Page 1

Kapitaali 4/2015


Kapitaali 4/2015 Julkaisija KTTO ry

Päätoimittaja Veikko Walta

Tekstit

Janne Einiö Nea Hänninen Maaria Koski Julius Rissanen Veikko Walta Vili Vanhala Joona Widgrén Toni Vuorinen Provokaattori

Taitto

Julius Rissanen Veikko Walta Vili Vanhala

Kansi- ja takakansikuva Meri Sintonen

Painopaikka Picaset Oy

Painos 100 kpl

Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

Sisällysluettelo

3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 4 Opintovastaavan palsta 5 Valtsikan karnevaalit - kuva-arvoitus 6 Kvartaalikatsaus 8 Katsastajien Katsastus 10 Samassa pöydässä - EK ja SAK 18 Alumnihaastattelussa Leena Mörttinen

21 Henkilökuva - John Nash 23 Mielipide - Miksi pakkoruotsi? 26 Provokaattori 27 KTTO Jukolan viestissä vol 2.


Pääkirjoitus

O

n yö. Työhaalareihin sonnustautuneita miehiä hitsaamassa raitiovaunukiskoja. Ketään muita ei näy tienoolla. Kirkas valo luo heijastuu kaivinkoneen keltaisesta pinnasta, mutta se ei yltä tumman puhuviin rakennuksiin taustalla. Onko valon tullessa kaupungin infrastruktuuri kunnossa? Onko työt saatu jo valmiiksi, kun aamu sarastaa? Kuvailin juuri Meri Sintosen kuvaaman takakannen. Se on mainio kuva eikä pelkästään esteettisyytensä vuoksi. Merkityksiä ja symboliikkaa löytää toki sieltä, mistä niitä etsii, mutta mielestäni se ei vähennä niiden arvoa. Erinäisiä allegorioita voi keksiä kuvalle helposti. Ovatko nämä ne työntekijät, joilta leikataan, että saadaan ”Suomi kuntoon”, vaikka he työllään ylläpitävät sitä? Vai ovatko ne niitä, jotka pyrkivät korjaamaan rakenteet, että saataisiin ”Suomi kuntoon”? Tässä lehdessä on pitkä juttu työmarkkina osapuolista, joita kävimme haastattelemassa. Suomessa käyty viimeaikainen talouskeskustelu käsittelee pitkälti työmarkkinoita ja vientiä. Ne eivät varmasti ole ainoat syyt nykyiseen taloudelliseen ahdinkoon, ja sekä SAK:lla ja EK:lla oli sanottavansa. Oleellista on, ettei juttu ei käsittele niinkään ratkaisuja ongelmiin, kuin sitä, millaisina ay-liike ja elinkeinoelämä yleensä kuvataan. En väitä, missään nimessä, että kirjoitus antaisi täysin oikean kuvan näistä järjestöistä, mutta kenties hieman vaihtoehtoisen mielikuvan. Talouskeskusteluun kyllästynyt Asiaton Lehdistökatsauskin tekee visiitin tässä lehdessä. Heilläkin on sanottavaa. Kuvantulkinta riippuu kuitenkin tulkitsijasta itsestään. Itse näen jotain vähemmän ajankohtaista: takakansi kuvaa sitä, että joidenkin on oltava aina valveilla, töissä, kun muut ovat unten mailla. Veikko Walta Kapitaali etsii kirjoittajia, valokuvaajia, kuvittajia ja taittajia. Myös KTTO:n ulkopuoliset ovat ehdottomasti tervetulleita lehdentekoon! Jos kiinostaa, päätoimittajaan voi ottaa yhteyttä laittamalla viestin osoitteeseen veikko.walta@helsinki.fi.

3


Puheenjohtajan Palsta

S

yyslukukausi potkaistiin jälleen käyntiin perinteisillä fuksitapahtumilla. Tuutoreiden lisäksi KTTO:n hallitus on palannut kesälaitumilta ja syksyllä onkin luvassa monenlaista toimintaa. Vuoden odotetuinta tapahtumaa, vuosijuhlia, vietetään marraskuun 14. päivä. Vuosijuhlista saatte lisätietoa lähiaikoina, laittakaa päivä kuitenkin nyt jo muistiin. Lisäksi tarjolla on muun muassa työelämätapahtmia, kulttuuria ja urheilua. Parhaiten tietoa tulevista tapahtumista saa Facebookin kautta, mutta kaikki sama informaatio tulee myös sähköposteihinne, muistakaa siis liittyä KTTO:n sähköpostilistalle, jos ette ole sitä jo tehneet. Olemme ottaneet askeleen lähemmäs modernia yhteiskuntaa liittymällä Instagramiin, seurailkaahan meitä myös siellä. Löydymme nimellä kansantaloustieteenopiskelijat. Olette jokainen tervetulleita myös järjestämään KTTO:n tapahtumia. Jos olette kiinnostuneita järjestämään bileitä tai olemaan osa vuosijuhlien järjestelytiimiä, olkaa yhteydessä hallituslaisiin. Myös täysin uudenlaisia tapahtumaideoita otetaan mielellään vastaan. Kaikki hallituksen kokoukset ovat avoimia tilaisuuksia, joten tulkaa ihmeessä käymään! Hyvää alkanutta syksyä! Peace, Joona

Opintovastaavan Palsta

M

ukavaa syksyn alkua niin vanhoille opiskelijoille kuin fukseillekin. Viimeistään nyt ensimmäisten tenttien lähestyessä, uusien opiskelijoiden kannattaa käydä tutustumassa KTTO:n sivuilta löytyvään varjo-opinto-oppaaseen sekä tenttiarkistoon. Toki näistä on apua myös vanhemmille opiskelijoille. Laskuharjoituksia kannattaa tehdä porukassa ja edellisten vuosien tehtäviä ja kokeita löytyy usein myös aiempien vuosikurssien opiskelijoilta. Arkusta löytyy laatikko tenttiarkistoa varten. Sinne voi siis käydä jättämässä vanhat tentit niin saadaan lisättyä ne tenttiarkistoon. Syksyllä ollaan järjestämässä työelämätapahtumaa KTTO:laisille. Tapahtuma on marraskuussa ja se on tyypiltään entisten töitä ja kaljaa sekä tiedettä ja viiniä-tapahtumien tyyppinen. Luvassa on mielenkiintoisia puhujia sekä pikkupurtavaa ja juotavaakin. Puhujat ovat kaikki vanhoja KTTO:laisia ja työskentelevät nykyään hyvin erityyppisissä tehtävissä. Tapahtuma on varmasti hyödyllinen kaikille taloustieteen opiskelijoille opiskelujen vaiheesta riippumatta. Oikein mukavaa alkanutta syksyä kaikille, toivottavasti opinnot ovat lähteneet hyvin kaikilla käyntiin. Nea Hänninen

4


Valtsikan karnevaalit - kuva-arvoitus Teksti Veikko Walta Kuva Tiila Juuti Valtiotieteellisen tiedekunnan karnevaaleilla 7.5.2015 taloustiede oppiaineena piti kojua. Luonnollisesti KTTO:lla oli edustus paikan päällä. Tarjosimme taloudellisten viisauksien lisäksi varsin hyvää boolia ja oppiaineemme opintoasiainsuunnittelijaTiila Juuti esitti kuva-arvoituksen.

Kuvaajassa on jätetty määrittelemättä akselelit. Monet taloustieteen harjoittajat huomaavat, että kyseessähän on Phillipsin käyrä, joka kuvaa työttömyyden suhdetta inflaatioon. Tieto tuo tuskaa, mutta koska päinvastainen pitää paikkaansa, eli tietämättömyys synnyttää hilpeyttä, niin annoimme muiden valtsikalaisten arvata, mitä kuvaaja esittää. Parhaan vastauksen antoi sosiaalipsykologiaa opiskeleva Laura Oiva: “Kuvaajasta käy ilmi, että v. 1986-76 Suomessa oli 15 maanjäristystä ja 1968 maanjäristyksessä muuan Minni-mummo vietti kaunista kesäpäivää keittiössään, kun 6 hyllyä täynnä kristallilaseja helisi alas pirskahtaen palasiksi. Vuonna 1977 mummo osti 12 uutta lasia. 1990 vuoteen menessä niistä 7 oli mennyt taas rikki. Mummon kissa suri mummon menetystä niin, että kuoli. Kuolinkiveen kirjoitettiin elinvuodet 91-07. Mummo on nyt 100v.” Onnea Laura! Hänet palkittiin Keynesin kirjalla The General Theory of Employment, Interest and Money.

5


Kuva1: Shanghai composite Index 1996-2015

*Kvartaalikatsaus

T

Teksti Julius Rissanen Kuvat Lighthouse Investment Management, Nanex

6

aas on syksyn opiskeluaika alkanut ja Econ salit täyttyneet kursseista. Vaikka jotkin opiskelijat olisivat viettäneet kesän rentoutuen ja irtautuen talouden arjesta kesätöiden ohessa, ei samaa voida sanoa taloudesta. Kesälle ja alkusyksylle on sattunut niin isoa turbulenssia, että kvartaali keskittyy tällä kertaa vain perkaamaan paria isoimpaa ja vaikuttavimpaa tapahtumaa yleisen talouskatsauksen sijaan. Viime kvartaalin aikana ennakoimme Kreikan päätyvän jälleen kerran ongelmiin velkojensa kanssa isojen lainojen erääntyessä kesäkuussa. Yllätyksenä markkinoille tuli Kiinan notkahdus ja devalvaatiot. Yhdysvalloissa jatketaan spekulointia mahdollisesta ohjauskoronnostosta ja päivitellään jälleen uutta Flash Crashia pörssissä. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna pitkään jatkuneiden neuvotteluiden päätteeksi Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ilmoitti keskeyttä-

vänsä neuvottelut ja tekevänsä lainaohjelmasta kansanäänestyksen. Viikonlopun jälkeen Kreikan pankit avautuivat tiukkojen pääomakontrollien vallitessa sekä pörssin pysyessä kiinni. Kreikkalaiset äänestivät 5. heinäkuuta ”EI” Komission, IMF:n sekä EKP:n ehdotukselle. Kreikkalaisten kieltäytymisen jälkeen Syriza sekä entiset valtapuolueet Uusi Demokratia ja Pasok jatkoivat neuvotteluita Troikan kanssa. Uusissa neuvottuluissa Kreikan asema ei ollut vahva ja hallitus joutui tyytymään opposition tuella (äänin 220-64) hyväksymään, jopa aiempaa tiukemman tukipaketin Euroopan vakausmekanismiltä. Tukipaketin koko on 86 miljardia, joka sisältää 25 miljardin vahvistuksen pankkisektorille. Tukipaketin ehtoina olivat ALV uudistus, veropohjan laajennus, eläkejärjestelmän uudistus, menoleikkaukset, työmarkkinoiden lakiuudistukset, hallinnon modernisointi, pankkien pääomitus sekä 50 miljardin arvosta valtion omaisuuden yksityistämistä. Tukipake-

tin hyväksymisen jälkeen hallitus erosi ja ilmoitti Kreikassa järjestettävän uudet vaalit syyskuussa. Syriza voitti 20. syyskuuta järjestetyt vaalit saaden 35% äänistä ja 145 paikkaa kolmesta sadasta. Syrizan odotuksia suurempi voitto hämmästytti, koska vaaleista odotettin paljon tiukempia Uusi demokratia puolueen kanssa. Samaan aikaan Kiinassa osakemarkkinoilla koettiin 12. kesäkuuta ja 24. elokuuta välisenä aikana 38% kurssilasku. Pelot nousivat markkinoille Kiinan odotettua heikomman talouskehityksen julkistusten jälkeen (-8.3% laskua viennissä vuodentakaisesta heinäkuusta). Myös kurssinousussa 2014 lopulta alkaen (Kuva1) oli selvää kuplan valmistelua osakkeiden P/E-arvojen noustessa yli 40 (Shanghai Composite mediaani P/E). Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa S&P 500 P/E mediaani arvot pyörivät tällä hetkellä 20 tasolla. Vahvistusta markkinoilla liikkuneille peloille Kiinan heikkoudesta tuli Keskuspankilta, joka yllättäen 11. elokuuta päätti


devalvoida Yuania 2%. Vaikka varsinaiset devalvaatiot olivat isossa mittakaavassa pieniä liikkeitä nostivat ne huolia tulevasta kehityksestä Yuanin suunnatessa selvään laskutrendiin. Laskeva valuutta on selkeitä merkkejä heikentyneestä talouden kilpailukyvystä, mutta se saattaa juuri olla tarvittava piristysruiske Kiinan talouteen. Yhdysvalloissakaan ei selvitty ilman ongelmia pörssissä kun 18. elokuuta. Dow Jones Industrial Average aloitta laskun, joka huipentui ”mustaan maanantaihin” 24. päivä, jolloin edellisien Flash Crashien (6.5.2010 ja 23.4.2013) tapaan osakkeiden arvot romahtivat äkkinäisesti. Dow Jones menetti 888 peruspistettä kahden päivän aikana. Ylimyytyjen osakkeiden joukossa oli myös erittäin vakaita yrityksiä mukaan lukien Pepsi, General Electric, Apple ja monet muut ”Blue Chip” yritykset joiden arvosta lähti pahimmillaan 30-50% päivän aikana väliaikaisesti. Romahduksen rinnalla kaupankäyntimäärät räjähtivät käsiin (kuva2). Annan kuvien puhua paremmin puolestaan.

7

Kuva2: Ensimmäisen 10 sekunnin käypänkäyntimääriä Mustana Maanantaina. (Huom! Oikealla oleva pystyviiva Flash Crashista)

Devalvaatiot olivat isossa mittakaavassa pieniä liikkeitä nostivat ne huolia tulevasta kehityksestä Yuanin suunnatessa selvään laskutrendiin.

Kuva3: S&P 500 index elokuussa.

7


Katsastajien Katsastus Kapitaalin toimitus kävi jututtamassa Asiatonta lehdistökatsausta. Oli yllättävän helppoa saada heidät kiinni, sillä nimimerkeistä huolimatta heidän henkilöllisyydet löytyvät helposti internetin ihmeellisestä maailmasta. Lisäksi toinen heistä on töissä Economicumilla. Mutta keitä ovat nämä ihmiset pseudonyymien takana? Minkä takia he naljailevat talouteen ja taloustieteeseen liittyvistä lehtijutuista ja -uutisista?

T

8

apaan hiljaisen pitkän kaverin ja parrakkaan kaljun tyypin kahvilassa. Molempien habitus on rento, silmälasit roikkuvat nenällä. Taloustieteilijän uskomattoman vastustamaton charmi huokuu heistä molemmista; toisin sanoen, he eivät sano mitään. He ovat Asiattoman lehdistökatsauksen katsastajat T ja H, tai tuttavallisemmin Tuukka Saarimaa ja Heikki Pursiainen. Ovatko nämä ne tyypit, jotka haluavat heittää enemmän ruokaa pois ja sanovat, ettei äänestäminen kannata? Eivät ihan. Mitä he sitten tekevät, ja miksi he tekevät, mitä tekevät? ”Mä olin ajatellu monta vuotta jo blogin aloittamista”, kertoo Heikki raapien partaansa. ”Suomalaisessa mediassa ja keskustelussa taloudellinen ajattelu on aika heikkoa. Ja tuntui luontevalta kirjottaa blogia siitä.” Asiaton onkin kommentoinut talouteen liittyvää keskustelua paljon, vaikka yhteys mediaan ei ole enää niin tiukka. On kirjoitettu blogia ilman varsinaisia ärsykkeitä millekään erityiselle aiheelle. ”Näinhän se oli”, Tuukka sanoo. ”Tavallaan se ensimmäi-

nen kirjoitus, jonka Heikki teki vähän ennen kuin tää juttu aktivoitu, oli tyyppiesimerkistä, missä joku, tässä tapauksessa Syksy Räsänen, teurastaa taloustiedettä.” Hän jatkaa kertomalla talousuutisten olevan heikkotasoisia, ja että pelkästään se, keitä haastatellaan, on kyseenalaista. ”Olisivat edes kysyneet joltain, joka tietää jotain”, Tuukka puuskahtaa. ”Niin kuin Tuukka sanoi, median kyky Suomessa tunnistaa asiantuntijat on aika huono”, Heikki jatkaa. ”Se kanssa oli yksi meidän pointti. Mun lempikeppihevonen on tämä, että aika usein haastatellaan ihmisiä, jotka analysoi talouspuhetta, eikä taloutta.” Asiaton korostaa, että etenkin uutiset, jotka käsittelevät talouspolitiikkaa tai eri asioiden taloudellisia vaikutuksia, ovat huonoja. Tämän vuoksi haastateltava duo ryhtyi taisteluun. Taloustieteellisiä blogeja on suomeksi joitakin, akateeminen talousblogi etunenässä. Se on asiallinen ja tutkimukseen perustuva. Sen ongelma on kuulemma se, ettei se ole niin nopea kuin aluksi siitä kaavailtiin. ”Ei sitä aina jaksa kirjoittaa asiallisen kiltisti, kuitenkin bloggaaminen on harrastustoimintaa”, Tuukka pohtii.

Teksti ja Kuvat Veikko Walta Kaikki eivät ole olleet samaa mieltä Asiattomien kanssa. Asiaton on ottanut useasti yhteen maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen kanssa. Tosin parivaljakolla on eri mielipide diskurssin luonteesta. ”En sanoisi, että se on mitään yhteenottoa, vaan se on tämmöstä keskustelua”, Pursiaisen Heikki kuvailee kaimansa kanssa käytyä sananvaihtoa. ”Nasevaa keskustelua”, Tuukka viittaa Patomäen käyttämään ilmaisuun, kun tämän sanomat ”tosiasiat” kyseenalaistettiin. Milloin tämä selkkaus Patomäen kanssa alkoi? ”Heikin jutuista”, Tuukka sanoo. ”Patomäki on tuttu hahmo taloustieteilijöille muistakin yhteyksistä. Kuulin millainen ihminen hän on ja sitten yhtenä aamuna heräsin ja katsoin Huomenta Suomea ja siellä Patomäki esitteli uutta kirjaansa, joka oli taas semmonen, missä perusasioita tahallaan vääristeltiin tai oltiin todella huolimattomia. Kirjoitin siitä ensimmäisen blogin. Patomäen kaverit vastasivat, ettei televisiohaastattelua saa katsoa ja uskoa vaan pitää lukea se kirja. Isompi selkkaus alkoi siitä.” ”Se eskaloitu, kun se vaati, että se kirjaa pitää lukea” Heikki jatkaa. ”Luettiin vähän sitä kirjaa, ja siinä oli tavoitteena tuoda esille jotain politiikkasuosituksia jossain vaiheessa, mutta ei päästy edes niin pitkälle. Siihen sisältyy moni kymmensivuinen standardi taloustieteen kritiikki, ja mikään mikä siinä kirjotetaan ei pidä


Katsastaja H - Heikki Pursiainen Ikä: 41 Koulutus: VTT, Helsingin yliopisto. Vanha KTTO-aktiivi: vuonna 94 hän oli KTTO:n hallituksessa. “Jos olisit jokin hahmo Star Warsin kööristä, kuka olisit?” -Jabba the Hutt, kauppamies. Terveiset taloustieteen opiskelijoille: -Kannattaa opiskella. Omat opinnot venyivät aika pitkään. Kannattaa, tuota, opiskella huolella ja tehdä laskuharjoitukset kunnolla.

Katsastaja T - Tuukka Saarimaa Ikä: 38 Koulutus: KTT, Joensuun yliopisto, nykyinen Itä-Suomen yliopisto. “Jos olisit jokin hahmo Star Warsin kööristä, kuka olisit?” -Han Solo, yksilönvapauden puolustaja. Tereveiset taloustieteen opiskelijoillle: -Ei mitään lisättävää Heikin sanomisiin.

paikkaansa, ja kirjotettiin pitkän pitkä juttu siitä.” Heikki kertoo vielä, että on yleistä muidenkin ihmisten kanssa väiteltäessä taloustieteestä, että keskustelu siirtyy ylätasolle siinä vaiheessa, kun osoittaa vastapuolen faktaväitteiden olevan väärin. Heikki purkaa tuntojaan Patomäen kanssa käydystä kes-

kustelusta: ”Patomäen vastaukset eivät olleet vastauksia. Pitkiä ne olivat. Ja meiltä tuli vielä yksi pitkä juttu, ja tämän jutun pituus kirvoitti HSTV:n toimituksen.” Muitakin haastajia on ollut. Raha ja talous-blogistien kanssa on ollut vastaavan tyyppistä vääntöä. Tuukan mukaan heidät yhdistää Patomäkeen puhe

siitä, että mitä he väittävät valtavirta taloustieteen sanovan. Kuulemma he ”Eivät ole opiskelleet taloustiedettä niin tarkasti, että tietäisivät, mitä siinä edes tutkitaan”. Heikillä on paljon sanottavaa taloustieteen kritisoimisesta. ”Silloin, kun te kansantaloustieteen opiskelijat menette

9


dokailemaan ja väistämättä puhe kääntyy siihen, että ’onko tämä rationaalisen valinnan teoria totta’, niin, se on hyvää keskustelua, kun on opiskelija, mutta se ei voi olla ainoa asia, mistä keskustellaan. Taloustieteellinen tutkimus ei ole sitä, että ylätasolla mietitään metodologisia kysymyksiä, vaan sitä, että yritetään ratkaista tieteellisiä kysymyksiä. Koskaan, kukaan näistä kriitikoista ei suostu ottamaan kantaa siihen, kun vaikka iskee uusimman AER:n numeron pöytään, ja sanoo, että ’kritisoikaa jotain tutkimusta tästä, mitä on tehty väärin?’ Ylätason keskustelu siitä, että onko jotkut metodologiset lähestymistavat oikein vai ei, on aika vaatimatonta. Se ei ole ainoa keskustelun aihe, jota pitäisi käydä, ja sen käyminen peruskurssi tasolla on sitä, mitä nämä tyypit tekevät.” ”Meillähän on ollut keskustelussa näiden tyyppien kanssa se linja, että pysytään pois siitä, että mikä on hyvää talouspolitiikkaa”, Tuukka avaa Lehdistökatsauksen linjaa. ”Heiltä tulee hirveästi ehdotuksia. Me kysytään, että mistä te tiedätte niiden olevan hyviä ideoita ja, miten olette päätyneet tuohon. Kysellään heidän menetelmiään.” ”Eihän politiikkatoimenpiteiden arviointi ole sitä, että keskustellaan mihin laitetaan

ka tulevat väittämään, että standardi kvantitatiivisen päättelyn menetelmät ei sovellu yhteiskuntatieteisiin, on taikauskon puolella tiedettä vastaan. Sanon suoraan kun tämähän menee vain Kapitaaliin.” En anna loukkaantuneisuuteni näkyä ja odotan heiltä lisää vastauksia taloustieteen menetelmistä sovellettuna yhteiskuntatieteisiin. ”Ja kyllähän sen empiirisen puolen näkee”, Tuukka kertoo rauhallisesti. ”Kun katsoo mitä vaan politiikan tutkimuksia tai sosiologian huippulehtiä, niin se on samanlaista, mitä me kutsuisimme mikroekonometriseksi tutkimukseksi. Paljon dataa ja käytetään menetelmiä, mitä taloustieteessä on.” ”Jos katsoo vaikka, mikä on American Political Science Review:n tai American Journal of Sociologyn abstrakteja, niin siellä esiintyy samat sanat kuin taloustieteellisissä huippujulkaisuissa”, Heikki vaahtoaa. ”’This unique data set’ on varmaan yleisin ilmaisu, koska se on varmaan paras keino päästä sinne julkaisuun, kun on huippu dataa. ’We were able to establish causal relations’ on myös yleinen; on käytetty jotain menetelmää, jolla on päästy korrelaatioiden ja assosiaatioiden maailmasta aitoon syy-seurauspäättelyyn. Ne jutut eivät ”Silloin, kun te kansantaloustieteen opiskelijat menet- eroa taloustieteen jutuista ollenkaan, mitä nyt sielte dokailemaan ja väistämättä puhe kääntyy siihen, et- lä ei puhuta Nash-tasapainosta niin paljon. Kuka tatä ’onko tämä rationaalisen valinnan teoria totta’, niin, hansa taloustieteilijä tunnistaa, että siellä puhutaan se on hyvää keskustelua, kun on opiskelija, mutta se ei samanlaisesta yhteiskuntatieteestä, mitä mekin harvoi olla ainoa asia, mistä keskustellaan. rastetaan, ja veikkaan, että se toimii myös toisinpäin.” Heikki käy tässä vaiheesjokin 4 miljardia tai ei laiteta, piirisellä puolella tieteellisten sa ostamassa Coca Cola Zeron. vaan siellä taustalla pitää olla jo- päättelymenetelmien käyttössä. Palattuaan hänen on vielä avaukin ajatus siitä, että miten yleises- ”Näin tulee tapahtumaan. He, jot- duttava taloustieteen kritiikistä.

” 10

ti johdetaan se politiikka joistain oletuksista jollain menetelmillä”, Heikki pillastuu, heiluttaa kättään ,avain kuin seivästäisi sillä kriitikoita ja jatkaa näkemyksensä jakamista: ”Muutenhan se arviointi on täysin sattumanvaraista. Tähän on yritetty sekä Patomäen että raha ja talous-blogin tyyppien kohdalla. Heillä on vahva kritiikki taloustieteen menetelmiä kohtaan, joka on aika pinnallista, eikä heillä ole tarjota mitään samalla koherenssin asteella olevaa vaihtoehtoa. Tähän liittyy paitsi taloustieteelle spesifien ajatusten kritisointi, vaan myös se, että heistä yhteiskuntatieteissä ei voisi soveltaa tilastotieteen yleisiä menetelmiä. Se nyt vähintään on tyhmä ajatus. Sama kuin sanoisi, että todennäköisyysjakaumista puhuminen on väärin, kun data on yhteiskunnallista. Tai sitä, että ihmisten käyttäytymisessä ei olisi havaittavissa mitään säännönmukaisuuksia kuten vaikka eläinten kohdalla. Tämä kritiikki on kaikkein tyhmintä”. Heikki arvelee yhteiskuntatieteiden kehittyessä niiden muuttuvan enemmän taloustieteen kaltaisiksi. Tasapainoajattelu esimerkiksi ilmaantunee niihin. Hän on varma, että yhteiskuntatieteiden tulevaisuus on huolellisessa matemaattisessa mallintamisessa ja teoria puolella ja em-


”Jos harrastat liikennesuunnittelua ja sulla on malli jostain tieverkostosta, ja tarkastat millaisia reittivalintoja ihmiset tekevät, olettaen ihmisille on ainoastaan väliä reitin nopeus, niin näin voi katsoa, miten ruuhkat muodostuvat”, Pursiainen pyyhkii vähän vaahtoa suupielestään. ”Patomäki sanoisi tähän, että mun maailmankuva on virheellinen, koska ihmiset ajattelevat paljon muutakin. Että olen latistanut ihmiset vain matka-aikaa ajatteleviksi neoklassisiksi roboteiksi. Se on aivan typerää kritiikkiä tätä mallia kohtaan, koska siinä ky-

masti kiinnostaa heidän kantansa Suomen nykyiseen surkeaan taloustilanteeseen, joten päätin kysyä analyysia hallituksen toimista. Heikki huokaa. ”Suomen työmarkkinat eivät toimi. Se on ilmiselvää. Meillä on 400 000 työtöntä. Jos on tavoitteena työllistää merkittävä osa näistä ihmisistä, kuten pitäisi olla tavoitteena, ja vieläpä suhteellisen nopealla vauhdilla, ennen kuin nämä pitkäaikaistyöttömyyden hyvin tunnetut huonot vaikutukset sekä yksilöille ja koko maalle, niin on selvää, ettei se tule onnistumaan millään pikku piperryksellä. En näe muuta keinoa kuin vähentää ”Patomäki sanoisi tähän, että mun maailmanku- työmarkkinasääntelyä ja yleissitovuuden purku on se, misva on virheellinen, koska ihmiset ajattelevat paljon tä pitäisi aloittaa. Seurauksethan eivät tule olemaan mielmuutakin. Että olen latistanut ihmiset vain mat- lyttävät, mutta käytännössä en usko, että on mitään mahdolka-aikaa ajatteleviksi neoklassisiksi roboteiksi.” lisuutta työllistää satoja tuhansia ihmisiä nopealla aikatausymys on mallintamisstrategiasta, lokseen, mutta on vielä eri asia, lulla ilman, että työehdot huonojolla yritetään ratkaista ongelmaa, että vaikutatko politiikkaan.” nevat ja palkat heikkenevät. Moeikä ainoa asia, mitä yritetään sa- ”Tämä on tärkeä dis- nille ihmisille, joilla ei ole hyvää noa, olisi se, että ihmiset ajatte- tinktio, jota politiikkatyypit ei- toimeentuloa, niin se on ikävä jutlevat vain matka-aikaa. Myös jos vät usein tee, että voiko vaikuttaa tu”, hän sanoo surkeana. otat standardi kuluttajan valin- tulokseen vai siihen, mitä loppu- Hänestä tämä on pakolta-mallin, ja yrität mallintaa, mitä jen lopuksi tapahtuu”, Heikki su- lista pitkän aikavälin elintason ihmiset ostavat myymälästä, niin kii partaansa. Hän mainitsee, et- nostamiseksi. Hän luulee myös, ei sun kuvauksen pidä olla tyhjen- tä KTTO:n vaaleissa voi varmas- että työmarkkina uudistuksen tävä kuvaus siitä, millaista on ol- ti vaikuttaa. kylkeen on iskettävä sosiaaliturla ihminen, vaan yrität mallintaa Saarimaa sanoo, ettei va- ja verotusreformit. vain sitä, miten ihmiset käyttäyty- johtopäätöksestä seuraa sitä, et- ”Heikkihän on siirtynyt vät ruokakaupassa.” tä vaaleja ei kannattaisi järjestää. ajatuspaja puolelle”, Tuukka kuit Tämän kaltainen kritiik- Muutoksen politiikassa voi tehdä taa. ”Mä en viitsi ottaa kantaa.” ki on kuulemma ”infantiilia”, ja et- vaikuttamalla ihmisten äänestys- Päätän päättää keskustetä ”kritiikki taloustieteen ihmis- käyttäytymiseen, esimerkiksi pe- lun kevyesti. Minkähän muutokkuvasta on täysin höperöä.” Hän rustamalla puolueen. sen maailmassa he tekisivät nyt jatkaa vielä kertomalla, että mal- ”Kysymys on siitä kal- heti? lintamisratkaisut on erotettava ih- kyylistä, minkä teet kun heräät ”Olisiko vaikka ihmisten vaalipäivän aamuna, sun mah- vapaa muuttaminen ympäri maamiskuvasta. Käännän puheen tässä dollisuuksista vaikuttaa vaalitu- ilmaa”, Tuukka jakaa unelman. vaiheessa vähän spesifimpiin ai- lokseen”, Heikki sanoo. ”Niin ei, Heikki kertoo poistavanheisiin. Koska Kapitaalin toimi- et tietenkään voi. Voit aivan yhtä sa pahuuden ja köyhyyden. tus kannattaa vapautta, oikeutta hyvin jäädä kotiin.” ”Minä en tekisi sitä”, ja kaikkea naminamia, niin mei- Katsastajien piti olla ot- Tuukka nauraa. tä luonnollisesti kiinnostaa demo- tamatta kantaa talouspolitiikkratia. ”Onko oikeasti niin, ettei kaan, mutta teitä lukijoita var-

äänestämällä voi vaikuttaa?”, kysyn. ”On”, kuuluu tyly vastaus molemmilta yhtä aikaa. Molemmat kertovat käyvänsä yleensä äänestämässä vaaleissa. Katsastaja H näyttää mietteliäältä. ”Onko niin, ettei edes Suomen pienimmässä kunnassa äänestämällä voi vaikuttaa?”, hän pohtii. ”Kyllähän silloin siellä on merkitystä”, Heikin partneri vastaa. ”Silloinkin se todennäköisyys on tosi pieni. Sä vaikutat siihen viimeiseen tyyppiin puoluelistalta. Vaikutat ehkä vaalin tu-

11


Penna Urrila, EK

Samassa pöydässä

- EK ja SAK Teksti Vili Vanhala ja Veikko Walta Kuvat Vili Vanhala

Työmarkkinajärjestöt ovat Suomessa vahvoja ja vaikutusvaltaisia - ja usein media maalaa kuvaa, jonka mukaan järjestöt ovat aina toistensa kimpussa ja aina eri mieltä. Kapitaali päätti selvittää miten eri työmarkkinaosapuolien ekonomistit ajattelevat nykyhetken taloustilanteesta, työmarkkina-asioista ja toisistaan. Haastattelimme Elinkeinoelämän Keskusliiton johtavaa ekonomistia, Penna Urrilaa sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön pääekonomistia, Olli Koskea.

12


Olli Koski, SAK Mikä on kestävyysvaje? Kestävyysvaje tarkoittaa tämän hetken käsitystä pitkän aikavälin menoista ja tulevista haasteista. Sen kurominen riippuu siitä, kuinka paljon julkista taloutta pitää sopeuttaa tässä hetkessä, jottei julkinen velka tulevaisuudessa kasvaisi. Mitkä ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat?

Penna Urrila, EK:n johtava ekonomisti Ikä: 39 Koulutus: VTM kansantaloustieteestä, valmistui 2001 Eteläsuomalaisen osakunnan aktiivi Vinkkejä uusille opiskelijoille: ”Vaikka onkin paineita valmistua nopeasti, kannattaa opiskella laajasti ja hankkia syväosaamista muualtakin kuin taloustieteen parista.”

Ensimmäisenä tulee avainalueen rakennemuutos; metsä- ja elektroniikkateollisuudesta poistui kapasiteettia mutta uutta ei ole syntynyt samassa tahdissa tilalle. Metsäteollisuuden osalta valonpilkahduksia on ollut näkyvissä, mutta elektroniikkateollisuuden suhteen kysymysmerkit ovat isompia, sillä vielä on epäselvää millaisia korjaavia rakenteita sinne on muodostumassa. Toinen selkeä asia on Suomen kustannuskilpailukyky. Noin 10–15 vuoden aikana kustannustaso tuottavuuteen nähden on noussut liian isoksi ja siihen tarvitaan korjaus-

13


liikkeitä. Julkisen talouden kannalta kustannuskilpailukyky vaikuttaa julkistalouden tilanteeseen, mutta isompi ongelma on väestön ikääntyminen – Suomi on ensimmäisten joukossa saavuttamassa piikin ikääntymisessä, kun muilla mailla väestörakenteen muutos on vasta tulossa. Tosin julkistalouden ongelmat olisivat pienemmät jos Suomen työllisyysaste olisi Ruotsin tasolla, kun se nyt on useita prosenttiyksikköjä länsinaapuria perässä. Lisäksi tällä hetkellä Suomi kärsii kauppansa Venäjä-riippuvuudesta enemmän kuin muut maat ja Venäjän ongelmat heijastuvat meille voimakkaammin kuin muualle.

oikeudenmukaisesti kohdennettuja ja epäilettekö, että seuraavien työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä nähdään totuttua enemmän työtaisteluita?

Selkeää on, että Suomessa on ollut tarvetta kohentaa kustannuskilpailukykyä. Pelkästään euroaikana Suomi on jäänyt Saksasta Suomen pankin mukaan kilpailukyvyssä 10–15 prosenttia jälkeen, eikä tätä eroa saada korjattua pelkällä nollakorotuslinjalla. Mikäli leikkaukset saataisiin tehtyä kertarysäyksellä, niin kilpailukyky olisi tehokkaammin ja nopeammin mahdollista saada kestävälle tasolle. Kuitenkaan hallituksen ajama viiden Mitkä ovat Suomen talouden vahvuudet? prosentin kilpailukykyloikka ei itsessään riitä, lisäksi tarvitaan palkkamalttia, joka täyttänee seuKoulutus ja osaaminen ovat tärkeimpiä vahraavan 3-5 vuoden aikana toiset viisi prosenttia vuuksia kokonaisuutta ajatellen. Lähinnä laaja kilpailukyvyn eroista. Loppu kolmannes jäänee peruskoulutus, mutta myös korkeammat asteet yrityksien tehtäväksi korjata omilla toimillaan vaikka Suomessa ei aivan maailman huipputason tuottavuutta parantaen. Ymmärrän niitä, joiden mielestä leikkaukset kohdentuvat Pelkästään euroaikana Suomi on jäänyt Sak- epätasaisesti tai epäoikeudenmukaisesti. Ensin mainittu ainakin on sasta Suomen pankin mukaan kilpailukyvyssä täysin totta, sillä leikkaukset eivät jakaannu tasaisesti – esimerkiksi 10–15 prosenttia jälkeen, eikä tätä eroa saada sairastavuus on korkeampaa työntekijöillä ja julkisella sektorilla verrattuna toimihenkilöihin ja yksityiseen korjattua pelkällä nollakorotuslinjalla” sektoriin, ja yli- ja sunnuntailisät yliopistoja olekaan. Yhteiskunnan tasolla Suomi vaihtelevat äärimmäisen paljon eri toimialojen ja Suomessa toimivat yritykset hyötyvät suomavälillä. Sen sijaan oikeudenmukaisuus on niin laisen yhteiskunnan yleisestä stabiliteetista. Suomi subjektiivinen käsite – jotain toimia oli pakko on rauhallinen, hyvä ja turvallinen paikka elää, tehdä, mutta jää jokaisen oman harkinnan varaan maailman mittakaavassa korruptio on matalaa olivatko leikkaukset oikeudenmukaisia. Tulevia ja lainsäädäntö sekä hallinto toimivat hyvin. Satyötaisteluita en halua lähteä ennakoimaan, mutmoin logistiikka toimii Suomessa huolimatta siitä ta työtaisteluita on totuttu näkemään enemmän että kauppakumppanien näkökulmasta Suomi on mallissa, jossa ratkaisu sovitaan kokonaisvaltaisessyrjäinen; Sähköverkko on kattava, liikenne joka ti. Ruotsin mallissahan teollisuuden liitot sopivat puolelle Suomea on mahdollista – tosin syrjäisen raamin, jonka korotuksia muut ammattiliitot eivät sijainnin vuoksi logistiikkaan Suomen sisällä on saa ylittää. Tämä, sekä työntekijöille laittomista ollutkin pakko panostaa. Lisäksi Suomesta löytyy työtaisteluista tulevien sanktioiden ylärajan poismahdollisesti tulevaisuudessa arvoaan nostavia tuminen ovat lisänneet Ruotsissa paikallista soluonnonvaroja: puhdasta vettä, kaivannaisia ja uupimista ja parantaneet työrauhaa – Ruotsissa on siutuvaa metsää. Luonnonvarojen köyhyyteen liitollut jo useita vuosia alle kymmenen työtaistelua tyy myös suomalainen innovatiivisuus – Suomessa vuodessa, mikä on reilusti Suomea vähemmän. on ollut pakko olla innovatiivinen, koska taloutta ei ole voinut rakentaa pelkästään esimerkiksi öljyn Jos saisit määrätä yhden asian muuttumattomaja kaasun viennin varaan. na valtion budjettiin, mikä se olisi?

14

Hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen kaaduttua esiteltiin kehuja ja moitteita saanut leikkauslista. Mitä mieltä olette toimien riittävyydestä ja tehokkuudesta? Olivatko leikkaukset

Työn verotuksen keventäminen. Tämänhetkisessä taloustilanteessa olisi toki löydettävä tilalle korvaavaa rahoitusta valtion menoihin, eli ihan suoraan muutosta ei voisi tehdä. Suomen verotasoa


tulisi keventää kaikilla palkkatasoilla jotta työnteko olisi aina kannattavampaa kuin sosiaaliturva. Jotkut ekonomistit ovat todenneet euroon liittymisen olleen Suomelle virhe. Onko asia näin, oliko päätös ottaa euro valuutaksi virhe? Euroon liittymisen aikaisilla tiedoilla se oli oikea päätös. Tällä hetkellä Suomen ongelmat eivät johdu eurosta; Pohjoismaista Tanska – jonka valuutta on käytännössä kytketty euroon – pärjää hyvin. Ongelma on, että euroon liityttiin ilman kotimaisen talouspolitiikan käytäntöjen muuttumista, eikä Suomessa käyty keskusteluja euron tulemisen ja devalvaatiomahdollisuuden poistumisen seurauksista kotimaiselle palkanmuodostumiselle. Oma, heikkenevä valuutta olisi tuonut helpotusta suhdanteisiin taantumassa, mutta ei olisi kyen-

maailmalla kuin kotimaassa. Kolmikanta onnistui esimerkiksi eläkeuudistuksessa viime hallituskauden aikana, mikä on pidemmällä tähtäimellä iso asia, ja kolmikannalla on tehty historian aikana isoja ja toimivia päätöksiä. Ongelmana kolmikannassa on työrauhan ylläpito, jos päätöksiä ei saada kivuttomasti aikaan: Millaisia seurauksia vaikkapa laittomista työtaisteluista on, ja millaisia vahingonkorvausvastuita niihin liittyy. Missä määrin suunniteltu ja sittemmin kaatunut yhteiskuntasopimus erosi Tuposta?

Yhteiskuntasopimuksen neuvotteluprosessi on ollut erilainen. Tupoa tehtäessä järjestöt neuvottelivat ja valtio oli neuvotteluissa katalysaattori, joka voitelee neuvotteluita jotta paketti saadaan kasaan. Yhteiskuntasopimus vain määritteli ulkoisen tavoitteen joka tuotiin “Kansainvälinen yhteistyö pitää pystyä kääntämään neuvottelupöytään. Yleisesti Tupoissa neuvoteltiin palmahdollisuudeksi, mutta hankaluuksia voi tulla, jos kankorotuksista, kun taas yhteiskuntasopimus vaati leikkauksia. Lisäksi nähtätoimivia kansallisia järjestelmiä pitää ajaa alas.“ väksi jää, saadaanko leikkauksia vietyä kaikkien liittojen työehtosopimuknyt estämään ikääntymistä ja ICT-alan murrosta. siin. Kustannuskilpailukyky voisi olla parempi heikommalla valuutalla, mutta talouskehitys olisi mitä ilMihin SAK:ta tarvitaan? meisimmin vaatimatonta. On kuitenkin turhaa tuhlata aikaa ja energiaa pohtimalla, olisivatko Ammattiliittoja tarvitaan, onhan työntekijöillä asiat paremmin toisin; Mieluummin kehitetään legitiimi oikeus puolustaa omaa etuaan ja neuvoeuroaluetta toimivaksi ja parannetaan omia toitella asioista kollektiivisesti. Tämä on kuitenkin mintatapoja. osa länsimaisen yhteiskunnan perusrakennetta. Ylipäätään SAK:ta tarvitaan niin kauan kuin sen Onko EU:n ja/tai euroalueen syvempi taloudeljäsenet kokevat SAK:lla olevan tarvetta. Kuitenkin linen integraatio uhka vai mahdollisuus? olisi tärkeää, että järjestöt onnistuisivat muodostamaan yhteisen tilannekuvan, jonka pohjalta saaTällä hetkellä ei tiedetä mihin päin Eurooptaisiin järkeviä päätöksiä. pa on integroitumassa tulevaisuudessa, joten suunnan määrittäminen on vaikeaa. Kansainvälinen yhteistyö pitää pystyä kääntämään mahdollisuudeksi, mutta hankaluuksia voi tulla, jos toimivia kansallisia järjestelmiä pitää ajaa alas. Esimerkiksi yleiseurooppalainen työttömyysturva voi olla ongelmallista toteuttaa, sillä Suomessa työttömyysturva on osittain rahastoiduttu.

Onko kolmikanta tehokas järjestelmä? Kolmikanta voi olla tehokas järjestelmä, sillä ei ole mitään mikä tekisi sen lähtökohtaisesti tehottomaksi. Tarvitaan vain yhteinen näkemys siitä missä ollaan nyt, ja mihin ollaan menossa niin

15


Olli Koski, SAK:n pääekonomisti

huoltosuhteen heikkeneminen. Eläkeuudistus on jo tehty, mikä on hyvä, mutta Sote-uudistus on vielä vaiheessa. Heikkenevä huoltosuhde pakottaa uudistuksiin, minkä vuoksi kunnilta on siirrettävä vastuu isommille toimijoille. Lisäksi on mainittava työmarkkinatilanne, jonka haasteena on löytää järkevä ratkaisu kilpailukykyongelmiin ilman, että tulee suuria konflikteja valtion ja työmarkkinajärjestöjen välille. Taloustilannetta vaikeuttaa myös asuntopoliikan epäonnistuminen urbanisaatioasteen kannalta. Jotta julkiset palvelut olisivat tehokkaampia ja yksityisillä palveluilla enemmän mahdollisuutta onnistua, olisi tärkeää, ettei kaavoituspolitiikalla rajoitettaisi ihmisten asumista kaupungeissa - etenkin kun kysyntää kaupunkiasunnoille on.

Ikä: 36

Mitkä ovat Suomen talouden vahvuudet?

Koulutus: VTM kansantalustieteestä, valmistui 2004 Kapitaalin päätoimittaja v. 2001 ”Vinkkejä uusille opiskelijoille: Opiskelusta kannattaa ottaa monipuolisesti ilo irti ja hyödyntää mahdollisimman paljon eri kursseja ja sivuaineita pelkän kaavamaisen opiskelun sijaan.”

Mikä on kestävyysvaje? Kyseessä on pitkän aikavälin menojen ja menojen rahoittamiseen käytettävien tulojen välinen kuilu, kun pitkällä aikavälillä ikääntymisen taso, työvoiman osallistumisaste ja veroaste kiinnitetään oletetulle tasolle. Lähtökohtien on oltava yhteisiä, ja mikäli merkittäviä muutoksia oletuksiin tulee niin laskelmia pitää korjata - esimerkiksi mikäli maahanmuutto muttaa väestön ikärakennetta oletetusta. Mitkä ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat? Ensimmäisenä mainittava vientiteollisuuden ongelmat. Teollisuustuotanto on vähentynyt ja viimeisten kolmen-neljän vuoden aikana positiiviset uutiset eivät ole johtaneet kestävään kasvuun, vaan tämän suhteen on aina saanut pettyä. Toiseksi ongelmaksi noistaisin ikääntymisen ja

16

Ehdottomasti tärkeimpiä vahvuuksia on koulutusjärjestelmä, joka turvaa kansan vahvan osaamistason alkaen jo peruskoulusta. On myös mainittava vahvuudeksi eläkejärjestelmän kestävyys, sillä eläkejärjestelmä Suomessa on tällä hetkellä hyvin kestävällä pohjalla verrattuna sekä aiempiin vuosiin että muihin Euroopan maihin. Myös elinkeinorakenteen uudistuminen on alkanut. Vanhoilla teollisuuden aloilla on näkyvissä uudistumisen merkkejä, esimerkiksi auringonlaskun alana pidetyssä laivanrakennuksessa tai Nokiassa, joka saattaa nousta povatuksi “uudeksi Nokiaksi” - vaikka kyseessä sama firma onkin. Lisäksi uusia kasvuyrityksiä on syntymässä eri aloille, ja nämä saattavat vaikuttaa voimakkaastikin Suomen talouteen tulevaisuudessa. Hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen kaaduttua esiteltiin kehuja ja moitteita saanut leikkauslista. Mitä mieltä olette toimien riittävyydestä ja tehokkuudesta? Olivatko leikkaukset oikeudenmukaisesti kohdennettuja ja epäilettekö, että seuraavien työehtosopimusneuvotteiluiden yhteydessä nähdään totuttua enemmän työtaisteluita? Tehokkuudesta ei voi vielä sanoa mitään. Kaavamaisesti laskien toimet ovat riittävät, mutta hallitus ei ole huomioinut sitä, että palkansaajajärjestöt todennäköisesti vaativat jonkinasteista kompensaatiota seuraavista työehtosopimuksista neuvotellessa - ei välttämättä yhdellä neuvottelukerralla, vaan pidemmällä aikavälillä. Hallituksen puuttuminen työmarkkina-asioihin pakkokeinoilla voi


myös johtaa isompiin konflikteihin hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä - mikä ei luonnollisesti ole toivottavaa, koska taloudelliset tappiot voivat olla suuria. Leikkausten oikeudenmukaisuudessa ongelma on tulojen leikkaantumisen eriarvoisuus eri asemassa ja eri aloilla olevien erilaisten ihmisten välillä. Toimistotyötä virka-aikoina

den erilaisten lähtökohtien vuoksi, eikä tuloeroja tasaava unioni ole Euroopassa poliittisesti realistista. Tällaisen unionin muodostaminen on joko utopiaa tai dystopiaa - ja siitä huolimatta tällaista hitaasti hivuttamalla ajetaan. Sen sijaan ylikansallisesti toimivat pankit, finanssitoimijat ja rahoitusjärjestelmä ylipäätään kaipaa eurooppalaista yhteistyötä koko EU:n alueella.

“Vanhoilla teollisuuden aloilla on näkyvissä uudistumisen merkkejä, esimerkiksi auringonlaskun ala-

Onko kolmikanta tehokas järjestelmä?

na pidetyssä laivanrakennuksessa tai Nokiassa, joka Kolmikannan

on oltava tehokas, jotta saadaan sopimuksia aikaan. Tähän saattaa nousta povatuksi “uudeksi Nokiaksi” mennessä niin on ollut, eläkeuudistukset, sosiaalitupo tekevä työntekijä ei kärsi yli- ja viikonlopputyön ja palkkaneuvottelut ovat yleensä päättyneet tukorvausten leikkaamisesta, eikä välttämättä tarloksellisesti. Nyt hallitus muodostaa suurimman vitse sairauslomaa pienen nuhan takia; Tilanne on uhan kolmikannalle, lyötyään yksipuoliset ehdot toinen esimerkiksi hoiva- tai elintarvikealoilla joskesken sopimuskauden. Paikallinen sopiminen sa pienikin nuha on este työnteolle työn hygienion tietysti oma asiansa, mutta monilla aloilla liitot avaatimusten vuoksi ja lisät voivat olla merkittävä ovat kuitenkin hyväksyneet tämän. osa palkasta työn vaatimien työaikojen vuoksi. Missä määrin suunniteltu ja sittemmin kaatuJos saisit määrätä yhden asian muuttumattomanut yhteiskuntasopimus erosi Tuposta? na valtion budjettiin, mikä se olisi? Eroina lähinnä, että sopimuksen tavoitteet tulivat Tähän vastaan henkilökohtaisella suosikillani eli työmarkkinaosapuolien ulkopuolelta halitukselta osinkoverotuksen muuttamisella yhtäläisiksi lissekä poikkeuksellinen ajankohta keskellä sopitaamattomilla ja listatuilla yrityksillä Hetemäen muskautta. Muuten kyse oli lähinnä Tupoihin peverotyöryhmän mallin mukaan. Tämä kannustaisi rinteisesti sisältyneistä työmarkkina-asioista. hakemaan kasvurahoitusta listauksen kautta. Mihin EK:ta tarvitaan? Jotkut ekonomistit ovat todenneet euroon liittymisen olleen Suomelle virhe. Onko asia näin, EK:ta tarvitaan, jotta SAK:lla olisi joku jonka oliko päätös ottaa euro valuutaksi virhe? kanssa neuvotella. Suomessa on korkea työvoiman järjestäytymisaste, joten mikäli työnantajat haVielä en ole valmis sanomaan että euro olisi ollut jaantuisivat, heillä olisi kuitenkin vastassa vahvasti virhe. Toki nykyisessä suhdannetilanteessa markjäseniään edustava ammattiliitto. EK on myös yrika olisi devalvoitunut mutta se ei olisi pelastanut tysten näkökulmasta kova lobbari niin Suomen Suomea eikä estänyt rakenteellisia muutoksia; kuin Brysselin tasolla. Nokian romahduksessa Symbianilla oli suurempi vaikutus kuin eurolla. Loppupeleissä sekä sisäinen että ulkoinen devalvaatio ovat aika samanlaisia eikä kumpikaan varsinaisesti toimi ratkaisuna rakenneongelmiin. Onko EU:n ja/tai euroalueen syvempi taloudellinen integraatio uhka vai mahdollisuus? Sekä että. Fiskaaliunioniin on suhtauduttava kriittisesti, sillä Eurooppa eroaa Yhdysvalloista mai-

17


Alumnihaastattelussa Leena Mörttinen Teksti Maaria Koski Miksi alun perin lähdit opiskelemaan kansantaloustiedettä? Isäni oli politiikassa, ja meillä keskusteltiin paljon yhteiskunnallisista asioista kotona. En itse halunnut politiikkaan, ja maailmassa vallitsevan niukkuuden jako kiinnosti. Lisäksi halusin oppia ymmärtämään Suomen teollista tarinaa, ja sitä miten täällä on niukkuutta jaettu. Mitä olet opiskellut sivuaineina, ja onko niistä ollut hyötyä? Matematiikkaa, kemiaa, tietojenkäsittelyä, juridiikkaa, tilastotiedettä ja laskentatoimea. Kaikista on ollut hyötyä. Milloin olet valmistunut? Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi 1994 Tampereen yliopiston taloudellishallinnollisesta tiedekunnasta (nykyään Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu) ja valtiotieteen tohtoriksi taloustieteestä vuonna 2000 Helsingin yliopistosta. Valmistuessani tohtoriksi olin jo Suomen Pankissa töissä. ”Miksi jatkoit tohtoriopintoihin?

Kuva: Perheyritysten liitto

18

Valmistuin keskelle 90-luvun lamaa. Hain kokeeksi muutamia töitä mutta en saanut niistä mi-


tään. Gradua tehdessäni huomasin haluavani opiskella lisää, sillä olin siinä vaiheessa opintoja vain raapaissut mielenkiintoisista asioista pintaa. Mikä oli parasta opinnoissasi? Ehdottomasti opiskelukaverit! Yhteisiä ja pakollisia opintoja suoritettiin porukalla, ja yhteishenki opiskelukaverien kanssa oli hyvä. Vaikka oman tutkimuksen alkaessa näkökulmamme opiskelukaverien kanssa eriytyivät, pystyimme silti aina keskustelemaan. Opiskeluaika oli kuitenkin melko yksinäistä hommaa, sillä vastuu opinnoista oli itsellä. Kävitkö vaihdossa? Kävin tohtorivaihdossa Bostonissa MIT:ssa (Massachusetts Institute of Technology). MIT oli kokemuksena silmiä avaava. Tuntui uskomattomalta saada olla nobelistien ja muiden huippuälykkäiden ihmisten joukossa, ja nähdä keskustelutilaisuuksia, joissa nobelistit haastoivat toisiaan. Missä kaikkialla olet työskennellyt? Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa, Nordealla pääekonomistina ja muissa positioissa, Elinkeinoelämän keskusliitossa ja nyt olen Perheyritysten liiton toimitusjohtajana. Mitä työtehtäviisi on kussakin paikassa kuulunut? Suomen Pankissa olin rahoitusmarkkina-asiantuntijana, ja tehtäviini kuului rahoitusmarkkina-analyysia ja tutkimusta. Euroopan keskuspankissa tein pankkien vakausanalyysia. Tutkin yhdessä tiimini kanssa kuplien syntymistä ja loimme perus-

taa nykyisille pankkien vakausvaatimuksille. Nordean Suomen pääekonomistina työtehtävät olivat ekonomistin perustyötehtäviä mutta usein asioista myös joutui saarnaamaan ulkopuolisille tahoille. Nordealla olin myös säästämisen yksikön johtajana, jolloin työtehtäväni keskittyivät säästämiseen liittyviin asioihin. Sen jälkeen olin Nordealla Euroopan asioista vastaavana johtajana, jossa työtehtäväni muun muassa koostuivat pankkijärjestelmän valottamisesta päättäjille. Elinkeinoelämän keskusliitossa vastasin Kilpailukyky ja kasvu –osastosta. EK:ssa työtehtäviini kuuluivat muun muassa yritysten rahoitukseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatioihin liittyvät asiat. Olenkin päässyt tutustumaan Suomen ja Euroopan talouteen monesta näkökulmasta, mikä on ollut hyvin palkitsevaa. Onko koulutus tarjonnut eväitä työelämään? Jos, niin mitä? Koulutus on tarjonnut erinomaisen välineistön, jolla analysoida ja pohtia yhteiskuntaa. Kannustimet, hyöty, preferenssit ja ihmisen tapa toimia rationaalisesti ja joskus emotionaalisesti kriisitilanteissa ovat kaikki sellaisia asioita, joista on ollut hyötyä. Vaikka yksilöä on vaikea ennustaa, isojen massojen käytöksestä voi jo johtopäätöksiä vetää. Monesti väitetään, että ekonomistit muka aliarvioisivat rationaalisuusoletuksellaan ihmisen emotionaalisen puolen mutta käytännössä rationaalisuusoletus sisältää ihmisen emotionaalisen intuition yhdistymisen tietoon. Taloustiedettä tulisikin kaikkien opiskella, sillä se antaa perusvälineet tutkia mitä tahansa, missä inhimillisellä toiminnalla on roolinsa.

Mitä yliopistossa ei opetettu mitä olisit tarvinnut työelämässä? Olisin halunnut opiskella tieteen filosofiaa. Jokaisen ekonomistin omat arvot vaikuttavat siihen, millaisiin johtopäätöksiin tutkimuksista päädytään. Täydelliseen objektiivisuuteen ei siis taloustieteen parissa päästä. Tieteen filosofian ymmärtäminen toisi myös enemmän viisautta pohdintaan. Lisäksi poliittinen taloustiede olisi ollut mielenkiintoista. Taloustieteilijöiden tehtävänä on kuitenkin toimia uskottavina neuvonantajina, ja jos politiikassa kuunnellaan joitakin, niin he ovat ekonomisteja. Ekonomistien neuvoilla on selkeä yhteys keskusteluun ja demokratian toteutumiseen, joten taloustieteilijöiden pitäisi pyrkiä entistä paremmin selittämään asiat poliitikoille. Lisäksi olisi tärkeää nähdä politiikan rooli talouden ohjaamisen välineenä. Mitkä ovat olleet haasteita työurallasi? Ekonomisteista ei tunnuta kauheasti pitävän. Muut yhteiskuntatieteet ylenkatsovat taloustiedettä ja sen välineistöä. Varsinkin rationaalisuusoletus kiistetään, vaikka keskimäärin ihmiset käyttäytyvät rationaalisesti. En pidä tieteellisestä elitismistä ja nurkkakuntaisuudesta, kuten siitä, että muut yhteiskuntatieteilijät eivät tee yhteistyötä ekonomistien kanssa. Mielestäni tieteen parissa ei ole varaa ylenkatsoa muita tieteitä. En tarkoita, että ekonomistit olisivat aina oikeassa kaikessa, mutta yleensä päätöksiemme takana oleva logiikka on hyvää. Kaikesta pitäisi ainakin voida keskustella intohimottomasti, vähemmän tuomiten. Tämä sama neuvo pätee toki myös ekonomisteihin.

19


Mikä on ollut tämänhetkisen urasi huippuhetki?

Terveisesi nykyisille opiskelijoille

Olin hyvin otettu, kun minua pyydettiin nykyiseen tehtävääni Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Täällä pääsen tekemään töitä, jotka kohtaavat ajatusmaailmani kanssa täydellisesti. Suomi kasvaa intohimosta, sivistyksestä ja poikkitieteisestä osaamisesta. Kaikkien ei tarvitse olla yrittäjiä, mutta on tärkeää olla omasta asiastaan innostunut.

Taloustieteen rinnalla kannattaa ehdottomasti lukea rahoitusta. On tärkeää, että teillä olisi yleiskuva rahoitusmarkkinoista. Tulevaisuuden talouskasvu edellyttää kykyä arvioida ja hinnoitella riskejä, ja tässä epäonnistuminen voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaurioita talouden rakenteisiin. Seuratkaa mitä maailmassa tapahtuu, ja käyttäkää taloustieteen välineistöä tapahtumien pohtimiseen. Ajatelkaa itse ja kyseenalaistakaa. Teidän vastuullanne on, ettei tulevaisuudessa mokata enää samalla tavalla kuin nyt on mokattu. Muistakaa, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassa. Haastakaa professoreita ja yrittäkää saada luennoille enemmän keskustelua aikaan. Hyvistä esiintymistaidoista on aina hyötyä.

Oletko törmännyt työelämässä paljon vanhoihin opiskelukavereihisi? Oikeastaan vähän joka puolella. Suurinosa tohtorivaiheen opiskelukavereistani ovat pankki- ja tutkimusmaailmassa. Kandi- ja maisterivaiheen kaverini ovat sijoittuneet laajemmin eri aloille. Kaikki ovat hyvin työllistyneitä. Taloustieteen välineistöä he käyttävät työssään enemmän tai vähemmän hyväkseen, vaikka eivät tutkimusta tekisikään.

Mikä ihmeen alumni? ”Jokainen valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskellut, työskennellyt tai tiedekunnasta valmistunut on alumni. Sana tulee latinan sanasta alumnus (fem. alumna), joka tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta - tässä tapauksessa valtiotieteellisen tiedekunnan kasvattia. Yleensä sanalla alumni viitataan yliopistosta valmistuneeseen henkilöön.” Lähde: Valtiotieteellisen tiedekunnan internet-sivut. Kansantaloustieteen alumnit Helsingin yliopistossa ry Kansantaloustieteilijöiden oma alumniyhdistys toimii yhteistyössä Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen kanssa. Jokainen kandidaatintutkinnon (kansan)taloustieteestä Helsingin yliopistosta suorittanut voi liittyä alumniyhdistyksemme jäseneksi. Alumniyhdistyksemme tavoitteena on muun muassa vahvistaa kansantaloustieteen alumnien ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä kehittää toimintamuotoja, jotka tukevat Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaineen toiminnan yleistavoitteita opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista harjoittavana yliopiston yksikkönä. Lähde: Kansantaloustieteen alumnit Helsingin yliopistossa ry:n nettisivut.

20


Kuva: Reuters

Peliteorian kehittäjä ja skitsofrenian selättänyt Nobel-voittaja – John

J

F. Nash Jr. (1928–2015)

Teksti Miika Päällysaho

ohn F. Nash Jr. ja hänen vaimonsa Alicia Nash kuolivat autokolarissa 24. toukokuuta New Jerseyssä Yhdysvalloissa. Mielenterveysongelmista elämänsä aikana kärsinyt vaikutusvaltainen yhdysvaltalaismatemaatikko palkittiin vuonna 1994 taloustieteen Nobel-palkinnolla yhdessä John Harsanyin ja Reinhard Seltenin kanssa peliteorian kehittämisestä. Nashin ansioiksi Nobel-palkintokomitea kertoo pelien jakami-

sen yhteistoiminnallisiin (cooperative) ja ei-yhteistoiminnallisiin (non-cooperative) peleihin. Lisäksi Nash loi jälkimmäisille peleille yleisen tasapainokäsitteen, jonka nimeksi on vakiintunut Nash-tasapaino. Hänen työnsä uranuurtavuutta ei voi kiistää: käytännössä jokainen taloustieteen opiskelija törmää ennen pitkää Nashin kehittämiin käsitteisiin ja tuloksiin. Suurelle yleisölle hän tuli kuitenkin tutuksi Ron Howardin ohjaaman vuoden 2001

”Kaunis mieli” –elokuvan myötä, jossa Nashia esittää Russell Crowe. Elokuva palkittiin mm. parhaan elokuvan Oscar-palkinnolla. John F. Nash Jr. syntyi 13. kesäkuuta vuonna 1928 Bluefieldissä West Virginian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Nashin vanhemmat huomasivat poikansa lahjakkuuden ja Nash suoritti viimeisen high school -vuotensa aikana yliopistomatematiikan kursseja. Valmistuttuaan vuonna 1948 matematiikka pääaineenaan mai-

21


neikkaasta Carnegie Institute of Technologysta Nash siirtyi suorittamaan jatko-opintojaan stipendin turvin Princeton Universityyn. Silloisen Carnegien professorin Richard Duffinin antama suosituskirje kertoo Nashin matemaattisista kyvyistä kaiken oleellisen: ”Mr. Nash is nineteen years old and is graduating from Carnegie Tech in June. He is a mathematical genius.” Princetonissa hän alkoi valmistella väitöskirjaansa ei-yhteistoiminnallisista peleistä. Pohjana tutkimuksilleen hän käytti John von Neumannin ja Oskar Morgensternin vuonna 1944 ilmestynyttä uraauurtavaa teosta ”Theory of Games and Economic Behavior”, joka osoitti ensimmäisenä pelien tärkeyden taloudellisten tilanteiden analysoinnissa. Kipinän peliteoriaan syventymiseen oli osittain antanut myös hänen Carnegiessa käymänsä kansainvälisen taloustieteen valinnaiskurssi (joka – huvittavaa sinänsä – oli Nashin ainoa kosketus taloustieteen opiskeluun). Vuonna 1950 valmistuneessa väitöskirjassaan 21-vuotias Nash esit-

22

Kuva: Wikipedia

ti jo Nash-tasapainon määritelmän ja ominaisuudet. Selkokielellä Nash-tasapainolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kukaan pelin pelaajista ei voi parantaa omaa asemaansa muuttamalla pelkästään omaa toimintaansa. Myöhemmissä tutkimuksissaan hän sovelsi ja syvensi kehittämiänsä menetelmiä. Nashin työ matematiikassa ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään peliteoriaan, vaan huomattava osa hänen töistään sijoittui myös mm. topologian, algebrallisen geometrian ja osittaisdifferentiaaliyhtälöiden osa-alueille. Varsinkin hänen merkittävissä geometrian tutkimustöissään näkyvät korkean työmoraalin lisäksi myös hänen uskomaton luovuutensa ja kykynsä lähestyä ongelmia täysin ennennäkemättömistä lähtökohdista. Vuodesta 1952 eteenpäin Nash opetti Massachusets Institute of Tehcnologyssa. Hänen opetus- ja arviointimetodejaan pidettiin epätavallisina ja outoina, mistä johtuen hän ei erityisesti ollut opiskelijoiden suosiossa. MIT-vuosina eräs hänen opiskelijoistaan oli kuitenkin Alicia Larde, jonka kanssa alkoi tapailla ja meni lopulta naimisiin vuonna 1957. Vuotta myöhemmin Alician ollessa raskaana Nashin mielenterveys alkoi järkkyä. Mielenterveysongelmat ilmenivät toden teolla vuonna 1959. Hän esimerkiksi pyysi erästä jatko-opiskelijaa jatkamaan aloittamaansa peliteorian kurssia ja katosi pariksi viikoksi. Palatessaan yliopistolle hän piteli kädessään The New York Times -lehteä väittäen sen sisältävän vain hänelle tarkoitettuja salakoodattuja viestejä ulkoavaruudesta. Hän myös uskoi kaikkien punaista kravattia pitävien miehien olevan kommunisteja, jotka olivat salaliitossa häntä vastaan. Kollegoilleen hänen ongelmansa alkoivat ilmetä hänen pitämässään

American Mathematical Societyn luennossa Columbian yliopistossa, joka poikkesi alun perin annetusta aiheesta ja jota oli täysin mahdotonta seurata ja käsittää. Lopulta Nashin vaimo päätti viedä hänet vastoin hänen tahtoaan yksityiseen psykiatriseen sairaalaan, jossa Nashilla todettiin paranoidinen skitsofrenia. Sairaalassa vietetty aika ei kuitenkaan auttanut, vaan Nashin sairaus jatkui ja syveni, mikä ahdisti ja masensi Aliciaa entisestään. Lopulta vuonna 1961 Alicia ja Nashin äiti ja sisko päättivät lähettää Nashin sairaalaan New Jerseyhyn. Alkoi 9 vuoden jakso, jonka aikana Nashia hoidettiin erinäisissä psykiatrisissa sairaaloissa antipsykoottisilla lääkkeillä ja insuliinišokkihoidolla. Lukuisat orastavat toipumiset sairaudesta osoittautuivat vain väliaikaisiksi kerta toisensa jälkeen ja Alicia päätti lopulta ottaa avioeron Nashista vuonna 1962. Vähitellen Nash kuitenkin alkoi päästä eroon vainoharhaisista ajatusmalleistaan ja päästä jälleen kiinni matemaattiseen tutkimukseen. Nashin päästyä lopullisesti eroon skitsofreniasta 1990-luvun alussa hän ja Alicia palasivat yhteen ja menivät uudelleen naimisiin vuonna 2001. Yhdessä he olivat myöhemmin laajasti mukana avustamassa ja kehittämässä mielenterveystyötä. Osasyynä kannustamassa tähän on varmasti ollut myös Nashin poika, joka kärsii myös skitsofreniasta. Lähteitä: Helsingin Sanomat, Nobelprize.org -sivusto, MacTutor History of Mathematics -sivusto, Klaus Kultti: ”Taloustieteen Nobel peliteorian kehittäjille” – Kansantaloustieteellinen aikakauskirja 4/1994, IFLScience-sivusto.


Miksi pakkoruotsi?

R

Teksti Janne “harit soppa” Einiö uotsi on kiva maa. opiskeluun on yksinkertaisesti mä numerot tulevat lähestymään Tukholma on eu- se, että pystyy kommunikoimaan sataa prosenttia hyvin nopeasrooppalainen metro- kyseisen kielen puhujien kanssa. ti luonnollisen poistuman kautta. poli. Tunnelbana Kansallista opetussuunnitelmaa Voimme päätellä tästä, että pyson hieno. Ruotsis- ja kielipolitiikkaa suunnitelles- tymme jo todella hyvin kommusa oli Burger King jo kauan en- sa tämän pitäisi olla painavin syy nikoimaan ruotsinkielisten kansnen Suomea. Ja Ruotsilla on Tove kielen opiskeluun, paljon paina- sa. Lo. Ruotsi on vähän kuin Suomi, vampi kuin eduskunnan sivistys- Ilmeisesti päättäjät eivät mutta vähän parempi versio. Nyt valiokunnan antamat ”historialli- ole tulleet minun johtopäätöksiikun se on pois alta, olen tunnus- set syyt”. ni, kun jouduin kumminkin opistautunut svekofiiliksi, en siis vihaa Niin siis suomenkieli- kella ruotsia. Miten sitten he puoheitä, voin argumentoida miksi set ja ruotsinkieliset, pystymme- lustivat ruotsin pakollista opisruotsin kielen pakollinen opiske- kö kommunikoimaan toistem- kelua. Aloin etsiä faktapohjaisia lu Suomessa ei ole – Heikki Pursi- me kanssa. Ruotsia puhutaan äi- argumentteja ruotsin kielen opisaisen tyyliin – järkevää. dinkielenä lähinnä Suomessa ja kelun puolesta. Googlasin ’’argu Olin aina ollut ruotsin Ruotsissa, ja suomea Suomessa. mentit pakkoruotsin puolesta’’. pakollisen opiskelun puolustaja. Suomi ensin. Suomenruotsalaisis- Lueskelin läpi ensimmäisen hakuPakkoruotsista puhuminen ja sen ta 80 % osaa suomea, 45 % täydel- sivun tulokset. Suurin osa tulokvastustaminen, sehän oli junttia. lisesti. Sitten ruotsalaiset. He eivät sista oli kyllä pakkoruotsia vasEnhän minä mikään Elias Krohnin mielestä pakkoruotsin vastustamisen ”salonkikelpoijuntti ole, mutta kun suuden” takana on ahdasmielisen nationalismin lisäksi ”aikamme tajusin että virkamiesindividualistinen eetos, joka suosii vapaaseen valintaan vetoamisruotsi olikin edesta ja yksilön eri oppiaineista saaman hyödyn rationaalista arvioinsä, ja en oikein sitia”. No mutta katsos. Siinähän on KTTO:n arvomaailma tiivistettynä. tä jaksaisi, niin aloin miettiä, että min- osaa suomea, mutta he osaavat… tustavia blogitekstejä. Kulttuurikäköhän takia ruotsia joutuu- englantia. Änd vii fins spiiks ingl- vihkot-lehden päätoimittaja Elias kaan opiskella. Ja koska an idea sih veri guud. Euroopan Unionin Krohn pohtiikin pääkirjoituksesis not responsible for the people kyselyn mukaan 86 % ruotsalai- sa (6/2013) syytä, miksi pakkowho believe in it on hieno idea, sista pystyy käymään keskustelun ruotsin puolustajat ovat keskustejosta pidän kiinni, niin voin olla englanniksi, ja 70 % suomalaisis- lussa alakynnessä. Hänen mielesjunttien kanssa tästä samaa miel- ta. Oikeasti numero on vielä kor- tään pakkoruotsin vastustamisen tä hyvällä omallatunnolla. No- keampi, koska sana ”keskustelu” ”salonkikelpoisuuden” takana on niin, back to basics, tunteilut si- jäädyttää pohjoismaalaiset. Suu- ahdasmielisen nationalismin livuun. Mikä on syy vieraiden kiel- relle osalle suomalaisista jo suo- säksi ”aikamme individualistinen ten opiskeluun? meksi keskusteleminen aiheuttaa eetos, joka suosii vapaaseen valin Syyt vieraan kielen opis- suuria hankaluuksia. Kun suoma- taan vetoamista ja yksilön eri opkeluun ovat selkeät. Totta kai vie- laisilta kysyttiin taas osaamisesta, piaineista saaman hyödyn ratioraita kieliä voi opiskella aina hen- niin jo 94 prosenttia suomalaisista naalista arviointia”. No mutta katkilökohtaisista syistä, mutta yli- aikuisista sanoi osaavansa englan- sos. Siinähän on KTTO:n arvovoimaisesti tärkein syy kielen tia vähintään kohtalaisesti. Ja nä- maailma tiivistettynä. Elias Krohn

23


24

jatkaa, että ’’tällainen vuosikymmenien päähän tähtäävä laskelmointi on pakostakin varsin epävarmalla pohjalla”. Totuus on, että sellainenkin laskelmointi, joka on epävarmalla pohjalla, on paljon parempi kuin laskelmointi, jolla ei ole mitään pohjaa. Vieraan kielen opettelu, siis enemmän kuin ”tjänare” ja ”como estas” on pitkä, aikaa ja työtä vaativa prosessi. Ja mikä tahansa muukin asia, johon pitää investoida huomattavasti aikaa ja resursseja, vaatii tarkastelun, onko payoff asian osaamisesta siihen käytettävien resurssien arvoinen. Ja muutenkin kielien asema maailmassa ei ole mitään Muodin huipulle ”one day you’re in, next day you’re out” –meininkiä, vaan asiaa voidaan tarkastella monella tapaa. Vaikkapa kyseistä kieltä äidinkielenään puhuvien määrää, ja esimerkiksi näiden ihmisten yhteenlaskettua BKT:tä, innovaatioita, osuutta maailmankaupasta, kulttuurista vaikutusta (mitä se sitten onkaan), ja muita tekijöitä. En tiedä osaanko määritellä ”kielen tärkeyttä”, mutta en usko, että kukaan kiistää, että Suomessa englannin kielen osaaminen on tärkeämpää kuin nepalin kielen. On kyllä totta, että anglosfäärin vaikutusvalta maailmassa pienenee, ja siten tulevaisuuden valtakieli ei ehkä ole englanti, mutta ruotsi se ei ainakaan tule olemaan, vaikka ABBA tekisi comebackin ja Victoria ja Daniel kymmenen lasta. Googlailin lisää. Argumentti, johon törmäsin useasti, oli ”ruotsin kielen opiskelu ei ole pois mistään”. Valitettavasti se kyllä on yksinkertaisesti väärin. Koska päivässä on rajallinen määrä tunteja, voimme tästä johtaa sen, että koulupäivässä on vain rajallinen määrä opetustunteja. Okei, yläasteen koulupäivä saattoi tuntua ikuisuudelta, mutta oikeasti se kesti enintään 8 tuntia. Jos niistä

käytetään osa ruotsin opiskeluun, se on suoraan pois muiden kielten/aineiden opiskelusta. Entinen RKP:n kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos puhui hyötyruotsista. ”Ruotsin kieli on hyödyllistä” ei sekään ole riittävä argumentti, koska koulun tuntijako on nollasummapeliä. Argumentin pitäisi olla ”ruotsin kieli on tärkempää kuin kieli/aine” x… Mutta tähänhän ei ikinä ryhdytä, koska minkäänlainen laskelmointi on epävarmalla pohjalla. Ja kaikki mielipiteet ovat samanarvoisia. Vai miten se menikään. Googlailtuani taas löysin jackpotin. Rationaalinen Liberan bloggaaja puolustaa pakkoruotsia. Tässä on varmasti hyviä argumentteja. Luetaas. Liberan blogisti Kaj Grüssner tekee blogitekstissään ”Pakkoruotsista puhuminen on propagandaa” järisyttävän huomion: kaikkien oppiaineiden opiskelu on pakollista. Suomessa on oppivelvollisuus. En tiedä onko hän tahallaan niin tyhmä, että ei tajua, että pointti pakkoruotsikeskustelussa – jota hän nimittää propagandaksi – on se, että pitäisikö ruotsin kielen ylipäätänsä kuulua pakolliseen opetussuunnitelmaan. Grüssner jatkaa vahvalla linjallaan ”mutku kuvis ja musiikki tho”. Kyllä, vapaaehtoiseksi vaan. Peruskoulu voisi tarjota paljon enemmän kuin Ukko Nooan soittamista nokkahuilulla. Grüssnerin perustelu ruotsin opetussuunnitelmaan kuulumisesta on Pohjoismaat, tärkeä kauppakumppani jne. Mutta jo tällä hetkellä suomenruotsalaisen ajatushautomo Magman mukaan 34 % suomalais-ruotsalaista kauppaa harjoittavista yrityksistä käyttää englantia kommunikoidessaan tytär- tai asiakasyhtiöidensä kanssa. Ja kyllä, tutkimuksen mukaan 63 % kommunikoinnista tapahtuu ruotsiksi. Tämäkään ei silti tarkoita, että Suomen ja Ruotsin

välinen kauppa kuihtuisi 63 prosentilla, jos suomalaiset eivät enää osaisi ruotsia. Jostain syystä IKEA on onnistunut laajentamaan Jenkkeihin, vaikka siellä puhutaankin vaan amerikkaa. Ja kaikilla Pohjoismaa-ulkomaankauppa-argumenteilla voitaisiin myös puolustaa venäjän pakollista opiskelua. Ja ruotsalaisethan osaavat paljon paremmin englantia kuin venäläiset, joten pakkovenäjä vaan. Kai nyt jotain muita argumentteja vielä löytyy. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen epäilee Helsingin Sanomissa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, koska ”se sulkisi pois mahdollisuudet myöhemmin hakeutua valtion virkoihin”. Virkamiesruotsin käyttäminen argumenttina on jokseenkin kehäpäätelmä: ruotsin kieltä pitää opiskella, koska sitä pitää ehkä opiskella myöhemmin. Samalla tavalla pitkän matematiikan (ja koko lukion) käymättä jättäminen sulkee työnhakijalta pois monet kovapalkkaiset työpaikat. Samalla päästiinkin the ultimate argumenttiin. Ruotsi on suomen toinen virallinen kieli, kansalliskieli. Kun muut argumentit on heitetty, voidaan lopulta muistuttaa, että ruotsi on virallinen kieli Suomessa. Kaj Grüssner muistuttaa, että ”ruotsin kielen asema virallisena kielenä on muodollisesti ja perustuslain näkökulmasta täysin samalla tasolla kuin suomen kieli”. Ruotsin kielen vapaavalintaisuutta vastaan olevat argumentit lähestyvät ennemmin tai myöhemmin eduskunnan sivistysvaliokunnan käyttämää ruotsin kielen ”yhteiskunnallista, historiallista ja sivistyksellistä ulottuvuutta” ja muuta abstraktia. Ruotsin kieltä pitää opiskella, koska se on vaatimus valtion virkoihin, koska ruotsi on virallinen kieli, ja sitä on oikeus käyttää. Sveitsissä on 4 virallista kieltä, Etelä-Afrikassa 11. Ei näi-


tä kaikkia opiskella. Kansalliskieli tarkoittaa täysin sitä, mitä me haluamme sen tarkoittavan. Yhdysvalloissa ei edes ole virallista kieltä. ”Ruotsi ja suomi ovat kansalliskieliä” on yhtä hyvä argumentti kuin ”avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto”. Se on totta, niin kauan kuin se on totta. Nämä ovat lakiteknisiä asioita. Kysymys onkin, miten asioiden pitäisi olla. Esimerkiksi Viron väestöstä yli neljäsosa on venäjänkielisiä, mutta Viro on viron ainoa virallinen kieli. Itse olen okei ruotsin asemasta virallisena kielenä, jos halutaan joku ”signaali kaksikie-

senttia suomenruotsalaisista osaa arkisuomea, kun taas vain 44 % suomalaisista osaa ruotsia. Prosentit muutettua saamme tulokseksi, että ruotsia osaamattomia suomenkielisiä on 2,727 miljoonaa, kun taas suomea osaamattomia ruotsinkielisiä on vain 58 tuhatta. Ruotsia osaamattomia suomenkielisiä on siis viisikymmentäkertainen määrä suomea osaamattomiin ruotsinkielisiin, joten en näe sen olevan järkevää, että näiden 58 tuhannen ihmisen takia käytämme ruotsin opiskeluun huomattavan osan perusopetuksen rajallisista resursseista.

la, niin miksi sen pitäisi kallistua oikeudenmukaisuuden puolelle 5 prosentin takia, joista jo 80 prosenttia osaa suomea. Suomen entinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaisi ruotsin kielen de facto pakolliseksi ylioppilaskokeissa, koska on ”vaarana, että nuoret jatkossakin valitsevat sen tien missä aita on matalin.” Ensinnäkin kansislaisena en ole ikinä tajunnut ”missä aita on matalin” –fraasia. Jos aita A on metrin korkea, ja aita B on kaksi metriä korkea, niin totta kai kuka tahansa järkevä ihminen valitsee aidan A. Okei, en

On kyllä totta, että anglosfäärin vaikutusvalta maailmassa pienenee, ja siten tulevaisuuden valtakieli ei ehkä ole englanti, mutta ruotsi se ei ainakaan tule olemaan, vaikka ABBA tekisi comebackin ja Victoria ja Daniel kymmenen lasta.

lisen Suomen puolesta”, kuten sivistysvaliokunnan jäsen Mikaela Nylander puolustaa pakkoruotsia, mutta please, niin kauan kuin pakkoruotsia puolustetaan ruotsin virallisen kielen asemalla, niin älkää ihmetelkö jos ihmiset ovat valmiita ruotsin virallisen kielen aseman purkamiseen. Okei, anteeksi. Can’t we all just get along? Ei tämä nyt niin vakava asia ole. Eikö vastakkainasettelun aika ollut ohi? Onneksi löysin vastauksen tähän tunteita kuohauttavaan ongelmaan. Eduskunnan sivistysvaliokunnan toinen jäsen Silvia Modig on ratkaissut ongelman: ”Jos jokainen suomalainen osaisi sujuvaa arkiruotsia, mitään vastakkainasettelua ei olisi.” Totta. Damn. Tosin samallahan logiikalla jos jokainen suomenruotsalainen osaisi sujuvaa arkisuomea, niin mitään vastakkainasettelua ei myöskään olisi. Tämähän olisi paljon kustannustehokkaampaa, koska jo 80 pro-

Mutta tällähän ei ole mitään väliä, jos ruotsinkielisillä on oikeus saada palveluja ruotsiksi, ihan sama vaikka he osaisivatkin suomea. Mutta jos kysymys on henkilökohtaisesta perusoikeudesta, niin eikö saamelaisillakin ole sitten samanlainen oikeus, eivätkö hekin ole osa Suomea siinä missä suomenruotsalaiset ovat. Saamelaisethan saapuivat nykyisen Suomen alueelle kauan ennen meitä muita. En kumminkaan usko, että kukaan on sitä mieltä, että saamen kieli kuuluisi olla virallinen kieli, siinä määrin mitä Suomessa virallisella kielellä tarkoitetaan, yksinkertaisesti siitä syystä, että saamea puhuu vain 1 778 henkilöä äidinkielenään. Tästä päästäänkin klassiseen taloustieteen tehokkuus vastaan oikeudenmukaisuus –ongelmaan, ja että tämä trade-off on kielikysymyksessä olemassa. Jos tämä trade-off kallistuu tehokkuuden puolelle saamelaisten kohdal-

ole niin burgeri, etten tajuaisi sanonnan perimmäistä tarkoitusta. Oletus, että tie, jossa aita on korkeampi, johtaa rikkauksiin ja matala aita ryysyihin. Mutta tässä tapauksessa se ei ole perusteltua, että ruotsin kielen kirjoittaminen ylioppilaskokeissa johtaisi sinne. Olen nyt ilmeisesti identifioitunut pakkoruotsin vastustajaksi. Pakkoruotsin vastustusta on sanottu ahdasmieliseksi nationalismiksi, sanottu, että vastustajat kokevat Ruotsia kohtaan ”outoa, primitiivistä vihaa”. Osa varmasti kokee, jääkiekon MM-kisoja katsellessa tuntuu, että hyvinkin suuri osa, mutta ei se siltikään ole argumentti pakkoruotsin puolesta, eikä myöskään juntiksi sanominen. Juhannuksena mökkijärveen hukkuminen kännissä on junttia. Pakkoruotsin vastustaminen ei.

25


i r o att

a k o rov

P

M

aassa on porvarihallitus, joka lailla määrää työnteon ehdoista. Minulle tulee heti mieleen, että niin ne natsitkin halusivat säätää ja määrätä, antaa käskyjä ja kurilla ohjata kansaa sorvin ääreen. Porvarihallitus säätää lain siitä, millä ehdoilla työmarkkinoiden asioista sovitaan, ja sillä sipuli. Maassa on sosialisti Annika Lapintie (vas.), joka on ehdottoman huolissaan sopimusvapaudesta – ja vielä työmarkkinoilla. ”Takinkääntäjä!” huudetaan Hakaniemestä. Tämä on tosiaan perin merkillinen kannanotto ottaen huomioon vallanpitäjien kädenväännön modernin historian ja etenkin sosialistien osuuden siinä. Vuodesta 1789 alkaen viestiyhteyksillään ja rahataloudella keskiajan pimeydestä ponnistaneet itsevaltiaat joutuivat väistymään, kun porvaristo palautti vallan luonnolliselle haltijalleen eli keskiluokalle. Ärsyttävästi rahatalous raksutti eteenpäin ja uudelle, satumaisesti aiempaan verrattuna rikastuneelle ahneelle altavastaajalle – työväenluokalle – jäi kaksi vaihtoehtoa: ryhtyä por-

variksi ja pelata markkinatalouden pelisäännöillä tai järjestäytyä ympäri Eurooppaa organisaatioiksi, jotka kiristivät, lahjoivat, lypsivät ja uhkailivat itsellensä etuja. Alkukipuilujen, muutaman onnistuneen vallankaappauksen ja niiden herättämän pelon seurauksena ay-liike peitti allensa suuren osan Eurooppaa 1900-luvun alkupuolella. Vikkelästi tälle ay-liikkeen eliitille, joka oli päässyt vallankahvaan, itse ”edunvalvonnas-

26

varmaan itse poistamassa työehtosopimusten yleissitovuutta. Tätä tuskin tulee tapahtumaan. Hänen oman ideologiansa pyhä perusta kun on sopimusvapauden loukkaaminen ja sen kahlitseminen väkivaltakoneistolle ja toissijaisesti työmarkkinoiden osalta ay-liikkeelle. Syksyllä 2015 asetelmat Suomen poliittisella kentällä ovat siis kääntyneet päälaelleen. Perusporvarit tahtovat kuristaa työntekijän ja työnantajan liikku-

Onhan se epäreilua, jos muut tulevat tekemään sitä, mitä itse tekisi mieli, eli lailla säätämään työmarkkinoista. Neuvon vääryyttä kokeneita hakemaan sympatioita päiväkodin pihalta.

ta” tuli tärkeämpää kuin etujen saamisesta. Ay-liikkeestä muodostui esikunta, joka yhä tänä päivänä pysyy elossa vain niin kauan kuin käskyjä lähtee tehtaille. Tai ennemmin niin kauan kuin lakkokäskyt eivät kaiu kuuroille korville. Avasiko sosialisti-Annika Pandoran lippaan jylistessään sopimusvapauden loukkaamattomuuden puolesta? Jos rouva Lapintietä lähtee vaatimaan tilille sanoistaan, on hän seuraavaksi

mavaraa samaan aikaan kuin sosialistit rääkyvät vääryyttä. Päivystävä dosentti, vaikka hänet olisi vasta sängystä ylös revitty, osaisi tehdä tästä oikean ja kypsästi mietityn tilanneanalyysin: sosialistit ovat kateellisia. Ideologiaan ja ay-liikkeen toiminta-ajatukseen on sisäänrakennettu itsekkyys. Onhan se epäreilua, jos muut tulevat tekemään sitä, mitä itse tekisi mieli, eli lailla säätämään työmarkkinoista. Neuvon vääryyttä kokeneita hakemaan sympatioita


päiväkodin pihalta. Lapset tietävät, miltä tuntuu, kun toinen vie lelut. Provokaattori ei itse ole huolissaan Suomen – tai Euroopan – tulevaisuudesta. Nuoret kautta maan ovat tunnistaneet ay-liikkeen pahuuden. Ay-liikkeen gallupkannatusluvut laahaavatkin maata nuoremmissa ikä-

luokissa. Enemmän nuoria puhuttelevat vanhoista yleiseurooppalaisista hyveistä mm. vapaus, veljeys, tasa-arvo ja vihreys. Nimittäin vapaa viina, kaveria ei bustata, tasa-arvovero ja kannabis.

KTTO Jukolan viestissä vol. 2 Teksti Toni Vuorinen Kuva Aapo Kivinen

K

TTO osallistui viime vuoden tapaan tällä kertaa Turun itäpuolella Paimiossa järjestettyyn Jukolan viestiin yhdellä joukkueella. Viime vuoden reissustamme voi lukea Kapitaalin numerosta 4/14 (s.11). Jukolan viesti on maailman suurin suunnistustapahtuma sekä Suomen suurin urheilutapahtuma, joka kerää maailman parhaat suunnistajat sekä kuntoilijat juoksemaan samoilla radoilla. Radat tehdään maailman huippuja varten, mutta tapahtuman kasvamisen seurauksena ratasuunnittelussa on otettava huomioon yhä enemmän ulkoisia asioita. Jukolassa päivällä juostaan ensin Venlojen viestiksi kutsuttava neliosuuksinen naisten viesti ja sen jälkeen yöllä juostaan seitsenosuuksinen Jukolan viesti. Tänä vuonna joukkueita oli ilmoittautunut ennätysmäärä, Venloihin reilu 1400 ja Jukolaan vajaa 1800.

Saavuimme Paimioon iltapäivällä ja tutustuimme kilpailukeskukseen, joka sijaitsi Paimion moottoriradalla. Itse viesti starttasi klo 23 ja kesti läpi yön. Kommelluksitta ei tälläkään kertaa selvitty, mm. allekirjoittaneen lamppu sammui kesken matkan ja viimeinen puoli tuntia piti tulla pimeähkössä metsässä ilman valoja. Läpi kuitenkin pääsimme ja pys-

tyimme parantamaan viimevuotista sijoitustamme (1178) ja ensi vuonna numerolapussamme lukee 1072.

27


28

Profile for Kapitaali

Kapitaali 4 -15 issuuhun  

Vuoden 2015 neljäs Kapitaali. The Fourth issue of Kapitaali magazine of the year 2015.

Kapitaali 4 -15 issuuhun  

Vuoden 2015 neljäs Kapitaali. The Fourth issue of Kapitaali magazine of the year 2015.

Advertisement