Page 1

TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 7

Elinvoimainen teollisuus Kasvuyritys

Rekrytointi TARJA TIKKANEN

Siamäk Naghian linjaa Genelecillä Sivut 8–9

Hanke

Mari ja Jukka luotsaavat nyt yhdessä Future Savoa Sivut 24–25

Messut

Komeasti maailmalle Kome Oy on kasvanut vauhdilla, kuten moni muukin teollisuusyritys Ylä-Savossa. Sivut 28–29

Messuvieraita saapui Puolasta ja Kiinasta Sivu 31


8 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus TARJA TIKKANEN

Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian vaihtoi ajatuksia intialaisen Sudipta Chatterjerin kanssa kauppakamarin TalentBoost Kick-Off -tapahtumassa.

Potkua ja boostia, jotta polut kohtaisivat Rajaton Ylä-Savo -hankkeen TalentBoost Kick-Off houkutti lähes sata osanottajaa.

HANKE Tarja Tikkanen

Kansainvälisen osaavan työvoiman ja alueen yritysten yhteen saattamisen eteen tehdään monella saralla urakalla töitä. Yksi tahoista on Kuopion alueen kauppakamarin Rajaton Ylä-Savo -hanke, jonka TE-palveluiden ja elykeskuksen kanssa yhteistyössä järjestämä Talent Boost Kick-Off Kuopion Sawosta Maailmalle -tapahtumassa houkutteli vajaat sata kävijää. Mukana oli lähinnä eri puolilta maailmaa Suomeen tulleita opiskelijoita sekä alueen yritysten edustusta. Ideana on saattaa osaajia etsivät yritykset ja työntekijät yhteiselle polulle.

Kahdella osaajalla, intialaissyntyisellä Akanksha Ahujalla sekä Bangladeshista kotoisin olevalla Reza ANM Rezzakuzzamanilla on jo kokemusta niin suomalaisesta opiskelusta kuin työelämästäkin. Molemmat toivoisivat löytävänsä urapolkunsa Suomesta – kummallakin on

jo vakiintunut perhetilanne Suomessa, Akanksha Ahujalla Kuopiossa ja Rezzakuzzamanilla Iisalmessa.

Rezzakuzzamanin toi maahan aikanaan suomalainen puoliso. Hänellä oli Suomeen tullessaan sekä kotimaassa että Briteissä suoritetut kaupallisen alan korkeakoulututkinnot. Tällä hetkellä hän opiskelee Savonia-ammattikorkeakoulussa Mechanical Engineering -koulutusohjelmassa ja on työharjoittelussa Iisalmen Normetilla. Myös Akanksha Ahujan mittava CV puhuu puolestaan; hänellä on kotimaassaan suoritetut kaupallisen ja vakuutusalan korkeakoulututkinnot ja Rezzakuzzamanin tapaan vahva kokemus kansainvälisistä työtehtävistä. Tänä vuonna hän suoritti myös Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen kaupan alan tutkinnon. Molempien yhteinen kokemus on, että suomalaisyrityksissä puuttuu vielä rohkeutta palkata ulkomainen asiantuntija – vaikka hakijan pätevyys ja osaaminen olisivat kuinka korkeat.

– Kokemusta ulkomaisen työntekijän palkkaamisesta ei monellakaan vielä ole. Eikä uskalleta ottaa riskiä, Rezzakuzzaman pohtii. Hän olisi valmis ottamaan vakituisen pestin vastaan mistä päin Suomea tahansa. – Miten pieneltä paikkakunnalta hyvänsä, Rezzakuzzaman sanoo ja viittaa synnyinseutunsa elintasoon – kaikilla ei käytössä ole edes juoksevaa vettä tai sähköä. Kieliongelma koetaan isona esteenä, mutta Akanksha Ahuja miettii, onko se ainoa syy. – En tiedä, mistä johtuu, mutta usein edes sähköpostiin ei vastata useammankaan kyselyn jälkeen – mikä on aika häpeällistä, Ahuja sanoo.

Tapahtumassa vierailleen Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghianin mukaan yrityksen on syytä paneutua kansainvälisen osaajan palkkaamiseensa perusteellisesti. – Koko prosessi lähtee siitä, että kirkastetaan ensin yrityksen identiteetti. Helpottaa paljon, kun on oikeasti selvillä, millaista ihmistä tarvitaan, Naghian sanoo. – Kun tämä on selvillä, keinotkin löytää oikeat henkilöt kyllä löytyvät.


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 9

Teknologiateollisuus rautalangasta väännettynä

A

ikaisemmin puhuttiin metalliteollisuudesta, joka antaa edelleen vääristyneen kuvan hitsauskäryn täyttämistä halleista ja rasvaisista asentajista ruosteisten rautakasojen äärellä. Monikaan ei sisäistä, miten laajalle eri alueille teknologiateollisuuden lonkerot ulottuvat.

Akanksha Ahuja ja Rezzakuzzaman toivovat löytävänsä urapolkunsa Suomesta.

Koko prosessi lähtee siitä, että kirkastetaan ensin yrityksen identiteetti.

Mikä hanke? Rajaton Ylä-Savo ■ Kuopion alueen kaup-

pakamarin ja Ylä-Savon yritysten liikkeelle laittama ESR-rahoitteinen hanke (2019–2020). ■ Tarkoituksena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus Ylä-Savon alueelle tunnistettujen yritystarpeiden pohjalta. ■ Rajaton Ylä-Savo luo alueen yritysten ja oppilaitosten välille

tehokkaampaa ja tiiviimpää yhteistyötä, vahvistaa alueen startup-kenttää ja tekee alueen yrityksiä ja niiden tarjoamia uramahdollisuuksia tutuksi yläsavolaisille nuorille. ■ Tavoitteena on saada aikaan rakenteellista ja pysyvää muutosta koko Ylä-Savon alueella sijaitsevien yritysten brändiä ja vetovoimaa hyödyntäen.

laisia tarvitaan markkinointiin ja myyntiin. – Kun myydään Kiinaan, on henkilöllä oltava syvä ymmärrys paikallisesta kulttuurista.

Se, että suomalaiset yritykset ylipäätään ovat varovaisia kansainvälisten osaajien rekrytoinnissaan on Naghianille tuttua. – Elämme vaikeaa aikaa. Toisaalta puhutaan, että ulkomaista väkeä on saatava, koska se on vastaus vallitsevaan työvoimapulaan. Samaan aikaan yhteiskunnassa ja yrityksissä ei olla siihen valmiita – populistinen kulttuuri on vallitseva trendi, Naghian analysoi ja toivoo, että vallitseva ristiriita voitaisiin sivistyneesti myös ratkaista. Rajaton Ylä-Savo -hanke järjestää Kansainvälinen osaaja -päivän 1.–15.11.2019. Hanke vastaa päivän järjestelyistä Ylä-Savon osalta. Yritykset ottavat ulkomaisen työntekijän yhdeksi päiväksi töihin. Järjestelyissä on mukana myös alueen oppilaitokset, Iisalmen maahanmuuttopalvelut sekä Kuopion alueen kauppakamarin osaamisvaliokunta. l

Genelecillä yhdeksi hyväksi keinoksi on todettu muun muassa yhteistyö yliopistojen ja koulujen kanssa. Yhteisissä projekteissa ehditään tutustua puolin ja toisin ja todeta, voiko jatko olla hedelmällinen. Kieli on Naghianin

mukaan tärkeä tekijä. Genelecin työntekijöistä 25 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, mutta heistä 90 prosenttia työskentelee muualla kuin Suomessa. Iisalmen tehtaalla, tuotannossa työskentelee pääosin suomalaisia, mutta ulkomaa-

Mitä tahansa maailmassa on tehty, teknologiateollisuudella on näppinsä siinä pelissä. Ajatellaanpa vaikka puhelinta, tietokonetta tai jotain laitetta, joka liittyy tietotekniikkaan, niin jossain vaiheessa tuotteen tai laitteen kehitystä ja valmistusta on tarvittu ”teräshenkilö” mukaan toteuttamaan tätä laitetta. Ja mietitkö koskaan keittiössäsi, miten astioiden, aterimien, keittiökalustusteiden tai vaikka tiskirätin synnyttämiseksi on näiden metallin ammattilaisten suunnitteluja kädentaitoja tarvittu? Näitä taitoja on tarvittu runsaasti Ylä-Savon alueen yrityksissä viedessämme alueen yrityksiä kasvuun ja suurelta osalta kansainväliseen kauppaan mukaan kasvattaen näin osaltaan Suomen vientikauppaa. Vientihän on se joka Suomea pystyssä pitää. Pää tulee vetävän käteen, jos kävisimme kauppaa vain keskenämme. Joskus se onnistui, että minä myyn sinulle perunoita ja sinä minulle porkkanoita. Ylä-Savon teknologiateollisuus on porskuttanut vuosia vientitulojen tuojana, ja näkymät ovat edelleen hyvät, vaikkakin harmaita pilviä on taivaanrantaan ilmaantunut. Kansainvälinen kauppa ja suhdanteet muuttuvat tietynlaisella aaltoliikkeellä, ja näihin muutoksiin yritysten tulee sopeutua. Tiedotusvälineiden tulisi lopettaa ”laman” tulosta puhuminen. Kun kasvu on hieman taittunut, niin kasvua on edelleenkin, mutta kasvun kuvaajat ovat alaspäin. Tämä saa kuluttajat pelästymään, ja kun kuluttajat lopettavat ostamisen, niin silloinhan se lama tulee. Peräänkuulutan myös yrityksiltä tietynlaista pitkäjänteisyyttä radikaalien toimenpiteiden tekemiseen hiljaisempana aikana,

ettei sitten kun taas lähdetään vauhdilla menemään, synny pula näiden alussa mainittujen ammattilaisten saamiseksi. Useat hankkeet alueellamme tekevät ansiokasta työtä uusien tekijöiden löytämiseksi tänne maailman parhaiden tuotteiden valmistustanhuville. Näillä toimenpiteillä on onnistuttu löytämään uusia alueelle muuttavia ja alanvaihtajia ja työn on jatkuttava. Pohjois-Savon alueen TechnoGrowth-hanke päättyy tulevana vuodenvaihteena, ja teknologiateollisuus tarvitsee päättyvän hankkeen hyviä toimenpiteitä edelleen. Uutta vuosille 2020–2022 ajoittuvaa hanketta on valmisteltu keväästä lähtien, ja rahoituspäätöstä odotellaan lähiaikoina.

Mieti kerran, kun otat sakset käteen, miten paljon teknologiaosaamista on tarvittu, että hyvin leikkaavat ja käteen sopivat sakset on saatu aikaiseksi. Asko Kettunen

Projektipäällikkö Iisalmen Teollisuuskylä Oy TechnoGrowth 2.0 -hanke www.technogrowth.fi


10 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Ylä-Savon yrityksillä on selkeä yhteinen agenda Ylä-Savon Teollisuus ry:llä on vahva verkosto ja hyvä yhteishenki. Pia Hortling luotsaa Suomen vanhimpiin kuuluvaa yhdistystä. YHDISTYS Tarja Tikkanen

– On hienoa, että seudun teollisuusalojen yrityksillä on hyvä yhteishenki. Alueella on totuttu tekemään asioita luontevasti myös yhdessä, Ylä-Savon Teollisuus ry:n puheenjohtajan nuijaan vuodenvaihteessa tarttunut Olvin yhteiskuntasuhde- ja hankintajohtaja Pia Hortling sanoo.

Viime vuodet yhdistyksessä on pantu painoa erityisesti edunvalvonnalle. Se on tarkoittanut yhteydenpitoa muun muassa kuntien ja valtion päättäjien suuntaan sekä seudun oppilaitoksiin ja aluetta edustaviin kansanedustajiin. – Jaamme teollisuusaloilla kaikki yhteisen huolen osaavien työntekijöiden saamisesta yrityksiin, ja senkin myötä alueen vetoja pitovoiman kehittymisestä, Hortling sanoo. Niinpä kaikki kivet on käännettävä, jotta löydettäisiin oikeat keinot alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi. – Niin, että myös siinä vaiheessa, kun ihmiset alkavat miettiä, mistä päin maata töitä hakisivat, Ylä-Savo olisi hyvin tiedossa ja vetäisi puoleensa, Pia Hortling määrittelee. Seudulla on paljonkin mitä kauniin luonnon lisäksi tarjota, mutta se ei välttämättä aina kaikissa puheissa esiin

AJ SAVOLAINEN

nouse. – Kuten vaikkapa erityinen panostus perus- ja lukiokoulutukseen, Hortling mainitsee.

Tärkeää olisi hänen mukaansa löytää myös kaiken perushyvän lisäksi se jokin oma, jolla erottua – koska alue ei suinkaan ole ainoa Suomessa, joka etsii vetoja pitovoimatekijöitä. –  Yhteistyö on vahva voimavara. Sen avulla asioita voi kyllä viedä eteenpäin. Veto- ja pitovoiman eteen on paljon jo tehtykin. Vähitellen voi Pia Hortlingin mukaan odottaa tuloksiakin. – Yhdistyksen toiminnassa on aika kiinnittää nyt huomiota myös jäsenverkostoon ja sen arjen tekemisestä nouseviin tarpeisiin.

Yhteistyö on vahva voimavara.

Suomen vanhimpiin kuuluvan yhdistyksen tarina alkaa vuodesta 1883, jolloin Iisalmen kauppalan Käsityöläisseuruus perustettiin. Yrittäjien yhteiset tarpeet olivat tuona aikana moninaiset aina alkaen kisälli- ja mestarikirjojen myöntämisestä erilaisiin opetuksen ja työnteon valvontatehtäviin. Mukana on nykyään nelisenkymmentä teollisuusalan yritystä ja lisää jäsenyrityksiä hankitaan.

Olvin yhteiskuntasuhde- ja hankintajohtaja Pia Hortling luotsaa Ylä-Savon Teollisuus ry:tä nyt vuorostaan.


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 11 MAINOS

Iisalmelainen Timaco Oy on kovassa kasvuvauhdissa. Toimitusjohtaja Jouko Tiaisen mukaan ilman ELYn ja muiden rahoittajien tukea ei isoja laiteinvestointeja olisi voitu tehdä.

Yrittäjä - hyödynnä kehittämisavustusta kasvun kiihdyttäjänä Rahoitusta on tarjolla kasvukykyisille yrityksille ELY-keskuksen myöntämä kehittämisavustus on rahoitustyökalu, jolla rahoitetaan kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen kehittymisen hankkeita. Avustuksella madalletaan yrityksen riskiä jakamalla se useamman osapuolen kesken. Näin mahdollistetaan kasvu ja mahdollinen kansainvälistyminen ja luodaan uusia työpaikkoja. -Kehittämisavustus on tavallaan riskirahoitusta. Yritys ottaa aina ison riskin, kun uskoo, että markkinoilta tulee kasvua. Tässä mallissa riski jaetaan meidän, pankin ja/tai Finnveran kesken, täsmentää Etelä-Savon ELYkeskuksen rakennerahastopalvelujen yksikönpäällikkö Kalevi Pölönen. Avustus on sijoitus puolin ja toisin Ennen avustuspäätöstä käydään yrityksen ja yrittäjän tilanne tarkasti läpi. Näin varmistetaan, että myös yhteiskunnan kädenojennus on kannattava ja yrityksellä on kasvun edellytykset olemassa. -Kun myönnämme avustuksia, se on meillekin sijoitus. Ennen päätöstä analysoimme liiketoimintaa, sen mahdollisuutta kasvaa, yrittäjien kyvykkyyttä ja osaamista johtaa liiketoimintaa ja itse kehittämishanketta,

minkälaisia riskejä se pitää sisällään. Pölösen mukaan kasvavia ja kansainvälistyviä pk-yrityksiä ei ole pilvin pimein. Itä-Suomen alueella tehdään vuosittain noin parisataa päätöstä. Kehittämisvarat tulevat Euroopan unionin aluekehitysrahaston ohjelmasta, mutta päätökset tehdään paikallisesti ELY-keskuksessa Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. -Jos kasvun edellytykset ovat olemassa, kannattaa hakemus laittaa vireille, Pölönen kannustaa. Konepaja kasvaa vain kehittämällä Iisalmelainen alihankintakonepaja Timaco on hyödyntänyt ELYn kehittämisavustusta jo useampaan projektiin ja saanut niistä hyvän kasvuvauhdin yritykseen. -Olemme hakeneet avustusta jo useamman kerran, nyt kohteena on muun muassa turvallisuuskulttuurin ja riskienhallintaprosessin kehittäminen, tehtaan 3D-mallinnus sekä koneinvestointeja uuteen tuotantoteknologiaan. Tavoitteena on myös, että jonain päivänä yhteistyörobotti touhuaa koneistajan kanssa yhdessä, visioi Timacon toimitusjohtaja Jouko Tiainen.

Ilman saatuja tukia ei yritys olisi siinä tilassa, missä nyt on. Konepajan laiteinvestoinnit ovat sellaista suuruusluokkaa, ettei niihin yksin rahkeet riitä. - ELYn kehittämisavustus on ollut ehdoton edellytys tällekin kasvutarinalle. Koneistuksen työstökoneet ovat älyttömän kalliita, puhutaan helposti yli puolen miljoonan laitteista. Sellainen investointi jää pieneltä yritykseltä yksinään tekemättä. Nyt tehdyillä kehittämisponnistuksilla ja investoinneille pärjätään kovassa kilpailussa ja pystytään kasvamaan. Robotit lisäävät työn mielekkyyttä Ja kasvua on tullutkin, luvut ovat yli nelinkertaistuneet reilussa kymmenessä vuodessa. Sen lisäksi tuotantoprosessit ovat tehostuneet ja henkilöstön viihtyvyys sekä työn mielekkyys lisääntyneet. - Kaikki turha on karsittu pois, ikävät työt siirretään roboteille. Avustuksen hakuprosessi on sujunut mallikkaasti, apua on ollut tarjolla ja asiat edenneet nopeasti. -Meillä on ollut mukana pieni konsulttifirma, jolla on hyvä kokemus sekä avustuksen hakemisesta että

maksatushakemuksista. Hakemus etenikin ELY-keskuksessa tosi nopeasti, Pieniä täydennyksiä on joskus lähetetty ja henkilökohtaisia neuvotteluja käyty, mutta tietynlainen luottamus puolin ja toisin on olemassa. Olen ollut todella tyytyväinen, Tiainen kiittelee. ▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪ Yrityksen kehittämisavustuksesta löytyy tietoa: • rakennerahastot.fi • Facebook: Puhetta rahasta, ELY-keskus Ota yhteyttä asiantuntijoihimme: Yritysasiantuntija Kaisa Hakala, kaisa.hakala@ely-keskus.fi, p. 040 509 3373 Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, kalevi.polonen@ely-keskus.fi, p. 044 246 4670

ely-keskus.fi MAINOS


12 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Töitä tekijöille ja työntekijöitä yrityksille Iisalmen kaupungin työllisyyspalvelut rakentaa linkkejä eri tahojen välille. Palveluseteli tuo uusia mahdollisuuksia. TYÖLLISYYSPALVELUT Tarja Tikkanen

Piinaako yritystäsi pula tekevistä käsistä? Vai haetko kenties töitä, jotta työttömyysjakso vihdoin katkeaisi? Molemmille vastaus: Kannattaa kääntyä Iisalmen kaupungin työllisyyspalveluiden puoleen: Riistakatu 5 ja neljäs kerros. Toimistosta löytyy kolme työllisyysasiantuntijaa Maarit Tikkanen, Tiina Sotisalo ja Sari Tolonen sekä työllisyyskoordinaattori ja TYP-johtaja Tuuli SokkaHukkanen. – Yhteydenottoja toivomme molemmilta osapuolilta, ja ennen kaikkea yrityksiltä, Tuuli Sokka-Hukkanen kertoo. Joskus oikean työntekijän löytyminen on vain pienestä kiinni ja työllisyyspalvelut voi toimia luontevana linkkinä.

Yhteydenottoja toivomme molemmilta osapuolilta. Työllisyyspalveluiden yksikkö perustettiin vuonna 2016. Neljän naisen voimin ja kaupungin budjetista lohkotuin varoin tavoitteena on saada alueella oleva vapaa työvoima ja toisaalta työntekijöitä tarvitsevat yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt kohtaamaan toisen-

TARJA TIKKANEN

sa. Mukana ruletissa pyörivät myös kaupungin omat työpaikat. Eikä toiminta rajoitu vain Iisalmeen. Myös ympäristökuntien yrityksillä on mahdollisuus etsiä työvoimaa palvelun avulla.

Iisalmen kaupungille on työllisyyspalveluiden kautta työllistynyt alkuvuodesta lähtien noin sata henkilöä. Työsuhteet ovat puolen vuoden tai kahdeksan kuukauden mittaisia. Järjestö- ja yritystyöntantajien eri työsuhteita on syntynyt 54 eri henkilölle. Nuorten kesätyötuki miniyrittäjät mukaan lukien on koskettanut 218 nuorta. Muuta pajatyyppistä toimintaa on mahdollistettu 225 ihmiselle. – Selkeä seurattava tavoite on pienentää kaupungille työttömyydestä aiheutuvia kuluja, jota myös tukee se, että työllistämme ihmisiä yksilöllisesti ja tehokkaasti, Tuuli Sokka-Hukkanen kiteyttää. Uusimpana työkaluna tavoitteessa työllisyyspalvelut otti tänä vuonna käyttöön palvelusetelin. Osallistuvan budjetoinnin kyselyssä yhteisiä verovaroja haluttiin lisätä erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tukemiseen. Työllistämisseteliä voivat hyödyntää iisalmelaiset työttömät työnhakijat. Työnantaja voi saada työttömän työllistämisestä 700–1500 euron tuen työhön, joka

Maarit Tikkanen, Tuuli Sokka-Hukkanen ja Sari Tolonen Iisalmen työllisyyspalveluista toivovat yhteydenottoja ennen kaikkea myös yrityksiltä. alkaa viimeistään 31.12.2019.

Yrityksille on haaste löytää osaavaa työvoimaa, ja usein yritykset rekrytoivat suoraan työmarkkinoilta. Onnistumisia tapahtuu paljon myös työllisyyspalvelui-

den kautta. – Toisinaan tilanteet edistyvät nopeastikin – ihminen tulee perjantaina meille ja on jo maanantaina aloittamassa työt yrityksessä, työllisyysasiantuntijat kertovat.

Työllisyyspalvelut toimivat parhaimmassa tapauksessa hyvinkin hedelmällisen jatkon vauhdittajana. – Pitkään työttömänä olleella voi joskus usko omaan osaamiseen olla hukassa, mutta kohtaaminen

oikean työnantajan kanssa voi antaa siihen uutta vahvistusta. – Moni työnantaja on myös oivaltanut, että pitkään työttömänä olleesta asiantuntijasta voi saada osaavan ja sitoutuneen työntekijän.

Tavoitteena löytää sopivimmat kuhunkin tehtävään Lapp Connection Oy:n Vieremän tehtaalla työllisyyspalveluiden organisaatio ylipäätään on koettu hyvänä apuna, kun lisätyövoimaa on tarvittu. Myös Iisalmen työllisyyspalveluiden kautta yrityksiin eri puolille Ylä-Savoa on työllistynyt 35 henkilöä tänä vuonna. Yhteistyötä tehdään myös muiden kuntien työllisyydenhoidon kanssa.

– Meillä on tästä paljon hyviä kokemuksia, tehtaanjohtaja Janne Rautula ja laatuinsinööri Rauno Martikainen kertovat ja kannustavat muitakin yrityksiä ottamaan palvelu avoimin mielin vastaan.

Lapp Connection Oy valmistaa kaapeli- ja johdinsarjoja teollisuuden tarpeisiin ja Vieremän tehtaalla työskentelee tällä hetkellä vajaat sata henkeä.

– Tavoitteenamme on löytää sopivimmat henkilöt kuhunkin täytettävään tehtävään. Kun työnhakija saa aidon mahdollisuuden näyttää osaamistaan käytännössä muun maussa erilaisten palkkausmallien tukemana, parhaimmillaan työnantaja saa motivoituneen ja pitkäaikaisen työntekijän, Rautula sanoo. Yritys haluaa samalla kantaa osansa myös yhteiskuntavastuusta.

Sonkajärveläinen Teemu Huttunen on yksi hiljan työllisyyspalveluiden kautta tehtaalle töihin päässyt. – Olen ollut todella iloinen, että olen tänne työllistynyt, autonasentajaksi aikoinaan valmistunut Huttunen sanoo. Pitkä työttömyyskausi päättyi mieluiseen työpaikkaan ja toiveissa on päästä kiinni työelämään puolen vuoden palkkatuetun jakson jälkeenkin.

Tehtaanjohtaja Janne Rautula ja tuore johdinsarjatyöntekijä Teemu Huttunen tutkivat työn alla olevaa tuotetta.


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 13

Antaa taidon näkyä.

Suomivalimo Oy Iisalmessa on erikoistunut vaativien valurautakomponenttien valmistukseen pohjoismaiselle koneenrakennusteollisuuudelle.

Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistamisen kehittämishanke VALTEK järjestää koulutuksia YSAOlla.

www.suomivalimo.fi

www.ysao.fi

Hydrauliikka

-koulutus 14. -15.11.2019 Vielä ehtii mukaan, ilmoittaudu 10.11. mennessä!

Robotiikka tuotannon tehostajana

-koulutus 20.-21.11.2019 ilmoittaudu 12.11. mennessä!

YSAO

Asevelikatu 4 74100 Iisalmi

01_023_METALLI_2016_alku.indd 1

2.2.2016 8.58

Yhteistyössä Pint Pleasen ja kuluttajien kanssa*: iisalmensanomat.fi

SCOTTISH EXPORT ALE * Pint Pleasen ja Olvin kuluttajaäänestyksen tuloksena kehitetty kausierikoisolut.

Antaa taidon näkyä.

Seuraa meitä:

Pintakäsittelyalan perustutkinto Teollinen pintakäsittely

#ysao mattiopisto #yläsavonam #byiisalmi ku ha va ku at #j

Koulutukseen on jatkuva haku! www.ysao.fi/pintakäsittely

Tutkinto on juuri Sinulle, joka haluat toimia metallialan pintakäsittelyn työtehtävissä tai työskentelet jo alalla. Koulutus oppisopimuksella Iisalmessa! YSAO

Asevelikatu 4 Iisalmi

Kysy lisätietoja Antti Ronkainen puh. 040 177 8599 antti.ronkainen@ysao.fi Jari Välkkynen puh. 050 439 1380 jari.valkkynen@kktavastia.fi

Seuraa meitä:

#ysao mattiopisto #yläsavonam #byiisalmi

Lait ja määräykset työhön perehdytyksessä -koulutus 21.11.2019. ilmoittaudu 15.11. mennessä!

Katso lisää ja ilmoittaudu heti www.valtekhanke.fi

Lisätietoja sulevi.komulainen@ysao.fi puh. 040 1772 832

Toimipisteet Iisalmi, Kiuruvesi, Liperi, Siilinjärvi, Vieremä


14 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Batsuurin perhe viihtyy Iisalmessa hyvin. Kuvassa isä Khenmedekh, äiti Ojuntsetseg, vanhin poika Bilguun, keskimmäinen Tuguldur ja nuorin Anand.

Rauhallinen Iisalmi lumosi Batsuurin perheen Paljon on haasteita, mutta vastaanotto on ollut miellyttävä.

PALVELUT Tarja Tikkanen

Saankin heti kutsun perheen yhteiselle päivälliselle. Äiti Ojuntsetseg on valmistanut kotimaansa arkiruokaa – kuten höyrytettyjä liharavioleja ja maukasta jauhoihin sekoitettua peruna-vihannessalaattia.

Muhkeat raviolit ja perunasalaatti maistuvat – ah niin tutuilta. Onkohan meillä muutakin yhteistä? Ainakin kun kuuntelee isän, Iisalmen Normetilla myynnin tehtävissä työskentelevän Khenmedekh Batsuurin, äidin ja kolmen pojan Bilguunin, 18, Tuguldurin, 10, ja nuorimmaisen Anandin, 5, rauhallista jutustelua, voi helposti kuulla, että etäisen sukulaiskielen kanssa olemme tekemisissä. Niin tutulta tuo puheensorina kuulostaa, vaikka sanakaan ei ymmärrä. Perhe on muuttanut Suo-

meen maapallon toiselta ääreltä, täkäläisittäin hyvinkin eksoottisesta Mongoliasta. He muuttivat suoraan Iisalmeen vajaan 1,5 miljoonan asukkaan pääkaupungista Ulan Batorista.

Ei ehkä niinkään ihme, että kokemus Suomeen saapumisesta on ikimuistoinen. – Kaikki ympärillä tuntui heti ihmeen rauhalliselta ja turvalliselta. Iisalmessakin näin, miten lapset ja nuoret iltaisin pyöräilevät ja liikkuvat illallakin kaupungilla ihan vapaasti. Ei tosiaan tarvitse pelätä mitään, Batsuuri sanoo. Iisalmeen perhe muutti isän työn vuoksi. Suomi houkutti kaikin puolin muutenkin. Khenmedekh Batsuuri oli jo kotimaassaan työskennellyt Normetin Ulan Batorin myynnissä ja tilaisuus siirtyä Suomeen oli unelmien täyttymys. Iisalmen tehtaalla hän


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 15

TARJA TIKKANEN

n

Maarakenteiden ja geotekniikan mittaukset n Täysi palvelu mittauslaitteiden asennuksesta seurantaan

www.finmeas.com

info@finmeas.com

J5L-Production Oy

Yhteisellä päivällisellä päästään maistelemaan mongolialaisherkkuja.

J5L-Production Oy suunnittelee ja valmistaa erikoisajoneuvojen koritöitä vaativiin tarpeisiin. Tuotteet palvelevat mm. eri viranomaistahojen pelastus- ja turvallisuustehtävissä. Puusepänkuja 1, 70910 ALAPITKÄ - www.j5l.fi

Palvelu Iisalmen maahanmuutto- ja pakolaispalvelut ■ Neuvontaa vuodesta

2009 ja pakolaistyötä vuodesta 2013. ■ Yhteistyöalue: Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Vieremä, Kiuruvesi, Pielavesi, Keitele. ■ Työntekijät: maahanmuuttotyön koordinaattori, maahanmuuttotyön asiantuntija, kaksi pakolaisten palveluohjaajaa. ■ Koko alueen ulkomaiset kansalaiset: 847 (Iisalmi 447, Keitele 37, Kiuruvesi 68, Lapin-

Haluamme myös antaa suomalaisille jotain puolestamme.

työskentelee myyntitiimin jäsenenä ja vastaa Mongolian ja Keski-Euroopan toimitusketjuista. – Kun puoliso ja koko perhe tukivat, päätimme lähteä, vaikka oli vaikeaakin jättää läheiset niin kauas. Mongoliassa yhteys sukuun on tiivis, joten kovasti kaipaamme lastemme isovanhempia, ja he meitä, isä kertoo. Päätöstä puolsi kuitenkin moni Suomesta tiedossa oleva seikka. – Kun katsoin internetistä tietoja, Suomi löytyi melkeinpä kaikessa mahdollisessa kymmenen, jopa viiden parhaan maan joukosta maailmassa – koulutuksesta ja onnellisuudesta alkaen.

Muuttopäätös reilu vuosi sitten tarkoitti yhteydenottoa maahanmuuttoviranomaisiin ja sittemmin paikan päällä Iisalmessa kaupungin Maahanmuutto- ja pakolaispalveluihin. – Meillä byrokratia sujui

lahti 114, Pielavesi 50, Sonkajärvi 38, Vieremä 93 vuoden 2017 tilaston mukaan). ■ Iisalmi vastaanottaa kiintiöpakolaisia 20–25 henkilöä vuosittain. Tähän mennessä he ovat olleet afgaaneja Iranista ja syyrialaisia Turkista. Palvelut: ■ Ohjaus ja neuvonta työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella muuttaneille.

hyvin. Iisalmessa esimerkiksi lasten koulu- ja päivähoitoasiat järjestyivät todella nopeasti, parissa päivässä, Batsuurit kiittävät. Vanhimmainen käy Portaanpään opistoa Lapinlahdella, keskimmäinen peruskoulua Edvin Laineen koulussa ja nuorimmainen on päivähoidossa Pikkukengurun kodin päiväkodissa.

Äiti on vielä toistaiseksi kotiäidin roolissa ja käy kotoutumiskoulutuksessa. Hänellä on kotimaassaan suoritetut lakiopinnot ja menestyksekäs ura Tavanbogd Groupissa, joka on yksi Mongolian suurimmista yrityksistä. Suomessakin hän toivoo vielä työllistyvänsä, jahka kielitaito karttuu. Perheellä ei ole huonoja kokemuksia vastaanotosta uudessa kotimaassaan. – Lapset ovat jo sopeutuneet aika hyvin ja osaavat englantiakin kai jo parem-

■ Pakolaisten palveluohjaus. ■ Maahanmuuttoon liittyvä kunta- ja viranomaisyhteistyö. ■ Yritysyhteistyö ja neuvonta. ■ Kotouttamiseen liittyvän vapaaehtoistyön koordinointi. ■ Opiskelijoiden harjoittelut, oppilaitosvierailut ja -esitelmät. Yhteystiedot: www.iisalmi. fi/maahanmuutto

min kuin minä, Batsuuri nauraa. Suomeakin opitaan ja kieltä koko perhe haluaa oppia nopeasti – siinä ja kulttuuurin sopeutumisen hyvänä tukena on kotouttamispalvelut. – Haluamme myös antaa suomalaisille jotain puolestamme, Khenmedekh Batsuuri korostaa. – Toivomme voivamme olla myös Mongolian ja Suomen kulttuurinvaihdon lähettiläinä ja kertoa ihmisille täällä kauniista kotimaastamme. Saan lähtiäisiksi pienet matkamuistoesineet muistoksi haastattelusta. Toinen niistä on kirjanmerkki, jonka kuvassa pieni mongolialaispoika taluttaa hevosta – hevosilla on tärkeä rooli sikäläisessä kulttuurissa ja elämässä. Toinen esine on pieni jääkaappimagneetti, joka kuvastaa kuin miniatyyrikoossa, miten kaunista kaukaisessa Itä-Aasian maassa voi olla.

VAHVA Green Lean - ja yrityskehityksen OSAAJA!

MONIPUOLISEN KULJETUSKALUSTON VALMISTAJA

iisalmensanomat.fi

Metallin alihankinta koneistustyöt KONEISTUS VARTIAINEN ky Salahmintie 1662, Kiuruvesi

Puh. 0500 190 633

koneistus.vartiainen@meili.fi


16 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019 MAINOS

Mika Niskasen mielestä RekryKoulutuksen hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdallaan. Samaan hintaan sisältyy hakuprosessi, koulutussuunnitelmat, opetus ja ammattiin tarvittavat pätevyydet.

Työllisty koulutuksen kautta -

RekryKoulutus takaa lähes varman työpaikan RekryKoulutuksen suorittaneet työllistyvät ja yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa. Työelämälähtöinen RekryKoulutus on toimiva palvelukonsepti uusien työntekijöiden palkkaamiseen silloin, kun työmarkkinoilta ei löydy valmiita osaajia. Palvelu toteutetaan ”avaimet käteen” –periaatteella, jossa ELY-keskus hankkii räätälöidyn koulutuksen yhdessä yrityksen kanssa ja TE-toimisto huolehtii hakuprosessista. - Suoraan työhön johtava koulutus on erittäin motivoivaa ja lyhyelläkin koulutuksella voi työllistyä. Työpaikalla tapahtuva ohjaus on myös tärkeässä roolissa motivaation ylläpitäjänä. RekryKoulutuksen etuna on nopeus, joustavuus ja räätälöintimahdollisuus yrityksen toimialan erityispiirteet huomioiden. Yrityksellä on myös mahdollisuus hakea vain yhtä osaajaa ja kouluttaa hänet tehtävään. Kestoltaan koulutukset vaihtelevat kymmenestä päivästä noin puoleen vuoteen, kuvailee ylitarkastaja Kirsti Paajanen PohjoisSavon ELY-keskuksesta. Alanvaihtajat löysivät uuden työpaikan Iisalmelainen kuljetusalan yritys Mika

Niskanen Oy kokeili RekryKoulutusta ensimmäisen kerran tänä vuonna ja lopputulokseen he ovat enemmän kuin tyytyväisiä. Kaikki koulutettavat työllistyivät yritykseen ohjelman jälkeen. -Käynnistimme ensimmäisen RekryKoulutuksemme viime helmikuussa, kun haimme uusia linja-autonkuljettajia. Hakijoita oli kaiken kaikkiaan 30, joista 12 haastateltiin ja kuusi valittiin koulutukseen. Kaikki työllistyivät meille hommiin muutama viikko sitten ja seuraava toteutus starttaakin Oulussa alkuvuodesta 2020. Alalla on huutava pula ammattitaitoisista linja-autonkuljettajista, yrittäjä Mika Niskanen kuvailee. Niskasen yrityksen työllistämät kuljettajat olivat kaikki työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia alan vaihtajia. -Koulutettavien joukkoon mahtui maatalouslomittajia, myyjiä, yksi entinen yrittäjä ja jopa esiintyvä taiteilija. Perusvaatimus oli henkilöauton ajokortti. Koulutuksen aikana he ajoivat ensin kuorma-autokortin, sitten linja-autokortin ja lopuksi suorittivat kaikki muut lain vaatimat pätevyydet ja perehtyivät meillä muun muassa

korjaamotoimintaan ja tilausajojärjes- lisesti esillä eri kanavissa hakijoiden kiinnostuksen herättämiseksi. Yritelyihin. tyskasvuun.fi-sivustolta löytyy yhteystietoja ja onnistuneita esimerkkejä Uudet tulokkaat piristävät koko erilaisista toteutuksista. henkilöstöä -Kun yrityksellä on uusien osaajien RekryKoulutuksen prosessia ja yhtarve, kannustan kysymään Rekryteistyötä ELYn ja TE-toimiston kanssa Koulutusta yhtenä varteenotettavana Niskanen kiittelee, kaikki sujui mallikvaihtoehtona, Paajanen kehottaa. kaasti. Koulutettavilta saatu palaute Ota yhteyttä: oli paras mahdollinen ja oma väkikin Kirsti Paajanen, innostui, kun uusia tekijöitä tuli taloon. kirsti.paajanen@ely-keskus.fi, -Tässähän saadaan täsmäiskuna puh. 0295 026 084 ns. talon miehiä, jotka on jo perehdytetty talon tavoille, kun koulutus • Pohjois-Savon ELY-keskuksen päättyy. Heidän mukanaan tulee tilastojen mukaan viime vuonuusia näkemyksiä, mikä on piristänyt na RekryKoulutuksen kautta myös muita. Vanhat konkaritkin ovat avautui Kuopion seudulla 86 ilahtuneet, kun on tullut uusia aikuisia työpaikkaa, joista lähes puolet työkavereita täysin alan ulkopuolelta. suuntautui kuljetusalalle. Myös koulutettavat olivat tyytyväisiä, • Vuonna 2019 Pohjois-Savossa saimme koulutuspalautteesta täydet on RekryKoulutuksen kautta pisteet ja erityisesti kiitettiin mahdollihaettu tekijöitä yli 100 yritykseen suudesta työllistyä, Niskanen itsekin ja yli 250 työpaikkaan, joista kiittelee. reilu kolmannes on ollut kuljetusalan työpaikkoja. Ylä-Savon seudulla avautui viime vuonna RekryKoulutuksen kautta paljon kone- ja metallialan työpaikkoja, mutta myös kuljetusalalle on haettu tekijöitä. Hakuvaiheessa onkin entistä tärkeämpää, että yritys on monipuo-

ely-keskus.fi MAINOS


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 17 MAINOS

ÄLÄ UJOSTELE – ISTU ROHKEASTI SOHVALLE TE-toimistot tarjoavat rekrytointiapua paikallisesti valtakunnallisella näkyvyydellä Nelisen vuotta käytössä ollut MessiLive.fi on nimensä mukaisesti vuorovaikutteinen rekrytointipalvelu, missä työnantaja ja työnhakija kohtaavat yhteisessä livelähetyksessä. Lähetyksen chat-mahdollisuus tuo rekrytointiin täysin uuden ulottuvuuden. Ylä-Savossa palvelun käyttöä vielä ujostellaan, mutta ihan suotta. TE-toimiston asiantuntijat Tiina Eronen ja Katja Pekkala Iisalmesta auttavat asiakasta lähes kädestä pitäen. - Meillä Ylä-Savossa MessiLive.fi:ä on voinut parisen vuotta hyödyntää sekä työnantajat, työnhakijat että kumppanit. MessiLive.fi:n etuna on ennen kaikkea sen vaivattomuus: Lähetyksen toteuttaminen ei vaadi työnantajalta valmisteltuja esityksiä. Tarvitsee vain tulla lähetyksen sohvalle istumaan ja me hoidamme loput, Eronen ja Pekkala kannustavat. MessiLive.fi tavoittaa työnhakijat MessiLive.fi tavoittaa työntekijöitä valtakunnallisesti ja parhaimmillaan jopa maailman-

laajuisesti. Tämä on oiva kanava osaavan työvoiman, opiskelijoiden tai paluumuuttajien houkutteluun paikkakunnalle töihin. - Kannustamme kovasti, et-

MessiLive.fi on työnantajalle vaivaton ratkaisu. ”Ei tarvitse muuta kuin tulla sohvalle haastateltavaksi, me hoidamme loput.”, vakuuttavat Tiina Eronen (oik.) ja Katja Pekkala. tä yritykset nostaisivat rohkeasti työmahdollisuudet näkyviin meidän te-palvelut.fi -sivuillemme. Jos ei itsellä ole aikaa, olemme täällä juuri sitä varten, että jeesaamme - ja ihan maksutta. Sivuston näkyvyys ja toteutettu MessiLive.fi -lähetys tukevat toisiaan.

Ylä-Savon Veturiin löytyi hankeneuvoja MessiLive.fi -lähetyksestä

Eveliina Markkanen (oik.) löysi sopivan työpaikan ja Minna Partanen oikean työntekijän Ylä-Savon Veturiin MessiLive.fi -lähetyksen kautta.

Miksi juuri MessiLive.fi?

Iisalmessa koettiin hieno onnistuminen MessiLive.fi -lähetyksestä, kun Maaseudun kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi haki hankeneuvojaa kesäkuussa. Veturin toiminnanjohtaja Minna Partasen mukaan valittu henkilö ei olisi hakenut paikkaa ilman MessiLive.fi -lähetystä. -Toteutimme kesäkuun lopussa MessiLive.fi -lähetyksen yhdessä TE-toimiston kanssa. Siinä pystyin tarkemmin kerto-

- MessiLive.fi sopii monentyyppisille ja -kokoisille yritykselle toimialasta riippumatta. Pienemmille työnantajille sillä voidaan luoda työnantajamielikuvaa todella kustannustehokkaasti, palveluhan on käyttäjille maksutonta. Kun mahdollinen tuleva työntekijä on mukana lähetyksessä, se antaa ihan uuden ulottuvuuden ja tekee tilanteesta helposti lähestyttävän ja inhi-

maan hankeneuvojan toimenkuvasta ja osaamisvaatimuksista. Tehtävään valittu Eveliina Markkanen kertoi työhaastattelussa, että hän ei olisi innostunut hakemaan, ellei olisi nähnyt ja kuullut minua livenä ja myös tarkempaa kuvausta työtehtävästä. Niinpä hän haki ja tuli lopulta valituksi, Minna Partanen kiittelee. Partasen mukaan MessiLive. fi täydentää perinteistä avointen työpaikkojen ilmoittelua. Siinä korostuu vuorovaikutuksellisuus ja tehtäväkuvien tarkentaminen. Eikä esiintymistä tarvitse jännittää. - MessiLive.fi tuo esiin vuorovaikutuksellisuuden. Varsinkin pienissä organisaatioissa on tärkeää nähdä, minkä tyyppisen ihmisen kanssa työskennellään. Meidän kohdallamme myös tehtäväkuvan tarkentaminen oli oleellista. Aluksi itseäni jännitti kameran edessä

millisen, korostaa MessiLive.fi:n tapahtumatuottaja Taina Jutila Toimintamalli on ollut käytössä vuodesta 2016 ja suosio vain kasvaa. Eikä ihme, sillä sen avulla on osaavia tekijöitä löytynyt. - Tallenteita eri kanavissa – mm. Youtubessa ja Facebookissa - on katsottu jo pelkästään tänä vuonna liki 40 000 kertaa ja sekä työnantaja että työnhakija ovat suosi-

olo, mutta iso kiitos TE-toimiston Tiina Eroselle, hän auttoi rentoutumaan. Kun on itse hyvin valmistautunut, niin hyvin se menee. Tämä hakukanava on nykyaikaa. Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme: Tiina Eronen 0295 043 572, tiina.eronen@te-toimisto.fi Katja Pekkala 0295 043 658, katja.pekkala@te-toimisto.fi www.messilive.fi Pohjois-Savon TE-toimisto, Karjalankatu 3, Iisalmi

telleet palvelua. Työnantajille sanoisin vinkiksi, että meihin kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä, mielellään jo siinä vaiheessa, kun harkitaan rekrytointia. Silloin toteutus voidaan yhdessä miettiä, hakuaikaa jää riittävästi ja onnistumisen edellytykset ovat olemassa, Jutila muistuttaa.

MAINOS


18 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Isän ja ukin jalanjäljiltä verkostomestarin töihin TARJA TIKKANEN

Vesilaitoksella työskentelevä Santtu Hiltunen hankkii esimiestaitoja uudella tutkinnolla. KOULUTUS Tarja Tikkanen

Vuoden kiireisin aika alkaa olla takana, mutta talvikaudellekin Iisalmen Vedellä riittää pienempiä ja isompia urakoita. Verkostoasentajana ja töiden suunnittelijana viime vuodet työskennelleen Santtu Hiltusen on pitänyt viime ajat liikkeellä niin Jousikujan peruskorjaus kuin Peltosalmen runkovesijohdon remontti ja niiden ohella monet pienemmät työmaat eri puolilla kaupunkia.

Vuosi sitten valmistunut vesilaitoksen uudisrakennus toimistotiloineen ei ole päässyt tulemaan kenttähommien vuoksi Hiltuselle vielä ainakaan liian tutuksi, mutta tilanne muuttunee lähivuosina. Toimistotöitä on luvassa entistä enemmän. Laitoksen pitkäaikaisen verkostomestarin paikalle tarvitaan eläköitymisen vuoksi jatkaja. Vesilaitos sinänsä miehelle kyllä tuttu on. Hiltunen on talossa töissä jo kolmannessa polvessa. – Olin tällä tontilla ensimmäisen kerran ammattikoululaisena kesätöissä ruohonleikkaajana ja maalarinakin. Aika paljon täällä on tullut pyörittyä töissä senkin jälkeen. Viime vuonna Hiltunen otti työnantajan vinkistä vaarin ja lähti työn ohessa pätevöitymään esimiestehtäviin. Tarkoitukseen sopiva koulutus löytyi Ylä-Savon ammattiopistosta, jossa käynnistyi alkuvuodesta

uutena Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus.

–Toimenkuvaani on viime ajat kuulunut lähinnä töiden suunnittelu, osien tilaaminen ja valvonta, mutta jatkossa tullenee lisää paperihommia. Ja kaikkea mitä esimiehen tehtäviin kuuluu aina henkilöstöjohtamisesta alkaen, Santtu Hiltunen kertoo. Vesihuoltopalveluiden puolella työskentelee viisi asentajaa, ja Hiltusesta on määrä tulla heidän esimiehensä. – Koulutus on jo tähän mennessä antanut siihen hyviä eväitä. On oppinut tuntemaan itseään ja ominaisuuksiaan esimiehenä. Tajunnut senkin, ettei välttämättä se ole huono ihminen, joka ajattelee vähän eri tavoin asioista, Hiltunen sanoo ja kehuu samalla opettajiaan. – Myös keskustelut eri aloja edustavien opiskelijoiden kanssa ovat antoisia. Vastaavan opettajan Pertti Saarelaisen mukaan uusi tutkinto on paljolti samanlainen kuin sen edeltäjät Tekniikan erikoisammattitutkinto ja Teollisuusalojen työnjohdon erikoisammattitutkinto. – Sisältöä on vain laajennettu siten, että tutkinto sopii hyvin mille alalle hyvänsä. Aiemmin teollisuusalat olivat keskiössä, Saarelainen sanoo. Koulutus sopii juuri Santtu Hiltusen kaltaisille, jotka vaihtavat työpaikalla tehtäviään esimiestasolle tai, joilla on alkamassa vaikkapa jokin kehittämisprojekti. Oppisopimus on Saarelaisen mukaan monelle se paras tapa toteuttaa koulutus.

Iisalmen Veden huoltojoukoissa työskentelevä Santtu Hiltunen suunnittelee erikoisammattitutkintonsa näyttöjä opettaja Pertti Saarelaisen kanssa.

Mikä koulutus? Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto ■ Teollisuus- ja tuotan-

toalojen työjohto- tai esimiestehtävissä oleville, jotka haluavat kehittää osaamistaan. ■ Vastuualue voi liittyä tuotannon, asiakaspal-

velun, kunnossapidon, projektien, laadunhallinnan tai henkilöstön johtamiseen. ■ Kesto noin 1,5 vuotta. ■ Opiskelu toteutetaan lähi- ja etäopiskeluna.

■ Tutkinto suoritetaan

näytöillä. ■ Pakollinen tutkinnon osa: Tuotantoalojen esimiehenä toimiminen (80 osp) ■ Valinnaisia osia (yht.

100 osp), mm. tuotannon johtaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen, tuotannon kunnossapitotyön johtaminen, projektihallinta, turvallisuus- ja ympäristöjohtaminen.


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 19

Johtaminen on aitoa ihmisten kohtaamista TARJA TIKKANEN

Antti Komulainen päivitti tietonsa ja sai koulutuksesta vahvistusta ja tukea osaamiseensa. KOULUTUS Tarja Tikkanen

Moni työyhteisönsä vastaavassa asemassa oleva on rakentanut johtamistaitojaan pitkän kokemuksen kautta. Ylä-Savon ammattiopiston Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto tarjoaa niin heille kuin vähemmän johtamiskokemusta omaaville tuhdin paketin asiaa ja uudenlaisia työvälineitä tehtävään. Osallistumisen vaatimuksena on vastuulla oleva johdettava kokonaisuus.

Yksi koulutuksen hiljan käyneistä on lapinlahtelaisen Kevako Oy:n tuotantopäällikkönä työskentelevä Antti Komulainen. Hän on toiminut viimeiset neljä vuotta yrityksen seitsemäntoista työntekijän esimiehenä. Kokemusta johtotehtävistä on karttunut jo aiemmaltakin työuralta.

– Halusin päivittää tietojani ja saada vahvistusta osaamiselleni, Komulainen kertoo opiskelunsa taustoista. Noin vuoden mittainen koulutus antoi moniakin hienoja kokemuksia. Asiantuntijoiden luentojen ohella antoisaa ja tärkeää oli innokkaan ja keskustelevan ryhmän antama vertaistuki.

Halusin päivittää tietojani ja saada vahvistusta osaamiselleni. – Vaikka edustimme kaikki hyvinkin eri aloja, kokemukset johtamisesta olivat yllättävänkin samanlaisia, Komulainen kertoo. – Johtaja on työpaikalla monenlaisten asioiden, erilaisten tilanteiden ja ihmisten kohtaamisten kanssa aika

Kevako Oy:n tuotantopäällikkö Antti Komulainen sai arvokasta tietoa johtamiskoulutuksesta. Heli Pironetti toimii Ylä-Savon ammattiopistolla johtamisen opintojen vastuukouluttajana. yksin. Pelkällä asiajohtamisella ei pitkälle pärjää. On oltava niin vahvaa itsetuntemusta kuin ihmistuntemustakin, jotta osaa toimia oikein, Komulainen sanoo. Juuri siihen opiskelu antoi hyviä eväitä.

Ylä-Savon ammattiopistossa johtamisen opintojen vastuukouluttajana toimiva Heli Pironetti kertoo, että opinnot nivellytetään jouhevasti itse kunkin työhön, jotta opiskelusta saisi mahdollisimman tehokkaasti hyö-

dyn irti. Henkilöstöjohtaminen on opintokokonaisuuden tärkeimpiä sisältöjä. Koulutuksessa käytetään paljon eri alojen ulkopuolisia asiantuntijoita. – Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto on valtakunnallisesti arvostettu tutkinto ja on paljon johtotehtäviä, joihin tutkinto myös vaaditaan, Heli Pironetti kertoo. Haku koulutukseen on paraikaa menossa.

Mikä koulutus? Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (ennen JET) ■ Ylä-Savon ammat-

tiopiston järjestämä henkilöstöjohtamiseen keskittyvä johtamisen koulutusohjelma. ■ Tutkinnon pakollinen osa: Johtajana toimiminen. ■ Valinnaisia: strategiatyön johtaminen,

projektin johtaminen, työyhteisön kehittämisen johtaminen, henkilöstön ja osaamisen johtaminen, asiakkuuksien johtaminen, talouden johtaminen, tuotanto- ja palveluprosessin johtaminen.

Etäopiskelu mahdollistaa paljon uutta Ammattiin opiskelu digitalisoituu ja avartaa yritysyhteistyötä entisestään. TARJA TIKKANEN

KOULUTUS Tarja Tikkanen

Ammattioppilaitoksissa koko Euroopassa ollaan yhteisen haasteen edessä. Melkeinpä alalla kuin alalla digitaalinen kehitys on nopeaa. Erityisesti se on sitä teknologia-alan työtehtävissä. Myös Ylä-Savon ammattiopistossa opintotarjontaa digitalisoidaan kehitetään vastaamaan paremmin yrityselämän vaatimuksia.

Etäopiskelu antaa jatkossa yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia työntekijöidensä kouluttamiseen.

Yhtenä koulun hankkeista ja tärkeänä osana koko ammattiopiskelun uudistustakin polkaistiin tänä syksy-

nä käyntiin Digiamis-hanke, jossa tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu

osaksi opiskelun rutiineja. Sähköiset välineet ja etäyhteydet mahdollistavat joustavan opiskelun lähes alalla

kuin alalla. Teknologiaopinnoissa hyödyt ovat ilmeiset. – Käytännössä se voi tarkoittaa vaikkapa koneistajaopiskelijan mahdollisuutta käyttää työssäoppimisjaksollaan digietäpöydän avulla ammattiopiston ohjelmistoja, hankepäällikkö Sulevi Komulainen Ylä-Savon ammattiopistosta kertoo.

Hankkeeseen osallistuvat opiskelijat saavat käyttöönsä muun muassa crome-bookit helpottamaan etätyöskentelyä. Ideana on mahdollistaa tulevaisuudessa entistä joustavampia siirtymiä koulu-

tuksen ja työelämän välille. Ylä-Savon ammattiopistolle ollaan valmistelemassa kahden koordinaattorin voimin omaa e-kampusta, joka mahdollistaa tulevaisuudessa oppimistarjonnan laajentamisen ja monipuolistamisen.

E-kampus ja etäopiskelu avaavat jatkossa kokonaan uusia mahdollisuuksia koulun ja yritysten yhteistyöhön. – Puhumme ei vain opiskelijasta, vaan oppijasta, joka on töissä, mutta opiskelee alaansa liittyen uutta. Hän voi suorittaa moduleja, joihin liittyy opetusta joko työpaikalla tai opistolla,

kursseja netissä ja välillä työntekoa. Opiskelijan ei välttämättä tarvitse olla oppilaitoksen seinien sisällä niin paljon kuin usein vielä nykyään. – Kaikessa tähdätään siihen, että yrittäjille saataisiin sellaisia osaajia, joita yrityksissä tarvitaan tulevaisuudessa, Sulevi Komulainen sanoo.

Ylä-Savon ammattiopisto on mukana eurooppalaisessa EfVET-verkostossa, ja Digiamis-hanke on pilotti, joka tukee yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita. Tuloksia kehitystyöstä saadaan vuoden kuluttua syksyllä.


20 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Ylä-Savossa on vahva visio tulevaisuudesta Kuntien johdossa halutaan rakentaa sujuvaa arkea. Seudulla on vahvaa yrittäjyyttä ja hyvä alusta uusillekin tulla.

Ylä-Savo elää maataloudesta ja teollisuudesta Kiuruvesi on osa elinvoimaista, maataloudesta, palveluista ja teollisuudesta toimeentulonsa saavaa YläSavon seutukuntaa. Olemme samaa työssäkäyntialuetta. Kiuruvedeltä pendelöi kaikkiaan pari sataa henkilöä työssä naapurikunnassa. Ponsse Oy:n näkyvä myönteinen vaikutus on erittäin merkittävä paitsi työllistäjänä myös Kiuruvedelle laajentuneen alihankintateollisuuden kautta. Toisaalta myös Kiuruvesi voi tarjota työtä muihin seutukunnan kuntiin niin teollisuudessa kuin palveluissa. Kiuruvedellä toimii useita teollisuusyrityksiä, joiden tuotteet menevät kansainvälisille markkinoille. Erikoislasituotteisiin erikoistunut PL Glass on hyvä esimerkki kansainvälisille markkinoille kasvavasta yrityksestä.

Tarjoamme Kiuruvedellä teollisuustontteja ja teollisuustiloja yritysten käyttöön. Yritysneuvontamme auttaa yritystoiminnan alkuun ja tekee yrityksen puolesta valmistelua esimerkiksi investointituki-

hakemusten valmisteluun. Kaupungin työllistämispalvelu, josta Kiuruveden Urheilijat ry vastaa, välittää työvoimaa yritysten käyttöön. Myös Ylä-Savon ammattiopisto auttaa yrityksiä työvoimakysymyksissä rekry-koulutusten avulla. Työllisyystilanne on niin Kiuruvedellä kuin koko seutukunnalla hyvä. TE-palvelujen kautta on haettavana kymmeniä työpaikkoja eri aloilta. Nyt yhteinen haasteemme on saada meille työhön tulevat asettumaan asumaan niin Kiuruvedelle kuin seutukunnalle. Palveluvarustuksemme koulutuksen sekä vapaa-ajan ja asumisen suhteen ovat erinomaiset. Kiuruvedeltä nostettakoon erityisesti hevosharrastajien ainutlaatuiset puitteet, kuten Ratsastuskeskus Lupiksen upeat koulutus, valmennus ja kilpailutoiminta, YSAOn Hingunniemen hevosalan koulutusmahdollisuudet, talli Taitavat kaviot ynnä muut.

Työllisyystilanne on niin Kiuruvedellä kuin koko seutukunnalla hyvä.

Kaupunki tunnetaan puhtaasta ympäristöstä ja lähi-

Kaupunginjohtaja Kiuruvesi

ruuasta. Kulttuuritalon monipuolinen teatteri ja musiikkialan esiintyjien tarjonta on omaa luokkaansa. Palveluita ja huolenpitoa on tarjolla vauvasta vaariin varhaiskasvatuksesta tehostettuun palveluasumiseen. Kiuruvedellä toimii kolme yksityistä päiväkotia, uusimpana elokuussa aloittanut musiikkikasvatukseen erikoistunut Pilke-päiväkoti Tempo.

Seutukuntamme elinvoima rakentuu kuntien ja yritysten pitkäjänteisellä yhteistyöllä nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. JARMO MUINIEKKA

Helppo tulla ja asettua, ihmiset ovat rentoja ja ystävällisiä

Keitele Nilakkajärven rannalla on virkeä kunta, jossa sekä palvelut että työpaikat ovat lähellä kuntakeskusta. Keiteleelle on helppo tulla ja asettua. Ihmiset ovat savolaisen rentoja ja ystävällisiä. Keiteleen kunnassa on jatkuvasti tarjolla työpaikkoja muun muassa puuteollisuuden erialaisiin tehtäviin, sekä terveydenhuollon sektorille että kuntasektorille. Metsä ja puu ovat Keiteleen erikoisalaa. Metsänkorjuu, puutavaran kuljetus ja puunjalostus työllistävät kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä jo lähes 500 henkeä.

Metsä ja puu ovat Keiteleen erikoisalaa.

Kunnassa on myös runsaasti mahdollisuuksia yrittämiseen. Keiteleellä yrittäjyys on kunniassa ja kunta on palkit-

PEKKA HORTTANAINEN

tu useita kertoja yrittäjäystävällisyydestään. Perheille kunta tarjoaa hienot puitteet asumiseen ja harrastamiseen luonnonläheisessä järvien ympäröimässä kunnassa. Ympäröivän kauniin luonnon lisäksi kunnan liikuntatilat, kirjastopalvelut, kansalaisopisto ja erilaiset harrasteryhmät tarjoavat runsaasti tekemistä vapaaajalle.

Elinkeinoasiamies Keitele


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 21

Kunnalla on iso rooli toimivan arjen luomisessa Aurinko on paistanut viime vuosina Ylä-Savon teollisuudelle. Viimeisempien Pohjois-Savon liiton analyysien mukaan olemme viennissä maakunnan kärkeä. Erityisesti metallista on muokattu menestystuotteita, jotka ovat käyneet hienosti kaupaksi niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Seutukunnan kärkiyritykset ovat osoittaneet, että laatuun, toimitusvarmuuteen ja luotettavaan huoltoon satsaamalla voi Suomesta käsin pärjätä hienosti kivikovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Täällä asuvat ihmiset ovat lopulta aika tyytyväisiä elinympäristöönsä. On hyvä pysähtyä katsomaan millainen osaamisen verkosto alueellemme on muodostunut. Yritysten tarpeet ovat luoneet uusia verkostoyrityksiä, jotka ovat kovien laatu- ja toimitusvaatimusten kautta hioutuneet huippuyrityksiksi. Oppilaitosten päivittäinen läsnäolo yritysten arjessa on nykyään ihan tavallista ja kunnat, TE-palvelut sekä erilaiset hankkeet koettavat auttaa yrityksiä kasvussa ja

osaajien löytämisessä parhaansa mukaan. Ylä-Savon ammattiopiston toiminta Vieremän yrityskumppanuuskylän sydämessä on malliesimerkki ammatillisen koulutuksen ketterästä kehittymisestä. Koulutus on myös kiinteä osa tuotekehitystä. Tulevaisuuden koneet kouluttavat käyttäjäänsä jatkuvasti taloudellisempiin, tehokkaampiin ja turvallisempiin toimintatapoihin.

Hyvä teollinen toimintaympäristö sisältää puitteet työntekijöiden sujuvalle arjelle. Siinä on kunnalla iso rooli. Työmatkaliikennekokeilu Iisalmen ja Vieremän välillä ja mahdollinen yhteiskouluhanke bendelöintireitille ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kunnat voivat auttaa yritysten työntekijöitä viihtymään ja pysymään Ylä-Savossa. Väkimäärän vähenemistä on taivasteltu ja ihmetelty ihan syystäkin, mutta on hyvä pitää mielessä myös se, että täällä asuvat ihmiset ovat lopulta aika tyytyväisiä elinympäristöönsä. Maatalous ja metalli- ja teknologiateollisuus ovat edelleen ne tukijalat, joiden varaan Vieremä voi tulevaisuuttaan luottavaisena rakentaa. MIKA SUOMALAINEN Kunnanjohtaja Vieremä

Rohkeana rintamana kansainvälistymään! Ylä-Savossa on osaamista, ammattitaitoa ja tahtoa menestyä. Yläsavolainen vahva vientitoiminta heijastaa koko alueen elinvoimaisuuteen työllistäen välittömästi ja välillisesti. Jotta rohkeita, kielitaitoisia osaajia riittäisi yritysten tarpeisiin, on siitä oppilaitosten koulutuksellisesti huolehdittava ja herkällä korvalla kuunneltava elinkeinoelämän tarpeita.

Pielavesi on kansainvälisen nuorisotyön edelläkävijä. Pielaveden lukiossa on tehty EU:n nuorisotyötä jo 20 vuoden ajan. Meillä kasvaa kansainvälisiä, rohkeita ja avarakatseisia nuoria.

Eurooppa-kurssi on lukiomme suosituin kurssi. Yhteistyömaitamme ovat muun muassa Englanti, Kreikka, Saksa, Puola, Espanja, Ruotsi, Romania, Tanska ja Liettua. Menestyvä Ylä-Savo tarvitsee rohkeita ja ammattitaitoisia osaajia. Alueella on tärkeää huolehtia laadukkaasta koulutuksesta. Me täällä Pielavedellä annamme nuorillemme parhaan mahdollisen kasvualustan elämänpoluille ja kansainvälisenkin työelämän vaatimuksiin.

VILMA KRÖGER Kunnanjohtaja Pielavesi

Sujuva arki on tärkeä tavoite

Hyvään elämään ja sujuvaan arkeen kuuluu myös vahva yhteisöllisyys.

Sonkajärvellä tavoitteena on sujuva arki. Kuntalaisten päivittäin tarvitsemat palvelut ovat kattavat ja vaivattomasti saavutettavissa. Päivähoito, koulut, lukio, kirjastot, kansalaisopisto ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet kuuluvat hyvään arkeen samoin kuin toimivat terveyspalvelut. Sujuvaan arkeen kuuluu myös väljä ja edullinen asuminen.

erityisen vahvaa. Sujuva arki on erittäin tärkeää myös yritysten toimintaedellytysten kannalta. Hyvään elämään ja sujuvaan arkeen kuuluu myös vahva yhteisöllisyys, mikä on Ylä-Savoon kuuluva perinne. Yhteistyö, yhteisöllisyys ja vastuullisuus ovat Ylä-Savon vahvuuksia myös tulevaisuuden haasteissa.

Yrittäjyys on monipuolista ja maaseutuyritystoiminta

Kunnanjohtaja Sonkajärvi

SIMO MÄKINEN

Valmis kasvualusta houkuttelee yrittäjäksi Iisalmen seudulle Iisalmen seutu tarjoaa yrittäjälle, investoijalle ja alihankkijalle erinomaiset mahdollisuudet kasvuun ihmeentekijöiden ilmapiirissä, puun ja raudan menestysketjussa. Yrittäjän ei tarvitse aloittaa kääntämällä kiviä pellosta, sillä meillä on valmiiksi vahva perusinfra, osaavia ihmisiä ja asiantuntevat matalan kynnyksen palvelut yrityksille. Tunnustuksena määrätietoisesta elinkeinopolitiikastamme ja yrittäjyyden edistämisestä Savon Yrittäjät ja PohjoisSavon liitto valitsivat Iisalmen alkuvuodesta 2019 Pohjois-Savon yritysystävällisimmäksi kunnaksi. Meille perustetaankin vuosittain noin 80

yritystä, jotka solahtavat sujuvasti vahvoihin yritysverkostoihimme.

Kansainvälisesti merkittävien vientiyritysten ja työpaikkojen keskittymänä näytämme esimerkkiä Suomen seutukaupunkien kärjessä. Visionamme on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki 2030. Yritysten liikevaihdon kasvu Iisalmen seudulla on muuta maata parempaa - 10 vuoden keskiarvo 3,4 prosenttia vuodessa, koko maassa 2,5 prosenttia. Alueellamme toimivien yritysten tulevaisuususkosta ja vahvasta kasvusta kertovat useat investoinnit, kuten Normetin ja Genelecin tehtaiden laajennukset sekä Olvin mittavat panostuk-

Yrittäjän ei tarvitse aloittaa kääntämällä kiviä pellosta. set alkoholittomien juomien tuotantoon Iisalmessa. Motonetin Iisalmen tavaratalon tuleva avautuminen kertoo myös kaupallisesta vetovoimasta – onhan Iisalmi liki 60 000 kuluttajan asiointikeskus.

Emme odota ihmeitä. Teemme niitä. JARMO RONKAINEN Kaupunginjohtaja Iisalmi

Lapinlahti on hyvä kumppani yrityksilleen

Alueella on tärkeää huolehtia laadukkaasta koulutuksesta.

Lapinlahti on elinvoimainen kunta, jossa talous on tasapainossa. Vahvuuksiamme ovat maaseutumaisuus, kulttuuri ja liikunta. Kannustamme toisiamme omatoimisuuteen sekä yhdessä tekemiseen, ja meillä tulevaisuus nähdään valoisana. Tulevina vuosina Lapinlahdella panostetaan voimakkaasti muun muassa lasten ja nuorten palveluihin, kun Matin- ja Liisan koulukeskus uudistetaan perusteellisesti. Mittavalla investoinnilla kunta haluaa turvata ajanmukaisen, terveellisen ja

Meillä on monta hienoa yritystä ja yrittäjää. liikunnallisilta puitteiltaan ainutlaatuisen oppimisympäristön nuorisollemme.

Lapinlahdella yrittäjämyönteisyys ja kestävä kehitys näkyvät päätöksenteossa läpi organisaation. Yrityksemme tarjoavat

työpaikkoja muun muassa elintarvike-, puunjalostus- ja metalliteollisuudessa, maaja metsätaloudessa, koneja rakennussuunnittelussa sekä palvelualoilla. Meillä on monta hienoa yritystä ja yrittäjää. Jos Sinulla, Perheelläsi tai Yritykselläsi on haussa elinympäristö, jossa on moni asia kohdallaan, pidä Lapinlahti mielessä.

JANNE AIRAKSINEN Kunnanjohtaja Lapinlahti


22 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Automaatio on tehtaalla pitkälle vietyä. Ajan mukana pysyminen on yksi yrityksen tärkeimmistä arvoista.

Vahva kehitystyö jatkuu osana Hanzaa Yrityskaupan myötä kansainvälistyminen vauhdittui.

YRITYS Tarja Tikkanen

Toolfacin Iisalmen johdossa iloitaan tällä hetkellä monestakin asiasta. Yrityskauppa toteutui alkuvuodesta ja Toolfac Oy on nyt osa ruotsalaista pörssiyhtiö Hanza Holding AB:ta. Liiketoiminnan myynti oli Toolfacin toimitusjohtajana toimineen Pekka Koposen mukaan ollut suunnitelmissa jo jonkin aikaa. Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. – Yrityksen kehityskaari on ollut vahvaa ja sellaisena se jatkuukin, Koponen sanoo. Luvassa on jo aiemmin suunniteltujen investointien toteutuksia. Tuotannollekin tarvitaan lisätilaa – sitä raivataan nykyiseen tehdasrakennukseen siirtämällä muun muassa varasto ja kokoonpano vuokratiloihin. Yksi konsernin tuomista

eduista on, että kansainvälistymiselle on entistä paremmat mahdollisuudet. – Kahdeksan kuukauden aikana on ollut jo useita uusia kansainvälisiä kontakteja. Meillä on myös hyväksi havaittuja käytäntöjä ja annettavaa kansainväliselle yritykselle, Pekka Koponen sanoo.

Henkilöstöja yrityskulttuurin muuttaminen on ollut yksi isoimmista haasteista.

Ajan mukana pysyminen on ollut kantava arvo aina. Investointeja on tehty aiemmin pienen- ja keskisuuren yrityksen kastissa – nyt ison yhtiön osana. – Tuotteistot ja asiakkuudet muuttuvat, työtavat muuttuvat, ja myös yrityskulttuurin pitää pystyä muuttumaan, tehtaanjohtaja Juhani Niiranen kiteyttää. Kehityskaari sitten 1970-luvun Atlas Copco Toolsin aikojen on monivaiheinen. – Silloin toiminta perustui yhden asiakkuuden ja tuotteiston varaan. Liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroina ja henkilöstöä noin 30, Nii-

ranen kertaa. Vuonna 1988 omistajapohja muuttui, kun Atlas Copco lopetti tehtaan ja paikalliset työntekijät jatkoivat tehdasta Oy Toolfac AB nimellä. – Yrityksestä tuli Atlas Copcon sopimusvalmistaja, mutta samalla se mahdollisti etsimään myös muita asiakkuuksia. Tuotteisto laajeni huomattavasti, mutta ydintekeminen, tarkkojen hienomekaanisten komponenttien osaaminen säilyi, laajeni vain eri tyyppisiin sovelluksiin.

Kun yrityksestä tuli vuonna 2000 Toolfac Oy, tehtaalla


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 23

TARJA TIKKANEN

KEHITÄ ITSEÄSI TYÖVOIMAKOULUTUKSELLA! Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksella alan taitajaksi Koulutuksessa suoritat kone- ja tuotantotekniikan tutkinnon. Hae mukaan koulutusnumerolla 683517. Koulutukseen on jatkuva haku.

Kone- ja tuotantotekniikan jatko- ja täydennyskoulutuksella alan mestariksi Koulutuksessa päivität kone- ja tuotantotekniikan osaamistasi. Hae mukaan koulutusnumerolla 683811. Koulutukseen on jatkuva haku.

Sinustako talonrakennusalan ammattilainen? Koulutuksessa suoritat rakennusalan perustutkinnon tai talonrakennusalan ammattitutkinnon tai päivität osaamistasi. Hae mukaan koulutusnumerolla 683387. Koulutukseen on jatkuva haku.

Kouluttaudu maatalousalan osaajaksi Koulutuksessa saat valmiudet toimia maatalouslomittajana tai tilatyöntekijänä. Hae mukaan koulutusnumerolla 684504. Koulutukseen on jatkuva haku.

Löydä oma polkusi Ovi opintoihin -koulutuksessa Koulutuksessa vahvistat opiskelutaitojasi ja löydät itseäsi kiinnostavan alan. Hae mukaan viimeistään 24.11.2019 koulutusnumerolla 687892. Koulutus järjestetään Iisalmessa 9.12.2019 alkaen.

Kouluttaudu taitavaksi putkiasentajaksi Kouluttaudu osaavaksi putkiasentajaksi. Hae mukaan viimeistään 31.12.2019 koulutusnumerolla 688367. Koulutus järjestetään Iisalmessa 7.1.2020 alkaen.

Yritysten kehittämispalvelut antavat Robotiikan uusinta uutta Iisalmen yksikön johtaja Juhani Niirasen taustalla tehdassalissa.

päätettiin keskittyä kumppanuustoimintaan. – Veimme tiettyjen ydinasiakkaiden kanssa yhteistyötä entistä syvemmälle, Juhani Niiranen kertoo. Strategia kannatti. Vuonna 2008 yrityksen liikevaihto oli enemmän kuin tuplaantunut parissa vuodessa 4,5 miljoonaan ja henkilöstö kasvanut 35:stä vajaaseen 60:een. Ennen Hanza-kauppoja vuonna 2018 liikevaihto oli jo kivunnut 7,7 miljoonaan. Henkilöstöä oli 54. Konsernin myötä Iisalmen yksikön työntekijät ovat osa parin tuhannen työntekijän joukkoa ja liikevaihdoksi ynnätään nyt koko konsernin noin 200 miljoonaa. Muutos on vaatinut paikallisesti myös opettelua ja sopeutumista, mutta siinä on johdon mukaan onnistuttu hyvin.

Hyvän kehityksen taustalla on paljon panostusta. –Tulosta on viime vuosina saatu aikaan automaation

avulla, muuttamalla yrityskulttuuria ja jatkuvalla koulutuksella, Juhani Niiranen summaa. Käytännössä se on tarkoittanut vanhojen tehottomien toimintamallien karistamista. – Henkilöstö- ja yrityskulttuurin muuttaminen on ollut yksi isoimmista haasteista ja samalla isoimpia edistysaskeleista viime vuosina, Niiranen sanoo. – Osaajille ja eteenpäin

pyrkiville ihmisille meillä on ollut viime aikoina kysyntää ja onneksemme sellaisia olemme onnistuneet rekrytoimaan. Metalliala ei monen digiosaajan mielessä ehkä ole se ensimmäisenä mieleen tuleva, mutta automaatio mahdollistaa hyvinkin pitkälle viedyn suunnittelun ja antaa haasteita tietotekniikan ammattilaisille, Juhani Niiranen kertoo.

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Yritys Hanza Toolfac Oy ■ Iisalmelainen Toolfac

Oy myi liiketoimintansa ruotsalaiselle pörssiyhtiö Hanza Groupille vuoden 2019 helmikuussa. ■ Iisalmen tehdas jatkoi omana yksikkönään. ■ Hanza on noin 10-vuotias yritys, joka kasvanut teollisuudella yleistyneellä konseptilla,

ulkoistamalla tuotantoaan sopimusvalmistajille, jotka ovat erikoistuneet tekemään tietyn teolliseen työvaiheen. ■ Iisalmen yksikkö on erikoistunut korkean paineen komponentteihin, esimerkiksi hydrauliikan kytkentälaitteisiin ja koneistukseen.

Ota yhteyttä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Jari Vitikainen 02950 26644


24 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Alueen puolesta puhuminen kannattaa

FUTURE SAVO

Mari Holopainen aloitti Future Savon uutena projektijohtajana. HANKE Tarja Tikkanen

Iisalmen kauppahallin perinteikkäästä ja kotoisasta miljööstä löytyy kolmen uutteran hankeihmisen valoisa toimipiste. Future Savon projektipäällikkö Jukka Vattukallio ja projektityöntekijä Henri Huttunen ovatkin jo tuttuja kasvoja Ylä-Savon korkeuksilla. Projektijohtaja Mari Holopainen liittyi uutena joukkoon syyskuun alkupäivinä.

Niin hankkeen Iisalmen toimipisteen kuin koko Future Savon organisaationkin yhteinen tavoite on kirkas – alueen vetovoiman kehittäminen ja yritysten työvoiman saatavuuden turvaaminen. Visio on, että tulevaisuuden Savo nähdään kiinnostavana toimintaympäristönä kaikille. Tuore projektijohtaja Mari Holopainen on ottanut tehtävän innostuneena vastaan. – Olen itse Ylä-Savosta, Sonkajärveltä lähtöisin ja paluumuuttaja. Koen alueen puolesta puhumisen ihan sydämen asiana, Holopainen sanoo. Hän tuli tehtävään toimittuaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa projektipäällikön tehtävissä, jossa erilaiset kehityshankkeet ehtivät yli kymmenen vuoden pestin aikana tulla tutuiksi. Hänellä on tuntumaa myös Lapin seutuun, sillä hän opiskeli Lapin yliopistossa ja suoritti maisterin tutkintonsa perehtyen matkailututkimukseen ja markkinointiin. Hallussa on myös Kulttuurituottajan amk-tutkinto.

Ylä-Savossa on hyviä menestyviä yrityksiä ja seudun maine on kiirinyt kauas koko valtakunnassa. – Mielellään samaa viestiä kuulisi monesta suusta. Ylipäätään kaupunkien ja kuntien on tärkeää viedä vahvasti positiivista viestiä eteenpäin. Kulttuurilähettiläiden tehtävää voivat tehdä ihan tavalliset ihmisetkin, Holopainen sanoo. Future Savon kaltaisen hankkeen mahdollisuudet saada aikaan konkreettistakin tulosta ovat niin Mari Holopaisen kuin Jukka Vattukallion mielestä hyvät. – Voi iloita siitä, että hankkeelle on annettu hyvät resurssit ja toimintamahdollisuudet ja joukossa on todella tekevää porukkaa, Holopainen sanoo. Lukuisten toimenpiteiden joukossa tuoreimpiin kuuluu kysely, jossa selviteltiin yritysten halukkuutta ja mahdollisuuksia kansainvälisten osaajien rekrytointiin. Vastauksia saatiin 174 yritykseltä kaikista hankealueen kunnista. Yrityksistä 75 prosenttia oli paraikaa ylipäätään rekrytoimassa väkeä. – Noin 39 prosentilla vastaajista oli myönteinen suhtautuminen kansainväliseen rekrytointiin, mitä voi pitää hyvänä tilan-

Kulttuurilähettiläiden tehtävää voivat tehdä ihan tavalliset ihmisetkin.

teena, Jukka Vattukallio sanoo.

Eniten ulkomaisia työntekijöitä haluttaisiin teollisuudessa, mutta myös asiantuntija- ja sosiaalipalveluissa sekä rakentamisessa – näillä aloilla ylipäätään pula työntekijöistä on pahinta. Noin 18 prosentilla yrityksistä oli jo ulkomaisia työntekijöitä. Enimmäkseen he tulivat Virosta, osa myös muualta Euroopasta. Rekrykanavana TE-palvelut erottui ykkösenä – erityisesti sen EURES-palvelu. Kyse on maksuttomasta verkkopalvelusta, joka on nimenomaan luotu kansainvälisen rekrytoinnin käyttöön. Palkkaamista eniten jarruttavana tekijänä yritykset kokevat kieliongelman. – Hyvänä asiana vastauksista välittyi se, että suurimmassa osassa koettiin ulkomainen henkilö osaavana ja hyvin työhönsä sitoutuneena työntekijänä, Vattukallio kertoo. Jarruttavana asiana yritykset kokevat liian byrokratian. Kyselyn pohjalta on suunnitteilla erilaisia toimenpiteitä ja yhteistyötä tehdään myös muiden samaan maaliin pelaavien, kuten Kuopion kauppakamarin Rajaton Ylä-Savo -hankkeen kanssa. Joulu-tammikuussa toteutetaan kesätyökampanja, johon toivotaan runsaasti pohjoissavolaisia yrityksiä mukaan. Yhteyttä voi ottaa suoraan sähköpostitse Mari Holopaiseen mari.holopainen@ iisalmi.fi tai Jukka Vattukallioon jukka.vattukallio@ iisalmi.fi.

Mikä hanke? Future Savo ■ Maakunnallinen

kehittämis- ja vetovoimahanke. ■ Jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. ■ Budjetti noin 2,1 miljoonaa euroa. ■ Hallinnoija ja päätoteuttaja on Iisalmen kaupunki. Osatoteuttajia ovat Kuopion kaupunki, Kehitysyhtiö Savo Grow Oy sekä Navitas Kehitys Oy. ■ Rahoittajia PohjoisSavon liitto, Euroopan aluekehitysrahasto

(EAKR), valtio ja alueen kunnat. ■ Tavoitteena edistää Pohjois-Savon vetovoimaa monipuolisesti, varmistaa että yrityksillä on jatkossakin osaavaa työvoimaa. ■ Lukuisia toimenpiteitä, kuten osaavan työvoiman haku, rekryhaut ulkomailta, Welcome to Savo -konseptin rakentaminen, puoliso- ja piilotyöpaikkojen näkyväksi tekeminen.


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 25

TARJA TIKKANEN

Lapp Connecto - Connecting Devices Lapp Connecto Oy valmistaa monimuotoisia, vaativia johdinsarjoja ja ohjauspaneeleita mm. pyörillä liikkuviin ajoneuvoihin ja raskaaseen kalustoon. Tehtaamme Vieremällä palvelee monipuolisesti paikallisia yrityksiä ja tarjoaa mielenkiintoisia työtehtäviä osaajille. Olemme osa kansainvälistä LAPP Groupia, joka on yksi maailman johtavista koneenrakennuksen kaapeleiden valmistajista. Tutustu meihin osoitteessa www.lappconnecto.fi.

Future Savon Iisalmen tiimin projektipäällikkö Jukka Vattukallion ja uuden projektijohtaja Mari Holopaisen työpiste löytyy Iisalmen kauppahallista.


26 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Iisalmen Normet on jo tuttu talo kuopiolaiselle Nils Ohenojalle.

Nilsillä on tähtäimessä toiveammatti Nils Ohenoja halusi yhdistää kaupalliset opinnot teknologia-alaan. Normetilta löytyi antoisa harjoittelupesti.

KOULUTUS Tarja Tikkanen

– Se on tiimityötä, jossa jokainen vastaa itsenäisesti omasta tehtäväkentästään. Työskentelemme avokonttorissa, mutta tunnelma on suomalaisittain rauhallinen. Tukea ja neuvoja saa toisilta aina, kun siihen on tarvetta. Paljon olen alasta oppinut tänä aikana ja saanut itsevarmuutta tekemiseeni. Näin kuvailee kuopiolainen Nils Ohenoja työharjoitteluaan Iisalmen Normetin tehtaalla.

Ohenoja on Savonia-ammattikorkeakoulun Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelman kautta löytämässä tien unelmiensa ammattiin. Normetilla hän suoritti tutkintoon vaadittavan viiden kuukauden harjoittelunsa ja tuli viimeistään sen aikana vakuuttuneeksi, että tehtävä kansainvälisillä markkinoilla operoivan yrityksen myynnissä

Olin aiemmin hankkinut tietoa, taitoa ja kokemusta teknologiaalasta. on juuri sitä mitä hän toivoikin.

Nils Ohenoja on lähtöisin Savonlinnasta, ja hän päätyi alun perin Kuopioon opiskelemaan kaupallista alaa. Hän valmistui Savoniasta tradenomiksi vuonna 2015 ja työllistyi jo ennen opiskelujen alkua myyntitehtäviin. – Olin aiemmin hankkinut tietoa, taitoa ja kokemusta teknologia-alasta, mutta virallinen insinööritason pätevyys puuttui, Ohenoja kertoo nykyisen opiskelunsa taustoista. Tutkinnon suorittamisen ohjeaika on neljä vuotta,


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 27

TARJA TIKKANEN

Tehot irti tiimityöstä CDIO:ssa syvennetään nyt kansainvälistä yhteistyötä. KOULUTUS

Tutkinto-ohjelma Mechanical Engineering ■ Tutkintonimike:

Bachelor of Engineering. ■ Kouluttaa osaajia korkean teknologian yrityksiin, kansainvälisten teknologiaprojektien johto- ja asiantuntijatehtäviin. ■ Tutkinto-ohjelmasta valmistuvan insinöörin (amk) tarvitsema teknologiaosaaminen keskittyy konealan tuotesuunnitteluun ja tuotantotekniikkaan. ■ Myös yrityksen liiketoimiman eri osaalueet, kuten projektijohtaminen, hankinnat, toimitusketjut, taloushallinto ja laadunhallinta sekä myynti ovat osa opintoja. ■ Opiskelukielenä englanti.

mutta Ohenojalla on tavoitteena valmistua huomattavasti nopeammin. – Opiskelu kahden pienen lapsen isänä on tarkoittanut sitä, että ajankäyttö on ollut tehokasta. Motivaatio opiskella ylipäätään on ollut korkealla.

– Normetilla työtehtäväni onkin ollut Keski-Euroopan saksankielisten maiden kanssa käytävä varaosien business to business -kauppa, Global Sells Support Coordinator -työnimikkeellä harjoittelun suorittanut Ohenoja kertoo.

Opintokokonaisuudet ovat sisällöiltään vastanneet hyvin odotuksia. – Koneinsinööritaitojen ohella tutkinto-ohjelmassa saa hyvän perehdytyksen alan johto- ja hallintotehtäviin, Nils Ohenoja kertoo. Opiskelukin käydään englanniksi, koska kielitaito kuuluu alan perusedellytyksiin. Ohenojan äiti on saksalaissyntyinen, joten saksankielikin on hänellä hyvin hallussa.

– Etsiessäni harjoittelupaikkaa ajatuksissani oli juuri Normetin kaltainen yritys, eli etsin isompaa kansainvälistä yritystä, Nils Ohenoja sanoo. Nuori perhe on asettumassa Kuopioon pysyvästi, eikä muuttosuunnitelmia Iisalmeen ainakaan toistaiseksi ole. – Työmatkaa on tunti suuntaansa, mutta ei se monille muillekaan ole matka eikä mikään, Ohenoja sanoo.

Tarja Tikkanen

Insinöörin ammatin tätä päivää on, että töissä on osattava käyttää teoriatietoa luovasti. On oltava valmiudet hakea itsenäisesti uutta tietoa ja osattava soveltaa sitä käytäntöön. – Insinööri ei ole enää se yksin pakertava, vaan töitä tehdään tiiminä ja usein monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa, lehtori Tatu Westerholm Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo. On myös hallittava se insinöörien kieli, jota ymmärtävät alan ammattilaiset muuallakin kuin Suomessa.

Edellä mainittuja ominaisuuksia ja paljon muutakin silmällä pitäen, Savonian teknisen alan osastot ovat mukana kansainvälisessä projektioppimisen CDIO (Conceive Design Implement Operate) -yhteisössä. Tänä vuonna yhteisössä on mukana jo 200 korkeakoulua eri puolilla maailmaa. Westerholm toimii Savoniassa CDIO-yhdyshenkilönä. Kyse on vuonna 2004 perustetusta yhteisöstä, jonka alulle panijoina toimivat alan huippuyliopistot muun muassa Ruotsista ja Amerikasta. Yhteisön jäseniksi haetaan ja mukaan pääsee tietyin kriteerein. Tekniikan alan opinnoissa projektioppimista on toteutettu periaatteessa aiemminkin. Muun muassa opinnäytetyöt on tyypillisesti tehty yhteistyössä yritysten kanssa. – CDIO tarjoaa ennen kaikkea standardoidut opetusmenetelmät ja yhteisiä sääntöjä, sekä välineet tiedon välittämiseen, Westerholm kertoo.

orientaatioprojektin ryhmissä – ideoivat, suunnittelevat ja rakentavat pienen teknisen laitteen. Opitaan samalla teorian yhdistämistä käytäntöön ja tiimityöskentelyä. Toisen vuoden projektissa tekniikan ala tuodaan yhteen muiden alojen kanssa. Opiskelijoista muodostetaan moniammatillisia ryhmiä. Aiheet tulevat alueen yrityksistä ja opiskelijat toteuttavat niitä prototyyppeihin asti.

Siinä opitaan myös, miten projektit vedetään läpi aina suunnitelmista rahoitukseen ja aikataulutukseen. – Siinä opitaan myös, miten projektit ylipäätään vedetään läpi aina suunnitelmista rahoitukseen ja aikataulutukseen.

CDIO-yhteisössä tutkitaan paraikaa muun muassa kansainvälisen yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia. – Nyt katsotaan, miten näin isoa yhteisöä voidaan parhaiten hyödyntää, Tatu Westerholm sanoo.

Teollisuusyritysten ja -hankkeiden markkinointipalveluja jo 20 vuotta digitaaliseen ja painettuun mediaan.

taina.karvonen@mainospolku.fi | mainospolku.fi | /mainospolku

taina.karvonen@mainospolku.fi |

Loggo Oy Pitkälahdenkatu 5 74120 Iisalmi puh. 045 322 4111 www.loggo.fi info@loggo.fi

Haemme osaavaan KARSTEEL OY joukkoomme Metalliteollisuuden

koneistajia alihankintaa.

Ahertajantie 2, Vieremä P. 050 355 4747

Teemme teollisuuden www.karsteel.fi kunnossapitoa ja koneistus- ja asennuspalveluja HITSAAJIA nykyaikaisissa tiloissa Teemme teollisuuden kunnossapitoa ja koneistus- ja asennuspalveluja Parkatilla. nykyaikaisissa tiloissa Parkatilla. www.rp-teollisuuspalvelu.fi

Puh. 0400 167 851, Energiakuja 1, Iisalmi

Tilitoimisto

Konesuunnittelu

Satu Rönkkö Veijo Rönkkö 050 592 4939 050 384 8585 www.finnomec.fi

Projektioppisen mukaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijat toteuttavat

Töitä tehdään tiiminä ja usein monien eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

/mainospolku

Ohutlevyosaamisen uusinta teknologiaa Kilpivirrantie 7, 74120 Iisalmi • Puh. 017 832 31 • isvet.fi


28 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus TARJA TIKKANEN

Toimitusjohtaja Jani Kortelainen ja Iisalmen yksikön tehtaanjohtaja Harri Niskanen käyvät läpi työlistaa. Taustalla Komen kärkituotteita.

Rohkeilla askelilla eteenpäin Kome Oy on kasvanut voimakkaasti. Iisalmessakin on tehty isoja investointeja.

YRITYS Tarja Tikkanen

Komen tehdas Iisalmen Parkatin teollisuusalueen sydämessä on yksi yhtiön hyvässä vauhdissa olevasta neljästä tehdasyksiköstä. Se on myös Haapajärven emätehtaan jälkeen toiseksi suurin. Koko yhtiössä vietetään tänä vuonna 35-vuotisjuhlavuotta ja Iisalmen tehdaskin täyttää jo viisitoista vuotta. Kansainväliset markkinat vetävät hyvin. Tärkeimpänä markkina-alueena ovat Skandinavia ja Venäjä.

Haapajärvelle aikoinaan perustettu tehdas on maan johtaviin kuuluva kuormaautojen perävaunujen päällirakenteiden valmistaja. – Viimeiset kymmenen

vuotta on ollut vahvan kasvun aikaa, toimitusjohtaja Jani Kortelainen kertoo. Yrityskauppojen myötä Kome kasvoi Mikkeliin ja Rautalammille. Mikkeliin on nyt keskitetty komposiittikorien valmistus ja Rautalammin yksikköön niiden loppukokoopano sekä erikoisajoneuvojen valmistus. Komposiittivalmistusta Kortelainen luonnehtii yhtiön ”kruununjalokiveksi”. – Kyse on innovaatiosta, jota olemme kehittäneet ainoana maailmassa. Komposiittitekniikka tarkoittaa valmistustapaa, jolla pystytään luomaan yhtenäinen, saumaton korikokonaisuus. – Siinä toteutuvat myös yrityksen muidenkin tuotteiden valmistuksessa tärkeänä pitämät vihreät arvot, polttoainetaloudellisuus ja

kestävyys, Jani Kortelainen sanoo.

Rautalammin koritehdas toimii vaativien korirakenteiden ja alustojen liitosyksikkönä. Tehtaassa on erikoistuttu hake- ja turveajoneuvojen perävaunujen korivalmistukseen. – Eksoottisimpana tehdas valmistaa eläinkuljetusajoneuvoja, jotka lienevät maailman ensimmäiset komposiittitekniikalla valmistetut. Komposiitti on hyvä eriste, mikä luo eläimille hyvät olosuhteet niin kesä- kuin talvikeleissä. Iisalmen tehdas jatkaa aikanaan edeltäjäyritys RKP:n luomaa suuntaa eli tehtaassa keskitytään sora- ja hiekkateiden kuljetuskalustoon. Haapajärvelle on keskitetty puutavaran kuljetusajo-


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 29

HETI VAPAANA IISALMESSA: TEOLLISUUSKUJA 4: Tuotantotiloja n. 300 m2 + toimisto-/myymälätilaa 300 m2 PITKÄLAHDENKATU 5: Tuotanto- ja varastotilaa 275 m² + 360 m² RIISTAKATU 5: Erikokoisia toimistotiloja 10 – 50 m², useampia huoneita. Tuotanto- /varastotila n. 160m²

Iisalmen tehtaalla kaikki työt hitsauksesta alkaen on järjestelty uudelleen entistä sujuvammiksi. Siisti ja rauhallinen tehdasympäristö luo hyvät puitteet tehokkaalle tuotannolle.

KATSO LISÄTIETOJA HTTPS://IISALMI.TOIMITILAPALVELUT.FI OTA YHTEYTTÄ! Toimitusjohtaja Terho Savolainen | terho.savolainen@iisalmi.fi | puh. 040 630 5328

VAHVA VAHVA OSA OSA

SUUREMPAA SUUREMPAA Sähkötie 2, 73100 Lapinlahti Sähkötie 2, 73100 Lapinlahti www.lapinlahdenkoneistus.fi www.lapinlahdenkoneistus.fi

Uunituore sorayhdistelmä valmiina lähtöön asiakkaalle. Asentaja Väinö Leinonen ja tehtaanjohtaja Harri Niskanen ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Asentajan työhön päällirakenteiden tekniikka antaa monipuolista haastetta.

Tuotantolinjan periaatteita on uudistettu radikaalisti. Yritys Kome Oy ■ Yrityksen perusti

edesmennyt Kari Saarnio Haapajärvelle. ■ Noin 90 työntekijää 4 tehtaan yrityksessä. Iisalmessa 28 henkeä. ■ Liikevaihto pyörii noin 12 miljoonassa eurossa. ■ Tehtaat Haapajärvellä, Iisalmessa, Mikkelissä ja Rautalammilla.

neuvojen sekä biomassan kuljetuksen perävaunujen runkovalmistus. Yhtiössä on Jani Kortelaisen mukaan perinteisesti uskallettu ottaa rohkeita askeleita. Kotimaisuusaste on vihreiden arvojen ohella nostettu korkealle. Kotimaisuudesta kertoo Komelle hiljan myönnetty avainlippusymbolikin.

– Yritys on alusta asti profiloitunut innovatiiviseksi ja uutta luovaksi. Asiakkaiden tarpeita on aina kuunneltu tarkalla korvalla. Kestävistä innovaatioista hyvä esimerkki on muun muassa RKP:n jo 1980-luvulla luoma automaattikasetointijärjestelmä. – Se on tänäkin päivänä alalla vallitseva, ja kaiketi eniten kopioitu järjestelmä sorapuolen ajoneuvoissa,

Jani Kortelainen kertoo. Innovatiivisuudesta kertoo myös uudenlainen periaate konstruktioiden valmistuksessa. – On vähennetty hitsauksen määrää, kevennetty lavaosia uusia materiaaleja käyttäen.

Vahvasta kehityksestä kertoo myös yrityksen historian suurin laajennus Haapajärven tehtaalla samoin kuin Iisalmen tehtaallakin käynnissä olevat uudistukset. – Tuotantolinjan periaatteita on uudistettu radikaalisti. Tehtaalla on myös investoitu isosti tehdasrakennuksen kasvojen pesemiseen niin ulkoa kuin sisältäkin. Uudet tuotantojärjestelmät näkyvät tehdassalissa, jossa työt on vaiheistettu pienempiin osiin ja työvaiheisiin.

Kasvu jatkuu Vieremällä! Haemme säännöllisesti

KONEISTAJIA SÄRMÄÄJIÄ KONEOPERAATTOREITA VARASTOHENKILÖKUNTAA Lue lisää nettisivuiltamme!

www.htlaser.fi


30 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

SähkÜsuunnittelu: Teollisuuden kiinteistÜt ja linjastot Automaatioratkaisut: Teollisuuden linjastot ja koneet SähkÜ- ja automaatiopalvelut: Teollisuuden kunnossapito ja validointi Teollisuuskatu 15, IISALMI 050 361 6924 tehdaspalvelu@tehdaspalvelu.fi

 Kotimaiset tyĂśasut | www.varpuke.fi

iisalmensanomat.fi

Matkustamista riittää kansainvälisessä yhtiÜssä. Espoossa vaikuttava toimitusjohtaja Matti Roth vierailee säännÜllisesti myÜs Ylä-Savossa ja Kiuruveden tehtaalla.

Teräksinen kumppanisi!

Levytie 6, 74510 IISALMI • Puh. 010 583 6000 www.timaco.fi

Kiuruveden mallilla niin Kiinassa kuin Puolassa Fibox Tested Systems Oy:n Kiuruveden tehdas vastaa nykyään vaativimpien tuotteiden valmistuksesta.

YRITYS Tarja Tikkanen

Kun talvipakkasilla laittelet autoasi lämmitystolppaan, saatat olla tekemisissä Fibox Tested Systems Oy:n tuotteen kanssa. Viralliselta nimeltään autolämmityspistorasiat ovat yksi yrityksen merkittävistä kuluvan vuosituhannen aluevaltauksista – ja samalla yksi tavallisen kuluttajan helpoimmin arjessa kohtaamista.

Yrityksen pääasiallisena toimialana on sähkÜteknisten tuotteiden suunnittelu ja valmistus ja asiakaskuntaa ovat pääosin kone- ja laitevalmistajat. Nykyään vahvasti myÜs eri puolilla maailmaa. Voimakkaasti kansainvälistyneen yrityksen tarina alkaa Kiuruvedeltä 1980-luvun lopulta, kun perheyhtiÜ Haloset Team Oy alkoi myydä sähkÜlaitteiden kokoonpanotyÜtä. – Yritys onnistui lÜytämään asiakkaita eri puolilta Suomea vuosien mittaan hyvin, yhtiÜn Espoon toi-


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 31

TARJA TIKKANEN

Puola osoittautui maana hyväksi monestakin syystä. Tuotteilla on isot markkinat Saksassa ja Tanskassa, joten toimitusmatkat ovat kohtuulliset. Myös komponenttien valmistajat ovat lähempänä. – Tosiasia on myös, että tuotantokustannukset ovat Puolassa edullisemmat, Matti Roth sanoo. – Koska kaikki työntekijät ovat Fiboxin henkilökuntaa, voimme taata, että laatu säilyy hyvänä ja toiminta on sovitun mukaista.

Toki kulttuurieroja ja erilaisia työnteon tapoja löytyy. Pikkuhiljaa myös Kiinan markkinat alkoivat kasvaa, kuten monella muullakin alalla viime vuosina. – Perustimme viitisen vuotta sitten tehtaan Sanghaihin. Sieltä kaikki tuotteet toimitetaan kansainvälisille asiakkaillemme, joilla on omaa tuotantoa Kiinassa. Eurooppaan ei sieltä tuoda mitään. – On edullisempaa ja vähäpäästöisempää valmistaa tuotteita lähellä asiakkaita kuin kuljettaa niitä toiselta puolelta maapalloa vaikkapa laivareittejä pitkin, Roth sanoo.

Pääasiallisena markkinaalueena olivat silloin Pohjoismaat ja Saksa, ja sitä ne ovat edelleen. mipisteellä työskentelevä vieremäläislähtöinen toimitusjohtaja Matti Roth kertoo. Tuotteissa käytettiin jo alkuvuosina toisen perheyrityksen, Fibox Oy:n valmistamia sähkölaitteiden koteloita ja muoviosia. 2000-luvun alussa Fiboxissa nähtiin, että sähkökeskuksille oli hyvin kysyntää ja niin syntyivät kaupat. Haloset Team Oy:stä tuli osa yritystä ja nimi muuttui Fibox Tested Systems Oy:ksi.

– Heti alkuun asiakkaita tuli myös ulkomailta Fiboxin myyntiverkostojen kautta. Pääasiallisena markkinaalueena olivat silloin Pohjoismaat ja Saksa, ja sitä ne ovat edelleen, Roth kertoo.

Tuotteille on kaiken aikaa ollut hyvin kysyntää. – Teollisuusyritykset ovat halunneet ulkoistaa sähköjärjestelmien kokoonpanon ja keskittyä enemmän tuotesuunnitteluun ja kokoonpanoon. Vahvan kasvun myötä Kiuruveden tehtaalle palkattiin lisää työvoimaa. Muun muassa juuri autolämmityspistorasioiden valtavan kysynnän myötä tehtaan kapasiteetti joutui tiukille. – Niinpä laajensimme Puolaan Varsovaan ja autolämmistyspistorasioiden valmistus siirrettiin lähes kokonaan sinne.

Kiuruveden tehtaalla aikanaan luotujen ja hyväksi havaittujen tuotantomallien siirtäminen niin Puolaan kuin Kiinaan on sujunut Matti Rothin mukaan moitteetta. –Toki kulttuurieroja ja erilaisia työnteon tapoja löytyy. Suomalaiset ja tässä tapauksessa erityisesti savolaiset vetävät Rothin mukaan pitemmän korren ainakin mitä tulee itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työntekoon.

Säännöt suomalaisen johtamisen valttina Kiinan ja Puolan työntekijät vierailivat Suomen Alihankintamessuilla. ALIHANKINTAMESSUT Emma Heinonen

Terry Tan työskentelee Fibox Tested Systems Oy:n Shanghain tehtaalla Kiinassa. – Joissakin kiinalaisissa yrityksissä säännöt eivät ole tarpeeksi selkeät. Esimerkiksi työnjohtajat kertovat alaisille, mitä pitää tehdä. Suomalaisissa yrityksissä taas kaikki tietävät mitä tehdään, hän pohtii. Kyse on hänen mukaansa siis enemmän ja vähemmän siitä, että työntekijä saa käyttää luovuutta ja vapaata tyyliä.

Tällä hetkellä Tan vastaa sähköjärjestelmien myynnistä kansainvälisille asiakkaille. Hän on työskennellyt Fiboxilla jo 11 vuotta. Sales Engineer oli hänen ensimmäinen tittelinsä aloittaessaan vuonna 2008. Vuosien aikana hän on edennyt yrityksessä erilaisiin työtehtäviin. Tällä hetkellä hän on vastuussa toisesta myyntitiimistä Kiinassa. Shanghain tehtaalla valmistetaan muun muassa ohjauskeskuksia, koteloita ja tehdään laitteiden kokoonpanoa.

–Suomalaiset yritykset ovat melko suosittuja Kiinassa, Tan kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisissa yrityksissä liiketoiminta on usein vakaampaa verrattuna esimerkiksi amerikkalaiseen ja kiinalaiseen liiketoimintaan. – Suomalainen liiketoiminta ei ole niin aggressiivista, vaan se kulkee tasaisesti. Yrityksellä on säännöt siitä, miten liiketoimintaa laajennetaan. Tanin mukaan kiinalaiset yritykset ovat kuitenkin viime aikoina kehittyneet paljon, kun ne ovat oppineet esimerkiksi eurooppalaisilta yrityksiltä. Mateus Mularczykillä on niin ikään pitkä ura ja työkokemus Fiboxilla. Hän aloitti Puolan Varsovan tehtaalla vuonna 2008. Mularczyk on yhdentoista vuoden aikana edennyt varastotyöstä toimistoon ja logistiikan asiantuntijaksi. Tällä hetkellä hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia muun muassa siitä, että asiakkaat saavat tilaukset ajallaan perille. – Olen iloinen siitä, että työskentelen suomalaiselle yritykselle. Meillä on kasvua ja hyvä organisaatio. Saamme aina apua suunnitteli-

joilta, mikä on hyvä asia, Mularczyk iloitsee.

Verratessaan puolalaisia ja suomalaisia työtapoja myös Mularczyk tulee maininneeksi säännöt ja selkeät ohjeet. – Kaikilla on kokemusta työstä ja heillä on säännöt ja vinkit sille, miten tehdään liiketoimintaa. Tämä auttaa paljon työnteossa. Fiboxin Varsovan tehtaan avaintuote on ohjauskeskukset. Valmistukseen kuuluvat myös muun muassa liitäntärasiat ja kotelot.

Olen iloinen siitä, että työskentelen suomalaiselle yritykselle. Fibox Tested Systems Oy:llä on tehtaat Kiuruvedellä, Varsovassa ja Shanghaissa. Niin Puolan tehtaalla työskentelevä Mularczyk kuin Kiinan tehtaalla työskentelevä Tan povaavat yrityksen kasvuun. Shanghain tehtaalla tulevaisuuden tavoitteena on hankkia enemmän paikallisia asiakkaita sekä palkata lisää työntekijöitä ja insinöörejä. EMMA HEINONEN

Globaalissa maailmantaloudessa kaupan tilanteet vaihtelevat, mutta Kiuruvedellä edelleen pääpaikkaansa pitävällä yrityksellä menee hyvin. – Tuote ja asiakaskunta ovat sellaiset, että kasvulle on edelleenkin mahdollisuuksia, Matti Roth arvioi.

Yritys Fibox Tested Systems Oy ■ Perustettu vuonna

1990. ■ Toimialana sähkö- ja automaatiojärjestelmien valmistus. ■ Liikevaihto noin 20 miljoonaa. ■ Työntekijöitä 150,

joista Suomessa 35 ja heistä pääosa Kiuruvedellä. ■ Toimipaikat myös Espoossa ja Tampereella. Tehtaat myös Kiinassa ja Puolassa. ■ Vientimaita noin 20.

Mateus Mularczyk ja Terry Tan edustivat Fibox Tested Systems Oy:tä Tampereen Alihankintamessuilla syyskuussa.


32 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus TARJA TIKKANEN

Marjo Koiviston kädenjälkeä nähdään Normetin tuotteiden muotoilussa ja markkinoinnissa. Työtään hän tekee yhdessä suunnittelijoiden kanssa.

Vahvaa kehitystä ja uusia teknologioita Normetilta tänä vuonna uusia automaatio- ja sähköajoteknologian lanseerauksia. YRITYS Tarja Tikkanen

Maanalaisen kaivos- ja tunnelointilaiteteollisuuden globaaliksi markkinajohtajaksi kasvanut Normet lanseerasi tänä vuonna useita uusia tuotteita. Paljon on tapahtunut sitten yrityksen alkutaipaleen, 1960-luvulla syntyneen Peltosalmen Konepajan. Keskityttyään kymmenisen vuotta metsäkoneiden lisälaitteisiin, Peltosalmen Konepajasta tuli 1970-luvulla Normet, ja se alkoi valmistaa maanalaisen kaivos- ja tunnelointiteollisuuden laitteita. – Sama konepajahenki on säilynyt, mutta metallituotteet ovat kehittyneet teknologiainnovaatioiksi, muotoilu- ja markkinointispesialistina yrityksessä

työskentelevä Marjo Koivisto kertoo.

Historiansa isoimman lanseerauksen Normet esitteli alkukeväästä Saksassa. – Kyse on kokonaisesta sähköisestä tuoteperheestä, joka on alalla uutta. Yleensä tuotteita on totuttu suunnittelemaan ja tuomaan markkinoille yksi uudistus tai malli kerrallaan, Koivisto kertoo. Tänä vuonna markkinoille tuotiin myös yrityksen yhteen ydinosaamiseen, betoniruiskutukseen automaatioita lisäävät järjestelmät sekä samassa yhteydessä käytettävä uusi 3D-skanneri laadun varmistamiseen ja valvontaan. Lanseerauksissa on kyse huipputeknologioista, joilla yritys on samalla alansa suunnannäyttäjä.

– Sähköistäminen ja automaatio ovat maanalaisen kaivosteollisuuden ja tunneloinnin tulevaisuutta sekä välttämättömyys. Maanalaisessa rakentamisessa mennään koko ajan vaikeammille alueille ja paikkoihin, aina syvemmälle maan alle tai korkeammalle vuoristoon, jolloin perinteisten dieselkäyttöisten koneiden käyttö vaikeutuu tai käy olosuhteiden takia mahdottomaksi, Marjo Koivisto sanoo.

Kyse on samalla kestävän kehityksen mukaisesta tuotekehityksestä. – Paikoissa, joissa voidaan

Matkustaminen on olennainen osa työnkuvaa.

siirtyä sähköllä toimiviin laitteisiin, voidaan esimerkiksi merkittävästi vähentää kallista ja energiaa haaskaavaa koneellista tuuletusta.

Uudet automaatioteknologiat tuovat merkittäviä uudistuksia muun muassa työturvallisuuteen. – Betoniruiskutuksessa ollaan tekemisissä rakenteiden lujittamisen kanssa. Parhaimmillaan automaatioteknologian turvin voidaan työskennellä turvallisesti niin, ettei ihmistyövoimaa tarvita prosessin siinä vaiheessa, kun ollaan vielä tukemattomien kalliopintojen alapuolella, Koivisto esittelee. Viime vuosikymmen on merkinnyt Normetin tehtaalla vahvaa panostusta teknologiaan ja suunnitteluun.

– Huippuasiantuntijoiden saamiseksi on tehty muun muassa ratkaisuja, jotka ovat työntekijöille hyvin joustavia ja ottavat erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet hyvin huomioon, näistä esimerkkejä ovat muun muassa hyvät etätyömahdollisuudet sekä työn vieminen tekijöiden luo, Marjo Koivisto kertoo. Tästä syystä Normet on hiljan avannut toimistoja Espoon lisäksi myös Kuopioon ja Ouluun. Pääosa tuotekehityksen työntekijöistä työskentelee kuitenkin edelleen Iisalmen yksikössä.

Jotta laitteet ja teknologiat palvelisivat asiakasta mahdollisimman hyvin, globaalina yrityksenä Normetin työntekijät viettävät paljon aikaa asiakasrajapinnassa eri puolilla maailmaa syventäen taitojaan, sekä vierail-

len myös alan tapahtumissa. Matkustaminen on olennainen osa työnkuvaa suunnittelun asiantuntijarooleissa ja myynnissä. Tämän lisäksi tiivis yhteydenpito Suomen ulkopuolella työskentelevien yli 1000 Normetin työntekijän kanssa tuo mukanaan aidon kansainvälisen toimintakulttuurin.

Alansa parhaita eksperttejä tarvitaan ja niitä on löytynytkin hyvin esimerkiksi yliopisto- ja tutkimusyhteistyön sekä alan oppilaitosten kautta. Yritys tekee yhteistyötä myös muun muassa Future Savo -hankkeen kanssa ja on ollut mukana muun muassa useissa rektytointitapahtumissa. Normet nähdään myös tulevilla Megatärskyillä Kuopiossa, samoin Lappeenraannan DuuniDayssa ja Oulun Pestipäivillä.


TORSTAINA 7.11.2019 | IISALMEN SANOMAT | 33

Metallituotteiden sopimusvalmistaja Ratesteel Oy on koneenosien ja teräsrakenteiden sopimusvalmistaja, jonka avainosaamista ovat robottihitsaus, pintakäsittely, kokoonpanot ja varustelu. Joustavat hitsausautomaatiosovellukset mahdollistavat pientenkin sarjojen kustannustehokkaan valmistuksen miehittämättömästi.

Ahertajankaarto 19, 74130 IISALMI

Iisalmen Sanomat arkisto

Ahertajantie 5, 74200 Vieremä • puh. 010 666 1250 • www.ratesteel.fi

Kestävää kehitystä ja innovaatioita jo vuodesta 1978. www.genelec.fi

VIEMME SUOMALAISEN LUONNON URBAANIIN YMPÄRISTÖÖN Ilman kahta rohkeaa savolaisveljestä, autiona ammottavaa tiilitehdasta ja rakkautta metsään, Lunawoodin tarina ei olisi saanut alkuaan. Juuret tukevasti Iisalmessa, tänä päivänä Lunawood on ekologisen lämpökäsitellyn puun globaali markkinajohtaja ja pioneeri työllistäen 100 osaajaa Suomessa sekä tärkeimmissä vientimaissa. Maailman johtavien arkkitehtien ja suunnittelijoiden valitsemana, tuomme metsän rauhoittavan vaikutuksen ja ensiluokkaisen puumateriaalin lähelle urbaania ihmistä kaikkialla maailmassa.

Love for the Forest Seuraa Lunawoodin tarinaa Instagramissa @lunawood.official ja Facebookissa, tai tutustu www.lunawood.com.


34 | IISALMEN SANOMAT | TORSTAINA 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus

Teolliset messut Suomessa ja Saksassa samana vuonna Eroa on mittaluokassa, mutta teemat ovat osin samoja. MESSUT Vuoden messutapahtumat koettiin lähes peräjälkeen Suomessa Tampereella ja Saksassa Hannoverissa. Molemmilla messuilla esiteltiin usealla osastolla älytekniikan uusinta uutta. Isoimmat erot löytyvät ainakin messujen kokoluokasta. Molemmat messut houkuttelevat kävijöitä ympäri maailman.

Marraskuussa on luvassa jatkoa viime huhtikuussa järjestetylle Teollisuus X.0 – Teolllisuuden digitaalinen tulevaisuus -seminaarille. Marraskuun 19. päivä Kuopiossa järjestettävässä jatkoseminaarissa keskityään tuotannon ja toimitusketjun digitalisoinnin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Luvassa on mielenkiintoisia esityksiä, muun muassa professori Pekka Toivasen

esitys konenäön, hahmontunnistuksen ja tekoälyn uusista virtauksista ja sovellutuksista. Päivän ohjelmat alkavat kello 12 Hotelli IsoValkeisella. Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen viimeistään 14.11. Päivään voi ilmoittau-

tua osoitteessa: http:// www.technogrowth.fi/fi/ Teollisuus+X_0_Tuotantojatoimitusketju.html

Koulutusta on tarjolla myös 26. marraskuuta Kuopiossa järjestettävässä ”Digitaalisuus osana älykästä alihankintaketjua” -päivässä.

Aiheina ovat muun muassa digitalisaatio ja toimitusketjut, digitalisaatio megatrendinä ja sen elementit sekä digitalisaation erilaiset vaikutukset. Kouluttajana on tutkijatohtori Jyri Vilko LUT-yliopistolta Lappeenrannasta. Kouluts on hotelli Pui-

jonsarvessa ja se on maksullinen. Koulutukseen ehtii vielä ilmoittautua: http:// www.technogrowth.fi/fi/ Digitaalinen_Toimitusketju_ koulutus.html. l Tiedot

kokosi TechnoGrowth-hankkeen projektipäällikkö Asko Kettunen.

Digitaalisuus oli yksi Tampereen Alihankintamessujen pääteemoista.

Suomen messut Alihankintamessut ■ 24.–26.9.2019

Tampereella. ■ Suomen johtavassa teollisuuden messutapahtumassa on vuosittain liikkeellä 20 000 ammattilaista. ■ Alihankinnassa kohtaavat teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät. ■ Euroopan toiseksi suurin alihankintateollisuuden messutapahtuma. ■ Järjestetty vuosittain vuodesta 1988 alkaen. ■ Järjestäjä Tampereen Messut Oy. ■ Viisi näyttelyhallia. ■ 17 731 kävijää 30 maasta. ■ 1 100 näytteilleasetta-

jaa 20 maasta.

■ 27 000 m² näyttely-

tilaa.

■ Vuoden 2019

teema oli ”kestävä valmistus”. ■ Ilmaiset bussikuljetukset kaupungilta. ■ Ensi vuoden teemaksi on valittu ”Datasta bisnestä”, jonka kautta tuodaan esiin tiedon merkitys tulevaisuuden teollisuudessa. Näkökulmina korostuvat muun muassa älykäs teollisuus, turvallisuus ja tuottavuus. ■ Seuraavat Alihankintamessut järjestetään Tampereella 22.–24.9.2020.

Tampereen Alihankintamessujen tunnelmia syyskuulta.

Saksan messut EMO Hannover ■ 16–21.9.2019

Digiratkaisuihin pureuduttiin myös Saksan EMO-messuilla.

Messualueen sisäänkäynnin näkymiä EMO-messuilta Hannoverista.

Hannoverissa. ■ Maailman johtavat metallinvalmistusteollisuuden messut. ■ Yksi tärkeimmistä innovaatioiden ja globaalin tuotantoteknologian esittelyfoorumeista. ■ Järjestetty vuodesta 1951 alkaen. ■ Järjestetään kahden vuoden välein (kaksi kertaa peräkkäin Hannoverissa ja yhdet Milanossa) ■ Järjestäjänä saksalainen työstökoneiden yhdistys.

■ 17 näyttelyhallia. ■ 117 000 kävijää 150

maasta.

■ 2 226 näytteilleasetta-

jaa 44 maasta.

■ 180 000 m² näyttely-

tilaa.

■ Vuoden 2019

teemana oli ”Smart technologies driving tomorrow’s production!“ (”Älykkäät tekniikat ohjaavat huomisen tuotantoa!”) ■ Junalla pääsi messukeskuksen eteen. ■ Seuraavat EMOmessut järjestetään Italian Milanossa 4.–9.10.2021.

Profile for Teemat

Elinvoimainen teollisuus  

Iisalmen Sanomat Liite 7.11.2019

Elinvoimainen teollisuus  

Iisalmen Sanomat Liite 7.11.2019

Advertisement