Page 1

www.elintarviketyolaiset.fi • www.facebook.com/elintarviketyolaiset

Ehdokkaat keskiaukeamalla!

SEL:n jäsen, vaikuta työehtoihisi ja liiton toimintaan! Äänestä edustajakokouksen postivaaleissa 28.3.–4.4.2012 tai uurnavaaleissa 18.–25.4.2012!


2

Elintarviketyöläinen

PÄÄKIRJOITUS Veijo Kukkonen pääluottamusmies, Apetit Kala, Kuopio

Näitä asioita ajamme:

Haluatko sinäkin, että

TYÖ ON ELÄMÄÄ VARTEN, EI TOISINPÄIN

● TYÖTÄ KUNNON TYÖEHDOILLA

Äänestä parempien työehtojen puolesta EDUSTAJAKOKOUSVAALEISSA SEL:N JÄSENET päättävät, millainen liitto meillä on seuraavan viisivuotisen kokouskauden ajan ja ketkä käyttävät jäsenten antamaa päätösvaltaa. Elintarviketyöläisten vaaliliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä, jonka tehtävä on parantaa elintarvikealan työntekijöiden työehtoja ja työolosuhteita. Mukaan toimintaamme ovat tervetulleita kaikki, jotka sitoutuvat samaan tavoitteeseen. Jäsenet ovat jo vuosikymmenien ajan valinneet Elintarviketyöläisten vaaliliiton. Näin myös viime vaaleissa vuonna 2007. Tällä valtuutuksella olemme vieneet yhteistä liittoamme eteenpäin. Kuluneeseen kokouskauteen mahtuu monenlaista myllerrystä niin suomalaisessa työelämässä kuin elintarvikealalla. Työehtosopimusneuvottelut vuonna 2010 olivat erityisen vaativat. Emme välttyneet työtaisteluilta työnantajapuolen neuvotteluhaluttomuuden takia. Vaikeasta tilanteesta huolimatta selvisimme kunnialla ja torjuimme työaikaheikennykset. Pitkään yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on ollut teollisuuden keskituntiansion saavuttaminen, ja sen olemme nyt osin kuroneet kiinni. On huomioitava, että tämä on tapahtunut ilman työaikajoustoja. Tulevaisuudessakaan työajat eivät ole myytävissä. Tämä on yksi Elintarviketyöläisten vaaliliiton perusperiaatteista. Työelämän laatukysymykset ovat meille erittäin tärkeitä. Työssäjaksamista ja työturvallisuutta on parannettava, ja ne on valjastettava myös eläkeikäkeskusteluun ponnekkaammin. Työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan yhteinen tahto ja halu, myös työnantajilta. Työsuojelussa olemme saavuttaneet konkreettisia asioita viime vuosina, esimerkiksi tessiin vuonna 2010 kirjatut ikäohjelma ja kuuma- ja kylmätyön selvitysraportti. Tätä työtä jatkamme tulevaisuudessakin. Kenenkään ei pidä menettää terveyttään työn takia. Terveenä eläkkeelle ja terveenä eläkkeellä mahdollisimman pitkään. Näin sen kuuluu olla. Kokouskauden aikana on nähty ay-liikkeessä useita liittofuusioita. SEL on pysynyt itsenäisenä ja vahvana ammattiliittona koko historiansa ajan. Tämä on saavutus, josta Elintarviketyöläisten vaaliliitto pitää kiinni. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettemmekö tekisi yhteistyötä muiden kanssa aina, kun se edistää jäsentemme etua. Pienessä ammattiliitossa jäsenen ääni kuuluu ja pystymme tarvittaessa reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Elintarviketyöläisten vaaliliitto lähtee yhtenäisenä ja luottavaisena tekemään elintarvikealan työntekijöiden tulevaisuutta: työelämää parantaen, eikä yhtään vähempänä, saavutetuista asioista kiinni pitäen. Yhdessä olemme vahvempia! ■

ELINTARVIKETYÖLÄINEN-lehti Ilmestymispäivä: 26.3.2012. Julkaisija: Elintarviketyöläisten vaaliliitto Päätoimittaja: Veijo Kukkonen. Toimitussihteeri: Karoliina Öystilä Taitto: Sivusoppi, Liisa Suonsivu. Painopaikka: Lönnberg Print & Promo, Suomi www.elintarviketyolaiset.fi, www.facebook.com/elintarviketyolaiset

– työt on teetettävä kokoaikaisilla ja vakituisilla työsuhteilla – työstä on saatava kunnon korvaus, peruspalkkoja korotettava, palkankorotukset euromääräisinä, sillä se tuo palkkatasa-arvoa prosenttikorotuksia paremmin – emme myy työehtoja, äänestämällä meitä sinulla on esimerkiksi pekkaset ja arkipyhäkorvaukset jatkossakin – työehtosopimuksista ja laista piittaamattomia työnantajia on rangaistava kovemmin ● TYÖELÄMÄN KURJISTUMISELLE STOPPI – työ ei saa aiheuttaa terveyden menetystä, jokaisella on oikeus jäädä eläkkeelle terveenä – työhyvinvointi on nostettava työturvallisuuden rinnalle ykkösasiaksi – työnantajan on huolehdittava työssäjaksamisesta koko työntekijän työuran ajan, ei vasta ikääntyneenä – sanelun sijaan työntekijälle on annettava vaikutusvaltaa omaan työhön – työ on elämää varten, ei toisinpäin, työntekijällä on oikeus omaan elämään ● TYÖPAIKAT SÄILYTETTÄVÄ SUOMESSA – kotimainen ruokaketju työllistää pellolta pöytään, alkutuotanto on turvattava – kampanjoimme kuluttajille kotimaisen ruuan puolesta – elintarvikkeiden pakollisiksi pakkausmerkinnöiksi valmistusmaa ja valmistuspäivä – irtisanomissuojaa on parannettava, irtisanominen on nyt liian helppoa ja halpaa ● ITSENÄISESSÄ LIITOSSA JÄSENET PÄÄTTÄVÄT – liiton jäsenenä turvaat työehtosi ja olet mukana parantamassa alan työehtoja ja -oloja – hoidamme jäsenten asiat, riita-asiat ratkaistaan tarvittaessa oikeudessa asti – työpaikkojen luottamushenkilöt ja aluetoimistot palvelevat lähellä jäseniä – pidämme liiton yhteistyökykyisenä, mutta itsenäisenä sekä poliittisiin puolueisiin että keskusjärjestö SAK:hon nähden Elintarviketyöläisten vaaliliiton ehdokkaat toimivat näiden asioiden puolesta. Lue lisää tavoitteistamme ja tutustu ehdokkaisiimme osoitteessa www.elintarviketyolaiset.fi.

Vil du också att

ARBETET ÄR TILL FÖR LIVET, INTE TVÄRTOM Livsmedelsarbetarnas valförbund anser SEL vara en stark och självständig intressebevakare för alla arbetare inom livsmedelsindustrin också i fortsättningen. Medlem, påverka genom att rösta i postvalet 28.3.–4.4 eller i urnvalet 18.–25.4.2012! Läs mer också på svenska: www.elintarviketyolaiset.fi

SEL:n edustajakokousvaalit ● SEL:n vaaleissa jäsenet valitsevat keskuudestaan 97 edustajaa SEL:n edustajakokoukseen. Edustajakokoukseen Hämeenlinnaan 8.–10.6.2012 valitut jäsenet päättävät, ketkä käyttävät valtaa ja vastaavat liiton toiminnasta seuraavan viiden vuoden ajan, sillä he valitsevat SEL:n liittovaltuuston ja liittohallituksen sekä liitolle puheenjohtajan. ● SEL:n jäsenet voivat äänestää ehdokkaita postivaaleissa 28.3.–4.4.2012 tai uurnavaaleissa, joita järjestetään ajalla 18.–25.4.2012. Äänioikeutetut jäsenet saavat viikolla 13 kotiinsa äänestysmateriaalin ja ohjeet äänestämiseen. Ammattiosastot ilmoittavat omista uurnavaalien äänestystilaisuuksista Elintae-lehdessä 3/2012.

Lue lisää: www.selry.fi/vaalit

Elintarviketyöläisten vaaliliitto ● Vaaliliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, sen tavoite on parantaa elintarvikealan työntekijöiden työehtoja ja työolosuhteita. ● Vaaliliitolla on vaaleissa enimmäismäärä ehdokkaita: 194 eri-ikäistä aktiivista selliläistä ympäri Suomea, eri työpaikoilta ja kaikilta SEL:n sopimusaloilta. ● Tällä hetkellä vaaliliitolla on SEL:ssa 56 %:n kannatus. Tälle vahvalle valtakirjalle jäsenten asioiden hoitoon vaaliliitto hakee jatkoa vuoden 2012 vaaleissa. Tavoitteena on kannatuksen nostaminen 60 prosenttiin. ● Vaaliliiton ehdokas liiton puheenjohtajaksi on nykyinen puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Lue lisää: www.elintarviketyolaiset.fi


Elintarviketyöläinen

Jäsenten äänellä vahvaa edunvalvontaa Työtä on saatava tehdä kunnon työehdoilla ja eläkkeelle on päästävä terveenä. Työtahdin kiristyminen, työnantajien pelaaminen määräaikaisuuksilla ja palkankorotusten turvaaminen, siinä riittää työsarkaa liitolle. Lisäksi pitää osallistua elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön, jotta työpaikat säilyisivät Suomessa.

3

Keskustelijat pöydän ääressä: Janne Raita työskentelee leipurina ja on Fazerin Ulvilan leipomon pääluottamusmies. Janne on SEL:n Länsi-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja. Hän on ensimmäistä kertaa ehdokkaana edustajakokousvaaleissa. Eira Ylitalo-Salo työskentelee HK Ruokatalolla Eurassa. Eikku on pääluottamusmies ja SEL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja. Edustajakokousvaaleissa hän on ollut ehdolla aiemminkin ja myös valittu kokousedustajaksi. Veli-Matti Kuntonen on toiminut SEL:n liittopuheenjohtajana vuodesta 2006. Vellu on Elintarviketyöläisten vaaliliiton ehdokas jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä. Aiemmin hän on toiminut mm. Saarioisten Sahalahden tehtaan pääluottamusmiehenä.

T

yönantajan pelaamisen määräaikaisilla työsuhteilla Eira YlitaloSalo ja Janne Raita tyrmäävät ensimmäiseksi. Lainsäädännön kiristyminenkin kertoo siitä, että on kyse laajasta, ei vain elintarvikealan ongelmasta. – Saimme juuri vakinaistettua muutamia työsuhteita ja vanhimmat määräaikaisuudet olivat lähes kymmenen vuoden pituisia, kuvaa Raita tilannetta työpaikoilla. – Työnantajat pyrkivät myös käyttämään sesonkeja perusteina, vaikka niillä tosiasiassa yritetään ketjuttaa määräaikaisuuksia. Molempien mielestä keinotekoiset määräaikaisuudet ovat työnantajalta lyhytnäköistä toimintaa. – Työntekijät ovat ammattiylpeitä ja haluavat tehdä hyvää työtä. Jos työnantajat haluavat sitoutuneita työntekijöitä, työsuhteet ovat vakinaisia ja työolosuhteet sellaiset, että ihmiset jaksavat, sanoo Raita. Työtä kokoaikaisten ja vakituisten työsuhteiden eteen pitää tehdä entistä vahvemmin, molemmat toteavat.

■ TESSIT TEHDÄÄN YHTEISTYÖLLÄ Raita on tyytyväinen, että SEL on 2000luvun sopimuskorotuksissa pärjännyt teollisuuden keskiarvoa paremmin. Ongelmia Raidan mukaan tulee palkan rakenteista, josta tyypillinen esimerkki on leipomoissa vähentynyt lisillä tehty työ. – On aivan selvää, että rahaa peruspalkkoihin pitää saada lisää. Ylitalo-Salo pitää tärkeänä, että sopimuskorotukset tulevat peruspalkkoihin. – On hyvä asia, ettemme ole hyväksyneet paikallisia eriä, joissa monet liitot ovat työnantajien vaatimuksesta antaneet periksi. Sopimuskorotukset tulevat kaikille tasapuolisesti. Ja näyttää siltä, että olemme saaneet samat ja ehkä vähän paremmatkin prosentit. Lisäksi ilman, että olisimme myyneet työaikoja työaikajoustoilla. Ylitalo-Salo muistuttaa, että työehtosopimusten neuvotteleminen on liiton perustehtävä ja se onnistuu vain kaikkien jäsenten yhteistyöllä.

■ TYÖEHTOJA EI SAA MYYDÄ Työehtojen myynti on huonoa edunvalvontaa. SEL:n sopimuksilla on erilaisia työaikoja ja jokaisella sopimuksella on erityispiirteensä. Lähtökohta pitää olla se, että työehdot eivät ole kaupan, arkipyhäkorvaukset ja pekkaset pitää olla tulevaisuudessakin.

– Tässä on selkeä näkemysero liiton kahden eri ryhmän välillä. Elintarviketyöläisten vaaliliiton edustajat ovat esimerkiksi liha-alalla pitäneet kiinni siitä, että lauantaita ei myydä työnantajan direktioon. Lauantaityö on aina työntekijän vapaehtoisuuteen perustuvaa, sanoo Ylitalo-Salo. Työehdoista periksi antaminen ei Ylitalo-Salon mukaan ole uudistamista, vaan takapakkia. Teollisuudessa on paljon sesonkityötä, jossa työnantaja mielellään haluaisi palkkajoustoa ja se tapahtuisi nimenomaan työnantajan haluamilla työaikamalleilla. – Työnantajan yksipuolista määräysvaltaa työaikojen osalta ei missään nimessä tule lisätä. Jos uusia työaikamalleja sopimuksiin otetaan, niiden pitää olla sellaisia, ettei työnantaja voi sanella työaikoja, vaan niistä pitää sopia. Sitä tarkoittaa työehtosopimusten turva, toteaa liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Ulvilan Fazerin pääluottamusmies Janne Raita kertoo, että heillä on leipomossa sovittu käyttöön 36-tunnin työviikko, josta on rajattu sopimuksella perjantai-illan iltavuoro ja lauantai pois. Tämä sopi työntekijöille paremmin.

■ LIITTOON LUOTETAAN Sekä Raidan että Ylitalo-Salon työpaikoilla lähes kaikki kuuluvat liittoon. Ylitalo-Salon työpaikalla täyttyy työehtosopimukseen kirjattu yli 421 työntekijän määrä ja hän on pääluottamusmiehenä kokonaan vapautettu työstä. Raidalla vapautusaikaa on päivä viikossa. – Oman haasteensa tuo vuorotyö, jotta pääsee tapaamaan kaikissa vuoroissa olevia työntekijöitä, sanoo Raita. SEL:n seitsemän aluetoimistoa palvelevat paikallisesti jäseniä. Työpaikoilla liittoa edustavat luottamusmiehet ja sekä Raita että Ylitalo-Salo toteavatkin, että yhteydenotot hoituvat pääluottamusmiehen kautta, aluesihteerit ovat tarvittaessa apuna. SAK:laisista liitoista SEL:lla on koh-

talaisen hyvä järjestäytymisaste, noin 80 %. Liittoon liittyy vuosittain lähes kaksituhatta uutta jäsentä, joka sekin kertoo luottamuksesta. – Korkealla järjestäytymisasteella pystytään pitämään niistä asioista kiinni, jotka on työehtosopimuksilla saavutettu. On yhtä arvokasta puolustaa nykyisiä asioita kuin tavoitella uusia, muistuttaa Kuntonen.

■ AVOINTA TIEDOTUSTA SEL ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut uuden teknologian edelläkävijä, mutta 2000-luvun puolivälin jälkeen on edetty harppauksin. Sähköinen liittyminen on ollut mahdollista jo muutaman vuoden, samoin perintämuutoksista ja esimerkiksi hoitovapaasta voi ilmoittaa netin kautta. Työttömyyskassa on avannut sähköisen asioinnin ja viimeisimpiä uudistuksia ovat olleet liiton Facebooktiedotus ja sähköinen uutiskirje. Edellisten tes-neuvotteluiden viestintä todettiin SAK:n selvityksissä ammattiliittokentässä esimerkilliseksi. Tämä on Eira Ylitalo-Salon mukaan helppo uskoa. – Tiedotteita julkaistiin ainakin netissä paljon ja työpaikoilla tilanteiden etenemisestä jäsenille lähetetyt tekstiviestit saivat kiitosta. Tiedotuksen tulee olla sellaista, että se tavoittaa kaikki jäsenet. Ei vain niitä, jotka käyttävät uusimpia teknisiä välineitä. Tärkeimmät tiedotuskanavat ovat edelleen työpaikkojen kiertokirjeet ja Elintae-lehti.

■ KOTIMAINEN RUOKAKETJU TÄRKEÄ Kotimainen elintarviketeollisuus ja kotimaiset työpaikat nojaavat kotimaiseen alkutuotantoon. Eira Ylitalo-Salo pitää tärkeänä, että maataloudelle annetaan Suomessa elinmahdollisuus. Kaikki jalostava teollisuus ei ole riippuvaista kotimaisesta tuotannosta ja ne työpaikat ovat yhtä arvokkaita, mutta iso osa on. – Jos maataloustuotantoa ei ole, kyllä

työpaikat menevät, Sanoo Ylitalo-Salo tiukasti. Hän antaakin kiitosta SEL:n yhteistyölle tuottajajärjestöjen kanssa. Janne Raita muistuttaa, että esimerkiksi Porin alueen työpaikkoja on pystytty säilyttämään sillä, että Porin kaupunki on päättänyt hankinnoista alueen yrityksiltä. Kaikkia tuotteita ei tietysti pystytä hankkimaan lähialueelta, mutta valtaosa kuitenkin kotimaasta. Kotimaisuutta pitäisi kuluttajien lisäksi painottaa entistä enemmän kaupunkien julkisia hankintoja tekeville. – Kalapuikko jäi syömättä, kun tajusin sen matkan Pohjanmereltä Kiinan kautta Suomeen, kertoo Raita. Monet kotimaiset alan isot yritykset ovat tuottajien omistamia. Veli-Matti Kuntonen toteaa, että jos tällaiset yritykset vievät jalostusta ulkomaille, ne sahaavat omaa oksaansa. Alkutuotanto ja jalostus kulkevat käsi kädessä.

■ SEL ITSENÄISENÄ LIITTONA Ylitalo-Salo oli muutama vuosi sitten käynnistämässä Pro Siipikarja -ryhmää. SEL:n yhteistyökyky ja ennakkoluulottomuus saavatkin häneltä kiitosta. Hankkeella oli yhteistyökumppaneita perinteisen ay-toiminnan ulkopuolelta. Mukana olivat niin MTK, Ruokatieto kuin suuret lihatalotkin. Ehkä se siksi saavuttikin tuloksia. Toiminnalla pystyttiin turvaamaan kotimaista alkutuotantoa ja elintarvikealan työpaikkoja. – Tärkeää oli se, että työnantajapuolelta saatiin eri työnantajat mukaan. Vanhakantainen vain ammattiliittojen kesken tehtävä yhteistyö ei olisi johtanut tuloksiin, sanoo Ylitalo-Salo. Itsenäisyys suhteessa SAK:hon ja muihin ammattiliittoihin on tärkeä asia. Myöskään minkään poliittisen puolueen puoluesihteeri ei ole pystynyt antamaan ohjeita tai painostamaan hyväksymään työnantajapuolen esityksiä. Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, että liitossa pitää päättää vain jäsenten äänellä, myös tulevaisuudessa. ■


4

Elintarviketyöläinen

Vahva liitto on työntekijän paras kaveri ja turva Kahden suurimman juomatalon, Hartwallin ja Koffin, pääluottamusmiehet Pasi Nissilä ja Jukka Nissinen vannovat vahvan liiton ja hyvän yleissitovan työehtosopimuksen nimiin.

J

os kaikki jätetään paikallisen sopimisen varaan, se menee helposti työnantajan saneluksi, miehet sano-

vat. – Kilpailu on jo niin kovaa, että se tuntuu pudotuspeliltä, vaikka jäljellä on enää kolme isoa toimijaa Suomessa, kuvaa Hartwallin Lahden panimon pääluottamusmies Pasi Nissilä. Kaupan keskittynyt rakenne ja se, että juomat ovat kaupoissa halvalla myytävä sisäänheittotuote, aiheuttavat sen, että panimoiden katteet jäävät pieniksi. – Alan työntekijät kärsivät tilanteesta kohtuuttomasti. Esimerkiksi paikallisia palkankorotuksia on äärimmäisen vaikea neuvotella, Nissilä sanoo. Hartwall on nykyisin osa maailmanlaajuista Heineken-konsernia ja Koff toista jättikonsernia, Carlsbergia. Kolmesta suuresta vain Olvi on enää kotimaisessa omistuksessa.

– Kansainvälisen konsernin toimintamalleja tuodaan meillekin päivittäiseen työhön. Se näkyy tehostamisena, otetaan sellaisia löysiä pois, joita ei enää edes ole, Nissilä kertoo. Toisen ison talon, Keravalla sijaitsevan Koffin pääluottamusmies Jukka Nissinen sanoo, että liitolla on nyt vaikuttamisen paikka: alkoholin mainontaa ei saa rajoittaa enää yhtään nykyistä enempää. – Rajoitukset syövät nimenomaan kotimaista tuotantoa, sillä maailmalla tunnetut merkit saavat mainosviestinsä läpi Suomeenkin ulkomaisten urheiluja musiikkitapahtumien markkinoinnin kautta. Tässä meillä on sama intressi työnantajan kanssa. Nissinen muistuttaa, että palkkaan ja työehtoihin vaikuttaa se, miten työntekijät seisovat henkilöstöedustajiensa takana.

Luottamushenkilöt tarvitsevat työntekijöiden tukea, kun työpaikalla väännetään asioista työnantajan kanssa, painottavat Pasi Nissilä ja Jukka Nissinen. – Konsernin sisällä huomaa, että työsuhteen ehtoja yritetään työnantajan toimesta tasapäistää, mutta aina alaspäin. Suomalaisilla panimotyöntekijöillä on siinä vain hävittävää. Nissinen toivoo liitolta vahvojen työehtosopimuksien lisäksi yhteiskunnallisia avauksia ja osallistumista arvokes-

kusteluun. – Valmistusmaa-merkinnät ja kotimaisuus pitää olla isosti esillä. Ammattiliittoja tarvitaan myös hyvinvointivaltion rapauttamisen torjumiseksi. Tämä maa on pidettävä sellaisena, etteivät nämä meidän hienot asfaltit ala kasvaa koivuntaimia, Nissinen päättää. ■

Marlin perilliset porskuttavat Turussa

K

onsernin sisäinen yhteistyö eri maiden työntekijöiden kesken ei ole yrityksistä huolimatta virinnyt. Työnantajan suhtautuminen on ollut nihkeää, pahoittelee Eckes-Granini Finlandin Turussa sijaitsevan mehutehtaan pääluottamusmies Jari Suominen. Työnantajan edustajat sen sijaan pitävät tiiviisti maiden välillä yhteyttä ja asioita perusteellaan konsernin laajuisilla päätöksillä. – EWC-lainsäädännön pitäisi olla nykyistä velvoittavampi ja minimitasot selkeästi määritelty. Teollisuuden työehtoasioista tärkeimmäksi Suominen nostaa tasa-arvon. – Elintarvikeala on naisvoittoinen ala ja samasta työstä on saatava sama palkka. Esimerkiksi pakkaaja-nimikkeellä työskentelevien palkkakehitys pysähtyy 4. palkkaryhmään, vaikka monilla työpaikoilla automaation myötä nimike on vanhentunut, eikä työnkuva vastaa enää työn todellista vaativuutta. Samalla tontilla alkoholijuomia valmistavan Pernod Ricard Finlandin pääluottamusmies Mikael Summe on nähnyt 10 vuodessa kolme eri omistajaa. – Töitä on piisannut ja olemme tehneet hyvää tulosta. Suhtaudumme tulevaisuuteen luottavaisesti. Koskaan ei voi kuitenkaan olla varma. Leafin Auran tehdas on esimerkki siitä, että myös kannattavia tehtaita lakkautetaan juuri Suomesta, koska täällä on lain mukaan helppoa ja halpaa irtisanoa ihmisiä. Summe näkee alan isoksi haasteeksi määräaikaisten työsuhteiden käytön vähentämisen, silloin kun työvoiman tarve on pysyvä. – Kaikkien pitäisi myös olla yhdenvertaisia työpaikalla ja saada samat etuudet, oli sitten määräaikainen tai vakituinen työsuhde. Summe kiittää välejä työnantajan kanssa asiallisiksi. Työhyvinvointia lisääviä asioita on viety eteenpäin. – Työnkiertoa ja perehdyttämisohjelmaa on parannettu, vaikka aina on kehitettävää, esimerkiksi lisää työterveys- ja työturvallisuusasioita perehdytykseen. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, jos heitä ei kuunnella, menee usein pahasti metsään, Summe korostaa. ■

Leafin Auran tehtaan varapääluottamusmies Päivi Rantamaa Yleisradion toimittajan haastateltavana. Pernod Ricard Finlandin pääluottamusmies Mikael Summe.

Leafilla taistellaan suomalaisen Sisun puolesta

A

Eckes-Granini Finlandin pääluottamusmies Jari Suominen.

uran Leafin tehdas joutui lopetusuhan alle, kun Cloetta-konserniin kuuluva yritys ilmoitti maaliskuussa aloittavansa yt-neuvottelut tehtaan koko tuotannon siirtämiseksi ulkomaille. – Työntekijöiden tunnelmat olivat hyvin järkyttyneet. Uutinen oli shokki ja tuli yllätyksenä meille. Tehtaaseen on viime vuosina investoitu ja tehdas on ollut kannattava. Näyttää siltä, että työpaikat viedään nyt maihin, joissa työntekijöillä on huonommat työehdot ja työ voidaan teettää halvemmalla, Leafin Auran tehtaan varapääluottamusmies Päivi Rantamaa sanoo. Muun muassa Sisu- ja Leijona –pastilleja valmistavan tehtaan lopetusuhka sai kuluttajat älähtämään. Turun Makeistyöläisten ammattiosaston vetoomukseen Auran Leafin tehtaan ja suomalaisen Sisun puolesta on yhtynyt jo yli 1500 ihmistä. Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa: www.adressit. com/suomalaisen_sisun_puolesta ■


Elintarviketyöläinen

5

Leipomoiden työaikojen painopisteen siirto

laihduttaa työntekijöiden palkkapussia Leipomoalalla eniten puhuttavat tällä hetkellä työaika-asiat, jotka näkyvät suoraan monen työntekijän palkkapussin kutistumisessa. Työtunteja on siirretty erityisesti yöstä iltaan.

T

yönantajalla on nyt liian suuri valta päättää, mihin aikaan vuorokaudesta työt teetetään. Työajat painottuvat ilta-aikaan, joka on juuri se aika, jolloin suurin osa ihmisistä ei haluaisi olla töissä, vaan kotona perheidensä parissa, Suomen suurimman leipomon, Fazerin Vantaan leipomon pääluottamusmies Anne Wassholm sanoo. Epämukavista työajoista on saatava riittävä rahallinen korvaus. Wassholm toivoo myös työnantajalta ymmärrystä

työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin. – Kaikkien ei tarvitse tehdä samaa vuoroa samassa rytmissä. Jos olisi tahtoa ja viitsimistä, meillä voisi olla yksilöllisiä, joustavia järjestelyitä, joissa huomioidaan ihmisten tarpeet. Se olisi sitä ihmisjohtamista, josta puhutaan paljon, mutta se näkyy harvoissa konkreettisissa asioissa työpaikoilla. – En kuitenkaan missään tapauksessa halua, että työaika-asiat ovat täysin

auki ja paikallisesti sovittavia. Meillä pitää olla tietyt raamit sovittuna yleissitovalla työehtosopimuksella, ja jouston ja yksilöllisten ratkaisujen pitää lähteä nimenomaan työntekijöiden, ei työnantajan tarpeesta. Pauliina Niklander on ollut töissä Fazerilla 10 vuotta. – Anne rohkaisi, että jokainen on joskus ensimmäistä kertaa ehdokkaana, joten uskalsin lähteä. – Pauliina ei pelkää vastuuta, hän on kiinnostunut asioista ja on innokas opiskelemaan lisää, ne ovat hyviä ominaisuuksia luottamushenkilölle, Wassholm kehuu ruokaleipäosaston varaluottamusmiehenä toimivaa Niklanderia. Niklander haluaa nostaa esiin erityi-

sesti nuorten palkkakehityksen alalla ja etenemisen palkkaryhmissä. Sen on oltava tarpeeksi jouhevaa. – Ja palkkojen pääkaupunkilisää pitää korottaa, jotta palkat riittäisivät elämiseen paremmin täällä.

■ OIKEUS OLLA AKTIIVINEN Jouni Ahjolinna työskentelee ruokaleipäosastolla leipurina. Pitkän linjan fazerilainen, yli 20 vuotta talossa töissä ollut Ahjolinna on aikaisemmin toiminut sekä pääluottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna. Ahjolinna toivoo porukan aktiivisuutta. – Tekeminen lähtee työpaikalla ihmisistä itsestään. Ihmisten pitää olla aktiivisia ja vaatia työpaikan luottamushenkilöitä toimimaan asioiden muuttamiseksi. Luottamushenkilöt tarvitsevat tukea. Mitä isompi joukko tukee luottamusmiestä, sitä suurempi mahdollisuus hänellä on hoitaa asia. Ihminen jää helposti rutisemaan vain mielessään, ja silloin asiat eivät muutu. – Omiin asioihin pitää yrittää vaikuttaa. Työelämä on kuitenkin aika iso osa elämästä, ja jos ei tee mitään, se on tavallaan myös heikennysten hyväksymistä, Ahjolinna kannustaa aktiivisuuteen. – Saimme juuri selkeällä omalla vastaesityksellä torpattua työnantajan aikomuksen laittaa toukokuu kesälomakuukaudeksi. Harva työntekijä haluaa pitää kesälomaansa vielä toukokuussa. Ainakaan, jos se on työnantajan määrättävissä, Wassholm antaa esimerkin siitä, miten asioihin voi vaikuttaa. ■

Anne Wassholm, Jouni Ahjolinna ja Pauliina Niklander ovat ehdolla liiton edustajakokoukseen. Työsuojeluvaltuutettu Riitta Qvintus (takana) tukee kolmikon vaalityötä.

Raskaita elintarvikealan hommia ei yksinkertaisesti enää jaksa tehdä yli 63-vuotiaana, Pentti Aaltovirta sanoo.

Fazer Makeiset on pitkien työurien talo

V

iime aikoina on jälleen noussut keskusteluun vaatimus työurien pidentämisestä eläkeikää nostamalla. Fazer Makeisten Vantaan tehtaan pääluottamusmies Pentti Aaltovirralla on asiaan selvä mielipide. – Eläkeikää ei tule missään nimessä korottaa. Jos työuria on pakko pidentää, pidennetään niitä sitten sieltä alkupäästä ja palkataan nuoria ihmisiä töihin. Työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna ennen pääluottamusmieheksi valintaa toiminut Aaltovirta tietää, mistä puhuu. – Raskaita elintarvikealan hommia ei yksinkertaisesti enää jaksa tehdä yli 63-vuotiaana. Tälläkin alalla työuransa tehneillä tulee olla oikeus päästä eläkkeelle terveinä ja hyväkuntoisina, jotta eläkepäivistä on mahdollisuus myös nauttia. Kun vaaditaan työurien pidentämistä, kes-

kustelusta tuntuu usein unohtuvan se keskeinen asia, joka eniten asiaan vaikuttaa, nimittäin työhyvinvointi ja työssäjaksaminen. Fazer Makeiset saa Aaltovirralta kiitosta: – Meillä on talossa suhteellisen iäkästä porukkaa. Ihmiset tekevät meillä pitkiä työuria, 25 vuotta, jopa 40 vuotta. Tessissä olevaa ikäohjelmaa on toteutettu meillä hyvin tuloksin ja myös Aslak-kuntoutuskurssit ovat käytössä. Fazer Makeisilla panostetaan työssäjaksamiseen muutenkin. – Nimenomaan ennaltaehkäisyyn on meillä satsattu huomattavasti. Meillä on mm. Suomen vanhin työpaikkaurheiluseura, joka toimii vielä aktiivisesti. Seuralla on iso määrä jaostoja, eli monenlaista urheilu- ja liikuntamahdollisuutta on. Työpaikalla on myös työntekijöiden käytössä kaksi hyvin varusteltua kuntosalia. ■


Elintarviketyöläisten vaaliliiton e

Vaalipiiri on yhteinen Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen Leipomo

24

28

Jouni Ahjolinna leipuri Fazer Leipomot, Vantaa

36

31

Tuuli Jussila leipuri, pääluottamusmies Vaasan, Espoo

37

Airi Nummelin eläkeläinen, lähettämötyöntekijä Helsinki

33

Hannu Laine leipuri, pääluottamusmies Fazer Leipomot, Hyvinkää

43

Marko Pitkänen leipuri, työsuojeluvaltuutettu Vaasan, Vantaa

34 Heli Lievo leipuri, työtön Kellokoski

Pekka Luoma leipuri, pääluottamusmies Vaasan, Vantaa

44 Päivi Uljas eläkeläinen, toimistonhoitaja Helsinki

35 Pauliina Niklander leipomotyöntekijä osaston varaluottamusmies Fazer Leipomot, Vantaa

45

Anu Wallenius kondiittori, työsuojeluvaltuutettu Fazer Lähileipomot, Vantaa

Anne Wassholm lähettämötyöntekijä, pääluottamusmies Fazer Leipomot, Vantaa

Liha

18 Aki Ahonlinna logistiikkatyöntekijä HK Ruokatalo, Vantaa

25 Juha Korhonen elintarviketyöntekijä Lihatukku Harri Tamminen Oy, Vantaa

19 Jari Eronen työsuojeluvaltuutettu HK Ruokatalo, Vantaa

28 Anni Palonen ruiskuttaja, osaston luottamusmies HK Ruokatalo, Vantaa

20 Jani Helminen elintarviketyöntekijä, pääluottamusmies Wursti, Järvenpää

29 Avni Ramadani elintarviketyöntekijä, varapääluottamusmies Finncatering, Vantaa

22 Pekka Jokinen eläkeläinen, lihanleikkaaja Helsinki

33 Ville Vatka massanvalmistaja, pääluottamusmies HK Ruokatalo, Vantaa

24 Hanna Kohtamäki elintarviketyöntekijä HK Ruokatalo, Vantaa


hdokkaat Etelä-Suomen alueella.

n alueiden kanssa. Tässä ovat oman alueesi ehdokkaat. Maito

12

13

Mira-Veera Auer varastotyöntekijä, työtön Helsinki

17 Toni Hamutta varastotyöntekijä Valio, Pitäjänmäki

20

Janne Nickström käynnissäpitäjä, työsuojeluvaltuutettu Arla Ingman, Sipoo

21 Harri Soulio varastotyöntekijä Valio, Pitäjänmäki

Antti Vataja valmistuksen ohjaaja, pääluottamusmies Valio, Vaarala

Teollisuus

32

33

Pentti Aaltovirta linjanhoitaja, pääluottamusmies Fazer Makeiset , Vantaa

36 Pertti Hampinen eläkeläinen, laitosmies Vantaa

49 Susan Mustonen tuotantoprosessinhoitaja Altia, Rajamäki

56 Arja Räsänen (ent. Launamo) eläkeläinen, makeistyöntekijä Helsinki

39 Pertti Hernesniemi terminaalityöntekijä, pääluottamusmies Hartwall, Helsinki

51 Jukka Nissinen laitosmies, pääluottamusmies Sinebrychoff, Kerava

61 Leena Virtanen tuotantotyöntekijä, työtön Vantaa

34

Harri Bergman operaattori Sinebrychoff, Kerava

43

Catarina Degerlund elintarviketyöntekijä Soya, Raasepori

44

Risto Jacklin tuotantoprosessinhoitaja Altia, Rajamäki

52

Olli Hallikas koneenhoitaja, pääluottamusmies Meira, Helsinki

48

Sergei Jussikainen elintarviketyöntekijä Snellmanin Kokkikartano, Kerava

53 Minna Ohvo makeistyöntekijä, pääluottamusmies Halva, Helsinki

35

Pauli Paavola operaattori, pääluottamusmies Mildola, Kirkkonummi

Jukka Mahlamäki siilottaja, pääluottamusmies Meira, Helsinki

55 Kyösti Rissanen makeistyöntekijä, pääluottamusmies Fazer Makeiset, Karkkila

Lue lisää kaikista ehdokkaista: www.elintarviketyolaiset.fi


8

Elintarviketyöläinen

Finncateringin työntekijöistä yli puolella maahanmuuttajatausta

F

inncateringille kuuluu hyvää. Sen jälkeen, kun meillä vaihtui työnjohto, on ollut helpompi keskustella ja sopia asioista. Esimerkiksi osallistumisesta luottamusmieskoulutuksiin, kertoo luottamusmiesten jatkokurssilta Kiljavan ay-opistolta tavoitettu Finncateringin varapääluottamusmies Avni ”Niki” Ramadani. – Tietysti tällä hetkellä Finnairin johtajien bonussotkut ovat saaneet meilläkin ihmiset ärsyyntymään. On puhuttu, että on pakko säästää ja meillekään ei ole minkäänlaisia bonuksia maksettu vuoden 2009 jälkeen, mutta samaan aikaan johtajille onkin ollut varaa maksaa miljoonien bonukset, se ei ole reilua, Ramadani sanoo.

■ LUFTHANSAN OMISTUKSEEN Maaliskuussa tuli julki, että Finnair myy

catering-toimintonsa maailman suurimmalle lentopalveluyritys LSG Sky Chefsille, joka on Lufthansan tytäryhtiö. – On tavallaan helpotus, että kauppa vihdoin toteutui. Siitä on puhuttu pitkään ilman, että työntekijöitä on asiasta kunnolla informoitu. Aina sanottiin vain, että ensi kuussa tiedetään lisää ja kerrotaan. Nyt kun kauppa vihdoin varmistui, on tiedotuskin pelannut. On pidetty palavereita ja lähetelty sähköposteja. Työntekijöille on luvattu, että uuden omistajan myötä mikään ei muutu ja työt jatkuvat kuten ennenkin. Ramadani lähti ehdolle liiton vaaleihin, koska hän haluaa antaa äänen liiton maahanmuuttajataustaisille jäsenille. – Meillä työntekijöistä 60 % on maahanmuuttajataustaisia. Se on paljon. Myös näiden ihmisten äänen on kuuluttava liiton hallinnossa. Haluan olla

Mira Auer organisoi viime syksynä 400 ruokakassin jaon asunnottomien tukitapahtumaan Hakaniemen torille.

Jos haluaa vaikuttaa, on äänestettävä, Niki Ramadani sanoo. parantamassa maahanmuuttajien asemaa työelämässä ja saada heidät ja heidän tarpeensa otetuksi huomioon. Jokaisen liiton jäsenen kannattaa käyttää äänioikeuttaan.

Stadilainen duunari Kalliosta:

Aitoa vuoropuhelua

R Liitoille kanneoikeus

– Jos haluaa vaikuttaa, on äänestettävä. Silloin on mahdollista edistää niitä itselle tärkeitä asioita liitossa, Ramadani muistuttaa. ■

aakakahvisiilottaja Jukka Mahlamäki toimii pääluottamusmiehenä Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Meiran kahvipaahtimossa. Mahlamäki pitääkin itseään ennen kaikkea stadilaisena duunarina. – Lähdin ehdolle vaaleissa, jotta myös stadilainen duunari kuullaan ja huomioidaan. Elintarvikealalla palkat ovat niin pienet, ettei niillä tahdo tulla varsinkaan täällä pääkaupunkiseudulla toimeen, saati ole mahdollisuutta perustaa perhettä. Tätä asiaa, pääkaupunkiseudun kalleutta suhteessa muuhun

Suomeen, haluan pitää esillä myös edustajakokouksessa. Mahlamäki epäilee, että useissa elintarvikealan yrityksissä on ongelmia. – Meillä suurin ongelma on, että isäntä toteuttaa omaa ohjelmaansa, tulkiten työehtosopimusta omalla tavallaan. Sanotaan, että kunhan lain kirjain toteutuu, hommat on ok. Minä rohkenen olla eri mieltä. Paras lopputulos saataisiin, jos työnantaja aidosti neuvottelisi työntekijäpuolen kanssa. Tällöin ratkaisut olisivat parempia kaikille. ■

ja nuorten ääni kuuluviin

M

ira Auer on 26-vuotias helsinkiläinen SEL:n aktiivi. Auer jäi työttömäksi vuosi sitten, kun Valio irtisanoi laittomasti osaston luottamusmiehenä toimineen varastotyöntekijän. Liitto riitautti asian ja se on menossa oikeuden käsittelyyn toukokuussa. Auer tietää omasta kokemuksesta, miten tärkeää on, että liitto hoitaa jäsentensä asiat ja tukee silloin, kun työntekijä tulee kohdelluksi väärin työelämässä. Koveneva meno työpaikoilla ja suomalaisen työelämän muutos aiheuttavat sen, että hoidettavia asioita riittää. – Perusteettomat pätkätyöt on saatava kuriin ja työehtoja polkevat vuokratyöfirmat pois työpaikoilta, Auer vaatii ensiavuksi. Työntekijöiden oikeuksien rikkominen pitäisi Auerin mielestä tehdä vaikeammaksi ja kalliimmaksi työnantajille. – Kanneoikeus olisi ammattiliitoille suuri apu niiden ihmisten asioiden aja-

misessa, jotka eivät muuten uskalla tai voi hakea liitoilta apua. Sanelun sijaan Auer haluaa työpaikoille aitoa vuoropuhelua työntekijöiden ja työnantajien välille.

■ NUORTEN AKTIIVI Auer on liiton nuorten toiminnassa aktiivinen Etelä-Suomen alueella. – Olemme järjestäneet monenlaista toimintaa sosiaalifoorumin keskustelutilaisuudesta opintomatkoihin ja rentoihin illanviettoihin. Nuorten oman toiminnan pitää olla nuorten itsensä näköistä: hauskaa ja freesiä yhteistä toimintaa. Nuorisotoiminnassa tutustuu uusiin ihmisiin, ja tulee samalla kuin huomaamattaan vaihtaneeksi kokemuksia eri työpaikkojen kesken ja oppimaan lisää omista oikeuksista ja työehdoista. – Nuoret pitää ottaa tosissaan liitossa, nuorilla on mielipiteitä ja niille pitää antaa arvoa. ■

Meiran maustetehtaan pääluottamusmies Olli Hallikas on kollegansa Jukka Mahlamäen tavoin ehdokkaana SEL:n vaaleissa.


Elintarviketyöläinen

9

kana, Sahalahden työsuojeluvaltuutettu Eija Selander sanoo.

■ EI KOTIMAISEKSI PESULLE

Sahalahden Saarioisten ”viisikko”: Lasse Ahola, osaston luottamusmies Aapo Niemi, varapääluottamusmies Antti Villgren, Eija Selander sekä Sami Uljas (kuva yllä) ovat ehdolla edustajakokoukseen päättämään kesäkuussa liiton yhteisistä asioista.

Kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkoja – Meille elintarvikealan työntekijöille on tärkeää, että ruuan koko ketju, alkutuotannosta ruokapöytään asti, on kotimainen. Se merkitsee meille työpaikkoja Suomessa ja siksi liiton pitää kampanjoida kotimaisen ruuan puolesta, sanoo Saarioisten Sahalahden pääluottamusmies Lasse Ahola.

L

asse Aholan mielestä liiton yksi tärkeä tehtävä on kertoa kuluttajille kotimaisen ruuan merkityksestä. – Työpaikat Suomessa merkitsevät myös verotuloja Suomeen. Niillä maksetaan yhteisiä palveluita. SEL:n tehtävä on myös tuoda kuluttajien tietoon epäkohtia, joita ruuan tuotantoon ulkomail-

la liittyy, Ahola sanoo ja nostaa esiin takavuosien ilmiön, jossa ulkomaista broilerin lihaa tuotiin maahan pakastettuna ja myytiin Suomessa tuoreena. – Kotimainen ruoka merkitsee työpaikkojen lisäksi hyvää jäljitettävyyttä sekä laadukasta ja turvallista ruokaa, se on myös kuluttajien etu, muistuttaa Saha-

lahden broilerteurastamon entinen luottamusmies, tämän vuoden pääkonttorissa mikrotukihenkilön töitä tekevä Sami Uljas ja jatkaa: – Siitä tietää myös, että sitä ei ole teetetty työntekijöiden oikeuksia polkemalla. Kotimainen ruoka tehdään, poikkeustapauksia lukuun ottamatta, kunnon työehdoilla ja työturvallisuus huomioiden. Vaikka kaikkia kotimaisten elintarvikkeiden raaka-aineita ei ole mahdollista saada alkuperältään kotimaisina, on selvää, että kotimaista elintarviketeollisuutta ei ole, jos ei ole kotimaista maataloustuotantoa. Siksi on perusteltua, että SEL tekee tiivistä yhteistyötä maataloustuottajien MTK:n kanssa. Järjestöt kampanjoivatkin yhdessä kauppojen edustoilla eri puolilla Suomea perjantaina 20.4.2012. Tempausten teemana on muistuttaa kuluttajia tarkastamaan ostamansa ruuan alkuperämaa. – Etujärjestöjen yhteiset kannanotot ja tapahtumat ovat tärkeitä. Esimerkiksi yhteisillä lähiruokatoreilla voidaan markkinoida kuluttajille kotimaista ruokaa. Meidän työntekijöiden kuuluu kotimaisen ruuan tekijöinä olla näissä mu-

Omille palkkalistoille, ei vuokratöihin Saarioisten suurimmassa yksikössä, Sahalahden tehtaalla ei vuokratyövoimaa näy. – Me työntekijät emme hyväksy vuokratyövoiman käyttöä. Työnantaja kyllä käyttää henkilöstöpalveluyrityksiä uusien työntekijöiden rekrytointikanavana, mutta kaikki tänne töihin tulevat ovat ensimmäisestä päivästä lähtien Saarioisten omilla palkkalistoilla, Lasse Ahola kertoo. Ahola muistuttaa, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset eivät sinällään ole uhka työehdoille. – Me emme syrji ketään, kaikki ihmiset ulkonäköön katsomatta ovat tervetulleita työyhteisöömme, mutta työn tekemisen ehtojen pitää olla kaikille samat. Siitä ei voi tinkiä. Viime aikoina Sahalahdella ovat puhuttaneet kesälomajärjestelyt, kun työnantaja on väläyttänyt siirtymistä neljän lomaryhmän käyttöön. – Meistä olisi paras, että meillä olisi kolme lomaryhmää, kesä-, heinä- ja elokuussa lomalla olijat, mutta vuosilomalaki antaa työnantajalle mahdollisuuden käyttää myös toukokuuta ja

syyskuuta lomakuukausina, Ahola sanoo. Ahola ja Eija Selander olisivat valmiita poistamaan toukokuun työnantajan määräysvallan alla olevista kesälomakuukausista. – Vain tosi harva haluaa pitää kesälomansa jo toukokuussa. Selander kiittää, että työsuojeluasiat ovat olleet aikaisempaa paremmin esillä liiton toiminnassa kuluneen kokouskauden aikana. – Nämä ovat tärkeitä asioita jatkossakin, koska viimeiset vuodet ovat olleet työpaikoilla tiukkoja. Työnantajat ovat laman varjolla ottaneet kaikki löysät pois, ja monet ihmiset ovat väsyneitä. Vaikka työturvallisuus on elintarvikealalla parantunut, on työsuojelussa edelleen paljon tehtävää. Erityisesti henkinen hyvinvointi on noussut olennaiseksi. – Toivoisin, että ihmiset kokisivat, että he voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja että he saisivat töistä muutakin kuin palkan, Selander sanoo. ■

Kotimaiseksi pestyjä eli ulkomailla valmistettuja, mutta Suomessa kotimaisen tuotemerkin alla myytäviä elintarvikkeita sahalahtelaiset eivät hyväksy. – Se on kuluttajien harhauttamista, ja kun kuluttajan luottamuksen kerran menettää, sitä ei saa takaisin, Uljas toteaa. Kaikkien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä pitäisikin selkeästi kertoa valmistusmaa, pääraaka-aineiden alkuperämaa ja valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa. – Kun ostan ruokaa, tarkastan aina, että tuotteessa on Suomen lippu tai muu merkintä valmistusmaasta. Tuntuu käsittämättömältä, miten vaikeaa kaupoista on nykyisin löytää kotimaista ruokaa, Selander hämmästelee. – Pakkausselosteita lukiessa ei monesti ota helposti selvää valmistusmaasta, erityisesti kaupan omien merkkien tuotteissa se voi olla epäselvää, lisää Uljas.

■ LÄHIRUOKAA SUOMESTA Kaikki Suomessa tehty ruoka on meille suomalaisille lähiruokaa. Lähiruoka ei ole kiinni valmistajayrityksen koosta tai siitä, onko ruoka valmistettu teollisesti. Lasse Aholan mielestä on lisäksi tärkeää tukea oman lähialueen ruokatuotantoa aina kun se on mahdollista. – Näin voi tukea oman maakunnan työpaikkoja. – On törkeää, että nykyisin julkisten palveluiden kilpailutusten takia voidaan hankkia esimerkiksi koulun ruokalaan perunaa ulkomailta, vaikka sitä varmasti olisi saatavana kotimaisenakin, Selander sanoo. Kaupasta kotiin ostettavien elintarvikkeiden lisäksi olisikin tärkeää, että kuluttajat alkaisivat kysyä myös ravintoloissa ja muissa julkisissa keittiöissä syömänsä ruuan alkuperämaata ja vaatia kotimaista ruokaa. ■

Järkevät työajat lisäävät työhyvinvointia Huittisten Saarioisten tehtaalla hillonkeittäjänä työskentelevä Niina Palonen toivoo, että työhyvinvointia lisääviin asioihin huomion kiinnittäminen olisi työpaikoilla osa jokapäiväistä arkea. – Kyselyjen mukaan meillä ollaan tyytyväisiä, mutta parantamisen varaa on aina. Huittisissa tehdään töitä kahdessa vuorossa, viitenä päivänä viikossa. Viikonloput ovat vapaat. Palonen ei ole Niina Palonen Huittisista valmis hyväksymään työaikaheikennyksiä. – Työaikojen pitää olla säännölliset ja rytmin järkevä, jotta töihin voi sovittaa perheen ja muun oman elämän. Jos työnantaja saisi täysin vapaasti sanella työajat, työntekijältä katoaa oikeus omaan elämään. ■


10

Elintarviketyöläinen

Palkan on riitettävä elämiseen, myös pääkaupunkiseudulla Työmies ja työnainen ovat palkkansa ansainneet. Ja sillä palkalla pitää tulla toimeen, myös pääkaupunkiseudulla, sanovat HK Ruokatalon Vantaan tehtaan ehdokkaat.

raskaita ja pakkotahtisia töitä, on vaikea löytää kevyempiä työtehtäviä ikääntyneille, työsuojeluvaltuutettu Jari Eronen kertoo. HK:lle on tehty yli 55-vuotiaille tarkoitettu ikäohjelma, mutta Erosen mukaan työnantajan pitäisi panostaa myös nuorempien työntekijöiden työhyvinvointiin. – Työnantaja olettaa, että nuoret jaksavat painaa kovalla tahdilla. Työhyvinvoinnista huolehtiminen pitäisi kuitenkin aloittaa heti, kun työntekijä tulee taloon ja jatkaa sitä hänen koko työuransa ajan. Jos näinä aikoina vakituisessa työsuhteessa olevia nuoria työntekijöitä lähtee talosta pois, kuten meillä on käynyt, on selvä, että työhyvinvoinnissa on jotain korjattavaa, Eronen sanoo.

■ PÄTKÄTYÖT KURIIN

Vantaan HK:n ehdokkaat Anni Palonen, Hanna Kohtamäki, Ville Vatka, Jari Eronen ja Aki Ahonlinna ovat valmiita viemään liha-alan työntekijöiden terveiset liiton edustajakokoukseen.

P

alkkaus on ongelma kun sitä vertaa työn raskauteen ja yleiseen hintatasoon koko maassa, pääluottamusmies Ville Vatka sanoo. SEL on kirinyt kiinni teollisuuden keskituntiansiota ja tuntipalkka-aloilla EK:n ja SAK:n tilastojen mukaan jopa ohittanut sen. Edelleen palkoissa, erityisesti peruspalkoissa, on kuitenkin parantamisen varaa, sillä elinkustannukset

nousevat jatkuvasti ja palkat jäävät niistä jälkeen. Myös palkkatasa-arvo miesten ja naisten välillä pitää HK:laisten mielestä saada vastaamaan nykypäivää. Työssä jaksaminen ja ikääntyvien työntekijöiden huomioonottaminen ovat tapetilla myös HK:lla. – Monet ikääntyneet eivät jaksa tehdä enää samalla tahdilla töitä kuin nuoremmat. Kun lähes kaikki työt meillä ovat

Ruokamakkarapakkaamossa töitä tekevä Hanna Kohtamäki esittää pienten lasten vanhemmille mahdollisuutta siirtyä tilapäisesti tekemään lyhennettyä työaikaa ansiotasoa tiputtamatta. – Oikeus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta on seuraavalla tes-neuvottelukierroksella nostettava koskemaan 12vuotiaita ja sitä nuorempia lapsia, Kohtamäki myös vaatii. Terminaalissa työskentelevä Aki Ahonlinna haluaa, että perusteettomien pätkätöiden teettäminen loppuu. – Määräaikaisten työsuhteet pitää saada vakituisiksi ja tarvittaessa töihin kutsuttavista ihmisistä pitäisi pystyä luopumaan kokonaan. Se saattaa toimia jollain opiskelijalla, mutta on muuten

kaikella tavalla huono työn teettämisen tapa työntekijän kannalta. Työntekijä on täysin työnantajan armoilla. Työntekijällä pitää olla oikeus myös omaan elämään. Nakkiosaston luottamusmies Anni Palonen on tyytyväinen, että kesätyöntekijöiden aiemmat työsuhteet HK:lla kerryttävät jatkossa parempaa palkkaa. – Enää ei tarvitse lähteä joka kesä uudestaan pohjalta palkan suhteen. Tämä on tärkeä parannus.

■ TYÖNANTAJAN PANOSTETTAVA Hierojaksi työnsä ohessa kouluttautuva Palonen toivoo, että työnantaja ottaisi työntekijöiden hyvinvoinnin niin tosissaan, että se tarjoaisi työntekijöille mahdollisuuksia liikkua, myös työajalla. – Työnteon tahti on meilläkin kiristynyt selvästi näiden lähes 13 vuoden aikana, kun olen ollut täällä. Omasta kunnosta huolehtiminen on näin raskaassa työssä tosi tärkeää. Pienillä asioilla voi olla yllättävän suuri vaikutus työilmapiiriin. Esimerkkinä mainittakoon, että HK säästi ja jätti viime jouluna antamatta työntekijöille perinteiset joulukinkut. Tämä aiheutti luonnollisesti ärtymystä työntekijöissä. – Jos yhtiö haluaa todella tehdä hyvää tulosta, henkilöstön ääni pitää oikeasti ottaa huomioon ja pitäisi keskittyä todenteolla työhyvinvointiin, Vatka sanoo. Tämä porukka lupaa toimia liitossa ja työpaikalla sen puolesta, että viikonloput pysyvät edelleen liha-alalla vapaina, eikä pekkasvapaista luovuta. ■

Työaikaheikennykset torjutaan jatkossakin

E

n ole työaikapankkien ja työnantajien vaatimien työaikajoustojen kannalla, ne menevät helposti yksipuoliseksi saneluksi, sanoo Atrian Nurmon pakkaamon luottamusmies Mari Haapaniemi. – Lihan lauantaityölle ei myöskään ole tarvetta. Torjumme työaikaheikennysesitykset jatkossakin. Nurmossa käytiin vuosi sitten raskaat yt-neuvottelut, joiden seurauksena yli 90 irtisanottiin. – Nyt on jo ollut tarvetta rekrytoida uusia työntekijöitä, ja lomittajia on tullut jo ennen kesää.

■ UUSIIN HAASTEISIIN Atrian Kuopion tuotantolaitoksella eletään näillä tiedoin viimeistä toimintavuotta. Atria siirtää Kuopion yksikön toiminnan Kauhajoelle, jonne rakennetaan parhaillaan uusia tiloja. – Sillä porukalla, mikä tontilla vielä on, teurastamme ja leikkaamme noin 120 nautaa päivässä, kertoo Kuopion At-

rian työsuojeluvaltuutettu Tuomo Tikkanen. Parhaimmillaan nautoja on teurastettu lähes 300 päivässä. – Enemmänkin ehtisimme tehdä, mutta lihaa ei ole tarjolla enempää. Tikkanen kertoo, että moni työkavereista on jo lähtenyt uusiin haasteisiin, muihin töihin tai opiskelemaan. Jonkin verran on myös ollut kiinnostuneita lähtemään töihin Atrian Kauhajoen tai Nurmon tehtaisiin. – Tunnelma on nyt omalla tavallaan vapautunut, henki on ihan toinen kuin aikaisemmin. Uusi päällikkö on tuonut mukanaan positiivista virettä tuotantolaitoksen viimeisiin aikoihin, Tikkanen arvioi.

■ IHMISET EIVÄT OLE KONEITA Alkavalla edustajakokouskaudella Tikkanen toivoo liitossa kiinnitettävän erityistä huomiota liha-alalla urakkatyötä tekevien jaksamiseen. – Henkinen ja ruumiillinen puoli pi-

Tommi Köykkä, Mika Kuja-Aro, Mari Haapaniemi, Kari Salminen, Tuomo Tikkanen ja Jarkko Kärki Atrian Kauhajoen, Kuopion ja Nurmon yksiköistä sanovat, ettei työaikaheikennyksiä kaivata. tää huomioida. Me ihmiset emme ole koneita. Urakoita ei pidä kiristää liiaksi, ja ikähyvitykset pitää huomioida niillä, joilla on työuraa takana esimerkiksi 30 vuotta. Kauhajoen Atrialla leikkaamossa osaston luottamusmiehenä toimiva Mika Kuja-Aro toivottaa kuopiolaiset tervetulleiksi Pohjanmaalle. – On ikävä asia, että Atria joutuu lopettamaan Kuopion yksikön, työpaikat lähtevät pois Kuopiosta ja nautojen kul-

jetusmatkat Savosta kasvavat. Me toivotamme kuitenkin ammattilaiset tervetulleeksi Kauhajoelle. Kauhajoella lähes kaikki työt tehdään urakalla. Tämän vuoden alusta työpaikalla on alkanut ryhmät niille, joilla on selkä- tai niska- ja hartiaongelmia. – Itsekin käyn kerran viikossa selkäryhmässä, jossa liikumme fysioterapeutin johdolla. On hyvä, että työnantajalla on halua yrittää pitää työntekijöiden kunnosta huolta. ■


Elintarviketyöläinen

11

Ruuan arvonlisäveroa ei saa korottaa

Vuorotyöstä on saatava korvaus, sanovat Karin Otsus ja Janne Nickström.

Palkkausjärjestelmä huomioimaan työn vaativuus paremmin Edustajakokoukseen on tarjolla sekä konkareita että ensikertalaisia: SEL:n Häme-Keski-Suomen toimistolla tapasivat Linkosuon entinen ja nykyinen pääluottamusmies Keijo Rintamaa ja Mika Koivula sekä Jani Tuovinen (keskellä) Leivon Leipomosta.

R

uuan alvin nosto on myrkkyä meille, kyllä se vaikuttaa kotimaiseen kysyntään ja työpaikkoihin, kun ruuan hinta nousee. Kauppa ottaa aina omansa, tiivistää elintarviketyöläisten tunnot Vaasan Oy:n Tampereen leipomon pääluottamusmies Tiina Heinonen. Heinonen muistuttaa, että leivän hinta ei noussut siksi, että palkat nousivat. Raaka-aineet, energia, kuljetus, verot ja kauppa muodostavat isomman osan leivän hinnasta. Karppausbuumin vaikutuksesta ja leivän kulutukseen laskusta on puhuttu paljon. Heinonen on tyytyväinen, että töitä on silti riittänyt. – Vähän ollaan kuitenkin varpaillaan, kun ollut kolmet yt-neuvottelut. Olen huoTiina lissani siitä, että teollisessa leivonnassa työHeinonen paikat ovat häviämässä rajan taakse Baltian maihin. Linkosuon leipomossakin on puhuttu säästöpaineista. – Paikallista leipomotoimintaa ei arvosteta, yksiköitä suljetaan, ja tuotteita kuljetetaan yhä pidempiä matkoja ja viedään Baltiaan tehtäväksi, Linkosuon pääluottamusmies Mika Koivula toteaa. – Liiton on toimittava kotimaisen ruuan ja työpaikkojen Suomessa pysymisen puolesta. Viestiä pitäisi markkinoida vielä suuremmalle yleisölle, Koivula sanoo.

■ ELÄKÖITYMINEN HAASTEENA Eläköityminen on haaste myös elintarvikealoilla. – Töitä uudelleenjärjestellään, mutta ketään ei palkata tilalle eli samat työt tehdään pienemmällä porukalla ja työssäjaksaminen vaarantuu, Heinonen sanoo. Työhyvinvointiin olisi siksi panostettava. – Työntekijät tarvitsevat riittävästi lepoa ja aikaa palautumiseen työstä, Leivon Leipomon pääluottamusmies Jani Tuovinen viestittää työvuorolistojen laatijoille. – Kunnossapidollakin on suuri merkitys työhyvinvoinnille. Huonosti toimivat koneet aiheuttavat työntekijöille turhaa kiirettä ja stressiä, Tuovinen toteaa. Heinonen painottaa myös koulutuksen tärkeyttä. Ammatillisen koulutuksen on oltava laadukasta ja sen on vastattava työelämän tarpeisiin. – Toisaalta vastavalmistuneiden nuorten on nykyisin jo vaikea työllistyä alalle täällä Tampereen seudulla, koska alalta on kadonnut paljon työpaikkoja. Työntekijälle työhyvinvoinnin lisäksi olennaista on tietysti palkka. – Yötyöt ovat leipomoissa vähentyneet ja se näkyy palkassa. Peruspalkkoja pitää saada korotettua, summaa Koivula yhteisen tavoitteen. ■

J

anne Nickström vaihtoi kolme kuukautta sitten Arla Ingmanin Sipoon meijerin pääluottamusmiehen hommat työsuojeluvaltuutetun rooliin. Ammattiosaston puheenjohtajana Nickström on kuitenkin edelleen tiiviisti tekemisissä myös työehtojen kanssa. – Meijereiden palkkausjärjestelmää pitää kehittää niin, että se huomioi paremmin työn vaativuuden. Työ meijereissä on prosessiteollisuutta, jota tehdään usein keskeytyvänä ja keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Kun on pakko tehdä vuorotyötä, siitä on saatava kohtuullinen korvaus, Nickström vaatii myös vuorolisiin korotuksia. Arla Ingman lakkautti Porlammin tuotantolaitoksen kustannussäästöjen vuoksi. Työntekijöille tarjottiin mahdollisuuksien mukaan töitä

Sipoosta. Yksi nykyisin Sipoossa työskentelevistä on Porlammin entinen pääluottamusmies Karin Otsus. Työmatka piteni ja Otsus ajaa nyt päivittäin töihin 75 kilometrin matkan yhteen suuntaan. – Laissa oleva 80 kilometrin työssäkäyntialue on liian iso, koska bensanhinta ja vakuutukset ovat niin korkeat. Näillä työmatkoilla saisin melkein saman rahan käteen työttömänä ollessani. Olisikin ideaalia, jos työnantaja korvaisi jotenkin matkakustannuksia tai palkat olisivat muuten sen verran paremmat, että työmatkoihin olisi varaa. Otsus on kuitenkin viihtynyt Sipoossa. – Tämä on iso talo. Tykkään kun täällä saa tehdä työn itsenäisesti, vastuu myös motivoi. ■

Eläkeiän nostolle tyrmäys:

Nytkin vain harvat pysyvät työkykyisinä eläkeikään asti

V

anhuuseläkeiän nostamisesta ei ole hyötyä, nykyisinkin vain harvat jaksavat eläkeikään asti, sanoo Mika Stenius, Oulun Valion pakkausosaston luottamusmies. – Sen sijaan työpaikoilla pitäisi löytää keinot siihen, miten ihminen pystyy olemaan töissä eläkeikään asti. Työssäjaksamisen parantamisella on iso vaikutus, varsinkin kun töissä on kiirettä ja raskasta, Stenius sanoo. SEL:n työehtosopimuksiin viime sopimuskierroksella saatu ikääntyville työntekijöille tarkoitettu, työpaikkakohtainen ikäohjelma on konkreettinen asia, jonka puitteissa työpaikalla mietitään yhteistoiminnassa, miten ikääntyneiden työssäjaksamista tuetaan. – Jokainen jaksaa eri tavalla. Osa-aikaeläke ikääntyneille ja osittainen hoitovapaa pienten lasten vanhemmille ovat hyviä tapoja keventää työnrasitusta, jos niihin vain on taloudellinen mahdollisuus.

Jouston pitää kuitenkin olla aina työntekijän tarpeesta ja aloitteesta lähtöisin. – Silloin kun on pienet lapset, ovat yleensä menotkin suurimmillaan. Yhteiskunnan pitäisikin tulla vastaan ja tukea osittaista hoitovapaata enemmän, Stenius esittää.

■ POHJOISEN EDUNVALVOJAT Elintarviketyöläisten vaaliliiton pohjoisen ehdokkaat ovat listanneet yhteiset alueelliset tavoitteet. Niihin kuuluu esimerkiksi pohjoisen edustuksen säilyttäminen liiton hallinnossa. – Kesäloma-aika on supistettava Pohjois-Suomessa kesä-elokuuhun, toukokuu ei ole täällä vielä kesälomakuukausi. Lisäksi lauantai on poistettava lomapäivistä niin, että työntekijä saa viikon talviloman lisäksi viiden viikon kesäloman, Oulun Valion pääluottamusmies Ritva Tolonen kertoo vaatimuksista. ■

SEL:n Pohjois-Suomen väelle oma aluetoimisto on tärkeä. – Täällä palvellaan lähellä jäseniä sekä työpaikkojen ja ammattiosastojen luottamushenkilöitä, kiittävät Mika Stenius ja Ritva Tolonen.


12

Elintarviketyöläinen

Pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosastojen puheenjohtajat Elintarviketyöläisten vaaliliiton ehdokkaiden takana Pentti Aaltovirta Lasse Ahola Mika Ahonen Pertti Ahosola Jukka Alanko Mia Aromaa Sisko Autio Tage Blomqvist Esa Erkkilä Jari Eronen Satu Hakala-Rahko Marko Hakulinen Olli Hallikas Päivi Halmesmäki Päivi Halonen Maija-Liisa Heikkilä Henna-Riikka Heikkilä Teemu Heino Tiina Heinonen Päivi Helander Pekka Helin Janne Helkiö Jani Helminen Pertti Hernesniemi Ossi Hirvonen Miika Homin Mika Huotari Kimmo Huurinainen Risto Hytönen Juha Hyvönen Kalle Hyötyläinen Manuel Hämäläinen Helena Hänninen Markku Ilola Erja Ilonen Kari Jakonen Tuuli Jussila Veli-Matti Jussinniemi Jesse Järveläinen Matti Järvenranta Pasi Karhu Juha Katajamaa Essi Kauranen Veikko Kivelä Jani Kivinen Jari Koipio Kari Koivisto Mika Koivula Eija Koskelainen Veijo Kukkonen Karol Kula Jari Kurkela Pauli Kyllönen Heta-Maija Lahti Nina Laiho Hannu Laine Harri Lantto Ville Lehto Jarno Lemola Jani Leppänen Göran Limnell Jesse Lindgren Johanna Lundberg Maarit Lundgren Pekka Luoma Maarit Luotonen Jukka Mahlamäki Leena Mara Risto Matilainen Eeva Mikkonen Sirpa Moisio Eija Muurinen Janne Nickström

pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu puheenjohtaja työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu

Fazer Makeiset, Vantaa Saarioinen, Sahalahti Saarioinen, leipomo, Valkeakoski Antell-Leipomot, Oulu Honkajoki Oy, Honkajoki HOK Elanto Oy / Prisma Jumbo leipomo Kylmänen Foods, Rantsila Fazer Makeiset, Vantaa Apetit Pakaste, Säkylä HK Ruokatalo, Vantaa Atria Valmisruoka, Karkkila Saarioinen, Jyväskylä Meiran maustetehdas, Helsinki Hyvinkään Elintarviketyöläiset 012 Pekka Heikkinen & Kumpp., Kajaani Porin Leipä, Pori Hankkija-Maatalous, Turku Krunex, Juva Vaasan, Tampere Pielispakari, Nurmes Koff, Kerava HK Ruokatalo, Säkylä Wursti, Järvenpää Hartwall, Helsinki HK Ruokatalo, Säkylä HK Ruokatalo, Outokumpu Vaasan, Kuopio Joensuun Elintarviketyöläiset 023 Wursti, Järvenpää Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Hämeenlinna Salico, Juva Järvenpään Elintarviketyöläiset 091 Moilas Leipomo, Pieksämäki Vaasan, Rovaniemi Hankintatukku, Karkkila Porin Elintarviketyöntekijät 104 Vaasan, Espoo Profood, Vihanti Felix Abba, Turku Pohjois-Satakunnan Elintarviketyöläiset 020 Pulla-Pirtti, Oulu Veljekset Rönkä, Kemi Saarioinen, Valkeakoski Finncatering, leipomo, Vantaa Saarioinen, keskuslähettämö, Valkeakoski Kymppi-Maukkaat, Toijala Yrjö Wigren, Tampere Linkosuo, Kangasala Brunberg, Porvoo Apetit Kala, Kuopio HK Ruokatalo, Mellilä Maustaja, Pyhäntä Lihatukku Harri Tamminen, Vantaa Vuohelan Herkku, Hartola Ala-Satakunnan Elintarviketyöläiset 032 Fazer Leipomot, Hyvinkää Valio, Oulu Leipomo Salonen, Turku Arla Ingman, Sipoo Valio, Pitäjänmäki, Helsinki Hartwall, Helsinki Salaatix, Rusko Ingman Ice Cream, Sipoo Leipomo Verainen, Mynämäki Vaasan, Vantaa Atria Valmisruoka, Karkkila Meiran paahtimo, Helsinki Lieksan Elintarviketyöläiset 051 Osuuskunta Maitomaa, Suonenjoki Hyvärisen Leipomo, Kuhmo Linkosuo, Kangasala Lunden Jalostaja, Turku Arla Ingman, Sipoo

Janne Nieminen Jari Niskanen Pasi Nissilä Jukka Nissinen Jyrki Nurmi Minna Ohvo Manne Olander Heikki Ollonen Pauli Paavola Esa Paganus Timo Perhovaara Paavo Pinola Heikki Pirinen Marko Pitkänen Tanja Pollari Kari Posio Harri Puhakka Tuula Pulkkinen Kaija Pöntinen Riitta Qvintus Janne Raita Jouni Ranta Niina Rapatti Juha Riisalo Pekka Rintamaa Kyösti Rissanen Kirsi Roos Jarno Ruuskanen Topi Ryynänen Jari Rämö Jouni Röntynen Ville Saarinen Kari Salminen Eija Selander Teijo Seppänen Pertti Sirviö Miikka Siviranta Päivi Skaffari Hans Ström Anne Sulander Juha Sulisalo Mikael Summe Jukka-Pekka Sunnila Jari Suominen Jouko Söderholm Ari Tamminen Jani Tarvainen Merja Techtolin Tiina Tiainen Veijo Tiihonen Tuomo Tikkanen Martti Toiminen Tuija Toivonen-Perttunen Ritva Tolonen Ritva Tuomisto Jani Tuovinen Vesa Tuppurainen Merja Uusitalo Esa Vahlsten Timo Vainio Anu Wallenius Anne Wassholm Antti Vataja Ville Vatka Heidi Vehmanen Ilpo Vehniäinen Heikki Vesanto Katri Wikstedt Antti Villgren Eira Ylitalo-Salo Satu Åman

puheenjohtaja työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies puheenjohtaja puheenjohtaja työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu puheenjohtaja puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies pääluottamusmies työsuojeluvaltuutettu pääluottamusmies puheenjohtaja pääluottamusmies pääluottamusmies

Forssan Elintarviketyöläiset 027 HK Ruokatalo, Outokumpu Hartwall, Lahti Koff, Kerava Ravintoraisio, Raisio Halva, Helsinki Saarioinen, keskuslähettämö, Valkeakoski Napapiirin Kala, Rovaniemi Mildola, Kirkkonummi Hankkija-Maatalous, Säkylä Kemin Elintarviketyöläiset 033 Kotivara, Oulu HK Ruokatalo, Forssa Vaasan, Vantaa Pernod Ricard Finland, Turku Polarica (ent. Lapin Liha), Rovaniemi Saarioinen, Jyväskylä Turengin Elintarviketyöläiset 148 Pieksämäen Elintarviketyöläiset 014 Fazer Leipomot, Vantaa Fazer Leipomot, Ulvila Tornion Panimotyöläiset 088 Kraft Foods Finland, Vantaa Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät 047 Tapola, Tampere Fazer Makeiset, Karkkila Apetit Pakaste, Säkylä Varkauden Elintarviketyöläiset 026 Vaasan, Kuopio Liha ja Säilyke, Forssa Savon Taimen, Rautalampi Vaissi, Haapamäki Atria, Kuopio Saarioinen, Sahalahti Antell-Leipomot, Oulu Kainuun Elintarviketyöntekijät 089 Hartwall, Lahti Rowenbranch, Porvoo Vaasan Elintarviketyöläiset 007 Liha ja Säilyke, Forssa Gustav Paulig, Helsinki Pernod Ricard Finland, Turku Länsi-Kalkkuna, Säkylä Eckes-Granini Finland, Turku Sinuhe, Lahti Lunden Jalostaja, Turku Moilas GF, Pieksämäki Ravintoraisio, Nokian mylly Ämmän Leipä, Suomussalmi Suomen Hiiva, Lahti Atria, Kuopio Nokian Elintarviketyöläiset 068 Valkeakosken Elintarviketyöläiset 119 Valio, Oulu Veljekset Mattila, Ylöjärvi Leivon Leipomo, Tampere Hätälä, Oulu Valio, Haapavesi HK Ruokatalo, Forssa Leipomo Rosten, Turku Fazer Lähileipomot, Vantaa Fazer Leipomot, Vantaa Valio, Vantaa HK Ruokatalo, Vantaa Wikholm Food Trade, Pori Valio, Äänekoski Mildola, Kirkkonummi Fazer Lähileipomot, Turku Sahalahden Elintarviketyöntekijät 011 HK Ruokatalo, Eura Kivikylän Kotipalvaamo, Huittinen

Tilan puutteen vuoksi listassa ovat vain ne osastojen puheenjohtajat, jotka eivät ole myös pääluottamusmiehiä tai työsuojeluvaltuutettuja.

Elintarviketyöläinen-lehden vaalinumero  

Valtakunnallinen lehti Etelä-Suomen aluesivuilla

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you