KauppaSuomi | viikko 32 / 2018
44
TYÖ JA TALOUS
Mustavahakkaan tuoksuinen virvaliekki Punkaharjun Valtionhotelli on Saimi Hoyerin mielestä kansallisaarre, helmi. Saimi emännöi nyt sitä, rakkaudella lapsuutensa ja sielunsa maisemiin. Nykyiseltä nimeltään Hotelli Punkaharjun ison remontin Saimi on tehnyt suurella sydämellä. Puruvedellä voi. Kun Pariisissa koti-ikävissäni suljin silmäni puistokävelyllä, olin kuulevinani lintujen laulua. Hengitin htenä aamuna is- syvään, mutta minulle ei tultuin pyjama päällä lut hyvä olo. Suomessa ilma on kannon nokassa. Al- puhdasta, kiittää Saimi. koi sataa tihuuttaa. Tunsin, että mun kädelle sataa. Kun nuolaisin mun huulia, tunsin sateen maun. Haistoin sateen. Silloin mä tajusin, että mä oon elossa. Nämä sanat ovat Saimi Hoyerin. Näitä sanoja edelsi pari erittäin vaikeaa vuotta sairaalassa. Näitä sanoja edelsi aika, jolloin Saimi oli vain varjo. Aika, jolloin Linnanmäen vuoristorata näkyi Auroran sairaalan ikkunasta kaikkina vuodenaikoina. Tuollaisena keväänä Saimin poika sanoi ELETYN elämän ja tulevan elävilkuttavansa äidille vuoris- män solmii yhteen Punkahartoradasta, vilkutus näkyi vain ju, Saimin lapsuudenmaisema sydämen silmin. ja viimeinen leposija. Näiden Onko minusta enää kos- aikajaksojen välissä Saimi hääkaan äidiksi? Onko minusta rii elinvoimaisena virvaliekkinä enää aviovaimoksi? Näitä ky- niin äitinä, yrittäjänä kuin Saisymyksiä ja niiden vastauksia maan seudun puolestapuhujaSaimi mietti maatessaan voi- na ja kehittäjänä koti-Suomesmattomana sairaalasängyllään sa ja maailmalla. Pari vuotta sitten Saimi osti huivi päässään peittämässä oranssien luonnonkiharoiden miehensä kanssa Punkaharjun rippeitä. Valtionhotellin. Rakennus oli vuosien saatossa vaihtanut MÄ OON elossa! Nuo sanat omistajaa useampaan otteeeivät olleet oivallusta eletystä seen. Kun Saimi kuuli rakenelämästä, ne olivat oivallusta nuksen tulosta myyntiin, käyntulevasta. Eletyn elämän Sai- nistyi hanke, jota lähitienoon mi oli oivaltanut kiertäessään ja kaukaisemmatkin ihmiset huippumallina maailmalla. kauhistelivat. – Koko elämäni oli matkaPikaista haaksirikkoa povatlaukussa. Minulla tuli ikävä tiin yritykselle, jonka päätteekPuruvedelle. Minulla tuli ikävä si Hotelli Punkaharju oli saaPunkaharjulle. Kun New Yor- tettu sellaiseen viehkeyteen, kissa vuokrasin soutuveneen ja että itse Venäjän presidentti soutelin tekojärvellä, nappasin Putinkin juhlisti remontoitua vettä kousikkaan ja vein veden hotellia vierailullaan. huulilleni, tajusin, että niin ei – Lapsuudessa käytiin täällä voi tehdä New Yorkissa, mutta Punkaharjun Valtionhotellissa Teksti: Minna Stenius Kuvat: Minna Stenius ja Hotelli Punkaharju
Y
”– Vuoden paras hetki on, kun vanamo alkaa kukkia.”
monta kertaa perheellä syömässä. Tämä ei ollut se hieno hotelli, läheinen Finlandia oli. Punkaharjun Valtionhotelli on Saimin mielestä kansallisaarre, helmi, jonka pitää olla siinä, missä se on. – Tämän pitää olla sellaisessa loistossa, mikä sille kuuluu.
käydessään Punkaharjulla kesäkuussa 1803. 1840-luvulla alueesta tehtiin kruununpuisto, jonne rakennettiin kaksi metsänvartijan taloa. Niistä pohjoinen talo on Hotelli Punkaharjun historiallisesti vanhin osa. Niin Topelius kuin Runebergkin ovat ylistäneet Punkaharjun SAIMI uskoo vanhan raken- kansallismaisemaa, maisemaa, nuksen henkeen. jota toisaalla rajaa Puruvesi, – Se henki oli poistumassa toisena äärenä on Pihlajavesi. Punkaharjun Valtionhotellin rakennuksesta ihan selkeästi. PURUVESI, Pihlajavesi, PunTämä oli kaltoin kohdeltu, ei kaharju ja sienet. Siinä Saimin unohdettu, mutta aliarvostet- mantra. Tyttö sai nimensä pertu historiaansa nähden, kuvai- heen taloudenhoitajan Saimin lee Saimi vaikuttimiaan lähteä sekä mummonsa Saimin muhotellihankkeeseen. kaan. – Remontti on sydämellä Saimaan maisemista ovat kaikki nämä kolme naista. tehty, sanoo Saimi. – Kaikkeni olen täällä tehnyt Näissä maisemissa sikisi Saimin ja kaikkeni tulen tekemään. sydämeen rakkaus kotiseutunTämä tulee olemaan mun elä- sa luontoon, eritoten sieniin. mäntyö, ja tänne mä kuolen, – Sienimetsässä suurten puiden huminassa sielu ja viimeistelee Saimi. ruumis lepäävät. LOISTOSSAAN Hotelli Punkaharju todellakin nyt on. Saimi SAIMI pitää lähimaastossa on ollut mukana pienimpien- sienikursseja; syksy on Saikin yksityiskohtien suunnitte- mille vuodenajoista ehdottolussa yhdessä ystävänsä Petri masti rakkain. Sienikurssilaisia Salmelan kanssa. Ikkunaruu- tulee Italiasta saakka. Italia duissa oleva vinoneliö toistuu on Saimille toinen koti sekä kaikkialla: valaisimissa, opas- mallimaailman että isoäidin tekylteissä, kahviastioissa, juurien kautta. Sienet ja Italia käyntikorteissa, kenties vessan yhdistyvät taitavasti pastassa, lattiassakin, niin taidokkaasti jota Saimi kokkaa perheelleen. valkeat ja roosat laattakolmiot – Mun ykköstyöni on olla on ladottu. Värimaailma ja äiti. Pojillani, 9-vuotiaalla Hekhistorian aikakaudet näkyvät torilla ja 11-vuotiaalla Kaspasisustuksessa sopusoinnussa rilla on paljon harrastuksia. kaiken kanssa. Vanhempi on jalkapallopoika, Ruokasalia raamittaa val- nuorempi on kova tanssimaan tavan kokoinen kangas, joka ja rakastaa hotellia. Kaikki on toisinto vanhasta opetus- muu tulee äitiyden jälkeen, taulusta, jossa on kansallismaisema Punkaharjulta. Tuohon maisemaan ihastui jo aikanaan Venäjän keisari Aleksanteri I
Hotelli Punkaharjun ruokasalissa on paljon harkittuja yksityiskohtia. Kuva: Hotelli Punkaharju.
kuvailee Saimi elämänsä tär- net ihmiset kulkevat tänä päikeysjärjestyksiä. vänä putkessa. – Ei oikeastaan nähdä yhtään mitään, ei reaktioita eikä tunteita. Ei enää kohdata ketään. Saimi kertoo, että kohdatessaan toisen ihmisen hän antaa aina jokaisessa kohtaamisessa itsestään tosi paljon. – Jos kohdataan, niin pitää antaa kaikki tai sitten ei kohdata ollenkaan. On tärkeä juttu pystyä katsomaan toista ihmistä silmiin ja olla läsnä. Kohtaan päivässä pari sataa ihmistä. Nämä kohtaamiset ovat pieniä ihmeitä, selittää Saimi todeten samalla, että juuri tästä syystä hänen työnTYTTÄRENSÄ varttuessa isä sä on myös erittäin raskasta. antoi Saimille tärkeän elämänohjeen. Sitä hän on nou- SAIMI on huomannut, miten dattanut ymmärrettyään sen tärkeää on äitiyden, hotellimerkityksen. yrittämisen, luennoimisen, – Hämmenny pienistä ih- luonnon ja Saimaan puolesmeistä. On ihanaa, että ih- ta puhumisen ynnä muiden minen pystyy pysähtymään, töiden ja vaatimusten kesvaikkapa aistimaan lehmuksen kellä muistaa myös huolehtia tuoksun tai huomaamaan jon- omasta itsestä. Jos ei muista, kin kauniin asian talon sisällä. täytyy olla joku muistuttamasSaimia harmittaa, kun mo- sa. Tällaisia ihmisiä Saimilla on
”– Sienimetsässä suurten puiden huminassa sielu ja ruumis lepäävät.”
Kohta lähtee kyyti Hotelli Punkaharjun edestä!
Puruvesi, Pihlajavesi, Punkaharju ja sienet. Siinä Saimi Hoyerin mantra. Kuva: Hotelli Punkaharju.