Issuu on Google+

a t o k n u v s a K at tik or ke Ro va ni em en am m

ak ou lu n tie do tu sle

Ro va ni em i

ht i | sy ks y 20 11

ie d Sc ie nc es New U ni ve rs ity of Ap pl

s M ag az in e | Au

tu m n 20 11

kotaa RAKENTAMAAN Kokemuksesta Oppimalla Tulevaisuuden Avaimet BUILDING A KOTA

Keys to the Future by Learning from Experience

LUMI- JA JÄÄrakentamisesta

oppeja työelämää varten Knowledge for working life from snow and ice construction


Sisältö | Contents 3

Pääkirjoitus Editorial

4–5

KOTA – Lapin tulevaisuuden menestystekijä KOTA – a success factor of Lapland’s future

6–7 Insinöörit etsimässä tulevaisuuden avaimia Engineers are looking for the keys to the future 8 – 9 Teoriasta käytäntöön:Tokkana kohti uutta opiskelutyyliä ProTokka – learning by doing 10 – 11

Lumi- ja jäärakentamisesta oppeja työelämää varten Knowledge for working life from snow and ice construction

12 – 13

Miten onnistuu opiskelu ja työ samaan aikaan? How does combining studies and work turn out?

14 – 15

Outi Lehtiniemi - kansainvälinen lappilainen tähtää Barentsin osaajaksi An international Laplander will be a Barents specialist

16 –17

Kuinka napapiirillä opiskelu johtaa verkkokaupan tekijäksi Afrikkaan? How studying on the Arctic Circle leads to online marketing in Africa?

18 – 19

Yrityskahveilla kohtaavat tietotekniikka-alan yritykset ja opiskelijat Students meet entrepreneurs at Business Coffees

20 – 21

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Rovaniemellä – Opiskelijat tapahtumaa toteuttamassa University of Applied Sciences’ Finance and Administration Days in Rovaniemi – students took part in the event’s implementation

22 – 23 Tietotekniikan opiskelija Ville Vainikka palkittiin onnistuneesta vaihdosta Itävallassa Ville Vainikka was awarded for his student exchange

Kasvun kota Julkaisija | Publisher Rovaniemen ammattikorkeakoulu | Rovaniemi University of Applied Sciences Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Puh. | Tel. +358 (0) 20 798 4000

Taitto | Layout Mainostoimisto Seven-1

Päätoimittaja | Editor-in-Chief Pasi Kokko

Painopaikka | pRINTED BY Sevenprint ISSN 1458-719X

KÄÄNNÖKSET | translations Keith Kosola

Seuraava numero ilmestyy keväällä 2012. The next issue will be published in spring 2012.


Lapin ammattikorkeakoulun

rakentaminen käynnistyy

Pääkirjoitus | editorial

Sopimuspalautteessaan 5.10.2011 opetus- ja kulttuuriministeriö esitti Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluille ja niiden ylläpitäjille, että selvitetään ”onko olemassa olevan yhteistyörakenteen pohjalta edellytyksiä muodostaa yksi ammattikorkeakoulu”. Viesti oli selkeä: pankaa Lapin kaksi ammattikorkeakoulua yhteen.

Martti Lampela Rehtori | President

Pääministeri

Kataisen hallitusohjelman perusteella tätä viestiä oli jo ounasteltu; olivathan esitetyt määrärahaleikkaukset sen verran kovia. Koko valtakunnan tasolle laskettuna leikkaukset merkitsisivät 3-4 keskikokoisen ammattikorkeakoulun lakkauttamista. Loppukesän aikana asiasta käytiin alustavia keskusteluja korkeakoulukonserniyhteistyön puitteissa. Sopimuspalaute kertoi omaa karua kieltään: Lapissa määrärahaleikkausesitykset tarkoittivat viidenneksen vähennystä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamääriin vuodesta 2013 lähtien. Toteutuessaan vähennysesitys kirpaisisi erityisesti hyvässä kehitysvaiheessa olevia Lapin korkeakoulukonsernin instituutteja, Pohjoisen kulttuuri-instituuttia (60 aloituspaikkaa) ja Matkailualan tutkimusja koulutusinstituuttia (20 aloituspaikkaa). Toinen ihmetystä herättävä leikkausesitys kohdistui tekniikan ja liikenteen alaan (60 aloituspaikkaa). Olimme aiemmin käyneet esittelemässä kaivosinsinöörikoulutuksen järjestämiseen liittyvää yhteistyöhanketta

ministeriössä. Siihen osallistuvat Kajaanin, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut. Saimme hankkeellemme ministeriön varauksettoman kannatuksen ja tuen. Siitä huolimatta leikkausesitys kohdistui koulutusalaan, jota olimme kehittämässä nimenomaan elinkeinoelämän vaatimuksesta. Elimme aina syyskuun alkuun asti hyvässä uskossa, että opetus- ja kulttuuriministeriön kehuma ja kannustama konserniyhteistyö suojaisi jollakin tavalla Lapin ammattikorkeakoulutuksen olemassaoloa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Korkeakouluista suurimmat leikkausesitykset kohdistuivat Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun ja siellä erityisesti Tornion toimipisteeseen. Kemi-Torniossa vähennystä aloituspaikkoihin tulisi 180 paikan verran ja Rovaniemellä 30 paikkaa. Lapin korkeakoulukonsernin rakentaminen on ollut kaikesta huolimatta menestystarina. Se on selvästi lisännyt ja parantanut alueen korkeakoulujen välistä yhteistyötä.Yhteistyön konkreettisina tuloksina ovat yhteiset instituutit, yhteinen kirjasto ja kielikeskus sekä palve-

lukeskus. Asioiden vieminen eteenpäin on kuitenkin ollut aivan liian hidasta. Se on puolestaan johtunut erittäin monimutkaisesta ja moniportaisesta päätöksentekorakenteesta. Tosin aika ajoin on käynyt mielessä, että onko eri tahoilla ollut haluakaan edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä Lapissa. Molemmat ammattikorkeakoulut antavat vastauksensa sopimuspalautteeseen 17.2.2012 mennessä. Silloin esitämme yhdessä, millainen ammattikorkeakoulutuskoulutusrepertoaari Lapissa tulisi olla. Toivon, että terve maalaisjärki voittaa tässäkin asiassa. Uuden ammattikorkeakoulun rakentaminen alkoi Torniossa 28.10.2011. Tuolloin pidettiin asiaa valmistelevan työryhmän ensimmäinen kokous. Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmän puheenjohtaja Arvo Jäppinen johtaa työryhmän työskentelyä. Uskon, että hänen johdollaan saamme aikaan ammattikorkeakoulun, jossa yhdistyy lappilainen ammattikorkeakoulutuksen osaaminen työelämän tarpeita tyydyttävällä tavalla.

Building a Lapland University of Applied Sciences begins In its October agreement feedback, the Ministry of Education and Culture presented to Rovaniemi and Kemi-Tornio Universities of Applied Sciences and their maintainors that they should investigate whether “the existing collaborative structure provides the prerequisites for forming one university of applied sciences.” The message was clear: merge Lapland’s two universities of applied sciences. The agreement feedback laid out the harsh facts: proposed cuts in appropriations in Lapland will mean twenty percent less starting places in the universities of applied sciences from 2013 on.

Until the beginning of September, we believed collaboration within the consortium – praised and encouraged by the Ministry of Education and Culture – would somehow safeguard the existence of Lapland’s university of applied sciences education. However, this did not happen. The largest proposed cuts target Kemi-Tornio University of Applied Sciences, and particularly its Tornio unit. Kemi-Tornio would lose 180 starting places and Rovaniemi would lose 30. Nonetheless, building the Lapland University Consortium has been a success story. It has clearly increased and enhanced collaboration

between the region’s higher education institutions. Joint institutes, a joint library and language centre and a service centre are concrete outcomes of this collaboration. Building a new university of applied sciences began in Tornio on 28.10.2011 with the first meeting of a preparatory work group. I believe we will create a university of applied sciences that unites the know-how of Lapland’s university of applied sciences education in a way that satisfies the needs of working life.

Kuva | Photo by: Anssi Jokiranta, Lapin Kansa kasvun kota | autumn 2011

3


Lapin tulevaisuuden menestystekijä

Maailma muuttuu nopeasti ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu sen mukana. Muutostenkin keskellä tai juuri niiden vuoksi RAMK kiinnittyy yhä vahvemmin pohjoiseen toimintaympäristöönsä.

Työelämän tarpeet muuttuvat ja RAMK vastaa näihin muutoksiin nopeasti.Vuonna 2013 RAMK ottaa käyttöön uuden opetussuunnitelmansa. Tämä suunnitelma pohjautuu RAMKin vuoden 2020 strategiaan. Strategian mukaan ammattiosaamisen kehittyminen edellyttää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämistä uudeksi oppimisnäkemykseksi.

Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja | Director of Education Development

RAMK on ensisijaisesti

olemassa alueen ihmisiä, työelämää ja yrityksiä varten. Ilman vahvaa elinkeinoelämää ei ole veronmaksajia eikä ole koulutustakaan. Muiden ammattikorkeakoulujen tapaan RAMK kouluttaa yhteiskunnan avainalojen perusosaajat. Insinöörit, tradenomit, sairaanhoitajat ja muut ammattikorkeakouluista valmistuvat ylläpitävät ja kehittävät yhteiskunnan keskeisimpiä toimintoja.

4

kasvun kota | syksy 2011

Haemme ratkaisuja työelämän ongelmiin RAMKin uusi oppimisnäkemys tunnetaan nimellä KOTA (Kokemuksesta Oppimalla Tulevaisuuden Avaimet). Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat. Opetuksen sijasta keskeistä on oppiminen. Oppiminen on asioiden mieleen painamisen sijaan ammatillisten ongelmien tutkimista ja haasteellisen työn tekemistä. Oppiminen tapahtuu monipuolisissa ja vaihtelevissa oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjä ovat RAMKin kampusten lisäksi mm. laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöä ja oppimisprosessia. Aidot

työelämän ilmiöt luovat perustan ja oppimisympäristön tiedon muodostumiselle. Lähtökohtana tukea yritteliästä asennetta Oppimisnäkemyksen uudistamisen yhtenä tavoitteena on lisätä koulutuksen vetovoimaa sekä saada lisää tutkintoja. Samaan aikaan tavoitteena on vastata elinkeinoelämän tarpeisiin ja synnyttää uudenlaista osaamista yrityksiin ja työelämään. Kansainvälistymisen lisäksi uudessa opetussuunnitelmassa erityistä painoa annetaan yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiselle sekä kestävän kehityksen periaatteille. Yritteliään asenteen tukeminen ja kasvattaminen on KOTAn lähtökohtia. Pedagogiset ratkaisut ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteiden noudattaminen edistävät yritteliään asenteen kasvua. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistyminen KOTAssa mahdollistaa uusien tuote-, palveluja yritysideoiden kehittymisen. Hyvät ideat viedään käytäntöön liiketoimintaosaamisella, joten tuotteistus-, markkinointi- ja myyntitaidot sisältyvät kaikkien RAMKin opiskelijoiden ammattiopintoihin.


RAMKin uusi oppimisnäkemys tunnetaan nimellä KOTA (Kokemuksesta Oppimalla Tulevaisuuden Avaimet)

KOTA – a success factor of Lapland’s future The world is rapidly changing, and Rovaniemi University of Applied Sciences is changing with it. In the midst of changes, or precisely because of them, RAMK is becoming more strongly connected to its northern operating environment. RAMK exists primarily for the region’s people, working life and businesses. Without a robust business sector there would be no taxpayers and no education, either. Like other universities of applied sciences, RAMK educates basic specialists in key fields. Engineers, bachelors of business administration, nurses and other university of applied sciences graduates maintain and develop society’s most central functions. The needs of working life change, and RAMK responds to these changes quickly.

In 2013 RAMK will introduce its new curriculum. This curriculum is based on RAMK’s 2020 strategy. According to the strategy, development of professional skill requires combining education, research and innovation into a new view of learning. We are looking for solutions for problems in working life RAMK’s new view of learning is referred to as KOTA (Kokemuksesta Oppimalla Tulevaisuuden Avaimet = Keys to the Future by Learning from Experience). Problems encountered in working life form the starting point for problem-based learning. Learning, not teaching, is most important. Learning consists of analysing professionrelated problems and doing challenging work,

not memorising things. Learning takes place in diverse, changing learning environments. In addition to RAMK’s campuses, they include laboratories, virtual environments, surroundings offered by international partners and research, development and innovation projects. One objective in renewing the view of education is to increase RAMK’s attractiveness and produce more degrees. At the same time the goal is to respond to the needs of industrial life and create new types of know-how for businesses and working life. In addition to internationalisation, the new curriculum will place special emphasis on entrepreneurship and business knowhow as well as the principles of sustainable development.

kasvun kota | autumn 2011

5


Insinöörit etsimässä

Pilotista saamamme palaute kertoo siitä, että olemme valinneet oikean, oppimista edistävän ja työelämää palvelevan tien muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi.

tulevaisuuden avaimia RAMK on strategiansa mukaisesti siirtymässä uuteen oppimisnäkemykseen KOTAAN. KOTA antaa opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla rohkeasti, tehdä yhdessä ja jopa erehtyä ja oppia virheistä. Opettajan tehtävänä on ohjata ja valmentaa opiskelijaa oppimisessa. Työelämä on yhä vahvemmin mukana, koska oppimisen lähtökohtana ovat työelämän ilmiöt ja siellä tarvittava tieto. Syksystä 2011 alkaen RAMKissa on käynnistetty useita uuden oppimisnäkemyksen pilotteja. Piloteilla kerätään arvokasta tietoa työelämältä, opiskelijoilta ja opettajilta toiminnan kehittämiseksi. Tässä artikkelissa kerromme yhdestä pilotista ja siitä saaduista kokemuksista Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa (Insinööri, ylempi AMK). Inhimillisten voimavarojen hallintaa opitaan yhdessä Pilotissa on yhdistetty esimiestyön ja osaamisen johtamisen opintojaksot yhdeksi kokonaisuudeksi. Jo alkuvaiheessa pilotin suunnitteluun kutsuttiin mukaan lappilaisia työelämän edustajia kertomaan näkemyksiään osaamistavoitteista. Keväällä 2011 pidetyissä työpajoissa rakennettiin opetuksessa käytettävät työelämän aidot ongelmat ja toteutus rakentui syklinä näille yhdessä muotoilluille viidelle ongelmalle. Ongelmista rakennettujen oppimistehtävien vastausten etsiminen ajoittuu syyskuu-joulukuulle. Syksyllä opiskelemaan valitut 30 opiskelijaa on jaettu kolmeen ryhmään, ja ryhmille on nimetty tutorit eli ohjaavat opettajat. Opiskelijat saavat ensimmäisessä tutoriaalissa eteensä työelämän tilanteita mukailevan tai siellä nimetyn ongelman, jota he lähte-

6

kasvun kota | syksy 2011

vät yhdessä ratkaisemaan tutorin ohjaamana. Opiskelijat ideoivat ja tuottavat kokemustensa pohjalta oppimistehtävään liittyviä asioita. Jokaisen ideat huomioidaan kokoamalla yhteinen ryhmittely yksittäisistä näkemyksistä. Tämä ryhmittely on pohjana yhdessä rakennettavalle oppimistehtävälle. Opiskelijat lähtevät toteuttamaan itsenäistä ja monipuolista tiedonhankintaa löytääkseen vastauksia ja ratkaisuja laadittuun ongelmaan. Toisessa tutoriaalissa noin 1–3 viikon kuluttua he kuvaavat tiedonhakuprosessiaan ja rakentavat eri näkökulmista yhteisen, hyvin perustellun vastauksen. Tutoriaalien välillä opiskelijoiden oppimisympäristöt ovat monipuolisia, esimerkiksi työelämä, kirjasto ja virtuaaliset tilat. Oppimistapahtuma ei ole sidottu luokkahuoneeseen, vaan opiskelu tapahtuu osittain tai kokonaan erilaisissa verkkoympäristöissä yksin tai yhdessä toisten kanssa. Opiskelijat vaihtavat ajatuksiaan, oppimisen ideoita blogikeskusteluissa ja työstävät yhteistä vastausta wikisivustolle. Kokemuksia oppimisesta ja pilotista Uudenlaisen toteutuksen vastaanotto on ollut myönteinen niin opiskelijoiden, työelämän kuin opettajien mielestä. Mukana olevien YAMK-opiskelijoiden – tulevaisuuden asiantuntijoiden – arviot ja näkemykset ovat

edenneet varovaisesta innostuksesta varsin nopeasti mukaansa tempaavaksi, osallistavaksi toiminnaksi. Opiskelija Sirpa Pylväs kiteyttää kokemuksiaan seuraavasti: - Koulutusohjelmassa kokeiltavasta opetusmenetelmästä ei minulla ollut mitään ennakkotietoa. Jos se olisi ollut tiedossa hakuvaiheessa, olisi varmaan houkutellut vain enemmän koulutusohjelmaan hakemista. - Oppimistehtävien aihealueet tukevat todella hyvin työelämän johtamistyötä. Tutoriaalitapaamiset ja aineiston tuottaminen on jaettu sopivissa suhteissa. On läsnäoloa eli vuorovaikutusta ryhmänä, vapaamuotoista kommentointia blogissa tajunnanvirtaperiaatteella ja reaaliaikaista tuotoksen käsittelyä Wikissä. - Tutoriaalityöskentely perustuu pitkälti alun henkeen ja vuorovaikutukseen ryhmän sisällä ja tutorohjauksen välillä. Kun ohjaus on onnistunut, sopivasti neuvova, ohjaava ja puuttuva, saa ryhmä siitä todella hyvää ohjenuoraa ja intensiteettiä eteenpäin menemiselle. - Mielestäni ryhmän henki on ollut hyvä, antoisa, avoin ja jopa humoristinen. Tutorin työskentely on antanut riittävän tiedon oppimisen edistymiseen ja tehnyt sen selkokielisesti. Kokonaisuutena koko ongelman-


Opiskelijat on jaettu kolmeen ryhmään, ja ryhmille on nimetty tutorit eli ohjaavat opettajat. Opiskelijat saavat ensimmäisessä tutoriaalissa eteensä työelämän tilanteita mukailevan tai siellä nimetyn ongelman, jota he lähtevät yhdessä ratkaisemaan tutorin ohjaamana.

ratkomistapa on antanut uusia tapoja avata samankaltaisia ongelmia todellisessa työelämässä. Sekä ryhmässä roolitetut tehtävät ja sovitut jokaisen puheenvuorot ja kannanotot ovat antaneet omaan esiintymiseen varmuutta ja tietoisuutta omien ajatusten julkituomisesta. Tutorit Kangastie, Kylänen ja Kärnä toteavat yhteisenä kokemuksenaan seuraavaa: - Pilotista saamamme palaute kertoo siitä, että olemme valinneet oikean, oppimista edistävän ja työelämää palvelevan tien muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi. Tämän kokeilun myötä myös me tutorit olemme oppineet ja kehittäneet omaa osaamistamme. Haasteena tutorin työssä on, kuinka toteuttaa ohjausta riittävästi ja oikeaan aikaan.

”ME”-he

nki

Engineers in search of

keys to the future Since the autumn of 2011, several pilot projects incorporating a new view of learning have started at RAMK. To develop RAMK’s operations, the pilot projects are gathering valuable information from working life, students and teachers. One of the pilot projects was implemented in the Master’s Degree Programme in Management of Technological Competence (Master of Engineering). The pilot project combined two study units into one entity named Human Resources Management. In the very first phase of planning the pilot project, representatives from working life in

Lapland were invited to offer their views on the types of competence that should be sought. Authentic problems in working life were constructed for teaching purposes in workshops held in the spring of 2011. Learning exercises for studentdriven problem solving will take place in September-December. The new type of implementation has been positively received by the students, working life and teachers. The evaluations and views of participating RAMK students - future specialists - have very quickly evolved from wary interest to inspirational, participative activity.

Mika Kylänen Yliopettaja | Principal Lecturer

Veikko Kärnä Yliopettaja | Principal Lecturer

Helena Kangastie Lehtori, kehittämispäällikkö | Senior Lecturer, Head of Development

kasvun kota | autumn 2011

7


Kuvat: Jorma Mölläri

Tokallinen kokemuksia – opettamisesta oppimisen johtamiseen Kolmen lukukauden

ja parinkymmenen toimeksiantajalle suoritetun projektin jälkeen on aika tarkastella liiketalouden työelämäläheisen ryhmän osuuskunta ProTokan taivalta ja tuoda esiin ryhmän vetäjän huomioita merkityksellisiksi nousseista asioista. Siirtyminen tarkalleen määritellyistä kurssisisällöistä prosesseihin on haasteellista. Sen tokkalaisten matka on todistanut, että opiskelijayrittäjyydelle on selkeästi paikkansa Rovaniemellä. Toiminnan lähtökohtana ollut integroituminen paikalliseen elinkeinoelämään on sujunut hyvin. Toimeksiantajat ovat mielellään teettäneet projekteja opiskelijayrityksellä. Toiminnan ensisijainen tarkoitus ei ole ollut voiton tavoittelu, vaan asioiden oikeasti tekeminen. Tyypillisiä projekteja ovat markkinaselvitykset, tapahtumien järjestämiset ja erilaiset suunnitelmien teot. PELISILMÄÄ TARVITAAN Toiminnan päivittäinen pyörittäminen on intensiivistä, jolloin ryhmän vetäjä joutuu kehittämään itselleen sitä kuuluisaa peli-

8

kasvun kota | syksy 2011

silmää. Haasteena on opetella johtamaan oppimista. Ryhmälle ja yksilöille asetetaan selkeitä tavoitteita, jotka voivat olla päivittäisiä tai pitemmälle ajanjaksolle asetettuja. Kurssit suoritetaan projekteissa. Opiskelijat laativat itselleen työsuunnitelmat, jotka opettaja hyväksyy ja projekti käynnistyy. Tärkeää on saavuttaa koko ajan pieniä voittoja, jolloin sitoutumisen aste nousee. Myös takaiskujen käsittely nousee arvoon arvaamattomaan. Niitä tulee varmasti, jolloin asioiden ripeä käsittely yhdessä kommunikoiden on tärkeää. Toimeksiannot voivat epäonnistua syistä, jotka eivät johdu opiskelijoista. Tällöin tunteiden vuoristoradassa mennään ryhmän sisällä lujaa, jolloin tunnetilojen, motiivien ja mielikuvien käsitteleminen korostuu. Motivoinnissa keskeistä palaute Tavoitteiden saavuttamisen kannalta opettajan tärkein tehtävä on motivointi. Päivittäinen ”fiilisbarometri” ryhmän kesken vaikka kahvikupin ääressä sekä läsnäolo ovat avainasioita yhteishengen ja motivoinnin luomisessa.

Motivoinnissa keskeistä on rehellinen ja vilpitön palautteenanto. Asioista voidaan antaa rankkaakin palautetta, kunhan se on perusteltua ja osapuolet yhteisesti hyväksyvät keinot. Palautteen ensisijainen tarkoitus on uskon vahvistus ja ymmärrys siitä, mitä osataan ja mitä halutaan oppia. Ryhmän vetäjän on ymmärrettävä ryhmädynamiikan muodostuminen. Ryhmästä nousee esiin erilaisia ihmistyyppejä. Voidaan selkeästi tunnistaa henkisiä johtajia, innostajia, asioiden loppuunsaattajia, ideanikkareita ja analyytikkoja, joilla kaikilla on paikkansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvuuksien tunnistaminen auttaa kohdentamaan resursseja. Myös vertaistuen hyödyntämisestä on muodostunut yksi toiminnan kosmisista siemenistä.

Jorma Mölläri Liiketoimintaosaamisen lehtori, ProTokan vetäjä | Senior Lecturer and ProTokka Coach


Teoriasta käytäntöön:

Tokkana kohti uutta opiskelutyyliä

Maria ”Ellu” Isola ProTokka

Osuuskunta ProTokka on työelämälähtöisen tradenomiluokan aikaansaannos – RAMKin avustuksella toteutettuna. Tokkalaiset haluavat paitsi kehittää ammattitaitoaan, myös opiskella yrittäjän elinkaarta mahdollisimman konkreettisella tavalla. Toisista kokemus muokkaa tulevaisuuden yrittäjiä, toiset oppivat hakeutumaan muihin töihin. Takana on kivikkoinen vuosi luokasta osuuskunnaksi; opiskelijoista yrittäjänaluiksi.

Muutos ensimmäisen ja toisen opintovuoden välillä oli valtava. Tokkalaisia yhdistää turhautuminen perinteiseen järjestelmään.Vielä vuosi sitten opiskelijat kokivat, ettei AMK vaatinut tai tarjonnut tarpeeksi paljon. Suurin muutos aikaisempaan opiskelutyyliin on itsenäisen työskentelyn määrällinen kasvu. ProTokka kerää kurssinsa toteuttamalla valvotusti esimerkiksi yrityksiltä saatuja toimeksiantoja. Luentopakkoa ei ole, mutta tiedonhaku on välttämätöntä. Työskentely oikeiden yritysten kanssa lisää opiskelijoiden vastuuta ja motivaatiota. Yhteisessä yrityksessä toimiminen opettaa työyhteisössä toimimista raadollisen realistisella tavalla. Tokkalaiset ovat oppineet, että yhteiset pelisäännöt on oltava, johtajuutta tarvitaan, ja että joskus yksilön mielipide ei ole yhteinen etu. Vastuuta, haasteita, oikeita töitä RAMKin taloudellinen tuki on mahdollistanut omien tilojen ja lukuisien ohjelmistojen käytön. Opiskelijan näkökulmasta opetustyylin muuttuminen vaikuttaa lupaavalta. ProTokan opiskelutapa on vaikuttanut valtavasti tokkalaisten motivaatioon: se tarjoaa vastuuta, haasteita ja oikeita

töitä. Näin opiskelijat pääsevät verkostoitumaan jo opiskeluvaiheessa.Teoriaakin lukee mielellään, kun sille on käytännön tarve. Kyseessä on kahden kauppa; RAMK on antanut ProTokalle mahdollisuuden opiskella yrittäjyyttä turvallisissa olosuhteissa ammattitaitoisen valvonnan alla, ja vastineeksi tokkalaiset ovat antaneet oman opiskeluaikansa kokeilukäyttöön. Pilottiryhmä saa paljon uutta, mutta toimivia käytänteitä ei aina ole. Tokkalaiset ovat luoneet malleja, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden hyviä käytänteitä suunniteltaessa, ja toisaalta kokeilleet polkuja, joiden kulkemista ei kannata edes aloittaa. Vuosi ryhmässä on ollut työläs, mutta palkitseva. Käteen on jäänyt läjä opintopisteitä, useita uusia kontakteja, pitkiä työpäiviä, erimielisyyksiä, yhteistyötä ja ennen kaikkea kokemusta. Yhteiset virheet ja onnistumiset kasvattavat, samaten realismi siitä, että työmaailmassa tulee aina olemaan asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Jos päivän sana on tiimityöskentely, sitä on ProTokassa opiskeltu – ja alkaahan se team spirit sieltä löytyä.

Tokkalaiset haluavat paitsi kehittää ammattitaitoaan, myös opiskella yrittäjän elinkaarta mahdollisimman konkreettisella tavalla.

ProTokka – learning by doing ProTokka is a cooperative formed by 14

Kuva: Sakari Heikkilä

business students in Rovaniemi University of Applied Sciences. The vision of ProTokka is to bring students and working life closer together. ProTokka wants to ease students’ journey from studies to work by enabling networking with companies.  ProTokka’s mission is to educate its members to be as ready as possible for working life’s challenges and entrepreneurship. The members have a possibility to develop their own strengths, thus helping the members to find their future careers. What ProTokka offers to other companies? ProTokka wants to serve the

industry and commerce of the region (Lapland) by helping small and medium-sized companies with their secondary duties (i.e. marketing, web page design, profitability accounting etc.). ProTokka is a fresh, innovative young company, that can provide extremely timely information and invariably developing expertise about marketing management and business administration.  If we don’t know something, we will educate ourselves. For us, challenges are possibilities. Translation by ProTokka

kasvun kota | autumn 2011

9


RAMKista valmistunut Lauri Mäkelä käyttää laserkeilainta työssään lumija jäärakenteiden muodonmuutosten seurantaan. Kuva: Timo Karppinen

ÌÌ hanke: SNOW & ICE METHODS Lumi- ja jäärakentamisen tutkimus- ja ohjeistushanke Hankkeen osatoteuttajat ja kumppanit: Harrinivan Lomakeskus Oy Wixu Design Ltd. Ylläs-Safarit Oy/Snowvillage Rahoitusohjelma: EAKR Rahoittajat: Lapin Liitto Aikataulu: 1.8.2008 – 31.12.2011

RAMKissa juuri päättymässä

Kai Ryynänen Lehtori, DI Erityisasiantuntija Lumi- ja jäärakentaminen | Senior Lecturer, MSc (Tech) Specialist on Snow and Ice Construction Engineering

10

kasvun kota | syksy 2011

olevassa SNOW & ICE METHODS -lumija jäärakentamisen tutkimus- ja ohjeistushankkeessa on tehty yhdessä alan yritysten kanssa uudet lumi- ja jäärakentamisohjeet. Ohjeet tulevat alan käyttöön niin rakentajille kuin viranomaisillekin. Ohjeiden tekemisessä tärkeässä roolissa olivat huolelliset kenttätutkimusvaiheet, joissa seurattiin lumi- ja jäärakenteiden käyttäytymistä talven ajan eri puolilla Lappia. Hankkeessa mukana olevat yritykset antoivat omat lumi- ja jäärakennelmansa tutkimuskäyttöön. Samalla yritykset saivat tärkeää tietoa rakennelmiensa turvallisuudesta ja toimivuudesta. SNOW & ICE METHODS -hankkeessa mittaustuloksien keruussa ja tiedonsiirrossa käytettiin osin hankkeessa kehitettyjä langattomia menetelmiä. Rakenteiden muodonmuutoksia mitattiin maanmittausalan uusimmilla laitteistoilla. Tällainen on laserkeilaus, jossa laitteen lähettämän lasersäteen avulla voidaan havainnoida rakenteen sisäpinnan muotoa. Laserkeilaukseen yhdistettiin jokaiseen kohteeseen rakennettu kiintopisteverkosto, jolloin voitiin luotettavasti vertailla eri mittauskertojen tuloksia keskenään. RAMKin eri alojen opiskelijat olivat tärkeässä roolissa viemässä hanketta eteenpäin. Kahden vuoden aikana hankkeessa tehtiin lukuisia opinnäytetöitä eri aihealueista. Lisäksi tehtiin useita projektiopintoja.

Langattomalla tiedonsiirrolla RAMKin asiantuntijaksi Tietotekniikan opiskelijat tekivät kaksi opinnäytetyötä mittausjärjestelmien kehittämisestä. Näissä kehitetyt mittaustekniset asiat olivat toimivia ja samaa tietoa on myös levitetty muihin RAMKin hankkeisiin. Toisen opinnäytetyön tekijä on valmistumisensa jälkeen toiminut RAMKin asiantuntijana useissa RAMKin hankkeissa erityisesti mittausjärjestelmiin liittyvissä asioissa. Jäärakentamiseen liittyvää tutkimusta alalla ei ole Suomessa juuri tehty. Jäätutkimukseen liittyen hankkeessa rakennettiin jään lujuuden arvioimiseksi jääpuristin. RAMKin asiantuntijat yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa kehittivät ja rakensivat laitteen. Jääpuristimen käytettävyyteen liittyen RAMKin rakennustekniikan opiskelija teki opinnäytetyönsä, jossa hän kehitti laitteella tehtävää mittaustapaa. Tärkeää erityisosaamista työelämää varten Lumi- ja jäärakenteiden muodonmuutosten seurantaan käytetyn laserkeilaimen soveltamiseksi tehtiin hankkeessa kaksi opinnäytetyötä. Toisessa työssä RAMKin maanmittausalan opiskelija selvitti laitteen soveltuvuutta lumi- ja jäärakenteiden mittaamiseen. Opinnäytteessä luotiin malli siitä, kuinka lumi- ja jäärakenteiden muodonmuutosmittaus tulee tehdä.


SNOW & ICE METHODS -lumi- ja jäärakentamisen tutkimus- ja ohjeistushankkeessa on tehty yhdessä alan yritysten kanssa uudet lumi- ja jäärakentamisohjeet.

LUMI- JA JÄÄRAKENTAMISESTA

oppeja työelämää varten

RAMKin maanmittaustekniikan opiskelija Lauri Mäkelä kehitti opinnäytetyössään toimintamallin laserkeilaimella tehdyn muodonmittauksen tulosten käsittelyyn. Hän tutki ja kehitti laserkeilausaineiston käsittelyyn soveltuvaa ohjelmistoa. Opinnäytetyön lähdeaineistoksi Lauri Mäkelä työskenteli talven ajan SNOW & ICE METHODS -hankkeessa tehden koerakennuskohteissa kenttämittauksia.

Nyt jo RAMKista valmistunut maanmittausinsinööri (AMK) Lauri Mäkelä on työllistynyt hankkeessa eteenpäin kehittyneen erityisosaamisensa perusteella maanmittausalalle vaativiin työtehtäviin. Nykyisessä työssäänkin hän lähes päivittäin käyttää laserkeilainta. RAMKin lumi- ja jäärakentamiseen liittyvä SNOW & ICE METHODS -hanke on hyvä esimerkki RAMKin eri toimialoja

yhdistävästä osaamisesta. RAMKin asiantuntijat ja eri alojen opiskelijat yhdistämällä saadaan erittäin vahvaa kehittämispotentiaalia yritysten osaamisen lisäämiseksi. On sitten kyse lumesta ja jäästä rakennusmateriaalina tai esimerkiksi lämpötilojen mittaamisesta kylmissä olosuhteissa. Kirjoittaja Kai Ryynänen on SNOW & ICE METHODS -hankkeen projektipäällikkö.

Knowledge for working life from

snow and ice construction RAMK’s Snow & Ice Methods research and specification project dealing with snow and ice construction, which is currently being brought to completion, has compiled new snow and ice construction guidelines in collaboration with companies operating in the sector. The guidelines will be available to both builders and authorities connected to the sector. sector. Thorough field research comprised of winter-long observation of the behaviour of

snow and ice structures in different parts of Lapland had an important role in the compiling of the guidelines. The companies participating in the project provided their own snow and ice structures for research purposes. At the same time the companies received important information about the safety and functionality of their structures. Students in RAMK’s different fields of study played an important role in advancing the project. Numerous thesis projects in different topic areas were completed during

the two-year project. Many project studies were also done. RAMK’s SNOW & ICE METHODS project is a good example of the competence found at RAMK, which combines different fields. Uniting RAMK’s specialists and students in different fields results in very strong development potential with which to increase companies’ knowhow. Be it a question of using snow and ice as a construction material or measuring temperatures in cold climate conditions.

kasvun kota | autumn 2011

11


Miten onnistuu

opiskelu ja työ samaan aikaan? Työn ohessa opiskelu on vaativaa, mutta antoisaa. Elämän eri palasia tulee sovitella hieman yhteen.Marko Merkkiniemi ja Päivi Jakkila ovat onnistuneet yhdistämään opiskelun ja työssäkäynnin toimivaksi kokonaisuudeksi.

How does combining studies

and work turn out?

12

Studying while working is demanding, yet rewarding. The different pieces of life need to be fit together.

Marko Merkkiniemi and Päivi Jakkila have succeeded in combining studies and work into a functional entity.

“I have liked doing virtual studies. Online studies have gone very well  – I enjoy studying in the evenings on my work trips.”

Product Manager Marko Merkkiniemi, 31, began his Business Economics studies in financial management and community law at RAMK in the autumn of 2009. Marko has a job at Hyvä Hammas Oy in Rovaniemi. He takes care of importing for the dental laboratory chain.

Päivi Jakkila, 47, has been studying to acquire new knowledge for her work as a nurse. Having graduated as a nurse in 2000, this year Päivi completed her studies in the Master’s Degree Programme in Health Promotion. While she was studying she had to accept

kasvun kota | syksy 2011

the fact that she didn’t have much time to pursue her hobbies, since she also had to do schoolwork on weekends. However, her clear goal motivated her. “My studies offered me the opportunity to pursue international exchange studies, so in November 2010 I headed for Australia. There as an exchange student I lived in the Suomi Koti (Finland Home). The truly rewarding trip gave me new friends and also the possibility to go to work in Australia,” Päivi Jakkila explains.


Marko opiskelee tradenomiksi verkossa

Kuva: Lapin Kansa/Raija Suopajärvi

Marko Merkkiniemi, 31, päätti vuonna 2007, että hän haluaa kaupallisen korkeakoulututkinnon. -  Vaikka olin ollut yrittäjänä monta vuotta ja seurannut taloutta aktiivisesti, olenpa jopa ollut pankkialalla töissä,  niin ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin en päässyt, koska ei ollut kaupallista ammattitutkintoa.  Siispä piti ensin käydä nopeasti oppisopimuskoulutuk-

sena sellainen. -  Lehdestä näin keväällä 2009, että RAMKissa alkaa verkko-opiskeluna järjestettävä taloushallinnon ja yhteisöoikeuden tradenomikoulutus syksyllä 2009.  Laitoin siihen paperit sisään, menin pääsykokeeseen ja onneksi pääsin saman tien sisään.Yliopistoon olisin voinut hakea ilman ammattitutkintoa mutta yliopisto-opiskelu ei kiinnostanut, koska sen yhdistäminen työntekoon on kuulemani mukaan ollut hankalaa.Ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa pitää sitten miettiä, että käynkö sen myös RAMKissa vai haenko yliopistoon? - Opiskelu ja työnteko ovat erittäin haastavaa, mutta onneksi RAMKissa taloushallinnon ja yhteisöoikeuden koulutuksessa on verkko-opiskelua eli voin osallistua opetukseen kotoa käsin. Taloushallinnon ja yhteisöoikeuden   nettikontaktit ovat   joka toinen viikko kolmena iltana, joten töiden jälkeen ehtii vielä tunneille. Olen töissä klo 8.30–16.30 ja verkkoluennot ovat klo 18.00–21.00.

Urheilu antaa voimaa arkeen - Opiskeluaikana on hyväksyttävä, että aikaa ei muille harrastuksille ole paljoa,  sillä viikonloppuisin on myös tehtävä koulutehtäviä. Päivät ovat siis täynnä ohjelmaa,  mutta kun on selvä päämäärä, niin sen jaksaa. Itse olen ajatellut, että urheilu antaa voimaa myös arkeen. Urheilulle ei jää hirveästi aikaa joten monesti juoksen tai pyöräilen työmatkan eli kahdeksan kilometriä. - Olen töissä Hyvä Hammas Oy:ssä, joka yhdistyi kesällä 2011 Mediverkkoon. Hyvä Hammas Oy:ssä on 17 toimipaikkaa ympäri Suomen ja Mediverkolla on kasvava hammaslääkäriketju. Työkseni tuon maahan ketjun käyttämät materiaalit ja laitteet. Koulutukseni ansiosta sain vastuulleni nyt nopeasti kasvavan maahantuontiyksikön, joten kiirettä pitää nyt myös yksikön kehittämisessä ja pyörittämisessä. - Olen tykännyt virtuaalisesta opiskelutavasta. Opiskelu sujuu erinomaisesti  – opiskelu on työmatkoilla iltojen ilona.

Päivi Jakkila suoritti

ylemmän AMK-tutkinnon terveyden edistämisen koulutusohjelmassa

Kuva: Studio Arctica

Päivi Jakkila, 47, on hakenut opiskelusta uusia eväitä työhönsä sairaanhoitajana. Hän valmistui Rovaniemen ammattikorkeakoulusta terveyden edistämisen koulutusohjelmasta kesäkuussa. Ennen opintojen alkamista hänellä oli jo vankka kokemus työelämästä. - Olen valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 2000. Työskentelin sairaanhoitajana Ruotsissa,

kunnes vuonna 2005 muutin Suomeen ja menin Lapin keskussairaalan lastenosastolle töihin. Vuonna 2009 Päivi aloitti teho- ja perioperatiiviset erikoistumisopinnot (30 op). - Minulla oli erikoistumisopinnot vielä kesken, kun näin ilmoituksen ylempään AMKtutkintoon hakemisesta ja niinpä laitoin hakemuksen postiin ennakkotehtävineen. Tuli haastatteluihin kutsu ja minut valittiin. Sain erikoistumisopinnot tehtyä ja paperit käteen helmikuussa 2010, kun ylemmän AMK-tutkinnon opinnot alkoivat maaliskuussa 2010 ja ei kun sinne mukaan. Antoisa matka Australiaan Opiskelu ja työnteko samaan aikaan ovat erittäin haastava yhdistelmä. - Ensimmäinen kevät oli aika leppoisa opis-

kelun suhteen mutta sitten syksyllä 2010 tahti kiihtyi ja piti alkaa miettiä, hakisiko opintovapaata. Lähipäiviä oli kuukaudessa yhteensä kolme ja kaikki vapaat menivät opintoja suorittaessa ja tehtäviä tehdessä. Varsin usein oli tunne, etteivät vuorokauden 24 tuntia riitä mihinkään, mutta hammasta purren eteenpäin. Opiskeluaikana oli hyväksyttävä, että aikaa harrastuksille ei ollut paljoa, sillä viikonloppuisin oli myös tehtävä koulutehtäviä. Kun oli selvä päämäärä, niin sen jaksoi ja se motivoi. - Opiskelu antoi mahdollisuuden kansainväliseen vaihtoon ja niin suuntasin marraskuussa 2010 Australiaan, jossa suoritin viiden opintopisteen verran opintoja. Olin Suomi Kodissa opiskelijavaihdossa. TOSI ANTOISA matka ”poiki” uusia ystäviä ja myös mahdollisuuden hakeutua työhön Australiaan, Päivi Jakkila kertoo.

kasvun kota | autumn 2011

13


Kansainvälinen lappilainen

tähtää Barentsin osaajaksi Outi Lehtiniemi on kokopäiväinen RAMKin opiskelija , kahden pienen lapsen äiti ja yrittäjän vaimo. - Juureni ovat vahvasti Rovaniemellä ja olen sielultani ”kansainvälinen lappilainen”. Reilu parikymppisenä muutin Helsinkiin ja työskentelin toistakymmentä vuotta kansallisen lentoyhtiön palveluksessa haasteellisissa tehtävissä. Pari ulkomaan työjaksoa antoi hyvän peilauspinnan kotimaan olosuhteisiin. Niin ihanaa kuin maailmalla onkin käydä, niin kotiin palattua on aina voinut todeta, että kyllä meillä onkin hyvin asiat. - Ensimmäisen lapsemme kouluiän lähestyessä aloimme mieheni kanssa vakavasti miettiä, missä haluamme lapsemme kasvattaa ja missä haluamme perheemme kodin olevan. Meille molemmille pohjoisen kasvateille vastaus oli selkeä, sydän sanoi: Rovaniemellä. Molemmilla oli etelässä hyvät työpaikat arvostetuissa yrityksissä, mutta elimme samalla aikamoisessa oravanpyörässä. Halusimmeko perheenä elää sellaista elämää? Vastaus oli: ei kiitos. Muutto Rovaniemelle oli edessä. Kannatti hypätä tuntemattomaan Outi oli ensin vuoden vuorotteluvapaalla ja sen jälkeen hän kävi vajaan vuoden verran Rovaniemeltä töissä Helsingissä. - Kyllä työnantajatkin joustavat, kun työntekijäkin on joustava. Eli niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Sitten aloin odottaa toista tytärtämme ja reissaaminen kävi turhan ran-

kaksi. Päädyin irtisanomaan itseni, sillä tiesin, etten palaa enää vanhaan työhöni äitiysloman jälkeen. Irtisanoutuminen oli rankka juttu ja pää oli täynnä ristiriitaisia ajatuksia. - Tiesin, ettei ole mitään järkeä palata enää takaisin samaan kuluttavaan elämänrytmiin ja oli aika katkaista napanuora. Mutta on vaikeaa jättää työ, josta todella pitää, kun uudestakaan ei ollut tietoa. Jälkikäteen katsottuna hyppy tuntemattomaan kannatti. - Äitiysloman loppuessa ja neljänkympin ikäpyykin lähestyessä aloin arvioida elämääni: mitä kaikkea elämä olikaan siihen mennessä suonut ja mihin suuntaan halusin elämäni jatkuvan. Halusin vielä paljon haasteita työelämääni ja pohdin mistä niitä Rovaniemeltä löytyisi. Sitten silmiini osui lehti-ilmoitus Rovaniemen ammattikorkeakoulussa alkavasta, uudesta Innovative Business Services -koulutuksesta ja ajattelin, että tämähän on just mun juttu. Pääsin sisään ja edessä oli todella rankka, mutta antoisa ensimmäinen lukuvuosi. - Samaan ajanjaksoon osui mieheni hyppääminen pankkimaailmasta kiinteistöalan yrittäjäksi. Haasteita arjen pyörittämisessä siis riitti ihan omiksi tarpeiksi. Mutta sen olen huomannut, että kun on tarpeeksi motivoitunut, niin kyllä kaikki asiat saa järjestymään. Ensimmäisen lukuvuoteni pyörähtäessä käyntiin nuorempi lapsemme oli vasta reilun vuoden ikäinen ja vanhempi kolmasluokkalainen. - Vanhemmilleni kuuluu suuri kiitos hoi-

An international Laplander will be

A BARENTS SPECIALIST

14

kasvun kota | syksy 2011

toavusta ja arkeemme osallistumisesta. Ilman lähipiirin kannustusta ja konkreettista apua opinnot eivät olisi edenneet niin mallikkaasti kuin nyt ovat edenneet. Erilaisten kulttuurien vahvuudet hyödyksi Innovative Business Services -opiskelijoiden porukka muodostaa upean kokonaisuuden. - Vuosikurssillamme on noin kaksikymmentä aktiivista opiskelijaa, puolet kansainvälisiä opiskelijoita ja puolet suomalaisia. Jokainen meistä on tuonut mukanaan oman persoonansa lisäksi myös oman kulttuurinsa ja sen vahvasti muokkaamat toimintatavat. Jokaisen vahvuuksia käytetään hyväksi ja heikkouksia tuetaan, Outi kehuu. Tämän päivän yritysmaailmassa puhutaan kansainvälistymisen tärkeydestä ja kulttuurierojen ymmärtämisestä liike-elämässä. - Meidän ryhmässä se on itsestäänselvyys. Olemme opetelleet tuntemaan toisemme ja tapamme ja niitä kunnioittamalla teemme yhdessä työtä. Skandinaavinen suoraviivainen työskentelytapa ei olekaan yksi ja ainoa oikea työtapa. Olen antanut paljon ryhmätöissä, mutta vielä enemmän olen niistä saanut. Erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen on itseisarvo. - Rovaniemelle muutosta on nyt kulunut neljä ja puoli vuotta. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä, että teimme ratkaisun muuttaa takaisin kotiin. Mielenkiinnolla ja uteliaana odotan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, Outi sanoo.

Outi Lehtiniemi is a full-time RAMK student, a mother of two little children and the wife of an entrepreneur. She was employed over ten years by an international airline company in Helsinki, until one day she wanted to return with her family to her home area in Rovaniemi. “When our first child approached school age, my husband and I began to seriously


Innovative Business Services -koulutusohjelman opiskelijat ratkovat yhdessä ongelmia. Outi Lehtiniemi (vas.), Jana Jaudzema, Heli Huhanantti, Petteri Törmänen, Anu Huhanantti ja Tommi Isopoussu. Kuva: Pasi Kokko

Uusi opiskelutapa vaatii ja antaa paljon IBS-koulutus toteuttaa Problem Based Learning (PBL) -metodia eli ongelmanratkaisulähtöistä opiskelutapaa kaikessa opiskelussa. - Opettaja opettaa meille ensin tarvittavan teoriapohjan ja sen jälkeen saamme ryhmätyön aiheeksi tapauksen eli casen. Ryhmätyötä tekemällä tapahtuu varsinainen oppiminen. Casessa annetaan ongelma, joka on todellisesta elämästä, useimmiten oikean yrityksen antama. Ryhmä etsii yhdessä pääongelmat, hakee taustatietoa ja teorioita tukemaan casea ja useiden ryhmätapaamisten jälkeen tuottaa raportin ja esittelee

consider where we wanted to bring up our children and where we wanted to establish our family’s home. We decided to move to Rovaniemi,” Outi explains. The family’s second child was born a little over two years ago. With her maternity leave behind her and her 40th birthday approaching, Outi still wanted many challenges in her working life, so she applied

perustellun ratkaisun, Outi toteaa. - PBL vaatii opiskelijalta paljon, mutta se antaa aivan mahtavat valmiudet työelämään. Harjoittelemme projektijohtamista, ryhmätyöskentelyä, tutkimustyötä, analysointia, ajanhallintaa. Luomme uusia ajatus- ja toimintamalleja. Kehittelemme business-ideoita ja teemme budjetteja. Järjestämme konferensseja. Just name it and we do it! Barentsin alueen asiantuntijoita Outi kertoo, että IBS-opiskelijat erikoistuvat Barentsin alueen asiantuntijoiksi. - Tavoite on, että jäisimme työskentele-

mään pohjoisen alueelle. Opiskeluissamme painotetaan innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä ja niitä tuetaankin kaikin mahdollisin keinoin. Teimme viime helmikuussa opintomatkan läpi Pohjois-Suomen, Pohjois-Norjaan ja Murmanskiin. Olen elämäni aikana ehtinyt matkustaa lukuisissa maissa, mutta Venäjää olin tähän asti välttänyt. Olin kokenut sen vaikeasti saavutettavaksi. Lähdin matkaan avoimin mielin ja tulin kotiin positiivisesti yllättyneenä. Koin Venäjän liike-elämän haasteelliseksi, mutta mielenkiintoiseksi. Nyt en yhtään hämmästyisi vaikka tuleva työni olisikin linkitetty Venäjään.

to the Degree Programme in Innovative Business Services that was about to begin at Rovaniemi University of Applied Sciences. The Innovative Business Services (IBS) students form a great entity. The IBS students are specialising as Barents region specialists. “Our goal is to stay and work in this northern region. Our class consists of about twenty active students – half from Finland and

half from abroad. Each of us has brought with us our own personality as well as our own culture and its associated habits,” Outi boasts. “It is now four and a half years since we moved to Rovaniemi. We are more than satisfied that we made the decision to move back to our home area. With interest and curiosity I am waiting to see what the future will bring to us,” Outi says.

kasvun kota | autumn 2011

15


Kuinka napapiirillä opiskelu johtaa

verkkokaupan tekijäksi

Afr ikkaan? Rovaniemen ammattikorkeakoulusta valmistuneet löytävät aina paikkansa, tosin joskus mitä erilaisimmista ympyröistä. Voisitko ajatella valmistumisesi jälkeen ryhtyväsi pyörittämään autojen nettikauppaa Afrikassa? Sam Kanja ja Thomas Kinnaird opiskelivat RAMKin englanninkielisessä liiketalouden koulutusohjelmassa (Degree Programme in International Business) ja valmistuivat vuonna 2009. Arktinen ympäristö on nyt vaihtunut Afrikan kuumuuteen, jossa kaksikko soveltaa käytäntöön koulunpenkillä oppimiaan läksyjä. Miehet tutustuivat toisiinsa luennolla ja tulivat hyvin juttuun alettuaan keskustella liikeideoista. Kaksikko saattoi tuskin aavistaa, että nämä pienet keskustelutuokiot veisivät heidät lopulta Afrikkaan johtamaan omaa liiketoimintaa. Sam ja Thomas ovat kotoisin eri maista ja molemmilla on monipuolinen tausta. Sam tuli alun perin Suomeen vuonna 2006 tavoitteenaan kokea länsimaista kulttuuria ja hankkia liiketalouden tutkinto, joka kiinnosti häntä eniten. - Minua on aina kiehtonut ajatus oman yrityksen vetämisestä ja omistamisesta, sanoo syntyperäinen kenialainen iloisesti hymyillen. - Olen aina unelmoinut mahdollisuudesta opiskella kyseistä alaa ja sen kautta vastata omasta tulevaisuudestani. Puoliksi skotti, puoliksi suomalainen Myös Thomas löysi tiensä RAMKiin. - Vartuttuani useissa maissa – mutta tuskin lainkaan Suomessa – halusin tilaisuuden löytää toisen kotimaani opintojen ja harrastusten lomassa. Mikäpä voisi olla äärimmäisempi paikka kokea aitoa suomalaisuutta kuin napapiiri, nauraa puoleksi suomalainen, puoleksi skotlantilainen Thomas.

16

kasvun kota | syksy 2011

Valmistumisensa jälkeen miehet lähtivät omille teilleen ja työskentelivät eri aloilla, mutta pitivät tiiviisti yhteyttä ja auttoivat toisiaan omilla toimialoillaan. Vuonna 2009 Sam otti yhteyttä Vendep Oy:öön, joka oli perustanut ajoneuvojen ostajat ja myyjät yhdistävän nettiauto.fi -sivuston. Kyseessä oli konsepti, jonka Sam tiesi vielä puuttuvan kotimaastaan Keniasta. Ajatus vastaavan palvelun käynnistämisestä yhteistyössä jo alalle vakiintuneen yhtiön kanssa osoittautui menestykseksi, kun www.chaguagari.com -sivuston toiminta käynnistyi seuraavana vuonna. Thomas oli jo vuosien varrella vakiintunut työhönsä, mutta etsiessään suurempia haasteita hän tuli mukaan yritykseen keväällä 2011 ja kaksikko lähti Kenian pääkaupunkiin Nairobiin johtamaan yritystä kokopäiväisenä hankkeena. Ainutlaatuinen markkina-alue Kenia on todella ainutlaatuinen markkinaalue. Itä-Afrikan kauppayhteisön jäsenenä se on edelläkävijä talouden alalla ja IT-alan uranuurtaja. Liiketoimintaympäristö on räjähdysmäisen kasvun partaalla. - Me olemme täällä todistamassa lännessä 15 vuotta sitten koettua nettikauppa-aikakauden alkua. Toiminta täällä on parhaillaan vilkastumassa, kun yhtiöt kaikkialta maailmasta kerääntyvät seudulle hyötyäkseen kasvumahdollisuuksista, huomauttaa Sam. Tulotaso ja keskiluokka kasvavat nopeasti samalla, kun Kenia etenee kohti rohkeaa Vision 2030 -tavoitettaan. - Nyt on hyvä tilaisuus tuoda tuotteita, palveluita ja teknologiaa Suomesta, sanoo Thomas.

- Nyt jos koskaan laajentumaan pyrkivien sijoittajien ja suomalaisten yhtiöiden pitäisi keskittyä tälle alueelle. RAMKista vahvat eväät - RAMKilla oli avainrooli siinä, että olen nyt tässä. Koulusta sain vahvan yleiskatsauksen liikkeenjohtamisen avaintekijöistä. Opiskelu antoi minulle itsevarmuutta lähteä Euroopasta, koska olin saanut vankkaa liiketoimintakokemusta yrityksissä, joissa olin mukana valmistumiseni jälkeen.Vahva perusta yhdistettynä kyseisenä aikana muodostuneeseen suhdeverkostoon on osoittautunut korvaamattomaksi, mainitsee liiketoiminnan kehittämispäällikkö Thomas. Kun miehiltä kysytään tulevaisuuden näkymistä, luottavainen hymy valaisee heidän kasvonsa. - Johdettuamme chaguagari.com -nettifirmaa ja nähtyämme mahdollisuuden hyödyntää paikallinen markkinarako, aloitamme nyt toisen yrityksen, joka tulee mullistamaan monien tuotteiden ja palvelujen jakelukanavat Keniassa. Itä-Afrikassa on suomalaiselle teknologialle ja liiketoimintaosaamiselle suunnattomat mahdollisuudet, joita me yritämme hyödyntää yhteistyössä suomalaisten yhtiöiden kanssa, selittää toimitusjohtaja Sam. Tämä on lupaus tulevista suurista asioista, ja tulevaisuudessa nämä kaksi kunnianhimoista miestä kannattaakin pitää mielessä.

Lisätiedot: Thomas Kinnaird thomas@chaguagari.com


Thomas Kinnaird ja Sam Kanja soveltavat Rovaniemen ammattikorkeakoulussa saamiaan liiketalouden oppeja Keniassa autojen nettikaupan vetäjinä. Kuva: Josh Kivuti.

How studying on the Arctic Circle leads to online marketing in Africa From facing the Arctic elements to bracing the African heat, two former students from RAMK are now putting into practice the hard learned lessons from the school bench. Sam Kanja and Thomas Kinnaird studied International Business at RAMK and graduated in 2009.Though getting to know each other in class, the two hit it off once beginning to talk of business ideas. Little did they know that these simple talks would eventually lead the duo to running their own business in Africa. Though from different countries, Sam and Thomas both have diverse backgrounds. Sam originally came to Finland in 2006 with the aim of experiencing western culture and getting a degree in what most interested him, business administration. ”I have always been enticed by the idea of running and owning my own ventures” says the native Kenyan with a happy smile. ”The possibility to pursue studies in this, and through that, to be in charge of my future, is what I have always dreamt of”. Thomas was also to find his way to RAMK. ”Having grown up in several countries but hardly any of that time being in Finland, I wanted a chance to discover my own country, while pursuing my degree and interests.What more extreme a place for an authentic Finnish experience could there be than the Arctic Circle?” laughs the half Finn half Scot.

After graduation the two went their separate ways working in differing fields, however, keeping in close contact and assisting each other in their respective lines of work. In 2009 Sam approached Vendep Oy, the founders of nettiauto.fi, a site for uniting buyers and sellers of vehicles and a concept which he knew lacked back in his home country of Kenya. The prospect of launching this service in cooperation with a company already well-established in the field was to prove successful with the launching of the site www.chaguagari.com, the following year. Having established a close working relationship over the years, in the pursuit of greater challenges, Thomas also joined the venture in the spring of 2011 and the duo set off for Nairobi, Kenya to run the venture, now as a full time project. Kenya is a truly unique market. As a member of the East African Trade Community, it leads the way economically and is the pioneer in the IT industry. The business environment is on the verge of explosive growth. ”What we are witnessing here is a pre-dot com era seen in the west 15 years ago.There is a flurry of activity currently going on here as companies from all around the world flock to the region to capitalize on the opportunity for growth” notes Sam.

Income levels and the middle class are growing fast as Kenya moves towards its bold Vision 2030. ”There is a significant opportunity for bringing products, services and technology from Finland.” says Thomas. ”Now more than ever, investors and Finnish companies looking to expand should be turning their focus to this region”. ”RAMK has played a key role in getting me to where I am today. It gave me a solid overview of the key components of running a business, which in turn, led to the confidence of leaving Europe, by enabling me to get strong business experience from the ventures I was a part of after my graduation. That solid foundation combined with the network of people I made during the time, has proved to be invaluable” quotes Business Development Manager Thomas. When asked about the future of things to come, a confident smile lights up their faces. ”We are now well into the managing of chaguagari.com and having seen the opportunity to tap into a significant void in the local market, are now starting a second venture which is going to revolutionize distribution channels of a range of products and services in Kenya. There are immense opportunities for Finnish technology and business expertise in the East African region which we seek to capitalize on in cooperation with Finnish companies” explains CEO Sam. A promise of big things to come, these are two ambitious guys to keep in mind in the future.

kasvun kota | autumn 2011

17


Yrityskahveilla

opiskelijat kohtaavat yrittäjiä Yrityskahvien tavoitteena on lisätä yritysten ja opiskelijoiden välistä vuoropuhelua.ä. RAMKin tietotekniikan koulutusohjelman järjestämät ensimmäiset Yrityskahvit veti Rantavitikan kampuksella auditorion täyteen kiinnostuneita 27. lokakuuta. Opiskelijat saivat ajankohtaista tietoa alan yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista. Yritysvieraina olivat toimitusjohtaja Toni Kurvinen Arctic Connect Oy:stä ja osastoesimies Pekka Suutari Innokas Medical Oy:stä. Toni Kurvinen valmistui 2006 insinööriksi (AMK) Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja ryhtyi heti valmistuttuaan yrittäjäksi. Kurvisen johtamat yritykset Arctic Connect Oy ja Arcturia Oy tarjoavat mm. videoneuvottelujärjestelmiä ja päätelaitteita aina pienistä toteutuksista suuriin Telepresencejärjestelmiin.Yrityksen kehitystyön tuloksena on syntynyt myös ohjelmistopohjainen Arctic Communicator -videoneuvottelujärjestelmä. Videotunneli.com käsittää puolestaan tehokkaan ja tietoturvallisen palomuuriläpäisyn ja tavoitettavuuspalvelut. Sekä Arctic Connectin että Arcturian liikevaihdot hipovat molemmilla jo lähes miljoonaa euroa vuodessa.

18

kasvun kota | syksy 2011

- Rekrytoimme liiketoiminnan osaajia myyntiin ja hallintoon ja ohjelmistopuolesta kiinnostuneita ohjelmistokehitystyöhön. Joka kevät tarjoamme RAMKin opiskelijoille sekä harjoittelupaikkoja että 1–2 opinnäytetyön aihetta. Toni pitää tärkeänä, että tietotekniikan osaaja voi toimia muillakin toimialoilla kuin vain tietotekniikka-alalla. - Olen itse ollut aikanaan sosiaalialan osaamiskeskuksessa ensimmäinen IT-alan koulutuksen saanut henkilö. Esimerkiksi tietoteknisellä osaamisella voit tukea jotain toista ammattialuetta.Voitte omalla teknisellä innovaatiollanne ja koulutuksellanne vauhdittaa jotain toista alaa nousukiitoon, Toni Kurvinen kannusti opiskelijoita monialaiseen osaamiseen. RAMKissa insinööriopintojensa loppusuoralla oleva Pekka Suutari toi terveiset kempeleläisestä Innokas Medical -yrityksestä. Noin 200 ihmistä työllistävä yritys tuottaa terveysteknologiaa sekä kansainvälisille johtaville yhtiöille että kotimaisille kasvuyrityksille. Yritys tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja opiskelijoille.

Pekka on kansainvälisessä kanssakäymisessä todennut arvokkaaksi opiksi RAMKin tarjoamat kieliopinnot. - Englantia kannattaa aina opiskella, koska sitä tarvitaan joka paikassa. Viimeksi englannin opit olivat tarpeen työmatkallani Israelissa, hän kertoi. - Pidän myös tärkeänä, että jo koulussa opetellaan työelämän vaatimaa täsmällisyyttä ja vastuunottoa, Pekka jatkoi. Yrityskahvien tavoitteena on lisätä yritysten ja opiskelijoiden välistä vuoropuhelua ja saada aikaan kontakteja, jotka lisäävät mahdollisuuksia harjoittelu- ja työpaikkojen löytymiseen. Tapahtumia järjestetään kerran kuussa torstai-iltapäivisin ja paikalle on saatu monialaisesti yrityksiä esittelemään toimintaansa. Tietotekniikan insinöörin työnkuvat ovat monialaisia ja monimuotoisia, joten Yrityskahvit-tapahtuman järjestelyissä on pyritty tuomaan ilmi myös tätä valittujen yritysten kautta. Tapahtumissa viritellään myös keskustelua yritysvieraiden ja opiskelijoiden välillä. Kaikki mukaan etsimään tulevaisuuden työpaikkaa!


RAMKin tietotekniikan lehtori Kenneth Karlsson, projektisuunnittelija Arttu Salonen sekä yrityksiään esitelleet osastoesimies Pekka Suutari Innokas Medical Oy:stä ja toimitusjohtaja Toni Kurvinen Arctic Connect Oy:stä. Pekka ja Toni ovat molemmat RAMKin kasvatteja. Kuva: Pasi Kokko

ÌÌ Syksyn yrityskahvit-sarjan ohjelma: 27.10. Innokas Medical Oy / Pekka Suutari & Arctic Connect / Toni Kurvinen 24.11. CCC / Ville Mattila & Masser Oy / Kari-Pekka Uurtamo / & MadBoy / Marko Tervaniemi 8.12. Concurio Oy / Miiro Juuso / Heikki Mustonen & Darwin Media / Heikki Tikkanen

Students meet entrepreneurs at Business Coffees The first Business Coffee arranged by RAMK’s Information Technology Programme filled the Rantavitikka Campus auditorium with interested people at the end of October. Students received up-to-date information about the sector’s companies and their recruitment needs. Business guests attending were Managing Director Toni Kurvinen from Arctic Connect Oy and Department Manager Pekka Suutari from Innokas Medical Oy. Toni Kurvinen graduated as a Bachelor of Engineering from Rovaniemi University of Applied Sciences in 2006 and immediately began working as an entrepreneur.

Kurvinen’s companies, Arctic Connect Oy and Arcturia Oy, offer videoconferencing systems and terminals ranging from small applications to large Telepresence systems. “We are recruiting business experts for sales and administration and people interested in software to do software development work. Every spring we offer RAMK students practical training places and 1–2 thesis topics,” Toni explained. Pekka Suutari, who has nearly completed his engineering studies at RAMK, brought news from Innokas Medical Oy in Kempele. Employing about 200 people, the company produces health care technology for both

leading international companies and Finnish growth companies. During his international contacts Pekka has appreciated the value of the language studies that RAMK offers. “It is always worth studying English, as it is needed everywhere. Most recently I needed my English skills on a work trip to Israel,” he explained. The objective of the monthly Business Coffees is to increase interaction between businesses and students and create contacts that increase the possibility to find practical training places and jobs.

kasvun kota | autumn 2011

19


Ammattikorkeakoulujen talousja hallintopäivät Rovaniemellä

– Opiskelijat tapahtumaa toteuttamassa

Lapin luontoa tuotiin sisälle tapahtuman ajaksi. Kuva: Kristiina Hintikka-Kukkola.

Osallistujia tapahtumassa oli noin 110. Tapahtuman suunnittelutiimi koostui RAMKin henkilökunnan edustajista sekä neljän kolmannen vuosikurssin restonomiopiskelijan muodostamasta projektiryhmästä (allekirjoittaneet). Tapahtuman toteuttaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi; Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäiviä alettiin suunnitella jo huhtikuussa, jolloin järjestettiin ensimmäinen tapaaminen koko työryhmän kesken ja laadittiin projektisuunnitelma. Tapaamisia järjestettiin säännöllisin väliajoin. Tapahtuman lähetessä tapaamisia oli useammin. Viimeinen viikko ennen tapahtumaa oli varsin hektistä tekemisen aikaa. Emma, Heidi ja Jenni osallistuivat tapahtuman toteutukseen kehitysprojektin puitteissa, Päivi suoritti syventävää harjoitteluaan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin palvelutoiminnassa TAHA-projektipäällikön tehtävissä. Projektiryhmä keskittyi tapahtuman suunnittelussa lähinnä käytännön järjestelyihin, jotka pilkottiin edelleen pienemmiksi vastuualueiksi. Tehtävät olivat erittäin monipuolisia ja niihin kuuluivat mm. tapahtuman internetsivujen laatiminen sekä päivittäminen, tarjoilujen suunnittelu, kokouspakettien koonti sekä kokousavustajien koordinointi.

20

kasvun kota | syksy 2011

Rovaniemen ammattikorkeakoulu järjesti tänä vuonna yhdessä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn kanssa valtakunnalliset Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät (TAHA-päivät). Tapahtumapaikkana oli Rantavitikan kampus 13.–14.10.2011.

Asiakaslähtöistä palvelutyötä Tapahtuman aikana käytännön työssä projektiryhmää auttoivat toisen vuosikurssin restonomiopiskelijat. He suorittivat työharjoittelua osana Kokous- ja kongressipalvelut -kurssia. Myös heitä on kiittäminen asiakaslähtöisen palvelutyön onnistumisesta tapahtuman aikana – viljelimme vieraanvaraisuutta. Projektin käytännön toteutusta – hieman erilaista – oli somistuksen askartelu omin käsin. Somistuksen idea oli ”Lapin luonnon tuominen sisätiloihin”. Teimme koivurisuista poroja, jotka aseteltiin muotoilija Riikka Tuomivaaran (erikoissuunnittelija, (MTI)) avustamina erilaisiksi asetelmiksi kokoussaleihin ja aulan pöydille. Toimme sisälle luonnonkiviä ja sammalta porojen seuraksi. Somistus herätti keskustelua ja ihastelua. Tapahtuma sujui ilman suurempia ongelmia ja järjestelyt toimivat kaiken kaikkiaan hienosti. Kaikissa tapahtumissa sattuu yllättäviä tilanteita, joihin ei ole osattu varautua. Iloksemme huomasimme, että me kaikki restonomiopiskelijat osasimme herkästi mukautua uusiin tilanteisiin vieraat huomioiden. Liitämme onnistuneen tapahtuman ansioluetteloomme ja kiitämme kaikkia tapahtuman suunnittelussa ja järjestelyissä mukana olleita:

Jouko Tiirola, tapahtuman kokonaisvastuu, puheenjohtaja (suunnittelujohtaja, RAMK); Päivi Hanni-Vaara, operatiivinen vastuu kevät 2011 (kehityspäällikkö, MTI); Tiina Huhtalo, operatiivinen vastuu syksy 2011 (hallintosuunnittelija, RAMK); Kristiina Hintikka-Kukkola, tapahtuman budjetointi (palvelutoiminnan suunnittelija, RAMK); Anna Arvola, projektiryhmän ohjaaja, (palvelutoiminnan koulutussuunnittelija, MTI); Leila Rautio, projektityön ohjaus (opettaja, InnoAkatemia, MTI); Päivi Kontiokoski, projektipäällikön harjoittelun vastaava (vs. kehityspäällikkö, MTI); Niina Tirri, nettisivujen koordinointi (suunnittelija, RAMK). Voitte halutessanne tutustua tapahtuman nettisivuihin osoitteessa: http://www.ramk.fi/ Talous-_ja_hallintopaivat/Talous-_ja_ hallintopaivat.iw3

Restonomiopiskelijoiden projektiryhmä: Emma Wiman, projektityöntekijä, Heidi Turtinen, projektityöntekijä, Jenni Määttä, projektityöntekijä ja Päivi Torvinen, projektipäällikkö


Takarivi: Mari Kumpula (vas.), Jussi Talikka, Hannamaari Niemeläinen, Olli Karvonen, Päivi Torvinen ja Emma Wiman. Keskirivi: Krista Nyman (vas.), Jenni Rautio, Johanna Närä, Heidi Löfgren, Heidi Turtinen, Henna-Emilia Veteläinen, Jenni Määttä ja Sara Kärnä. Eturivi: Kristiina Hintikka-Kukkola (vas.), Tiina Huhtalo, Jouko Tiirola ja Anna Arvola. Kuvasta puuttuvat: kokousavustajat Anna-Tuulia Jylhä ja Veera Teerikangas. Kuva: Päivi Kontiokoski

Tehtävät olivat erittäin monipuolisia ja niihin kuuluivat mm. tapahtuman internetsivujen laatiminen sekä päivittäminen, tarjoilujen suunnittelu, kokouspakettien koonti sekä kokousavustajien koordinointi.

University of Applied Sciences’ Finance and Administration Days in Rovaniemi – students took part in the event’s implementation Rovaniemi Universit y of Applied Sciences arranged this year’s National University of Applied Sciences’ Finance and Administration Days (TAHA Days) together with ARENE, The Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences. The event took place on the Rantavitikka Campus on 13.–14.10.2011. About 110 participants attended the event. The event’s planning team was comprised of representatives from RAMK’s staff and a project group formed by third-year hospitality management students (Emma

Wiman, Heidi Turtinen, Jenni Määttä and Päivi Torvinen). Planning of the Finance and Administration Days began already in April, when the first meeting of the entire work group was arranged and a project plan was compiled. The week preceding the event was quite a hectic period of preparation. In planning the event the project group primarily concentrated on practical arrangements, which were divided into smaller areas of responsibility. The tasks were very diversified and included compiling

and updating the event’s Internet pages, planning catering, assembling meeting packages and coordinating meeting assistants. During the event second-year hospitality management students provided practical assistance to the project group. They completed their practical training as a part of the Meeting and Congress Services course. They also deserve thanks for the successful customer-oriented service provided during the event – we fostered hospitality.

kasvun kota | autumn 2011

21


Ville Vainikka

palkittiin onnistuneesta Erasmus-vaihdosta

Kansainv채listen asioiden suunnittelijat Mari Putaansuu ja Sanna Iivari onnittelemassa tietotekniikan opiskelija Ville Vainikkaa onnistuneesta Erasmus-vaihdosta. Kv-toimisto antoi opiskelijalle City Sportin lahjakortin, jonka avulla opiskelija voi tukea hyvinvointiaan. Coordinators of International Relations Mari Putaansuu and Sanna Iivari congratulate Ville Vainikka for his successful student exchange. Kuva/Photo by: Hellevi Leppiaho.

22

kasvun kota | syksy 2011


RAMKin kansainvälisten asioiden toimisto palkitsi lukuvuonna 2010–2011 erinomaisesti onnistuneen Erasmus-vaihdon. Tietotekniikan opiskelija Ville Vainikka oli vaihdossa Itävallassa RAMKin pitkäaikaisessa yhteistyökorkeakoulussa Fachhochschule Vorarlbergissä.

• Hän oli aktiivinen vaihtoon lähdön suunnittelussa. • Hän sai hyvää palautetta vaihtokorkeakoulustaan ja suoriutui erittäin hyvin opinnoistaan sekä laadullisesti että määrällisesti • Hän valitsi opinnot juuri omista ammattiaineistaan, jotka hyväksiluetaan kokonaisuudessaan hänen tutkintoonsa. • Hän oli yhteydessä opintojensa aikana

kv-toimistoon todeten opiskeluiden sujuvan hienosti. • Vaihdon jälkeen hän palautti kaikki vaihtoon liittyvät asiakirjat ajoissa kv-toimistoon. • Hän markkinoi vaihtoon lähtöä muille opiskelijoille pitämällä vaihdostaan suomeksi ja englanniksi esityksen, joka hyväksiluettiin englannin opintoihin.

Ville Vainikka was awarded for his student exchange R A M K ’s i n t e r n a t i o n a l relations office awarded a successful Erasmus student exchange in academic year 2010-2011. Information Technology student Ville Vainikka completed his student exchange in Austria in Fachhochschule Vorarlberg, which is one of the RAMK’s longterm partner universities.

• He was very active in planning the student exchange. • He received good feedback from the host university and completed the studies in an excellent manner. • All the courses he chose were professional studies and will be fully transferred to his degree in RAMK. • He stayed in contact with RAMK international relations office during the exchange and told about his positive

experiences. • After the student exchange he submitted all the required exchange documents duly in time to RAMK international relations office. • He promoted student exchange to other students by giving a presentation on his exchange in Finnish and in English, which was part of his English course. Translation by RAMK

kasvun kota | autumn 2011

23



Kasvun Kota syksy 2011