Page 1

Torstaina 20. syyskuuta 2018

n:o 38 64. vuosikerta

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Irtonumero 1,50 e

Leo Montosen kuvat nostivat muistot pintaan Jaatinen hehkuttaa.

Tiina Kukkonen

Voi sitä muistojen määrää, minkä Lintusalossa vaikuttaneen valokuvaaja Leo Montosen otokset saivat aikaan kunnantalon valtuustosalissa maanantaiiltana. -Minä olen tuo rusettipäinen tyttö tuolla ylärivissä, huudahti Raili Korhonen, syntyjään Lintusalon Keijosia, katsellessaan kummisetänsä ottamaa valokuvaa kiertokoulusta sotien välisenä aikana. Niin tuttu oli myös vuosikymmenten takainen kuva hevosesta ja niittoväestä. -Olikohan tuo hevonen Lirppa... ehkä se oli kumminkin joku vanhemmista, Korhonen muisteli. Mieleen tuli myös se, miten mielellään hän lapsena hiihti virran yli Leo Montosen kotitalolle Sääskeen näppäilemään kumminsa haitaria. Tunnelma oli aina mukava, ja Leo Montosen Ida-äiti laittoi lopuksi ruokaa.

Arja Härkönen (vas.) ja Liisa Keijonen yrittivät palauttaa mieliinsä valokuvatulosteissa esiintyneiden ihmisten nimiä vanhojen valokuvien tunnistusillassa maanantaina valtuustosalissa.

TEUVO Luukkoselle puolestaan tuli tutuksi Leo Montosen itse kehittelemä suksikelkka, jolla hän kuljetti talvisaikaan tavaraa veljensä Hurissalossa sijainneesta kaupasta omaan kotitalon kamarissa sijainneeseen sivukauppaansa. -Ihailin tuota kelkkaa ja pääsin kuudesta suksesta rakennettua kelkkaa joskus kokeilemaankin, Luukkonen muistelee.

Mielessä on pysynyt hyvin myös Leo Montosen palvelualttius: kun tämä illalla kyyditsi Luukkosen veneellään Ruokotaipaleeseen tansseihin, odottivat hikisiä ja janoisia tanssijoita tulomatkalla pilsneri- ja limonadipullot valmiina veneessä. Itse poikamiehenä pysytellyt valokuvaaja ei juuri tansseissa käynyt, vaan käytti kesäyöt

PERÄTI 13 valokuvakirjaa tehnyt Olli Jaatinen vertaa Montosta saksalaiseen August Sanderiin, joka alkoi 1930-luvulla kuvata työläisiä poikkeuksellisesti taidevalokuvan keinoin, muotokuvina. -Myös Leo kuvasi asetelman omaisesti ja kauniisti elinolojen ankaruutta, mutta kohteena olivat aikalaiset täällä Puumalassa. Jaatinen vertaa Leo Montosta myös I.K. Inhaan, joka luetaan Suomen valokuvataiteen suuriin mestareihin. -Siinä missä Inha kiersi kuvaamassa paikasta toiseen, Montonen on kuvannut sitä elämää, jonka keskellä hän on itse elänyt. Ja vaikka hän oli kyläkuvaaja, työt ovat mestarillisia sommittelultaan ja tekniikaltaan.

mieluummin uistelemiseen. KANSALAISOPISTO järjesti Leo Montosen valokuvien tunnistuskurssin, jotta Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Olli Jaatinen saisi lisää tietoa niistä Montosen 800 lasinegatiivista, jotka valokuvakeskus sai lahjoituksena mikkeliläiseltä leipuri Jorma Höltältä elokuussa.

Jaatinen aikoo tehdä kolme vuoden kuluessa Montosen noin tuhannen säilyneen lasinegatiivin pohjalta valokuvakirjan, mikäli saa rahoituksen järjestymään. -Montonen on sen ansainnut, sillä hän ei ole vain paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä, vaan mielestäni kansainvälisestikin aivan ainutlaatuinen kuvaaja,

MAANANTAINA valtuustosalissa vietetty kaksituntinen oli vasta alkusoittoa. Jaatisen tarkoituksena on selvittää kuvien historiaa haastattelemalla nyt mukana olleita henkilöitä sekä löytää uusia ihmisiä, jotka tunsivat Montosen aikoinaan. Jaatinen uskoo myös, että vanhojen valokuvien katseleminen yhdessä on ikäihmiselle terapeuttinen ja yhdistävä kokemus. Siltä se myös maanantai-iltana näytti.

Montosen elämäntyöstä aiotaan tehdä kirja Tiina Kukkonen

Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Olli Jaatinen tutki Puumala-Seuran hallussa olevaa lasinegatiivia, joka on todennäköisesti myöskin Leo Montosen työtä.

Vuonna 1905 syntynyt valokuvaaja Leo Montonen asui Lintusalon länsirannalla Sääsken tilalla. Mikkelin valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Olli Jaatinen kävi tutustumassa nykyisin loma-asuntona palvelevaan paikkaan loppukesästä sen jälkeen, kun keskus sai lahjoituksena 800 lasinegatiivin verran Leo Montosen tuotantoa. Lintusalolaisilta saamansa tiedon mukaan Leo Montonen elätti itsensä toimimalla sulan veden aikaan ”apupässinä” eli auttamalla omalla veneellään hinaajia isojen puulauttojen liikuttelemisessa. -Kesäajat hän käytännössä asui veneessään, Jaatinen kertoo. Lisäksi Leo Montosella oli pieni myymälä oman talonsa kammarissa ja neljä vuotta nuoremmalla Lenni-veljellä isompi kauppa Ruokotaipaleessa. Tavaran rahtuusta kauppojen välillä huolehti ennen muuta veli. PÄÄTYÖNSÄ ohella Leo

Montonen toimi myös yhtenä Suomen noin 5 000 kyläkuvaajasta. Hän kuvasi kyläjuhlia, häitä ja hautajaisia sekä otti luokkakuvia, kaverikuvia ja muotokuvia aikalaisistaan. Näitä kuvia Montonen teki pääasiassa tilauksesta. -Silloin kun hänellä oli mahdollisuus kuvata omaehtoisesti, hän keskittyi ennen muuta työn kuvaamiseen. Säilyneiden lasinegatiivien joukossa on myös noin 30 omakuvaa. Monet niistä ovat huolella lavastettuja työkuvia esimerkiksi mottimetsästä, Jaatinen kertoo. VALOKUVAUS alkoi 1920-luvulla ja jatkui aina 1940-luvun lopulle. Silloin Puumalaan perustettiin Sihvosen ammattivalokuvaamo, ja Montosen kuvauskeikat mahdollisesti vähenivät. Ilmeisesti noihin aikoihin Leo Montonen myös sairastui tuberkuloosiin, vietti pitkiä aikoja keuhkoparantolassa Imatralla ja lopulta kuoli jo vuonna 1968 vähän yli kuusikymppisenä.

-Vanhassa kalakorissa kohtuullisen hyvin säilyneiden lasinegatiivien joukossa ei juuri huteja ole. Kuvat ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja myös teknisesti huippulaatua, ammatikseen valokuvia tutkiva Jaatinen ylistää. Kaiken huippu on, että Montonen otti osan kuvista itse tekemällään kameralla. -Sähköä kotitaloon jauhoi niin ikään itse valmistettu tuuligeneraattori. Virtaa tuli sen verran, että lamppu paloi ja radio soi, naurahtaa Jaatinen. JAATINEN neuvottelee kuvien julkaisuoikeuksista parhaillaan Leo Montosen perikunnan kanssa. Perikunnan muodostavat Lenni-veljen kolme lasta. Tarkoituksena on saattaa valokuvaaja Leo Montosen elämäntyö kirjaksi. -Mieluummin kirja kuin pelkkä näyttely. Näyttelystä ei jää jälkeä, mutta kirja kestää 300 vuotta. Ja jos se sidotaan uudelleen, vielä toiset 300 vuotta, Jaatinen toteaa.


2 - Torstaina 20. päivänä syyskuuta

PUUMALA

N:o 38- 2018

Puumalan seurakunta

Sana Sinulle Hedelmistään puu tunnetaan Hedelmistään puu tunnetaan on tuttu Raamatun sanonta. Hedelmän perusteella on helppo tunnistaa puu, sillä pelkästä rungosta tunnistaminen onkin jo vaikeampaa. On puita, jotka vuosi vuodelta tuottavat runsasta hedelmää ja puita, joista satoa saa odottaa. Puutarhassamme kasvaa kolme suurta parikymmentä vuotta vanhaa kirsikkapuuta eivätkä ne ole koskaan tuottaneet vielä satoa. Keväisin kukinta on runsas ja erittäin kaunis, mutta satoa ei ole näkynyt. Olen ollut puiden suhteen kuitenkin toiveikas ja odottanut, että ehkä ensi vuonna puu tuottaa hedelmää. Paavalin kirjeessä galatalaisille puhutaan hengen hedelmistä. Kirjeessään perustamalleen seurakunnalle Paavali halusi palauttaa galatalaiset evankeliumin yksinkertaiseen ja vapauttavaan sanomaan. Paavali kirjoittaa: Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Silloin kun Jumalan Pyhä Henki saa meissä sijaa, se heijastuu meistä rakkautena, ilona, rauhana, kärsivällisyytenä, ystävällisyytenä, hyvyytenä, uskollisuutena, lempeytenä ja itsehillintänä. Omassa voimassamme emme pysty tuottamaan kuitenkaan yhtään hedelmää. Jokainen hyvä hedelmä, joka meissä kasvaa, on Jumalan lahjaa. Saammekin toivoa, että olisimme hyvä kasvualusta noille hyville hedelmille. Joskus tuo kasvuprosessi on niin pitkä, että vie kauan aikaa ennen kuin tuo hedelmä tulee näkyviin kehittyen ja kasvaen. Voimme pyytää myös rohkeutta hedelmien jakamiseen toinen toisemme kanssa. Vain jaettuna rakkaus, ilo, rauha ja muut hedelmät muuttuvat täydellisiksi. Virsikirjan lisävihkossa on Pablo Sosan virsi, jonka sanoin toivotan hyvää syksyä sinulle: "Kirkko olkoon niin kuin puu, se kodin luona saakoon kasvaa. Olkoon rukous ja riemu aina lehviensä alla. Juuret työntäköön se maahan, oksat korkeuksiin taivaan. Hedelmää se saakoon kantaa, suokoon lohdun, myötätunnon. Puu, istutettu partaalle vetten, Luojamme luota voiman se saa.” Sonja Hämäläinen diakonissa

Ehdokaslistoilla on mukana uusia nimiä Tiina Kukkonen

Seurakuntavaaleissa on ääniä keräämässä useita uusia ehdokkaita kolmelta eri listalta. Eniten uusia ehdokkaita löytyy Yhteinen seurakuntamme -listalta. Listalla on 12 ehdokasta, joista yli puolet on uusia. Ehdolle on asettunut muun muassa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan pastori Hanne Keijonen, joka on aiemmin toiminut Puumalan seurakunnan diakonina. Ehdolle ovat asettuneet myös kokoomuksen kunnanvaltuutettu, eläkkeellä oleva lääkäri Pentti Lautala, oikeustieteen maisteri, yrittäjä Paavo Immonen, aiemmin vahvasti kunnallispolitiikassa vaikuttanut Sirkku Moisio sekä kansalaisopiston sihteerinä toimiva Anne Kietäväinen. KUKKAKAUPPIAS Kirsi Sarvi, lähihoitaja-yrittäjä Heidi Pietikäinen sekä eläkkeellä oleva lastenhoitaja Raili Leppänen ovat myös ehdolla. Puumalan keskustan ja sitoutumattomien listalla ehdolla on kahdeksan henkilöä, joista tilahuoltaja Terttu Kettunen on uusi. Puumalan sosialidemokraattien ehdokaslistalla on vain yksi ehdokas. LVI-yrittäjä, kunnanhallituksen jäsen ja

hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Laura Pitkonen on ehdolla kirkkovaltuustoon uutena kasvona. Nyt istuvista kirkkovaltuutetuista kymmenen on ehdolla. Esa Karjalainen, Miija Kautonen, Lauri Majuri, Marja Liisa Markkanen ja Maija Reponen eivät ole asettuneet uudelleen ehdolle. KIRKKOVALTUUSTON tärkein tehtävä on seurakunnan toimintaa ohjaavan strategian laatiminen. Tässä yhteydessä tehdään päätöksiä muassa siitä, jatketaanko itsenäisenä seurakuntana vai liitytäänkö toiseen seurakuntaan. Lisäksi päätetään siitä, minkälaista toimintaa ja palveluja seurakunta tarjoaa, ja onko näihin tarpeen tehdä muutoksia. SEURAKUNNAN talouspäällikkö Unto Pasasen mukaan kiinteistöpuolella uuden valtuuston tehtäväksi tulee päätös kirkon ja seurakuntatalon lämmitysjärjestelmän muutoksesta. Ajatuksena on ollut luopua kaukolämmöstä ja tehdä oma maalämpöjärjestelmä. Lisäksi kirkon katto on uusittava lähivuosina. Seurakuntatalon osalta ollaan parhaillaan suunnittelemassa kuntotutkimuksen tekemistä.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma ja ke 10-13, p. (015) 775 3300. Taloustoimisto avoinna ma ja ke 10-13, p. 050 421 0075. Pappi p. 050 313 4970, 050 401 9561. Diakonissa p. 050 343 2475, päivystys maanantaisin klo 10-12. Seurakuntamestari p. 0500 655 726. Palveleva puhelin päivystää su-to klo 18-01, pe ja la klo 18-03 p. 0400 221 180. Netissä: evl/palvelevanetti Seurakunnan internet-sivut: www.puumalanseurakunta.fi Seurakunnan Facebook–sivut: Facebook.com/ puumalanseurakunta Torstai 20.9. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 9.30-12 perhekerho. Aloitamme kahvilla, hiljennymme hartaushetkessä, lopuksi vapaata leikkiä ja askartelua. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti kahvio klo 15 diakoniapiirihenkilöiden tapaaminen. Kahvitarjoilu, mukana Helena Castrén ja Sonja Hämäläinen. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 16.15 kirkkokuoron ensimmäinen syyskauden harjoitus. Uudetkin laulajat ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Sunnuntai 23.9. Kirkko klo 10 messu; liturgia Helena Castrén, saarna emerituspiispa Voitto Huotari, kanttorina Marja Ainali, Riitta Arotie ja Anne Kietäväinen, laulu, 70- ,75- ja 80 -vuotiaiden kirkkopyhä. Seurakuntakoti messun jälkeen 70-, 75- ja 80 -vuotiaiden synttärijuhlat. Juhlassa mukana Mikkelin emerituspiispa Voitto Huotari puolisonsa Irenen kanssa kertomassa eläkepäivistään ja vapaaehtoistyöstä. Maanantai 24.9. Seurakuntakoti klo 9 työstä vapaana olevien aamupala. Aamupalan jälkeen, aikaisintaan klo 9.30 ”Parasta ennen” -elintarvikkeiden jako. Seurakuntakoti diakoniatoimisto klo 10-12 diakoniapäivystys. Seurakuntakoti (Kirkkotie 1) klo 11-14 Ystäväpirtin kahvio avoinna. Tiistai 25.9. Lähde mukaan kimppakävelylle keskustelemaan talviliikuntamahdollisuuksista. Kävelyn ohjaajana Antti Kasanen, Puumalan hiihtäjät. Lähtö seurakuntakodin pihasta klo 18 ja kävelyn päätteeksi kahvit seurakuntakodin kahviossa. Keskiviikko 26.9. Kirkkoherranvirasto klo 10-12 papin päivystys, p. 050 313 4970. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 13.15-15 Ystävyyden kerho. Lastenohjaaja hakee lapset koululta ja saattaa lapset iippaan tai taksiin kerhon

jälkeen. Seurakunta tarjoaa välipalan. Tervetuloa mukaan! Seurakuntakoti klo 17.15 muskari. Tilaisuus on kaikille pienten lasten perheille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan! Helvi Valtonen (Kevatoksentie 58) klo 18 Viljakansaaren lähetyspiirin alkajaiset, vierailemassa diakonissa Sonja Hämäläinen. Kirkko klo 18.15 Lauluyhtye His Voice harjoittelee. Tervetuloa laulamaan! Torstai 27.9. Seurakuntakoti lapsityön kerhotilat klo 9.30-12 perhekerho. Aloitamme kahvilla, hiljennymme hartaushetkessä, lopuksi vapaata leikkiä ja askartelua. Tervetuloa mukaan! Palvelukeskus klo 14.30 hartaus, Ainali. Seurakuntakoti klo 16.15 kirkkokuoron harjoitus. Sunnuntai 30.9. Mikkelinpäivä Kirkko klo 10 Gospelhenkinen sukupolvimessu; Castrén, Suomalainen: His voice. Diakonissa Sonja Hämäläisen ja lastenohjaaja Elsa Husun tehtävään siunaaminen. 3- ja 5-vuotiaiden synttärit sukupolvimessun jälkeen seurakuntakodin salissa/lapsityön kerhotiloissa. Ilmoittautumiset lastenohjaajalle 27.9. mennessä sähköpostitse elsa.husu@evl. fi tai tekstiviestillä numeroon 050 401 9565. Tervetuloa! Tulossa: Perheiden ilta Särkirannassa (Koskenseläntie 199) ke 3.10. klo 17.30-20. Ohjelmassa rentoa yhdessäoloa, muskari, sokkorata, saunomista, hartaushetki ja iltapalaa. Mukana Kunnon Puumala -hankkeesta Sanna Pölönen sekä seurakunnan työntekijöistä Elsa Husu, Marja Ainali ja Sonja Hämäläinen. Ilmoittautumiset lastenohjaajalle 1.10. mennessä sähköpostitse elsa.husu@evl.fi tai tekstiviestillä numeroon 050 401 9565. Tervetuloa lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja kummit! Vapaaehtoisten kirkkopyhä ja starttipäivä su 7.10. klo 10 kirkossa. Lähde mukaan Kimppakävelylle Eläkkeensaajien ja Eläkeliiton johdolla to 11.10. Lähtö seurakuntakodin pihasta klo 10 ja kävelyn jälkeen kahvitarjoilu seurakuntakodin kahviossa. Tervetuloa! Muuta: Puumalan kaksoisristikirkko kirjaa myynnissä kirkkoherranvirastossa hintaan 30 €. Suruadressit hintaan 12 €. Elämänkaari: Avioliittoon vihitty: Teemu Tapio Laine Taipalsaarelta ja Anna Eliisa Reponen Jyväskylästä.

Kunta sai Unicefilta lopullisen päätöksen Tiina Kukkonen

Puumalan pääsy YK:n lastenjärjestö Unicefin Lapsiystävävällinen kunta- hankkeeseen tarkoittaa sitä, että seuraavat kaksi vuotta kaikki kunnan asiat ovat lasten asioita. -Kun suunnitellaan esimerkiksi lähiliikuntapaikkoja, on lapset otettava suunnitteluun mukaan. Tai kun päätetään tilavuokrista, joita kunta perii harrastusseuroilta, on arvioitava maksujen vaikutukset vähävaraisten perheiden lasten harrastamiseen, havainnollistaa Unicefin asiantuntija Sanna Koskinen.

LAPSIYSTÄVÄLLISESSÄ kunnassa lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan hyödynnetään sekä päätöksenteossa että arjen palveluissa. Lapsia ja nuoria ei kuulla ainoastaan oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen kaltaisten edustuksellisten rakenteiden kautta, vaan myös päiväkotien, koulujen ja nuorisotalojen arjessa. Lapsiystävällisessä kunnassa tehdään lapsivaikutusten arviointia, kun päätetään lapsia koskevista asioista. Erityisen tärkeää se on silloin, kun vaikutukset kohdistuvat haavoittu-

vassa asemassa oleviin lapsiin. PUUMALA valittiin kaksivuotiseen hankkeeseen yhdessä Lempäälän, Nokian ja Seinäjoen kanssa. Mallissa on mukana ennestään 15 kuntaa, joissa asuu yli 200 000 alle 18-vuotiasta, viidennes Suomen lapsista. Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista kunnan päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin.


PUUMALA

N:o 38 - 2018

Torstaina 20. päivänä syyskuuta - 3

Norpan suojelu on muuttanut rakennuslupakäytäntöä

Norpan pesäkartasta on tullut rakennustarkastajan työkalu Tiina Kukkonen

Norpan pesäkartta on ollut rakennustarkastajalle tärkeä työkalu viimeiset 5-10 vuotta. Vuosittaisessa pesälaskennassa havaittu, lähellä tonttia sijaitseva poikaspesä voi evätä rakennusluvan saannin sellaisellekin tontille, johon on merkitty rakennuspaikka yleiskaavassa. -Tarkkaa metrimäärää ei ole olemassa. Ratkaisevaa ovat rakennushankkeen ja tulevan käytön norpalle ja sen lisääntymiselle aiheuttamat yhteisvaikutukset, kertoo Puumalan kunnan maankäyttöteknikko Merja Tuomainen. KÄYTÖSSÄ on Ely-keskuksessa kehitetty pistelaskusysteemi, jonka avulla pystytään laskemaan suunnitellun rakennushankkeen norpalle aiheuttamat häiriöpisteet. Jos pisteitä on nolla, rakennuslupa voidaan antaa kunnan omien viranomaisten toimesta. Jos pisteitä on enemmän, lupaan täytyy pyytää lausunto EteläSavon Ely-keskukselta. -Jos rakennuslupaa ei voida antaa, tulee ensimmäiseksi kyseeseen rakennusoikeuden siirto toiseen paikkaan saman maanomistajan kiinteistöjen sisällä. Ellei tällaista mahdollisuutta ole, valtio korvaa tontin arvon, Merja Tuomainen toteaa. Näin on käynyt tähän saakka vain kerran tai pari. MERJA Tuomainen on saanut vastikään valmiiksi Puumalan itäosien yleiskaavan päivitystyön. Kaavaluonnos oli nähtävillä huhti-toukokuussa, ja maanantaina sitä käsiteltiin kunnanhallituksessa. Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyisi itäosien kaavan päivityksen nyt esitetyssä muodossa. Naistenveden, Ummistonve-

Saimaannorpan suojelutyö on hidastanut kaavoittamista norpansuojelualueella. Kuva on Puumala-lehden arkistosta. den, Katosselän sekä Jänisselän alueet käsittävä yleiskaavan päivitys pitää sisällään kaikkiaan 94 muutoskohdetta. Alkuperäinen kaava on laadittu vuonna 2002. Osa nyt tehdyistä muutoksista on seurausta norpan suojelutyöstä. Käytännössä rakennuspaikkoja on siirretty norpan kannalta vähemmän arkaan paikkaan. ESIMERKIKSI UPM:n osittain omistamassa Rokansaaressa jätetään rakentamatta yhteensä 12 laskennallista rakennuspaikkaa. Kuudelle löytyi uusi paikka Lietvesi-Suur-Saimaan kaavaalueelta edellisen päivityksen yhteydessä. Nyt ehdotetaan loppujen kuuden siirtämistä itäosien yleiskaavan alueelle. -Näin on saatu rauhoitettua norpan poikasaluetta, Merja Tuomainen sanoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että Puumalassa on opittu elämään sovussa norpan kanssa, ja norppahavainnoista uskalletaan kertoa. Niitä ei enää piilotella seurausten pelossa niin kuin joskus aikoinaan. SUOJELUTYÖ on hidastanut merkittävästi kaavoitustyötä norpansuojelualueella. -Ely-keskus on tutkinut tässä yhteydessä tarkasti joka ikisen norppa-alueella olevan rakentamattoman tontin, osan ihan paikan päällä. Kyllähän se aikaa vie, Merja Tuomainen sanoo. Päivitettyyn kaavaan on tehty muutoksia myös maanomistajien omien esitysten pohjalta. Nämä ovat usein käyttötarkoituksen muutoksia lomarakennuksista ympärivuotisiksi asunnoiksi. HUOMAUTUKSIA tuli kaavaluonnoksen nähtävillä olo-

aikana eniten Rummakonlahteen myönnetystä uudesta lomarakennuspaikasta. Lahti on rehevöitynyt ja matala, ja sen mahdollisen ruoppaamisen pelätään saavan pohjassa olevat raskasmetallit liikkeelle. Läheiseltä nikkelikaivokselta on valunut raskasmetalleja lahteen vuosikymmenten ajan. TÄSSÄ tapauksessa kyse on kuitenkin jo vuoden 2002 kaavassa ehdotetun kantatilaperiaatteen toteuttamisesta, ei kaivoksesta tai sen vaikutusten selvittämisestä. Ely-keskus puolestaan arvosteli Stora Enson ja Tornatorin omistamien rakennuspaikkojen siirtoa pienemmiltä järviltä Messiijärvelle peläten järven luontoarvojen kärsivän. Myös matkailurakentamisen salliminen Karhukosken kämpän ympäristössä arveluttaa Ely-keskusta.

Reitistöhankkeen vetäjäksi valittiin Lapin mies

Petri Kulha alkaa lokakuun alussa selvittää reitistöjen kuntoa ja kartoittaa investointitarpeita.

Hurja ulosajo päättyi lampeen Hanna-Mari Tyrväinen

Henkilöauto suistui Lietvedentien ja Vanhan Puumalantien risteyksen kohdalta läheiseen Metiäislampeen viime perjantaina hieman ennen keskiyötä. Nuorehko mies oli ajanut autolla ylinopeutta, jonka seurauksena auto oli luisunut ajoradalta ja pyörähtänyt pari kertaa katon kautta ympäri, päätyen lopulta lampeen. Tiessä oli havaittavissa pitkät suistumisjäljet. Auto oli katkaissut ennen lampeen päätymistä pari puuta. Autossa oli yhteensä kolme henkilöä, jotka olivat päässeet uimalla rantaan. Heidät kuljetettiin sairaalaan tarkistusta varten. Pelastusyksikön pintapelastajat kiinnittivät vaijerin noin 20 metrin päässä rannasta olevaan autoon, joka kellui osittain pinnalla. Tämän jälkeen auto vinssattiin kuivalle maalle. Alueella on 80km/h nopeusrajoitus. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Paloaseman korjaukseen lisämääräraha Tiina Kukkonen

Kunnanhallitus esittää valtuustolle 20 000 euron lisämäärärahan myöntämistä paloaseman muutos- ja korjaustöihin. Korjaustöihin on varattu tämän vuoden talousarviossa 150 000 euroa. Kunta kilpailutti maalämpökaivourakan, lämmityksen ja ilmanvaihdon uusimisurakan sekä vesikaivon uusimisurakan erillisurakoina heinä-elokuussa. Näiden kokonaissumma on 155 883 euroa. Palosuojelurahasto ei myöntänyt kunnalle sen hakemaa 46 000 euron avustusta. Hakemuksessa arvioitiin paloaseman korjauskulujen kokonaiskustannuksiksi 206 000 euroa. Lisämäärärahalla varaudutaan urakoiden lisätöihin. Lisäkustannuksia on jo nyt tiedossa ainakin lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän korjauksen yhteydessä sekä vesikaton purkamisen yhteydessä.

Puumalan kunnan reitistöhankkeen projektipäälliköksi valikoitui Petri Kulha (47) Saariselältä. Hanke herätti poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa, sillä hakijoita oli kaiken kaikkiaan 21. Heistä haastatteluun kutsuttiin neljä. Tehtävään valittu Kulha toimii Suomen Ladun Kiilopään pääoppaana ja Olympia Kaukomatkatoimiston freelancer matkanjohtajana Ivalon Saariselällä. Hänen tehtäviinsä on kuulunut myös talvipolkuverkoston kehittäminen ja toteutus sekä maastopyöräilyn kehittämisprojekti.

reittien osalta, ja uusien reittien toteuttamismahdollisuudet yhdessä maanomistajien kanssa. Samalla suunnitellaan reittien ylläpitoa ja viestintää.

Kunta ei jatka käräjöintiä

TARVE hankkeelle on tullut paikallisten yhdistysten ja yritysten aloitteesta. Hankkeen tavoitteena on yhtenäisen pyöräily-, patikointi- ja melontareitistön kehittäminen. Reittejä kehitetään näkyväksi, yhtenäiseksi ja käyttäjälähtöiseksi kokonaisuudeksi, jota on helppo markkinoida paikallisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille sekä matkailijoille.

Tiina Kukkonen

PETRI Kulha aloittaa tehtävässään 8. lokakuuta. Puumalan reitistöhankkeen tarkoituksena on selvittää, missä tilassa kunnan alueella olevat reitistöt ovat, ja kartoittaa investointitarpeet. Tehtävään kuuluvat myös neuvottelut keskeneräisten

PROJEKTI kestää elokuun 2019 loppuun. Hankkeen budjetti on 43 200 euroa ja sen rahoittaa kokonaisuudessaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kunta ei aio jatkaa käräjöintiä Arkkitehtisuunnittelu Rakennusmiljöö Oy:n kanssa päiväkodin pihan kunnostamiseen liittyvistä erimielisyyksistä. Kunnanhallitus hyväksyi vs . kunnanjohtaja Niina Kuuvan esityksen, jonka mukaan kunta ei valita Etelä-Savon käräjäoikeuden antamasta päätöksestä hovioikeuteen. Päiväkotiremontin pääurakoijana toiminut Arkkitehtisuunnittelu Rakennusmiljöö Oy nosti kanteen Puumalan kuntaa vastaan joulukuussa 2016. Kunnanhallitus päätti tammikuussa 2017 kiistää sitä vastaan esitetyn kanteen. Käräjäoikeus ratkaisi asian toissa perjantaina.


4 - Torstaina 20. päivänä syyskuuta

PUUMALA

N:o 38 - 2018

Ihmepelastuminen Karhukosken kämpän maastossa

Tutkapanta pelasti Lulu-koiran suden suusta

ja Lulu sai toisen elämän. Tulimme eläinlääkärissä käynnin jälkeen vielä takaisin kämpille näyttämään koiraa. -Ikävältä tuntui suoraan sanoen sekin, että sudet ulvoivat kolmesta suunnasta tapahtuneen jälkeen. Kyse lienee pentulaumasta.

Tiina Kukkonen

Tutkapanta pelasti suomenpystykorva Lulun suden suusta Karhukosken kämpän maastossa lähellä Lieviskää sunnuntaiaamuna. Kymmenkuinen koiranpentu löytyi suo-ojasta, jossa se makasi pää hädin tuskin veden pinnalla. -Päästin koiran aamulla pissalle, ja läksin keittelemään puuroa ja kahvia Karhukosken kämpällä yöpyneille nuorille metsästysleiriläisille, kertoi leirillä pystykorvansa kanssa koiraohjaajana toiminut Tanja Raivio. KOIRAA alettiin kaipailla aamupalan jälkeen, kun mukana ollut vanhempi koira oli jo ilmestynyt pihalle, mutta nuori koira ei. Raivion puoliso Antti Laine paikansi koiran sijainnin tutkan avulla. -Pennulla on pidetty kaiken varalta tutkapantaa yötä päivää, ja nyt se kirjaimellisesti pelasti sen hengen. Pannan avulla koira löytyi läheisestä suo-ojasta. Se oli aivan shokissa, kertasi Tanja Raivio tapahtumien kulkua. Säikähtäneen koiran pää oli juuri ja juuri veden pinnalla eivätkä takajalat kantaneet, joten se piti kantaa pois metsästä. SÄIKÄHTÄNYT koira tutkittiin välittömästi, ja sen nahkasta löytyi yksi syvä reikä. Sen sijaan pannassa olevista gps-paikantimen kotelosta ja patterikotelosta löytyi useita hampaanjälkiä. -Kotelot sattuivat olemaan

Suomenpystykorva Lulun turkista löytyi yksi syvä ja iso hampaanjälki. Kuva: Tanja Raivio. kurkun ja niskan kohdalla eli juuri siellä, mistä susi tarttui koiraa kiinni, ihmetteli Tanja Raivio hyvää tuuria.Hänen mielestään kyse on suorastaan ihmepelastumisesta. KOIRA käytettiin eläinlääkärin päivystyksessä Parikkalassa saakka. Siellä se haava tutkittiin ja puhdistettiin, ja koiralle annettiin antibioottipistos. Lisäksi sille määrättiin viikon mittainen

vahva antibioottikuuri. -Koira on toipunut fyysisesti hyvin, mutta on vielä arvoitus, tuleeko siitä enää metsätyskoiraa. Säikähdys on voinut jättää koiraan jälkensä niin ettei se kykene enää metsästyspuuhiin, Raivio miettii. IKÄVÄ episodi sattui Karhukosken kämpällä pidetyllä nuorten metsästysleirillä. Osa nuorista oli lähtenyt jo metsään,

Susi verottaa 30 koiraa vuodessa

mutta muutama nuori oli vielä paikan päällä kämpillä, kun haavoittunut koira kannettiin sisään. -He olivat tietysti järkyttyneitä tästä viimeisen leiripäivän käänteestä. Olimme puhuneet, että koiralla metsästettäessä metsässä on aina omat riskinsä. Nyt riski sitten ikävä kyllä konkreettisesti toteutui, Tanja Raivio harmitteli. -Onneksi tämä päätyi näin

Tiina Kukkonen

Suomessa joutuu noin 30 koiraa vuosittain suden suuhun. Luku perustuu metsästäjien omiin ilmoituksiin, sanoo Puumalan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Risto Eronen. Hänen mielestään alueilla, joilla susia liikkuu enemmän, alkaa olla jo kysymys siitä, uskaltaako koiran kanssa lähteä metsälle ollenkaan. -Koira on metsästäjän paras kaveri, joten ihan hevillä sitä ei halua joutua tilanteeseen, jossa oma koira joutuu tekemisiin suden tai susilauman kanssa,

Eronen toteaa. METSÄSTÄJIEN piirissä käydään hänen mukaansa nykyisin melko paljonkin keskustelua siitä, onko koiran kanssa metsästäminen katoavaa kansanperinnettä tietyillä alueilla. -Esimerkiksi hirvenmetsästys alkaa käydä hankalaksi, jos hirvikoiria ei enää pysty harjoituttamaan, Eronen sanoo. Petoyhdyshenkilön mukaan Puumalassa Lieviskän seudulla liikkuu ainakin kaksi susilaumaa. Ruokolahden puolella niitä on enemmän.

KARHUJA pitäjän metsissä liikkuu noin 10 yksilön verran. Niiden aiheuttamat vahingot ovat jääneet Risto Erosen mukaan muutaman yksittäisen rehupaalin repimiseen. Ilveksiä on Erosen mukaan arviolta saman verran kuin karhujakin, ja kanta on ollut kasvamaan päin. -Ilves verottaa jänis- ja kauriskantaa, mikä on metsästäjälle tietysti vahinko. Lisäksi seudulla on jo pidempään liikkunut vähintään yksi ahma. Se liikkuu lähinnä Viljakansaaren ympäristössä.

SUOMENPYSTYKORVIEN lisäksi Tanja Raivio metsästää myös jämtlanninpystykorvilla, ja on kasvattanut molempia Mustanlammin kennelissään vuodesta 2006 saakka. -Onhan se ikävää, kun hirvenmetsästys on alkamassa, mutta koirat eivät ole kunnossa, kun niitä ei voi päästää harjoittelemaan. Niitä joutuu susien takia pitämään liikaa tarhassa.

Nuoret harjoittelivat leirillä metsästystä pystykorvan avulla Tiina Kukkonen

jonka syntyhistoria on hämärän peitossa. Suomenpystykorvan vuosisatoja, tai jopa vuosituhansia kestänyt, sekä edelleen elävänä jatkuva yhteinen erä- ja kulttuuriperinne on ainutlaatuista koko maailmassa. Molemmat leirin järjestäneistä yhdistyksistä osallistuvat aktiivisesti koirien jalostustoimintaan. -Oli ilo huomata, että jokunen nuori oli jopa miettinyt oman pystykorvan hankintaa, Raivio totesi.

ENSIMMÄISENÄ leiri-iltana käytiin läpi lintukoiralla metsästyksen teoriaa, ja lauantain ja sunnuntain aikana päästiin tositoimiin metsässä. -Lintukoiran kanssa ei metsässä tarvitse kulkea kymmeniä kilometrejä, sillä koira hakee linnut metsästäjän puolesta ja eteneminen metsässä on rauhallista, kertoi leirin järjestelyistä vastannut Tanja Raivio, jonka kokenut lintukoira oli leiriläisten käytössä.

SAALISTA leirillä saatiin viittä vaille fasaanin verran. -Mutta pääsimme opettelemaan kanalinnun käsittelyä ruuanvalmistuksessa. Käsittelimme auton eteen hypänneen metson. Kyniminen ja suolestus oli tehty, mutta käsittelimme ja paloittelimme linnun patavalmiiksi, Raivio kertoo. Leirin lopuksi nautittiin itse tehty paistiateria. Opastajana ja leiri-isäntänä toimi Urpo Virtanen, jolla on vuosikymmenien mittainen suomenpystykorvalla metsästäjän tausta. Teoriaopinnoista vastasi imatralainen pystykorvalla metsästyksen asiantuntija Sami Havia.

Kanalintujen metsästys terhakkaa pystykorvaa apuna käyttäen houkutteli Karhukosken kämpälle viime viikonlopuksi seitsemän 8-15 -vuotiasta metsästäjänalkua. Alle 20-vuotiaille metsästäjille tarkoitettu leiri oli ensimmäinen laatuaan, jonka Erä Enso ry ja Etelä-Karjalan seudun haukkuvat lintukoirat -yhdistys järjestivät nuorille. Vaatimuksena oli suoritettu metsästyskortti. Omaa asetta ei tarvinnut tuoda mukana. Lieviskän kesäasukas on saanut riistakamerakuvia alueella liikkuvista sudenpennuista.

SUSIEN määrä haittaa metsästystä harrastavan ja metsästyskoiria kasvattavan Tanja Raivion mielestä Puumalassa ja Ruokolahdella jo metsästyskoiraharrastusta. Esimerkiksi metsästyskoirakokeiden maastoa on etsittävä kauempaa, jopa Mikkelistä saakka. -Koiraharrastajat ovat valveutunutta porukkaa. Kilpailijoita ei omissa maastoissa pidettyihin kokeisiin enää tahdo saada. Susivaara on tiedossa. -Itsekään en ole kolmeen vuoteen uskaltanut kouluttaa omia koiriani kotimaisemissa, vaikka Erä Enson metsästysmaastot alkaisivat ihan tästä omalta pihalta, Sulkavan Lohikoskella asuva Tanja Raivio mainitsee.

NUORILLE haluttiin samalla esitellä suomenpystykorvaa metsästysrotuna. Ketunpunainen, kippurahäntäinen pikinokka on Suomen kansalliskoira,


N:o 38 - 2018

PUUMALA

Torstaina 20. päivänä syyskuuta - 5

Kaukoidässä viime vuodet asunut Paavo Immonen palasi Puumalaan

Taksi-Paavolla on kyyditettäviä riittänyt TUORE taksialan yrittäjä ei aja Kela-kyytejä tai koulukuljetuksia. Hän pyrkii olemaan paikalla siellä missä kyytejä tarvitaan. Kysyntää on riittänyt, joten Paavo Immonen hankki liikennöintiä varten toisen auton. -Viikonloppuyöt ovat tosi kiireisiä. Ajamassa saa olla koko ajan ja aika paljon joutuu myymään ”ei oota” päällekkäisten tilausten vuoksi. -Näin lyhyellä kokemuksella voi sanoa, että viikonloppuisin asiakkaita on enemmän mitä yhdellä autolla pystyy hoitamaan. Toinen auto myös mahdollistaa asiakaspalvelun lähiliikenteessä, jos toinen pirssi on pidemmällä keikalla esimerkiksi Mikkelissä tai lentokenttäkuljetuksessa Helsingissä.

Hanna-Mari Tyrväinen

Paavo Immonen aloitti elokuun alussa Puumalassa uutena taksiautoilijana. Vaikka miehen yritys on viralliselta toiminimeltään Puumalan Liikenne, kaikki tuntevat miehen Taksi-Paavona. Immonen ajoi ennen linjaautoliikennettä. Tilausmatkat ja koulukyyditykset hän kuitenkin lopetti kannattamattomuuden vuoksi 3,5 vuotta sitten. -Tilausliikenne ei näin pienellä paikkakunnalla tuottanut oikeastaan mitään, joten jättäydyin pois, hän sanoo. PAAVO Immonen kertoo viihtyneensä viime vuodet ulkomailla. Linja-autohommat jätettyään hän muutti Filippiineille, mutta 3,5 vuodessa tutuiksi ehtivät tulla hyvin myös Thaimaa, Singapore ja Hong Kong. -Nyt tulin kotiin ja ajattelin viipyä Suomessa vähän pidemmän pätkän. Tämä taksiautoilu oli aiemmalle liikennöintihommalle luonnollinen jatkumo, hän toteaa. TAKSILAISTA ja alaa mullistavista uudistuksista on puhuttu viime aikoina paljon. Paavo Immosen mielestä muutokset ovat olleet loppupelissä melko pieniä. -Eipä siinä ole oikeastaan hirveitä tapahtunut. Tämä on luvanvaraista liikennettä aivan kuten ennenkin. -Liikenteen harjoittajalla pitää olla taksinkuljettajan ajolupa. Ei se niin onnistu, että hypätään vain auton kyytiin ja

Paavo Immonen ajoi ennen linja-autolla tilausliikennettä ja koulukyytejä. Muutaman vuoden tauon jälkeen liikennöinti ja asiakaspalvelutyö jatkui taksiautoilun merkeissä. lähdetään ajamaan. MERKITTÄVÄMPÄNÄ uudistuksena Paavo Immonen pitää hinnoittelua. Enää ei tarvitse välttämättä taksamittaria, kun asiakkaalle pystyy sanomaan kyydin hinnan jo ennen liikkeelle lähtöä. -Minulla on vyöhykeperusteinen hinnoittelu. Tämä on siinä mielessä hyvä, että asiakas tietää heti autoon istuessaan, että

paljonko kyyti maksaa. Ei tule sitten mitään yllätyksiä. Immonen ei veloita erikseen odotusajasta asiakkaan kauppareissujen yhteydessä tai lossikyytiä odotellessa. Vyöhykehinnoittelu pitää paikkansa. Kauppa-apuna toimimisestakaan hän ei veloita erillistä palvelulisää. -Hinnoittelussa ei ole myöskään erillistä lähtömaksua, eikä yö- tai viikonloppulisiä. Hinta

on sama yöllä ja päivällä. ASIAKKAILTA on tullut myönteistä palautetta hinnoittelusta. -Etenkin siitä, että nyt paikkakunnalla on hieman kilpailua ja hintoja pystyy vertailemaan, Paavo Immonen kertoo. Immonen ajaa keikkoja tasarahahinnoin viiden euron välein. Pidemmät matkat ovat aina sopimuskohtaisia.

ENSI vuonna 60 vuotta täyttävä Taksi-Paavo pitää asiakaspalvelutyöstä. -Bussiyrittäjänä asiakkaisiin ei voinut pitää kovin paljon kontaktia, kun itse ajoi bussia ja asiakkaat olivat omissa penkeissään. Moni asiakas kuitenkin haluaa jutella. Yksin asuvalle vanhukselle taksikyyti onkin usein viikon tärkein sosiaalinen kohtaaminen. Monesti asiakas kaipaa vain kuuntelijaa. -Tärkeintä asiakaspalvelussa on kuuntelemisen taito. Ja ne jutut mitä puhutaan, jäävät tietysti auton sisälle. Siinä mielessä asiakkaat voivat olla luottamuksellisin mielin, Paavo Immonen vakuuttaa.

Tilausmäärä voi vaikuttaa päivystysinnokkuuteen Hanna-Mari Tyrväinen

Uusi taksilaki on ollut voimassa reilut pari kuukautta. Puumalan taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Pasi Luukkosen mukaan uusi laki ei ole paikkakunnalla vielä suuremmin vaikuttanut ja parhaillaan eletään murrosvaihetta. -Tämä hakee vielä paikkaansa. Osa autoista pyörii jo nyt muualla. Tietysti he, joilla ei ole sopimusajoja ja koulukyytejä, ovat vapaampia lähtemään lähikaupunkeihin, joissa ajoja on mahdollisesti paremmin tarjolla. Hän sanoo ymmärtävänsä, että tilauksien puutteessa kyytejä lähdetään etsimään sieltä mistä niitä löytyy. -Mutta ei taksilakiuudistus

nyt muuten niin radikaalisti näy täällä pienellä paikkakunnalla. TULEVAISUUDEN ennusteita Pasi Luukkonen ei lähde veikkailemaan, vaikka miettiikin päivystysten hoitumista jatkossa. -Katsotaan, että miten väki jaksaa tässä enää päivystää. Jos tilauksia ja kyytejä on vähän, niin tyhjä päivystäminen varmaan loppuu ja asiakkaat voivat joskus jäädä ilman kyytiä. -Mikäli tilauksia ja asiakkaita on, niin varmasti autojakin riittää. Mutta se on nyt tässä tilanteessa kaikkien pienten paikkakuntien ongelma. VIIME aikoina on uutisoitu valtakunnallisesti paljon Kela-

Puumala on väkilukuunsa nähden Suomen taksirikkain kunta. Kunnassa toimii tällä hetkellä 12 taksialan yrittäjää.

kyyteihin liittyvistä ongelmista. Kyytiä ei ole aina saanut, paluukyydistä ei ole ollut tietoa tai joskus tilattu kyyti on jäänyt tulematta. Kun kilpailutuksen voittanut välityskeskus ei ole saanut tehtyä sopimuksia tarpeeksi monen autoilijan kanssa, Kela-taksit ovat voineet ajaa pitkiäkin matkoja maakunnan toiselle laidalle. PASI Luukkonen toteaa, että ongelmat ovat alueellisia. -Kela-kyydit menevät ihan omaa rataansa. Välitysyhtiöt on kilpailutettu, ja ne puolestaan hankkineet sopimusautoilijat alueellensa. Puumalassa lähes kaikki autot ovat Kela-sopimuksissa, mutta Kela-kyytejä on rajallisesti. -Täältäkin on lähdetty sinne, missä Kela-kyytejä on enemmän. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella oli jopa autopula ja täältä lähdettiin sinne avuksi. Nyt sielläkin on sopimusautojen määrä jo lisääntynyt ja siellä riittää omat autot. Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi ovat saman keskuksen alla, joten autot voivat asioida tarpeen vaatiessa ristiin koko alueella. PUUMALASSA Kela-kyydit ovat toimineet pääasiassa hyvin,

vaikka muutamissa yksittäistapauksissa onkin ollut pieniä viivästyksiä. -Järjestelmä muuttui sillä tavalla, että autoilijat eivät saa etukäteen tietoja tulevista kyydeistä. Joten hetkittäistä autopulaa saattaa olla. -Nykyjärjestelmä on loogisesti vähän erilainen kuin ennen. Se on tehty enemmän isompien kaupunkien ehdoilla, eikä se hae autoja ihan samalla tavalla. Hän kuitenkin toivoo, että järjestelmämuutosten myötä kyydit alkaisivat toimia paremmin myös maaseudulla. NYKYISEN maksupäätejärjestelmään on nivottu yhteen taksamittari ja kyytien välityslaite. Osa taksiautoilijoista on joutunut uusimaan lukulaitteistoaan teknisten ongelmien vuoksi. -Ongelmat ovat olleet enemmän ohjelmistopuolella, mutta niitä laitetaan jatkuvasti kuntoon. Itsellä laite on toiminut hyvin, mutta alussa tuli tehtyä ihan käyttövirheitä, Pasi Luukkonen sanoo. HINTAKILPAILUUN Puumalan Taksit ry:n puheenjohtaja toteaa, että sitä on ollut jo ennen lakiuudistusta, ja varsinkin pitkillä matkoilla on käytetty

könttäsummia. -Hinnoittelukin hakee vielä paikkaansa. Kyytivälityksen kautta tulevat ajot ajetaan vielä toistaiseksi vanhoilla taksoilla, mutta muut kyydit jokainen kuljettaja voi hinnoitella mielensä mukaan, Pasi Luukkonen selventää. Normaalisti lähtömaksu on noin kuusi euroa ja yöaikaan yhdeksän euroa. Hän kuitenkin toteaa, että kaikkien lakisäteisten velvoitteiden, maksujen ja verojen jälkeen kovin suuriin hinnan alennuksiin ei ole edellytyksiä. Esimerkiksi välitysjärjestelmämaksut ovat kuukausittain useita satoja euroja. -Nykytaksoihin nähden hintojen laskuun ei ole kovin suuria mahdollisuuksia. Tai sitten taksia pitää ajaa enemmän harrastepohjalta ja tulot tulevat jostain muualta. -Aina on heitäkin, joille työnteko on harrastus, mutta se taas syö pois oikeasti työtä tekevien mahdollisuuksia. PASI Luukkonen muistuttaa, että taksikyytejä voi tilata edelleen vanhoista tutuista välitysnumeroista. Puumalan taksit kuuluvat Järvi-Savon Taksiin, joka ostaa tilausvälityksen Etelä-Savon Taksi Oy:ltä.


6 - Torstaina 20. päivänä syyskuuta

PUUMALA

N:o 38 - 2018

Osakaskuntien yhdistäminen etenee vauhdilla Teemu Hentinen. Hän uskoo, että uusi osakaskunta järjestäytyy ja pitää ensimmäisen kokouksen ensi kesänä, riippuen siitä kuinka maanmittauslaitos saa hankkeita eteenpäin. Maanmittauslaitoksella on ruuhkaa, koska yhdistymishankkeita on toteutunut niin paljon. -Joka tapauksessa uusi osakaskunta järjestäytyy ensi vuonna. Siihen asti toimitaan vanhojen osakaskuntien kautta.

Hanna-Mari Tyrväinen

Lieviskä-Käyhkää-Ummistonvedellä toteutuu merkittävä osakaskuntien yhdistämishanke, kun 30 osakaskuntaa on päättänyt kokouksissaan vesialueiden yhdistymisestä. Neuvotteluja uuden osakaskunnan perustamiseksi ja osakaskuntien kokousjärjestelyjä jatketaan kuitenkin vielä muutaman osakaskaskunnan kanssa lokamarraskuussa. KYSEISEEN hankkeeseen mukaan lähteneiden osakaskuntien yhteinen pinta-ala on tällä hetkellä 7 000-8 000 hehtaaria. -Alue on Partalansaaresta etelään päin. Hyvin yhtenäinen osakaskunta siitä tulee ja pintaalaltaan merkittävä, toteaa hanketta eteenpäin vievä kalastusbiologi Teemu Hentinen. TEEMU Hentisen mukaan esimerkiksi Stora Enson metsäomaisuuden hallintayhtiö Tornator Oyj ei ole vielä päätöstä tehnyt, mutta suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. -En usko, että sieltä mitään yllätyksiä tulee. Luulen, että ne päättävät lähteä mukaan. -Sitten on vielä kaksi osakaskuntaa, joita kaipaisimme erityisesti mukaan. Eli Sopala ja Vesiniemen osakaskunnasta yksi palsta, jotka ovat Ummistoveden alueella. Hentisen mukaan myös Muuramäki lisäisi alueeseen yhtenäisyyttä. HANKETTA vetävä Teemu Hentinen sanoo, että lopputulokseen voi olla jo tällä hetkellä enemmän kuin tyytyväinen.

MUUTENKIN osakaskuntien yhdistymien on edennyt Puumalassa hyvin. Yhdistymisneuvotteluita käydään esimerkiksi Partalansaari-Ryhälä alueella, johon on suunnitteilla noin 5 000 hehtaarin kokoinen osakaskunta. Jo viime keväänä kirkonkylän alueelle muodostettiin noin 4 000 hehtaarin kokoinen osakaskunta, kun yhdistymispäätöksensä tekivät kahdeksan eri osakaskuntaa. Kaikki yhdistymistoimitushakemukset lähetetään maanmittauslaitokselle kerralla syksyn aikana. Kalastusbiologi Teemu Hentinen kävi viime torstaina alustavia yhdistymiskeskusteluja muutaman osakaskunnan kesken. -Lähtötilantessa oli mukana 40 osakaskuntaa, joista puolet oli toimimattomia tai järjestäytymättömiä. Sinällään vain puolet osakaskunnista järjesti toimintaa niin kuin laki edellyttää. Hentinen sanoo, että jos pienellä osakakunnalla on tuloja vuodessa vain 100-200 euroa, toiminnan pyörittäminen ei ole kenestäkään kiinnostavaa.

-Jos emme saa näitä osakaskuntia suuremmiksi, niin pikkuhiljaa yhä useampi pieni osakaskunta jää unholaan, kun kukaan ei lähde pyörittämään sitä. -Tällaisissa 8 000 hehtaarin osakaskunnissa puhutaan jo 25 000-30 000 euron liikevaihdosta vuodessa. Erilaista toimintaa alkaa olla jo ihan erilainen mahdollisuus järjestää.

YHDISTYMISHANKE etenee niin, että viimeiset päätökset muutamilta osakaskunnilta saadaan tämän vuoden puolella. Sen jälkeen toimitushakemus lähtee maanmittauslaitokselle. -Osakaskuntia yhdistettäessä kyseessä on kiinteistöjen lakkauttaminen ja uuden alueen perustaminen. Eli maanmittauslaitoksen toimituskokous on edessä ensi vuonna, selventää

USEAN tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostavat osakkaiden ja kalastajien kannalta järkeviä kalastuslupaalueita. Tulevaisuudessa se helpottaa myös tiedotusta sekä lupamyynnin ja kalaistutusten järjestämistä. -Yhtenäinen uusi osakaskunta on merkittävä toimija jatkossa niin kalastuksen järjestämisen kuin maaseudun kehittämisen osalta, kiteyttää kalastusbiologi Teemu Hentinen.

Sillan kupeelta

Sosiaalinen media asenneilmaston yksi mittari Keskustelu sosiaalisessa mediassa lähtee välillä käsistä. Se on edelleenkin monelle maailma, jossa säännöillä, edes lailla, ei tunnu olevan merkitystä. Eikä ymmärretä olevan merkitystä. Tällä tavoin kävi reilu viikko sitten Facebookissa yksityisessä Puumalan Puskaradio -ryhmässä käydyssä keskustelussa, jossa vitsaillen ja verhotusti uhkaillen leimattiin yksilöidysti Puumalaan ilmeisestikin muuttaneita henkilöitä. Heitä epäiltiin käytännössä rikosten valmisteluista. Lopulta yksi ylläpitäjistä poisti keskustelun. Tästä kiitos Kalle Tegelbergille. Kyseisessä Facebook-ryhmässä keskusteltiin totuttuun tapaan ennestään tuntemattomien autojen liikkeistä kylällä. Eli ”oli ajeltu pitkin pihoja ja pikkuteitä hyvin tarkastelevan oloisesti”. Tämä kuulostaa tietenkin kummalliselta, jos niin sanottuja järkisyitä ei tällaiseen toimintaan autoilijoilla ole. Poliisiviranomainen pitää some-kirjoittelua vaarallisena yllykkeenä tässäkin tapauksessa.

Viime kädessä mahdollisen rikosilmoituksen myötä tutkitaan, onko jo tehty rikoksia. Joka tapauksessa Mikkelin poliisista todetaan, että epäasiallisen kirjoittelun myötä kynnys muunlaisenkin yhteenoton riskiin kasvaa. Poliisi myös toteaa, että jos kenen tahansa rikosten valmistelua epäillään tai rikoksia on tehty, asiasta pitää informoida juurikin poliisia, jotta he voivat selvittää asiaa. Puskaradio Puumala on kiitettävästi pyritty pitämään myönteisyyden areenana. Tästä kertonee sekin, että sieltä poistettiin ruohokentän hoitoa kriittisesti arvostellut postaus. Vastaavanlaiset asiat on melko ripeästi deletoitu ylläpitäjien perustelujen kera. Nyt keskustelu yksittäisestä perheestä sai elää päiväkausia eikä siinä keskusteluketjun poistamisen jälkeenkään moni nähnyt mitään hämmentävää ja epäasiallista. Toivoa sopii, että kyseessä oli satunnainen epäonnistuminen ja harhalaukaus,

ei laajemmin asenneilmastoa kuvaava seikka, kuten erään keskustelijan ilmaus kertoo: ”Saadaan lisä väriä kantaväestöön ja lukkokauppa käyntiin.” Paitsi että yksittäisten ihmisten leimaaminen on pahasta, niin samalla leimataan kuntaa. Puumala on saanut paistatella myönteisessä valtakunnallisessa julkisuudessa pitkään. Täällä tehdään hyvää työtä sen eteen monella tasolla, niin yrityksissä kuin kunnassa. Jokainen kuntalainen on Puumalan lähettiläs. Ei ole kovin pitkä matka siihen, että valtakunnalliset otsikot kertovat, että Puumalassa puhkotaan tänne muuttaneiden niin sanottujen vähemmistön edustajien autojen renkaita. Muutamalla tällaisella tempulla tehdään tyhjäksi moni hyvä työ. Tietysti voi ajatella niinkin, että suojellaan omaa elämäntapaa, mutta siihen tässä muodossaan voi olla monenkin maalle muuttoa pohtivan epämukavaa sitoutua. Kaikista ei tarvitse pitää, saa

jopa inhota ja epäillä, mutta asiallisuus kannattaa säilyttää. Viitaten aiempaan, reilun vuoden Puumalassa asumisen jälkeen olen kuullut jo monesta niin sanottuun kantaväestöön kuuluvasta, jotka moni haluaisi täältä lähettää muualle, koska asioiminen heidän kanssaan on epämukavaa. Heilläkin on oikeus elää ja asua täällä.

muutaman hengen kaveriporukka. Se on laajalti Puumalan asioita ja sen asukkaiden asenteita levittävä kanava. Siksikin siitä olisi hyvä pitää huolta, kuten pääsääntöisesti on pidetty.

Puumalan kunta on loppukesästä alkaen ollut YK:n lastenjärjestö Unicefin yhteistyökumppani Lapsiystävällinen kunta -hankkeessa, jossa Suomessa on mukana parikymmentä kuntaa. Lisäksi kunta haluaa kitkeä kaikenlaisen kiusaamisen. Näitäkin asioita ovat olleet päättämässä henkilöt, jotka viestittävät välillä päinvastaista ajattelua. Kun selvittelin tämän asian taustoja tätä kirjoitusta varten, sain kyselyä siitä, miksi lehti tekee juttua Puskaradion sisäisistä keskusteluista. Lähes 2 000 ihmisen ryhmä, vaikkakin siihen jokainen jäsen pyynnöstä joko hyväksytään tai hylätään, ei ole

Kari Kauppinen


N:o 38 - 2018

PUUMALA

Hurissalossa virtaa riittää

Kanttori Marja Ainali säesti lauluja vanhalla harmoonilla. Kuvan otti Auli Luukkonen. Sunnuntaina saimme viettää Simon laavulla Rakokiventien varrella hengellisten laulujen tuokiota. Sateisen yön jälkeen sää tuli järjestelyihin mukaan kauniin syyssään muodossa. Väkeä oli tungokseen asti aina kirkonkylää myöten ja osa sijoittui ulkopenkeille. Kanttori Marja Ainali loihti tarvittavat sävelet ihmeellisestä, mielenkiintoisesta kannettavasta satavuotiaasta harmoonista, ilmeisestikin monet kinke-

rit kiertäneestä soittopelistä. Huolimatta tästä antiikkisesta pelistä syntyi taitavissa käsissä tunnistettavia säveliä, aina Jean Sibeliuksesta lähtien. Välipalana saimme myös sananrieskaa Eeva-Riitta Korholan hienon kirjoituksen myötä Sana-lehdestä. Jos sielua ravittiin, niin eipä unohdettu myöskään ruumiin tarpeita. Hurissalon Martat olivat loihtineet hienot tarjoilut: Nuotiomakkarat kera mehun, uunilämpimän vehnäspitkon

eli nisun ja kääretortun, kera kahvin ja teen. On upeaa kokea tällaista yhteisöllisyyttä tässä somekulttuurin latistaman ja erakoituvan ihmisyyden seassa. Uskon, että osallistunut joukko yhtyy kanssani lämpimiin kiitoksiin tilaisuuden järjestäjille. Esko Tikanmäki, mökkiläinen Rakokiventien varrelta

Lenkkipolulle on tulossa 150 askelman kuntoportaat Tiina Kukkonen

Kuntopolun varteen Hiisvuoren itäpuolelle aiotaan rakentaa kuntoportaat talkoovoimin vielä tämän syksyn aikana. Tarkoitukseen sopivalta rinteeltä on poistettu pintamaat, ja kunnan kustantamat rakennustarvikkeetkin on jo hankittu. Lisäksi paikallinen kirvesmies on lupautunut olemaan mukana neuvomassa esimerkiksi rakenteisiin liittyvissä asioissa. -Nyt tarvitaan enää talkooporukkaa hommiin, että saadaan portaat tehtyä syys-lokakuun

aikana, toteaa hankkeen puuhamies Timo Mansikkamäki. TARKOITUS on tehdä kuntoilijoita varten 45 metriä pitkät, 150-askelmaiset portaat, joissa voi liikkua rauhallisesti kävellen, juoksujalkaa loikkien tai vaikka kaveria kantaen. -Kyllä siinä sykkeen saa nousemaan. Samassa rinteessä on pidetty 1950-luvulla mäenlaskukilpailuja, kuvailee Mansikkamäki rinteen jyrkkyyttä. KUNTOPORTAISTA on tullut viime aikoina muoti-ilmiö.

-Portaiden nouseminen sopii hyvin kävelyn tai lenkkeilyn lomaan sykettä nostavaksi spurtiksi. Esimerkiksi kiekkoporukat käyttävät paljon porrasharjoittelua, tietää Mansikkamäki. Portaista aiotaan tehdä kaiteelliset, ja valaistun kuntopolun tolpasta saadaan vedettyä portaisiin 2-3 valopistettä. Portaissa palaa valot silloin kun kuntopolullakin. Valaistus lisää portaiden turvallisuutta. KIINNOSTUNEET voivat ottaa yhteyttä Timo Mansikkamäkeen tai Antti Kasaseen.

ILMOITTAJAT! Puumala-lehden

Omasta maasta -teemanumero ilmestyy torstaina 4.10.2018

Tämä lehti lähetetään myös kaikille Puumalassa vapaa-ajanasunnon omistaville heidän kotiosoitteisiinsa. Ole sinäkin mukana ja varaa oma ilmoitustilasi viimeistään maanantaina 1.10. ilmoitukset@puumalalehti.fi Puh. 040 1386 331

PUUMALALAISTEN ÄÄNENKANNATTAJA

Kustantaja: Puumala-Seura ry Sanomalehtien Liiton jäsen ISSN 0782-5935 Ilmestyy torstaisin Päätoimittaja Kari Kauppinen 040 1386 332 kari.kauppinen@ puumalalehti.fi

Torstaina 20. päivänä syyskuuta - 7

Tuloksia

HIPPO-kisat 3.9. Juoksu 60 m Tytöt 2006-2007: 1) Roosa Vidman 10.01 2) Iina Puttonen 10.24 3) Vanessa Lustberg 10.50 4) Matleena Korhonen 10.91 Pojat 2006-2007: 1) Ruslan Leipälä 10.26 2) Jasper Korhonen 10.61 Tytöt 2008-2009: 1) Bella Viertola 10.79 2) Liinu Honkanen 10.84 Pojat 2008-2009: 1) Iivari Kuntonen 11.29 2) Veikka Valtonen 11.37 3) Paavo Luukkonen 12.52 4) Anton Leipälä 14.49. Juoksu 40 m Tytöt 2010-2011: 1) Viivi Kiljunen 7.25 2) Vilma Tegelberg 7.29 3) Mette Virtanen 7.41 4) Ella Hämäläinen 7.59 5) Nemi Luukkonen 7.83 6) Miila Honkanen 8.09 7) Ronja Vidman 8.23 8) Viivia Valtonen 8.44 9) Iona Hämäläinen 8.96 Pojat 2010-2011: 1) Joosua Viertola 7.77 2) Viljami Korhonen 7.89 3) Justus Lustberg 8.24 4) Akseli Halonen 8.28 5) Roni Hallivuo 8.47 6) Miko Lukkonen 8.76 Tytöt 2012-2013: 1) Jasmin Pitkonen 8.54 2) Oona Lempiäinen 9.14 3) Martta Kuivalainen 9.16 Pojat 2012-2013: 1) Elvar Peltonen 8.50 2) Timi Kontinen 9.17 3) Eevertti Kuntonen 9.17 4) Aamos Viertola 10.23 5)

PIEKSÄMÄKI 2018

Pituushyppy Tytöt 2006-2007: 1) Lilia Tauriola 331 Tytöt 2008-2009: 1) Vilma Kyllönen 318 2) Ronja Hämäläinen 253 3) Siiri Kiljunen 227 Pojat 2008-2009: 1) Mio Hämäläinen 228 Pojat 2010-2011: 1) Levin Peltonen 250 Tytöt 2012-2013: 1) Aino Nurmi 214 2) Veera Varjus 171 3) Lotta Kautonen 151 4) Iida Reinikainen 106 Pojat 2012-2013: 1) Leevi Pitkonen 187 2) Elmeri Varjus 183. Pallonheitto Tytöt 2014-2015: 1) Elmiida Peltonen 4.0 2) Janna Pohjolainen 1.27 Pojat 2014-2015: 1) Eino Nurmi 8.2 Tytöt 2016 - : 1) Tilda Pietikäinen 0.70 2) Evelin Ahonen 0.42 Pojat 2016 - : 1) Juuse Timberg 3.19 2) Aaro Härkönen 1.32 3) Eeli Uimonen 0.8 4) Leo Pitkonen 0.3.

Itä ja länsi kohtaavat Puumalan pesäpallon harrastajat kokoontuvat tulevana lauantaina kauden päätösotteluun. Ottelu järjestetään nyt ensimmäisen kerran Itä-Länsi -otteluna. Paremmuudesta mit-

telee kaksi joukkuetta, jotka on jaettu Itä- ja Länsi-joukkueiksi kantatie 62:n mukaisesti. Kannustusjoukot ovat tervetulleita kello 14.30 pesäpallokentällä alkavaan otteluun.

PÄIVÄLISTA AVOINNA:

P. (015) 4681 180

MA-TO PE LA SU

klo 11-22.00 klo 11-02.00 klo 12-03.00 klo 12-22.00

Hammasproteesipalvelut Puumalassa

Puumala-lehden nettisivut: http://www.puumalalehti.fi/ PAINOPAIKKA

Niklas Vidman 10.85 6) Elias Tegelberg 11.14 Tytöt 2014-2015: 1) Aliina Lempiäinen 11.34 2) Anna Härkönen 11.48 3) Linnea Reinholdtsen 12.03 Pojat 2014-2015: 1) Benjamin Viertola 10.99 2) Vertti Kyllönen 14.48.

Erikoishammasteknikko Jarkko Valokorpi www.valokorpi.fi

- Kokoproteesit - Pohjaukset - Korjaukset Puumalan hammashoitola AJANVARAUS (05) 4761 732 Vastaanotto ainoastaan ajanvarauksella


TAXI-PAAVON SYYSTARJOUS

Bosch pyyhkijänsulkaparin ostajalle Teboil 3l lasinpesunestepussi 0 €

Taajamakyyti ma-la klo 08-16 yhdensuuntainen kaupassa/ asioilla käynti

Puh. (015) 7225 500

Torstaina 20. päivänä syyskuuta

050 5182 441

Syksyjna! herkku Koskivahdissa

leffabuumi.fi/kinosaimaa

Pe 21.9. klo 17-21 ala carte -listan herkkuja

Elokuvateatteri avataan huomenna Tervetuloa lohiostoksille! perjantaina 24.8. Aloitamme kalanmyynnin to 20.9. Myynti avoinna ark. klo 8-15.30 la-su suljettu. Lohentie 117, Puumala p. (015) 4681 299.

To 20.9. klo 18.00 K-12/9 10€

Su 23.9. klo 16.00 K-12/9 10€

Pe 21.9. klo 18.00 To 27.9. klo 18.00 K-12/9 10€

Ensi-iltaviikon esitysajat Pe 24.8. klo 18.00 • Su 26.8. klo 15.00 • To 30.8. klo 18.00. K-12/9. Liput 10 €.

Kino Saimaa Puumalan yhtenäiskoulu, Kirkkotie 3, 52200 PUUMALA

La 22.9. Sadonkorjuubrunssi TÄYSI Su 23.9. klo 12-15 Burgerpäivä 17 € / annos Pe 28. ja la 29.9. Sikajuhlat! Kokonaista varraspossua ja syksyn satoa noutopöydästä klo 19 32 € / aik. 4-12v. -50% Voit saapua paikalle klo 18 ja paistaa itse blinin kokin opastuksella. Blinin kanssa kuplivaa juomaa ja Kalastaja Laineen muikunmätiä +10 € / hlö. Mätiä voi ostaa myös kotiin vietäväksi.

Henkilökunta paikalla ma, ti, to, pe klo 10-16, ke klo 11-18 ja la klo 9-14.

Uusi omatoimipalveluaika 10.9.2018 alkaen ma-pe klo 9-20 ja su klo 9-14. Omatoimikirjaston käyttäjiksi haluavien on käytävä kirjastossa palveluaikana hakemassa omatoimikirjaston käyttöoikeus. Omatoimiaikana sisäänpääsy omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla (neljä numeroa). Pääkirjaston, lähikirjastojen sekä Hirvensalmen, Pertunmaan ja Puumalan kirjastojen yhteisen aukioloaikaesitteen saat kirjastoistamme tai tiedot osoitteesta kirjasto.mikkeli.fi.

KESKUSTAN YHDISTYSTEN KOKOUS 28.9.2018 klo 16 Kunnantalo

Keskustan Harmaalan paikallisyhdistys ry, Keskustan Hurissalon paikallisyhdistys ry, Keskustan Puumalan Kirkonkylän paikallisyhdistys ry, Keskustan Puumalan kunnallisjärjestö ry, Keskustan Ruokotaipaleen paikallisyhdistys ry, Keskustan Viljakansaaren paikallisyhdistys ry, Keskustanaisten Puumalan osasto ry, Keskustapuolueen Lintusalon paikallisosasto ry, Nuoren Keskustan Liiton Puumalan osasto ry, Puumalan Vesaiset ry. Asia: Puumalan keskustan yhdistysten lakkauttaminen, jäsenten ja varojen siirto Keskustan Puumalan Kirkonkylän paikallisyhdistys ry:lle. Puumalan keskustan kunnallisjärjestön johtokunta Lisätietoja kunnallisjärjestön pj. Unto Pasanen p. 040 8347 340.

venehallin takana puutarhalla.

Myynnissä laaja valikoima keväällä kukkivia kukkasipuleita; tulppaanit, narsissit, värilijat, krookukset, helmililjat.... Loput puut, pensaat ja perennat tarjoushinnoilla! La 22.9. ja la 29.9. klo 10-16

Kirsin Non-stop betonityöpaja Myynnissä lähialueen uutta hunajaa!

La 22.9. ja su 23.9. mukana Hunajapupu Tuula esittelemässä ja maistattamassa!

Tulossa: La 27.10. Puumalan tietoviisas Pe 2.11. Murhamysteeriillallinen Su 11.11. Isänpäivälounas

Halutaan vuokrata 2-4h+k-asunto kerros-, rivi- tai omakotitalosta Puumalan kirkonkylästä tai sen läheisyydestä. Tarjoukset puhelimitse iltaisin klo 18 jälkeen p. 040 149 3030 tai sähköpostiin boxeno@gmail.com.

Seurapalsta

Kirkonkylän Marttojen marttapäivä ke 26.9. klo 13 Rinnepirtissä. Mirja Soikkanen kertoo ja vastaa kysymyksiin kodin vaaratilanteista ja ensiavusta. Tervetuloa! Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Puumalan omaishoitajien ja läheisten vertaistukiryhmä kokoontuu ti 25.9. klo 11.30-13.00. Paikka KrimsKrams, Keskustie 17. Mukana Maarit Väisänen. Maksuton kahvi jäsenille, muille 1€. Tervetuloa mukaan kaikki, jotka ovat tai kokevat olevansa omaishoitajia! Lisätietoja Sirkulta 040 7477 581. Saariston Erä. Pienriistapäivä 29.9.2018. Kokoonnutaan laavulla klo 8.00. Harjoitusammunnat 25.9., 27.9., 4.10. ja 11.10. klo 17.00.

Su 30.9. klo 12-15 Burgerpäivä, 17 € / annos

Kaupunki tiedottaa Mikkelin seutukirjaston Puumalan kirjaston aukioloajat 1.9.2018–31.5.2019

Kukkasipuli-viikko

pe 21.9. - la 29.9. avoinna päivittäin klo 10-16 Airokuja 1,

5€ 10 €

Yhteiskristillinen tilaisuus

su 23.9.2018 klo 15.00 Rinnepirtissä, puhuu pastori Allan Scotson, Maria-ryhmä. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

PUUMALAN KUNTA TIEDOTTAA 040 7799 896 • sahanlahtiresort.fi Lietvedentie 830, Puumala

TIEDOTE Aloitamme Lehtokujan ja Sarkatien perusparannuksen viikon 39 aikana. Pahoittelemme alueen asukkaille työstä aiheutuvaa häiriötä. Työ valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Olethan tarvittaessa yhteydessä, Ilkka Backman 0400 834 240 Maansiirto Backman Oy

Puumalan Pörssi Ostetaan Hyväkuntoinen lasikuitusoutuvene. p. 050 5501 839.

VALTUUSTON KOKOUS Puumalan kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina 24.9.2018 klo 18.00 valtuustosalissa Kokouksen asialistalla: 19 § Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen 20 § Pöytäkirjan tarkastus 21 § Päiväkodinjohtajan tehtävien uudelleenjärjestely 1.8.2018 alkaen 22 § Kunnanhallituksen- ja valtuuston kokousaikataulut syksyllä 2018 23 § Kunnanhallituksen vastine vuoden 2017 arviointikertomukseen 24 § Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2017 ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2018 25 § Puumalan itäosien yleiskaavan päivittäminen 26 § Lietvesi Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos tilalle Pitkäsaari 623-410-1-41 27 § Paloaseman muutos- ja korjaustöiden lisämääräraha 28 § Ilmoitusasiat Muut mahdollisesti kiireellisenä esille tulevat asiat Kokouksen esityslista löytyy osoitteesta www.puumala.fi PUUMALAN KUNTA Keskustie 14 52200 PUUMALA www.puumala.fi

SAIMAAN KAUNEIN

Näköislehti 20.9.2018  
Näköislehti 20.9.2018  
Advertisement