KauppaSuomi | viikko 31 / 2016
40
SAA SANOA
Ota kantaa, herätä keskustelua
Lähetä teksti: reetta.ahola@kauppasuomi.fi
Mielipiteesi on vapaa
K
auppaSuomi -lehti avaa diassa tämän päivän Suomessa näin kaikille avoimet mielipide- ei välttämättä aina ole. sivut. Sana on sivuillamme Hyvä lukija, lähetä naseva, kortodellakin vapaa. Valtame- keintaan 2 500 – 3 000 kirjainmer-
kin pituinen mielipidekirjoituksesi lisäävät kirjoituksen luettavuutta. varustettuja mielipidekirjoituksia. osoitteeseen reetta.ahola@kauppaLiitä mielipidekirjoituksesi mu- Myös kuvasi on tervetullut kirjoisuomi.fi tai toimitus@kauppasuomi. kaan yhteystietosi. Julkaisemme ai- tuksesi yhteyteen. Mielipiteesi on fi. Otsikoi kirjoituksesi, ja väliotsikot nostaan kirjoittajan omalla nimellä vapaa. Tervetuloa keskustelemaan.
Digi tuli, ura suli Suomi areenalla
S
uomi nukkui, kun tuotantotaloutemme olisi pitänyt avartua jälkiteolliseen aineettomaan investointiin pohjaavaan aikaan. Esim. Ruotsille luova talous on talouden veturi, mutta Suomi yhä etsii IPR -strategiaa. Patenteilla ja tekijänoikeuksilla tuotetaan nyt jo 15 % maailmantaloudesta, mutta meillä rehottaa ulkomainen brändi-, levy- ja elokuvateollisuus. Esim. musiikin digijakelu vie kaikki eurot ulkomaille ja niitä palautuu tekijöille promilleja. Alan raportoima kasvu on miinusta Suomelle! Vastavoimaa ei ole, koska kotimaisen infran luomiselle ei ole taloudellisia edellytyksiä. Tekijänoikeusinvestointi on näet työkulu, joka ei synnytä vakuutta ja varallisuutta, vaikka sen ansainta on suojattu 70 vuodeksi. Rahoitusta ei saa, koska viranomainen ei ymmärrä sen ansaintaa. Edes aiemmat menestystuotteet eivät kelpaa uuden tuotannon rahoituksen vakuudeksi. Ristiriita on kestämätön. Riskirahoitukseen syntyisi terve suhde, jos kuuden miljardin vuosittainen työttömyysmeno näkyisi työ- ja elinkeinoministeriön orgaanien tappiona. Kilpailua vääristävät tuet ja holhoava yritysrahoitus ovat todellista riskiä. Suomi on myös suurpääoman veroparatii-
si, koska ”arvoton” kehitystyö voi synnyttää miljardiomaisuuden verovapaasti ulkomaille. Rovio ja Supercell ovat osoittaneet, kuinka miljoonatappio kääntyy miljardivoitoiksi. Niistäkin iso osa meni ulkomaille ”riskinjakona”. Yritykset eivät voi siirtyä digitalisaatioon kansliapäätöksellä, vaan sekin vaatii mittavan työinvestoinnin. Kilpailukykyyn asti yltävät aineettomat kehitystyöt vaativat useamman vuoden. Yritys ei voi teettää arvotonta työtä ajautumatta selvitystilaan. Vastuuksi pitää riittää työn organisointi ja kohtuullinen riskinjako. On ryhdyttävä puhumaan työn, ei yrityksen rahoittamisesta. Aineettoman työn osaajien luovuus pitää vapauttaa työttömyydestä kerryttämään kotimaista, aineetonta varallisuutta. Suomi on jo epäonnistunut, joten riskiä ei ole, ellei sellaisena pidetä luovien alojen yritysten ja sen duunareiden mahdollisuutta kasvaa ryysyistä rikkauteen. Erkki Puumalainen toimitusjohtaja •
D-vitamiini ehkäisee sydäntauteja
N
oin 25 000 suomalaista saa tänäkin vuonna sydäninfarktin, ja noin 13 000 kuolee siihen. Sydäninfarkti johtuu sepelvaltimotaudista. Sen merkittävä syytekijä on piilevä D-vitamiinin puute, ilmenee uusista tutkimuksista. Tietokonekuvauksin voidaan todeta alkava, vielä oireeton keski-ikäisten miesten sepelvaltimoiden kovettuminen, johon liittyy D-vitamiinivaje, kertoo amerikkalainen tutkimus. Siihen osallistui lähes 200 miestä, iältään 40–49 vuotta. Kaikilta kuvannettiin sepelvaltimot ja mitattiin seerumin D-vitamiinin pitoisuus, joka suomalaisissa laboratorioissa merkitään S-D-25. Puutteen rajana pidettiin 50 nanomoolia litrassa (nmol/l). Mahdollista sepelvaltimoiden kalkkiutumista tutkittiin Pittsburghin yliopistoklinikassa tietokonetomografialla. Alkava sepelvaltimotauti todettiin 27,2 prosentilla ja D-vitamiinivaje kymmenellä prosentilla miehistä. Sepelvaltimotautiin sairastuneet olivat muita vanhempia ja tukevampia, he myös tupakoivat enemmän. Heillä ilmeni kolme kertaa muita useammin D-vitamiinivaje. ”Keski-ikäisten miesten D-vitamiinivaje (S-D25 alle 50 nmol/l) liittyy alkavaan subkliiniseen sepelvaltimotautiin”, päättelivät tutkijat. Lähes 1500 oululaisen sydänpotilaan tutkimuksessa ilmeni äsken, että valtaosalla heistä oli aivan liian vähän D-vitamiinia veressään, alle 75 nmol/l. Monien pitoisuus oli alle 50 nmol/l ja jopa alle 30 nmol/l. Mitä pienempi veren D-vitamiinin pitoisuus oli, sitä huonommin sydän toimi, totesivat sydänlääkärit. D-vitamiinin piilevä puute altistaa lapsia myöhemmin elämässä sepelvaltimotaudille ja
sydänkohtauksille. Asiaa selvitti työryhmä, jossa oli tutkijoita Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoista, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sekä Melbournen Royal Children’s Hospital -sairaalasta. D-vitamiinivajeen ja valtimoiden kovettumisen välillä vallitsi yhteys riippumatta perinteisistä sydänriskitekijöistä, kuten verenpainetaudista, tupakoinnista, kolesterolista ja ylipainosta. Lääkäriseura Duodecim välitti tiedotusvälineille uutisen, jonka otsikkona oli D-vitamiini vähyys saattaa suurentaa aikuisiän sydäntautiriskiä. Tätä seikkaa ei ole lainkaan otettu huomioon D-vitamiinin saantisuositusta annettaessa. Niinpä se on aivan liian pieni valtimonkovetustaudin ehkäisyä ja hoitoa ajatellen. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt jättivirheen pitäessään D-vitamiinin saantisuosituksen liian pienenä. Tähän asti on kuviteltu, ettei kesällä tarvitse ottaa D-vitamiinia purkista. Tämä käsitys on osoittautunut virheelliseksi sitä mukaa, kun on käynyt selväksi, että veren D-vitamiinin pitoisuuden tulee olla mielellään 75–150 nmol/l, mikä vähentää lähes kaikkien akuuttien ja kroonisten tautien riskiä. Turun yliopiston tutkimus osoittaa, että joka kolmas nuori ja keski-ikäinen potee edelleen D-vitamiinin puutetta, vaikka noudattaisi viranomaisten saantisuositusta. Matti Tolonen Lääketieteen ja kirurgian tohtori •
Suu säkkiä myöten
S
uomi elää jo nyt savijaloilla velkojensa kanssa. Kreikka, Italia eikä moni muukaan Euroopan maa pysty koskaan maksamaan velkojaan. Tässä tilanteessa hallitsematon maahanmuutto on myrkkyä, joka polttaa altaan kaiken. Suomi on monella tavalla valmis. Ei ole mitään mahdollisuutta kuluttaa niin paljon enemmän, että kansantuote voisi enää merkittävästi lisääntyä. Eikä meillä ole oikeutta ottaa lisää velkaa voidaksemme säilyttää nykyisen kulutuksen määrän. Meillä on vastuu omia lapsiamme ja tulevia sukupolvia kohtaan. Eläkejärjestelmä perustuu jatkuvaan reaalipalkkojen kasvuun. Jos kasvua ei ole, eläkelupauksia ei voida pitää. Suomen bruttokansantuote BKT oli viime vuonna 207 miljardia euroa. Vuodesta 2007 BKT:n määrä on laskenut joka vuosi keskimäärin 0,8 %. Jos lasku jatkuisi samanlaisena, BKT olisi vuonna 2100 105 miljardia euroa. Jos BKT kasvaisi joka vuosi 2 %, se olisi vuonna 2100 nykyrahassa 1115 miljardia eli yli viisi kertaa nykyistä enemmän. Mikäli väestömäärä maahanmuuton takia kasvaa, tulisi BKT kasvun lisääntyä väkimäärän kasvun suhteessa, sillä muutoin suomalaisten hyvinvointi alenisi. Jokainen ymmärtää, ettei BKT voi kasvaa tästä iäisyyteen. Mitä kuluttaisimme enemmän. Jos siirrymme syömään kaviaaria, se loppuu maailmasta. Emme voi asua viidessä asunnossa, emmekä ajaa viittä autoa – ainakaan samanaikaisesti. Uusia keksintöjä tulee, mutta ne vähentävät työpaikkoja kuten automaatio ja Internet on jo tehnyt. Niiden tuomat voitot siirtyvät ulkomaille. Suomen kohtalona on köyhtyä. Eikä uutta Nokiaa kannata haaveilla. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa on ollut vain kaksi suurta kannattavuusloikkaa: sähkön käyttö puunjalostuksessa sekä Nokia. Vaikka peliyhtiö Supercell on ollut valtaisa onnistuminen, ei se eikä koko peliala pelasta Suomea. Työntekijöitä Supercellillä on Suomessa alle 200. Suomen päättäjien tulee vähentää rajusti nykyisiä julkisia menoja. Kulutuksen hallittu vähentäminen voi tarkoittaa kaikille parempaa elämää. Velkakello mittaa valtion velan määrää ja on ylittänyt 100 miljardin euron rajan (12.7.16 103 mrd). Valtiokonttorin mukaan valtion velka 30.6.16 on 98 miljardia. Parempi mittari on kuitenkin julkinen velka, joka kattaa myös kuntien velat. Se ylitti viime vuonna 130 miljardin euron määrän. Velka on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Kotitalouksien velat ovat 138 miljardia euroa, mikä on 1,25 kertaa enemmän kuin kotitalouksien tulot vuodessa. Yritysten velat ovat 228 miljardia euroa. Suomen valtio on antanut velkaa ja taannut velkoja monelle taholle miljardeittain. Suomen osuus Kreikan rahoista on 4,5 miljardia euroa. Kreikka ei tule koskaan maksamaan mitään velkoja, joten nekin rahat ovat haihtuneet savuna ilmaan. Julkisesta velasta puuttuu eläkevastuuvelka, joka on noin 700 miljardia euroa. Eläkeläisille (nykyisille ja tuleville) on annettu lupaus siitä, että eläkkeet maksetaan. Tämän lupauksen arvo on nelinkertainen sijoitusvaroihin verrattuna. Sijoitusvarojen määrä oli 178 miljardia euroa maaliskuun 2016 lopussa. Eläkkeet voidaan maksaa vain mikäli Suomen kansantalous kasvaa ja tehdyt eläkevarojen sijoitukset ovat voitollisia. Olemme eläneet yli varojemme. Velka on kasvanut nopeammin kuin BKT. Samalla olemme tuhlanneet edellisten sukupolvien työn tulokset myymällä kansallisvarallisuutemme, jopa pilkkahintaan (Fortum). Vuosina 1990-2015 Suomen
julkinen velka on lisääntynyt 118,5 miljardia euroa. Viitenä huippukasvun vuotena on lyhennetty yhteensä 6,5 miljardia euroa. Lisävelkavuosina velkaa on otettu 125 miljardia. Tuo lyhentäminenkin on harhaa, koska samaan aikaan valtion omaisuutta myytiin 16,2 miljardilla eurolla. Sattumalta juuri vuonna 1990 ensimmäiset somalit tulivat Moskovan junalla Suomeen. Suomen kurjaa tilannetta ei tietenkään voi laittaa somalien syyksi, mutta humanitäärinen maahanmuutto on niin tuhoisaa julkiselle taloudelle, että se oli juuri se heinänkorsi, joka katkaisi kamelin selän. Suomi on antanut kehitysapua vuosina 1990-2015 yhteensä 16,4 miljardia euroa. Jos yksinkertaistetaan ja pidetään vuotta 1990 vuotena nolla, jolloin Suomi alkoi maksamaan maahanmuutosta ja vuotuiset menot olisivat nousseet tasaisesti 2 miljardiin vuonna 2014 ja viime vuonna noussut suuren invaasion takia 3 miljardiin, on humanitääriseen maahanmuuttoon varovaisesti laskien käytetty samana aikana 23 miljardia ja sen korkoihin 4 miljardia euroa. Suomen valtion (ilman kuntien) velasta 98 miljardia siis puolet 47 miljardia euroa on aiheutunut toimimattomasta kehitysavusta ja humanitäärisestä maahanmuutosta. Todellisuudessa meidän sukupolvemme ei ole auttanut ketään, vaan siirtänyt kaiken hyväntekeväisyytensä taakaksi tuleville suomalaisille. Valtiovelan korot 1,6 mrd eur (2016 ennuste) ovat kokonaan pois suomalaisten hyvinvoinnista. Korkojen määrä on suurempi kuin maahanmuuttoa valvovan sisäministeriön kaikki vuoden menot 1,3 mrd euroa. Esimerkillisenä siirtomaana olemme maksaneet Venäjän energiatuotannosta 4,3 miljardia euroa ja saaneet sieltä ruplia, joilla on maksettu sijoituksen aiheuttamien velkojen korot. Olemme EU:n nettomaksaja (vuonna 2014 0,8 miljardia). Olemme antaneet ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskella ilmaiseksi. Suomi on velkainen valtio, jota sijoittajat riistävät surutta. Voitot siirretään usein veroja maksamatta erilaisin keplotteluin veroparatiiseihin. Suomalaisille jää maksajan rooli. Valtion tuloveroa maksoi vuonna 2013 noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Yli puolet suomalaisista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa ansiotulo-, pääoma- ja kunnallisveroja. Valtion ja kuntien työntekijät saavat palkkansa verorahoista. Heitä on 644.000. Valtion ansiotuloveroa maksavia yksityissektorin työntekijöitä, jotka vastaavat Suomen hyvinvoinnista yhdessä yritysten kanssa, on noin 600.000. Toki kaikki maksavat kulutuksestaan erilaisia veroja, kuten arvonlisäveroja. Työttömien määrä on virallisesti 298.000 toukokuussa. Kun huomioidaan tukityöllistetyt ja erilaisissa työvoimapoliittisissa järjestelyissä olevien määrät, työttömiä on lähemmäs puoli miljoonaa. Maahanmuuttoinvaasion jälkeen on käytetty resursseja tänne tulleiden tempputyöllistämiseen, vaikka suuri osa tulijoista ei edes saa jäädä Suomeen. Mutta temputkaan eivät kauaa auta. Automaatio ja internet yhdessä globalisaation kanssavievät työpaikat. On mahdotonta ennustaa, mitä meillä on edessä, ja juuri siksi meidän tulee elää suu säkkiä myöten. Jotta meillä olisi edes vähän liikkumavaraa maailman myllerryksissä. Kirjoitus on toimituksen, kirjoittajan luvalla tekemä lyhennelmä KHT-tilintarkastaja Pauli Vahteran Iltalehden netissä julkaisemasta blogista. •