Page 1

kevät | 2014

Keski-Suomen maaseutu

• Nuoret uskaltavat yrittää • Poppaamalla yrittäjäksi • Luomulle on nostetta


Pääkirjoitus

Uskalla yrittää Tämä lehti tuo esiin mahdollisuuksia, unelmia ja arjen kokemuksia monenlaisesta yrittäjyydestä maaseudulla. Lehteen haastatellut yrittäjät kertovat omista poluistaan ja kasvustaan yrittäjyyteen ja siitä millaisena he näkevät Keski-Suomen maaseudun yritysympäristönä. Osa yrityksistä on uusia, osa pitkään toimineita, osa on itseensä ja osaamiseensa nojautuvia pieniä, osa useita ihmisiä työllistäviä yrityksiä. Yhteistä kaikille yrityksille on, ettei kukaan pärjää aina täysin yksin. Tukea yrittäjyyteen on saatu esimerkiksi vertaistukena muilta yrittäjiltä tai Leader-rahoituksena. Usein yrittäjyys lähtee liikkeelle harrastuksesta kuten lehtem-

me käsityöyrittäjillä tai nuorilla moottoripyörämiehillä, mutta se voi myös tulla sukupolvenvaihdoksessa tai olla ainoa keino työllistää itsensä. Kiinnostavia yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen kannustavia kanavia ovat esimerkiksi PopUpyrittäjyys ja 4H-yrittäjyys. Näistä kuulemme tässä lehdessä nuorten yrittäjien, yrittäjyyttä harkitsevien ja konkariyrittäjien suulla. Erityisen iloisia olemme haastatteluhetkistä nuorten yrittäjien kanssa. On hienoa nähdä kuinka he luottavat omiin vahvuuksiinsa ja kokeiluihin kehittäessään liiketoimintaansa. Kokeilut voivatkin parhaimmillaan uudistaa yrittäjyyttä kehittämään asiakkaille vaihtoehtoisia tapoja os-

taa tuotteita ja palveluita, ja samaan tapaan kehittää yrittäjille uusia yrittämisen tapoja ja malleja. Keski-Suomen maaseutu taistelee työpaikoistaan. Väestön kehitys vaikuttaa vääjäämättömästi myös työpaikkojen syntymiseen. Uusia työpaikkoja syntyy yhä useammin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa, kun taas teollisuus, maa- ja metsätalous sekä kuljetus ja varastointi ovat menettäneet työpaikkoja. Maakunnan maaseudun kehitys tarvitsee tuekseen niin paikallista kuin alueellista kehittämistyötä. Kehittämistyötä on hyvä arvioida, jotta tiedetään onko kehittämistyöhön kohdennetut resurssit vaikuttaneet halutulla tavalla ja voidaanko resursseja

suunnata uudelleen tarpeen niin vaatiessa. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen maaseutu -lehden työstäminen on ollut hauskaa ja opettavaista. Haluammekin kiittää kaikkia teitä haastateltuja antamastanne ajasta ja ajatuksista. Samalla haluamme toivottaa lukijoille menestystä ja voimia uuden vuoden haasteisiin. Teksti: Tarja Niemelä ja Hanna Luoma Kuva: Hanna Luoma

Lehden julkaisemisen on mahdollistanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia-hanke yhteistyössä Keski-Suomen Leader-ryhmien Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa.

2

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014


Sisällys

Keski-Suomen maaseutu

Julkaisija: Keski-Suomen maaseutustrategia-hanke yhteistyössä Viestinnästä voimaa -hankkeen kanssa Toimitus: Tarja Niemelä Hanna Luoma Ulkoasu ja taitto: Kimmo Niemi SOLO Creative Kannen kuva: Juha Ruokolainen Stunt Freaks Team Painopaikka: Keski-Suomen Painotuote Oy Painosmäärä: 5 000 kpl

Pääkirjoitus......................................................2 Harrastuksesta yritystoimintaa................................4 Perusta Pylkönmäelle..............................................6 Larppaamalla rohkeutta kielten puhumiseen............7 Nuori yrittäjä Hankasalmelta...................................8 Luomutuotanto kehittyy Keski-Suomessa..............10 Onnellisesti Uusi-Yijälän tilalla..............................12 Kehittävällä arvioinnilla parempaan lopputulokseen................................................14 Kaalikääryleiden koti on Haapamäellä...................16 Puut paaliin ja tehtaalle........................................18 Kalevantuli palaa Multialla....................................20 Hölkkäävä hirvi Joutsasta......................................22

KAUPPAKORKEAKOULU

Villiyrttien voimaa................................................24 Taidetyöpajoilla iloa elämään................................25 Työpaikat keskittyvät Jyväskylään.........................26

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

3


Harrastuksesta yritystoimintaa Nuorten poikien into tehdä temppuja moottoripyörillä synnytti ryhmän nimeltä Stunt Freaks Team. Temppujen videointi laajensi toimintaa yritysvideoiden tekemiseen. Viimeisimpänä aluevaltauksena on tarrasarjojen suunnittelu ja nettikauppa.

Juha Ruokolainen oli vain muutaman vuoden ikäinen, kun hän aloitti moottoriurheiluuransa ripustamalla pulkkansa isoveljen mopon perään. Kuusivuotiaana hänellä oli jo ensimmäinen putkirunkoauto ja seitsemänvuotiaana ensimmäinen mopo. Maaseudulla Keuruulla oli tilaa päristellä.

Kolmen miehen yritys Stunt Freaks Team, porukka innokkaita moottoripyöräilijöitä, perustettiin vuonna 2007. Ryhmän synnytti into tehdä temppuja moottoripyörillä ja -kelkoilla. Temput kuvattiin videolle ja ladattiin nettiin kaikkien ihailtaviksi. Ensimmäisestä talkoovoimin tehdystä showsta Keuruulla jäätiin muutama satanen voitolle ja siitä se lähti. Temppuilulle alkoi olla kysyntää ja yritys perustettiin vuonna 2012. Yritystä pyörittävät Juha Ruokolaisen lisäksi Antti Leppänen ja Janne Myllyoja. Tämän lisäksi tallissa on eri puolilta Suomea kahdeksan ajajaa, jotka ajavat freelancerina näytösajoissa. Nuoresta iästään huolimatta, 23 vuotta, yrittäjyys oli tuttua Ruokolaiselle, sillä hänen isänsä on yrittäjänä Petäjävedellä. Ruokolainen suoritti merkonomin tutkinnon oppisopimuksella isällään ja sai arvokasta oppia yrittäjyydestä. Hänen isänsä yritys tekee mönkijöihin lisävarusteita. Ruokolainen on myös mukana perheyrityksessä hallitusjäsenenä.

4

Näytösajoja ja videoita Näytösajoja järjestetään sekä ulkona että sisätiloissa. Yritys voi tilata näytöksen esimerkiksi uuden toimitilan avajaisiin. – Esimerkiksi kerran järjestimme näytöksen yökerhossa, jossa ajoin StreetBikella, Ruokolainen kertoo. – Näytösajoja teemme ympäri Suomea, ulkomaillekin olisi kysyntää, mutta kuljetuskustannukset nousevat liian korkeiksi, Ruokolainen lisää.

Näytösajoihin liittyvät myös yrityksen sivubisnes, yritysvideoinnit. Yrityksille niitä on tehty kahdesta syystä, joko niin, että niissä näkyy yrityksen tuote, esimerkiksi moottorikelkka tai että ajetaan näytösluonteisesti yrityksen uusissa tiloissa, joita yritys haluaa videolla mainostaa. Videokameran yritys hankki Vesuri-ryhmästä haetulla Leader-tuella.

Sparrausta KasvuOpenkilpailusta StuntFreaksTeam osallistui Keski-Suomen kauppakamarin järjestämään KasvuOpen

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

-sparrauskilpailuun. Kilpailuun osallistui 62 yritystä tai ideaa eri puolilta Suomea, joista 15 pääsi finaaliin ja mukaan sparrauspäiviin. StuntFreaksTeam oli yksi niistä. Kilpailuun maan joko kemuksella

pystyi haketavallisella hatai videolla:

– Teimme videon, tietenkin, Ruokolainen naurahtaa. Keski-Suomen kauppa-kamarin Kasvu Open -kasvuyritystempauksen tavoitteena on kiihdyttää yritysten kasvua ja lisätä


verkostoitumista kasvuyritysosaajien kesken. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Tuomariston jäsenet ovat yrittäjiä, yritysjohtajia ja asiantuntijoita. Kasvu Open on nimensä mukaisesti open eli avoin kaikille yrityksille ja asiantuntijoille. Finalistit saivat kolme asiantuntijoiden vetämää sparrauspäivää eli kuten kilpailussa sanotaan kiitoratapäivää. Ne olivat Ruokolaisen mielestä hyödyllisiä: – Saimme sparrausta juuri siltä alalta, jota itse halusimme, Ruokolainen sanoo. – Lisäksi siellä tapasi muita yrittäjiä, joka oli hyödyllistä, hän lisää.

Tarroissa kasvupotentiaali

mobiililaitteisiin. Idea tarrasarjojen myynnistä tuli faneilta: – Kysyimme faneilta mitä he haluavat ostaa ja tarrasarjat saivat eniten ääniä, Ruokolainen kertoo. Tarroja tehtiin alun perin siksi, että myynnissä ei ollut sellaisia tarroja kuin nuoret miehet halusivat. Myynti alkoi kokeilulla, ensin ladattiin 200 kuvaa nettiin ja tehtiin niitä sitä mukaa, kun joku tilasi. Ryhmä suunnittelee tarrat, esittelee ne nettisivuillaan, paino painaa tarrat ja lähettää ne asiakkaille. – Tarrat ovat se ala, jota haluamme nyt kehittää eniten, Ruokolainen sanoo. – Meillä on jo muutamia asiak-

Uusin aluevaltaus yrityksellä on tarrasarjojen myynti omassa nettikaupassa Tarrasarjoja saa crossipyöristä ja moottorikelkoista

kaita ulkomailta ja uskon että niiden osuus tulee jatkossa kasvamaan, hän lisää.

Yli 30 000 tykkääjää Facebookissa Faneilta kysyminen oli aika loogista, sillä faneja ryhmällä on, Facebookissa yli 30  000 ja Instagrammissa yli 5 000. Sosiaalinen media ylipäänsä on miesten yritykselle tärkein markkinointikeino. Ajajien ikähaitari on 19–29 vuotta, ja seuraajat Facebookissa ja Instagrammissa ovat samanikäisiä tai nuorempia. Sosiaalisessa mediassa julkaistut kuvat ja videot ovat toiminnassa tärkeässä osassa. Kuvia julkaistaan tietenkin näytöksistä ja tempuista, mutta myös ihan muustakin: – Kuva siitä mitä varusteita ajaja ottaa mukaan kisamatkalle, voi olla jollekin hyvin hyödyllinen, Ruokolainen miettii.

la fanit pääsevät tutustumaan meihin paremmin, hän lisää. Keikat myydään pääasiassa juuri Facebookin kautta. Facebookissa on myös hyvä julkaista kuvia uusista tarroista, joita voi nettikaupan kautta käydä ostamassa. Ruokolaisen intohimo yrityksessä on teknisessä toteutuksessa ja näytöksissä, mutta yrittäjän arki on muutakin: – Olen alkanut pitämään itseäni yrittäjänä, koska on tylsiä paperitöitä, hän naurahtaa. – Välillä kun on edessä sata sivua paperia, josta ei ymmärrä mitään, niin lopettaminen on käynyt mielessä, hän toteaa lakonisesti. Mutta vaikka byrokratia Ruokolaista välillä tuskastuttaa, onneksi kaiken yli on päästy. Myös perheen, isän ja veljen tuki on ollut siinä tärkeätä.

– Kaikenlaisten kuvien avul-

Teksti: Hanna Luoma

olainen Juha Ruok

Kuvat: Juha Ruokolainen ja Hanna Luoma

Yrityksen nettisivuilla on videoita ja kuvia huikeista tempuista.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

5


Perusta Pylkönmäelle Javier Moreno on saarijärveläinen nuohoojayrittäjä, jonka toimialueeseen kuuluvat Kannonkoski ja Pylkönmäki. Lisäksi hän puhdistaa ilmastointikanavia ja saneeraa piippuja koko Keski-Suomen alueella. Oma yritys Morenolla on ollut vuodesta 2008. Moreno saapui Perusta Suomeen vuonna 1998. Täällä häntä pyydettiin maatalouslomittajaksi ja lomamatka vaihtui työntekoon. Sillä tiellä hän on edelleen. Tehtyään lomittajan töitä vuoden verran, hänelle tarjoutui mahdollisuus ryhtyä nuohoojaksi. Moreno tarttui haasteeseen ja suoritti samalla töiden ohessa nuohousalan ammattitutkinnon. Illat kuluivat suomen kieltä opiskellessa. – Oli hienoa, kun sain mahdollisuuden ryhtyä nuohoojaksi, Moreno sanoo. Nuohoojayritys siirtyi pian Morenon vaimon Sannan isälle. Kun appiukon eläkeikä lähestyi, suoritti Moreno yrittäjäammattitutkinnon ja yritys siirtyi hänen nimiinsä vuonna 2008. – Ei siinä ollut suurta muutosta, koska olin hoitanut jo paljon paperitöitä viimeisinä vuosina, hän muistelee. Pienillä paikkakunnilla kuten Pylkönmäellä ja Kannonkoskella vakituiset asunnot nuohotaan säännöllisesti vuoden välein ilman erillistilausta. Moreno

on jo tuttu kaikille asiakkaille, joten työt sujuvat jouhevasti: - Työssäkäyvät jättävät minulle avaimen tuttuun piiloon nuohouspäivinä, hän naurahtaa. Alueella on myös kesämökkejä, jotka nuohotaan tilauksesta noin kolmen vuoden välein.

Oppimestari-kisälli Laajennettuaan toimintaansa myös ilmastointikanavien puhdistukseen ja piippujen saneeraukseen Moreno on ottanut töihin yhden työntekijän. Työntekijä suorittaa tällä hetkellä alan ammattitutkintoa, jonka koulutuksen Moreno maksaa. – Maksan hänelle koulutuksen niin kuin minulle aikanaan maksettiin, hän toteaa. Töitä ei kuitenkaan riitä kahdelle koko ajaksi ja Moreno on välillä joutunut lomauttamaan työntekijäänsä: – Työntekijä on hyvä ja rehti kaveri, olisi kiva palkata hänet vakituisesti, Moreno toivoo. Työntekijä on kuitenkin mahdollistanut sen, että yrittäjä pääsee itsekin lomalle välillä.

Toisilta nuohoojilta neuvoja

Maahanmuuttajayrittäjien lukumäärä on kasvanut Suomessa ripeästi, ja heitä on jo yli 8 000.

6

Moreno on saanut yrittäjyyden alkutaipalella apua appiukon lisäksi muilta nuohoojilta: – Nuohoushommissa ei ole kateutta, aina olen saanut apua, kun olen kysynyt, Moreno toteaa. Apua hän sai myös Saarijärven Seudun Kehittämisyhtiö, samalla kertaa perustettiin yritys,

Javier Moreno on tuttu näky Pylkönmäen katoilla. haettiin starttirahaa ja täytettiin Viisarin investointitukipaperit nuohoustarvikkeisiin.

Moreno ei tee töitä viikonloppuna ja on muutenkin pyrkinyt pitämään säännöllisen työajan.

Hän ihmettelee, ettei yrittäjäammattitutkintoa suorittaessaan saanut tietoa rahoituksesta.

– Olen maan ei,

– Sain tietää Leader-rahoituksesta yhdeltä tutulta putkimieheltä, hän muistelee. Hän on laittanut tiedon kiertämään ja itse kertonut eteenpäin investointitukimahdollisuudesta ja saanut siitä kiitosta muilta yrittäjiltä.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

oppinut sanohän naurahtaa.

– On mukavaa olla lasten kanssa, kun he ovat pieniä, hän lisää. Samaa mieltä on isän sylissä istuva 2-vuotias Roope-poika, jonka mielestä isän pitäisi kiinnittää huomiota häneen eikä haastattelijaan. Teksti ja kuva: Hanna Luoma


Larppaamalla rohkeutta kielten puhumiseen

Larppaus on improvisaationäyttelemistä, jossa on etukäteen luodut roolihahmot, mutta ei käsikirjoitusta.

Extreme Translation Oy on hieman erilainen kielipalveluyritys, joka on ottanut aimo askeleen kohti pelin ja leikin käyttämistä valmennuksessa. Live-roolipelaamisella eli larppaamisella osallistujat pääsevät esittämään jotain muuta ja voivat rohkaistua vaikka puhumaan vierasta kieltä. Extreme Translation Oy:n yrittäjinä toimivat Mari Nokkonen-Pirttilampi ja Anna Saarela-Korhonen. Lisäksi yrityksessä toimii noin 20 henkilön asiantuntijaverkosto, jotka projektiluonteisesti palkataan tarvittaessa erikseen. Yrityksen kotipaikka on Kangashäkin kylässä Uuraisilla, mutta asiakaspalvelun parantamiseksi yrityksellä on myös sivutoimipiste Jyväskylässä. Yrityksen asiakkaista valtaosa on keskisuomalaisia IT-yrityksiä.

Käännöspalveluja ja valmennusta Extreme Translation Oy on kehittänyt toimintaansa tavallisesta käännöstoimistosta ja tarjoaa kolmenlaisia tuotteita. ”Tosihelppo” on kiinteällä kuukausimaksulla toimiva käännös- ja kielenhuoltopalvelu. ”Käännöstalkkari” auttaa asiakasta mm. löytämään oikeanlaisen käännöstoimiston. Kolmantena tuotteena ovat valmennukset, lähinnä kielivalmennukset, joissa kokeillaan uudenlaista konseptia, larppaamista. – Lähtökohtana kehittämiselle oli ajatus siitä kuinka saadaan peliä ja leikkiä mukaan aikuisten kielten opiskeluun, Nokko-

nen-Pirttilampi kertoo. – Jossain vaiheessa tuli ajatus larppaamisesta, hän lisää. Larppaaminen tulee uspilotissa taideteoksista. kamisen vihjeet löytyivät larppa pur min Pom englannin kielen sanasta LARP eli Live Action Role Play. Se on improvisaationäyttelemistä, johon luodaan etukäteen roolihahmot tä myönnetty kehittämistuki. – Kieli on larppaamisessa työja hahmojen välille jännittei- Tuella palkattiin kolme larp- väline, jolla tavoitteisiin päästä, mutta ei yksityiskohtaista pauksen asiantuntijaa kuukau- tään, ei itse tarkoitus, Nokkokäsikirjoitusta tai repliikkejä. deksi toteuttamaan ensimmäis- nen-Pirttilampi tarkentaa. tä pilottia. Pilottiin mukaan Extreme Translation aikoo ke– Larppaamisen kautta voi- saatiin yrityksen yhteistyö- hittää toimintaa myös jatkossa: daan tehdä periaatteessa kumppani, jolla on useita ulkomitä tahansa valmennusta, maisia työntekijöitä. – Tuotekehityksen on oltava Nokkonen-Pirttilampi sanoo. jatkuvaa, pysyy työkin mielenPilotissa osallistujat olivat tai- kiintoisena, Nokkonen-Pirtti– Tanskassa larppausta on käy- denäyttelyssä. Edellisen näyt- lampi naurahtaa. tetty kouluissa, onhan paljon telyn murskakritiikistä pettymielenkiintoisempaa leikkiä nyt taitelija olikin asentanut Teksti ja kuva: olevansa vaikka avaruusaluk- näyttelytiloihin pommin ja Hanna Luoma sessa ja laskea laskuja, joilla vieraiden tehtävänä oli yhpääsee seuraavalle planeetalle dessä ratkaista miten pommi kuin laskea yhtälöitä vihkoon, puretaan. Larppauskielenä oli Nokkonen-Pirttilampi mainit- pääasiassa suomi. Ajatuksena see esimerkkinä. oli, että larpatessa osanottajat voivat esittää jotain muuta kuin itseään ja rohkaistuvat Ensimmäisessä puhumaan suomen kieltä välarppauspilotissa littämättä niin paljon virheistä. purettiin pommia Extreme Translation päätti läh- Pelin jälkeen kerättiin osallisteä kokeilemaan larppaamista tujien välitön ja myöhemmin kehittämistyökaluna. Vauhtia vielä kirjallinen palaute. Kehittoteutukseen antoi JyväsRiihel- tämistyö jatkuu pilotin jälkeen.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

7


Nuori yrittäjä Hankasalmelta Johanna Lamberg on 16-vuotias lukiolainen, joka ansaitsee itse omat käyttörahansa. Hän on toiminut 4H-yrittäjänä Hankasalmella keväästä 2012 lähtien.

Kipinä 4H-yrittäjyyteen syntyi keväällä 2012 Hankasalmen 4H:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus innoitti Lambergia miettimään mikä olisi hänen taitonsa, jota hän voisi käyttää hyödyksi.

Keväisin ja syksyisin ikkunanpesut työllistävät Johanna Lambergia.

– Mietin, että leipominen ei ole minun juttuni, mutta siivoaminen kyllä, Lamberg muistelee.

Hyvin tehty työ on tuonut uusia asiakkaita Tuumasta toimeen ja Lamberg perusti kotipalveluyrityksen. Työkeikkoja tuli aluksi Hankasalmen 4H-yhdistyksen kautta. Yhdistyksellä on suljettu FB-ryhmä, jossa työkeikkoja tarjotaan ja joita nuoret voivat varata. Lamberg hoiti työnsä hyvin ja hiljalleen hänelle syntyi vakituisia asiakkaita. – Minusta on mukavaa työskennellä vanhusten luona. On

8

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

kiva, kun he ovat ihan onnessaan, kun menen sinne, Lamberg kertoo. Osa ikäihmisistä on huonommassa kunnossa, osa paremmassa, mutta siivoukseen voimat eivät enää oikein riitä. Jos asiakkaiden luona on monen metrin pituisia räsymattoja ristiin rastiin, niin paikkaan saattaa lähteä kaksikin 4Hyrittäjää niitä tamppaamaan. – Välillä meitä on kaksi, mutta mieluiten työskentelen yksin, Lamberg pohtii. Lambergin työhön eivät hoitotoimenpiteet kuulu, mutta muuten hän on hyvin joustava: – Kaiken mitä asiakkaat ovat pyytäneet tehdä, olen tehnyt, Lamberg sanoo. Välillä keitetään kahvit ja jutellaan, joka usein lienee asiakkaille yhtä tärkeää kuin siivoami-


nen. Sana Lambergin hyvästä asiakaspalvelusta on kiirinyt ja uudet asiakkaat ovat tulleet pääasiassa vanhojen suosituksesta.

Y-tunnuksella myös yritysasiakkaita Siivoamisen Lamberg on oppinut kotonaan. Nelilapsisen perheen nuorimmaisena hän on päässyt tekemään osuutensa kotitöistä. Hänen isänsä on maatalousyrittäjä ja vanhemmat ovatkin rohkaisseet tyttöä yrittäjyyteen. Vanhemmat myös kuljettavat tyttöä asiakkaiden luo silloin kun skootterilla ei pääse. Lamberg on juuri astunut 4Hyrittäjyydestä askeleen eteenpäin ja hankkinut Y-tunnuksen. Kotitalousasiakkaita varten Y-tunnusta ei välttämättä tarvittu, mutta hänelle tarjoutui säännöllinen työ erään yrityksen toimitilojen viikkosiivouksessa. Y-tunnuksen hankkimisessa 4H-yhdistys auttoi häntä. – Nyt olen kertonut vakiokotitalousasiakkailleni, että he voivat vähentää työni kotitalousvähennyksessä, koska minulla on Y-tunnus, Lamberg kertoo.

Aikaa myös koulunkäyntiin ja harrastuksiin Asiakkaita Lambergilla on nyt riittävästi, sillä aikaa koulunkäyntiin ja kavereiden tapaamiseenkin täytyy riittää: – Olen kyllä sanonut asiakkaille, jos jotkut ajat eivät sovi kokeiden tai omien menojen takia, Lamberg sanoo. Tämä on hyvä asia, sillä 4H:n hanketyöntekijä Kati Markkasen mukaan osa tytöistä on niin tunnollisia, että pitää pitää huoli etteivät liikaa väsy koulutöiden, harrastusten ja työnteon kanssa.

– On hyvä, kun nuori osaa sanoa ei ja vähentää omia menojaan ennen kuin väsyvät liikaa, Markkanen sanoo painokkaasti. Ensimmäisen vuoden lukiolaisena Lamberg ei osaa sanoa tulevaisuuden suunnitelmista vielä mitään varmaa. Opiskelemaan hän lähtee, mutta löytyykö opiskeluala nykyisistä lempiaineista liikunnasta, psykologiasta tai terveystiedosta, sitä hän ei vielä tiedä. Yrittäjyys tulee olemaan opiskelujen jälkeenkin varteenotettava vaihtoehto, siitä hän on varma.

4H tarjoaa uusille yrittäjille nettisivuillaan työkalupakin, josta saa tietoa mm. sopimuksista ja vakuutuksista. 4H-vetäjät myös neuvovat yrittäjiä tarpeen mukaan.

Hankasalmella aktiivinen 4H-yhdistys Hankasalmen 4H-yrittäjillä on oma vertaistukiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ohjaajan johdolla. Yrittäjille järjestetään myös omia valmennuksia, tulossa on esimerkiksi kotipalvelukurssi.

4H-Yritys on 4H:n valtakunnallinen keino ohjata nuoria opettelemaan yrittäjyyttä ohjatusti ja omassa tahdissa. Yrityksen voi perustaa oma-aloitteisesti tai 4H-yhdistyksen järjestämällä 4H-yrityskurssilla. 4H-yrittäjät ovat iältään 13–28-vuotiaita. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä nuoret tekevät kirjallisen suunnitelman yritystoiminnasta. Toiminnan jälkeen tehdään vuosittain toiminta- ja talousraportti, joten yrityksen perusasioista saa toiminnassa hyvää harjoitusta.

Hankasalmen 4H-yhdistyksessä on mukana aktiivisia tyttöporukoita, jotka ovat keränneet yhdessä rahaa ulkomaan matkoihin Afrikkaa myöten. Rahaa on kerätty mitä moninaisimmin keinoin töitä tekemällä ja itse tehtyjä tuotteita myymällä.

Lukion yrittäjyyskurssi on muutakin kuin teoriaa 4H:n yrittäjäkurssilla puhutaan myös hinnan määrittelystä. Kaikki 4H-yrittäjien tekemien yksittäisten tuntien hinta on sama, jolloin yrittäjien kesken ei synny hintakilpailua

Lue lisää 4H-yrittäjyydestä: www.4H.fi/oma-yritys 4H-Yritys opettaa yrittäjyyteen

– Se oli hyvää harjoitusta nuorille, vaatii rohkeutta mennä vieraiden ihmisten iholle, Markkanen pohtii.

Hankasalmen 4H on kaiken kaikkiaan varsin aktiivinen yhdistys. Kunta on antanut yhdistyksen hoidettavaksi nuorten kesätyön organisoinnin. – Pidämme kesätyön tiimoilta infotilaisuuksia yläkoulussa ja lukiossa, Markkanen kertoo. Vaikka haku tapahtuu 4H:n kautta, mukana olevat työnantajat valitsevat omat työntekijänsä.

– Sitten sopivaa hintaa täytyy miettiä, jos tunteja on enemmän kuin muutama, vaikka koiranhoitoa koko viikonlopun, Markkanen sanoo. Hankasalmella yrittäjyyskasvatusta pidetään tärkeänä, sillä lukion opetussuunnitelmassa on mahdollisuus valita yrittäjyyskurssi. Kati Markkanen vetää tätä kurssia, jossa on Johanna Lambergin lisäksi seitsemän nuorta. Kurssin kesto on 38 tuntia ja se sisältää teoriaa ja käytäntöä. Vaikka kurssi on ihan alussa, ovat kurssilaiset ehtineet jo testata paikallisessa lomakeskuksessa Revontulessa työntekoa yhden päivän ajan.

Teksti ja kuva: Hanna Luoma

4H on järjestänyt myös tempauksia, joissa 4H-yrittäjät ovat mukana. Vanhainkodilla järjestetyssä tempauksessa nuoret muun muassa laittoivat asukkaiden hiuksia ja kynsiä sekä meikkasivat heitä.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

9


Luomutuotanto kehittyy Keski-Suomessa Luomutuottajille suunnatussa kyselyssä vastaajat suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen positiivisesti: kukaan vastanneista ei usko luomun tuotantomäärien tai kulutuksen laskevan lähitulevaisuudessa. Kiinnostus luomua kohtaan tulee kasvamaan niin tuottajien kuin kuluttajien keskuudessa lähivuosina, sillä yli puolet vastaajista (55 %) arvioi luomutuotteiden tuotantomäärälle kasvua ja 36 % arvioi luomutuotteiden kulutuksen kasvavan. Vastaavasti 6 % vastaajista näki että luomutuotteiden tuotantomäärä pysyy ennallaan. Näin arvioivat luomutuotannon kehitysnäkymiä kyselyyn vastanneet yrittäjät. Yrittäjät pitävät tärkeänä että kuluttajille kerrottaisiin entistä tarkemmin luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon eroista.

Tutkimustieto kehittämistoimenpiteiden suunnittelun tukena Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) käynnisti Luomutuotannon kehitysnäkymiä Keski-Suomessa -tutkimuksen syksyllä 2013. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ajantasainen kuva keskisuomalaisten luomusopimusmaatilojen yritystoiminnasta ja luonnonmukaisen tuotannon ja jatkojalostuksen kehitysnäkymistä. Kysely toteutettiin yhteistyössä luomualan asiantuntijoiden ProAgria Keski-Suomen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, KeskiSuomen luomuyhdistyksen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kyselyyn vastanneet yrittäjät näkevät lukuisia luomutuo-

10

tannon kasvun edellytyksiä ja kehittämistarpeita, joihin on tartuttava koko luomualan toimijoiden yhteisin voimin.

Luomutuotannon kasvun edellytykset turvattava Luomutuotannolla on viljalti kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Kasvun edellytysten turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin yrittäjien tarpeisiin suuntautuvia kehittämistoimenpiteitä, kannustusta ja yhteistyön tiivistämistä myös eri alojen toimijoiden kesken. Yrittäjistä vajaa puolet (48 %) toivoi oman toiminnan näkökulmasta parannusta tuotteeseen saatavaan hintaan, tukiehtoihin (32  %), elintarvikelainsäädäntöön (26  %) ja neuvontaan (23  %). Myös luomutuotannon koulutusta toivottiin kehitettävän (19  %). Vastaavasti vähiten mainintoja saivat logistiikka (13 %) ja valvonta (16 %). Yritystoiminnan kehittämiseen tarvittavaa asiantuntija-apua toivottiin eniten viljelytekniikkaan (42 %), elintarvikelainsäädäntöön (38  %), investointien suunnitteluun (38 %) sekä jatkojalostuksen käynnistämiseen (35  %). Seuraavaksi asiantuntija-apua toivottiin tuotekehitykseen (19  %), talouden hallintaan (19  %), markkinointiin (19  %) ja ympäristö- ja tukineuvontaan. Lisäksi kohdassa ”jokin muu, mikä” mainittiin tarvittavien verkostojen luominen.

Luomutuotannon iltapäivässä yrittäjät miettivät muun muassa miten luomutuotteet saadaan paremmin markkinoille. Kuvassa (vas.): Martti Mäkelä Pihtiputaalta, Ilpo Seisalo Viitasaarelta ja Toivo Poikonen Karstulasta.

Yhteistyön lisääminen ja kannattavuuden parantaminen tähtäimessä Keskisuomalaisista luomusopimustiloista 68 % pitää kannattavuuttaan keskimääräisesti tyydyttävänä mutta toisaalta 24 % näkee kannattavuuden heikkona ja vain 3  % erittäin hyvänä. Yhteistyötä muiden tuottajien kanssa oli hieman yli puolella vastaajista (59  %) vastaajista. Toisaalta lähes puolet (40 %) ilmoitti, ettei heillä ole yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Yleisempinä yhteistyön muotoina mainittiin mm. koneyhteistyö, koneiden yhteisomistus ja toisille urakointi, tuotantopanosten yhteishankinta (ostot), tilojen välinen kauppa sekä työnjako tuotannon ja myynnin kesken (joku hoitaa myynnin, joku tuottaa).

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

Reseptejä luomutuotannon edistämiseksi Yrittäjät esittivät runsaasti konkreettisia toimenpiteitä luomutuotannon edistämiseksi. Keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi mainittiin: • luomutilojen välisen yhteistoiminnan parantaminen • markkinoinnin, myynnin ja tiedotustoiminnan parantaminen tuottajia ja koko ketjun tarpeita vastaavaan suuntaan • julkisten tukien ja kannustimien suuntaaminen entistä paremmin aktiiviseen ja tuottavaan luomuviljelyyn • byrokratian vähentäminen ja sääntelyn harmonisointi • maksuttoman, tuotantoon, tukiin ja liiketoimintaan, liittyvän koulutuksen lisääminen • kuluttajien luomutietoisuuden lisääminen • luomuun liittyvien hankkeiden käynnistäminen


Luomulupaus Ruokaketjuilla kasvuun ja Kasvi-idea Keski-Suomessa -hankkeet järjestivät Keski-Suomessa kaksi luomutuotuotannon info- ja koulutustilaisuutta luomutuottajille ja muille kiinnostuneille. Jyväskylässä järjestetyssä tilaisuudessa haastettiin paikalla olleita vaikuttajia antamaan luomulupaus, jolla luomua edistetään Keski-Suomessa. Luomulupaukset ovat: ”Osallistun luomutuotantoa ja luomutuotteita-/ruokaa kehittävien hankkeiden ideointiin ja rahoituksen järjestämiseen.” Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus ”Lupaan ottaa kaikki keskisuomalaiset luomutuotteet myyntikokeiluun Keskimaalla.” Jari Kivimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskauppa Keskimaa ”Lupaan tehdä töitä luomuneuvonnan ja luomuviljelyn kehittämiseksi sekä lupaan tehdä töitä luomuviljelijöiden kanssa luomun hyväksi.” Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi

”Lupaan toteuttaa luomuketjun kehittämistoimenpiteitä Ruokaketjuilla kasvuun- hankkeessa sekä kirjoittaa keskisuomalaisen luomuketjun kehittämiseen tähtäävää hankesuunnitelmaa uudelle rahoituskaudelle.” Sari Mäkinen-Hankamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomutuotteiden markkinoille saamisen merkittävimmät tekijät

”Lupaan organisaatiossani/ja sen kautta, tehdä luomua, erityisesti keskisuomalaista luomua näkyväksi. Lupaan myös edesauttaa verkostojen rakentamisessa luomutuotannosta kuluttajan pöytään.” Leena Pölkki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ”Tuon tutkimuksellani uutta näkökulmaa luomun ja lähiruuan markkinointiin ja näistä elintarvikkeista viestimiseen.” Kukka-Maaria Ulvila, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Yritysten ympäristöjohtamisen oppiaine Teksti ja kuviot: Tarja Niemelä ja Miia Vasama Kuva: Hanna Luoma

Luomutuotannon ja luomutuotteiden markkinoiden kehityssuuntia lähitulevaisuudessa

Keski-Suomessa on 150 luomuviljelysopimus maatilaa. Yrittäjät arvioivat kiinnostuksen luomutuotantoa kohtaan kasvavan tulevaisuudessa. Lue lisää: http://urn.fi/ Keski-Suomen maaseutuURN:ISBN: kevät | 2014 978-951-39-5510-6

11


Onnellisesti Uusi-Yijälän tilalla Yrittäjä, emäntä, viininvalmistaja ja ennen kaikkea tekijä Tarja Uusipaasto haluaa tarjota mummolan tunnelmaa Uusi-Yijälän tilallaan.

Patapirtti-ravintola toimii päärakennuksen vanhassa pirtissä. Tarja Uusipaasto kattaa kokousvieraille lounasta.

12

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014


Mummolaan yrittäjäksi

Päätöstä vahvisti kokeneen ravintolatoimijan mukaan saaminen: Katri Lankinen on toiminut pääemäntänä Patapirtti-ravintolan perustamisesta alkaen. Pääemännän lisäksi yrityksessä toimii yksi kokoaikainen ulkopuolinen työntekijä ja yksi extraaja. Markku Uusipaasto tekee yrityksen huolto- ja maataloustyöt ja työskentelee myös tilan ulkopuolella.

Uusipaasto on syntynyt Helsingissä ja käynyt koulut Vaasassa, mutta alusta asti hänelle on ollut selvää, että hänestä tulee maatalousyrittäjä. Uusi-Yijälän tila on hänen mummolansa, jossa hän on viettänyt kesiään. ”Oli lehmiä ja heinäntekoa, varsinainen paratiisi kaupunkilaislapselle”, hän muistelee.

Ravintolan perustamisen jälkeen samana vuonna Tarja Uusipaasto aloitti tilalla viininvalmistamisen ja pian myös majoitustoiminnan. Nyt on yritystoimintaa takana jo kahdeksan ja puoli vuotta ja samalla konseptilla jatketaan ainakin puolitoista vuotta.

Uusipaastolla on monta roolia.

– Sitten tulee täysi kymppi täyteen ja on aika katsoa mihin päin yritystoimintaa kehitetään, Uusipaasto miettii.

–Se voi olla niin pientä kuin oppia kantamaan kuutta salaattilautasta yhtä aikaa, hän naurahtaa.

Lähi- ja luomuruokaa hitaasti ja nautiskellen

Omien rajojen etsiminen pitää työn mielenkiintoisena ja asiakkaiden kohtaaminen on parasta koko työssä. Yrittäjätyössä ikävintä on paperityöt.

Tarja Uusipaasto tervehtii vieraita sydämellisesti UusiYijälän tilan päärakennuksessa. Yrittäjällä on kiire, koska työntekijä on sairastunut, mutta kaiken touhun lomassa hänellä on kuitenkin aikaa istahtaa rakennuksen kuistille nauttimaan tyrninlehtiteetä ja kertomaan yrityksestään.

Opinnot veivät maa- ja metsätieteelliseen ja agronomin paperit takataskussa hän saapui Jämsään, jossa toimi ensin maataloussihteerinä ja myöhemmin Vesuri-ryhmän toiminnanjohtajana. Samalla Uusipaastot, Tarja ja Markku, viljelivät UusiYijälän tilaa, joka siirtyi luomutuotantoon vuonna 1997.

Himoksen läheisyys vaikutti yrittäjäksi ryhtymiseen Pikku hiljaa ajatus myös toiminnan

alkoi kypsyä muun yritysaloittamisesta.

– Kun oli seitsemän vuotta puhunut maaseudun yrittämisestä, alkoi itsekin uskoa siihen, hän naurahtaa. Matkailuyrittäjäksi ryhtymiseen vaikutti myös Himoksen matkailualueen kehittyminen: – Himoksen markkinointijohtaja vinkkasi minulle joka kerta kun tavattiin, että Himoksen alueella olisi iltaravintolalle tarvetta, hän muistelee. Lopulta hän otti vinkistä vaarin ja perusti sellaisen.

Ravintola Patapirtin vahvuus on lähi- ja luomuruoka. Alun perin oli tarkoitus tarjota vain luomuruokaa, mutta luomuraaka-aineiden saannin vaikeuden takia yritys panostaa lähiruokaan ja suomalaisuuteen. – Siinäkin pysymisessä on joskus vaikeuksia, mutta se kannattaa, Uusipaasto sanoo. Ravintolan ja koko yritystoiminnan johtoajatuksena on tarjota onnellista oloa, samaa jota hän itse sai aikoinaan pienenä mummolassa. Ravintolassa toimitaan slow food -periaatteella, ruokaa katsellaan, haistellaan ja maistellaan ja siitä nautitaan kaikessa rauhassa. Rauhaa on tarjolla myös erilaisissa yhteistyökumppaneiden kanssa tarjotuissa palveluissa. ”Viime viikolla meillä oli testiryhmä, jonka kanssa kokei-

limme pihassa olevaa uutta yrittikammia”, Uusipaasto hehkuttaa. Mukana oli myös yhteistyökumppanina toimiva luontaishoitaja. Tärkeä yhteistyökumppani on myös luontoja elämysyrittäjä, jonka kanssa asiakkaille voidaan räätälöidä erilaista ohjelmaa ympäröivässä luonnossa.

Tekijä mieluummin kuin yrittäjä – Kyllähän minä yrittäjä olen, mutta mieluummin olisin tekijä, hän pohtii. Tarpeen mukaan hän on emäntä, tarjoilija, viininvalmistaja tai marjanpoimija. Yrittäjänä hänestä hienointa on uuden oppiminen.

– Paperitöitä riittää, koska olemme muun muassa luomuviljelijöitä, elintarvikeyrittäjiä ja alkoholin tuottajia ja myyjiä, hän huokaa. Vaikka kirjanpito on ulkoistettu, esimerkiksi laskuttaminen jää usein työssä viimeisimmäksi. Asiakkaista yli puolet on kanta-asiakkaita. Alkuun asiakkaat olivat pääosin paikallisia: – Jämsän ravintolatarjonnassa oli selvästi tilaa meille, hän muistelee. Nyttemmin Himoksen kautta tulee puolet asiakkaista. Majoitusvaraukset hoituvat HimosMaailman nettivaraussysteemin kautta. Yritys on yksi Himosmaailman 67 osakkaasta.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

Asiakkaat ja Uusipaastot itse arvostavat maaseudun ympäristöä yritystoiminnassa. – Katson joka päivä tätä maisemaa ja tunnen olevani juurillani, Uusipaasto sanoo. – Töihin ei ole työmatkaa ja työn ja harrastuksen voi hyvin yhdistää, hän listaa muita maaseutuyrittämisen plussapuolia. Rakennusten ympärille aukeavassa isossa puutarhassa ja marjamaalla riittää tilaa puutarhaharrastukselle. Moitteita maaseudulla yrittämisessä saa haja-asutusalueiden korkeat kustannukset muun muassa teiden ylläpidosta ja liittymisestä vesi- ja viemäriverkostoon. Sähkökatkoksista tila on päässyt uusien sähkölinjojen vetämisen jälkeen. Myös nettiyhteyksissä Uusipaasto tietää olevansa onnekas: – Meillä toimii ADSL, mutta jo kilometrin päässä asuvilla sitä ei ole. Teksti ja kuva: Hanna Luoma

Yrittäjänä oppii koko ajan uutta.

13


Kehittävällä arvioinnilla parempaan lopputulokseen Voiko arvioinnilla tukea maaseudun kehittämistyötä? Tähän kysymykseen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on alkanut etsiä vastausta suunnittelemalla maaseudun kehittävän arvioinnin mallia. Usein hankkeet painetaan alusta loppuun ja vasta lopussa katsotaan miten onnistuttiin. Jos ei onnistuttu hyvin, siitä otetaan toivottavasti opiksi ja tehdään seuraavan kerran paremmin. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa alettiin miettiä voisiko maaseudun kehittämisessä käyttää samaa kehittävän arvioinnin ”mallia” kuin koulutuksessa.

Tulokset auttavat hankkeen kapteenia kääntämään ruoria oikeaan suuntaan ja saavuttamaan hankkeen tavoitteet paremmin.

Arviointia hankkeen edetessä

Nykyään arviointikäytännöt ovat aika lailla Euroopan unionin säätelemiä malleja, jotka eivät ole antaneet käytännön vinkkejä kehittämistyöhön.

Kehittävässä arvioinnissa ei odotetakaan hankkeen loppumista vaan arviointia tehdään pitkin hankkeen toteutusaikaa.

– Kehittävän arvioinnin malli ei ole varsinaisesti mikään malli vaan ajattelutapa, jota voi soveltaa erilaisiin tapauksiin, erikoistutkija Esa Storhammar Kauppakorkeakoulusta pohtii.

Asiantuntijoiden ideoita työpajoissa Kehittävän arvioinnin pilotin ensimmäisessä vaiheessa mallia on käsitelty useassa työpajassa eri kehittäjätahojen kanssa Keski-Suomessa. – Palaute hanketoimijoilta on ollut positiivista, kentän väki haluaa sparrausta, Storhammar kertoo. Toisen työpajakierroksen jälkeen luodaan malli, jota kokeillaan käytännössä vuonna 2014. Lopullisena tavoitteena on, että kehittäjätahot tuottaisivat osana normaalia toimintaa myös

arviointitietoa, jolla asiantuntijat voivat seurata ja kehittää kehittämistoimintaa. Jatkossa mallia on mahdollisuus käyttää myös muissa maakunnissa.

Miten malli käytännössä toimii? Arviointi alkaisi hankkeen itsearvioinnista, joka annettaisiin arviointiryhmälle. – Itsearvioinnin kehittäminen on mielestäni tärkeää, Storhammar painottaa. Arviointiryhmät koottaisiin alueellisesti eri alan asiantuntijoista. – Se toisi erilaista näkökulmaa eri teemoihin, Storhammar toteaa. Esimerkiksi jos haastattelijan viestintähanketta arvioitaisiin, voisi arviointiryhmään kuulua maaseudun kehittämisen ulkopuolelta vaikkapa viestinnän ammattilainen viestintätoimistosta, joka toisi ihan uutta näkökulmaa hankkeeseen. Ryhmä tekisi arvioinnin yhdessä, loisi oikeat kriteerit ja seuraisi toteutuuko hanke luotujen kriteerien mukaisesti.

Keski-Suomen Leaderryhmät kokoontuvat kehittämään omaa toimintaansa säännöllisesti.

14

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014


– Arvioinnissa ei ole tarkoitus lytätä ketään, vaan antaa positiivisesti kriittistä palautetta. Onhan kaikilla yhteinen tavoite siinä, että hanke pääsee parempaan tulokseen, Storhammar sanoo. Kriteerit olisivat siis joustavat, jotka ottaisivat huomioon millä alueella toimitaan. Esimerkiksi jo Keski-Suomessa pohjoinen osa eroaa huomattavasti eteläisestä.

Hanketasolla arviointiryhmänä ohjausryhmä – Arvioinnin organisointia tulee miettiä, ettei siitä tule liian raskas, Storhammar sanoo. – Hanketasolla arviointiryhmä voisi olla hankkeen ohjausryhmä, jolloin ohjausryhmän kokoonpanoa tulisi miettiä eri lähtökohdista, hän lisää. Ohjausryhmän jäsenten valinnan tarkemman miettimisen lisäksi jäseniä tulee opastaa arvioinnin saloihin. Alueelliset arviointiryhmät muodostettaisiin erikseen. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan hankkeiden arviointiryhmässä voisi olla jäseninä paikallisia yrittäjiä ja kehittämisyhtiöiden henkilöstöä.

Tavoitteena kehittää toimintaa Nykyiseen arviointiin verrattuna kehittävä arviointi ei niinkään tuota tietoa vaan kehittää toimintaa. Se on johtamisen väline, jolla varmistetaan valittujen tavoitteiden saavuttamista. Sen avulla kehittämistä voidaan mukauttaa toimintaympäristön muutoksiin. Jos esimerkiksi taloudellinen tilanne muuttuu hankkeen aikana huonommaksi, voivat hankkeen tavoitteet muuttua radikaalisti, jolloin tarvitaan tavoitteiden päivittämistä.

Storhammar ei usko mihinkään mullistavaan muutokseen: – Kun hanke on saatu liikkeelle, sitä on vaikea muuttaa. Olisi hyvä, jos kehittävällä arvioinnilla voitaisiin parantaa asiaa vähän joka puolelta, hän ajattelee.

Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

Arvioinnin kehittämisestä lisätietoa mm. tästä julkaisusta: http://www.edev.fi/img/ portal/19/julkaisu_31.pdf

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

15


Kaalikääryleiden koti on Haapamäellä Lounaaksi syömäsi kaalikääryle voi hyvinkin olla kotoisin Keuruun Haapamäeltä. Siellä sijaitseva Vaissi Oy on Suomen suurin kaalikääryleitä valmistava yritys. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Vaissi kolmannessa polvessa, Maria Vaissi.

Osalle asiakkaista kaalikääryleitä toimitetaan isoissa tukkupaketeissa.

16

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014


Kaalikääryle ei ole ihan uusi keksintö, vaan sitä on tarjoiltu suomalaisissa ruokapöydissä jo pitkään. Kaalikääryleet rantautuivat Suomeen Ruotsista, mutta alun perin ne ovat kulkeutuneet Ruotsiin sotilaiden mukana Turkista jo 1700-luvulla. Ruotsissa viininlehdet vaihtuivat kotoiseen kaaliin. Kaalikääryleiden suosio ei ole horjunut vuosien saatossa. Yhä useammin ne ostetaan valmiina eineksinä kaupasta. Kaalikääryleet ovatkin yksi ensimmäisistä eineksistä, joita Suomessa on alettu valmistaa.

Kaalikääryleitä vuodesta 2001 Vaissi Oy sijaitsee peltojen keskellä Keuruun Haapamäellä. Tämä sesonkina yli 70 henkeä työllistävä yritys sekä keittää ja pakastaa kaalin lehtiä että valmistaa valmiita kaalikääryleitä. Yrityksen reseptipankissa on yli 30 reseptiä, joiden mukaan kääryleitä valmistuu asiakkaille. Yrityksen johdossa on Maria Vaissi, joka on vuoden 2008 sukupolvenvaihdoksen jälkeen siirtynyt pääosakkaaksi isänsä jälkeen. Edellisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle Vaissi siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2011. – Sukupolvenvaihdos oli aika kivuton prosessi, elämä jatkui samanlaisena, vaikka vastuuta tuli lisää, Vaissi muistelee. – Toimitusjohtajaksi siirtyminen oli isompi muutos, varsinkin kun ensimmäinen vuosi oli yritykselle vaikea. Eipä tullut yrittämisestä ruusuista kuvaa, Vaissi kertoo. Yrittäjänä oloa on helpottanut vanhempien tuki. – Neuvoja ei tuputeta, mutta kysyä voi aina, Vaissi sanoo. Vaissin vanhemmat Jaakko ja

Saara Ampiala-Vaissi vaikuttavat edelleen Vaissin hallituksessa ja Saara Ampiala-Vaissi hoitaa vielä rekrytoinnin. Vanhemmilta on perua myös asenne toimitusjohtajuuteen ja yrittäjyyteen yleensä: – En ajattele, että olisin millään tavalla korvaamaton. Minua tärkeämpi on esimerkiksi tuotannon suunnittelija, jota on vaikeampi korvata, Vaissi miettii.

Kaalit sopimusviljeiljöiltä Vaikka Maria Vaissi on vain 31-vuotias, hänellä on kokemusta tehtaan toiminnasta paljon. Hän hallitsee prosessin ja tietää yrityksen heikkoudet ja vahvuudet. Stressiä aiheuttaa lähinnä kaalin saanti. – Olemme luonnon armoilla, jos kesä on huono, eivät sopimusviljelijät pysty tuottamaan tarpeeksi kaalinlehtiä ja joudumme tuomaan niitä muualta, Vaissi sanoo. Sopimusviljelijöitä löytyy Pohjanlahden molemmilta puolilta. Omaa kaalintuotantoa on vain koeviljelyn verran Maria Vaissin veljen Juhon pitämällä Vaissin tilalla. Tilanpidon lisäksi Juho Vaissi toimii myös yrityksen toiminnassa teknisellä puolella. Sesonkikauden ulkopuolella tehdas työllistää 40 työntekijää.

Yritys on kehittynyt hiljalleen pelkästä kaalinlehtien tuottajasta kaalikääryleiden valmistajaksi ja moni lehtiä ostanut jatkojalostaja on siirtynyt valmiiden tuotteiden ostajaksi. Edelleen kaalinlehtiäkin toki myydään, esimerkiksi Viroon ja Saksaan.

– Kun saisi kaikki ymmärtämään, että suomalainen ruoka on hyvää ja rakkaudella tuotettua, hän lisää.

Kääryleiden teossa on paljon käsityötä. Pakastetut lehdet sulatetaan ja valmistetaan täytemassa. Massa kääräistään kaalinlehtien sisään käsipelillä.

– Suomalainen tuotanto on ihan eri koko luokkaa kuin keskieurooppalainen tehomaatalous, hän sanoo.

Kaalikääryleet suomalaisten kestosuosikkeja Kaalikääryleitä ei syödä usein, joten asiakkaat haluavat perinteisellä reseptillä tehtyjä kääryleitä. Kokeilut, kuten kebab-mausteiset täytteet, ovat jääneet lyhyiksi. Lähiruoka ja Suomi-ruokabuumit hyödyttävät myös Vaissia. Kotimaisuutta arvostetaan, joka jarruttaa asiakkaiden siirtymistä esimerkiksi Viroon. – Totta kai on oltava joku exitplan, jos näin tapahtuisi, Vaissi pohtii. Vaissi tuntuu suhtautuvan yrittäjyyteen ja tulevaisuuteen rauhallisesti, yksi asia tosin saa hänet ärsyyntymään: – Jostain syystä ihmiset kuvittelevat, että halvalla saa laadukasta ruokaa, hän sanoo.

Vaissilla valmistuu vuosittain

Hänen mielestään Suomi on niin pieni ja harvaan asuttu maa, että kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa.

Nuori yrittäjä tekee normityöpäivää Yrittäjänä olemiseen Vaissi on saanut vanhempiensa lisäksi apua Keulinkistä. Lisäksi hän kuuluu Keuruun yrittäjiin ja perheyrittäjien liittoon. Varsinkin jälkimmäisestä hän ja veljensä ovat saaneet vertaistukea. Vaissi on pääasiassa normityöpäivän töissä: – Syksyllä on sesonki ja silloin työpäivät venyvät, mutta niitä voi tasoittaa hiljaisempina aikoina, hän toteaa. Kaalia käsitellään kahdessa vuorossa. Toki hänen täytyy olla valmiudessa, jos tehtaalla sattuu jotakin. Maaseudulla yrittäminen ei ole tuottanut vaikeuksia. Tekijöitä on löytynyt tähän asti hyvin – Vaissin etu on muiden suurien työnantajien puute lähistöltä. Tosin itsenäisen TE-toimiston siirtyminen pois Keuruulta hieman huolestuttaa.

Teksti ja kuva: Hanna Luoma

yli 10 miljoonaa kappaletta kaalikääryleitä. Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

17


Puut paaliin ja tehtaalle Fixteri Oy tarjoaa kokonaisvaltaista toimitusratkaisua runkopuupaalaimella. Yrityksen tie nykyisen paalaimen valmistumiseen on ollut pitkä.

Fixterin Oy:n taustalta löytyy Biotukki-niminen yritys, jonka perustaja Pasi Romo alkoi energiarankaa metsästä kuljettaessaan miettiä miten tämän tekisi toisin. Tuloksena syntyi runkopuupaalain, joka nyt kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen on kehittynyt Fixteri FX 15 -paalaimeksi.

Pitkä kehitystyö takana Tie ei ole ollut helppo. Fixteri Oy:n nykyinen toimitusjohtaja, vuodesta 2009 yrityksessä työskennellyt Minna Lappalainen sanoo suoraan: – Minä olen katsonut konkurssia silmiin. Mutta tämä sinnikäs sivutoiminen maatalon emäntä ei antanut periksi. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalta. – Metsänomistajat ovat alusta asti suhtautuneet paalaimeen positiivisesti ja kyselleet kuka korjaisi heidän metsistään energiapuun paalaimella, Lappalainen toteaa. – Metsäteollisuus ja koneyrittäjät ovat suhtautuneet koneeseen varauksellisemmin, hän lisää.

18

Uutta tuotetta myydään esittelemällä sitä työnäytöksissä. – Monikaan koneyrittäjä ei usko paalaimeen ennen kuin itse näkee sen metsässä, Lappalainen sanoo. Mutta koska koneeseen sijoittaminen on koneyrittäjiltä iso panostus, painaa vaakakupissa aina kustannukset. Nyt sekä Metsäntutkimuslaitos ja Skogsforsk että Metsäteho ovat tutkineet mitä FX 15-paalainta käyttämällä koko puunkorjuuketjun kustannukset ovat kannolta tehtaan portille verrattuna perinteiseen kuljetukseen pitkänä rankana. – Tulokset ovat todella hyvät, Lappalainen iloitsee.

Yrittäjäksi ryhtyminen hyppy tuntemattomaan Lappalaisella ei ollut ihannekuvia yrittäjyydestä. Hän on metsäkoneyrittäjän tytär, joka on ollut mukana esimer-

kiksi sopimusneuvotteluissa. Isä puhui avoimesti yrittäjyyden nurjista puolistakin. – Jos rehellisiä ollaan, niin en osannut hahmottaa mikä se paine on, kun rahat on loppu ja kaikki ovet sulkeutuvat, Lappalainen tunnustaa yrityksen vaikeista vuosista. Yrittäjäksi ryhtyminen oli hänen mukaansa ”hyppy tuntemattomaan”. Yritystoiminnassa hän kokee olleen hyötyä jatko-opinnoistaan:

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

– Tohtorikoulutuksesta oli se hyöty, että pystyy katsomaan asioita etäisyydeltä, analyyttisesti tarkastelemaan tilannetta, hän pohtii. Lappalainen väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnasta vuonna 2009 yrittäjyysorientaatiosta teollisuuden toimitusketjuissa.

Myynnissä kokonaisvaltainen toimitusketju Fixteri Oy ei myy pelkästään runkopuupaalainta, vaan ko-


konaisvaltaista toimitusketjua. Yritys auttaa koneyrittäjää laskemaan mitä puun korjaaminen ennakkoraivauksesta lähtien maksaa urakan antajalle. Fixteri-paalainta käytetään ensiharvennuskohteissa. Paalain sekä hakkaa että paalaa ja punnitsee paalit palstalla. Paalit voidaan murskata tai hakettaa terminaalissa tai käyttöpaikalla. Aikoinaan hakkuutähteiden paalaus kaatui ”risutukkien” huonoon kuivumiseen. Fix-

terin paalain rikkoo kokopuurunkojen pinnan sekä niputtaa koostumukseltaan ja kooltaan optimaalisia paaleja, joka edesauttaa paalien kuivumista. Paalit myös ladotaan varastoon ristikkäin, joka päästää ilmaa paremmin varastopinojen väliin ja edistää kuivumista. – Teetimme Pöyryllä tutkimuksen paalien kuivumisesta, ja sen mukaan päästiin alle 40 %:n kosteuteen, Lappalainen kertoo.

Kotimarkkinat kuntoon ennen kansainvälistymistä

verkosto kuntoon ennen kuin ulkomaille panostetaan täysillä, Lappalainen pohtii.

Fixteri Oy on myynyt seitsemän paalainta kotimaahan. Ulkomaat vielä odottavat, vaikka kyselyjä on tullut paljon. Virossa on paljon potentiaalista ensiharvennusmetsää paalaimelle ja siellä on jo pidetty yksi työnäytös. Keväällä on Ruotsin vuoro. – Tähtäämme kyllä kasvuun, mutta ensin täytyy saada kotimarkkinat ja jälkimarkkinointi-

Yritysten kipupisteen Lappalainen sanoo olevan kasvurahoituksen. Alun kehitystyöhön saa tukea, niin kuin Fixterikin on saanut ELY-keskukselta ja Tekesiltä. Mutta kun tarvitaan rahoitusta kaupallisille markkinoille pääsemiseen, niin rahoitusta on vaikea löytää. – Varsinkaan tälle kentälle ei sijoittajia ole paljoakaan tarjolla, Lappalainen huokaa. Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Fixteri Oy

lainen

Minna Lappa

Jatko-opinnoista hyötyä yrittäjyydelle.

Fixteri FX 15 hakkaa ja paalaa pienpuun samalla kertaa.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

19


Kalevantuli palaa Multialla Maaseudulla yrittäminen on Kynttiläpaja Kalevantulen yrittäjälle Reeta Kuneliukselle itsestään selvyys. Se vaatii vain joskus enemmän viitseliäisyyttä, sillä pitkät etäisyydet hankaloittavat esimerkiksi työvoiman saantia.

Kynttiläpaja Kalevantuli sijaitsee Multialla keskusraitin varrella vanhan kaupan tiloissa. Valoisassa myymälässä kynttilät ovat kauniisti esillä ja ovi käy harvakseltaan. Kohta tahti kiihtyy, kun yrityksellä koettaa kiihkein sesonkiaika, joulu.

Multian keskustassa uudet tilat

Kynttilänvalaminen on käsityötä. Reeta Kunelius valamistyössä.

20

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

Reeta Kuneliukselle kynttilöiden valaminen oli ensin harrastus. Sitten syntyi ajatus yrittäjyydestä. Hän myi koemarkkinointimielessä kynttilöitä muutamassa tapahtumassa ja lähti sitten yrittäjäkurssille. Ensimmäinen paja perustettiin 2005 Multian Sahrajärvelle. Tila ei kynttilöiden valamiseen osoittautunut kovin hyväksi, ja tie vei sieltä ensin Multian keskustaan, jossa Kunelius piti kumppaninsa Niina Riikosen kanssa myös Matkahuoltoa. Sieltä yritys muutti Metsolan kartanoon.


Metsolan Kartano tarjosi hienot puitteet myymälälle, mutta tilat eivät olleet kovin kätevät ja kävivät ahtaiksi: kysyntään ei pystytty enää vastaamaan. 2013 keväällä Kynttiläpaja Kalevantuli palasi takaisin Multian keskustaan ja perusti entisen kaupan tilalle työpajan ja myymälän. – On hienoa kun parafiinilavat tuodaan takasillan kautta suoraan pajaan, Kunelius hehkuttaa. Ennen nuo kymmenien kilojen painoiset paketit kannettiin käsipelillä kartanon työpajaan. Muitakin etuja keskustassa olemisesta on, Itellan palvelut löytyvät lähikaupasta ja keskusraitin vierestä asiakkaatkin ovat löytäneet myymälän vielä paremmin.

100 jälleenmyyntipistettä Oman myymälän lisäksi Kynttiläpaja Kalevantuli myy kynttilöitään sadassa eri jälleenmyyntipisteessä. Vuonna 2008 ympäristöystävällisen soijakynttilän keksimisen myötä Kalevantulen tuotteita on myyty myös eko- ja luontaistuotekaupoissa kukkakauppojen ja lahjatavaraliikkeiden lisäksi. Viime aikoina tosin pienet lahjatavaraliikkeet ovat olleet vaikeuksissa, koska suuret marketit jyräävät ne valikoimillaan. – Siksi olenkin viime aikoina panostanut myymälämyyntiin ja verkkokauppaan, Kunelius kertoo. – Ryhmien vierailut ovat myös hyviä, koska niillä teen tuotteita tunnetuksi, hän lisää. Tosin ryhmien kutsumista hankaloittaa vieressä olevan kahvilan lakkauttaminen. Uusi yrittäjä aloittaa kuitenkin pian, Kunelius toteaa. Verkkokaupan asiakkaista valtaosa on pääkaupunkiseudulta.

Tämä on hyvä, koska Kuneliuksella on ollut vaikeuksia saada jälleenmyyjiä pääkaupunkiseudulta. Myymälässä asioivat paikallisten kanta-asiakkaiden lisäksi turistit, ja joulun lisäksi toinen sesonki onkin heinäkuussa. Kuneliuksesta on mukava vetää kynttilänvalamiskursseja. Uusiin työtiloihin mahtuu jopa 18 hengen porukka valamaan kynttilöitä.

Osaajien rekrytointi vaikeaa Kunelius ei halua muuttaa yritystään kaupunkiin:

Kalevantuli tarkoittaa kaukana iskevää salamaa, josta näkyy vain välähdys.

sonkiluonteista, työvoim a n tarve on pienempi hiljaisimpina aikoina. Maaseuturahastosta myönnetyn Leader-tuen avulla Hoppula pystyttiin kuitenkin palkkaamaan kahdeksi vuodeksi ympärivuotisesti. Tällä hetkellä sesonkiapuna työskentelee myös Riitta Mäenpää sekä pari koululaista.

sainvälistymisen suuntaan. Hän on tehnyt eri oppilaitosten kanssa yhteistyötä Broker-yritysmyllyssä, joten muun muassa kansainvälistymisen vaihtoehtoja on jo kartoitettu.

– Maaseutuyritys on yksi minun arvoistani. Yritys on otettukin Multialla hyvin vastaan ja täällä riittää lojaaleja kantaasiakkaita.

Toiminimestä osakeyhtiöksi

Parannettavaakin yrittäjän mielestä olisi. Eniten häntä harmittaa rekrytoinnin vaikeus:

– Haaveena on, että minulla on joukko sitoutuneita ihmisiä ympärilläni, Kunelius sanoo.

Kunelius on osallistunut erilaisiin yrityshankkeisiin, joista monista on hänelle ollut hyötyä.

– Jyväskylästä ei pääse aamulla Multialle töihin, eikä kunnasta löydy vuokra-asuntoja, hän huokaa. Tyhjiä kiinteistöjä on kuulemma Multialla, mutta niitä ei saada markkinoille. Esimerkiksi harjoittelijan saaminen ei kulkuyhteyksien puuttumisen takia ole ollut helppoa, vaikka esimerkiksi Petäjäveden käsityöoppilaitos ei ole kaukana. Nyt onneksi harjoittelija on löytynyt Kuneliuksen, Riikosen, pitkäaikaisen kynttilänvalajan Salme Hoppulan sekä sesonkityöntekijä Riitta Mäenpään avuksi.

Kunelius on Leader-tuen lisäksi saanut alussa apua Keulinkiltä. Myöhemmin hän on palkannut taloushallinnon konsultin, jonka kanssa yhteistyössä on rakennettu taloushallinnan palikat kuntoon. Osakeyhtiön myötä hän haluaisi itse keskittyä enemmän tuotesuunnitteluun, johon jää nyt liian vähän aikaa.

– Varsinkin alkuvaiheessa yritykselle on elintärkeää lähteä hankkeisiin yritystoimintaa kehittämään, hän painottaa.

Neljän naisen tiimi Kunelius ei haluakaan ottaa kunniaa yrityksen menestymisestä yksin harteilleen vaan korostaa, että Kalevantulen sielu on neljän naisen tiimi. Riikonen on ollut yritystoiminnassa mukana alusta asti ja Hoppulakin jo useamman vuoden. Koska työ on hyvin se-

Kynttiläpaja Kalevantuli toimii vielä toiminimellä. Tarkoitus on muuttaa yritys osakeyhtiöksi.

Tuotesuunnittelussa täytyy alusta asti miettiä miten uusi tuote kiinnostaa eli miten se tuottaa. Uusista ideoista tehdään koe-eriä ja tuotantoon valitaan ne, jotka myyvät. Yritys on tuotesuunnittelussaan osannut tehdä asiat oikein, sillä yrityksen tulos on kasvanut koko ajan. Kunelius haluaa edetä askel kerrallaan yritystoiminnan kehittämisessä. Ensin osakeyhtiö, ja osaavia ihmisiä ympärille ja sitten varovaisia askelia kan-

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

Hyvistä hankkeista hyötyä aloittelevalle yrittäjälle

– Yrittäjien tulee itse sitoutua hankkeisiin pitkäjänteisesti, silloin niistä saa parhaimman hyödyn, hän muistuttaa. Kritiikkiä saavat myös hankkeiden suunnittelijat: hankkeita ei saisi laittaa pystyyn ennen kuin hankkeessa on tarpeeksi yrittäjiä sitoutuneina toimintaan. Hankkeiden myötä on mahdollisuus keskustella muiden yrittäjien kanssa. Hyödyllistä on yhteydenpito lähialueiden yrittäjien kanssa. – Yritysten tulisi tehdä yhteistyötä eikä vain kilpailla, hän miettii. Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

21


rkki. in tavarame

esign vi on Pylsy D ir h ä v ä ä k lk Hö

Kävijän kurvatessa Design Pylsyn pihaan, hän kohtaa kauniin vanhan hirsirakennuksen, jonka suojissa Design Pylsy pitää ateljeeta ja myymälää. Vanha koulurakennus sijaitsee Pynnölän kylässä Joutsassa.

Emännästä käsityöläisen kautta yrittäjäksi Design Pylsyn omistaja ja luoja, Anu Pylsy, on aina ollut tekevä ihminen. Maatilan emäntänä kaikenlaisten töiden tekeminen oli tuttua. Käsitöihin ja kuvaamataitoon hänellä oli ollut kiinnostusta aina ja ensimmäiset kankaat hän painoi tuvan pöydällä harrastusmielessä.

Hölkkäävä hirvi

Joutsasta

Yrittäjä Anu Pylsy kiertää messuja hengästyttävällä tahdilla, koska hän rakastaa suoramyyntiä. Uudet ideat ja tuotteet saavat usein alkunsa suoraan asiakkailta tulleesta palautteesta.

22

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

Hiljalleen hänellä kypsyi ajatus yrittäjäksi ryhtymiseksi. Yritystoimintaa hän edisti osallistumalla erilaisiin hankkeisiin. Ammattia kysyessä hän pitkään sanoi olevansa vain maatalon emäntä, sitten hiljalleen käsityöläinen ja lopulta vasta pienellä sparrauksella että käsityöyrittäjä. Koska vanhemmat olivat yrittäjiä, hänellä oli realistiset käsitykset yrittäjyydestä. Muuten yrittäjyys tuli vähän kuin puun takaa, ensin oli kankaan painanta, josta sitten tulikin työ ja ”työ teki yrittäjäksi”, kuten hän itse asian ilmaisee.


Design Pylsy valittiin Vuoden maaseutuyrittäjäksi 2013 Keski-Suomen maaseutugaalassa. Luonto inspiraation lähde

Kun yksi ovi sulkeutuu toinen aukeaa

Pylsyn mielestä maaseudulla yrittämisen plussat ovat miinuksia suurempia.

Design Pylsyllä on ollut Pynnölän myymälän lisäksi myymälä Helsingissä. Lande-myymälässä on myyty Pylsyn tuotteiden lisäksi muita maaseudun käsityötuotteita. Anu Pylsyn tyttären Anna Pylsyn pitämän myymälän vuokrasopimus loppui ja Pylsyt päättivät lopettaa myymälän toistaiseksi.

– Maaseudulta löytyy isoja, hyviä ja edullisia tiloja, joissa yrittää, hän sanoo. Luonto on lähellä ja hänelle jatkuva inspiraation lähde. – On hienoa, kun ikkunan alta kulkee kettu tai näkee hirven liikkuvan metsässä”, hän toteaa. Luonnon inspiraation huomaa Pylsyn tuotteista, uusimpia mallistoja koristavat esimerkiksi männyn neulaset ja koivun oksat. Yksi maaseudulla yrittämisen huono puoli on logistiikka, rahtimaksut nostavat kuluja ja materiaalien ja tuotteiden kuljettaminen vie aikaa. Nettiyhteyksien pätkiminen ja hitaus aiheuttavat myös huolta. Ja joskus menevät kokonaan sähköt, kun myrskyt kaatavat puita tai lumikuormat katkovat oksia lankojen päälle. Muuten syrjäinen paikka ei Pylsyä haittaa. Jos on saanut tunnettuutta, asiakkaat löytävät perille vähän syrjäisemmällekin tielle. Pylsyn ateljee sijaitsee Joutsan ja Pertunmaan välisellä tiellä, ja siinä on mukavasti liikennettä, varsinkin kesäisin mökkiliikennettä. Myymälän asiakkaat ovatkin paikallisten lisäksi paljolti kesäasukkaita, jotka poikkeavat vieraiden kanssa myymälään ja kesäisin Anu Pylsyn miehen pitämään lettukahvilaan rakennuksen terassilla. Tärkeä asiakasryhmä ovat myös ryhmämatkalaiset. Tällöin yhteistyötä tehdään muiden joutsalaisten yritysten kanssa. – On kaikkien etu, että paikallisilla yrityksillä riittää asiakkaita, Pylsy sanoo.

Samoihin aikoihin Pylsylle tarjottiin mahdollisuutta tulla Wishwearin kanssa samoihin tiloihin Toivolan Pihaan Jyväskylässä. Anu Pylsy on tyytyväinen uuteen mahdollisuuteen: – Minusta on kiva kokeilla käydä töissä Jyväskylässä, hän sanoo hymysuin. Toivolan Pihassa on usean käsityöyrittäjän ateljeetiloja, jotka houkuttelevat kävijöitä. Sen lisäksi pihalla järjestetään erilaisia tapahtumia, jotka keräävät ihmisiä tungokseen asti. Kahden myymälän lisäksi Pylsyn tuotteita saa ostaa nettikaupasta ja muutamista jälleenmyyntipisteistä lähinnä Joutsasta ja Jyväskylästä. Pylsy on tietoisesti vähentänyt jälleenmyyntipisteitä, koska niiden hoitaminen on varsin työlästä. Liikelahjojakaan hän ei enää aktiivisesti markkinoi, mutta toimittaa, jos joku pyytää.

– Minä rakastan suoramyyntiä, asiakkaat antavat suoraan palautetta ja saan heiltä uusia ideoita, hän lisää.

Luovuus ruokkii itse itseään Pylsy ei koe ikinä luovuuden olevan pakotettua. Omien ideoiden lisäksi asiakkailta saadut ideat kypsyvät usein tuotteiksi. – Luovuus ruokkii itse itseään, hän miettii. Tuotteita tehdessä kypsyy ajatuksia uusista tuotteista. – Uuden tuotteen saaminen valmiiksi on todella innostavaa, hän sanoo. Uuden tuotteen myyntiin tuominen on aina riski, joskus se ei menesty, joskus se saattaa olla aikaansa edellä ja mennäkin kaupaksi vasta vuoden päästä. – Ilman kokeilua ei tiedä mikä menee kaupaksi, hän sanoo. Pylsyn yrityksen yksi käännekohdista oli, kun hän keksi alkaa käyttää hirveä ja muutamaa muuta kalliomaalauksista peräisin olevaa kuviota tuotteissaan. Nyttemmin Pylsyn tavaramerkiksi tullut hölkkäävä hirvi hölkkääkin nykyään monessa Pylsyn tuotteessa.

Vertaistukea muista käsityöyrittäjistä Yrittäjyyden yksinäisyyteen ja raskauteen helpotusta tuo muiden samanhenkisten yrittäjien kanssa puhuminen. – Parhaita ovat sellaiset yrittäjät, joiden kanssa voi luotettavasti puhua, Pylsy tuumii. Ahkerana messukävijänä hän on saanut muista käsityöyrittäjistä sellaisia ystäviä, joiden kanssa voi keskustella yritystoiminnasta ja ideoista. – Usein toinen näkee asian eri kulmasta, itse on liian lähellä, hän sanoo. Kateutta ja plagiointia hän ei ymmärrä: – Käsityöyrittäjät eivät saa syödä toistensa leipää. Apua yritystoimintaan yritys on saanut myös maaseuturahastosta, jonka tukea yritys on saanut Pynnölän ateljeen kunnostamiseen, laitehankintoihin ja nettikaupan perustamiseen. Tukea on saatu sekä ELY-keskukselta että Leader-tukena Maaseutukehitys ry:n kautta. Teksti ja kuvat: Hanna Luoma

Anu Pylsyn messukalenteri sen sijaan on hengästyttävä: syyskuusta joulukuuhun hän pakkaa autonsa 13 kertaa ja suunnistaa milloin Helsinkiin, milloin Seinäjoelle ja ehtiipä hän huristella Ouluunkin. – Vaikka messut ovat raskaita, niin minusta on hienoa kohdata asiakkaita, Pylsy sanoo.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

23


Lisätietoa tarjoaa hehkutaan.fi-sivut

Villiyrttien

voimaa

Satu Flyktman on yritystoimintansa alkutaipaleella. Hän on hiljalleen kehittänyt yritystoimintaansa PopUpCompanyn avulla ja toivoo ensi vuonna siirtyvänsä täysivaltaiseksi yrittäjäksi.

Flyktman on peruskoulutukseltaan psykologian maisteri, mutta joutui sisäilmaongelmien takia jättämään työpaikkansa Mikkelissä. Hän palasi takaisin kotikonnuilleen KeskiSuomeen. Samalla hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja suoritti luonnontuotealan ammattitutkinnon Jämsän ammattiopistossa. Osaamista uuteen yrittämiseen löytyy, sillä hän on myös sieni-, marja- ja villiyrttineuvoja ja tuleva ravintovalmentaja.

Tavoitteena kokonaisvaltaista hoitoa Flyktman haluaa edetä rauhallisesti yritystoiminnassa. PopUpCompanyssa oleminen tosin laittoi vaihtoa asioihin: – Jatkuva raportointi ryhmälle asetti edistymistavoitteita, hän pohtii. Flyktman haluaa tarjota kokonaisvaltaista hoitoa. Tulevaisuuden haaveena on hoitola maaseudulla, jossa asiakkaalle tarjottaisiin kokonaispaketti, joka sisältää sekä ravitsemusasioita, lääketiedettä että mindfulnessiä. Mindfulness on stressin ja kivunhoidon vähentämiseen tarkoitettu menetelmä, suomeksi käännettynä hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Se sisältää meditaatiota, tietoista syömistä ja liikettä.

Satu Flyktman

Hapokasta käenkaalia eli ketunleipää voi käyttää vaikka erilaisissa levitteissä mausteena. – Esimerkiksi kroonisiin sairauksiin kokonaisvaltainen hoito auttaa, oikealla ruokavaliolla on hoidossa suuri merkitys, Flyktman pohtii.

kauppayrttipoimijakoulutuksia. Ensi keväälle on jo suunnitteilla erityisesti keittiömestareille ja maaseutuyrittäjille suunnattu villiruokagourmetkurssi.

Villiyrttejä ja gourmetruokaa

– Terveys- ja hyvinvointimatkailulle on tilausta Suomen maaseudulla ja minulla on ollut jo tilaisuus olla puhumassa villikasveista myös kansainvälisissä työpajoissa, Flyktman iloitsee.

Toiminta seudulle

sopii että

sekä maakaupunkiin.

– Villiyrttien poimintaa sisältävät kurssit on tietenkin pidettävä siellä missä villiyrtit kasvavat, mutta muuta toimintaa voi olla kaupungissakin, Flyktman sanoo. – Luonnon keskellä on tietenkin hieno pitää kursseja, siellä mieli lepää, ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat ylipäänsä merkityksellinen osa terveydenhoitoa, hän lisää. Flyktman on toiminut alallaan jo sen verran, että on luennoinut muutaman kerran ravinnon merkityksestä ja villiyrteistä sekä pitänyt villiyrttikursseja ja

Yritystoiminnan alussa verkostoilla on suuri merkitys ja niitä Flyktman on luonut sekä koulutuksissaan että PopUpCompanyssa. – Asiakkaiden etsiminen on aina yrittäjälle haasteellista, hän naurahtaa. – Toivon asiakkaikseni sekä yksityisiä asiakkaita että yrityksiä. Flyktman näkee mahdollisuuksia myös uusissa tuulissa, Green Caressa ja resurssiviisaudessa:

– Resurssiviisaus näkyy suomalaisessa ravitsemuksessa, kala, riista, sienet, marjat ja villiyrtit tarjoavat sekä hyviä ravintoarvoja että uniikkeja makuja. Esimerkiksi villiyrtit ovat lähellä kasvavaa luonnonmukaista ravintoa, joiden hyödyntäminen säästää luontoa, energiaa ja vähentää turhaa logistiikkaa, hän hehkuttaa. Teksti: Hanna Luoma Kuvat: Satu Flyktman ja Hanna Luoma

PopUp? Toimintaan liittyvät ihmiset ”poppaavat”, jonka tavoitteena on oppia uusia taitoja ja kehittää yrittäjähenkistä ajattelu- ja toimintatapaa tekemisen kautta. Poppaaminen tarjoaa riskittömän tavan harjoittaa yrittäjämäistä

24

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014


Taidetyöpajoilla iloa elämään Tiia Savelius ei ehdi paljon lomia pitämään, koska hänellä on aina joku projekti menossa. Tämä juuri valmistunut filosofian maisteri on perustanut PopUpCompanyn avulla itselleen yrityksen Tibby’s Designin. PopUpCompany on uusi työllistämismuoto, joka on tavallisen yrittäjyyden ja työntekijänä olon välimuoto.

Ennen PopUp-yritystä Savelius oli jo pitkään miettinyt yrityksen perustamista.

– Haluan tehdä työtä ihmisten kanssa ja tuoda heille työpajojen avulla iloa ja elämää, Savelius kertoo.

– Opiskelin taidekasvatusta, jolta alalta on vaikea saada töitä, Savelius perustelee yrittäjäksi ryhtymistä.

Kortteja ja koruja kierrätysmateriaalista Työpajojen lisäksi Savelius tekee kierrätysmateriaalista kortteja, koruja ja muita lahjatavaroita. Hän on aina pitänyt askartelemisesta, mutta tuotteiden tekeminen myyntiin alkoi vasta poppaamisen myötä. Pääosin hän myy tuotteitaan netissä, mutta neuvotteluja jälleenmyyjien kanssa on jo tehty.

– Yrittämisen vapaus ja mahdollisuus tehdä työtä missä vaan innosti yrittäjäksi, hän lisää. PopUp Companyn avulla hän teki itselleen liiketoimintasuunnitelman ja sai tukea yrittäjäksi ryhtymisessä.

Ideoita uusiin siin syntyy

– Yksi tärkeä opetus koulutusjaksossa oli, että ei saa pelätä epäonnistumista, Savelius kertoo. Savelius osallistui PoUp Companyn koulutusjaksoon, mutta sen jälkeen halusi perustaa heti oman toiminimen. Toiminimen perustettuaan hän pystyi hakemaan TE-toimistosta starttirahaa yritystoiminnan alkuun.

Tiia Saveliuksen korttien kierrätysmateriaalia löytyy hyvin hänen talon remonttityömaaltaan Äänekoskelta.

Työpajoja lapsille, nuorille ja erityisryhmille toimintaa ilman, että tarvitsee perustaa omaa yritystä. PopUp Company hoitaa liiketoiminnan muodollisuudet, kuten laskutuksen ja veroasiat, ja maksaa poppaajalle palkan hänen tekemistään PopUpkeikoista.

Yrittäjäksi ryhtymistä helpotti myös jo olemassa olevat sopimukset. Hän vetää erilaisia kerhoja ja työpajoja lapsille ja nuorille sekä erityisryhmille. Suurimmassa osassa taiteen tekeminen on tärkeä osa toimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pienille koululaisille järjestetyt

aamuvirkkukerhot, joissa muun muassa piirretään, maalataan ja askarrellaan paljon. Työpajojen vetämiset ovat Saveliuksen päätyö ja jo olemassa olevien kerhojen ja työpajojen lisäksi hänellä on suunnitelmia ja neuvotteluja muista työpajoista.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

tuotteipäivittäin:

– Kannan ideakirjaa aina mukanani ja kirjaan heti ylös, jos joku hyvä idea tulee mieleen, hän naurahtaa. Saveliuksen mielestä muutkin nuoret voisivat miettiä yrittäjäksi ryhtymistä. – On vanhakantaista luulla, että yrittämisessä on isot riskit, hän sanoo. Hän on saanut PopUpCompanyn ja siellä yhtä aikaa aloittaneiden poppaajien lisäksi hyviä neuvoja pitkään toimineilta yrittäjiltä. – Mielestäni terve jääräpäisyys on yrittämisen aloittamisen a ja o, hän sanoo lopuksi. Teksti ja kuva: Hanna Luoma

25


Tutkimus on luettavissa täältä: www.jyu.fi/jsbe/tutkimus/ hanketoiminta/hankkeet/ maaseutustrategia

Maaseudulla on menestyvää yritystoimintaa: Tulostekniikka Oy valmistaa biolämpökeskuksia Kyyjärvellä.

Työpaikat

keskittyvät

Jyväskylään Työpaikat ovat siirtyneet Keski-Suomessa muualta maakunnasta Jyväskylään. Eniten Keski-Suomessa työpaikkoja on menetetty maa- ja metsätaloudesta sekä teollisuudesta. Tämä seuraa valtakunnallista kehitystä. Valonpilkahduksen tilastoihin tuo se seikka, että KeskiSuomesta on vuosien 2007–2011 aikana hävinnyt suhteellisesti vähemmän työpaikkoja kuin keskimäärin koko Suomesta.

26

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014


Pihtipudas Kinnula

Kaksikymmentä vuotta sitten 46 prosenttia maakunnan työpaikoista sijaitsi nykyisen Jyväskylän alueella. Vuonna 2011 jo 57 prosenttia työpaikoista sijaitsi Jyväskylässä. Vuosina 2007–2011 Jyväskylään syntyi 2000 uutta työpaikkaa, ja saman verran hävisi muualta maakunnasta.

Keski-Suomen työpaikoista osa vaihtanut toimialaa Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksesta, jossa tilastokeskuksen aineiston pohjalta tutkittiin miten työpaikat ovat kehittyneet Keski-Suomessa kunnittain. Tarkasteluajanjaksoksi valittiin aikaväli 2007– 2011, koska työpaikkojen määrä oli näinä kahtena vuonna samalla tasolla, jolloin kehityksen rakennemuutos saatiin paremmin esiin. Myös tilastokeskuksen luokitus muuttui 2007, joten tilastot antavat tälle välille luotettavan kuvan. Keski-Suomessa on viime vuosina ollut noin 110 000 työpaikkaa, joista ajanjakson aikana 10 prosenttia on vaihtunut toiselle toimialalle. – Vaikka teollisuuden työpaikkojen määrä on romahtanut, niin palveluissa se on lisääntynyt, tutkija Kari Itkonen selittää. – Toisaalta uudet palvelualan työpaikat ovat syntyneet lähes yksinomaan Jyväskylään, Itkonen lisää. Toimialoittain tarkasteltuna pudotusta työpaikkojen määrässä on tapahtunut teollisuuden lisäksi maa- ja metsätaloudessa sekä kuljetuksissa ja varastoinnissa. Työpaikat ovat lisääntyneet terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa kuten koko val-

takunnassa. Toisaalta valtakunnan keskiarvoa parempaa positiivista kehitystä on tapahtunut kaupan ja koulutuksen toimialoilla.

Kivijärvi Viitasaari

Kyyjärvi Kannonkoski Karstula

Jyväskylän vaikutusalueella menee paremmin Keski-Suomen on eroa:

eri

alueissa

– Keski-Suomen läpi menee ikään kuin vyö, jossa tilanne ei ole niin synkkä, Itkonen kertoo. Tähän vyöhön kuuluvat Jyväskylän lähikunnat Laukaa, Petäjävesi, Uurainen, Muurame, Toivakka, Konnevesi ja Hankasalmi, joissa työpaikkojen menetystä on pystytty korvaamaan palvelualojen hienoisella työpaikkamäärien kasvulla. Perinteisillä metsäteollisuuspaikkakunnilla Äänekoskella ja Jämsässä on jonkin verran pystytty kaupan alan työpaikkojen kasvulla korvaamaan teollisuuden, varsinkin metsäteollisuuden työpaikkojen menetystä. Silti näissäkin kunnissa ollaan työpaikkojen kehityksessä tukevasti miinuksella. Kauempana Jyväskylästä sijaitsevissa seutukeskuksissa, Viitasaarella, Saarijärvellä, Keuruulla ja Pihtiputaalla ollaan myös miinuksen puolella teollisuuden työpaikkojen vähenemisen takia. Suhteelliset menetykset ovat kuitenkin olleet pienempiä kuin pienemmissä maaseutukunnissa. Keski-Suomen luoteisimmassa nurkassa tilanne on huonompi. Viisi kovaa koota: Kinnula, Kannonkoski, Kivijärvi, Karstula ja Kyyjärvi synkistelevät tilastoissa teollisuuden lisäksi varsinkin maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän laskun takia. Varsinaisia korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt.

Äänekoski

Saarijärvi

Konnevesi

Multia

Uurainen Laukaa

Keuruu

Petäjävesi

Hankasalmi

Jyväskylä

Muurame

Toivakka

Jämsä

Luhanka

Joutsa

Kuhmoinen

Työpaikkojen määrän muutos Keski-Suomessa vuodesta 2007–2011. -17,6 %

-6,6 – -3,7 %

-17,5 – -9,5 %

-3,6 – 0,4 %

-9,4 – -6,7 %

0,5 – 5,4 %

Lähde: Tilastokeskus: Väestö, Työssäkäynti, taulukko 041

Samasta syystä tilanne on sama etelässä Luhangassa, Kuhmoisissa ja Joutsassa. Joutsalla on kyseenalainen kunnia johtaa tilastoa työpaikkojen vähenemisessä yli 17 prosentin laskulla vuodesta 2007 vuoteen 2011. – Samoilla alueilla on myös väestönkehitys laskenut, Itkonen toteaa. – Se vaikuttaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen vähenemiseen, hän lisää.

Keski-Suomen maaseutu kevät | 2014

– Mitä kauemmas Jyväskylästä mennään, sitä huonommin menee, Itkonen summaa tilastoja. Jos julkiset työpaikat vähenevät valtakunnallisten päätösten seurauksena, on siinä lisähaastetta koko maakunnalle. Uusia työpaikkoja tulisi syntyä muille toimialoille kuin teollisuuteen, esimerkiksi yksityisiin palveluihin. Teksti ja kuva: Hanna Luoma

27


KAUPPAKORKEAKOULU

Keskisuomen maaseutulehti kevat 2014  

Keski-Suomen maaseutulehti kertoo Keski-Suomen maaseudusta ja sen asukkaista. Lehdessä suunvuoron saavat ne mainiot yritykset, jotka osalta...

Keskisuomen maaseutulehti kevat 2014  

Keski-Suomen maaseutulehti kertoo Keski-Suomen maaseudusta ja sen asukkaista. Lehdessä suunvuoron saavat ne mainiot yritykset, jotka osalta...

Advertisement