Keravan kummiurheilija
Eveliina Määttänen
Haluan olla innostava esikuva lapsille ja nuorille
Walkers-toiminta tuo turvallisia kohtaamisia
Kirsikkapuukierros kutsuu kevätretkelle
Kesätyötä vailla? Palvelut työllistymisen tueksi
Kaupunginjohtajan pääkirjoitus
Keravan vanhusneuvoston kuulumisia
Keravan nuorisovaltuusto esittäytyy
Walkers-toiminta tuo turvallisia kohtaamisia nuorten arkeen
Boostia arkeen ja oppimiseen – Kerava panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin
Leikkikoulutoiminta – iloa, oppimista ja yhdessäoloa
Keravan Opisto työllistää osaajia ja tarjoaa oppimisen iloa
Rakastettu Taide- ja museokeskus Sinkka avautuu kesäkuussa
Kirsikkapuukierros kutsuu kevätretkelle
Kesätyötä vailla? Palvelut nuorten työllistymisen tueksi
Kummiurheilija Eveliina Määttänen – juokseva farmaseutti
Kaupunkistrategia 2026–2029
Osallisuus tuo asukkaiden näkemykset mukaan yhteisten asioiden kehittämiseen
Arjen valinnoilla kohti hiilineutraalia Keravaa
Tervahaudankadun työmaalla tapahtuu
Sähkösopimusten erot - mikä sopii keravalaiselle?
Mitä tehomaksu tarkoittaa kuluttajalle?
Kaukolämpö pähkinänkuoressa
Kaavoitus- ja suunnittelukatsaus 2026
Nikkarinkruunu liittyi energiatehokkuussopimukseen
Yhdessä enemmän – asukastoiminta tekee asunnosta kodin
Vesihuollon vinkit
Päätoimittaja: Pauliina Tervo
Toimituspäällikkö: Inka Tiainen
Taitto: Joni Salomaa
Kannen kuva: Sami Siilin
Paino: Savion Kirjapaino
Painos: 5 000 kpl
Hiilineutraali painotuote.
Boostia arkeen ja oppimiseen, sivu 8
Sinkka avautuu kesäkuussa, sivu 12
Hyvä keravalainen
Kevät tekee tuloaan, ja kotikaupunkimme kehittämistä ohjaa nyt uusi kaupunkistrategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 9. helmikuuta 2026. Strategia piirtää näkymän kestävästi kasvavasta Keravasta, jossa jokainen rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Te keravalaiset olette meille sydämen asia, ja haluaisinkin nostaa strategiasta esiin kolme keskeistä asiaa, joilla on vaikutusta teidän kaikkien hyvinvointiin.
Yhtenä strategisena tavoitteena on vähentää yksinäisyyden kokemusta, mikä kytkeytyy vahvasti kaupunkimme arvoihin: inhimillisyyteen, osallisuuteen ja rohkeuteen. Yksinäisyys koskettaa Keravalla monen ikäisiä ihmisiä. Vaatii rohkeutta ja inhimillisyyttä kohdata kaikki apua tarvitsevat ja huolehtia siitä, että kukaan ei jää yksin. Yhteisöllisyys on Keravan voimavara, ja toivon, että se siivittää tekemistämme myös tulevaisuudessa.
Toinen tärkeä asia on segregaation hillitseminen, mikä on pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä. Tavoitteemme on kehittää Keravaa tasapainoisesti siten, että jokaisella asuinalueella on turvallista ja viihtyisää. Kun asui-
nalueet ovat monipuolisia, ne säilyvät vetovoimaisina, jolloin koko kaupunki kukoistaa ja voi paremmin.
Kolmanneksi haluan nostaa esiin lähiluonnon merkityksen. Kerava on vehreä kaupunki, ja tavoitteemme on vaalia kaupunkivihreyttä myös tulevaisuudessa. Jokaisella keravalaisella on lyhyt matka lähimmälle viheralueelle – paikkaan, jossa voi hengähtää, liikkua, kohdata muita keravalaisia ja nauttia luonnon virkistävästä vaikutuksesta. Upeat luontopolkumme ja keväinen kirsikkapuiden kukkaloisto ovat esimerkkejä siitä, miten luonnonläheisyys tekee Keravasta ainutlaatuisen kaupungin.
Uusi kaupunkistrategia on yhteinen tahtotilamme. Se näyttää meille suunnan, jota kohti kuljemme. Toivon, että tutustut tästä asukaslehdestä löytyvään strategiaan ja löydät siitä asioita, jotka puhuttelevat juuri sinua – ja ehkä myös innostavat mukaan osallistumaan ja rakentamaan kanssamme entistä parempaa Keravaa.
Aurinkoisin terveisin, Kirsi Rontu kaupunginjohtaja
Keravan vanhusneuvoston kuulumisia
teksti: inka tiainen | kuva: sami siilin
Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa sekä lisätä vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen.
Keravan vanhusneuvoston puheenjohtaja Kauko
Passi nostaa vuoden keskeiseksi teemaksi ikäihmisiä koskevien haasteiden ennaltaehkäisyn. Keravalla ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen, ja ikäihmisten osuus väestöstä on jo lähes 25 prosenttia. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa tulevina vuosina. Sen vuoksi on tärkeää tehdä ennaltaehkäisevää työtä, jotta ikäihmisille saadaan lisää toimintakykyisiä vuosia.
Vanhusneuvostolla useita vaikuttamisen teemoja
Vanhusneuvosto seuraa ja edistää useita ikäihmisten arkeen liittyviä teemoja. Yksi keskeinen tavoite on kehittää puistoja ja ulkoiluympäristöjä entistä ikäystävällisemmiksi ja esteettömämmiksi. Viime vuoden havainnoivalla kävelyllä esiin nousivat erityisesti hiekoitukseen ja auraukseen liittyvät kehittämis-
Kehrä-reliefi Toukolassa
Toukolan palvelukeskuksen päätyseinää koristaa kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen reliefi Kehrä. Taideteos ilahduttaa sekä Toukolan asukkaita että ohikulkijoita, ja sen toivotaan muodostuvan keravalaisten yhteiseksi kohtaamispaikaksi.
Tue Kehrä-reliefin hankintaa!
Keräystä organisoi Keravan palvelutalosäätiö.
• MobilePay: 16318
• Tilinumero: FI65 5132 0520 1779 81 OKOYFIHH
• Tekstiviesti: 20 KEHRÄ numeroon 16588 (20 €)
Lupanumero: RA/2024/1094
Lisätietoa löydät osoitteesta kpts.fi/taide
Viertolan toimintakeskus – vanhusneuvostolle tärkeä toimintaympäristö
Viertolan toimintakeskus on tärkeä kohtaamispaikka ikäihmisille. Se toimii yhdistysten ja harrastusryhmien kotipesänä, jossa voi osallistua monenlaiseen toimintaan tuolijumpasta taidemaalaukseen ja kuorolauluun. Viertolassa on mahdollista myös ruokailla edullisesti.
tarpeet.
Vanhusneuvosto haluaa olla mukana myös Hopeahovin tilalle suunnitellun vanhustentalon kaavatyössä. Lisäksi Nikkarinkruunun kanssa on nostettu esiin tarve kehittää ikäihmisten ja nuorten yhteisasumisen mahdollisuuksia.
Vanhusneuvosto mukana tapahtumissa
Keravan vanhusneuvoston voi tavata kaupungin tapahtumissa yhdessä vammaisneuvoston kanssa. Vanhusneuvosto on mukana ainakin kesäkuussa Keravan päivässä sekä talvella Keravan joulussa.
Lisäksi vanhusneuvosto osallistuu jälleen valtakunnalliseen Vanhustenviikkoon 5.–11.10.2026. Viikolle toivotaan lisää osallistujia ja tapahtumien järjestäjiä. Passi kannustaakin keravalaisia eläkeläisjärjestöjä ja -ryhmiä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmaa.
Keravan nuorisovaltuusto esittäytyy
teksti: inka tiainen
Keravan nuorisovaltuusto edustaa kaupungin nuoria ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin aloitteilla, lausunnoilla ja kannanotoilla. Se järjestää tapahtumia ja kampanjoita sekä tekee yhteistyötä kaupungin toimielinten ja muiden nuorisovaltuustojen kanssa.
Kevään 2025 kuntavaalien yhteydessä Keravalle valittiin uusi nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin 16-vuotias Elsa Karhu. Hän opiskelee lukiossa ja harrastaa vapaa-ajallaan innokkaasti partiota.
”Odotan puheenjohtajuutta innolla. Meillä on mahtava nuorisovaltuusto, enkä malta odottaa, että pääsen työskentelemään tällä kokoonpanolla”, Karhu kertoo.
Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon
Nuorisovaltuusto edustaa nuoria kaupungin päätöksenteossa ja vaikuttaa keravalaisia nuoria koskeviin asioihin ja päätöksiin aloittein, lausunnoin ja kannanotoin. Nuorisovaltuustolla on myös puhe- ja läsnäolooikeus kaupunginvaltuustossa, lautakunnissa ja työryhmissä.
“Haluamme jatkaa hyvää yhteistyötä kaupunginhallituksen kanssa”, Karhu toteaa.
Nuorisovaltuusto toimii nuorten ja päättäjien välisenä linkkinä, parantaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja tuo esiin nuorten näkökulmaa päätöksenteossa. Lisäksi se tiedottaa ajankohtaisista asioista ja tekee yhteistyötä koulujen oppilaskuntien sekä muiden kuntien nuorisovaltuustojen kanssa.
Lisää toiminnallista opetusta kouluihin ja katuvaloja kaupungille
Uusi nuorisovaltuusto valmistelee parhaillaan toimintasuunnitelmaansa tuleville vuosille. Esillä ovat erityisesti turvallisuuteen, mielenterveyteen ja kouluarkeen
liittyvät kysymykset.
”Haluamme ainakin lisätä katuvaloja ja korostaa toiminnallista opetusta oppitunneilla. Olemme nuorisovaltuuston kesken ajatelleet, että etenkin turvallisuus ja mielenterveys aiheuttavat huolia keravalaisille nuorille. Näihin aiheisiin itse haluaisin vaikuttaa eniten”, Karhu kertoo.
Karhun mukaan keravalaisnuoret arvostavat kaupungissa erityisesti lyhyitä välimatkoja ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Nuorisovaltuusto haluaa olla kuluvana vuonna aktiivisesti mukana kaupungin tapahtumissa ja tehdä toimintaansa tunnetummaksi, jotta yhä useampi nuori tietää, miten päätöksentekoon voi vaikuttaa.
Nuorisovaltuusto uudistuu joka syksy
Nuorisovaltuuston vaalit järjestetään vuosittain syksyllä. Ehdolle voi asettua kuka tahansa kyseisenä vuonna 13–19 vuotta täyttävä keravalainen.
Vaaleissa valitaan vuosittain kahdeksan nuorisovaltuutettua kaksivuotiskaudelle. Näin nuorisovaltuustossa toimii samanaikaisesti sekä uusia että jatkavia jäseniä.
Puheenjohtajisto ja muut edustajat valitaan vuosittain tammikuussa pidettävässä perehdytysviikonlopussa, ja myös toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain.
Keravan nuorisovaltuusto:
• Elsa Karhu, puheenjohtaja
• Viljo Tylli, varapuheenjohtaja
• Mohammed Alkin, jäsen
• Tuulikki Franck, jäsen
• Saana Herttuainen, jäsen
• Eve Juutilainen, jäsen
• Emil Kelo, jäsen
• Sara Kukkonen, jäsen
• Jouka Liisanantti, jäsen
• Veera Mäkitalo, jäsen
• Aada Paasto, jäsen
• Fatma Saleh Lehbib, jäsen
• William Singh, jäsen
• Ada Sinkkonen, jäsen
• Amanda Somppi, jäsen
• Stella Takala, jäsen
• Tuure Tulikorpi, jäsen
• Stefan Virolainen, jäsen
Ota yhteyttä: nuorisovaltuusto@kerava.fi Nuorisovaltuuston jäsenten sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@kerava.fi
Walkers-toiminta
tuo turvallisia kohtaamisia nuorten arkeen
teksti: sini pirnes
Keravalla on monipuolisesti nuorisotiloja ja ohjattua toimintaa nuorille. Walkers-toiminta täydentää kokonaisuutta olemalla erityisesti niiden nuorten tukena, jotka eivät käy muissa palveluissa tai joille kaduilla, pihoilla ja julkisissa tiloissa tapahtuva kohtaaminen on luontevin tapa olla yhteydessä aikuisiin.
Keravan kaupungin ja Aseman Lapset ry:n yhteistyönä toteutettava Walkers-toiminta on ollut osa kaupungin liikkuvaa nuorisotyötä jo usean vuoden ajan, ja yhteistyö vakinaistettiin 2025. Walkersissa keskiössä ovat nuorten kohtaaminen, turvalliset aikuiset ja välittävä, kiireetön läsnäolo siellä, missä nuoret arjessaan liikkuvat.
Walkers-työntekijöillä ja -vapaaehtoisilla ei ole valvontatehtävää, vaan heidän roolinsa on kohdata nuoria, kuunnella ja olla läsnä.
"Nuoret ovat kertoneet, että Walkersin näkyminen katukuvassa lisää turvallisuuden tunnetta ja tuo rauhaa iltoihin. Pelkkä tuttu auto tai turvallinen aikuinen paikalla voi ehkäistä huolia ennen kuin ne kasvavat suuriksi", kertoo Walkers-toiminnan vastaava, kohdennetun nuorisotyön koordinaattori Sini Pirnes.
Keravalla Walkers näkyy erityisesti tutun Walkersauton eli Wauton sekä jalan liikkuvien nuorisotyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kautta. Nuoria kohdataan kaduilla, puistoissa, koulujen pihoilla, kauppakeskuksissa ja tapahtumissa eli juuri siellä missä nuoret viettävät aikaansa iltaisin ja viikonloppuisin. Toiminnan ensisijainen kohderyhmä ovat 13–17-vuotiaat nuoret, mutta ketään ei käännytetä pois. Kohtaamisia syntyy luontevasti myös nuorempien tai jo täysi-ikäisten kanssa. "Usein jo se, että joku aikuinen pysähtyy juttelemaan ja kuuntelemaan, on nuorelle merkityksellistä. Juttelemaan voi tulla pienistäkin arjen asioista, kaiken ei tarvitse olla huolta tai ongelmia", Pirnes sanoo. Wauto liikkuu eri puolilla kaupunkia tarpeen mukaan. Nuoret voivat myös kutsua auton paikalle esimerkiksi WhatsAppin tai sosiaalisen median kautta. Tämä mahdollistaa sen, että Walkers pystyy reagoimaan joustavasti nuorten kokoontumispaikkoihin, ajankohtaisiin ilmiöihin ja esimerkiksi loma-aikojen tai tapahtumien mukanaan tuomiin muutoksiin.
Nuorisotyöntekijät Nea Kunto ja Leif Ruusumeri sekä kohdennetun nuorisotyön koordinaattori Sini Pirnes.
Kohtaaminen on työn ydin
Walkers-työssä keskeistä on luottamuksellinen keskustelu, molemminpuolinen kunnioitus ja nuoren aito kohtaaminen. Nuorta kuunnellaan ja hänen tilanteensa huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Työhön kuuluu myös nuoren ohjaaminen ja tilanteiden arviointi matalalla kynnyksellä ja nuoren etua ajatellen.
"Nuori kohdataan kokonaisena ihmisenä tilanteessa kuin tilanteessa, ja hänellä on mahdollisuus osallistua toimintaan myös anonyymisti. Walkersissa ei takerruta oireisiin, vaan nähdään nuori niiden takana", nuorisotyöntekijä Nea Kunto kertoo.
Nuoret kuvaavat Walkersia usein turvalliseksi, rennoksi ja helposti lähestyttäväksi. Moni kertoo, että on helpompi tulla juttelemaan aikuiselle kadulla tai Wautolle kuin hakeutua erikseen palveluun.
Nuorten palaute kertoo paljon siitä, millaisena Walkers koetaan. Usein palaute on välitöntä, huumorilla höystettyä ja täynnä lämpöä – joskus myös kriittistä, mutta aina merkityksellistä.
“Te olette meidän pelastus”, “hyvä kun te olette olemassa” ja “ihanaa kun ootte meitä varten” ovat lauseita, joita Walkers-illoissa kuullaan toistuvasti.
Monille nuorille Walkers on paikka, jossa voi olla rauhassa, jutella ja viettää aikaa ilman kiirettä.
“Oon ennemmin täällä ku tuolla ulkona”, “ei meillä oo kiire mihinkään, kun täällä on oikeesti ihan kiva istuu ja jutustella” ja “tää on tämmönen luottamuksen kerho, niin voi puhua”, nuoret kuvaavat tunnelmaa.
Walkers-toiminta tukee nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla se vahvistaa luottamusta nuorten ja aikuisten välillä ja tuo kaupunkitilaan turvallisia aikuisia.
Tärkeät aikuiset nuorten arjessa
Walkers-toimintaa Keravalla toteuttaa kokenut ja moniammatillinen Walkers-tiimi: nuorisotyöntekijät Nea Kunto ja Leif Ruusumeri sekä kohdennetun nuoriso -
työn koordinaattori Sini Pirnes.
Kunto työskentelee Walkersin ohella Kurkelan koululla ja Ankkuri-toiminnassa ja kohtaa nuoria monipuolisesti heidän arjessaan ja varhaisen tuen tilanteissa. Ruusumeri vastaa Walkers-auton huollosta ja työskentelee myös Sompion koululla. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus nuorisotyöstä ja vahva osaaminen liikkuvasta nuorisotyöstä.
"Walkersissa tärkeintä on olla aidosti läsnä ja kohdata nuori ilman vaatimuksia tai kiirettä", Ruusumeri kuvaa.
Pirnes vastaa Walkers-toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Hänellä on laaja kokemus kohdennetusta nuorisotyöstä, mukaan lukien työ rikoksilla oireilevien nuorten parissa sekä aiempi työkokemus Rikosseuraamuslaitokselta.
Mukana myös vapaaehtoiset
Nuorisotyön ammattilaisten lisäksi Walkers-toimintaa toteuttavat koulutetut vapaaehtoiset eli Waparit. He ovat henkilöitä, jotka haluavat olla nuorille turvallisia ja välittäviä aikuisia ilman ammatillista roolia.
"Wapareiden rooli on äärimmäisen tärkeä. He tuovat toimintaan lisää aikuisia, aikaa ja erilaisia kohtaamisen tapoja. Haemme jatkuvasti toimintaamme lisää vapaaehtoisia", Pirnes kertoo.
Vapaaehtoiset saavat tehtäväänsä koulutuksen ja perehdytyksen. Waparitoiminta on jaettu jaksoihin, joten mukaan ei tarvitse sitoutua ympäri vuoden. Osallistuminen on mahdollista omaan elämäntilanteeseen sopivasti esimerkiksi muutaman iltana kuukaudessa. Wapariksi voi hakea hyvin erilaisista taustoista riippumatta – tärkeintä on halu kohdata nuoria kunnioittavasti ja turvallisesti.
Osa laajempaa yhteistyötä
Walkers on kiinteä osa Keravan nuorisopalveluiden liikkuvaa nuorisotyötä ja toimii rinnakkain muun muassa
Vapaaehtoiseksi Walkersiin?
Waparina voit olla nuorelle turvallinen ja välittävä aikuinen – juuri sellaisena kuin olet.
• Et tarvitse aiempaa nuorisotyön kokemusta.
• Saat koulutuksen ja perehdytyksen tehtävään.
• Voit osallistua joustavasti, esimerkiksi muutamana iltana kuukaudessa.
Waparin tärkein tehtävä on olla läsnä: jutella, kuunnella ja kohdata nuoria kiireettömästi.
Kiinnostuitko? Lisätietoa vapaaehtoisuudesta ja toiminnasta: walkers.fi
etsivän nuorisotyön, koulunuorisotyön ja nuorisotilatoiminnan kanssa. Toimintaa suunnataan erityisesti loma-aikoihin, tapahtumiin ja tilanteisiin, joissa nuorten arjessa nousee esiin uusia ilmiöitä tai huolia.
Walkers tekee yhteistyötä myös lähikuntien kanssa, esimerkiksi silloin kun keravalaiset nuoret osallistuvat alueellisiin tapahtumiin. Näin varmistetaan, että tutut ja turvalliset aikuiset ovat nuorten tavoitettavissa myös kotikaupungin ulkopuolella.
Paikallisen ja alueellisen yhteistyön lisäksi Walkerstoimintaa tukevat valtakunnallisesti myös yritysyhteistyökumppanit. Walkers saa lahjoituksina muun muassa kahvia ja virvokkeita Pauligilta ja Sinebrychoffilta. Lahjoitukset tukevat konkreettisesti kohtaamisia ja mahdollistavat matalan kynnyksen yhdessäolon nuorten kanssa.
"Walkers muovautuu sen mukaan, mitä nuorten elämässä tapahtuu. Toiminnan ydin pysyy samana, mutta suuntaamme työtä sinne, missä tarve on", Pirnes tiivistää.
Boostia arkeen ja oppimiseen -hankkeen parissa työskentelevät Sara Hemminki ja Aleksi Haavisto Keravan uimahallissa.
Boostia arkeen ja oppimiseen – Kerava panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin
teksti: veera törrönen
Keravalla tehdään määrätietoista työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Boostia arkeen ja oppimiseen -hanke on tuonut lisää liikettä, osallisuutta ja aktiivista arkea koulupäiviin – yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Keravan lasten ja nuorten palveluiden sekä liikuntapalveluiden yhteishankeen tavoitteena on lisätä peruskouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, tukea liikunnallista elämäntapaa ja vahvistaa toimintakykyä kouluarjessa. Käytännössä tämä näkyy kouluilla esimerkiksi Liikkuva koulu -toiminnan kehittämisenä, Move!-mittausprosessin vahvistamisena sekä nuorten liikuntaneuvonnan laajentumisena.
Hanke käynnistyi vuonna 2024 ja se jatkuu ainakin kesään 2026 asti. Jo nyt se on tuonut koulujen arkeen monipuolisia uudistuksia.
"Kaikissa Keravan peruskouluissa on koulutettu uusia Välkkäreitä eli välituntiliikunnan ohjaajia, ja kouluille on hankittu lisää liikuntavälineitä", kertoo hankekoordinaattori Aleksi Haavisto.
"Lisäksi olemme käynnistäneet yläkouluissa henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan vähän liikkuville nuorille, perustaneet kuntosaliryhmiä ja harjoitelleet Move!mittauksia varten yhdessä oppilaiden kanssa. Opettajille olemme tarjonneet koulutusta toiminnallisen oppimisen ja taukoliikunnan tueksi", listaa Haavisto.
Lapset ja nuoret mukana suunnittelemassa
Keravalla uskotaan, että parhaat ratkaisut löytyvät, kun lapset ja nuoret ovat itse mukana suunnittelemassa heitä koskevaa toimintaa.
Oppilaat ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa välituntiliikuntaa, kehittämässä Välkkäritoimintaa ja muotoilemassa liikuntaneuvonnan sisältöjä. He ovat saaneet vaikuttaa myös liikuntavälinehankintoihin ja koulupäivän liikunnallisiin ratkaisuihin. Osallisuus on lisännyt motivaatiota ja vahvistanut kokemusta siitä, että omilla mielipiteillä on merkitystä.
Väliaikaisen liikuntapalvelujohtaja Sara Hemmingin
Liikkuva koulu
Liikkuva koulu on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista. Liikkuvissa kouluissa tähdätään aktiivisempiin ja viihtyisämpiin koulupäiviin muun muassa istumalla vähemmän, tukemalla oppimista liikunnallisilla menetelmillä ja kulkemalla koulumatkat aktiivisesti.
mukaan hankkeesta saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä.
"Oppilaat ja opettajat ovat kokeneet toiminnalliset työtavat virkistävinä ja oppimista tukevina. Myös huoltajat ovat arvostaneet yksilöllistä ja kannustavaa tukea, jota liikuntaneuvonnan kautta on tarjottu. Jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen yläkoululaisten Move!-tuloksissa on nähty parannusta", hän kertoo.
Osa kaupungin pitkäjänteistä työtä
Boostia arkeen ja oppimiseen -hanke täydentää luontevasti Keravan liikuntapalveluiden sekä lasten
ja nuorten palveluiden muuta toimintaa. Hanke tukee kaupungin strategisia tavoitteita lisäämällä arkiaktiivisuutta koulupäiviin sekä edistämällä lasten ja nuorten terveyttä, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen rahoitus on saatu hallitusohjelman Suomi liikkeelle! -ohjelmasta. Syksyllä 2026 voimaan tuleva perusopetuslain kirjaus liikunnallisen elämäntavan edistämisestä vahvistaa entisestään sitä työtä, jota Keravalla on jo tehty. Hankkeessa on jo valmistauduttu lakimuutokseen kouluttamalla opettajia ja johtoa sekä kehittämällä toimintatapoja, ja tulevina vuosina tavoitteena on tukea kouluja tässä työssä yhä systemaattisemmin.
MOVE!
Move! on valtakunnallinen perusopetusikäisten fyysisen toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmä. Move!-mittaukset toteutetaan osana koulujen liikuntakasvatusta kaikille 5. ja 8. vuosiluokan oppilaille vuosittain.
Leikkikoulutoiminta
– iloa, oppimista ja yhdessäoloa
teksti: ulla perasto | kuva: aki rask
Leikkikoulutoiminta on osa Keravan kaupungin varhaiskasvatusta, jota tarjotaan kotihoidossa oleville 2–5-vuotiaille lapsille. Leikkikoulun toiminta perustuu varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja siitä vastaa kasvatusalan koulutuksen saanut henkilöstö.
Lapset käyvät leikkikoulussa 2 tai 4 kertaa viikossa aamu- tai iltapäivisin, kolme tuntia kerrallaan. Leikkikoululaisten päivä koostuu ohjatusta toiminnasta, vapaasta leikistä, ulkoilusta sekä välipalahetkestä. Viikko-ohjelmaan kuuluvat lapsen kasvua ja kehitystä tukevat laululeikit, sadut, askartelu, pelit ja liikunta. Asiakasmaksu määräytyy lapsen viikoittaisten osallistumiskertojen perusteella: kaksi kertaa viikossa maksaa 25 euroa kuukaudessa ja neljä kertaa viikossa 35 euroa kuukaudessa. Asiakasmaksusta on mahdollista hakea vapautusta samoilla tulorajoilla kuin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Leikkikouluun osallistuminen ei vaikuta kotihoidon tukeen tai kotihoidon tuen kuntalisään.
”Leikkikoulutoiminta on hyvää harjoittelua ja pehmeä lasku kohti päiväkotia tai 6-vuotiaana alkavaa esiopetusta”, toteaa Keravan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Hannele Koskinen.
Leikkikoulut Keravalla
Untolan leikkikoulu, Nyyrikinkuja 7
Maanantai–torstai Naavat kello 9–12 ja Neulaset kello 13–16. Lisätiedot: 040 318 3572.
Keravanjoen leikkikoulu Satujoki, Rintalantie 3
Maanantai–torstai kello 8.30–11.30 ja keskiviikko–torstai kello 12.30–15.30. Lisätiedot: 040 318 2830. Näin haet leikkikoulupaikkaa
Haku syksyllä 2026 alkaviin leikkikouluryhmiin on auki 1.–30.4.2026. Hakuajan jälkeen leikkikoulun vapaita paikkoja voi hakea jatkuvalla haulla.
Hakeminen tapahtuu varhaiskasvatuksen sähköisessä asiointipalvelussa Edlevossa. Päätökset lähetetään perheille 13.6.2026 mennessä. Lapsi voi saada paikan vain yhdestä toimipisteestä.
”Leikkikoulussa lapset oppivat ryhmässä toimimista ja sosiaalisia taitoja samanikäisten seurassa ja kasvatusalan ammattilaisten ohjauksessa. Leikkikoulu tarjoaa lapsille turvallista, ikäkehityksen huomioivaa toimintaa ja antaa tukea perheiden arkeen”, Koskinen sanoo.
Liikuntaparkkitoiminta jäähallissa
Keravan kaupunki järjestää myös Liikuntaparkkitoimintaa 2–5-vuotiaille lapsille Keravan jäähallissa perjantaisin kello 9–10.45. Toiminta on perheille maksutonta, kotihoitoa tukevaa palvelua. Liikuntaparkin toiminnasta vastaa Untolan leikkikoulun henkilöstö.
Liikuntaparkkiin ilmoittaudutaan viikoittain torstaihin kello 12 mennessä soittamalla ohjaajille numeroon 040 318 2568. Ryhmään mahtuu kerralla enintään 10 lasta. Varauksen yhteydessä perheille kerrotaan viikon ohjelma, tarvittava vaatetus sekä mahdolliset varusteet. Lapset ovat toiminnan ajan vakuutettuja Keravan kaupungin puolesta.
Leikkikoulut ja Liikuntaparkki noudattavat esiopetuksen työ- ja loma-aikoja.
Keravan Opisto työllistää
osaajia ja tarjoaa oppimisen iloa teksti: anne hosio-paloposki ja veera törrönen
Keravan Opisto tarjoaa vuosittain noin 600 kurssia ja yli 10 000 tuntia oppimisen, osaamisen kehittämisen ja harrastamisen mahdollisuuksia. Laaja tarjonta on mahdollinen, koska Opisto työllistää suuren joukon oman alansa koulutettuja asiantuntijoita. Vuosittaisissa asiakaskyselyissä tuntiopettajien opetustaidot ja lämmin vuorovaikutus saavat jatkuvasti kehuja ja kiitosta.
Neljä vuosikymmentä opettajana Keravalla
Useat Keravan Opiston tuntiopettajista ovat opettaneet Opistolla vuosien ajan. Antero Hyvösen neljäänkymmeneen opettajavuoteen monella on silti vielä matkaa.
Antero aloitti Keravan Opistolla kreikan kielen opettajana syksyllä 1986. Tuolloin matkailun yleistyminen lisäsi kiinnostusta Kreikkaa kohtaan, ja opetustyötä riitti monessa oppilaitoksessa – myös Keravan Opistossa.
Antero on oppinut, että kansalaisopiston opettajan tulee ymmärtää tehtävänsä laajemmin kuin vain oman oppiaineensa opettajana. Oppijat haluavat usein jäädä vaihtamaan muutaman sanan oppitunnin jälkeen, ja
Keravan Opiston vuosi 2025 lukuina
• noin 150 tuntiopettajaa
• noin 600 kurssia
• yli 10 000 opetustuntia
• yli 8700 osallistujaa
Voit ilmoittautua Keravan Opiston kursseille verkkosivuilla uusi.opistopalvelut.fi/kerava tai puhelimitse 09 2949 2352.
hän on aina pitänyt tätä tärkeänä osana työtään.
"Yleissivistyksen jakaminen on tärkeää, mutta ihmisillä on myös vahva tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sosiaaliset taidot ovat yksi kansalaisopiston opettajan tärkeimmistä taidoista."
Opettajuus muuttuu – kielten osaamisen tarve säilyy
"Opettajuus on monelle elämän mittainen matka, jossa itse opettaja ehkä oppii eniten", pohtii Antero.
Neljässäkymmenessä vuodessa opettajan työ on muuttunut paljon. Sisältökeskeisyyden rinnalle on noussut vahva pedagoginen osaaminen, ja opetus on siirtynyt opettajakeskeisyydestä kohti opiskelijalähtöisyyttä. Myös diginatiivien sukupolvi haastaa opettajia uudella tavalla.
Teknologian kehityksestä huolimatta Antero uskoo, että kielten oppiminen säilyttää merkityksensä.
"Ihmiset haluavat itse pystyä kommunikoimaan erikielisten kanssa. Lisäksi tiedetään, että kielten oppiminen tekee hyvää aivoille ja avartaa maailmankuvaa."
Oppijat ovat työn suola
Antero kertoo nauttivansa työskentelystä motivoituneiden oppijoiden kanssa.
"Arvostan, että saan toimia oppiaineesta aidosti kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Kansalaisopistossa on aikaa pysähtyä keskustelemaan ja syventymään kiinnostaviin yksityiskohtiin."
Oppijoissakin on tapahtunut muutoksia vuosien varrella.
"Opiskelijat olivat hyvin kurinalaisia 80- ja 90-luvuilla ja he uurastivat ahkerasti kotona. Tunnilla jopa pyydettiin lupa poistua tarvittaessa ja kotiin soitettiin ja kysyttiin poissaololupaa. Nykyään elämä on kiireisempää. Toisaalta Kreikka on kaikin tavoin ’lähempänä’ ja netti tarjoaa paljon oppimista tukevia materiaaleja."
Antero Hyvönen opettamassa Keravan lukiolla.
Ornon muotoilijat Lisa Johansson-Pape ja Yki Nummi sekä sihteeri
Irene Nikunen Stockmannin piirustuskonttorissa 1961. Kuva: Sinkka
Rakastettu Taide- ja museokeskus Sinkka avautuu kesäkuussa
teksti: arja elovirta ja helena kinnunen
Sinkan peruskorjaus on valmistunut ja museo avaa ovensa kesäkuussa. Uudistuneissa tiloissa kävijöitä odottavat Arte Povera Poetica -näyttely, uusi toiminnallinen tila ja kokoelmia esittelevä Sinkan piirustuskonttori.
Peruskorjauksessa parannettiin näyttelytilojen olosuhteita
Vajaan vuoden kestäneessä remontissa parannettiin rakennuksen teknisiä olosuhteita. Peruskorjauksessa kunnostettiin kattorakenteita ja uusittiin museolle tärkeä ilmanvaihto. Paremmat ilmastointiolosuhteet mahdollistavat entistä vaativampien teoslainojen vastaanottamisen.
Esteettömyyttä on kehitetty muun muassa lyhentämällä asiakastiskiä, jotta aulaan saatiin lisää tilaa. Ulko-ovet avautuvat nyt automaattisesti, ja asiakastiskille on asennettu induktiosilmukka. Uusi valaistus tuo julkisivua koristavan MadC:n seinämaalauksen aiempaa paremmin esiin.
Uusia tiloja ja elämyksiä museokävijälle
Museon yläkertaan avautuu Suomessa ainutlaatuinen toiminnallinen kokoelmatila, joka tuo kulissien takana tehtävän museotyön yleisön nähtäväksi. Sinkan piirustuskonttorissa säilytetään ja käsitellään Ornon ja Keravan puusepäntehtaan tuotantoon liittyviä arkistokokoelmia, kuten suunnittelupiirroksia. Tilassa yhdistyvät valtakunnallisesti merkittävän aineiston museoammatillinen säilytys sekä näyttelylliset ja toiminnalliset elementit täysin uudenlaisella tavalla.
Sinkan aulaan on siirretty alun perin hoivakoti Vommaan suunniteltu aistiseinä. Sen animoidut kuvat reagoivat kosketukseen ja kokemusta täydentää äänimaisema. Joki solisee ja syksyn lehdet pelmahtavat lentoon yhdellä käden heilautuksella.
Suosituksi osoittautunut virtuaalielämys Valtatien varrella nähdään sekin museossa. Elämyksessä kokija pääsee kurkistamaan vuoden 1936 Keravan kauppalan keskustaan, jonka pääkatua reunustavat Elannon kaareva liikerakennus, Nurmisen kauppa ja Keravan puusepäntehdas.
Kesä alkaa ilmaisella avajaispäivällä
Sinkka avautuu lauantaina 6.6.2026, jolloin uuteen Arte Povera Poetica -näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy. Luvassa on Juhani Harrin ja Ismo Kajanderin kaltaisia taiteilijoita, joiden käsissä löytötavarat muuttuvat kiehtoviksi visuaalisiksi runoelmiksi. Nimensä näyttely on napannut 1960-luvun italialaiselta taidesuuntaukselta, joka pyrki hämärtämään taiteen ja elämän välisiä rajoja.
Tutkija Susanna Paasonen ja kokoelmaintendentti Minna Turtiainen rakenteilla olevan Piirustuskonttorin ovella.
Koska Sinkan peruskorjaus valmistui aikaisemmin kuin oli ennakoitu, myös ohjelmistoon tuli muutoksia. Tekstiilipohjaista nykytaidetta esittelevä Kuvaksi kudottu -näyttely on siirtynyt kevääseen 2027. Sitä ennen nähdään vielä hieno kattaus maalaustaiteen aistillista kauneutta ykkösrivin suomalaistaiteilijoilta, kun Hävytön kauneus -näyttely avautuu marraskuussa.
Heikkilän tapahtumakesä tulee taas
Sinkan sulun aikana oli mahdollista laajentaa Heikkilän museoalueen tapahtumatarjontaa kesällä 2025. Pikku Papun konsertti sai lapsiperheet liikkeelle ja keräsi huikeat 800 kuulijaa. Myös muut tapahtumat sekä uusi Aikamatkaajan arvoitus -pakopeli kiinnostivat kävijöitä, joita kertyi viime kesän aikana lähes 5 000. Pakopeli ja ilmaiskonsertit saavat jatkoa tänä kesänä. Tunnetuimpiin esiintyjiin kuuluu Trio Niskalaukauksesta kansanmusiikin pariin siirtynyt Timo Rautiainen, joka nousee Heikkilässä Energiakontin lavalle 22.7.2026. Kuulemme myös Heikkilän palossa vaurioituneiden rekien kunnostuksesta entistä ehommiksi.
Kansainvälisiä tähtiä ja muotoilun
helmiä
Matka näyttelyideasta toteutukseen voi kestää vuosia. Kevään 2027 Kuvaksi kudottu -näyttelyn tähtiä ovat ruotsalainen Annika Ekdahl ja maataan tämän vuoden Venetsian biennaalissa edustava azerbaidzhanilainen Faig Ahmed uusiin muotoihin taipuvine itämaisine mattoineen. Neuvottelut Ahmedin kanssa aloitettiin jo vuonna 2018. Ekdahlille ensimmäinen sähköposti lähti
pari vuotta myöhemmin. Sinkan alustava ohjelmistorunko ulottuu vuoteen 2030 asti. Työn alla on muun muassa suomalaisen taideteollisuuden uranuurtajien ja ystävysten, Lisa Johansson-Papen ja Dora Jungin tuotantoon keskittyvä näyttely.
Taide- ja museokeskus Sinkka
• Ohjelmistossa on taidetta, muotoilua ja kiinnostavia paikallisia ilmiöitä.
• Lisäksi järjestetään opastuksia, luentoja ja tapahtumia.
• Kaikille avoin kahvio ja museokauppa.
• Kävijöitä 22 000–35 000 vuodessa.
Heikkilän kotiseutumuseo
• Heikkilä on avoinna kesällä 12.6.–15.8.2026.
• Entisajan maaseutuelämää, tapahtumia, pakopeli ja omatoimitehtäviä lapsille.
• Pihapiiri on avoinna ympäri vuoden omatoimiselle tutkimusretkelle.
Molemmat näyttelytilat toimivat koulujen ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöinä.
Lisätietoja: sinkka.fi
Kirsikkapuukierros
kutsuu kevätretkelle
teksti: inka tiainen | kuvat: sami siilin
Kevään edetessä Keravan keskustassa voi lähteä kirsikkapuukierrokselle ihailemaan kukkaloistoa. Reitti johdattaa keskustan alueelle istutettujen kirsikkapuiden äärelle ja tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi nauttimaan keväisestä tunnelmasta. Kävelyreitin pituus on noin kolme kilometriä ja se
kiertää Keravan keskustan alueella. Reitin varrelta löytyy myös pysähtymispaikkoja, joissa kukintaa voi ihastella rauhassa.
Kierroksen aloitus- ja lopetuskohdan voi valita itselleen sopivasta paikasta reitin varrelta. Kukinta kestää säästä riippuen vain lyhyen ajan, joten kierrokselle kannattaa lähteä heti, kun puut puhkeavat täyteen loistoonsa.
Kirsikkapuukierros sopii omatoimiseen kävelyyn tai yhteiseen ulkoiluhetkeen. Halutessaan kierroksen voi kulkea myös pidempänä pyöräilyreittinä. Reittikartta löytyy Keravan kaupungin verkkosivuilta: kerava.fi/kirsikkapuukierros.
Rusokirsikka
Suurin osa Keravan kirsikkapuista on rusokirsikoita. Vaaleanpunaiset kukat puhkeavat aikaisin keväällä lähes lehdettömiin oksiin. Syksyllä lehdet hehkuvat oranssinpunaisina, ja talvella vaaleajuovainen kastanjanruskea runko erottuu maisemasta.
Pilvikirsikka
Pilvikirsikka kukkii valkoisena ja näyttää kukkaloistossaan kevyeltä pilveltä. Loppukesällä kukista kehittyy punaisia, herneenkokoisia hedelmiä, joiden maku on makeankirpeä. Syksyllä lehdet saavat punaisia ja punakeltaisia sävyjä, ja talvella punaruskea runko erottuu lumisessa maisemassa.
Kesätyötä vailla?
Palvelut nuorten työllistymisen tueksi
teksti: heidi vuorela | kuva: minna ohramaa
Kesätyökausi on tuloillaan ja työpaikkojen haku käy jo vilkkaana. Kesätyötä hakiessa on tärkeää, että työnhakuasiakirjat ovat ajan tasalla ja haettaviin tehtäviin kohdennettuja. On hyvä myös osata sanoittaa omaa osaamistaan ja tunnistaa omia vahvuuksiaan.
Kesätyöhaun kanssa ei onneksi tarvitse jäädä yksin, sillä Keravalla on tarjolla monia tapoja saada tukea työllistymiseen.
Ohjaamo
Jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta! Keravan Ohjaamo palvelee alle 30-vuotiaita nuoria Keuda-talon sisääntulokerroksessa maanantaista torstaihin kello 12–16. Ohjaamoon voi mennä paikan päälle ilman ajanvarausta tai ottaa yhteyttä puhelimitse (040 318 2978), sähköpostilla (ohjaamo@kerava.fi) tai somessa.
Saat apua työn etsimiseen sekä ansioluettelon ja työhakemusten tekoon. Tukea saa myös esimerkiksi omien ammatillisten tavoitteiden, toiveiden ja vahvuuksien tunnistamiseen, jotta osaat korostaa oikeita asioita kesätyötä hakiessasi.
Oppisopimuskoulutus
Yksi tapa työllistyä on kesän aikainen oppisopimuskoulutus. Siinä hankit ja vahvistat osaamistasi yhdistämällä opiskelun ja työnteon. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen sopimukseen, minkä aikana työskentelet koulutustavoitteiden mukaisissa työtehtävissä ja saat työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimus -
Ohjaamo on matalan kynnyksen monialainen palvelupiste alle 30-vuotiaille. Kuvassa ohjaamokoordinaattori Jemina Mallasto.
Keravan ja Sipoon työllisyysalueen työllisyyspalvelut työnhakijan tukena
Työllisyyspalvelujen neuvonta palvelee ilman ajanvarausta maanantaista torstaihin kello 12–15.30 ja perjantaisin kello 9–12 Sampolan palvelukeskuksessa (Kultasepänkatu 7, Kerava).
Puhelimitse palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9–15.30 numerossa 09 2949 2203.
Voit ottaa yhteyttä myös Työmarkkinatorin
Asiointi-palvelun kautta tai sähköpostilla tyo.keravasipoo@kerava.fi.
työpaikka pitää etsiä itse ja olla tiedossa jo koulutukseen hakiessa.
Oppisopimuskoulutus sopii uuteen alaan tutustujille, uutta ammattia opiskeleville, alanvaihtajille ja osaamisen täydentäjille. Oppisopimuskoulutukseen osallistuvan tulee olla vähintään 15-vuotias ja omata riittävä suomen kielen taito. Mikäli oppisopimuksen mahdollisuus kiinnostaa, voit kysyä lisätietoja Keudasta: hakeutumispalvelut@keuda.fi.
Työnantajalle maksettavat tuet
Nuorten rekrytointitukea voidaan myöntää työnantajalle alle 30-vuotiaan työttömän nuoren palkkaamiseen. Rekrytointituki kattaa 50 prosenttia palkkakustannuksista kuuden kuukauden ajan, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Katso lisätietoja kaupungin verkkosivuilla: kerava.fi/nuortenrekrytointituki. Keravan kaupunki tukee keravalaisten 16–29-vuotiaiden nuorten kesätyöllistämistä 200 ja 400 euron arvoisilla kesätyöseteleillä. Setelin voi käyttää Keravalla tai muualla toimiva yritys, yhdistys tai säätiö. Katso kesätyösetelin ehdot ja hakuohjeet kaupungin verkkosivuilla: kerava.fi/tukeatyollistamiseen.
Keravan kaupunki voi myös myöntää yritykselle, yhdistykselle tai säätiölle työllistämisen kuntalisää keravalaisen pitkäaikaistyöttömän tai muuten vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevan työttömän työllistämiseen. Lisätiedot: kerava.fi/tukeatyollistamiseen Jos kaipaat apua ja vinkkejä kesätyön tai pidempiaikaisen työn hakemiseen, ota rohkeasti yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä vaihtoehtoja! Työllisyyspalvelujen asiakkaana voit saada tukea työnhakuun oman asiantuntijasi lisäksi myös työllisyyskoordinaattorin ja ammatinvalintapsykologin palvelujen kautta.
Maksuton liikuntaetu yli
70-vuotiaille keravalaisille!
Keravan kaupunki tarjoaa tänä vuonna 70 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille keravalaisille maksuttoman uimahalli- ja kuntosalirannekkeen. Ranneke sisältää 12 käyntikertaa Keravan uimahallissa tai kuntosalilla.
Henkilökohtaisen rannekkeen voi noutaa uimahallin kassalta henkilöllisyystodistusta vastaan. Rannekkeita on varattu yksi per henkilö.
Tervetuloa liikkumaan ja voimaan hyvin!
Kummiurheilija Eveliina Määttänen – juokseva farmaseutti
teksti: pauliina tervo | kuva: sami siilin
Keravan kaupungin kummiurheilija Eveliina
Määttänen kuvaa itseään juoksevaksi keravalaiseksi farmaseutiksi. Määritelmä ei ole hänen omansa, vaan urheiluselostajan heitto, mutta Eveliina on ottanut sen omakseen. Keravalta hän on ponnistanut niin kansainvälisille juoksuradoille kuin farmasian alan töihin, ja Keravalle hän palaa yhä rauhoittumaan ja lataamaan voimia.
"Kerava merkitsee minulle kotia ja perhettä. Se on paikka, johon on ihana palata, kävellä tutuilla metsäpoluilla ja juosta lenkkireittejä", Eveliina kertoo.
Kalevan kentältä maailman huipulle
Erityinen paikka Keravalla on Kalevan urheilukenttä. Siellä Eveliina on viettänyt lukuisia tunteja, löytänyt oman lajinsa, saanut ystäviä ja kasvanut urheilijana. Kalevan kentältä alkoi matka, joka on vienyt aina olympialaisiin asti. Rakkaisiin muistoihin kuuluu myös Pihkaniityn pururadan sininen hiihtosilta, joka toimi aikoinaan Eveliinan ja hänen ystävänsä kohtaamispaikkana ennen yhteislenkkejä ja -treenejä.
Juoksu on ollut Eveliinalle luonteva osa elämää pienestä pitäen. Lapsuuden juoksuleikit vaihtuivat yleisurheiluharjoituksiin viidennellä luokalla, ja 14-vuotiaana tullut nuorten SM-kulta 2 000 metrillä muutti suhtautumista urheiluun entistä tavoitteellisemmaksi.
Unelmien täyttymys koitti kuitenkin Pariisissa.
"Olympialaisiin pääseminen ja siellä kilpaileminen huippukunnossa oli monen vuoden työn tulos ja urani tärkein onnistuminen", Eveliina sanoo.
Tie huipulle ei ole ollut suora. Vuonna 2021 pitkään jatkunut takareisivamma sai hänet vakavasti pohtimaan juoksu-uran lopettamista. Lopulta vaikea hetki kääntyi uudeksi aluksi: Eveliina vaihtoi päälajikseen
800 metriä ja alkoi harjoitella ja rakentaa arkeaan entistä ammattimaisemmin.
"Se oli käänteentekevä hetki. Opin, että unelmiin täytyy uskoa ja niiden saavuttamiseen vaadittavaa työtä on priorisoitava ja arvostettava", Eveliina pohtii.
Kummiurheilja välittää liikunnan iloa lapsille ja nuorille
Nykyään Eveliina elää täysipainoista urheilijan arkea. Päivässä on yleensä kaksi harjoitusta ja niiden välissä syömistä, lepäämistä ja etätyötä farmasian alan yrityksessä. Rutiinit tuovat turvaa, mutta ne vaativat myös valintojen tekemistä.
"Joskus on vaikeaa jättäytyä pois perheen tai ystävien yhteisistä hetkistä, mutta samalla tiedän, miksi tätä teen."
Juoksijan arjen valinnat
• Mieluisin ajankohta treenata: aamu
• Paras tapa palautua: syöminen ja nukkuminen
• Mieluisin juoksumatka: lenkkimatka
• Treenibiisi: Dove Si Balla – Dragen D’Amico
• Ilon lähde arjessa: perhe ja läheiset
• Treenikassin vakiosisältö: nenäliinat
Keravan kummiurheilijana Eveliina haluaa olla ennen kaikkea innostava esikuva.
"On kunnia saada edustaa Keravaa. Toivon voivani välittää liikunnan iloa ja rohkaista lapsia ja nuoria liikkumaan omalla tavallaan. Liikunta ei ole vain mitaleita vaan ystäviä, hyvää oloa ja itsensä ylittämistä."
Juuri se ajatus motivoi Eveliinaa myös nyt: halu haastaa itseään ja nähdä, kuinka kovaa hän pystyy juoksemaan.
"Tärkeintä ei ole voittaa, vaan yrittää parhaansa."
Kaupunginjohtajan asukasilta
tiistaina 14.4. kello 17–19
Keravan lukion auditorio, Keskikatu 5
Kahvitarjoilu kello 16.30 alkaen.
Arte Povera Poetica -näyttely
6.6.–18.10.
Taide- ja museokeskus Sinkassa
Avajaispäivänä lauantaina museoon on vapaa pääsy! jussi tukiainen, lentävä hollantilainen. kuva: jyri pitkänen.
Kaupunkistrategia 2026–2029
Kerava on kestävästi kasvava kaupunki, joka tuottaa asukkailleen laadukkaita palveluita. Hyvinvoivat keravalaiset ovat meille sydämen asia, ja toimintamme rakentuu innostuneen ja osaavan henkilöstön ja tasapainoisen talouden varaan. Toimintaamme ohjaavat arvot: inhimillisyys, osallisuus ja rohkeus.
Strategiset painopisteemme ovat: Lasten ja nuorten Kerava, Elinvoimainen Kerava ja Kestävä Kerava. Valtuustokauden kärkihankkeena on kehittää yhdenvertaisia oppimisen edellytyksiä, nostaa Kerava kestävän liikenteen solmukohdaksi ja uudistaa Keravan kävelykatu Suomen elinvoimaisimmaksi.
Olemme sopineet Vantaan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa yhteiset strategiset teemat, jotka sisältyvät strategisiin tavoitteisiin.
Strategiassa määritellään myös toteutumisen arvointi ja seuranta, joista löydät lisätietoa verkkosivuilta.
Kestävän liikenteen solmukohta
Yhdenvertaiset oppimisen edellytykset vetovoimatekijöiksi
Visio: Kestävästi kasvava
Kerava on vehreä ja elinvoimainen kaupunki, jossa jokainen rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Meillä on tilaa unelmille, moninaisuudelle ja kestävälle elämälle. Kasvumme on suunniteltua ja pidämme talouden tasapainossa. Rakennamme rohkeasti asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa turvallista ja sujuvaa arkea.
Arvot
Toimimme yhteisesti sovittujen arvojen mukaisesti. Arvot näkyvät kaikessa toiminnassamme. Arvot vaikuttavat kaupunkistrategian sisältöön, organisaatiokulttuuriin, johtamiseen ja esihenkilötyöhön sekä viestintään.
Inhimillisyys
Inhimillisyys näkyy toiminnassamme ja palvelutuotannossamme siten, että kohtaamme kaikki arvostaen ja kunnioittaen, erilaisia näkemyksiä ja taustoja huomioiden. Kehitämme viihtyisää ja eläväistä kaupunkia ja mahdollistamme asukkaillemme hyvinvointia, kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä.
Osallisuus
Osallisuus on jokaisen oikeus ja mahdollisuus. Järjestämme asukkaille, yhteisöille ja paikallisille yrityksille monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Tarjoamme mahdollisuuksia ja tukea kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle.
Rohkeus
Toimimme rohkeasti, avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Tunnistamme tulevaisuuden muutostekijöitä, uudistamme ja uusiudumme. Uskallamme ajatella, toimia ja kehittää Keravaa ennakkoluulottomasti uudella tavalla.
Toimintamme perusta
Hyvinvoivat keravalaiset ovat meille sydämen asia. Innostunut ja osaava henkilöstö ja tasapainoinen talous luovat perustan kaikelle toiminnallemme.
Sydämessä keravalainen
Mitattavat tavoitteet:
• Vähennämme yksinäisyyden kokemusta.
• Parannamme turvallisuutta.
• Keravalla on hyvin toimivat peruspalvelut.
• Parannamme keravalaisten hyvinvointia.
Innostunut ja osaava henkilöstö
Mitattavat tavoitteet:
• Keravalla on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö.
• Keravalla johtaminen on laadukasta.
Tasapainoinen talous
Mitattavat tavoitteet:
• Käyttötalous on ylijäämäinen.
• Velkaa otetaan vain elinvoimaa lisääviin investointeihin.
• Keravalla on kilpailukykyinen verotus.
Valtuustokauden kärkihankkeet
Keravan kaupunki edistää valtuustokaudella kolmea kärkihanketta: Suomen pisimmän kävelykadun elinvoimaisuutta, kestävän liikenteen ratkaisuja ja yhdenvertaisen oppimisen edellytyksiä.
Suomen elinvoimaisin kävelykatu
Kehitämme elinvoimaista, vehreää, toimivaa, viihtyisää ja turvallista keskustaa, joka rakentuu uudistetun kävelykadun ympärille. Kävelykadun uudistaminen perustuu liiketoimintamahdollisuuksiin, kulttuuriin, tapahtumiin sekä laadukkaasti toteutettuun täydennysrakentamiseen ja monimuotoiseen asuntokantaan. Tavoitteemme on saada keskustaan lisää isompia perheasuntoja.
Kestävän liikenteen solmukohta
Kerava on Keski-Uudenmaan liikenteen solmukohta. Hyödynnämme sijaintiamme radanvarsikaupunkina ja rakennamme Keravan asemalle pysäköintitilaa, joka vahvistaa keskustan elinvoimaa ja edistää Keravan ilmastotavoitteita. Liityntäpysäköintilaitos tuo keskustaan pysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille.
Yhdenvertaiset oppimisen edellytykset vetovoimatekijäksi
Keravan päiväkodeissa ja kouluissa mahdollistetaan kaikille yhdenvertaiset ja laadukkaat kasvun ja oppimisen edellytykset. Toimenpiteiden ja resurssien kohdentamisessa huomioidaan yksiköiden erilaiset toimintaympäristöt.
Strategiset painopisteet
Uudessa strategiassa on kolme painopistettä: Lasten ja nuorten Kerava, Elinvoimainen Kerava ja Kestävä Kerava.
Lasten ja nuorten Kerava
Mitattavat tavoitteet:
• Varmistamme jokaiselle lapselle ja nuorelle laadukkaat palvelut.
• Vahvistamme lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta.
• Lisäämme lasten ja nuorten aktiivista ja terveellistä elämäntapaa.
Elinvoimainen Kerava
Mitattavat tavoitteet:
• Parannamme kaupungin elinvoimaa.
• Parannamme työllisyyttä yhdessä yritysten kanssa.
• Tasapainotamme Keravan asuntotarjontaa.
• Vahvistamme vieraskielisten kotoutumista.
• Parannamme Keravan mainetta.
Kestävä Kerava
Mitattavat tavoitteet:
• Hillitsemme segregaatiota.
• Kaupunkivihreä näkyy jokaisen keravalaisen arjessa.
• Kerava on hiilineutraali vuonna 2035.
• Lisäämme paikallisia kiertotalouden ratkaisuja.
Kaikki lähellä kotia!
Hyvä arki rakentuu Keravalla – tutustu tonttitarjontaan.
Lisätietoa myytävistä ja vuokrattavista tonteista: kerava.fi/omakotitalotontit
Osallisuus tuo asukkaiden näkemykset mukaan yhteisten
asioiden kehittämiseen
teksti: inka tiainen
Keravalla asukkaiden näkemyksiä hyödynnetään kaupungin kehittämisessä monin eri tavoin.
Osallisuus näkyy esimerkiksi mahdollisuuksina osallistua työpajoihin, vastata kyselyihin ja vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun. Ajankohtaisista hankkeista ja suunnitelmista kerrotaan asukastilaisuuksissa ja kaupungin viestintäkanavissa. Kaavahankkeista ja palveluihin liittyvistä suunnitelmista voi antaa palautetta valmistelun aikana.
Kaupunkistrategian valmistelussa näkemyksiä kerättiin erilaisten kyselyjen ja työpajojen avulla niin kaupungin työntekijöiltä, asukkailta, lapsilta ja nuorilta, senioreilta, paikallisilta yrittäjiltä, vaikuttamistoimielimiltä kuin poliittisilta päättäjiltä. Kerätyt näkemykset näkyvät uuden strategian linjauksissa.
Lasten näkemykset esiin lapsiraadin kautta
Keravalla lasten ja nuorten näkemyksiä kuullaan aktiivisesti heitä koskevissa asioissa. Yhtenä osallistamisen keinona on lapsiraati, jossa lapset pääsevät kertomaan mielipiteitään esimerkiksi kaupunkiympäristöön ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista.
Savion Salavapuiston peruskorjauksen suunnittelussa puiston leikkivälineiden valintaan otettiin mukaan lapsiraati. Raatiin kutsuttiin lapsia Savion koululta ja Savion päiväkodista. Lapsiraati tutustui kahden eri toimittajan leikkivälinekokonaisuuksiin ja äänestivät niistä suosikkiaan.
Lasten näkemykset toimitettiin tarkasteltaviksi asiantuntijaraadille, joka teki lisäksi myös oman arvionsa luonnoksista. Lopullinen valinta perustui lapsiraadin
ja asiantuntijaraadin antamiin pisteisiin. Peruskorjaus toteutetaan kesällä 2026.
Keskustelua ja kohtaamisia tapahtumissa
Asukkaiden näkemyksiä tuodaan esiin myös kaupunkitapahtumissa. Keravan päivässä ja Keravan joulussa kaupungin infopisteellä voi tutustua ajankohtaisiin asioihin. Infopisteellä on paikalla kaupungin asiantuntijoita, ja esillä on aina jokin ajankohtainen osallisuusteema. Esimerkiksi vuonna 2024 Keravan joulussa kaupungin infopisteellä äänestettiin Keravan kaupungin asukaslehden nimeksi Meidän Kerava.
Mukana yhteisten asioiden käsittelyssä
Kaupunginvaltuuston kokouksissa päätetään kaupungin talouteen, palveluihin ja kehittämiseen liittyviä asioita. Kokouksia voi seurata paikan päällä tai verkossa.
Kokouksia seuraamalla voi nähdä, miten valmistelussa olleet asiat etenevät ja millaisia päätöksiä niistä tehdään. Näin on mahdollista seurata myös niiden asioiden käsittelyä, joihin asukkaat ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi kyselyiden, työpajojen tai muun osallistamisen kautta.
Osallistu ja vaikuta
Keravan kaupungin verkkosivuilta löydät tietoa siitä, miten voit osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkisi asioihin. Lue lisää verkkosivuilta: kerava.fi/osallistujavaikuta.
Tervetuloa seuraamaan kaupunginvaltuuston kokouksia!
Kaupunginvaltuuston kokous on yleisölle avoin tilaisuus, jota voi seurata paikan päällä Keravan lukion auditoriossa (os. Keskikatu 5) tai vaihtoehtoisesti striimattuna kaupungin YouTubekanavalta.
Vuoden 2026 kokouspäivät ovat:
• Maanantai 13.4. kello 18
• Maanantai 11.5. kello 18
• Maanantai 8.6. kello 18
• Maanantai 31.8. kello 18
• Maanantai 28.9. kello 18
• Maanantai 9.11. kello 18
• Maanantai 7.12. kello 18
Arjen valinnoilla kohti
hiilineutraalia Keravaa
teksti: elina samila ja inka tiainen kuva: jussi eskola
Keravan tavoitteena on kasvaa kestävästi ja olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tarkoittaa puhtaampaa ja viihtyisämpää kotikaupunkia. Vaikka päästöt ovat jo laskusuunnassa, suurin osa niistä syntyy edelleen arjen valinnoista: liikkumisesta ja asumisesta. Päästökehitys on ollut laskeva, mikä kertoo siitä, että tehdyillä toimilla on vaikutusta.
Arjen liikkumisvalinnoilla on merkitystä
Liikenne muodostaa noin 60 prosenttia Keravan kasvihuonekaasupäästöistä. Keravalla on yli 80 kilometriä kevyen liikenteen väyliä, joita pitkin pääsee sujuvasti harrastuksiin ja palveluiden äärelle.
Aina ei ole mahdollista kulkea ilman autoa, mutta liikkumalla osan matkoista kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä voi vähentää päästöjä.
Miten Keravan päästöt lasketaan?
Keravan kasvihuonekaasupäästöt koostuvat kaupungin alueen arjen päästöistä. Yritysten ja teollisuuden päästöjä ei sisällytetä kuntakohtaiseen CO₂-raporttiin.
Päästöjä syntyy erityisesti:
• tieliikenteestä
• rakennusten lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta
• jätehuollosta
Sähkön ja kaukolämmön päästöt kohdistetaan kulutuskunnalle. Jäte- ja jätevesipäästöt kohdistetaan syntypaikkakunnalle. Eri kasvihuonekaasut muunnetaan yhteismitallisiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO₂-ekv), jotta niiden ilmastovaikutuksia voidaan verrata keskenään.
Jo pienet muutokset lämmityksessä ja sähkönkäytössä vaikuttavat
Rakennusten lämmitys ja sähkönkulutus muodostavat noin kolmasosan päästöistä. Päästöihin vaikuttavat sekä energian määrä että sen tuotantotapa. Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa on pieni muutos arjessa, mutta energiankulutukseen sillä on iso vaikutus. Laitteiden sammuttaminen valmiustilasta, suihkuajan lyhentäminen ja saunan lämmittäminen harkiten näkyvät energiankulutuksessa. Omakotitalossa ilmalämpöpumpun asentaminen, lisäeristäminen tai öljylämmityksestä luopuminen pienentävät päästöjä pysyvästi ja parantavat energiatehokkuutta.
Vähemmän jätettä, pienemmät päästöt Kolmanneksi suurin kokonaisuus on jätehuolto, jonka päästöihin sisältyvät muun muassa jätteen käsittelystä ja kuljetuksesta aiheutuvat päästöt.
Tärkeintä on vähentää jätteen määrää jo ennen kuin se päätyy roskikseen. Käyttökelpoinen tavara kannattaa myydä tai lahjoittaa eteenpäin. Jos jätettä syntyy, se on hyvä kierrättää materiaalina. Sekajäte on vaihtoehto vasta silloin, kun muuta kierrätysmahdollisuutta ei ole. Kevätsiivous on hyvä hetki käydä kaapit läpi. Vaatteet ja tavarat voi lajitella myytäviin, lahjoitettaviin ja kierrätettäviin. Ehjät ja hyväkuntoiset vaatteet voi viedä kirpputorille tai lahjoittaa eteenpäin. Keravan kaupunki järjestää suosittuja kesäkirppiksiä keskustassa jälleen kesällä 2026.
Kaavoitus- ja suunnittelukatsaus 2026 on julkaistu ja luettavissa kaupungin verkkosivuilla
teksti: heta pääkkönen
Kerran vuodessa laadittavassa kaavoitus- ja suunnittelukatsauksessa kerrotaan ajankohtaisista hankkeista. Kaupunkisuunnittelu ohjaa kaupungin kehitystä ja kehittämistä ennakoimalla tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia sekä vastaamalla tämän päivän tarpeisiin. Kaupunkisuunnittelun toteuttamiseksi laaditaan yleis- ja asemakaavoja, puisto- ja katusuunnitelmia sekä rakentamiskohteiden yksityiskohtaisia rakentamissuunnitelmia.
Vuoden 2026 katsauksesta löytyy tietoa Keravan yleis- ja asemakaavahankkeista sekä infran suunnittelukohteista.
Kaavoituksessa ajankohtaisimpia hankkeita ovat keskustan asemakaavahankkeet ja tänä vuonna käynnistyvät Keravan yleiskaava 2050 sekä raidehankkeiden vaiheyleiskaava.
Infran suunnittelussa keskitytään tänä vuonna erityisesti kävelykadun uudistamiseen suunnittelukilpailun kautta ja Savion Salavapuiston perusparannukseen. Lisäksi katsaus sisältää maakuntakaavan ja rakentamislain ajankohtaisen tilanteen ja asuntorakentamisen luvut vuonna 2025.
Asemakaavahankkeet kartalla
Asemakaavassa määritellään, mitä alueelle saa rakentaa ja millä tavalla. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Kaavoitus- ja suunnittelukatsauksessa esitellään lyhyesti asemakaavoitettavien alueiden ja tulevien täydennysrakentamiskohteiden tavoitteet. Asemakaavoitettavien alueiden ja tulevien täydennysrakentamiskohteiden sijainnit on merkitty oheiseen karttaan sinisellä.
1. Asemanseutu, länsipuolinen radanvarsi
2. Asemansillan liikenneympyrä
3. Kaupungintalon kortteli
4. Kauppalantalo
5. Keskustan päiväkoti
6. Paasikivenkatu 1–3
7. Länsi-Kauppakaari
8. Porvoonkatu 20
9. Loitsutie 1
10. Metsolantie 2 ja 4
11. Tuusulantie 64–68
12. Laurintie 13 ja 15
13. Ketjutie 5
14. Moukaritie 4
15. Paasikiven Nuorisokylän säätiö
16. Koivikontie 9
17. Porvoon- ja Kaskelantien liikennejärjestelyt
18. Jokilaakson Marjomäki
19. Koillis-Kytömaa
20. Jokitie–Perkaustie
21. Keravanjoen työpaikka-alue
22. Eteläisen Jokilaakson asemakaava
23. Keravan Energian kytkinasema
24. Etelä-Nybacka
25. Tiilitehtaankatu
Ahjo
Kaskela
Ylikerava
Keskusta
Kaavoitus- ja suunnittelukatsaus 2026 on luettavissa kaupungin verkkosivuilla kerava.fi/kaavahankkeet
Infran suunnittelu- ja rakentamiskohteet kartalla
Katujen ja puistojen suunnittelutyötä tehdään kaavoitusvaiheen yleissuunnitelmien laadinnasta aina rakentamista varten tehtävien yksityiskohtaisten rakentamissuunnitelmien laadintaan saakka. Suunnittelutyössä tärkeänä osana on asukkaiden tiedottaminen ja osallistaminen. Suunnitteluhankkeiden siirtyminen rakentamiseen ja rakentamisvuosi määräytyvät kaupungin investointiohjelman mukaisesti. Infran suunnittelu- ja rakentamiskohteet on merkitty oheiseen karttaan violetilla.
1. Asemanseutu
2. Kauppakaari
3. Lapilantie 14
4. Puualhonpolku
5. Sarviniitynkatu ja Nikonkatu
6. Eteläisen Jokilaakson asemakaava-alue
7. Levonmäentie ja Hallakkokatu
8. Keskuskenttä ja -puisto
9. Hallintopuisto
10. Urheilupuiston tekonurmikenttä
11. Ilmarisen alueen leikkipaikat
12. Koivikon ulkoliikuntapaikka
13. Vesihuoltoverkoston saneeraus
14. Ylikeravantien avo-ojan tulvarakenteiden suunnittelu välillä Kurkelankatu–Suorannantie
15. Kannistonkatu ja sitä ympäröivät lähikadut
16. Sibeliuksentien alikulkukäytävän silta
17. Keinukallion hiihtosilta
18. Ylikeravantien silta
19. Ylikeravantien hulevesiviemärin siirto välillä Kalevankatu–Hiisikuja
20. Päästäisenkuja ja -polku
21. Pihkaniityn VL-alueen puistosuunnitelma
22. Sompion kenttä
23. Postlarin yritysalue
24. Keinukalliontie–Mt 148 Keravantie–Ratatie
25. Sorsakorven puistot
26. Salavapuisto
27. Savion vesihuollon aluesaneeraus
Kaleva
Kilta
Sompio
Savio
Alikerava
Nikkarinkruunu
liittyi energiatehokkuussopimukseen – Edellisellä sopimuskaudella huippuonnistuminen
teksti: anne hakkarainen
Nikkarinkruunu on liittynyt energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035. Sopimuksella sitoudumme tehostamaan toimintamme energiankäyttöä 2035 loppuun mennessä. Kehitämme pitkäjänteisesti toimintamme energiatehokkuutta ja seuraamme tavoitteen toteutumista. Sopimukseen ja sen tavoitteisiin sitoutuminen on osoitus Nikkarinkruunun vastuullisesta toiminnasta. Pienemmät energiakulut parantavat myös toimintamme kannattavuutta ja näkyvät tuloksessa.
Mikä on energiatehokkuussopimus?
Energiatehokkuussopimukset ovat sopimuksia, jotka ohjaavat energian tehokkaampaan käyttöön ja investointeihin vapaaehtoisin keinoin. Uusi sopimuskausi 2026–2035 on järjestyksessään neljäs. Energiatehokkuussopimukset ovat vuosikymmenten saatossa vakiintuneet osaksi Suomen energiapolitiikkaa, ja niillä on tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa. Yritys asettaa liittyessään sopimukseen ohjeellisen energiamääräisen (MWh) tehostamistavoitteen kaudelle 2026–2035, joka vastaa 10 % liittyjän vuotuisesta energiankäytöstä ja välitavoitteen vuodelle 2030, joka vastaa 6 % liittyjän vuotuisesta energiankäytöstä. Sopimukseen liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta.
Vastuullinen energiankäyttö
Nikkarinkruunu pähkinänkuoressa
Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu on voittoa tavoittelematon Keravan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö.
Meillä on yli 1 600 asuntoa kerros-, luhti-, rivija omakotitaloissa eri puolella Keravaa.
Tarjoamme nykyisille ja tuleville keravalaisille viihtyisiä, turvallisia ja toimivia koteja kohtuuhintaan.
Saavutimme tavoitteesta 336 %
Nikkarinkruunu oli mukana energiatehokkuussopimuksessa myös kaudella 2017-2025, jolloin energian säästötavoitteemme oli 1 189 MWh/a. Saavutimme 4 000 MWh/a eli kauden energiatehokkuustavoitteesta 336 % erilaisilla toimilla, jotka sekä toivat säästöjä että paransivat asumismukavuutta.
Yhdessä kaupungin kanssa
Keravan kaupungin ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Elina Samila aloitti tehtävässään 7.1.2026. Hänellä on kokemusta kiinteistöyhtiöistä ja niiden energiakysymyksistä. ”Olen vaikuttunut Nikkarinkruunun toiminnasta energiatehokkuuden parantamiseksi. Uskon, että uusi sopimus ja uudet tavoitteet kirittävät Nikkarinkruunua entisestään”, toteaa Samila.
Lue lisää osoitteessa energiatehokkuussopimukset.fi Vastuullinen energiankäyttö on yhteinen tehtävämme, jolla tähdätään energian tehokkaampaan käyttöön ja ilmastoteko, jolla luodaan hiilineutraalia huomista. Suomen tavoite on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.
Vapaaehtoisilla sopimuksilla toimeenpannaan energiatehokkuusdirektiivin (EED) energiansäästövelvoitetta ja vähentämään energian kulutusta.
Yhdessä enemmän
– asukastoiminta tekee asunnosta kodin
teksti: tarja ansamaa ja anne hakkarainen kuvat: nikkarinkruunu
Mikä tekee vuokrataloyhtiö Nikkarinkruunun kiinteistöistä enemmän kuin pelkän osoitteen? Vastaus löytyy usein aivan omasta talosta. Asukastoiminta on työtä oman talon asukkaiden hyväksi – ja parasta siinä on, että mukaan voi tulla jokainen, täysin vapaaehtoisesti.
Asukastoiminta tarkoittaa asukkaiden yhteistä tekemistä ja osallistumista oman taloyhteisön asioihin. Se voi olla pihatalkoita, grillijuhlia, retkiä, naapuriapua, yhteisten tilojen kehittämistä tai vaikuttamista asumisen viihtyvyyteen. Tärkeintä on yhdessä tekeminen sekä halu luoda mukava ja turvallinen ympäristö kaikkien asukkaiden hyväksi.
Kaikilla asukkailla on mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin ja vaikuttaa omaan asumiseensa. Samalla syntyy naapuriverkostoja, jotka tuovat turvaa ja laatua elämään. Pienetkin teot voivat innostaa muita ja kasvattaa yhteisöllisyyttä askel kerrallaan.
Asukastoimikunta – talon yhteishengen sydän
Asukastoimikunta ja Nikkarinkruunu järjestää asukaskokouksia kaikissa Nikkarinkruunun kiinteistöissä, ja joka toinen vuosi valitaan asukastoimikunta, jossa on vähintään kolme jäsentä. Toimikunta toimii tiedon välittäjänä ja yhteishengen luojana sekä linkkinä asukkaiden ja vuokranantajan välillä.
Nikkarinkruunussa asukastoiminta on vahvasti mukana arjessa: 46 kiinteistössä 51:stä toimii asukastoimikunta tai yhteyshenkilö. Lisäksi toimikunnilla on käytössään joka vuosi virkistysraha – yhteisen tekemisen mahdollistamiseksi. Virkistysrahan suuruus riippuu siitä kuinka monta asuntoa kiinteistössä on.
Retkiä, tapahtumia ja kohtaamisia
Viime vuosina asukkaille on järjestetty monipuolista ohjelmaa. Koulutuksia on järjestetty asukkaiden toiveiden mukaan mm. hätäensiapu– ja alkusammutuskoulutus.
Lapsiperheille on järjestetty elokuvanäytöksiä ja talvitapahtumia mäenlaskun ja grillailun merkeissä. Yhteisiä retkiä on tehty muun muassa Korkeasaareen, Luonnontieteelliseen museoon, Fazerin tehtaalle ja Porvoon joulumarkkinoille. Monet retkistä ovat olleet niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan.
Yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista on perinteinen jouluinen bingo. Yhteisiin tempauksiin kuuluu myös vuosittainen pihakilpailu, johon kaikilla kiinteistöillä on mahdollisuus osallistua. Kilpailu kannustaa asukkaita kehittämään kiinteistön yhteistä piha-aluetta viihtyisämmäksi ja omannäköisekseen – yhdessä.
Yhteisöllisyys syntyy ihmisistä
Asukastoiminta lisää ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta. Se muovautuu aina talon asukkaiden näköiseksi – yhdessä paikassa se voi tarkoittaa vilkasta tapahtumakalenteria, toisessa rauhallisempaa naapuriapua ja satunnaisia talkoita.
Yksi asia on kuitenkin varma: aktiivinen asukastoiminta parantaa koko talon yhteishenkeä. Se tekee vuokratalosta kodin.
Vesihuollon vinkit
teksti: inka tiainen
Veden säästäminen ja jätevesiviemärin oikea käyttö tukevat kestävää arkea ja auttavat pitämään vesimaksut hallinnassa. Samalla vältytään viemäritukoksilta ja turhilta kustannuksilta.
Vettä voi säästää arjessa
Täydet pyykki- ja astianpesukoneelliset kuluttavat suhteessa vähemmän vettä kuin vajaat koneelliset. Vajaatäytössä säästö- tai vajaatäyttöohjelma pienentää kulutusta. Astianpesukone käyttää yleensä vähemmän vettä kuin käsin tiskaaminen.
Suihku kuluttaa puolestaan vähemmän vettä kuin ammekylpy. Myös hanan sulkeminen saippuoinnin ja hampaidenpesun ajaksi sekä vettä säästävä suihkupää vähentävät kulutusta. Sadeveden kerääminen pihan kasteluun säästää talousvettä.
Keravan vesijohtovesi on pääosin pehmeää, ja keskikovaa vettä esiintyy lähinnä kaupungin koillisosissa. Pehmeän veden vuoksi astiapesukoneessa ei yleensä tarvita pehmennyssuolaa. Pyykinpesuaineen annostelussa veden kovuus on kuitenkin hyvä huomioida.
Seuraa kulutusta ja korjaa vuodot
Vesimittarin säännöllinen seuranta auttaa havaitsemaan vuodot ajoissa. Jos mittari pyörii, vaikka vettä ei käytetä, kyse voi olla vesivuodosta. Vuotava vesikaluste voi lisätä vedenkulutusta jopa 10–300 kuutiometriä vuodessa, mikä voi näkyä vesilaskussa merkittävästi. Vuotavat vessanpytyt ja hanat kannattaa korjauttaa
viipymättä. Myös piilovuodot ovat mahdollisia, ja niiden havaitsemisessa vesimittarin seuranta on tärkeää.
Muista ilmoittaa vesimittarin lukema
Pienkuluttajia laskutetaan kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Vesimittarin lukema tulee ilmoittaa viimeistään 30.4., 31.8. ja 31.12. tai ainakin kerran vuodessa. Lukeman voi ilmoittaa KulutusWeb-palvelussa. Ajantasainen lukema varmistaa oikean laskutuksen.
Viemäri ei ole roskis
Rasva on yleisin syy kotien viemäritukoksiin. Se jähmettyy jätevesiviemärissä ja muodostaa vähitellen tukoksen. Pannulle jäänyt rasva kannattaa pyyhkiä talouspaperilla biojätteeseen. Suuret öljymäärät voi hävittää suljetussa astiassa sekajätteen mukana. Vessanpyttyyn saa laittaa eritteiden lisäksi vain vessapaperia sekä peseytymisessä, siivouksessa ja tiskauksessa syntyvää jätevettä. Pyttyyn eivät kuulu esimerkiksi hygieniatuotteet, kosteuspyyhkeet, vanupuikot, talouspaperi, rasvat, kemikaalit tai lääkkeet.
Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin. Viemäriin joutuneet lääkeaineet voivat päätyä vesistöihin, sillä jätevedenpuhdistamoja ei ole suunniteltu poistamaan niitä.
Auto mieluiten pesupaikalle
Auto kannattaa pestä virallisella pesupaikalla, jossa pesuvedet käsitellään asianmukaisesti ja johdetaan jätevesiviemäriin. Keravan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan ajoneuvojen pesu on sallittua tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä
liuotinvapailla pesuaineilla. Pesuvedet tulee johtaa jätevesi- tai hulevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Pohjavesialueilla pesuvesiä ei saa imeyttää maahan.
Kotivara alkaa vedestä
Häiriötilanteessa vettä tarvitaan nopeasti. Juomavettä on hyvä varata noin kaksi litraa henkilöä kohden vuorokaudessa sekä lisäksi vettä ruoanlaittoon ja hygieniaan. Myös lemmikit on hyvä muistaa huomioida.
Vesihuollon häiriöistä tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla. Käytössä on myös häiriötekstiviestipalvelu, jonka avulla tiedon saa nopeasti suoraan puhelimeen. Palvelu kannattaa ottaa käyttöön erityisesti, jos puhelinnumero on salainen.
Keravan kaupunki
Palokorvenkatu 2, PL 123, 04201 Kerava
09 29 491 (arkisin klo 8-15.30)
kirjaamo@kerava.fi
Näin saat tiedon vesikatkoista
Ajantasaiset tiedot vesikatkoista ja -häiriöistä Keravalla löytyvät vesihuoltolaitoksen häiriökartasta sekä kaupungin verkkosivujen häiriötiedotteista. Äkillisistä häiriöistä ilmoitetaan myös tekstiviestillä. Varmista, että puhelinnumerosi on vesihuoltolaitoksen käytettävissä.
Lisätietoja saat verkkosivuilta: kerava.fi/vesikatkot
Ennen kuin soitat:
• Tarkista isännöitsijältä tai huoltoyhtiöltä, johtuuko katko kiinteistön korjaustöistä.
• Lämpimän veden katkoksissa ota yhteys kiinteistöhuoltoon tai energialaitokseen.
• Tarkista häiriökartasta, onko alueellasi vesikatko.
Vesihuollon asiakaspalvelu
Asiakaspalvelu on avoinna maanantaista torstaihin kello 9–11 ja 13–15. Perjantaisin asiakaspalveluun voi olla yhteydessä sähköpostitse.
puh. 040 318 2275 tai 09 294 91 vesihuolto@kerava.fi
Vesihuollon vikapäivystys
Vikapäivystys palvelee maanantaista torstaihin kello 7–15.30 ja perjantaisin kello 7–13.45 numerosta 040 318 3526.
Muina aikoina ja viikonloppuisin vikapäivystys palvelee numerosta 040 318 4140.
Sampolan asiointipiste
Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
09 2949 2745
asiointipiste@kerava.fi
Tilaa uutiskirjeemme!
Voit itse valita, mistä aihealueista haluat uutisia sähköpostiisi. Yleisuutiskirje lähetetään joka perjantai ja muut uutiskirjeet 2–4 viikon välein.
Tilausosoite: uutiskirje.kerava.fi
Seuraa kaupungin kanavia:
kerava.fi
cityofkerava
KeravanKaupunki
Keravan kaupunki - City of Kerava
KeravankaupunkiOfficial
Kuva:MikkoPirinen