Page 1

www.elintarviketyolaiset.fi www.facebook.com/elintarviketyolaiset

1/2012

SEL pärjännyt palkkakehityksessä / Terveys työssä säilytettävä eläkkeelle asti


2

Elintarviketyöläinen

Sopimuskauden palkankorotukset

Vellunn palstaa

VIIME VUODEN LOPULLA KÄYTIIN raamisopimuskierros. Monen liiton työehtosopimukset olivat katkolla. Työnantajien keskusjärjestön ja SAK:n raamisopimus haluttiin pohjaksi kaikkiin niihin työehtosopimuksiin, jotka solmitaan 1.10.2011 – 31.10.2013 välisenä aikana. Raamisopimuksen porkkana eivät olleet palkankorotukset tai työehtosopimuksiin tehtävät tekstimuutokset. Porkkana oli valtion väliintulo. Jos liitot sopivat raamin mukaisista palkankorotuksista, maan hallitus lupasi mm. perua aikomansa vuorotteluvapaan leikkaukset ja parantaa mm. työttömyysturvaa. Valtion lupaama paketti oli niin merkittävä, että esimerkiksi sopimuksen synnyn kannalta oleellisessa asemassa ollut metalli hyväksyi raamisopimuksen liittovaltuustossaan ilman äänestystä vain parilla eriävällä mielipiteellä. SEL:n työehtosopimukset ovat voimassa 2014 maaliskuun loppuun, joten meidän tilanne oli erilainen kuin esimerkiksi elintarvikealan toimihenkilöillä, joiden sopimus oli päättymässä jo tänä keväänä. Liittovaltuusto on keväällä 2010 hyväksyessään sovittelijan sovintoesityksen hyväksynyt sopimuskauden pituuden ja sopimuskauden palkankorotukset, joista kevään 2011, 2012 ja 2013 palkankorotukset sidottiin neljän muun teollisuusliiton yleiskorotuksiin. Kokonaisuudessaan neljän vuoden sopimus sisältää kahdeksan palkankorotusajankohtaa. Kaikki neljä verrokkiliittoa ovat mukana raamisopimuksessa, joten SEL:n huhtikuun palkankorotukset tulevat olemaan raamin tason mukaisia. Tämän lisäksi selliläisille tulevat syksyn sopimuskorotukset.

Veli-Matti Kuntonen

• • • • • • • •

Elintarviketyöläinen on Elintarviketyöläisten vaaliliiton oma julkaisu. Päätoimittaja: Karoliina Öystilä. Kannen kuva: Karoliina Öystilä Jakelu: tilaajille ja alan työpaikoille. Palautetta voi antaa osoitteessa: www.elintarviketyolaiset.fi. Tilaa maksutta: www.elintarviketyolaiset.fi/tilaa tai lue verkkosivuilta. Painosmäärä: 2500 kpl.


Ajankohtaista

Elintarviketyöläinen

3

SEL pärjännyt palkkakehityksessä 2000-luvun palkankorotukset olleet parempia kuin teollisuusliitoissa keskimäärin

neljät työehtosopimukset: 2000, 2003, 2007 ja 2010. Kaikki ovat olleet ns. pitkiä sopimuksia kestoltaan kolme tai neljä vuotta. Tyypillisesti pitkien sopimusten palkankorotukset sovitaan niin, että ensimmäisten vuosien palkankorotusprosentit määritellään ja loppukauden korotusprosenttien sovitaan noudattavan vertailuun valittavien muiden liittojen korotusprosentteja. SEL ON TEHNYT 2000-LUVULLA

SEL pärjännyt palkkakehityksessä Elintarviketyöläisillä on aina ollut haasteellinen asema verrattaessa palkkakehitystä muiden teollisuusalojen palkkoihin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ollut päästä mahdollisimman lähelle teollisuuden keskituntiansiota. 2000-luvun työehtosopimuspolitiikassa on tämän suhteen onnistuttu paremmin kuin koskaan aiemmin. Palkkakehitys on ollut parempi kuin teollisuusliitoilla keskimäärin. Erikseen on vielä hyvä muistaa, että SEL ei ole myynyt työehtoja palkkoja alentavilla työaikajoustoilla, joita monien muiden sopimuksiin on kirjattu. Elintarvikealaan liittyy silti monia rakenteellisia asioita, joita pitäisi pystyä korjaamaan, mm. palkkaryhmissä eteneminen,

leipomoiden työaikojen muutokset koko- enemmistöllä. Päätökseksi tullut sovintonaisansioon jne. Joten missään nimessä ei esitys hyväksyttiin lopulta niukalla enemvoida sanoa, että parempaa ei kannattaisi ta- mistöllä. voitella. Lepsuiluun ja periksi antamiseen ei siis Ammattiliiton toiminnan missään nimessä ole varaa. pitää olla itsenäistä

Sopimuspolitiikka on kaikkien jäsenten yhteinen asia Työehtosopimuksista neuvottelemiseen liittyy aina jäsenten painostustoimia tai ainakin niiden uhkaa. Tämän takia palkkaneuvottelut ja niihin liittyvät painostustoimet tulee aina hyväksyä joko yksimielisesti tai ainakin mahdollisimman laajalla enemmistöllä, muutoin neuvottelut eivät ole mahdollisia. Neuvottelujen tuloksesta päätetään tämän jälkeen ja silloin päätös neuvottelujen jatkamiseksi tai sopimuksen hyväksymiseksi voi olla hyvinkin tiukka. Näinhän on tapahtunut esimerkiksi viimeisimmillä 2000-luvun sopimuskierroksilla. Viime vuoden keväälläkin kaikki päätökset lakoista tehtiin yksimielisesti. Neuvottelujen edetessä valtakunnansovittelijan tekemistä sovintoratkaisuista äänestettiin. Ensin sopimusesitys hylättiin liittovaltuustossa yksimielisesti, sitten selvällä

SAK:n jäsenliittona me voimme vaikuttaa SAK:n tavoitteisiin. Tämä on tärkeää erityisesti silloin kun keskusjärjestö pyrkii saamaan läpi työntekijöitä koskevia laadullisia tavoitteita eduskunnassa. Palkkaratkaisuissa pitää liitolla olla itsenäisyys. Päätökset selliläisten työehtosopimuksista tehdään jäsenten tahdon mukaan. Vaarallista sopimuspolitiikka olisi silloin, jos asioista päättämiseen tulisi liiton ulkopuolisia painostajia. Tärkeää on, ettei SEL:n jäsenten asioista päätä työnantaja, mikään poliittinen puolue tai muukaan ulkopuolinen taho. SEL:n linja on, että yhteistyötä tehdään asiakeskeisesti eri tahojen kanssa. Yksikään puolue ei määrää tai muodosta SEL:n kantoja, ei työehtosopimuspöydässä eikä muutoinkaan liiton asioista päätettäessä. Asiaa ei ole syytä muuttaa, tämä varmasti on jäsenten enemmistön tahto. Pekka Närhinen, järjestösihteeri

Palkkakehitys 2000-luvulla 25 Korotukset yhteenlaskettuina prosentteina

Missään nimessä ei voida sanoa, että parempaa ei kannattaisi tavoitella. Lepsuiluun ja periksi antamiseen ei siis missään nimessä ole varaa.

30

20

15

SEL:n sopimusalat Koko teollisuus

10

5

0 2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Lähde: SEL:n pääluottamusmiestapaaminen tilastot 2011


4

Elintarviketyöläinen

Elintarviketyöläiset vastaavat

Elintarviketyöläiset vastaavat

Kysyimme elintarviketyöläisiltä: Mikä on isoin työsuojelun haaste työpaikallasi? Näin elintarviketyöläiset vastasivat. Mitä mieltä sinä olet?

Kalle Hyötyläinen

Kari Koivisto

Kalle Hyötyläinen on tuotantotyöntekijä ja pääluottamusmies Salico Oy:n valmissalaattitehtaalla Juvalla.

Kari Koivisto on elintarviketyöntekijä ja pääluottamusmies lihanjalostusyritys Yrjö Wigren Oy:ssä Tampereella.

neljä vuotta työsuojeluvaltuutettuna, mutta toimikausi päättyi vuodenvaihteessa ja keskityn nyt pääluottamusmiehen hommiin. Näiden neljän vuoden aikana meillä on sattunut yksi vakava työtapaturma, joka johtui siitä, että koneen suojaus oli puutteellinen. Työtapaturma on parhaillaan syyteharkinnassa. Työviihtyvyys ja yleinen ilmapiiri meillä on parantunut. Aikaisemmin meillä ei katsottu hyvällä juttelua työn lomassa, oli sellainen ilmapiiri, että juttelu häiritsee työntekoa. Kerran jouduimme jopa työkaverini kanssa molemmat puhutteluun tehdaspäällikön luokse, kun olimme jutelleet vähän äänekkäästikin pakkaamossa. Tilanteesta selvittiin, kun pomokin joutui toteamaan, että työt tulivat juttelusta huolimatta tehtyä kunnolla ja ajallaan. Teemme töitä 4-5 asteen lämpötilassa, kaulan ja pään aluetta on hankala suojata, joten sieltä tulee helposti viileää. Vaikka perusasiat ovat meillä kunnossa, aina työsuojeluasioissa voi vähän parantaa. Esimerkiksi laitehuoltoon voisi panostaa enemmän. Sen pitäisi olla ennaltaehkäisevää, ei niin, että tehdään vasta sitten kun joku menee rikki. Niin ja näin toimiva kone on aina myös työturvallisuusriski.

TOIMIN AIKAISEMMIN

JATKUVA KIIRE ON PITKÄSSÄ juoksussa iso asia työsuojelullisesti. Kiirettä on erityisesti sesonkiaikoina, mutta muutenkin. Kova tahti lisää stressiä ja se voi aiheuttaa kohonnutta työtapaturmariskiä. Enää ei ole missään niin sanottuja ylimääräisiä työntekijöitä, työntekijämäärät on työpaikoilla vedetty niin tiukalle, että se näkyy ja tuntuu kaikkien jaksamisessa. Elimistö on kovilla, kun tällä alalla melkein kaikki työ on fyysisesti kuormittavaa työtä. Meillä lihapuolella kylmyys on iso työsuojeluhaaste, kun on kylmät lihat ja kylmät tilat, joissa tehdään töitä, se kuormittaa kehoa. Käsien palelua on vaikea ratkaista, muuten vaatteet suojaavat kylmyydeltä. Säännöt määräävät kuinka kylmää lihan pitää olla, mutta ei sitä, kuinka kylmä saa työntekijällä olla.


Elintarviketyöläiset vastaavat

Elintarviketyöläinen

5

Jarmo Myllyniemi

Minna Ohvo

Juha Riisalo

Jarmo Myllyniemi on pakkaaja Valion Seinäjoen meijerissä.

Minna Ohvo on makeistyöntekijä ja pääluottamusmies Halvan tehtaalla Helsingissä.

Juha Riisalo on operaattori ja osaston luottamusmies Hartwallin panimossa Lahdessa.

TYÖTURVALLISUUSASIAT ovat meillä kunnossa.

Välillä tuntuu, että koneet on jopa liiankin hyvin suojattuja, niin, että se jo vähän häiritsee työntekoakin. Työskentelen rahkan pakkauksessa. Meillä on käytössä turvajalkineet, jotka eivät ole hyvät jalassa, esimerkiksi jalkapohjat kipeytyvät. Meille riittäisi kevyemmätkin. Työnantajan pitäisi ottaa valikoimiin myös kärkivahvisteiset kevyemmät kengät. Kun jalkojen päällä ollaan kahdeksan tuntia, pitää kenkien olla hyvät. Tässä iässä kun paikat ovat jo kuluneet, esimerkiksi rahkan pakkaaminen sankoihin, jolloin istutaan käytännössä koko työvuoro paikallaan, saa paikat ihan jumiin. Meillä on liukuva kaksivuorotyö, työvuoro voi venyä sen mukaan, miten pakattavaa riittää, mutta seuraava vuoro alkaa kuitenkin ajallaan, siinä väsyy nopeasti, kun ei tule tarpeeksi lepoa. Vuorotyö on iso haaste jaksamisen ja terveyden kannalta. Nuoremmilla ongelmia aiheuttaa vuorotyön sovittaminen yhteen perhe-elämän kanssa. Näin vanhempana, kun on tehnyt suurimman osan elämästään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, uniongelmat lisääntyvät ikääntyessä, ei saa enää kunnolla nukuttua.

työhyvinvointi, se henkinen puoli, miten ihmiset saadaan voimaan paremmin. Tuntuu, että ihmiset ovat stressaantuneita. Meillä on väki vähentynyt ja koneita pitäisi uusia ajanmukaisemmaksi. Ihmiset haluavat tehdä työnsä kunnolla ja se aiheuttaa stressiä, kun ei voi luottaa siihen, että koneet ja laitteet toimivat niin kuin niiden pitäisi. Ihmisiä pitäisi kuunnella työpaikoilla enemmän. Se toisi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Työhyvinvoinnista kyllä puhutaan paljon, mutta asiat unohtuvat nopeasti, eikä tekoja tapahdu. Meitä on töissä niin vähän, että jos joku on vuorosta sairaana, joutuu joku toinen tekemään kahden ihmisen työt tai jäämään ylitöihin. Meilläkin ihmiset ovat niin velvollisuudentuntoisia ja sitoutuneita töihinsä ja työkavereihinsa, että tullaan sairaana töihin, vaikka pitäisi sairastaa kotona. Kaikesta huolimatta tykkään työstäni, meillä on tekemisen meininki, ja päivät menevät nopeasti.

ISOIN HAASTE ON

TÄMÄ YLEINEN ruuvin kiristäminen työelämässä aiheuttaa henkisiä jaksamisongelmia, myös meidän alalla. Työntekijöistä otetaan aikaisempaa enemmän irti ja työt tehdään pienemmillä ihmismäärillä, jolloin työmäärät kasvavat, kiire ja stressi lisääntyvät, ja se näkyy sairauspoissaoloissakin, niiden määrä kasvaa, jos syihin ei puututa. Kun väsyt ja sinulla on joku vaiva tai sairaus, sen vaikutus tuplaantuu.


6

Elintarviketyöläinen

Elintarviketyöläiset vastaavat

Raija Rinkinen

Ari Tamminen

Tiina Tiainen

Raija Rinkinen on pakkaaja Fazer Oululaisen Lahden leipomossa.

Ari Tamminen on elintarviketyöntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Oy Lunden Ab Jalostajan tuotantolaitoksella Turussa.

Tiina Tiainen on leipomotyöntekijä ja pääluottamusmies Suomussalmella sijaitsevassa Ämmän Leipä –leipomossa.

JAUHOPÖLY ON leipomoissa tuotannon alkupäässä työsuojelullisesti iso ongelma. Siisteydestä huolehtiminen on jauhopölyn haittojen ehkäisemisen kannalta tärkeää, mutta paikat ja lattiat on pidettävä puhtaina myös siksi, että öljyt ja muut lattialle pudonneet aineet ovat liukastumisriski. Vaikka työnkierto on kuormittumisen vähentämisen kannalta hyvä asia, kierto ja erilaiset päivät voivat kuitenkin olla myös raskaita. Kun ikää tulee enemmän, huomaa, että sitä alkaa olla jo loppuviikosta hyvin väsynyt, kahdeksan tuntia jaloilla on raskasta. Meillä on kuitenkin muutamia yli 65-vuotiaitakin työntekijöitä. Tauot ja hyvä tunnelma auttaa jaksamaan. Myös erilaiset työnantajan tarjoamat koulutukset ja kuntoutukset ovat tärkeitä terveyden kannalta. Koneet ja robotit helpottavat työnteon fyysistä raskautta, mutta samalla ne vievät työpaikkoja, se on sääli. Meilläkin on parhaimmillaan ollut väkeä kesätyöntekijöiden kanssa päälle 900, mutta nyt meitä on enää päälle 200.

TYÖHYVINVOINTI

ja työterveyshuollon parantaminen ovat työsuojelun haasteista suurimmat. Työterveyshuollossa meillä on vain lakisääteiset minimipalvelut. Työnantajan tarjoaman työterveyshuollon pitäisi olla laajempi, esimerkiksi mahdollisuus fysikaaliseen hoitoon muutaman kerran vuodessa ja erikoislääkärin palvelut pitäisi sisältyä siihen. Meillä on paljon sairauslomapäiviä, mutta se ei ole vielä vakuuttanut työnantajaa tarjoamaan parempaa työterveyshuoltoa. Jos on joku työperäinen sairaus, esimerkiksi käsivamma, pitäisi päästä nopeasti yksityiselle puolelle hoitoon, sillä jos mennään aina terveyskeskuksen kautta, odotusajat ovat pidemmät ja sairauslomatkin pitenevät. Toimimme vanhassa rakennuksessa, tilojen vuoksi esimerkiksi trukkiliikennettä ei saa niin turvalliseksi kuin olisi tarve. Työtapaturmat on meillä saatu pidettyä hyvin kurissa, noin 80 % tapaturmista sattuu työmatkoilla, vain pieni osa sattuu töissä. Se on meillä pitkäjänteisen työn tulos.

MEILLÄ TYÖNANTAJA ottaa

vakavasti työsuojeluasiat ja korjaa puutteet. Tosin joskus niin tapahtuu vasta, kun jotain tapahtuu, esimerkiksi viimeksi rosoisen lattianpinnan korjauksessa. On tärkeää, että vaikka työnantajalla ja työntekijöillä on omat roolinsa, että on helppo lähestyä työnantajaa ja kertoa ideoita ja korjausehdotuksia, muuten asiat eivät työpaikalla parane. Jauhopöly on leipomoalalla iso riski työntekijän terveydelle, samoin erilaiset liukastumiset, eli yleinen siisteystaso pitäisi aina muistaa pitää hyvänä. Kiire on myös haaste työsuojelun kannalta. Työtahti on meilläkin kiireinen, rivakasti saa tehdä hommia. Yötyö on ihmisen elimistölle raskasta, ja kaikille se ei sovi lainkaan. Hyvä ja toimiva työporukka auttaa kuitenkin kiireessäkin jaksamaan ja joustamaan.


Elintarviketyöläinen

7

Ajankohtaista lyhyesti

Kesäpäivät 2012 Kajaanissa

Marja Vilkman

Eikku Ylitalo-Salo

Marja Vilkman työskentelee Nestlen Turengin jäätelötehtaalla.

Eikku Ylitalo-Salo on teurastamotyöntekijä ja pääluottamusmies HK Ruokatalon Euran tuotantolaitoksella.

on tärkeää tehdasoloissa. Meilläkin on työpisteitä, jotka aiheuttavat rasitusvammoja ja paikkojen puutumista. Esimerkiksi liukuhihnalla tehtävät noukintatyöt ovat raskasta hartiaseudulle. Tällä alalla tyypillisissä toisto- ja seisomatöissä pitäisi olla porukkaa niin paljon, että taukoja saa pidettyä riittävästi, että ei rasitu liikaa. Työnkierto on yksi ratkaisu. Ergonomian kannalta haastavaa on se, että ihmiset ovat niin erimittaisia. Meillä on työpaikalla nolla tapaturmaa tavoitteena ja työturvallisuus on nostettu ykkösasiaksi, mutta kun ihmiset tekevät, niin ei vahinkoja voi kokonaan poistaa. Kylmätyö on työsuojeluhaaste. Meillä tehdään varastossa kylmätyötä, tuotannon puolella ei olla kylmän kanssa tekemisissä. Työvaatetus meillä on kunnossa ja koko ajan etsitään uusia, parempia materiaaleja. Suuri kausityöntekijöiden määrä voisi lisätä riskejä työsuojelumielessä, mutta meillä on kausityöntekijöinä paljon sellaisia, jotka ovat olleet täällä aikaisemminkin. He tietävät ja osaavat hommat. Myös työnopastukseen on panostettu.

TYÖERGONOMIAN PARANTAMINEN

työsuojelussa iso haaste ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joita fyysisesti raskas, usein pakkotahtinen tai yksitoikkoisia liikkeitä sisältävä työ aiheuttaa. Riskien vähentämisessä tärkeää on riittävä henkilömäärä. Työ on mitoitettava oikein, jotta työssä ei ole jatkuva kova kiire ja että voi pitää riittävästi taukoja. Kylmässä työskentely edesauttaa sairauksien syntyä. Henkilönsuojaimiin pitäisi panostaa enemmän. Pitäisi saada sellaiset hyvät työhanskat, joissa kädet pysyvät lämpiminä ja jotka pystyisi hygienian takia pesemään yli 60 asteessa. Nykyisin monilla työpaikoilla tehdään tulosta työntekijöiden kustannuksella, vaaditaan työn tekemistä niska limassa työntekijöiltä, mutta ei panosteta työhyvinvointiin. Ikääntyvien ihmisten huomioiminen on iso haaste myös elintarvikealalla. Heidän taakkaansa pitää helpottaa, kaikki eivät välttämättä jaksa tehdä enää samalla tahdilla kuin nuoremmat. Hyvään työilmapiiriin vaikuttaa se, että työntekijöitä arvostetaan aidosti, ei vain sanoin, vaan myös teoin.

ELINTARVIKEALALLA

KAINUUN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN AMMATTIOSASTO ilmoitti syyskokouksen päätöksellään, että heillä on valmiudet järjestää ensi kesän kesäpäivät. Liittohallitus totesi, että 2012 kesäpäivät pidetään 18.-19.8. Kajaanissa. Kesäpäivien järjestämistä Kainuussa puoltaa myös se, että ensi syksynä järjestetään liiton jäsenristeily Helsingistä Tallinnaan 6.-7.10. Näin liiton isoja tapahtumia on eri puolilla Suomea kun lisäksi talvipäivät järjestetään Tahkolla helmikuussa.

Liiton toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti ovat edustajakokousvaalit, jäsenhankinta ja työsuojelutehtäviin valittujen liiton jäsenten kouluttaminen. Edustajakokousvaalien osalta iso asia on, että mahdollisimman moni liiton jäsen käyttää äänioikeuttaan. Monesti on todettu, että Elintarviketyöläisten liittoa johdetaan kentän äänellä. Siksi on tärkeää, että äänestysprosentti on viime vaalien tapaan hyvä. Tänä vuonna on valittu uuden kaksivuotiskauden työpaikkojen työsuojelutehtävissä aloittavat henkilöt. Heidän kouluttamisensa on painopisteenä ensi vuonna Kiljavan opistolla järjestettävässä selliläisten koulutuksessa. Ay-koulutusta kehitetään koko laajuudessaan yhdessä Kiljavan opiston kanssa. Selliläiset ovat ensi vuonna yksi suurimpia liittoryhmiä Kiljavan opiston käyttäjissä. Liittovaltuusto hyväksyi nämä painopistealueet ja muun liiton toimintasuunnitelman yksimielisesti. Liiton talous on tasapainossa. Liiton jäsenmaksu ja työttömyyskassan maksu pysyvät ennallaan 1,5 prosentissa. Kokonaisjäsenmaksu on SAK:laisten liittojen alhaisimpia. Vuoden 2012 talousarviossa on varauduttu edustajakokousvaalien ja edustajakokouksen kuluihin. Myös talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti ilman muutosesityksiä.

VUODEN 2012 TOIMINNAN PAINOPISTEITÄ


Elintarviketyöläiset Facebookissa vaaliliitto löytyy nyt myös Facebookista. Jos olet rekisteröitynyt Facebookin käyttäjäksi, voit alkaa seuraamaan sivun tapahtumia tykkäämällä sivusta. Sivu löytyy Facebookista joko haulla ”Elintarviketyöläisten vaaliliitto” tai suoralla osoitteella www.facebook.com/elintarviketyolaiset Facebook on Internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jota käyttää jo vajaat 2 miljoonaa suomalaista.

ELINTARVIKETYÖLÄISTEN

Tavoiteohjelma syynissä

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton omalla Facebook-sivulla on jo yli 1 100 seuraajaa. Sivu löytyy Facebookista joko liiton nimellä tai suoralla osoitteella www.facebook.com/selry

Linkkivinkki: Päivä työhyvinvoinnille -blogi TYÖTURVALLISUUSKESKUKSEN SIVUILLA www.ttk.fi marraskuussa avatussa Päivä työhyvinvoinnille -blogissa asiantuntijat pohtivat työhyvinvointia.

- Palkansaajille sattui vuonna 2010 kaikkiaan 124 208 työtapaturmaa. Tehtävää tapaturmatorjunnassa työpaikoilla riittää. Tärkeää on työolojen jatkuva parantaminen. Liikkeelle kannattaa lähteä perusasioista. Kun työympäristö on saatu turvalliseksi, paranee samalla myös työhyvinvointi. Työturvallisuustyön pitäisi olla mukana kaikessa johtamisessa ja työskentelyssä niin yksilö- kuin työyhteisötasollakin. Se on osa ammattitaitoa, luonnollinen tapa asennoitua ja tehdä työtä, Erkki Virtanen kirjoittaa blogissa.

Turvallisempaa työtä, terveys säilytettävä eläkkeelle asti

teollisuuden aloihin verrattuna keskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja. Työtapaturmia sattuu ja ammattitauteja syntyy keskimääräistä useammin. Elintarvikealan raskaudesta kertoo myös se, että alalta joudutaan jäämään normaalia useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Työntekijöitä koettelevat esimerkiksi melu, kylmyys, kuumuus, veto, raskaat nostamiset, toistuvat yksipuoliset tai yksitoikkoiset liikkeet, pakkotahtisuus ja kiire. Työelämän koventumisen ja vaatimusten lisääntymisen takia henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen sekä ergonomian ja työssä kuormittumisen huomioon ottaminen on tullut entistä olennaisemmaksi. Sopivasta työn mitoituksesta sekä riittävästä työnkierrosta ja tauotuksesta on huolehdittava. Työn tuottavuutta ja tehokkuutta ei saa lisätä työntekijöiden terveyden kustannuksella. Vaikka esimerkiksi tapaturmien määrää on onnistuttu vähentämään, riittää elintarvikete-

ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA ON MUIHIN

ollisuudessa vielä paljon töitä työntekijöiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi, ja tässä työssä avainasemassa ovat työsuojeluvaltuutettujen toimintaoikeudet. Kylmä- ja kuumatyö ovat terveysriskejä, joiden haittavaikutuksiin on puututtava. Työolosuhteiden parantamiseen on saatava konkreettisia toimenpiteitä myös työehtosopimukseen, esimerkiksi vaatetuksen sekä altistusaikojen ja taukojen osalta. Jokaisella tulee olla oikeus työhön, jossa ei menetä terveyttään. SEL:n työehtosopimuksiin vuonna 2010 saadusta yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työssäjaksamista parantavasta ikäohjelmasta on saatava konkreettisempi ja työnantajaa velvoittava, jotta se toteutuu joka työpaikalla. Tällä palstalla esittelemme otteita tavoiteohjelmasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.elintarviketyolaiset.fi.

Jokaisella tulee olla oikeus työhön, jossa ei menetä terveyttään.

Karoliina Öystilä p. 040 508 2580 karoliina.oystila@selry.fi

Tilaa Elintarviketyöläinen maksutta kotiisi ja työpaikkasi sosiaalitilaan: www.elintarviketyolaiset.fi/tilaa tai lue lehti jatkossa verkkosivuilta.

Joka toinen viikko uusi kysymys, vastaa gallupiin: www.elintarviketyolaiset.fi

Elintarviketyöläinen 1/2012  

Elintarviketyöläisten vaaliliiton lehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you