisen pallolla. Asiakkaina on sekä yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Ilahduttavan moni palaa uudestaan ilmapallon kyytiin. Pallovalikoiman lisäännyttyä töitä on riittänyt myös toiselle lentäjälle. ”Toinen

lentäjämme kouluttautui meillä oppisopimuksella ilmapalloammattilentäjäksi, oli oppisopimuskeskuksen historian ensimmäinen”, Sipinen naurahtaa. Sipinen kouluttaa muutenkin paljon pallolentäjiä: Sipisen opeista lähteneitä lentäjiä on ympäri Suomea. Aeronautin henkilöstöön kuuluu lisäksi Sipisen vaimo, joka hoitaa pääasiassa käytännön asiat, joihin ei tarvita lentolupakirjaa, sekä jonkin verran tilapäisiä palloavustajia tarpeen mukaan.

laskeudutaan sopivalle paikalle. Viimeiseen uteluun, mitä yrittäjyydessä on parasta, Sipinen vastaa, että ”Vanhemmat toimivat yrittäjänä, joten kai se on äidinmaidossa tullut ja tässä on vielä harrastus samalla”. Loppuun hän lisää: ”Tai niin kuin vaimoni sanoo: ansiolentäminen on sitä, että kaikki ansiot menevät lentämiseen”.

Teksti: Hanna Luoma Kuva: Aeronaut

Investointitukea saavan yrityksen toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa.

Aeronaut on monessa mukana Ilmapalloilun ja lennonopettajuuden lisäksi Aeronaut hoitaa Tikkakosken lentolukion lentoteoriaopetusta. Tämä sopii hyvin Sipiselle, onhan hän koulutukseltaan luokanopettaja ja erityisopettaja ja tehnyt pitkän päivätyön opettajana. Aeronaut myös tuo palloja maahan ja tekee mainosyhteistyötä yritysten kanssa myymällä palloon mainoksia. Jonkin verran työtä teettävät myös ilmapalloilun laadunvarmistusasiat, joita Sipinen on siirtänyt ja soveltanut lentokonepuolelta. ”Ja välillä meillä on mielenkiintoisia toimeksiantoja, kuten tuhkalentomittaukset, joita tehtiin tuhkapilviaikoihin”, Sipinen kertoo. Koska ilmapallosta ei tule omia virtauksia kuten lentokoneesta, sopii se tehtävään varsin hyvin. Ilmapalloajelulle ei voi lähteä millä kelillä vaan: huono näkyvyys, sade ja kova tuuli estävät taivaalle pääsyn. Lennot tapahtuvat iltaisin tunti, pari ennen auringonlaskua tai aamuvarhaisella ja kaikkina vuodenaikoina. Lentoon lähdetään eri puolilta Jyväskylän seutua riippuen tuulen suunnasta ja

Aeronautin palloilla lennetään pääasiassa Keski-Suomessa.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

23


Mennyttä etsimässä Hankasalmella Mennyttä etsimässä -hankkeen tavoitteena oli lisätä hankasalmelaisten lasten ja nuorten innostusta Hankasalmen kylien, kunnan ja koko Suomen historiaan. Tämä tehtiin tuomalla historia eläväksi leikkien, pukeutuen, näytellen ja käsillä tehden. Historia ei ollut vain historiaa kirjassa, vaan se koettiin itse. Hankkeen tapahtumissa ja toiminnassa oli mukana lapsia kuuden ja kahdenkymmenen iän välillä ja välillisesti myös

iso joukko aikuisia. Kaksivuotisen hankkeen toteutti Hankasalmen 4H-yhdistys ry. Maaliskuussa 2011 päättynyt hanke sai rahoitusta Maaseutukehitys ry:ltä.

Nykyajasta menneeseen aikaan Idea hankkeeseen saatiin edellisestä 4H:n hankkeesta Juuret ja siivet, jossa tutustuttiin nykyiseen Hankasalmeen. Uudella hankkeella lähdettiin katsomaan mitä se elämä oli ennen. Historialla ei tarkoiteta ihan jääkauden aikaista historiaa, vaan sitä historiaa, jota lasten ja nuorten isovanhemmat vielä muistaa ja mikä lasten on helpompi käsittää. Hanke alkoikin lasten ja nuorten isovanhempien ja vanhempien haastattelukierroksella. Kaukaisimmat muistot olivat 1800-luvulta. Hankkeen vetäjän Sirkka Suomäen apuna oli joukko hanketyöntekijöitä. ”Korvaamaton apu oli eläkkeellä oleva historian opettaja Veli-Matti Häkkinen, joka tietää kaiken mahdollisen Hankasalmen historiasta. Ja se mitä hän ei tiedä, hän kaivaa eri arkistoista”, Sirkka Suomäki kehuu. Vanhemmat hankasalmelaiset kertoivat myös Häkkiselle mielellään juttuja menneistä ajoista, joita Häkkinen keräsi talteen ja joista parhaimpia on kerätty Mennyttä etsimässä -tarinakirjaan. Tapahtumiin osallistuminen innokasta Vanhemmat ihmiset toimivatkin hankkeen asiantuntijoina, jotka kohtasivat lapsia, ei vain alun haastattelukierroksella, vaan myös myöhemmin erilaisissa tapahtumissa. Ta-

Kalapaliikeissa tutustuttiin rysä- ja nuottakalastukseen.

24

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voi hakea tukea mm. maaseudun kulttuuriKeski-Suomen maaseutu perinnön säilyttämiseen. syksy | 2011

pahtumia hankkeessa kertyi hengästyttävä määrä: kyläkierroksia, kotirintamatarinailtoja, puhdetöitä, metsämarssia, perinneleikkejä, kinkereitä ja näytelmiä. Kyläkävely tehtiin lähes joka kylässä: Häkkisen johdolla kierrettiin ja tutustuttiin kylän historiallisiin paikkoihin. Jokainen tapahtuma keräsi innokkaita osanottajia ja nuorten tuntemus omaan kylään ja muihin Hankasalmen kyliin kasvoi huimasti. ”Aikaisemmin nuoret tunsivat Jyväskylän paremmin kuin toisen Hankasalmen kylän. Tähän haluttiin muutosta”, Suomäki kertoo. Osa tapahtumista oli suunnattu selvästi lapsille, kuten perinneleikki-illat ja osa nuorille, kuten KärkäsRock. Mukana oli myös vähän nykyaikaisempiakin harrastuksia kuten geokätköily, jossa Hankasalmen alueelle kätkettiin 10 geokätköä. Kunkin kohteen osalta oli laadittu ohjeet ja kätköpaikkaan liittynyt lyhyt historiallinen katsaus. Hanke sai kehittämistukea 85 % Maaseutukehitys ry:ltä. Omarahoitus kerättiin mm. talkootyöllä. Hankkeessa oli mukana koko kunta ja yhteistyötä tehtiin Hankasalmen kunnan, Maaseutukehitys ry:n, seurakunnan ja kyläläisten kanssa. Hankkeen suurin hyöty oli se, että nuorille avautui oma perheen, kylän, kunnan ja Suomen historia paremmin. ”Ymmärtämällä omaa historiaa, ymmärtää paremmin myös nykyajan elämää”, toteaa Suomäki lopuksi. Teksti: Hanna Luoma Kuva: Mennyttä etsimässä -hanke


Turvallisuutta arkeen ja juhlaan Entistä useampi yhteisö miettii omia arjen ja juhlan turvallisuusasioita. Isojen tilaisuuksien pelastussuunnitelman lisäksi turvallisuutta voi edistää kukin omalla toiminnallaan. Pelastusasioita koskevat ohjeet uudistuivat hiljattain. Tiukentunut laki vaatii pelastussuunnitelman tilaisuuksiin, joissa arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä. Pelastuslaki (407/2011) määrittää yleisötilaisuutta koskevan pelastussuunnitelman toimitettavaksi 14 vuorokautta ennen tapahtumaa pelastusviranomaiselle. Suunnitelman voi toimittaa pelastuslaitokselle myös sähköpostilla osoitteeseen: kspela.palotarkastus@jkl.fi. Kylä- ja asukasyhdistyksille turvallisuusmalli Turvallisuus tarkoittaa muutakin kuin pelastussuunnitelmia. Tietoa, asennetta ja tekoja tarvitaan myös. Keski-Suomen Kylät ry on saanut MannerSuomen maaseutuohjelmasta rahoituksen kolmevuotiselle Turvaverkko-hankkeelle. Hanke rakentaa turvallisuusmalleja ja -lomakkeita kylä- ja asukasyhdistysten ja maaseudun kehittäjien käyttöön. Turvaverkon kutojana työskentelee kyläasiamies Sirpa Pekkarinen, joka on yhteydessä valtakunnallisiin ja alueellisiin muihin toimijoihin ja tuo näitä kokemuksia omaan maakuntaan. Arjen turvaa voi edistää kukin omalla toiminnallaan. Muistilistan avulla ja erilaisia apuvälineitä käyttämällä voi välttää onnettomuuksia. Muistilistalla olevia asioita ovat mm. alkoholiton vapaa-aika, alkusammutus ja yleinen paloturvallisuus esim. grillatessa, heijastin, huolellisuus ilotulitteiden kanssa, hyväpohjaiset jalkineet, hätänumeron tunteminen, hirvi- ja porovaroitusmerkkien huomiointi, palovaroitin, pelastusliivi, pyöräilykypärä ja turvavyö.

Rakennuksen sijaintitieto esille Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa. Selkeimmin tämän voi kertoa osoitteella ja paikkakoordinaateilla. Hätäkeskuksen kotisivuilta www.112.fi löytyvät koordinaattiohjeet ja lomakkeita. Sijaintitiedon selvittäminen ja näkyville laittaminen on erityisen tärkeää matkailijoiden ja vierailijoiden käyttämissä kiinteistöissä, kuten lomaasunnoissa sekä kokoontumisja juhlapaikoissa. Hätäpuhelun soittajalla ei itsellään ole välttämättä paikallistuntemusta lainkaan. Jokainen paikallistoimija, kyläyhdistys, metsästysseura ja maaseudun yrittäjä voi lisätä arjen turvallisuutta selvittämällä ennakkoon kylätalon, lahtimajan tai yrityksen sijainti ja merkitsemällä se näkyville rakennuksen ulkoseinään. Lisäksi on hyvä liittää sisätiloihin sijaintitietolomake, jossa kerrotaan myös ajo-ohje kohteelle sekä muita yhteystietoja. Yhdistyksille turvallisuusvastaava Kyläsuunnitelmia tehdessä ja päivitettäessä tulee muistaa turvallisuusnäkökulma ja pohtia ikääntyneiden asukkaiden, lasten ja liikenteen turva-asioita. Kylien luottamushenkilöitä valitessa tulee myös nimetä yhdistyksen turvallisuusvastaava ja tälle varahenkilö. Turvallisuusyhteyshenkilöt saavat tiedotteita, esitäytettyjä lomakkeita ja tukea omaan vapaaehtoistyöhön. Yhteyshenkilöille järjestetään koulutusta yhdessä Maanpuolustuskoulutuksen kanssa.

Turvallisuusasioihin kannattaa tutustua pienestä pitäen.

liittyviä asioita. Etenkin harvaan asutulla maaseudulla tarvitaan omaehtoisuutta ja omaa osaamista. Järjestöjen rooli on tukea viranomaisia ja antaa paikallisapua. Jokaisen on aika tarttua arjen ja juhlan turvallisuustyöhön.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Teksti ja kuva: Sirpa Pekkarinen Keski-Suomen Kylät ry

Ei riitä että viranomaiset ja kunnat miettivät turvallisuuteen

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

25


Amaze Me Leader kokosi nuoria ympäri Eurooppaa Amaze Me Leader oli nuorille suunnattu kansainvälinen seikkailuseminaari, jossa tutustuttiin suomalaiseen LEADERtoimintaan. Tapahtuman ensimmäinen "pit stop" oli pohjoisessa Keski-Suomessa Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry:n alueella. Amaze Me Leader-seikkailu on suomalaisten kehittämä uusi tapa innostaa maaseudun nuoria mukaan kehittämistyöhön, tutustuttaa heitä toisiinsa sekä samalla markkinoida Leadertyötä. Tämä Amazing Race -tvformaattia mukaileva seikkailu oli suunnattu 16–26-vuotiaille nuorille. Tapahtuma alkoi 22.8. Helsingistä, johon saapui 69 nuorta 15 eri Euroopan maasta. Heidät jaettiin neljän hengen joukkueisiin, jossa heille annettiin ohjeet seuraavasta tehtäväpisteestä. Kulkeminen tapahtui henkilöautoilla. Ensimmäinen seikkailupäivä pohjoisessa Keski-Suomessa Seikkailun ensimmäinen "pit stop" oli pohjoisessa Keski-

Suomessa, jossa jokaisella joukkueella oli mahdollisuus kiertää kolmella toimintarastilla päivän aikana. Teatteri Lumperon alueella Saarijärvellä nuorilla oli mahdollisuus tehdä ITEtaidetta sekä tutustua suomalaiseen kulttuuriin maalaamalla, soittamalla kannelta, tanssimalla letkajenkkaa ja vaikka solmimalla kierrätysmateriaalista seinäryijyä.

Hippokselle, jossa järjestettiin jännittävä monen lähdön ravikisa kilpailijoiden itse rakentamilla keppihevosilla. Ilta huipentui paikallisten bändien konserttiin. Päivän tapahtumia oli mahdollista seurata Nopola Newsin netti-TV:stä livenä ja vielä myöhemmin nauhoitettuna lähetyksenä. Lähetykset löytyvät osoitteesta http://virta.nopolanews.fi/flash

Saarijärvellä osa poikkesi Nopola Newsiin kokeilemaan uutisankkurin työtä ja osa suuntasi Täivuorelle etsimään piilotettuja vihjeitä metsästä. Saarijärvellä ja Viitasaarella muutamat joukkueet pääsivät kokemaan myös taajamasuunnistusta yrittäjäyhdistysten järjestämänä. Päivän päätteeksi kaikki kokoontuivat Pihtiputaalle Hiekan

Suomalainen Leadertoiminta tutuksi rasteilla Rastien tarkoituksena oli pyrkiä kertomaan suomalaisesta Leader-toiminnasta ja suomalaisen maaseudun erityispiirteistä. Keski-Suomesta matka jatkui kohti Ylä-Savoa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan alueita.

Tapahtuman järjesti Maaseutuverkostoyksikkö yhdessä neljän Leader-ryhmän kanssa. Toimintarastien järjestämisessä oli mukana lukuisia eri yhdistyksiä ja yrityksiä. Viisarin alueella toimintarastien järjestämisestä vastasivat Maaseudun Sivistysliitto, Teatteri Lumpero, Saarijärven ja Viitasaaren yrittäjäyhdistykset, Kyyjärven Mediamyllärit, Viitasaaren 4H-yhdistys sekä Pihtiputaan Hevosystäväinseura. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä oli mukana paikallisia nuoria eri oppilaitoksista.

Hevoskisan lentävä lähtö Hiekkavuoren Hippoksella.

26

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011


Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

er -autot olivat Amaze Me Lead set. kilpailun mukai

Kierrätysryijyn teko

a ITE-taiteen rasti

lla.

Seuraava Amaze Me Leader Alankomaissa? Marieke Koot ja Narda van der Krogt olivat saapuneet Amaze Me Leader -tapahtumaan Alankomaista. He työskentelevät maassaan Netwerk Platteland (Rural Network) -organisaatiossa. Tämän organisaation tavoitteena on saada maaseudun toimijat verkostoitumaan ja yhdessä tekemään maaseutua vahvemmaksi ja houkuttelevammaksi. Yksi toiminnan kulmakivi on aktiivisesti päivitetyt nettisivut, jotka kertovat ajankohtaisista maaseudun kehittämisasioista. Suomeen Koot ja van der Krogt olivat saapuneet tutustumaan Amaze Me Leader -seikkailuun. ”Tämä kisa kuulosti hyvältä idealta ja tulimme katsomaan kuinka tämä toimii”, kertoo Koot. ”Kaipaamme Alankomaihin myös jotain uutta

nuorten houkuttelemiseksi mukaan maaseudun toimintaa”, hän lisää. Suomessa naiset eivät olleet koskaan aikaisemmin käyneet. ”Emme oikeastaan tienneet mitä odottaa”, van der Krogt sanoo. ”Metsiä ja järviä täällä on todella paljon”, hän lisää. Ensimmäinen seikkailupäivä oli ollut naisten mielestä mukava ja he odottavat viikolta paljon. ”On mielenkiintoista tavata paikallisia Leader-ryhmiä ja haastatella heitä ja saada uusia ideoita omaan toimintaan”, van der Krogt sanoo. Naiset kirjoittavat kokemuksistaan viikon aikana blogia omille sivuilleen. Kysymykseen järjestetäänkö seuraava Amaze Me Leader -seikkailu Alankomaissa, vastaavat he nauraen: ”Ehkäpä!”.

Marieke Koot (vas.) ja Narda van der Krogt kaipaavat Alankomaihinkin nuoria innostavaa toimintaa.

Keski-Suomen maaseutu syksy | 2011

27


Uusiin ideoihin,

toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen!

YRITYSTUET INVESTOINNIT

• Koneiden ja laitteiden hankinta • Rakennusinvestoinnit • Aineettoman käyttöomaisuuden hankinta

Tuki n alkae

jopa

1000€

35%

tehostaminen

Tuki n alkae

500€

elu u

• Yritysten yhteismarkkinointi (vähintään 3 yritystä)

• Yhteistyön syventäminen • Muu kehittäminen

jopa

75%

Tuki n alkae

muusikko

Maaseudulla tilaa elämälle

500€

KEHITTÄMINEN • Asiantuntijapalvelut • Tuote kehitys • Koulutus • Markkinoinnin

YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMINEN

KÄYNNISTYS

• Yrityksen ensimmäisen

työntekijän palkkaaminen

kaup uppias s

o

siiv vo oo ojja a

jopa

jopa

50%

50%

YRITYKSEN LIIKETOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN Aloittava yritys voi hakea tukea yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämiseen ostopalveluna. Selvitys voi liittyä esimerkiksi uusiin markkinoihin, kansainvälistymiseen tai asiakastarpeiden kartoittamiseen.

v nv vi nvointipa alve velu uyr y it ittä äjä j

mettsä äkone eenku uljetta aja

viiiniitillallin nen mökkiv vuo okr kra aaja aaja j

Art dire ecto o taks siy yritttäj äjä

teurastaja

Tuki max

hissiyrittäjä

opettaja

2700€

kylä äta alon nmie es

takoja

kirjanpitäjä

k

jopa

90%

p

kädentaitaja

vapalve elu luyrritttä täjä jä

www.maaseutu.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 myöntää tukia maaseudun yritysinvestointeihin ja kehittämiseen.


Keskisuomen maaseutulehti syksy 2011