Issuu on Google+

Eduskunnan kasvuedustajien raportti kasvuhaluisesta Suomesta


Eduskunnan kasvuedustajien raportti kasvuhaluisesta Suomesta

Kasvuedustajat.fi


Mukana kasvua rakentamassa


Johdanto Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Suomi oli vaikeassa tilanteessa. Maailmantaloutta koitelleen taantuman jäljet näkyivät ja tuntuivat. Finanssikriisi myrskysi Euroopassa. Kotimaisina koetinkivinämme puhuttivat teollisuuden rakennemuutos ja huoltosuhteen heikkeneminen. Eduskunnassa syntyi ajatus puoluerajat ylittävästä luovasta ajattelusta kasvun ja yrittäjyyden kentällä. Näimme, että kasvuajattelu ei saa olla puoluepolitikointia tai leikkautua hallitus-oppositio-linjan mukaan. Kansallisen hädän hetkellä kasvuagendan tulee ylittää puoluerajat. Luontevan foorumin ja ajatusten jakamisen ohella kaivattiin myös uusia ketterämpiä toimintatapoja. Vastauksena tarpeeseen syntyi epämuodollinen ja epävirallinen kansanedustajien ThinkTank. Sittemmin porukka vakiintui tottelemaan nimitystä ”Eduskunnan Kasvuyrittäjyys- ja Startup-verkosto”. Verkoston toiminnassa nojauduttiin rentoihin tapaamisiin ilman puheenjohtajaa sekä vapaamuotoisiin kuulemisiin, joissa kukaan ei saanut puhua yli 8 minuutin. Alun alkaen verkosto ei tähdännyt yhteisiin julkilausumiin, vaan oman kasvuajattelumme ja osaamisemme kehittämiseen. Ajatusten karttuessa sekä Suomen talouden taivaan synkentyessä entisestään fokus kuitenkin muuttui. Koimme, että meidän on kannettava kortemme kekoon.

5

Tästä sai alkunsa raportti, joka sinulla on kädessäsi. Olemme työstäneet näkemyksiämme kasvuyrittäjyyden tärkeydestä sekä siitä, miksi Suomi on mielestämme niin erinomainen maa kasvun kotipaikaksi kesästä 2012 alkaen. Lopuksi tarjoamme suosituksiamme ja ehdotuksiamme, miten Suomi voisi kehittyä kasvuyrittäjyyden kehtona yhä paremmaksi. Työssä ovat kansanedustajien ohella olleet tiiviisti mukana yhteistyökumppanimme, joita ilman projekti ei koskaan olisi ollut mahdollinen. Haluammekin lausua erityiskiitoksen Sitralle, Deloittelle, Microsoftille, Suomen Yrittäjille sekä Elisalle. Kiitos myös kymmenille ja kymmenille kasvuajattelijoille, joiden kanssa meillä on ollut ilo käydä keskusteluja työn aikana. Lopuksi toivotamme myös sinut mukaan kasvuedustajien joukkoon. Sillä kasvun edusmiehiä ja -naisia Suomi tarvitsee kipeästi. Eduskunnassa 1.1.2013, Lasse Männistö (kok) Mikael Jungner (sd) Kaj Turunen (ps) Markus Lohi (kesk) Martti Korhonen (vas) Johanna Karimäki (vihr) Lars Erik Gästgivars (rkp) Peter Östman (kd)

Kasvuedustajat.fi


47%

Singapore 39%

Israel Ranska

32%

Yhdysvallat

32%

Iso-Britannia

27%

Ruotsi

26%

EU-15 keskiarvo

26%

Japani

25%

Tanska

24%

Norja

22%

Alankomaat

22%

Saksa Suomi

21% 18% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kuva 1. Nuoret yritykset jotka uskovat työllistävänsä vähintään viisi henkilöä viiden vuoden sisällä valituissa vertailumaissa. Luxemburgin tiedot puuttuvat EU-15 keskiarvosta. Tiedot ovat vuosilta 2006-2011. (2)


Kasvuyritykset luovat työtä ja hyvinvointia Kasvuyritykset ovat oiva strateginen valinta Suomelle Kansakunta joutuu aika ajoin pohtimaan, mihin se menestyksensä perustaa. Edellinen lama nujerrettiin Suomessa panostamalla voimakkaasti osaamiseen, uuteen teknologiaan, kansainvälistymiseen, yhteistyöhön ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Nyttemmin Suomi on joko taantunut vahvuuksissaan tai muut ovat ottaneet meidät kiinni. Tarvitsemme uudet eväät menestykseen ja tässä kasvuyritykset ovat houkutteleva vaihtoehto. Kasvuyritys on yritys, joka kasvaa kolmen vuoden ajan 20 prosenttia vuodessa joko liikevaihdolla tai henkilöstön määrällä mitattuna. Liikevaihdolla mitattuna kasvuyrityksiä on Suomessa noin 1400, kun taas henkilöstön määrällä mitaten yli kymmenen henkilöä työllistäneitä kasvuyrityksiä on vain noin 700. Huippuluokan kasvuun päässeitä, yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jotka ovat joka vuosi vähintään tuplanneet henkilöstönsä, on meillä alle kaksikymmentä. (1)

maahamme edellyttävät siksi vakaan elinkeinopolitiikan lisäksi erityistä kiinnostavuutta. Suomesta on löydyttävä jotain, jonka perässä maahan kannattaa tulla. Kasvuyritykset ovat parhaita luomaan kiinnostavaa menestystä. Suomi tarvitseekin kasvuyrityksiä, jotka ovat teknisiä edelläkävijöitä tai kehittävät oivaltavia uusia liiketoimintamalleja. Maailmassa, jossa viimeisten vuosikymmenten aikana miljardit uudet ihmiset ovat saaneet mahdollisuudet aiempaa vapaammin näyttää ja kehittää osaamistaan yksilöinä ja yrittäjinä, on edelläkävijyys kuitenkin aiempaa vaikeampaa saavuttaa ja säilyttää. Siksi kasvu edellyttää myös jatkuvaa uudistumista.

Kasvuyritykset ovat kuitenkin luoneet viime vuosina merkittävän osan uusista työpaikoistamme. Yli kymmenen henkilöä työllistävät korkean kasvun yritykset ovat merkinneet Suomelle viimeisen kolmen vuoden aikana yli 50 000 uutta työpaikkaa. Kun lukuun otetaan mukaan pienimmätkin, eli alle 10 henkilöä työllistävät kasvuyritykset, on työpaikkoja saatu lisää jo noin 100 000 kappaletta. (1)

Tavarat ja pääomat ovat liikkuneet vapaasti jo pidempään. Viime vuosina olemme nähneet, että myös tieto ja osaaminen liikkuvat liukkaasti. Pelkän osaamisen varaan ei pysyvää kilpailuetua enää pysty rakentamaan. Osaamisesta on tullut menestyksen välttämätön, mutta ei riittävä edellytys. Meidän on haettava kilpailuetua siitä, miten me toimimme. Avoimuudesta, luottamuksesta, joukkoistamisesta (engl. crowdsourcing) ja verkostomaisesta tavasta toimia. Ekosysteemit astuvat tarkan työnjaon toimialojen tilalle. Myös nopeudesta ja notkeudesta on tullut aiempaa tärkeämpää. Tämä koskee niin mahdollisuuksien haarukointia, potentiaalisten menestyskonseptien kokeilua kuin mahdollisen menestyksen skaalaamista merkittäväksi liiketoiminnaksi.

Suomi on sijainniltaan hieman syrjässä mielenkiintoisimmilta markkinoilta. Ulkoiset investoinnit

Kasvuyritys on hyvä väline hakea kilpailuetua tavasta toimia. Ilman kasvun kulttuuria ja kasvussa

7

onnistumista, uhkaa Suomi hiipua sijaintinsa mukaiseksi periferiaksi. Kukaan ei tee puolestamme Suomesta kasvun yhteiskuntaa.

Kasvu syntyy tavoitteista ja uusista tavoista toimia Jotta yritys pystyy kasvuun, on sen joko täytettävä uusi tarve tai toimittava jollain tavoin kilpakumppaneitaan paremmin. Sen on keksittävä tehokkaampia tapoja toimia, edullisempia tapoja valmistaa tuotteita, uusia tahoja joille tuotteita tarjota tai sitten kokonaan uusia tuotteita. Näitä kehityskohteita toteuttaessaan kasvuyritys kiristää samalla kilpailua ja parantaa tuottavuutta, mikä puolestaan johtaa toimialan ja talouselämän rakenteiden uusiutumiseen. Kehityksen kiihtyminen on uusien työpaikkojen synnyn lisäksi toinen merkittävä etu, jonka kasvuyritys tuo. Valitettavan harvat suomalaiset yrittäjät kuitenkaan tähtäävät kasvuyrittäjiksi (Kuva 1.). Ainoastaan 18 % aloittavista yrittäjistä Suomessa uskoo työllistävänsä viiden vuoden kuluessa vähintään viisi henkilöä. Tanskassa vastaava luku on 24 %:ia, Ruotsissa 26 %:ia ja Yhdysvalloissa 32 %:ia. (2) Jotta varmistamme työllisyyden kasvun ja kehityksen vauhdittumisen kasvuyritysten toimesta, on meidän siis löydettävä keinoja kannustaa yrityksiämme tavoittelemaan nykyistä kunnianhimoisempia päämääriä. Kasvun pitää olla valtaosalle yrityksistämme tapa toimia: Parempien toimintatapojen ja uusien markkinoiden etsintä on luonnollinen osa yrittäjän jokapäiväistä arkea.

Kasvuedustajat.fi


Kasvukertomus

Pirkko Hämäläinen Kymmenessä vuodessa maatilan takahuoneesta Suomen johtavaksi gluteenittomien tuoretuotteiden valmistajaksi Vuonna 2001 kaikki tuntui olevan ohi. Pirkko Hämäläisellä oli todettu keliakia. Hänen kehonsa ei sietänyt enää muruakaan perusviljojen gluteenia, ja maatilanpitäjän tuloista kolmanneksen muodostanut leipominen täytyi lopettaa. Oma elämä oli hetkessä mullistunut ja samalla sairaus uhkasi viedä elannonkin. Alkushokin jälkeen virisi idea: ”Jos on mahdollisuus tehdä keliaakikkojen elämää hyväksi, niin miksikä sitä ei tekisi.” Äitinsä kanssa Pirkko tilasi maatilan yhdeksän neliömetrin takahuoneeseen gluteenittomille tuotteille soveltuvat leivontavälineet, ja uudet herkut alkoivat syntyä kokeilun ja erehdyksen periaatteella, ilman sen suurempaa alan koulutusta. Maine uudesta leipomosta levisi nopeasti, ja kohta olikin jo aika muuttaa laajempiin tiloihin ja palkata ensimmäinen työntekijä. Tinkimätöntä laatua ohjenuoranaan pitänyt leipomo on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut yli viiden miljoonan euron vuotuista liikevaihtoa pyörittäväksi ja neljäkymmentä henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Vuohelan Herkun ja Pirkko Hämäläisen menestystarinan taustalla on elämäntehtäväksi koettu työ yhdistettynä rohkeuteen kokeilla uutta ja saada aikaan. Asiakkaiden kiitokset ja palaute ovat

Pirkolle suurin voimavara yrittäjänä jaksamiseen. Tuotteista tehdään niin hyviä, että ne myyvät itse itsensä. Asiakassuhteita jälleenmyyjien kanssa ei ole koskaan metsästetty, vaan ne ovat tulleet tuotteiden käyttäjien suositusten ja pyyntöjen välityksellä. Tuotannon filosofiana kuitenkin on, että tuotteita toimitetaan kaikissa tilanteissa kaikille niitä haluaville. Kysyntää syntyy myös verkostojen kautta: Pirkko on mukana monissa erikoisruokavalioita tutkivissa kehityshankkeissa ja yhteenliittymissä. Menestys ei ole Pirkko Hämäläisenkään tapauksessa tullut itsestään tai ilman takaiskuja. Investointien vaatiman rahoituksen kanssa on jouduttu aina taistelemaan, koska yritystään kasvattavaa entistä maatilan emäntää ei ole aina otettu vakavasti. Eräältäkin pankinjohtajalta Pirkko sai aikanaan kuulla ”Et sinä siinä pärjää, menet konkurssiin”. Lähellä yritystoiminnan loppuminen on välillä ollutkin, sillä yhdessä vaiheessa Pirkon työpöydällä oli jo konkurssihakemus hallitsemattoman kasvun myötä. Pirkon apuna ovat kuitenkin aina olleet uskolliset asiakkaat ja tavarantoimittajat, sekä usko omaan

toimintaan ja rohkeus toimia ulkopuolisten negatiivisista kommenteista huolimatta. Ja apua on kehdattu pyytää silloin kun sitä on tarvittu. Yrityksen taloudellisen tilanteeseen saatiin kullanarvoisia neuvoja yrityskummitoiminnan kautta. Kovan kasvun tuomiin taloudellisiin haasteisiin vastaamiseksi Vuohelan Herkussa perustettiin myös ohjausryhmältä, johon kuuluivat Pirkon ja perheen lisäksi yrityskummit, Finnvera, ELY-keskus ja pankki. Nykyisellään yrityksen taloudellinen tilanne on vakaa ja kannattavuus mainiolla tasolla, joten ohjausryhmä on jo purettu ja Pirkon tukena on yrityksen oma johtoryhmä. Muutamassa vuodessa maatilan emännästä menestyvän liikeyrityksen toimitusjohtajaksi harpannut Pirkko Hämäläinen jatkaa kuitenkin yhä yrityksensä kasvattamista. Seuraavaksi vuorossa on kansainvälistyminen ja mahdollisesti taas suurempiin toimitiloihin muutto. Vuohelan Herkku kasvaa kuitenkin yhä ainoastaan asiakkaittensa ehdoilla: gluteenittomien tuotteiden laadukkuuden ja asiakastyytyväisyyden varassa.


Usein yrittäjäksi ryhdytään halusta itsensä toteuttamiseen. Jollain on tavoitteenaan maailman muuttaminen, toisella taas taloudellinen menestys ja monilla näiden jonkinlainen yhdistelmä. Riippumatta yrittäjän kasvutavoitteista, sisältyy yrittämiseen kiistatta palkkatyötä vakavampia riskejä. Lisäksi kasvua tavoitteleva yrittäjä joutuu panostamaan yleensä enemmän henkilöstöönsä ja tuotantovälineisiinsä kuin tasaista tulovirtaa tavoitteleva yritys. Kasvuyritysten vahvistamiseksi meidän pitää tasapainottaa näitä riskejä. Tarvitsemme uusia menestystarinoita, kun monet Suomen nykyisen menestyksen taustalla olevat toimialat ja yritykset ovat vaikeuksissa. Riskinottoon pitää siis kannustaa.

historia ole tae sen tulevaisuudesta. Tulevien kasvuyritysten tunnistamiseksi on ennemmin ymmärrettävä yrittäjän haluja kasvattaa toimintaansa sekä yrityksen mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun.

Suomalaiset kasvuyritykset tulevat kaikilta toimialoilta Suurin osa tämän päivän kasvuyrityksistä toimii Suomessa palvelualoilla. Teknologiavetoiset yritykset ovat aliedustettuina. Toinen leimallinen piirre suomalaisille kasvuyrityksille on nuoruus, sillä yli puolet niistä on aloittanut toimintansa alle kymmenen vuotta sitten. Lisäksi kasvuyrityksemme ovat suhteellisen pieniä. Kasvuyrityksistä hieman useammalla on korkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaa kuin muilla yrityksillä. Vientiä ne harjoittavat muita yrityksiä harvemmin, vaikka ulkomainen omistus onkin tavallista tavanomaisempaa. (1) Kovan kasvun vaihe on yrityksille usein lyhytaikaista. Kasvuyritykset eivät yleensä pysy pitkään kasvuyrityksinä, vaan niiden henkilöstömäärän kehitys taantuu nopeasti tavanomaiselle tasolle. Koska kasvuyrittäjyys on usein tietty vaihe yrityksen elämänkaarella, ei yrityksen kasvu-

9

Kasvuedustajat.fi


Kasvukertomus

Taneli Tikka Matka menestyväksi sarjayrittäjäksi Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta parikymppinen opiskelija Taneli Tikka pohti ystäviensä kanssa, että internetistä tulee varmasti sosiaalinen paikka, jossa jaetaan kavereille tilannepäivityksiä omasta elämästä ja pidetään vanhempiinkin tuttuihin yhteyttä. Yhteisestä visiosta innostuneet ystävykset ryhtyivät liikekumppaneiksi ja onnistuivat keräämään teknokuplan puhkeamisen aalloilla Taika Technologies -yritykselleen riskirahaa melkein viisi miljoonaa euroa. Henkilöstöäkin rekrytointiin nopeasti noin 30 työntekijää.

konkareilta, hyvää näkemystä liiketoiminnan etiikasta sekä ajatuksia siitä, miten yritystoimintaan tulee asennoitua. Taneli ymmärsi myös, että työntekijän tyytymättömyys yritykseen on yleensä aina työnantajan vika.

Taika Technologiesin epäonneksi maailma muuttui nopeasti vihamieliseksi paikaksi IT-startupeille. Yrityksen liiketoimintaidea oli myös liian paljon edellä aikaansa, ja nuoret yrittäjät tekivät vakavia virheitä henkilöiden johtamisessa. Taika Technologies sortui monien aloittelevien yritysten tavoin virheeseen hioa liian suurta kokonaisuutta kerralla valmiiksi ilman maksavia asiakkaita. Yritys meni konkurssiin vuonna 2002, ja Taneli Tikalle jäi henkilökohtaisia velkoja yli 100 000 euroa.

Taneli Tikka kokeili hetken aikaa siipiään muiden yritysten palkkalistoilla, mutta totesi pian kaipaavansa takaisin liiketoiminnan rakentamisen etulinjaan. Niinpä hän otti uuden haasteen vastaan ja lähti luotsaamaan konkurssikypsää IT-yritystä Fuksiini Sites Oy:tä takaisin kannattavalle uralle. Virheistään oppinut nuori toimitusjohtaja tunnisti yrityksen vahvuudet ja heikkoudet, ja pystyi kääntämään liikevaihtonsa verran tappiota tehneen yrityksen voitolliseksi jo kuudessa kuukaudessa, minkä jälkeen Fuksiini Sites myytiin pörssiyritykselle. Kovat kokemukset olivat kääntyneet nuoren johtajan suurimmiksi vahvuuksiksi.

”Ei kauheasti osattu liikkeenjohdosta mitään, vaan enemmän oli tuoteasiantuntemusta ja kova visio”, muistelee Tikka vuosituhannen vaihteen vaiheita. Yrityksen kaatuminen ja henkilökohtaiset velat saivat nuoren miehen mietteliääksi. Matkaan oli kuitenkin tarttunut jo paljon oppeja vanhemmilta

Fuksiini Sitesin muutosjohtamisen menestystarinan jälkeen Taneli Tikka on ollut kahdesti pörssiyrityksen johtoryhmän jäsen, johtanut useita kasvavia yrityksiä, toiminut kasvuyritysten hallituksissa, sijoittanut startupeihin, myynyt yrityksiään, neuvonut ministeriötä innovaatiopolitii-

kassa, hylännyt tarjouksen ”Suomen unelmien poikamiehen” roolista johtuen aikataulusyistä ja toiminut Vigo-yrityskiihdyttämöohjelman ohjausryhmässä. Muun muassa. Yhteistä tälle kaikelle on Tanelin viehätys muutokseen ja innostavien ihmisten kanssa toimimiseen. Nuoruuden epäonnistumisista huolimatta – tai ehkäpä pikemmin niistä johtuen – hänestä on kasvanut yksi Suomen arvostetuimmista startupkentän toimijoista ja muutosjohtamisen asiantuntijoista. Epäonnistumisia on edelleen mahtunut joukkoon, mutta ne ovat Tanelille luonnollinen osa kasvuyrittäjän elämää. Aloitteleville kasvuyrityksille Taneli Tikalla on antaa kokemustensa perusteella kolme tärkeää neuvoa. Ensinnäkin, ihmisten johtaminen pitää ottaa yrityksessä huomioon alusta asti. Toiseksi, yritysten visiot ja päämäärät ovat usein aivan liian vaatimattomia ja kunnianhimottomia. Kolmanneksi, vaatimattomista tavoitteista huolimatta, yritykset tavoittelevat kerralla liian isoja kokonaisuuksia. Tanelin neuvona on tähdätä alusta asti korkealle, mutta edetä nopeasti pienissä erissä kerrallaan.


Tarvitsemme lisää kasvuyrityksiä Suomessa toimii noin 270 000 yritystä alkutuotantoa lukuun ottamatta (3). Vähintään kolme vuotta vanhoja yrityksiä jotka työllistävät yli kymmenen henkilöä on noin 15 000 kappaletta (1). Tähän lukuun nähden henkilöstön kasvun perusteella laskettu 700 kasvuyritystä saattaa vaikuttaa vaatimattomalta. Muihin maihin verrattuna olemme kuitenkin suhteellisesti varsin hyvissä asemissa. Kasvuyritysten osuus teollisuusyrityksistä on meillä vain hieman alhaisempi kuin esimerkiksi USA:ssa. Tanskan ja Ruotsin tällä alueella peittoamme. Palveluyritysten puolella taas olemme kasvuyrityksillämme selkeästi edellä kaikkia mainittuja maita. (1) Suomen ongelmana on kuitenkin tässä tarkastelussa vertailukelpoisten yritysten pieni määrä (Kuva 2.). Meillä on yli 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä tuhatta asukasta kohti 3,5 kappaletta, kun ennen vuotta 2004 Euroopan Unioniin liittyneissä EU-15 maissa niitä on keskimäärin 3,7. Olemme hieman perässä eurooppalaista keskiarvoa lähellä olevia Ruotsia ja Tanskaa, mutta gasellin loikan verran jäljessä muun muassa Viroa ja Luxemburgia. Kun työllistäviä yrityksiä ylipäätään on liian vähän, ei auta, vaikka tästä joukosta moni täyttääkin kasvuyrityksen kriteerit. Haasteena Suomessa on myös suurempien kasvuyritysten puuttuminen. Henkilöstömäärän kehityksen perusteella mitattuna yli 250 henkilöä työllistäviä kasvuyrityksiä on vain viitisentoista kappaletta (1). Kasvuyritysten määrä pienenee

tasaisesti yrityskoon kasvaessa. Mikäli emme löydä keinoja keskisuurten ja suurempien yritystemme kasvattamiseksi, jäävät kasvuyrittäjyyden parhaat yhteiskunnalliset hyödyt saavuttamatta. Kun osa nykyisistä vahvoista toimialoistamme

uhkaa rapautua tulevaisuudessa, tarvitsemme uusia yrityksiä raivaamaan kasvun edellytyksiä toisille. Tulevaisuuden Suomi voi vaurastua merkittävästi vain kasvuyritystensä nosteessa.

7.9

Luxemburg

5.8

Viro

4.7

Norja

4.4

Portugali

4.2

Hollanti

4.2

Itävalta

4.0

Espanja

3.8

Tanska

3.7

EU-15 keskiarvo

3.7

Ruotsi

3.5

Suomi Italia

3.0

Ranska

3.0

Iso-Britannia

3.0

Saksa

2.9

Belgia Kreikka

2.8 2.0 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

Kuva 2. Yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset 1000 asukasta kohti (kpl) valituissa eurooppalaisissa vertailumaissa. Irlannin tiedot puuttuvat EU-15 keskiarvosta. Tiedot ovat vuosilta 2007, Itävalta vuodelta 2006. (4) (5)

11

Kasvuedustajat.fi


Kasvu on valinta Yhteiskunta tukee kasvua

Yrittäjyysilmapiiri kehittyy vauhdilla

Yhteiskunnan on purettava haitallisia patoja kannattavan kasvun tieltä. Yrittäjän on ilman keinotekoisia esteitä voitava saavuttaa yrittäjyydeltä tavoittelemiaan arvoja: vapautta, vaikuttavuutta ja vaurastumista. Yhteiskunta voi edesauttaa kasvuyrittäjyyttä päättäväisellä toiminnallaan, sillä yrittäjyyttä tukeva ja siihen kannustava liiketoimintaympäristö on aloittelevalle kasvuyritykselle tärkein selkänoja.

Liiketoimintaympäristön kehittämisen ohella tärkeä tuki kasvuyrittäjyydelle on yhteiskunnan positiivinen suhtautuminen riskinottoon. Tämän voi yleistää myös laajemmin koskemaan yhteiskunnan yrittäjämyönteisyyttä.

Yleisesti ottaen olemme onnistuneet liiketoimintamahdollisuuksiemme virittämisessä. Yrittäjien tuskin tarvitsee olla Suomessa huolissaan yhteiskunnallisesta epävakaudesta (6). Maailman kilpailukykyisempienkin maiden listalla Suomi majailee tällä hetkellä kolmantena (7). Koska kilpailukyvyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä tuottavuutta ja taloudellisen kasvun mahdollisuuksia tulevaisuudessa, on Suomen korkea sijoitus tässä kilpailussa suorassa yhteydessä liiketoimintaympäristömme tilaan. Suomi on maailman turvallisimpia maita yrittää ja kokeilla kuinka korkealle itse rakennetut siivet kantavat. Täydellistä epäonnistumisiin hukkumista ei tarvitse turvaverkkojemme vuoksi pelätä.

Yrittäjyyden ja kasvuyrittäjyyden kulttuurin luomiseen on Suomessa viime vuosina osallistunut useita tahoja. Suuria harppauksia on nähty niin koulutuksen, yksityisen sektorin kuin valtiovallankin suhtautumisessa ja panostuksissa yrittäjyyden yhteiskunnan kehittämiseen. Muutos suomalaisessa ilmapiirissä yrittäjyyttä kohtaan on käsin kosketeltavaa. Uusia poikkitieteellisiä yrityksiä vihdotaan lauteille jo opiskelijatöinä startup-saunoissa ja kypsytellään yrityshautomoissa ympäri maan. Kalifornian kasvuyrityksistään kuuluisan Palo Alton vierailevia asiantuntijoita on vastassa nykyään rokkitähden vastaanotto ja innostunut tunteen palo Aalto-yliopiston näyttämöillä.

13

Uusi yrittäjämyönteinen yhteiskunta alkaa nuoristamme. Nykyisin jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista on ainakin harkinnut ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi valmistumisen jälkeen (8). Yliopistomaailmassa esimerkiksi Aalto-yliopisto on kunnostautunut yrittäjyyden kulttuurin edistämisessä. Kasvuyrittäjyys oli yliopistoa perustettaessa yksi päätavoitteista, ja sen yrittäjyyttä edistävä organisaatio Aalto Center for Entrepreneurship tarjoaakin palveluja aina yrittäjäkoulutuksesta kasvuyrittäjyyden harjoitteluun ja kaupallistamiseen. Kasvuyrityksen luotsaaminen onnistuu toki usein ilman yliopistokurssejakin. Yrityksen alkutaivalta tukemaan on luotu Työ- ja elinkeinoministeriön Yritys-Suomi-portaali, joka tarjoaa kolmella kielellä selkeitä neuvoja yrityksen perustamiseen, kehittymiseen, kansainvälistymiseen ja työnantajuuteen liittyvissä seikoissa. Samantyyppistä neuvontaa yrittäjille tarjoavat myös ELY-keskukset.

Kasvuedustajat.fi


Kasvukertomus

Jussi Pyörre Tähtäimenä kaikkien suomalaisten hiilidioksidipäästöjen neutralointi analytiikan keinoin Yrittäjän elämä oli yrittäjäperheen vesalle jo lapsuudesta tuttua. Niinpä Jussi Pyörteen oli nuorena diplomi-insinöörinä helppo lähteä mukaan osakkaaksi, kun tuttavat houkuttelivat perustamaan Eniram-nimistä yritystä vuonna 2005. Liikeideana oli rakentaa laivoihin turvallisuusjärjestelmää, Jussin roolin ollessa tuotekehityksessä ja ohjelmistojen koodauksessa. Laivateollisuuden osaamisen yritykseen toivat telakalla jo pidempään työskennelleet osakkaat. Vuoden puurtamisen jälkeen Eniramissa lyötiin yhä päätä seinään turvallisuusjärjestelmän kehityksen kanssa. Kaikkia ongelmia ei ollut osattu ajatella etukäteen, minkä lisäksi suuremmat toimijat pyrkivät taklaamaan tulokkaan pois markkinoilta. Eniramissa oli kuitenkin kaikeksi onneksi keksitty varasuunnitelma asiakaskeskustelujen perusteella: Samaa ohjelmistopohjaa voitaisiin kenties hyödyntää suurten laivojen kulkuasennon määrittämisessä niin, että polttoaineen kulutus vähenee. Oletusta testattiin rahtilaivassa ja tulokset olivat rohkaisevia. Useampien asiakastapaamisten jälkeen loistoristeilijöitä Floridasta käsin operoiva Carnival Cruise Lines kiinnostui kokeilemaan teknologiaa käytännössä. Tuote kehitettiin alusta asti asiakkaan ehdoilla. Onnistuneen tuotelanseerauksen jälkeen

Eniramissa on kehitetty myös muita analytiikkaan perustuvia laivojen polttoaineen kulutusta vähentäviä ratkaisuja. Vuoden 2009 talouskriisin aiheuttamista vaikeuksista huolimatta yritys on lyönyt itsensä niin hyvin läpi lähes neitseellisillä markkinoilla, että vuonna 2011 se voitti Deloitten Technology Fast 50 -kilpailun Suomen nopeimmin kasvavana teknologiayrityksenä. Eniramin teknologiasta yhä vastaava Jussi Pyörre jaksaa eteenpäin insinöörin innostuksella. Yrityksen alkuaikojen oma kehitystyö kantaa hedelmää nyt Eniramin kehitystiimin työn pohjalla, ja joka päivä löytyy uusia ja entistä mielenkiintoisempia ratkaisuja entistä mielenkiintoisempiin ongelmiin. ”Insinööri nauttii luvattoman helposti enemmän matkasta kuin määränpäästä”, toteaa Jussi. Toisaalta hänen määränpäänsäkin on tavoittelun arvoinen: Jussi tähtää siihen, että Eniramin tuotteiden avulla pystytään vähentämään polttoaineen kulutusta niin paljon, että hiilidioksidipäästöjen määrän vähennys vastaa kaikkien suomalaisten hiilidioksidipäästöjä. Tärkeimpiä Jussi Pyörteen oppeja eteenpäin jaettavaksi on tuotteiden kehitys pienin askelein ja yhdessä asiakkaan kanssa, vaikka yrityksen

pitkän aikavälin tavoitteet olisivatkin korkealla. Jo tuoteidea pitää haastaa asiakkaan kanssa ja lähteä sen perusteella rakentamaan pilottituotetta. Asiakkaat hyväksyvät keskeneräisenä heille viedyt tuotteet, jos he ovat koko ajan itse mukana tuotekehitysprosessissa. Samalla he sitoutuvat myös itse tuotteeseen. Vasta tuotteen todistettua toimivuutensa ainakin yhdelle asiakkaalle, voidaan Jussin mielestä alkaa rakentaa jo tuotekehityksen ensimetreiltä lähtien mietittyä skaalautuvuutta laajempaan myyntiin. Lisäneuvona Jussi Pyörre antaa yrittäjäkumppaneiden tarkan mietinnän alusta asti. Yrityksen yhdessä perustavien pitää olla tarpeeksi erilaisia, jotta yritykseltä löytyy alusta asti niin liiketoiminta-, toimiala- kuin tuotekehitysasiantuntemustakin. Toisaalta porukan pitää olla niin samanhenkistä ja yhteen hitsautunutta, että se selviää läpi pahimpienkin kivikkojen, joita aloittelevalla yrityksellä on varmasti edessään. Eniraminkin menestyksen takana on onnekkaasti oikein osuneen tiimin yhteinen osaaminen ja keskinäinen luottamus.


Kasvussa on kyse myös asenteessa. Erityisesti yrittäjäjärjestöjen tarjoama koulutus voi vahvistaa kasvumyönteistä asennetta. Yksityisistä tahoista yrittäjyyden kulttuuria Suomessa kehittää esimerkiksi Suomen Yrittäjät, joka edistää yrittäjyysilmapiiriä ja yrittäjän asemaa. Erityisesti naisyrittäjyyttä edistää lisäksi Yrittäjänaisten keskusliitto. Toimialakohtainen esimerkki on Kasvufoorumi, joka toimii kasvuyrittämisen kulttuurin luojana ja puolestapuhujana ohjelmistoalalla. Foorumi järjestää yhteisiä tilaisuuksia, tuo näkemyksiä päättäjille ja on luonut kaikille käytettävissä olevia oppaita muun muassa rahoituskanavien löytämiseksi, markkinoille pääsemiseksi ja hallitustyön tueksi. Samanlaista innostusta ja yhteistyötä tarvitsemme muillekin toimialoille! Merkittävä taho yrittäjämyönteisen yhteiskunnan kehittämisessä ovat myös yritykset itse. Aloittelevien startupien kehittyessä kasvuyritystähdiksi, toimivat ne itse parhaana esimerkkinä vertaisilleen ja airuena kulttuurin muutokselle. Menestys yhtäällä luo sitä myös toisaalla. Suomalainen yhteiskunta ei ole koskaan aiemmin kannustanut yrittäjyyteen nykyistä vastaavalla voimalla. Aloitteleva yrittäjä saa halutessaan neuvoja ja tukea niin monesta suunnasta, että ongelmana on lähinnä valinnan vaikeus. Tiedon saatavuus, tai sitten vain suomalaisten muuten terve itsevarmuus, heijastelee myös luottamukseen omasta osaamisesta yrittäjänä. Vain kolmasosa niistä suomalaisista joilla on edellytyksiä yrittäjäksi, jännittää epäonnistumista liian paljon (Kuva 3.).

suus moninkertaistuu työntekijämäärän ja tuotemäärän kasvaessa ja kilpailutilanteen monipuolistuessa. Kasvun haasteisiin vastaamiseksi on Suomessa kuitenkin tarjolla viljalti koulutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjillä on runsaasti koulutustarjontaa teemaan liittyvistä aiheista. Akateemisella puolella korkeatasoista koulutusta yrittäjille tarjoaa muun muassa Aaltoyliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.

Kurssituksen lisäksi kasvun tuomiin osaamisvaatimuksiin apua tuo Suomen ainutlaatuinen yrityskummitoiminta. Suomen yli tuhat yrityskummia mentoroivat yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia maksutta ja luottamuksellisesti. Yrityskummit jakavat omia kokemuksiaan kasvun haasteiden kanssa ensi kertaa painiville ja tasoittavat tietä näkemiensä sudenkuoppien osalta. Kasvuyrittäjä ei jää haasteiden kanssa yksin.

Yhdysvallat

31%

Suomi

32%

Ruotsi

35%

Alankomaat

35%

Iso-Britannia Ranska

36% 37%

EU-15 keskiarvo

38%

Singapore

39%

Norja

41%

Tanska

41%

Saksa

42%

Japani

42%

Israel

47% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Kuva 3. Osuus 18 – 64 vuotiaista, joilla voisi olla mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen, jotka kokevat, että epäonnistumisen pelko estäisi heitä perustamasta yritystä (valitut vertailumaat). Luxemburgin tiedot puuttuvat EU-15 keskiarvosta. Tiedot ovat vuosilta 2010 - 2011. (2)

Yrityksen kasvaessa yrittäjän osaamisen tarpeet kuitenkin muuttuvat. Yritystoiminnan monimutkai-

15

Kasvuedustajat.fi


9.1

Islanti 7.7

Suomi Tanska

6.4

Singapore

6.2

Etelä-Korea

5.5

Norja

5.4

Ruotsi

5.3

Japani

5.2

Luxemburg

5.0

Uusi-Seelanti

5.0

Yhdysvallat

4.7

Kanada EU-15 keskiarvo

4.5 4.1 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

Kuva 4. Niiden ammattilaisten määrä tuhatta asukasta kohti, jotka ovat mukana uuden tiedon, tuotteiden, prosessien, metodien tai systeemien konseptoinnissa tai luonnissa. Luvut vastaavat täysipäiväistä työpanosta. Eri maiden tiedot ovat vuosilta 2007-2010. (9)


Monet kasvuyrittäjät tarvitsevat taloudellista tukea

suomalaisiin yhtiöihin ovat laskeneet tasaista luisua vuoden 2008 finanssikriisin alusta alkaen.

Yrityksen rahoitustarpeet vaihtelevat toimialan, toiminnan luonteen ja elinkaaren vaiheen mukaan. Rahoituslähteet ja mallit vaihtelevat vastaavasti suuresti.

Potentiaalisille kasvuyrityksille on yrityksen elinkaaren vaiheesta riippumatta yhä rahoitusmahdollisuuksia aina pankkilainasta julkiseen tukeen ja suoriin pääomasijoituksiin. Jotta jo alkuun päässeet kasvuyritysaihiomme pystyvät kitkatta investoimaan kasvunsa siemeniin, onkin löydettävä entistä parempia keinoja parantaa rahoituksen saatavuutta.

Suunta rahoituksessa on avustuksista kohti markkinaehtoisuutta. Usein rahoittajat sijoittavat yritykseen rahaa omistusosuutta vastaan, mutta nykyään alaa valtaavat myös tulonjakoon perustuva rahoitusmalli sekä suoraan loppuasiakkailta haettava joukkorahoitus (crowdfunding). Joukkorahoitusta hyödynnetään nykyään niin yksittäisten tuotteiden kehittämisessä kuin yritystoiminnan sijoitus- ja lainamalleina. Julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistelevä Vigoyrityskiihdyttämöohjelma on onnistunut uusi tapa siivittää korkean kasvupotentiaalin nuoria yrityksiä nopeaan ja kansainväliseen kasvuun. Julkinen raha luo Vigo-ohjelmalle rahoituksellisen selkärangan, lihasten tullessa yksityisten yrityskiihdyttämöiden markkinaehtoisisti tarjoamasta osaamisesta ja pääomasta.

Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatio- ja kansainvälistymistoimintaa tuetaan Suomessa suhtaudutaan yrittäjiin myönteisemmin kuin monissa vertailumaissa. Lähes kaikki suomalaiset pitävät yrittäjiä uusia tavaroita ja palveluita tuottavina innovaattoreina, samoin kuin työpaikkojen luojina. Suomalaisten mielipiteet ovat näiltä osin jopa positiivisempia kuin vastaavat näkemykset esimerkiksi USA:ssa, Ruotsissa, Virossa tai Saksassa (8).

Suomessa on muutenkin erinomaiset mahdollisuudet innovaatioiden tekemiseen. Maista, joista on ylipäätään tietoa saatavilla, on meillä väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten maailmassa uuden kehittämiseen keskittyviä ammattilaisia (Kuva 4.). Euroopan Unioniin 15 ensimmäisen maan joukossa liittyneiden keskiarvoon nähden meillä on näitä potentiaalisia keksijöitä ja innovaattoreita lähes tuplasti. Suomi on innovaatiovetoinen talous, ja innovaatiotoiminnan tukeminen on ollut viime vuosina tapetilla. Innovaatiot ovat merkittävä tekijä kansantalouden tuottavuuden taustalla. Jotta yritys voi nousta kasvuyritykseksi, on sen hyödynnettävä uudentyyppisiä kilpailuetuja tavassaan toimia. Näitä innovaatioita voivat olla uudistukset yrityksen toimintatavassa, sen tarjoamissa tuotteissa tai palveluissa, taikka sitten uudenlaiset markkinat joille tuotteita tai palveluita tarjotaan.

Samaan tapaan kuin Vigo-ohjelmassa tasapainotetaan yksittäisten sijoittajien riskiä julkisen rahan mukanaolon välityksellä, on mahdollista tasapainottaa julkisen ja yksityisen tuen suhdetta vähän varttuneemmille kasvuyrityksille. Esimerkkinä tästä käy valtion pääomasijoitusyhtiön ja monien eläkevakuutusyhtiöiden yhteinen Kasvurahastojen Rahasto, joka sijoittaa varojaan pääomarahastojen kautta lupaaviin kasvuyrityksiin. Kasvurahastojen Rahasto on jo kuitenkin sijoittanut valtaosan pääomistaan, ja yleisesti ottaen pääomasijoitukset

17

Kasvuedustajat.fi


Kasvukertomus

Janne Vertanen Verman kansainvälisille kentille Janne Vertasen isä Seppo Vertanen perusti vuonna 1987 Verman -nimisen yrityksen myymään Lactrase-laktaasientsyymiä. Kapseleina otettava laktaasientsyymi pilkkoo laktoosin, jolloin laktoosiintoleranssia sairastavat voivat nauttia maitotuotteita ilman oireita. Lama kuitenkin sotki suunnitelmat, ja Vertasen perhe eli useamman vuoden perheen äidin perushoitajan palkan turvin Sepon työskennellessä palkatta yksin yrityksessä. Kansantalouden tilan parantuessa Verman alkoi menestyä, ja myös Janne Vertanen astui yrityksen palvelukseen. Alkuun hän teki muutamia epäonnistuneita tuotelanseerauksia, mutta kantapään kautta saadun opin avulla alkoivat liiketoimet pian luistaa. Vuonna 2006 Janne Vertasen oli lopulta aika astua isänsä saappaisiin sukupolvenvaihdoksen myötä. Vaikeasta alusta huolimatta Verman on kasvanut jokaisena toimintavuotenaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yrityksen liikevaihto on noin kymmenkertaistunut kahdesta miljoonasta eurosta reilusti yli kahteenkymmeneen miljoonaan. Nykyään Vermanin tuotesortimenttiin kuuluu Lactrasen lisäksi monille suomalaisille tuttuja itsehoitolääkkeitä ja ravintolisiä, kuten Minisun, Nogasin ja Relatabs. Vuonna 2012 yritys on ensi kertaa laajentanut toimintaansa yritysostoin hankkimalla luontaistuotealalla tunnetun Suomen Bioteekki

Oy:n liiketoiminnan. Nyt ravintolisiä ja urheiluravinteita valmistavan Leader Foods Oy:n kanssa valmistellaan yhteisyritystä. Jatkuvan tulostahdin taustalla on Janne Vertasen suhtautuminen kasvuyrittäjyyteen huippu-urheiluna. Tuloksia on aina parannettava, ja yrityksen kasvu ja menestys ovat tässä onnistumisen mittareita. Haaveena on kasvattaa Verman kilpailemaan kansainvälisille kentille. Vertaukseksi omista tavoitteistaan ja motivaatiotekijöistään Janne nostaa nuorten jääkiekkojunioreiden NHLhaaveet. Eivät pikkupojatkaan haaveile Suomen divisioonissa pelaamisesta, vaan tavoitteiden pitää olla korkealla ja kansainvälisiä. Samaa vertauskuvaa voi käyttää myös Jannen toiveeseen liittyen Suomen yrittäjyysympäristön kehittämiseen: Samoin kuin olemme yhdessä ylpeitä menestyvistä NHL-tähdistämme, olkaamme ylpeitä myös menestyvistä kasvuyrittäjistämme. Janne Vertanen kokee perheyrityksen kehittämisen elämäntehtäväksi, jonka hän sai vanhemmiltaan. Niinpä hänenkin tulee luovuttaa yritys

erinomaisessa kunnossa eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Tästä seuraa myös pelko siitä, miten yritykselle käy, jos Jannelle itselleen käy jotain ennen sukupolvenvaihdosta. Janne Vertanen muistuttaa, että vaikka asiantuntijoiden avustuksella lapset perintöveroista selviäisivätkin, ovat tätä varten tarvittavat toimenpiteet varmasti haitallisia yrityksen kehitykselle. Perintövero saattaa tukahduttaa perheyrityksen kasvun ja investoinnit moneksi vuodeksi. Silloin veron negatiivinen vaikutus kansantaloudelle voi olla monin verroin tuottoa suurempi. Verman on hieno esimerkki hallitulla riskillä toimivasta perheyrityksestä, joka on kasvatettu hartiavoimin kovalla tahdolla ja uskolla omaan tekemiseen. Lähes kaikki investoinnit on katettu yrityksen omalla kasvulla ja kassavirralla, ilman tarvetta lainarahaan. Tämä ei ole juuri hillinnyt kasvuvauhtia, vaan toimintaa on aina kasvatettu yrittäjän hartioiden vahvuuden mukaisesti. Aste asteelta toiminnan monimutkaisuutta ja vaikeustasoa lisäten, Janne Vertasen tavoitteena on kasvaa kansainvälisen luokan kasvuyrittäjäksi.


Jotta pystymme parhaiten hyödyntämään etulyöntiasemaamme potentiaalisten innovaattoreiden määrässä, on meidän avarrettava katsettamme. Nykypäivän osaamistaloudessa yksittäisten henkilöiden omat voimavarat eivät välttämättä riitä. Kasvuyrityksen menestyksen taustalla on usein yhteistyötä tekevien erikoistuneiden yritysten ryppäitä, joissa toisen menestys ei ole toiselta pois. Nämä yritysten ekosysteemit harvoin kunnioittavat karttoihin piirrettyjä maantieteellisiä rajaviivoja. Suomi on taloutena maailman mittakaavassa niin pieni, että kasvuyrityksen kannattaa suunnata kansainvälisille markkinoille jo syntyessään. Reittiä kasvuyrittäjäksi kansainvälistymisen siivellä tukee esimerkiksi Kasvuväylä. Se on Yritys-Suomipalveluverkoston palvelumalli, johon valittuja yrityksiä autetaan tunnistamaan oikeat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut kuhunkin kansainvälisen kasvun tarpeeseen. Jokaiselle mukana olevalle yritykselle valitaan oma kasvuluotsi, jonka tehtävänä on ymmärtää yrityksen tilanne ja kasvusuunnitelma sekä auttaa julkisten palveluiden hyödyntämisessä. Innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen tukemisessa on huomioitava myös kasvun kestävyys. Kasvuyrityksen tavoitellessa mahdollisimman suurten voittojen lisäksi hyötyä yhteiskunnalle, ovat myös vaikutukset työllisyyteen kestävällä pohjalla. Kasvun tavoittelu ainoastaan sen rahastamista varten hetkeä myöhemmin saattaa valuttaa osan myönteisistä yhteiskunnallisista vaikutuksista hukkaan. Tyypillisesti kasvuyrityksessä käytetään toiminnasta kertyneitä voittovaroja tulevan kasvun mahdollistamiseen. Kasvun tien valitsemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja uskoa omaan toimintaan.

19

Kasvuedustajat.fi


Kasvukertomus

Pekka Roine Kasvuyrittäjyysaktivisti vaatii muutoksia suomalaiseen yrittäjäympäristöön Pekka Roine sai keskeiset oppinsa kasvuyrittäjyyteen jo ensimmäisestä työpaikastaan fyysikoksi valmistumisensa jälkeen. Digitalin Suomen yksikön perustaminen 70-luvun alussa vei mukanaan yli kahdeksi vuosikymmeneksi, minä aikana Pekka kasvatti yrityksen toiminnan yhden hengen toimistosta yli 500 työntekijän organisaatioksi. Hänen johtamisfilosofiansa oli, ja on yhä, rajaton usko ihmiseen. Roineen mielestä työpaikan tehtävänä on lisätä ihmisten osaamista kierrättämällä heitä tehtävästä toiseen ja antamalla valtaa ja vastuuta päättää asioista itse. Heitä on työnnettävä tuntemattomaan, jossa pakotetaan kyseenalaistamaan paitsi omat uskomukset, myös yrityksen aiemmat toimintatavat. Pekan mukaan uutta ajattelua ja oppimista syntyy vain erimielisyydestä, konsensuksella sitä ei saavuteta. Pienen konfliktin myötä kasvaa ihmisten lisäksi koko organisaatio. Lopulta Digitalin johtotehtävissä yli 80 vuosineljännestä toiminut Pekka Roine päätti, että korporaatiomaailma oli nähty. Aika Digitalissa oli kuitenkin ollut valtavan hauskaa. Tältä pohjalta Roine päätti kokeilla löytyisikö mielenkiintoisia töitä ilman suuryrityspestejäkin. Hyppy tuntemattomaan osoittautui onnistuneeksi, eivätkä työt ole tekemällä loppuneet. Nykyisin hän toimii muun muassa Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtajana, Neapo Oy:n

hallituksen puheenjohtajana ja toimivana toimitusjohtajana, Eniram Oy:n hallituksen jäsenenä ja Baudia Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kokemuksensa ja näyttöjensä perusteella Pekka Roine on yksi Suomen kovimmista kasvuyrityskentän ammattilaisista. Roineen mukaan suomalaisen kasvuyrittäjyyden nykytilanteessa on paljon pielessä. ”Kyllä maailmassa kasvuyrittäjyyttäkin osataan tehdä, Suomi ei vain ole tällä hetkellä yksi näistä paikoista”, hän kärjistää. Hän lyttää nykyisen koulutusjärjestelmämme keskustelun tukahduttavana. Kaikilla koulutuksen tasoilla on Roineen mielestä opetettava yhden totuuden ja auktoriteetin sijaan kyseenalaistamista ja vaihtoehtoisten ratkaisujen pohtimista. Lisäksi Suomessa ei useinkaan ymmärretä, että kammioissa kehitetyillä tuotteilla ei yleensä ole asiakkaalle arvoa, mutta ne kehittäneillä aivoilla olisi. Jotta pärjäämme, on meidän markkinoitava osaamistamme kehittämiemme tuotteiden ominaisuuksien sijaan. Esimerkiksi onnistuneen ekosysteemin rakentamisesta Pekka Roine nostaa Israelin, jossa on

kahdessakymmenessä vuodessa luotu väkimäärältään Suomen kokoiseen valtioon lähemmäs sata teknologiapörssi Nasdaqissa listattua yritystä, verrattuna Suomen pyöreään nollaan. Yrityshautomotoiminta on Roineen mielestä ollut Suomessa lähinnä kiinteistöliiketoimintaa, johon vasta Startup Saunat ovat alkaneet tuoda muutosta. Tukirahaa on hänen mukaansa riittävästi saatavilla, mutta se kohdennetaan väärin. Nyt jaetaan virkamiespäätöksinä tuhansia euroja ihan liian monelle yritykselle sen sijaan, että sijoitettaisiin miljoonia muutamaan potentiaalisimpaan. Lisäksi kannattamattomia yrityksiä kituutetaan hengissä aivan liian kauan. Pekan mielestä pitää ymmärtää, että konkurssi voi olla mitä hienoin asia: Mahdollisuus saada motivoituneet yrittäjät takaisin kiertoon ja luomaan taas uutta. Pekka Roinetta itseään ajaa eteenpäin intohimo suomalaiseen kasvuyrittäjyyteen. ”Suomella voisi mennä niin paljon paremmin, kun olisi rohkeutta ottaa mallia, rohkeutta tehdä asioita eri tavalla, rohkeutta kyseenalaistaa”, uskoo Roine, ja toteaa, että maamme tulevaisuus on kasvuyrittäjyydessä.


On meillä vielä varaa parantaakin Meillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda vakaasta ja yrittäjämyönteisestä yhteiskunnastamme maailmanluokan malli kasvuyrittäjyydelle. Palapelin palat ovat pitkälti jo olemassa.

Sen kokoamiseen tarvitsemme kuitenkin vielä koordinoitua ja itsenäisestikin syntynyttä yhteistyötä: yrittäjyyden ympärille rakentuneita ekosysteemejä.

Kasvuyrittäjyysryhmä ehdottaa viittä tehtävää ja tehtäviin liittyviä toimenpiteitä.

1. tehtävä

Perustetaan yrittäjyysministerin virka

mitä vasen tekee. Jotta varmistamme kasvuyrittäjyyshankkeiden tarkoituksenmukaisen etenemisen, on sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla oltava ymmärrys säädöshankkeiden ja päätöksenteon edistävistä tai haitallisista vaikutuksista elinkeinoelämään.

Vahvistetaan yrittämisen arvostusta ja asemaa Kasvumyönteisen ilmapiirin vahvistaminen ja yrittäjäystävällisen toimintaympäristön ylläpitäminen edellyttävät sekä arvojohtamista, että yritysvaikutusten huomioimista kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Yrittäjyysministerin viran perustaminen olisi merkittävä kasvuun kannustava signaali maamme yrityskentälle. Yrittäjyysministerillä olisi myös suuri merkitys yritysilmapiirin parantamiseksi koko valtakunnan alueella ja sen tasoittamiseksi maamme eri seutukuntien välillä. Yrittäjyysministerin toimivaltaan kuuluisi aloittavien, pienten ja erityisesti kasvuhakuisten yrityksien toimintaedellytyksiä koskevat asiat. Ministeri huolehtisi yritysvaikutusten arvioinnin riittävästä toteutumisesta päätöksenteossa.

Parannetaan lakiesitysten ja kuntien päätöksenteon yritysvaikutusarviointia Suomessa tehdään valtion tasolla vuosittain jopa satoja hankkeita uusiksi säädöksiksi. Kunnissa yritystoimintaan mahdollisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään puolestaan tuhansittain. Kuitenkin valtion säädöshankkeiden yritysvaikutusarvioinnissa on merkittäviä puutteita, ja kuntien tasolla vaikutuksia arvioidaan hyvin vaihtelevasti kunnasta riippuen. Ajoittain eri hankkeiden vaikutukset ovat myös keskenään vastakkaisia – oikea käsi ei tiedä,

21

Yrittäjyyskasvatus kouluihin Valmiudet ja innostus yrittäjyyteen saadaan usein lähipiiristä, ennen kaikkea vanhemmilta. Yrittäjyyskasvatus on niin merkittävä asia, että sitä pitää kuitenkin tarjota koko kansakunnalle, ei vain niille, joilla on yrittäjiä lähipiirissään. Yrittäjyyskasvatukselle on varattava peruskoulun yläluokkien opetuksessa ja toisella asteella tuntikehyksestä tilaa, kasvatuksen on sisällettävä aitoa yrittäjähenkeä välittäviä harjoituksia. Yrittäjien tapaaminen on olennaista todellisten ja saavutettavissa olevien elämänkaarien kuulemiseksi, ja työelämään tutustumisjaksoja on rohkaistava suuntautumaan nimenomaisesti yrityksiin.

Kasvuedustajat.fi


2. tehtävä Vahvistetaan yritysten kasvumahdollisuuksia Suomalaisten yritysten helmasynti on usein liian vaatimaton tavoite kasvulle. Suomi on kuitenkin niin pieni markkinapaikka, että suuri kasvu pääsääntöisesti edellyttää kansainvälistymistä. Kasvuyrityksen näkökulma toimintaympäristöönsä pitää olla suomalaisuuden sijaan eurooppalainen tai maailmanlaajuinen. Kasvun tavoittelun pitää olla itsestäänselvyys suurelle osalle yrityksistämme.

Verotus kasvua tukevaksi Investoinneille luontevin käytössä oleva rahoituksen lähde olisi yritysten omien voittovarojen käytön lisääminen. Tähän voidaan vaikuttaa verotuksella – mitä alempana yrityksessä pidettävän ja uudelleen investoitavan voiton verotus on, sitä enemmän tämä kannustaa yrityksiä investoimaan uuteen liiketoimintaan ja sijoittumaan Suomeen. Yritykseen jätettävän voiton verotuksen merkittävä alentaminen tarkoittaa vastaavasti yrityksestä ulos nostettavan voiton (osingon) verotuksen maltillista kiristämistä. Kansantaloutemme etu on myös pankkitileillä olevan passiivinen rahan saaminen kasvuyritysten käyttöön. Sijoittamiseen liittyvää riskiä tulisi verotuksella pienentää. Tätä edesauttaisi esimerkiksi pk-yritykseen sijoittamisesta syntyneen tappion salliminen verotuksessa vähennettäväksi sekä kaikista pääomatuloista että ainakin osittain myös ansiotuloista. Myös yritysten tulolähdejako verotuksessa kannattaisi poistaa.

Perustetaan uusi kasvurahastojen rahasto Jotta kasvuyrittäjyyden verkostot voivat toimia, tarvitsevat ne riittävästi sijoitusrahaa ympärilleen. Pidemmälle edenneitä kasvuyrityksiä varten tarvitsemme vuosittain satojen miljoonien eurojen verran lisää riskipääomaa. Rahoituksen on oltava markkinaehtoista, jolloin rahoittajan intresseissä on kehittää sijoituskohdetta myös jatkossa. Rahoitettavan yrityksen on saatava myös parasta mahdollista ohjausta kasvunsa tueksi. Uuden

kasvurahastojen rahaston käynnistäminen tarvitsee alkupääomaa valtiolta. Rahaston kasvattamiseksi tulisi siihen houkutella myös eläkerahastojen korkean riskin sijoituksia.

Koordinoidaan nykyistä paremmin EU-rahoitteisia kasvu- ja innovaatiohankkeita Nykyisellään Suomen EU:lta saama tuki kasvu- ja innovaatiopolitiikkaan ohjautuu varsin monimutkaisena ja toisistaan usein täysin erillisinä hankkeina. Usein hankkeiden omistajana julkishallinnon toimesta on paikallinen ELY-keskus. EU-hankkeiden osalta myös raportointi on varsin raskasta. Pienenä maana Suomen kannattaisi tarkastella paremmin EU-hankerahoituksen kokonaisuutta ja tavoitella hankkeita paremmin koordinoimalla korkeampaa vaikuttavuutta.

Vakiinnutetaan Kasvuväylä-toiminta ja laajennetaan sitä Kasvuväylä on ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Patentti- ja rekisterihallituksen, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Tekesin yhteinen palvelu. Sen tavoitteena on varmistaa, että korkeaa kasvua ja kansainvälisyyttä tavoittelevat yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää niille parhaiten soveltuvia julkisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja. Palvelu on ollut vuonna 2011 pilottivaiheessa ja on nyt laajentumassa. Kasvuväylätoiminta on suoraa tukea kasvuyrittäjyydelle. Toiminnalle on varmistettava resurssit ja oikea kehityssuunta.


3. tehtävä Luodaan kasvun ekosysteemejä Kasvuyrittäjyyden ekosysteemit tarvitsevat laajalti aktiivisia osallistujia pystyäkseen vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja ollakseen joustavia muuttuvassa ympäristössä. Mitä suurempi joukko osallistuu kasvuyrittäjyyttä tukevan yhteiskunnan luomiseen, sitä enemmän saamme tuloksia.

Edistetään joukkorahoitusta ja verkossa kerättäviä joukkosijoituksia kasvuyritysten rahoitusmuotona Joukkorahoituksessa tuote tarjotaan ennakkotilattavaksi markkinoille jo ennen sen tuottamista. Näin idea altistuu jo ennen rahoitusta markkinoiden mielipiteille, jolloin sen edelleen kehittäminen tapahtuu joustavasti. Rahoitus ja ideoiden vaihto on mahdollista toteuttaa paikasta riippumatta. Samalla rakentuva tuote tai palvelu saa jo ennen syntymäänsä ympärilleen kasvusta kiinnostuneen viiteryhmän. Joukkorahoituksen edistäminen tapahtuu selkiyttämällä lainsäädäntöä kuten rahankeräyslakia niin, että joukkorahoitusta koskevat säädösympäristö on ennalta-arvattava ja joukkorahoituksen mahdollistava. Joukkosijoituksen avulla voidaan yritykseen kerätä pääomaa laajalta yleisöltä pienin transaktiokustannuksin. Samalla yleisö tulee tietoiseksi yrityksestä ja sen tuotteista. Joukkosijoituksen laajamittainen käyttö edellyttää käyttömallien rakentamista niin, että se ei estä muiden kasvuyrityksen kannalta keskeisten rahoitusmallien käyttöä.

Luodaan toimivat minimarkkinat Sosiaalinen media ja uusi teknologia ovat johtaneet siihen, että tiedon käsittelyn transaktiokustannukset lähenevät monessa toiminnassa nollaa. Tämä avaa ovat minimarkkinoille, joilla tavarat ja palvelukset voivat vaihtaa omistajaa tilanteissa, jossa se ei aiemmin ollut mahdollista. Kotitalouksilla on myös merkittävästi pääomaa sidottuna hankintoihin, joiden käyttöaste jää hyvin matalaksi. Luomalla toimivat minimarkkinat avataan mahdollisuudet aivan uudenlaiselle liiketoiminnalle, kevyelle väylälle aloittaa yrittäjyys sekä kansan-

23

talouden varallisuuden tehokkaammalle käytölle. Tämän edistämiseksi kannattaa selkeyttää lainsäädäntöä ja verotusta, pilotoida uusia hankkeita ja tuottaa luottamusta ja uskottavuutta sertifioimalla alan toimijoita. Minimarkkinoiden toimivuus vaatii kriittisen käyttäjämassan saavuttamista, ja julkinen sektori voi edesauttaa tämän saavuttamista suuntaamalla osan hankinnoistaan minimarkkinoille. Esimerkkejä minimarkkinoista ovat mm. journalismin myyminen juttukohtaisesti, asuntojen tai kesämökkien välittäminen sosiaalisen median ystäväpiirien avulla tai talkooluonteisen työn tasaaminen ihmisten välillä kaikkien hyödyksi. Myös julkisen vallan perinteisiä toimia lumenluonnista päivähoitoon voidaan siirtää lähiyhteisöjen tehtäväksi samaa logiikkaa hyväksikäyttäen.

Avataan Suomessa hunajapurkki digimarkkinoiden kehitykselle Suomi voisi houkutella digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjiä sekä mahdollistaa uusien kasvuyritysten ponnahtamisen maailmankartalle. Tämä edellyttäisi digitaalisten markkinoiden pelisääntöjen ja tekijänoikeuskysymysten uudelleenmietintää uusien laillisten jakeluteiden kehittämiseksi. Nykyinen laiteperusteinen hyvitysmaksu on tullut tiensä päähän, joten tulevaisuudessa maksu voitaisiin kerätä joko verorahoitteisena tai suoraan käyttäjiltä. Digitaalisilla markkinoilla ekosysteemit rakentuvat etenkin uusien jakelukanavien kehityksen varaan, joten uudistamalla tekijänoikeuslainsäädäntöämme uusien jakelukanavien syntyä edistäväksi, voimme edistää suomalaisia yrityksiä kasvuun ja houkutella digimarkkinoille tähtääviä yrityksiä ja yrittäjiä sijoittumaan juuri Suomeen.

Kasvuedustajat.fi


4. tehtävä Valjastetaan paras osaaminen kasvuyritysten käyttöön Aloittelevat ja pienet kasvuun tähtäävät yritykset ovat työnantajamarkkinoilla näkymättömiä verrattuna suuryrityksiin. Lisäksi korkeaan kasvuun tähtäävät pienet yritykset ovat usein työntekijöilleen riskialttiita, sillä työ niissä saattaa olla jatkuvaa taiteilua kapealla polulla maailmanmenestyksen ja konkurssin välillä.

Mahdollistetaan varhaisen vaiheen yrityksille uusien työntekijöiden sitouttaminen niin, ettei veroseuraamus kohdistu työntekijöihin ennen omistajuuden toteutumista. Mahdollisuus omistaa korkeaan kasvuun tähtäävää yritystä on yksi parhaista keinoista motivoitua kasvun tavoittelemiseen. Se on myös kasvua tavoittelevalle yritykselle yksi parhaista keinoista houkutella osaajia töihin ja varmistua, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Osaajille on tilausta ympäri maailman, ja toimivien ekosysteemien aikaansaanti vaatii, että suomalaiset yritykset saavat hankittua osaamista myös ulkomailta.

Rajoitetaan työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia Työntekijöiden kilpailukieltosopimukset ovat suhteellisen yleisiä, vaikka lain mukaan niitä voidaan sopia vain erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimukset aiheuttavat työmarkkinoille ja kasvuyrittäjyydelle monenlaista haittaa ja esimerkiksi kasvuyrityksistään tunnetussa Kaliforniassa ne ovatkin pääsääntöisesti kiellettyjä. Ensinnäkin kilpailukieltosopimukset suorastaan estävät kasvuyritysten alkioiden perustamista, sillä kasvuyrittäjyydestä haaveileva henkilö ei saa välttämättä kitkatta perustaa yritystä sille ainoalle toimialalle, josta hänellä on kokemusta. Toiseksi kasvava yritys ei voi välttämättä houkutella alan parhaita osaajia kasvun moottoreiksi, koska heidät on sidottu suuryritysten palveluun kilpailu-

kielloin. Kolmanneksi kilpailukiellot hidastavat osaavan työvoiman liikkuvuutta ja tällä tavoin heikentävät mahdollisuuksia ihmisten verkostoitumiseen ja sitä myötä uuden luomiseen.

Vauhditetaan työperäistä maahanmuuttoa Huoltosuhteen heikentyessä Suomen tulee kyetä houkuttelemaan osaavaa työvoimaa yhä enemmän maamme rajojen ulkopuolelta. Tähän tulisi panostaa paitsi aktiivisella markkinointi- ja rekrytointityöllä, myös poistamalla työperäisen maahantulon pidäkkeitä. Yksityisten työnantajien velvoitteesta osoittaa erikseen EU:n ulkopuolelta rekrytoitaessa, ettei suomalaista osaavaa työvoimaa ole tarjolla työpaikan täyttämiseksi, tulisi luopua. Hallinnollinen menettely on raskas ja estää osaamisen houkuttelemista Suomeen. Tämän lisäksi yrittäjäksi Suomeen tulon esteitä tulisi poistaa – nouseva kasvukulttuurimme houkuttelee nuoria yrittäjiä esimerkiksi Venäjältä, jos vain teemme tämän helpoksi. Kasvuyrityksen alkutaival on usein tappiollinen korkean T&K-toiminnan osuuden ja esikaupallisen elinkaarivaiheen vuoksi. Suomen yrittäjäviisumilupakäytäntö kuitenkin edellyttää yrittäjältä jo olemassa olevan yrityksen sekä tältä vieläpä kannattavaa liiketoimintaa, millaiseksi startup-yritystä ei voida lukea. Yrittäjäviisumin ehtoja tulisikin tarkistaa startup-yrittäjien houkuttelemiseksi sijoittumaan Suomeen.


5. tehtävä Julkiset hankinnat kasvun ajureiksi Suomessa julkinen sektori tekee hankintoja vuodessa noin 27 miljardilla eurolla, josta valtiosektorin osuus on 4,5 miljardia euroa. Uusien yrittäjien on nykyisin hankala päästä tarjoamaan tuotteitaan tai palveluitaan julkisiin hankintoihin. Lisäksi hankinnoissa painottuu vakiintuneiden tuotteiden hankkiminen, vaikka julkisilla hankinnoilla voitaisiin pyrkiä myös määrätietoisesti hankkimaan innovatiivisia tuotteita ja luomaan näin toimivat kotimarkkinat uusille yrityksille. Julkisista hankinnoista osalliseksi pääseminen voi tarjota merkittävän sysäyksen uuden kasvuhakuisen yrityksen toimintaan.

Ohjataan hallinnollisesti hankintatoimea siten, että 0,5 % valtion hankinnoista suuntautuu uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja ns. katalyyttihankintoihin. Uuden innovatiivisen tuotteen hankinnassa voi olla kyse esimerkiksi markkinoilla olevia tuotteita tiukempien ympäristövaatimusten asettamista, jolloin hankinnan toteutuminen edellyttää innovaatioita toteutuakseen. Katalyyttihankinta puolestaan kohdistuu valmiiseen tuotteeseen tai palveluun, jota yritys ei saa markkinoille, koska käyttäjäkoke-

25

musten puutteesta johtuen ratkaisun suorituskyky ja toiminnallisuus eivät ole riittävän koeteltuja. Katalyyttihankinnassa hankintayksikkö toimii kärkikäyttäjänä, tarjoaa testiympäristön uuden ratkaisun viimeistelyyn, testaamiseen ja suorituskyvyn todentamiseen, jolloin tuotteen markkinoille pääsy helpottuu olennaisesti.

Kasvuedustajat.fi


Lähteet: 1. TEM. Kasvuyrityskatsaus 2012. s.l. : Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio, 20/2012., 2012. 2. Global Entrepreneurship Monitor. [Online] 2012. http://www.gemconsortium.org. 3. Suomen virallinen tilasto (SVT). Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. [Online] Tilastokeskus, 2011. [Viitattu: 7. 12 2012.] http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_tie_001_fi.html. 4. Eurostat. Business demography indicators presented by size class. 2012. 5. Economist Intelligence Unit. Country populations. 2012. 6. Haken, N., Messner, J.J., Hendry, K., Taft, P., Lawrence, K., Anderson, T., Jaeger, R., Manning, N., Umaña, F. & Whitehead, A. Failed States Index 2012. s.l. : The Fund for Peace, 2012. 7. World Economic Forum. The Global Competitiveness Report 2012–2013. 2012. 8. Akavan opiskelijat. Jäsentutkimus 2012. 2012. 9. The Gallup Organization. Flash Eurobarometer 283: Entrepreneurship in the EU and Beyond. 2009. 10. Unesco Institute for statistics. Science and Technology statistics. 2012.

Kasvuedustajat.fi Video- ja animaatiokuvitus: Funny Films Oy Graafinen suunnittelu ja taitto: Eeva Wallenius-Näreneva


27

Kasvuedustajat.fi


Suomi on vaikeassa tilanteessa. Maailmantalouden myrskyn jäljet näkyvät ja tuntuvat. Erityisiä Suomen koetinkiviä ovat teollisuuden rakennemuutos, julkisen sektorin velkaantuminen sekä väestön ikääntyminen. Vain kestävä kasvu, työnteko ja yrittäjyys voivat nostaa Suomen takaisin jaloilleen. Kasvuajattelu ei siis saa olla puoluepolitikointia. Kansallisen hädän hetkellä kasvuagendan tulee ylittää puoluerajat. Vastauksena tähän tarpeeseen on Arkadianmäellä toiminut kesästä 2011 epävirallinen ThinkTank,

Eduskunnan kasvuyrittäjyysverkosto. Mukana on kansanedustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta. Alun alkaen verkosto ei tähdännyt yhteisiin julkilausumiin, vaan oman kasvuajattelun ja osaamisen kehittämiseen. Ajatusten karttuessa sekä Suomen talouden taivaan synkentyessä entisestään fokus kuitenkin muuttui. Koimme, että meidän on kannettava kortemme kekoon. Tästä sai alkunsa raportti, joka sinulla on kädessäsi.


Kasvan, siis elän