Kapitaali 2/16

Kapitaali 2/2016

T채ss채 lehdess채: - Haastattelussa Vesa Kanniainen - Vertailussa Viskien aatelisto - Selvitys Wapun historiasta

Kapitaali 2/2016 Julkaisija KTTO ry

Päätoimittaja Arto Salo

Toimittajat

Glen Gostlow Alec Hölttä Lauri Jauhiainen Sara Kurppa Miika Päällysaho Pekka Päärni Julius Rissanen Tommi Salenius Petteri Salo Meeri Seppä Elli Taimela Matias Topo Vili Vanhala KTTO:n Viskiklubi Provokaattori

Taitto

Sara Kurppa Julius Rissanen Arto Salo Veikko Walta Vili Vanhala

Kansikuva

Pyry Lehtonen

Painopaikka Picaset Oy

Painos 80 kpl

Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

Sisällysluettelo 3 4

Pääkirjoitus

6 8 11 12

Kvartaalikatsaus

16 18 19 22

Wapun salattu historia

24 26 28 30 32 34

Kannun kuulumiset

Puheenjohtaja -ja opintovastaavan palstat

ainen

rom

Talousblogikatsaus Turun T-Klubilaisia Haastattelussa Vesa Kanni-

Kadetin lippuvastike Viskiarvostelu Henkilökuvassa Elinor Ost-

Rintamaposti Fuksikollaasi Vaihtarikertomukset Provokaattori Kommarikorneri

Pääkirjoitus

T

ervehdys arvon lukijakunta!

Opiskeluvuosi lähenee loppuaan ja Suomen kesä on lähestymässä kovaa vauhtia. Kapitaalin kiireinen alkuvuosi on syönyt arvosanoja niin itseltäin kuin myös toimittajiltamme, mutta uhraus koetaan yleisesti pienoiseksi. Koulumenestys olisi jäänyt lehdestä huolimattakin heikoksi.

Suomessa ollaan jo melko pitkään keskusteltu aktiivisesti hallituksen leikkauspoiliikasta, sen epäoikeudenmukaisuudesta ja porvarillisen sorron uudelleenluomisesta. Etenkin kasvava työttömyys, suurten pörssiyhtiöiden osinkojuhlat ja johtajien suuret palkankorotukset sekä bonukset ovat tyrmistyttäneet rauhallisimmatkin mielet. Näin ollen on hyvä avartaa hieman kansalaisten näkökulmia tästä aiheesta.

Valittaminen, kateellisuus ja epäoikeudenmukaisuuden tunne ovat Pohjolan väelle synnynnäisiä ominaisuuksia. Tämä on toki ihan ymmärrettävää, sukupolvesta toiseen eletään räntäsateen keskellä maassa, jossa halla tuhoaa korjuut ja jos jotakin ruokaa saa pellolta taiottua, on se lanttua. Vallitsee ainainen nälkä ja kylmyys. Näin ollen lienee luontevaa, että katkeruus siirtyy jo äidinmaidossa pienokaisille. Meille suomalaisille ei edes anneta mahdollisuutta.

Suomessa uuden työntekijän palkkaaminen on kallista puuhaa. Yleissitovat TES:it tekevät Suomesta maailman mittakaavassa yhden joustamattomimmista työllistämispaikoista. Koska ammattiliitot ovat täällä näemmä ylivallassa, ei tosin esimerkiksi työpaikkakohtainen sopiminen ole optio. Kaikki poliitikot ovat samaa mieltä siitä, että valtion täytyy tehdä työllisyystoimenpiteitä. Aggressiivisen finanssipolitiikan perään huudetaan aktiivisesti, näitä toimenpiteitä tehdäänkin juuri suurilla valtion investointihankinnoilla. Työmarkkinoiden rakenteellisille muutoksille tosin löytyy pelkkää vastustusta. Nämä muutokset, jotka kieltämättä myös osuvat heikompiosaisempiin, kuten työttömiin, nähdään pelkkinä uhkina, ei mahdollisuuksina.

Hirivitystä on myös aiheuttanut pörssiyhtiöiden jakamat ennätysosingot. Tämä on ikävä osoitus siitä, ettei Suomeen sijoittaminen ole kannattavaa. Äkkiä oppositio on onnistunut demonisoimaan ja syyttämään suuryhtiöitä törkeästä toiminnastaan. Vasta viidennessä osakeyhtiölain pykälässä lukee: ” Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

Myös yksityisten yritysten vapautta maksaa johtajilleen haluamaansa palkkaa ollaan onnistuttu näyttämään duunareiden mollaamiselta. Kun yritys tehostaa toimintaansa, jopa ennen kuin tulos painuu negatiiviseksi, nähdään asian olevan pelkkää porvarien sortamisiloa.

Työssäkäyvien aseman suojaaminen on totta kai äärimmäisen tärkeää, TES:itkin ovat hyviä asioita. Mutta tarvitaanko yleissitovuutta tosiaan lähes jokaiseen työpaikkaan? Ammattiliitot näin itse olettavat, etteivät mikään henkilö pysty itse neuvottelemaan työehtojaan ja aliarivoivat täten kaikkien työläisten älykkyyttä. Suomenheikko taloustilanne ei ole yksiselitteinen asia, mutta työnantajien sorto on jo pitkään vaikuttanut heikkoon kilpailukykyymme. Taantumassa tämä onkin sitten kostautunut rankasti.

Vaikka talous ei rullaa, päätöksiä ei synny eikä töitäkään löydy, toivottaa Kapitaalin toimitus lukijoilleen kosteaa vappua ja vähälumista juhannusta! Kapitaali siirtyy näin kesälevolle ja tulee entistä voimakkaampana ja raikkaampana syksyn synkkyyteen.

PS: Kapitaali etsii alati uusia toimittajia ja tukihenkilöitä. Jos lehden sisältö on mielenkiintoista tai jotain aivan muuta, niin tekemiseen saa aina osallistua. Kritiikit ja muunlaiset tiedustelut löytävät parhaiten perille sähköpostitse osoitteeseen arto.salo@helsinki.fi.

3

Puheenjohtajan sana

K

esä lähestyy kovaa vauhtia ja aurinkokin paistaa aina silloin tällöin. Kevätlukukausi on siis melkein ohitse ja kohta voimme siirtyä ansaitulle tauolle opiskelusta sekä hallitustoiminnasta. Täysin toimettomana ei KTTO ole kuitenkaan kesälläkään ja perinteiset tapahtumat kuten KTTO:n yhteislähtö Jukolaan ja alumnien kesäjuhlat tarjoavat loistavan mahdollisuuden nähdä opiskelukavereita kesällä.

Vaalikokouksessa nähty kiinnostus yrityssuhdevastaavan pestiä kohtaan on kevään aikana realisoitunut todella kattavana määränä excuja, jotka ovat muodostaneet hyvän rungon kevään toiminnallemme. Taustalla on toki tehty paljon muutakin työtä yrityssuhteiden eteen, mikä tulee varmasti näkymään syksyllä myös jäsenistölle. Huhtikuussa järjestetyt perinteiset Kansissitsit KY Economicsin kanssa sujuivat perinteisen vauhdikkaasti. Urheilun saralla KTTO on menestynyt keväällä hyvin, kuten olettaa voi, olemmehan sentään valtsikan suurin ja kaunein ainejärjestö. Valtsikan säbäturnauksessa oli tällä kertaa kotiin tuomisina pronssiset mitalit ja juuri käynnistynyt yliopiston futissarja on lähtenyt loistavasti käyntiin. Tervetuloa mukaan peleihin!

Sitten aikanaan, kun pitkä kuuma kesä on nautittu ja opiskelu alkaa taas ehkä kiinnostamaan, käynnistetään syksy KTTO:n osalta perinteisillä fuksitapahtumilla. Syksyn muista tapahtumista mainittakoon tässä vaiheessa vuosijuhlat sekä lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestettävät kansislaisten työelämämessut. Nyt jo uskaltaa sanoa, että kyseiset tapahtumat tulevat varmasti olemaan sellaisia, joita et halua missata. Kannattaakin siis merkitä kalentereihin päivämäärät 7.10. ja 19.11.

Hallituksen sisältä on välillä vaikea nähdä miltä toimintamme näyttää jäsenistölle, mikä on hieman paradoksaalista, sillä jäsenet ovat kuitenkin ne joita järjestömme on tarkoitus palvella. Tämän vuoksi palaute on aina erittäin tervetullutta ja toivonkin, että laitatte sitä rohkeasti osoitteeseen hommakusee@ktto.fi. Tsemppiä vikoihin tentteihin ja nauttikaa kesästä, kun se aikanaan koittaa.

Pedu

Opintovastaavan palsta

H

eippa vaan kaikille minunkin puolestani. Olen Vili Vanhala ja toimin siis Nea Tiililän ohella opintovastaavana tänä vuonna. Nyt kevään lähestyessä loppuaan Iso pyörä on pyörinyt kauas mutta maaliin ei ole vielä päästy. Tuleviin taloustieteen kandi- ja maisteriohjelmiin on nimitetty johtoryhmät, jotka työstävät kevään aikana ohjelmien tulevaa sisältöä – yliopisto ei ole unohtanut kolmikantaa, joten molemmissa ryhmissä on myös opiskelijaedustusta. Opintoasioista kiinnostuneiden kannattaa liittyä Taloustieteen opintoryhmään Facebookissa, jossa voi kysellä kaikista opintoihin ja erityisesti koulutusuudistuksiin liittymistä kysymyksistä. Järjestimme kandivaiheen opintoja koskevan opintokyselyn, johon saimme 36 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille, saimme kyselystä arvokasta dataa teidän mielipiteistänne ja hyviä parannus- ja kehitysehdotuksia tulevan kandiohjelman sisältöä ajatellen.

Taloustieteen oppiaineen kannalta mainittakoon vielä se harmillinen tosiasia, että hakijamäärä putosi reilusti jo toista vuotta peräjälkeen. Tänä vuonna taloustieteen opiskelijaksi haki 280 henkilöä, kun viime vuonna vastaava luku oli 357 ja 2014 hakijoita oli 512. Tosin pitää ottaa huomioon, että tänä vuonna hakijamäärät laskivat koko Valtsikassa – tiedekunnan tasolla 10 % ja yhdessäkään pääaineessa hakijamäärä ei noussut viime vuodesta.

Hyvää kesää kaikille lukijoille, ja hyvää vappua mikäli saat lehden käsiisi ennen vappupyhiä.

4

Vili Vanhala

PROJEKTIKOORDINAATTORI PROJEKTISIHTEERI PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PROJEKTIASSISTENTTI PROJEKTIAVUSTAJA PROJEKTIJOHTAJA PROJEKTIVASTAAVA PROJECT MANAGER HANKEPÄÄLLIKKÖ HANKESUUNNITTELIJA PROJEKTIASIANTUNTIJA HANKEVASTAAVA PROJEKTIKEHITTÄJÄ PROGRAM COORDINATOR HANKENEUVOJA PROJEKTINEUVOJA PROGRAM MANAGER HANKEASIANTUNTIJA EU-PROJEKTIKOORDINAATTORI HANKEVETÄJÄ PROJECT OFFICER PROJEKTINJOHTAJA EU-HANKEKOORDINAATTORI EU-PROJEKTINEUVOJA HANKEJOHTAJA HANKESIHTEERI ICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSJOHTAJA PALVELUPÄÄLLIKKÖ TALOUSPÄÄLLIKKÖ KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HALLINTOPÄÄLLIKKÖ HALLINTOJOHTAJA TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KUNNANJOHTAJA PÄÄSIHTEERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ PÄÄLLIKKÖ MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OSASTOPÄÄLLIKKÖ TALOUSJOHTAJA MANAGER KEHITYSJOHTAJA REHTORI YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ TOIMISTONJOHTAJA HENKILÖSTÖJOHTAJA KAUPUNGINJOHTAJA APULAISJOHTAJA MYYNTIJOHTAJA PERUSTURVAJOHTAJA PANKINJOHTAJA LASKENTAPÄÄLLIKKÖ TUOTEPÄÄLLIKKÖ SOSIAALIJOHTAJA ASIAKASPÄÄLLIKKÖ ASIAKKUUSPÄÄLIKKÖ RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ OSASTONJOHTAJA ALUEPÄÄLLIKKÖ YKSIKÖN JOHTAJA OHJELMAPÄÄLLIKKÖ ALUEJOHTAJA JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ OHJELMAJOHTAJA SENIOR MANAGER SIJOITUSJOHTAJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ RYHMÄPÄÄLLIKKÖ DIRECTOR TIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSJOHTAJA TOIMIALAJOHTAJA PALVELUESIMIES KEHITTÄMISJOHTAJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ TILASTOPÄÄLLIKKÖ COMMUNICATIONS MANAGER SALES MANAGER PALVELUJOHTAJA SIVISTYSTOIMENJOHTAJA RISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ AVOPALVELUNJOHTAJA BUSINESS MANAGER ASIAKKUUSJOHTAJA FINANCIAL MANAGER TEAM LEADER TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ APULAISTOIMISTONJOHTAJA ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESIMIES TIETOHALLINTOJOHTAJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ PRODUCT MANAGER JÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ VICE PRESIDENT SIJOITUSPÄÄLLIKKÖ KASSANJOHTAJA VARATOIMITUSJOHTAJA DEVELOPMENT MANAGER SIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ APULAISKAUPUNGINJOHTAJA INTENDENTTI EDUNVALVONTAJOHTAJA TIIMINVETÄJÄ PAIKALLISJOHTAJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ VALMIUSPÄÄLLIKKÖ VUOROPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELUJOHTAJA APULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KORVAUSPÄÄLLIKKÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA OPETUSTOIMENJOHTAJA RATKAISUPÄÄLLIKKÖ TEOLLISUUSNEUVOS OPISKELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖ LUOTTOPÄÄLLIKKÖ PARTNER YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA YHTEYSJOHTAJA ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ ASSOCIATE EXPERT HANKINTAPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSJOHTAJA ELINKEINOTOIMENJOHTAJA ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ JAOSTOPÄÄLLIKKÖ JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ JULKAISUPÄÄLLIKKÖ KASVATUSJOHTAJA KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ TYÖVOIMANEUVOJA TYÖVOIMAOHJAAJA

ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA URASUUNNITTELIJA YRITYSNEUVOJA YKSILÖVALMENTAJA REKRYTOINTIKONSULTTI JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA TYÖELÄMÄVALMENTAJA TYÖVOIMAKONSULTTI TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ TIEDOTTAJA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄJOHTAJA VIESTINTÄKONSULTTI TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITTAJA VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA COPYWRITER PÄÄTOIMITTAJA TIEDOTUSSIHTEERI VERKKOTOIMITTAJA VIESTINTÄASIANTUNTIJA COMMUNICATIONS SPECIALIST TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ VIESTINTÄKOORDINAATTORI TOIMITUSSIHTEERI KUSTANNUSTOIMITTAJA VIESTINTÄSUUNNITTELIJA VERKKOTIEDOTTAJA MEDIA-ANALYYTIKKO ALUETIEDOTTAJA WEB-TOIMITTAJA INFORMATION DESIGNER COMMUNICATIONS DIRECTOR ERIKOISTOIMITTAJA LEHDISTÖAVUSTAJA MEDIASEURAAJA MEDIASIHTEERI TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA VIESTINNÄN TUOTTAJA VIESTINTÄASSISTENTTI VIESTINTÄMARKKINA-ASIANTUNTIJA VIESTINTÄVASTAAVA COMMUNICATIONS OFFICER CORPORATE COMMUNICATIONS MANAGER DIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONS EU-ALUETIEDOTTAJA INFORMATIONSANSVARIG JULKAISUTOIMITTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖKONSULTTI HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA HR-SPECIALIST TYÖNSUUNNITTELIJA HR-ASIANTUNTIJA HR-KONSULTTI HENKILÖSTÖASSISTENTTI HR-MANAGER HENKILÖSTÖSIHTEERI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA HR ASSISTANT HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI HR-KOORDINAATTORI HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ HR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HR DIRECTOR HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ HRD-KONSULTTI HR-SUUNNITTELIJA BUSINESS HR HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTAJA HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖVASTAAVA HR ADMINISTRATOR HR ASSISTENTTI HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA HR OFFICER HR PROJEKTIKOORDINAATTORI HR TRAINEE HRM ASIANTUNTIJA HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ HR-PARTNER HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HRS SYSTEMS SPECIALIST HR-VASTAAVA HUMAN RESOURCES MANAGER ASIANTUNTIJA ERITYISASIANTUNTIJA KONSULTTI ANALYYTIKKO YLIAKTUAARI KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA EKONOMISTI CONTROLLER INFORMAATIKKO ASIAMIES KEHITTÄMISKONSULTTI NEUVONANTAJA ERITYISAVUSTAJA SPESIALISTI HARJOITTELIJA VEROASIANTUNTIJA TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA CONSULTANT ACCOUNT MANAGER SIJOITUSASIANTUNTIJA PÄÄEKONOMISTI ELÄKEASIANTUNTIJA TIETOASIANTUNTIJA SALKUNHOITAJA ERIKOISASIANTUNTIJA PALVELUASIANTUNTIJA VEROTARKASTAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA EU-ASIANTUNTIJA SENIOR CONSULTANT JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA RATKAISUASIANTUNTIJA EDUNVALVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASSISTANT CONTROLLER TEKNINEN ASIANTUNTIJA FINANCE CONTROLLER AKTUAARI VALMENNUSKONSULTTI JUNIORKONSULTTI KEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI INFORMATION SPECIALIST RISKIANALYYTIKKO TYÖMARKKINA-ASIAMIES BUSINESS CONTROLLER CRM-ANALYYTIKKO JOHTAVA KONSULTTI EDUNVALVONTASIHTEERI TIEDEASIANTUNTIJA SIJOITUSNEUVOJA

TIETOPALVELUASIANTUNTIJA TALOUSNEUVOJA PÄÄANALYYTIKKO DEALER DATA-ANALYYTIKKO LAINANHOITAJA APPLICATION SPECIALIST RAHOITUSASIANTUNTIJA YLEINEN EDUNVALVOJA MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI TUOTEKEHITTÄJÄ ERITYISOHJAAJA ANALYYSIKEHITTÄJÄ AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ CHIEF DEALER CLIENT MANAGER CUSTOMER SERVICE ADVISOR DATA MANAGER ELINKEINOASIAMIES ELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖOHJAAJA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KOULUTUSVASTAAVA KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA LASKENTAEKONOMI MARKET SPECIALIST OHJELMA-ASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA PROGRAMME ANALYST PROGRAMMER RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA RECRUITMENT SPECIALIST REKRYTOIJA SENIOR ADVISOR SENIOR SPECIALIST SOPIMUSTOIMITSIJA SOVELLUSASIANTUNTIJA TALOUSASIANTUNTIJA TEAM ASSISTANT TOIMINNANOHJAAJA TUOTEASIANTUNTIJA TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO VAHINKOASIANTUNTIJA VARAINHOITAJA VASTAAVA VIENTIASSISTENTTI YRITYSASIANTUNTIJA YRITYSKONSULTTI YLITARKASTAJA TARKASTAJA NEUVOTTELEVA VIRKAMIES ULKOASIAINSIHTEERI SISÄINEN TARKASTAJA TULLIYLITARKASTAJA ESITTELIJÄ NOTAARI KUNNANSIHTEERI VEROSIHTEERI LÄHETYSTÖNEUVOS KANSANEDUSTAJA APULAISTARKASTAJA ALKOHOLITARKASTAJA KAUPALLINEN NEUVOS MINISTERI RIKOSTARKASTAJA VEROVALMISTELIJA KOULUTUSTARKASTAJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TARKASTUSNEUVOS FINANSSINEUVOS FIRST SECRETARY JOHTAVA TULOKSELLISUUSTARKASTAJA KAUPUNGIN KAMREERI KAUPUNKITARKASTAJA LUOTONVALVOJA TALOUSTARKASTAJA TULLITARKASTAJA TULLIVEROTARKASTAJA VALMISTELIJA VALTIOSIHTEERI ALIVALTIOSIHTEERI AVUSTAVA ULOSOTTOMIES HALLINTOVIRKAMIES LEHTORI OPETTAJA KOULUTTAJA TUNTIOPETTAJA KOULUKURAATTORI AMANUENSSI OHJAAJA OPINTO-OHJAAJA YLIOPETTAJA YLIOPISTONLEHTORI LUOKANOPETTAJA YLIASSISTENTTI OPETUSNEUVOS KURAATTORI ERITYISOPETTAJA LASTENTARHANOPETTAJA YKSILÖOHJAAJA TYÖVALMENTAJA OHJAAVA OPETTAJA OPPILAANOHJAAJA VERKKOPEDAGOGI YLIOPISTO-OPETTAJA ERITYISLUOKANOPETTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ LASTENVALVOJA KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SOSIAALISIHTEERI KRIISITYÖNTEKIJÄ KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PSYKOLOGI SOSIAALIPSYKOLOGI OSASTONHOITAJA SOSIAALIOHJAAJA PERHENEUVOJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA SOSIAALIASIAMIES KUNTOUTUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA KOULUAVUSTAJA KUNTOUTUSSIHTEERI PERHETYÖNTEKIJÄ POTILASASIAMIES TUKIHENKILÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERI JÄRJESTÖSIHTEERI OPINTOSIHTEERI FINANSSISIHTEERI TALOUSSIHTEERI OPINTONEUVOJA TILINTARKASTAJA KOULUTUSSIHTEERI TIETOPALVELUSIHTEERI SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI KAUPUNGINSIHTEERI ALUESIHTEERI POLIITTINEN SIHTEERI

TULLISIHTEERI TAMPEREEN TE-TOIMISTO SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TEHY RY KANSLIASIHTEERI CIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY VIENTISIHTEERI YHTEISTYÖN KESKUS SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI OPINTOTUKISIHTEERI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALIKEHITYS OY WÄRTSILÄ OYJ KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY YHTYNEET KUVALEHDET OY YMPÄRISTÖSIHTEERI KEPA SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO ADECCO FINLAND OY ASUNTOSIHTEERI SOK SVENSKA STUDIECENTRALEN RF AHLSTROM OYJ APULAISVEROSIHTEERI UUDENMAAN VEROVIRASTO TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄAKAVAN ERITYISALAT RY ARKISTONHOITAJA ÅBO AKADEMI TEATTERIKORKEAKOULU AKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI ELISA OYJ UUDENMAAN LIITTO VAHINKOVAKUUTUS KOULUSIHTEERI INVALIDILIITTO RY ÅLANDS LANDSKAPSREGERING A-LEHDET OY KULTTUURISIHTEERI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN AMIEDU KURSSISIHTEERI METSÄNTUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE AMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OPINTOASIAINSIHTEERI POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO DESTIA OSASTO PAKOLAISSIHTEERI STOCKMANN OYJ ABP EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU AREK OY PÖYTÄKIRJASIHTEERI SUOMEN PANKKI ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS CERTIA OY REKISTERISIHTEERI SVENSKA SOCIAL- OCH ETLA CMC/EUMM GEORGIA TIEDESIHTEERI KOMMUNALHÖGSKOLAN ERNST & YOUNG OY DANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJ TILASTOSIHTEERI TALOUSTUTKIMUS OY ESPOON MAISTRAATTI EDUCODE OY TOIMIALASIHTEERI AKTIA PANKKI OYJ FIM OY EDUSKUNNAN KANSLIA ALUEKEHITYSSIHTEERI CISION FINLAND OY FREELANCER ELAN IT RESOURCE OY APULAISKAUPUNGINSIHTEERI HÄMEEN ELY-KESKUS HAMINAN KAUPUNKI ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL EVIRA ELATUSTURVASIHTEERI ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY EU-EDUSTUSTO BRYSSEL ELINKEINOSIHTEERI KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU EUROOPAN PARLAMENTTI HANKINTASIHTEERI KOUVOLAN KAUPUNKI HÄMEENLINNAN SEUDUN FCG EFEKO OY JAOSTOSIHTEERI LOGICA SUOMI OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ FIDIDA RY TUTKIJA NURMIJÄRVEN KUNTA ISS PALVELUT OY GREY-HEN OY ERIKOISTUTKIJA POHJOLA VAKUUTUS OY JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPPAKAMARI TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS HELSINKI KYNNYS RY PROJEKTITUTKIJA VALTION TALOUS- JA KAARINAN KAUPUNKI HUHTAMÄKI OYJ TOHTORIKOULUTETTAVA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ HUOLTOVARMUUSKESKUS TUTKIJAKOULUTETTAVA VEROHALLITUS KEMIRA OYJ IAET-KASSA TUTKIMUSAVUSTAJA VR-YHTYMÄ OY KILPAILUVIRASTO IKEA OY TUTKIMUSASSISTENTTI A-KLINIKKASÄÄTIÖ KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ INARIN KUNTA TUTKIJATOHTORI ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND INTERNATIONAL ORGANIZATION FOR TUTKIMUSSIHTEERI KIRKKONUMMEN KUNTA KYMENLAAKSON AMK MIGRATION (IOM) MRF PROFESSORI LAHDEN KAUPUNKI LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO INTERQUEST OY TUTKIMUSKOORDINAATTORI PLAN SUOMI SÄÄTIÖ LAPIN ELY-KESKUS ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TUTKIMUSJOHTAJA POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU LAPIN LIITTO JÄMSÄN KAUPUNKI TILASTOTUTKIJA PRICEWATERHOUSECOOPERS OY LOHJAN KAUPUNKI KAINUUN ELY-KESKUS TUTKIMUSAPULAINEN SATAKUNNAN ELY-KESKUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN MATEMAATIKKO SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOMETSÄHALLITUS KASVUN YHTEISÖT TILASTOTIETEILIJÄ SITRA MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY BIOSTATISTIKKO TURUN TE-TOIMISTO MIKKELIN KAUPUNKI KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOU BIOSTAATIKKO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO NIRAS FINLAND OY KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO TUTKIMUSAMANUENSSI VÄESTÖREKISTERIKESKUS PELLERVON TALOUDELLINEN KOILLISMAAN TYÖ- JA VANHEMPI TUTKIJA AKAVA RY TUTKIMUSLAITOS ELINKEINOTOIMISTO MARKKINATUTKIJA DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU PIRKANMAAN AMMATILLISEN KOKEMÄEN KAUPUNKI TUTKIMUSKONSULTTI (DIAK) KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KONE OYJ TUTKIMUSASIAMIES ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO POHJOIS-KARJALAN KONECRANES OYJ YRITYSTUTKIJA ETERA - KESKINÄINEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUSKESKUS SALPAUS HELSINGIN KAUPUNKI ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ POHJOIS-SAVON LIITTO KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN HELSINGIN YLIOPISTO FINNAIR OYJ POLIISIHALLITUS EDISTÄMISSÄÄTIÖ CUPORE KANSANELÄKELAITOS INNOLINK RESEARCH OY PSYCON OY KULUTTAJAVIRASTO TILASTOKESKUS KPMG OY AB RAASEPORIN KAUPUNKI KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU KUULONHUOLTOLIITTO RY THL LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAITILAN KAUPUNKI ULKOASIAINMINISTERIÖ ORION PHARMA OYJ SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY LAPIN AMMATTIOPISTO TAMPEREEN YLIOPISTO OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO SPRING HOUSE OY LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI NOKIA OYJ PIRKANMAAN LIITTO STORA ENSO OYJ LAPINJÄRVEN KOULUTUSKESKUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS SUOMEN LÄHETYSSEURA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TURUN KAUPUNKI RAUTARUUKKI OYJ SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RY LIIKENNETURVA TAMPEREEN KAUPUNKI SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY SUOMEN WORLD VISION RY LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS ESPOON KAUPUNKI SUOJELUPOLIISI SVENSKA HANDELSBANKEN AB LOUNAIS-SUOMEN VEROVIRASTO ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU SÄTEILYTURVAKESKUS MAANMITTAUSLAITOS AALTO-YLIOPISTO VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY MEHILÄINEN OYJ TURUN YLIOPISTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRINTUUSULAN KUNTA MERIMIESELÄKEKASSA SISÄASIAINMINISTERIÖ KUNTAYHTYMÄ VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY METSO OYJ KONSERNIHALLINTO EDUSKUNTA DELOITTE OY VAKUUTUSOIKEUS METSO PAPER OY SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ESPOON TE-TOIMISTO VIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OY MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY VANTAAN KAUPUNKI FINPRO RY VIESTINTÄVIRASTO MTT TALOUSTUTKIMUS NORDEA PANKKI SUOMI OYJ HANDELSBANKEN YRKESHÖGSKOLAN NOVIA NAD / POHJOISMAINEN MAAHANMUUTTOVIRASTO HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY ÅLANDSBANKEN ABP PÄIHDETUTKIMUSLAUTAKUNTA OIKEUSMINISTERIÖ HYVINKÄÄN KAUPUNKI ABB INDUSTRY OY NESTE OIL OYJ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS ARCADA-NYLANDS SVENSKA NOKIAN KAUPUNKI KEVA KOKKOLAN KAUPUNKI YRKESHÖGSKOLA NORDISKA MINISTERRÅDET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO ASUMISEN RAHOITUS- JA NUORI SUOMI RY TYÖTERVEYSLAITOS LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMISKESKUS NUORISOASUNTOLIITTO R.Y. ELÄKETURVAKESKUS LIIKENNEVIRASTO ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA NURMEKSEN KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LOUNAIS-SUOMEN AVI ATTENDO MEDONE OY NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY OP-POHJOLA METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA BAYER SCHERING PHARMA OY OIKEUSHALLINNON LAPIN YLIOPISTO NET EFFECT OY CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE TIETOTEKNIIKKAKESKUS TAPIOLA-RYHMÄ NOKIA SIEMENS NETWORKS ETELÄINEN TULLIPIIRI OIKEUS-JA MAATIETOPALVELU VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS ETELÄ-POHJANMAAN OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS VALTIOKONTTORI PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS SAIRAANHOITOPIIRIN KY. OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKEN HELSINGIN TE-TOIMISTO PELASTAKAA LAPSET RY ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KESKUSLIITTO RY SUOMEN KUNTALIITTO POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS KUNTAYHTYMÄ OULUN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTI SUOMEN PUNAINEN RISTI PORVOON KAUPUNKI EUROOPAN KRIMINAALIPOLITIIKAN OY 4PHARMA LTD TULLIHALLITUS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA INSTITUUTTI (HEUNI) PARKANON KAUPUNKI PUOLUSTUSMINISTERIÖ TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ EVLI PANKKI OYJ PFIZER OY PUOLUSTUSVOIMAT RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING FCG FINNISH CONSULTING GROUP PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA UUDENMAAN ELY-KESKUS SAK - SUOMEN AMMATTILIITTOJEN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI VALTIONEUVOSTON KANSLIA KESKUSJÄRJESTÖ RY GLAXOSMITHKLINEOY POHJANMAAN LIITTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SEINÄJOEN KAUPUNKI HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS POHJOIS-PIRKANMAAN POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA HALTIK KOULUTUSINSTITUUTTI MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VALVONTAVIRASTO VALVIRA HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PIRKANMAAN ELY-KESKUS TAMPEREEN AMMATILLINEN HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN OULUN KAUPUNKI AIKUISKOULUTUSKESKUS IBM POHJOLA-NORDEN RY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN PORIN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS O VAASAN YLIOPISTO FINAVIA OYJ OSAAMISKESKUS PRIZZTECH OY HELSINGIN JA UUDENMAAN FUJITSU SERVICES OY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO PUNKAHARJUN KUNTA SAIRAANHOITOPIIRI/HUS HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PUOLUEIDEN KANSAINVÄLINEN ACCENTURE OY HELSINGIN DIAKONISSALAITOS KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU DEMOKRATIAYHTEISTYÖ DEMO RY IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY HELSINGIN OP PANKKI OYJ KANSALLISKIRJASTO PÖYRY OYJ KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKUSRIKOSPOLIISI KEMIN KAUPUNKI RAUMAN SEUDUN TE-TOIMISTO VARMA KIRKON ULKOMAANAPU KUSTANNUS OY AAMULEHTI ROVANIEMEN TE-TOIMISTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LIEDON KUNTA KUUROJEN LIITTO RY SANOMA NEWS OY LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI LUOTTOKUNTA MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN SAS INSTITUTE OY MANPOWER OY METSÄLIITTO TUTKIMUSKESKUS MTT SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS MUSTASAAREN KUNTA MANDATUM SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN OULUN YLIOPISTO MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA SCHENKER OY ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN TUTKIMUSKESKUS SILTA OY KUNTOUTUSSÄÄTIÖ JAKOBSTAD MIKKELIN TE-TOIMISTO SININAUHALIITTO RY OPETUSHALLITUS ROVANIEMEN KAUPUNKI MONIKA-NAISET LIITTO RY SKANDINAVISKA ENSKILDA BANKEN SUOMEN AKATEMIA SIPOON KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS TNS GALLUP OY NORDIC INVESTMENT BANK SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN TELIASONERA OYJ TURUN KAUPPAKORKEAKOULU NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTO KESKUSLIITTO RY VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS UPM-KYMMENE OYJ OIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUS SOSIAALITIETEIDEN VALTAKUNNALLIN POHJOLA PANKKI OYJ VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO PIRKANMAAN TUTKIJAKOULU SOVAKO TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS TEKES VEIKKAUS OY AB KOULUTUSKONSERNI-KUNTAYHTYMÄ SOSIAALITURVAN VAASAN KAUPUNKI VEROHALLINTO POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA VALTION TALOUDELLINEN VÄESTÖLIITTO RY KUNTAYHTYMÄ STATFINN OY TUTKIMUSKESKUS YLEISRADIO OY PRETAX TOIMIALAT OY SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA ITELLA OYJ YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN PROMENADE RESEARCH OY DUODECIM JOENSUUN KAUPUNKI AUDIATOR OY PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI BARONA HENKILÖSTÖPALVELU PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO SOLIDAARISUUSKESKUS RY (SASK RY) KUOPION KAUPUNKI ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO RAISION KAUPUNKI SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN EUROOPAN KOMISSIO RAJAVARTIOLAITOS SUOMEN LASTENHOITOYHDISTYS ALUEHALLINTOVIRASTO FINANSSIVALVONTA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU SLU RY POHJOIS-KARJALAN FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF SAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTO SUOMEN LÄHIKAUPPA OY AMMATTIKORKEAKOULU FORTUM OYJ SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY SUOMEN PAKOLAISAPU RY SAMPO PANKKI OYJ KANGASALAN KUNTA SITO OY SUOMEN PELASTUSALAN SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN KEHITYSVAMMALIITTO RY SOMERON KAUPUNKI KESKUSJÄRJESTÖ SPEK RY TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO KERAVAN KAUPUNKI SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY SUOMEN TERVEYSTALO OYJ TIETO FINLAND OY KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI SUOMEN GALLUP OY SYSOPEN DIGIA OYJ ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI KESKO OYJ SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO TALENTPUBLICHAUS OY ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS KIRKKOHALLITUS SUPER RY TAPATURMAVAKUUTUSLAITOSTEN LIIT KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO TARVASJOEN KUNTA ELÄKE-FENNIA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTOSUOMEN MESSUT TEKNOLOGIAKESKUS INNOPARK OY KUNTOUTUSKESKUS PETREA NUORISOTUTKIMUSSEURA RY ALLIANSSI RY TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY MAASEUTUVIRASTO OPSTOCK OY SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND TERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO OUTOKUMPU OYJ TAITOPROFIILIT OY TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUN

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.

Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi

*Kvartaalikatsaus Teksti: Julius Rissanen Kuvat: Financial Times, Yahoo Finance

6

Opiskelijoille varma kevään merkki on viimeisten tenttien lähestyminen ja vapun odotus.

Kvartaalikatsaus yrittää kumminkin pysyä ajan hermolla ja raportoida talouden tapahtumista.

Heti edellisen kvartaalikatsauksen jälkeen (10.3) EKP vahvisti uusia ”epätavanomaisia” (Suomen Pankin ilmaisu) rahapoliittisia toimia. EKP listasi kuusi uutta päätöstä, jotka olivat aikaisempien toimien vahvistamista tai kokonaan uusien toimien tuominen repertuaariin. 1) Perusrahoitusoperaation korko lasketaan 5 peruspisteellä tasan 0.00 prosenttiin. 2) Maksuvalmiusluoton korko laskettiin myös 5 peruspisteellä 0.25 prosenttiin 3) Talletuskorko yhä syvemmälle negatiiviseksi -0.40 prosenttiin. 4) Osto-ohjelma laajennettiin huhtikuun alusta alkaen 60 miljardista 80 miljardiin. 5) Osto-ohjelmassa voidaan hankkia euroalueen yritysten (pois lukien pankkisektori) laadukkaita joukkolainoja. 6) Kesäkuussa alkaa taas uusi pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja (lainojen maturiteetti 4v).

EKP painaa päätöksillään korkoja yhä selkeämmin kohti negatiivista. Samalla uudet osto-ohjelmat pumppaavat rahaa

markkinoille yhä enenevin määrin. Iso muutos viimeisimmässä päätöksessä osto-ohjelmista on oikeus ostaa suoraan yritysten joukkolainoja. EKP haluaa alkaa vaikuttamaan suoraan yritysten korkokustannuksiin, kun aikaisemmin puhtaasti finanssisektorille suuntautuneet tukitoimet ovat jääneet pyörimään pankkisektorin sisälle pankkien arkaillessa laittaa rahaa liikkeelle. Uuden tulkinnan osto-ohjelman oikeuksissa toivotaan laittavan rahan kiertämään nopeammin ja vaikutusten näkymisen reaalitaloudessa. EKP on jo useamman vuoden kehitellyt uusia toimia ja laajentanut vanhoja yrittäessään saada euroalueen taloutta liikkeelle, mutta heikoin tuloksin. Jo-

”

Öljy on lähes poikkeuksetta ollut viime kesästä asti vakituisena kvartaalin sivujen täyttäjänä; tämäkään kerta ei tee poikkeusta. Viime kvartaalissa huomioitu hinnan nousu noin 40 dollariin barrelilta sai taas kylmää vettä niskaansa, kun paljon odotuksia saaneet OPECin neuvottelut Qatarissa huhtikuun puolen välin tienoilla päättyivät pettymykseen. Hinnan nousu 40 barreliin enteili markkinoiden odotuksia OPECin halusta palauttaa tuotannonrajoitukset, mutta Saudi-Arabia ei halunnut lähteä toimiin ilman Irania.

Saudeilla oli myös huhupuheiden mukaan epäilyksiä lähteä sopimukseen Venäjän kanssa, joka on noussut haastamaan Saudit

Markkinat eivät kyllä enää tule helposti intoilemaan OPECin kyvystä tehdä sopimuksia.

kainen uusi tukitoimi kohtaa laskevan rajahyödyn suhteessa vanhoihin tukiin, joka saa kvartaalin kirjoittajan epäilemään näiden uusienkaan yritysten autuaaksi tekevyyttä.

maailman suurimpana öljyntuottajana. Saudit ja Venäjä tuottavat markkinoille tällä hetkellä melkein ennätysmääriä öljyä. Maailman suurimmat öljyntuottajamaat kärsivät suurista budjettiali-

jäämistä sekä yksityiset öljy- ja kaasuyritykset vapisevat velkansa alla. Ongelmia (lähi)tulevaisuudessa on odotettavissa varsinkin korkeiden kustannusten alueella esimerkiksi Yhdysvalloissa sekä näillä hinnoilla tappiota tekevissä yksityisissä yrityksissä. Näiden poistuminen markkinoilta tulee heikentämään vahvaa tarjontaa ja tasapainottamaan hintakehitystä. Öljy tuskin tulee laskemaan takaisin ennätysalhaisiin lukemiin, mutta markkinat eivät kyllä enää tule helposti intoilemaan OPECin kyvystä tehdä sopimuksia.

Historiallisesti katsoen Yhdysvallat on ajautunut taantumaan tai lamaan keskimäärin 7 vuoden välein. 2008 finanssikriisistä on kulunut jo 7.5 vuotta ilman suurempia ongelmia, joten kvartaalikatsaus alkaa suosittelemaan kriisihatun päähän pistämistä ja varautumista seuraavan

”

taantuman (laman) iskeytymiseen Yhdysvaltoihin tai kv-markkinoille. S&P 500 indeksiä katsoessa voidaan huomata yhä vahvemman kattoefektin tulevan vastaan (kuva2). Kuvasta myös huomataan markkinoiden (turhankin pelokkaat) liikkeet, jopa pieniin ongelmiin: Syksy 2015 lyhytaikainen romahdus ja 2016 vuoden alun lasku Kiinan ongelmien seurauksena.

2008 kriisin yksi perimmäisistä syistä oli kestämättömiksi kasvaneet velkamäärät. McKinseyn laskelmien mukaan jo vuonna 2014 velan määrä oli kasvanut maailmantaloudessa 40 prosenttia korkeammaksi kuin se oli 2007.

Pelkästään Kiinassa velka on kasvanut neljä kertaa nopeampaa kuin BKT vuodesta 2007 laskien.

Yksi iso muutos velan tyypissä

McKinseyn laskelmien mukaan jo vuonna 2014 velan määrä oli kasvanut maailmantaloudessa 40 prosenttia korkeammaksi kuin se oli 2007.

verrattuna finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan on sen siirtyminen yksityisiltä julkiselle sektorille. Julkisen sektorin velka on vähemmän volatiilia, mutta sen systeemiriskin seuraukset ovat paljon vakavammat kuin yksityisen velan.

Kuva2. S&P 500, josta nähdään markkinoiden viimeisimmät pelkotilat. Lähde: Yahoo Finance 2011-2016

7

Pikakatsaus blogosfääriin rapakon taakse Teksti: Tommi Salenius Kuva: www.erikwaynepetterson.net

S

anonta on, että hyvä ekonomisti on kuin hyvä viini – kasvanut tynnyrissä, jossa hänen ajatuksensa ovat päässeet kypsymään täyteen potentiaaliinsa kun tynnyri viimein avataan. Kuinka ”kypsiä” ovatkaan taloustieteilijät rapakon takana? Lähestyimme tätä ongelmaa tekemällä häpeämättömän deterministisen satunnaisotannan maan johtavien talousgurujen blogeista ja loimme katsauksen niiden sisältöön; yllätykseksemme emme löytäneet pelkästään kuivaa analyysia sisältäviä tekstikokoelmia, vaan joukossa oli myös lempeän makeita teoksia, jotka sopivat täydelliseksi komplementiksi suolaisten popcornien kanssa. Tähän artikkeliin olemme keränneet kahdeksan blogisivustoa, joista olemme ranskalaisin viivoin ottaneet ylös kaikki ne tekijät, jotka nostavat ja laskevat vaihtoehtoiskustannuksia lukea tai olla lukematta kyseisten kirjoittajien sepityksiä.

Brad DeLong (http://delong.typepad.com/) Kuka?

• Berkeleyn taloustieteen professori ja entinen Yhdysvaltain apulaisvaltiovarainministeri.

Kuka?

• Taloustieteen professori George Masonin yliopistossa.

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Makrotalouden aiheista ja yleistä pohdintaa taloustieteen metodologiasta sekä taloushistoriasta.

• ”Livebloggaukset”, joissa eletään uudelleen historiallisia poliittisia käännekohtia vuosikymmenten tai –satojen takaa jonkun aikalaisen näkökulmasta.

• Miksi kannattaa lukea?

• Kirjoitettu elävällä kielellä, mutta analyysi on silti kovaa kamaa .

• Historianörtit saattavat arvostaa ”livebloggauksia” .

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Mikrotaloustieteen aihepiirit laidasta laitaan - libertarismilla maustettuna.

• Vedonlyönnit kanssaekonomistien kanssa ja niiden seuranta.

Miksi kannattaa välttää?

• Sivuston ulkoasu on karmea.

• Kommenttipalsta suhteellisen hiljainen.

8

Bryan Caplan (http://econlog.econlib.org/authorbcaplan.html)

Miksi kannattaa lukea?

• Selkokielistä, kaiken kaikkiaan hyvää pohdintaa, ja aiheisiin on yleisesti ottaen helppo tarrata kiinni niin mattimeikäläisen kuin ammattiekonomistinkin.

• Päihittää itävaltalaiset ja randilaiset mennen tullen.

Miksi kannattaa välttää?

• Jos kaikki poliittisesti Kokoomuksesta oikeaan päin suuntautuva aiheuttaa syöpää.

Freakonomics (http://freakonomics.com/)

Greg Mankiw (http://gregmankiw.blogspot.fi/)

Ketkä?

• Steven Levitt, Chicagon yliopiston taloustieteen professori.

• Stephen J. Dubner, juontaja, näyttelijä ja toimittaja.

• Julkaisivat vuonna 2005 samannimisen kirjan, jonka jatkoa kyseinen blogisivusto on.

Kuka?

• Harvardin taloustieteen professori ja kirjoittanut mm. meidän TA1/KA1-kurssikirjankin.

• George W. Bushin entinen taloudellinen neuvonantaja.

Minkälaisista aiheista bloggaavat?

• Yhteiskunnalliset ilmiöt laidasta laitaan ja miten taloustieteen menetelmiä voi soveltaa niiden ymmärtämiseen.

Miksi kannattaa lukea?

• Helppolukuista tekstiä.

• Lukemisen sijaan blogitekstejä voi myös kuunnella podcastina.

Miksi kannattaa välttää?

• Ehkä hieman enemmän amatöörisosiologiaa kuin kovaa taloustieteellistä analyysiä.

• Tekstien pituus voi olla monelle liikaa – keskivertoblogitekstin podcast-version kuunteluaika on noin kolme varttia.

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Päivänpolttavista puheenaiheista liittyen Yhdysvaltain talouteen ja politiikkaan muutenkin.

• Vinkkejä ja omien kokemuksien jakamista taloustieteen opiskelijoille.

Miksi kannattaa lukea?

• Vinkkipalsta sivuston oikeassa laidassa sopii vielä itseään etsiville kansislaisille.

Miksi kannattaa välttää?

• Republikaani, ellei aiemmin tullut vielä ilmi.

• Blogisivustolla on paljon ”hassuttelupostauksia”, jotka eivät edes ole hauskoja.

• Autio kommenttipalsta.

9

Larry Summers (http://larrysummers.com/category/blog/) Kuka?

• Ekonomisti, joka on toiminut mm. Yhdysvaltain valtiovarainministerinä, Maailmanpankin pääekonomistina ja Harvardin rehtorina.

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Syvällistä analyysiä makrotaloudesta, erityisesti rahapolitiikasta.

Miksi kannattaa lukea?

• Katso kaksi edellistä kohtaa.

• Yhdenkin blogitekstin lukeminen niin, että ymmärtää kaiken, lisää itseluottamusta lukea vaativampaakin taloustieteen tutkimuskirjallisuutta.

Miksi kannattaa välttää?

• Kieli ja aihealueet voivat olla muodoltaan liian teknisiä, varsinkaan jos ei ole käynyt vielä makron peruskursseja.

• Ei piristä darrapäivää ollenkaan.

Kuka?

• Rahoituksen tutkijatohtori/yliassistentti Stony Brookin yliopistossa.

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Taloustieteen ja muiden yhteiskuntatieteiden tutkimuksen ja opetuksen nykytila.

• Tieteenalan ympärillä käytävä metakeskustelu – mikä ryhmittymä on määräämässä taloustieteen tutkimuksen tulevan paradigman.

Miksi kannattaa lukea?

• Ei ole pelkkää kuivaa analyysiä, vaan sisältää myös ripauksen huumoria.

• Jos ymmärtää mihin suuntaan taloustiede on matkalla jenkeissä, tietää mitä Suomen kohdalla pitäisi tapahtua pitkällä aikavälillä.

Miksi kannattaa välttää?

• Tekstien lukeminen voi vaarantaa ideologisten pilvilinnojen olemassaolon.

Paul Krugman (http://krugman.blogs.nytimes.com/)

Scott Sumner (http://www.themoneyillusion.com/)

Kuka?

• Olet varmaan kuullut.

Kuka?

• Bentleyn yliopiston taloustieteen professori • Merkittävimpiä puolestapuhujia ns. markkinamonetarismille, eli opille, jonka mukaan keskuspankkien tulisi inflaatiotavoitteen sijaan asettaa tavoite nimellisen BKT:n kasvulle.

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Lähinnä makrotaloustieteestä ja Yhdysvaltain päivänpolitiikan kuumimmista puheenaiheista, jonkin verran myös Euroopan ja muun maailman tilanteesta.

Miksi kannattaa lukea?

• Herrasta itsestään voi olla montaakin mieltä, mutta Nobel-voittajan sanomisia ei voi ihan sivuuttaa pelkällä olankohautuksella.

• Verrattuna Summersiin kirjoittaa selvästi helppolukuisempaa tekstiä.

Miksi kannattaa välttää?

• Jos kaikki Kokoomuksesta vasemmalle aiheuttaa syöpää.

10

Noah Smith (http://noahpinionblog.blogspot.fi/)

Minkälaisista aiheista bloggaa?

• Makrotaloustiede, etenkin rahapolitiikka.

• Liberalismista, keynesiläisyydestä ja ideologioiden käytännön sovellutuksista talouspolitiikassa.

Miksi kannattaa lukea?

• Suhteellisen helppolukuista, ei liikaa kapulakielen termejä.

• Jos kaverin juttuja ovat lukeneet keskuspankkien johtohenkilötkin, mikset sinäkin voisi?

Miksi kannattaa välttää?

• Jos on tarpeeksi makroäijien blogeja seurannassa, niin parempi ettei makeaa mahan täydeltä.

Turkulaiset keitä he ovat?

Teksti: Meeri Seppä Kuva: Twitter

M

aaliskuussa meillä oli ilo ja kunnia päästä tutustumaan turkulaisiin kollegoihimme. Kapitaalin upea toimitus päätti haastatella heitä. Haastattelu suoritettiin varsin myöhään ja kosteissa merkeissä, kuitenkin ennen jatkoille lähtöä.

Tästä syystä jäi hieman epäselväksi kuka sanoi mitä ja ketä oikeastaan haastattelimme. Joka tapauksessa ryhmä koostui X:n hallituslaisista ja muista innokkaista juhlijoista. Nimettömänä pysyvä turkulainen halusi vielä täsmentää, että kaikki tässä artikkelissa on ”epävirallisia humalaisia lausuntoja”.

Olimme miettineet etukäteen joitakin kysymyksiä näille kaukaisen maan vieraille, mutta ne osoittautuivat turhiksi. Ensimmäinen ja tärkein kysymys, jonka esitimme, liittyi tietysti kaikkien taloustieteilijöiden suosikkiharrastukseen, derivointiin.

Kuinka usein derivoit ja mikä on lempi derivointikaavasi? Kysymys herätti paljon keskustelua ja pohdintaa, mutta vaikean karsintaprosessin jälkeen haastateltavat päätyivät la grangen yhtälöön.

Eniten keskustelua kirvoittanut aihe oli turkulaisen taloustieteilijän stereotypia ja omakuva. Yleinen konsensus tuntui olevan, että heidät nähdään wannabe kauppislaisina, mutta toisaalta valtiotieteilijöiden syrjimänä. Kauppislaisille he ovat vain pinkkihaalarisia kummajaisia. He haluavat kuitenkin muistuttaa, että juuri he perustivat Turun valtiotieteellisen tiedekunnan ainejärjestö Indeksin. Ironista on, että nykyään kaikki eivät edes tiedä heidän olemassa olostaan.

Haastattelun loppuvaiheilla saimme kuulla jopa hieman kyseenalaisen vitsin: Miksi naisen indifferenssikäyrät leikaavat toisensa? – Koska se ei tiedä edes itse mitä haluaa Kyselimme myös haastateltavien idoleita taloustieteen maailmassa. Yllättäväksi suosikiksi nousi Juha Tervala. Muita nimiä emme valitettavasti saaneet ylös, sillä nimet olivat vieraita taloustieteen maailmaan vasta tutustuvalle kirjurillemme.

11

Laulava professori

...ja mehiläiset Teksti ja kuvat: Elli Taimela

Vesa Kanniainen – kansantaloustieteen laulava professori sekä etiikan, yrittäjyyden teorian ja julkisen talouden asiantuntija – yhdistää taloustieteen sujuvasti niin evoluutioteoriaan kuin mehiläisyhdyskuntiinkin. Vanhemmat opiskelijat eivät Vesan esittelyä kaipaa, mutta fukseille pieni esittely lienee paikallaan. Kansantaloustieteen yhtenä värikkäimmistä professoreista pidetty Vesa jäi ansioituneen uransa jälkeen eläkkeelle maaliskuussa 2016. Tämän kunniaksi Kapitaali päätti selvittää Vesan uran, opintojen ja elämän mieleenpainuvimmat, tärkeimmät ja rakkaimmat hetket.

V

esa aloitti taloustieteen opintonsa Helsingin yliopistolla 1960-luvun lopulla.

Vesa pohtii edustaneensa tällöin viimeistä itseopiskellutta ikäluokkaa: Opinnot muodostuivat käytännössä kirjojen lukemisesta, joita tentittiin itsenäisesti opintosuoritusten saamiseksi. Ekonometriset analyysit ajettiin Porthanian järkälemäisellä huoneen kokoisella tietokoneella reikäkorttien avulla.

1970-luvulla Vesan ikäluokka eli opintojensa aikana taloustieteen kehityksen kulta-aikaa – tosin osin tietämättään: Googlea ei ollut. Internetin sijaan tieto teorian läpimurroista kulki seminaareissa ja maailman huippuyliopistoissa. Niinpä muun muassa informaatioteorian, riskiteorian, peliteorian sekä julkisen talouden optimiverotuksen teorian opit kantautuivat suomalaisten jatko-opiskelijoiden korviin vasta kansainvälisen tutkimus- ja opetusuran myötä.

Opintovuosi London School of Economicsissa 19721973 sekä valtiotieteiden tohtoriksi valmistumisen jälkeinen parin vuoden opetusjakso Yhdysvalloissa Brownin yliopistossa ja Washingtonin osavaltion yliopistossa 1977-1979 avasivat Vesalle pääsyn uusiin, kiehtoviin tutkimusalueisiin.

12

Sittemmin Vesan kansainvälinen ura on saanut jatkoa opetuksella Uppsalassa, Hampurissa ja Münchenissä sekä projektien muodoissa yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, sveitsiläisten ja italialaisten yhteistyöyliopistojen kanssa. Tärkeimpänä, yhä ajankohtaisena kansainvälisenä yhteistyötahona Ve-

sa mainitsee Müncheniin sijoittuvan CESifo-yksikön (Center for Economic Studies and the Ifo Institute).

Vesalla onkin erittäin menestyksekäs kansainvälisen taloustieteilijän ura.

Sopivan kohtuullinen muttei maailman paras Kymmenottelija. Sana vilahtelee Vesan puheissa useasti hänen kertoessaan toiminnastaan vuosien varrelta. Eikä syyttä: Kaksisensataa ohjattua gradua, yhdeksän ohjattua väitöskirjaa sekä omaa tutkimusta 13 väitöskirjan laajuudelta mitattuna ovat vain pintaraapaisu Vesan työn tuloksista. Tuotantoon lukeutuu lisäksi muun muassa kaunokirjallisuutta, Suomen taloutta ja euroa koskevat kirjat sekä kaksi levyllistä lauluja. Viidentoista lähinnä makrotalousteoriaan keskittyneen opetusvuoden jälkeen Vesalle heräsi kiinnostus paitsi yrittäjyyden ja yritysrahoituksen teoriaan myös taloustieteen laaja-alaisempiin yhteyksiin muihin tieteenaloihin, kuten biologiaan.

Vuosien varrelle on mahtunut tutkimuskohteita innovaatioteoriasta yritysten investointeihin sekä euroon. Mainittakoon, että Vesa käytti puoli vuotta akateemisesta urastaan kommunismin tutkimiseen mehiläisyhteiskunnassa, jonka tuloksena syntyneen artikkelin ensimmäisiä viittauksia vielä odotellaan.

Omien sanojensa mukaan seuraus kiinnostuksesta kaikkeen maan ja taivaan välillä on, että voi olla usealla alalla ”sopivan kohtuullinen”, muttei missään maailman paras.

Esiintymisiä, oopperaa ja etiikkaa Julkiset esiintymiset ja kommentointi maamme suurimpien mediatalojen edustajille ovat olleet Vesalle arkipäivää 1990-luvun lama-ajoista lähtien. Julkisessa asiantuntijaroolissa uskottava poliittinen sitoutumattomuus merkitsee Vesalle paljon. Etäisyyden pitämistä puoluepolitiikkaan osallistumiseen Vesa korostaa, mutta asiantuntijaesiintymisistä puolueille hän ei toki kieltäydy. Tärkeää hänelle on kuitenkin puhua puolueille tasavertaisesti vasemmalta oikeaan ja konservatiivista arvoliberaaliin. Esiintyminen, josta Kanniainen kuitenkin toivoo ainakin opiskelijoiden hänet ensisijaisesti muistavan, löytyy YouTuben syövereistä nimellä Laulava professori. Kun ekonomistit ovat poissa, voi jopa Economicum muuttua oopperanäyttämöksi.

14

Tutkijauransa käännekohtana ja tärkeimpänä hetkenä Vesa mainitsee hetken, jolloin toimittaja viisitoista vuotta takaperin kysyi: ”Eikö ole väärin, että ihmisiä irtisanotaan?” Aluksi taloustieteilijälle tyypillisesti kylmän rationaalisesti ajatellut Vesa jäi pohtimaan aihetta ja koki velvollisuudekseen perehtyä teemaan: Syntyi Etiikka ja talous –kurssi, jonka Vesa nimeää rakkaimmaksi opetusaiheekseen. Talouden etiikka

on Vesan mukaan antanut hänelle enemmän kuin mikään muu tutkimusaihe. Etiikka ja talous –kurssi on mahdollistanut Vesalle ja yhteensä tuhannelle kurssin käyneelle ”opetuslapselle” avartavia vastauksia kysymyksiin elämän tarkoituksesta sekä keskusteluja talouden yhteydestä muun muassa evoluutiobiologiaan ja anteeksiantoon.

Triplatohtori täynnä tarmoa Kymmenottelijan profiiliin kuuluu, ettei tahti väsy eläkkeellekään siirtyessä. Eläkkeelle jäänti onkin vain käytännössä muodollisuus. Tällä hetkellä Vesan päivät täyttävä työ sivuaa niin oikeudenmukaisuuden teoriaa, terveystaloustiedettä kuin eurojärjestelmääkin. Lisäksi Vesan tohtorihattukokoelma kasvaa vuoden sisällä kahdella uudella silinterillä, kun Itä-Suomen yliopistoon ja Maanpuolustuskorkeakouluun tekeillä olevat väitöskirjat valmistuvat. Tulevalle sotatieteiden tohtori Kanniaiselle ei siis ryppyillä. Eräänä hankkeena Vesalla on suunnitelmissa koota 13 vuoden ajan luennoimansa Etiikka ja talous –kurssin pohjalta uusi kirja, jonka käsikirjoituksen nykyversio on 400 sivun mittainen.

Tekemistä riittää yhä paitsi Vesan elämässä myös Ve-

san mukaan taloustieteessä ”kiehtovana imperialistisena tieteenalana, joka on astunut toisten tonteille”. Vesa uskoo kaiken kaikkiaan tieteiden yhä kasvavampaan ykseyteen. Vesa korostaa taloustieteen yhteyttä biologian lisäksi psykologiaan, valtio-oppiin, moraalifilosofiaan, oikeustieteeseen sekä terveystaloustieteeseen.

Kun käyttäytymisen peruslogiikan voi yllättävissäkin tilanteissa mallintaa loogisen hyöty-kustannusanalyysin avuin, taloustieteen tie kohtaa uusia ulottuvuuksia tulevaisuudessa yhä useammin. Siispä Vesan suosikkeihin kuuluva Avara luonto käy myös taloustieteen oppitunnista. Vesan näkemys onkin, että ihmisen ja talouden tutkimus on vasta alussa.

Kansantaloustieteen alumnit – mitä ne ovat?

Jokainen valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskellut, työskennellyt tai tiedekunnasta valmistunut on alumni. Sana tulee latinan sanasta alumnus (fem. alumna), joka tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta - tässä tapauksessa valtiotieteellisen tiedekunnan kasvattia. Yleensä sanalla alumni viitataan yliopistosta valmistuneeseen henkilöön.

Kansantaloustieteen alumnit Helsingin yliopistossa ry on Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaineesta valmistuneiden järjestäytynyt yhdistys. Yhdistys koki alkunsa kymmenisen vuotta sitten Vesa Kanniaisen aloitteesta. Yhdistyksen tarkoituksena on: • Ylläpitää Helsingin yliopiston kansantaloustieteen alumnien ja taloustieteen oppiaineen välisiä suhteita ja kehittää toimintamuotoja, joilla noita suhteita voidaan ylläpitää ja vahvistaa • Seurata taloustieteen oppiaineen toimintojen kehittymistä • Kehittää toimintamuotoja, jotka tukevat Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaineen toiminnan yleistavoitteita opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista harjoittavana yliopiston yksikkönä Kansantaloustieteen alumneille järjestetään ohjelmaa perinteisestä Vappuaaton juhlaluennosta kesäiseen pöytäjuhlaan sekä yritysvierailuihin. Kansantaloustieteen alumniksi voi liittyä kuka tahansa kandiksi tai maisteriksi Helsingin yliopiston taloustieteen oppiaineesta valmistunut. Lisätietoa löytyy alumnijärjestön nettisivuilta osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/kansantaloustieteenalumnit/. Muista myös tykätä Kansantaloustieteen alumnit ry:n Facebook-sivusta!

Lähde: Valtiotieteellinen tiedekunnan Internet-sivut

15

Kapitaalin Historiantutkimuksen Osasto sai vuonna 2007 yhteensä 134 tuhannen euron määrärahan Helsingin Yliopistolta, KTTO:n hallitukselta sekä Suomen Ammattijuhlijoiden Keskusjärjestöltä. Tutkimuksen tulokset esitellään teille tässä artikkelissa.

Wapun salattu historia

V

apun historia ulottuu kauas, vuoteen 1368 asti. Kyseisenä keväänä jäät sulivat vasta huhtikuun loppupuolella, jolloin pitkään saarroksissa ollut lauma teekkareita (homo neanderthalis enginierus) päätti lähteä luontaisilta asuinsijoiltaan, yhä vieläkin 1300-luvun henkeä hehkuvasta Otaniemestä vaeltamaan. Aikalaiskertomuksien mukaan lauma lähti liikkeelle yhteisön joutuessa peruuttamattomiin riitoihin, joiden syynä olivat mahdollisesti kiista siitä, kuka juo viimeisen Vergi-pullon (vocatus hyivittus) tai siitä, kenet niemen ainoa naaraspuolinen teekkari valitsee poikaystäväkseen.

Yleinen historiakäsitys tukee ensin mainittua, jälkimmäisen ollessa epäuskottava.

Lauma saapui 30.4 Helsinginniemelle ja päätti juhlistaa selviämistään vaikeasta matkasta juomalla kuohujuomaa, viuhahtamalla Kaivopuistossa, tappelemalla aamuneljältä ja sammumalla Ullanlinnanmäelle. Teekkarit häädettiin pois heti 1.5 paikallisten asukkaiden kyllästyttyä katselemaan ikkunoistaan haalarit päällä ruoholle sammuneita teekkareita kädessään tyhjä skumppapullo (vocatus bubblis campaniae). Teekkarit selvittyään krapulastaan 22.6 (tästä alkoi juhannuksen perinne, siihen palaamme saatuamme uuden apurahan) päätyivät siihen tulokseen, että huhtikuun viimeisen päivän hauskuus pitää toistaa joka vuosi ja ottivat perinteekseen ilmestyä tuohon vuodenaikaan Helsinkiin nauttimaan olotilastaan.

16

1400-luvun lopulla vappu oli jo levinnyt koko Suomen nuorison keskuuteen ja näiden aikuistuttua myös normaalit ylioppilaat (homo sapiens universitaes) ottivat tavakseen viettää tätä teekkareiden juhlapäivää. Mainittakoon tutkimuksissa esiin tullut tarina, jonka mukaan Mikael Agricola sai ilmoituksen Suomen kirjakielen luomiseen lyötyään ystävänsä kanssa vappuaattona jaloviinaryypystä (vocatus nobiles) vetoa, että hän saa Uuden Testamentin suomennettua. Kuten kerroimme Kapitaalissa 2/1989, Agricola pettyi rankasti koska kyseinen ryyppy si-

sälsikin kolmen tähden versiota juomasta; Uutta oli tieto siitä, että shotin maksoi hänen vedon selkeästi hävinnyt ystävänsä.

Ullanlinnanmäen lähiseudun asukkaat olivat pitkään tyytyväisiä siihen, että vappu pysyi yhdessä illassa ja omalla tavallaan hyväksyivät sen, että opiskelijat saapuivat rellestämään juuri vain yhdeksi illaksi. Vuonna 1839 tapahtui muutos, kun J. V. Snellman haki professorin paikkaa Helsingin Yliopistosta kuitenkaan sitä saamatta. Historiantutkija Lari Ilari Olarin mukaan Snellman suivaantui tästä ja päätti kostaa HY:lle ajamalla opiskelijat alkoholismin pariin ja murtamalla näiden terveyden. Hän esittelikin ylioppilaille pren-tapahtumat, jotka mahdollistivat vapunvieton laajentamisen yhdestä päivästä viikkoihin, jopa kuukausiin, riippuen luonnollisesti n:n arvoista. Tutkimuksessaan Jallu, valaminen ja Jallunvalajat historioitsija Matti M. Airo toteaa, että Snellman oletettavasti sai idean pre-tapahtumiin Jallunvalajien pre-pre-japusta, jota oli vietetty 28.4 aina vuodesta 1086 alkaen. Tästä syystä Kannunvalajat keksivätkin vuonna 2015 ottaa perinteeksi lakittaa Suomen pankin edessä olevan Snellmanin patsaan: He halusivat osoittaa kunnioitusta miehelle, jonka ansiosta heidän jäsenillään on ei ehkä kunniallinen mutta ymmärrettävä syy ryypätä viikko putkeen keskellä kaunista kevättä.

Monien ylioppilaiden vappuaaton rutiiniin kuuluu Havis Amandan eli Mantan lakitus. Harva kuitenkaan tietää, että tarinaan lakitusperinteen alkamisesta liittyy surullinen rakkaustarina.

Vuosi oli 1910. Eräs teekkari oli eksynyt humalaisessa olotilassa Ullikselta Kauppatorin laidalle, jossa hän kohtasi kauniin nuoren naisen. Tämä nainen oli juuri sellainen, josta teekkari voi yleensä vain unelmoida: Kaunis, kuunteli teekkarin sanoja ja oli olemassa muuallakin kuin läppärin näytöllä. Keskustelun edetessä nainen halusi kokeilla miehen päästä löytynyttä outoa lakkia, joka jäi lopulta naiselle teekkarin lähdettyä hakemaan tovereitaan katsomaan tä-

tä maailman yhdeksättä ihmettä. Kun seurue lopul- Nykypäivänä vapun juhlinta on kaikesta huolimatta ta palasi naisen luokse, oli tämä kivettynyt patsaaksi. levinnyt koko kansan asiaksi. Vuonna 1979 vapusta Patsas seisoo vieläkin paikallaan ja lakitus muistut- tehtiin virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päitaa meitä illasta, jolloin lakki muutti ennen niin kau- vä. Suomen ylioppilaskuntien liitto ajoi vapun titteniin naisen patsaaksi, jota nykyään Mantaksi kut- liksi sen alkuperäistä merkitystä, humalaisten opissumme. Raporttia tehdessämme soraääniä nousi, kelijoiden päivää, kun taas Liberaali Kansanpuolue ja työryhmän jäsen Kalle Gustaf-Gallela haluaakin sekä Kansallinen Kokoomus kannattivat työnantahuomauttaa, että Manta rakennettiin jo vuonna 1908 jien hyvinvoinnin turvaamisen varmistavaa ilmaieli teekkari ei vain erottanut patsasta oikeasta ihmi- sen pakkotyön päivää. Suomen Maaseudun Puolue sestä. Lisäksi Gustaf-Gallela toteaa, että hänen näke- ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto vastustimyksensä paikkansa vat molempia ajatuksia, pitävyydestä hänen ensimmäistä siksi, etmukaansa kertoo tä heillä ei ollut mitään yhteyttä alkoholin kulu1.5.1910 Helsingin tukseen tai opiskeluun Sanomien julkaisema otsikko “Humalainen ja jälkimmäistä siksi, etingenjör-opichkelitei yksikään puolueiden ja harrasti haureutjäsen olisi osannut kirta kera Havis Amanjoittaa päivän virallista dan”.

Ryhmämme nimeä oikein. Suomen kuitenkin jättää asian Kommunistisen Puolumysteeriksi, kaikkia een ehdottama yli määhistorian käänteitä ei räinen vapaa päivä hävivain voi selvittää.

Anonyymi valtiotieteilijä osoittamassa kunniaa vappuperinteille si lopulta eduskunnassa nykymerkitykselle äänin Kruununhaassa 1956. Kuva: Kansallismuseon arkisto Vappuun liittyvien 23-10, tyhjiä ääniä annautintoaineiden pimeästä puolesta saatiin osoi- nettiin 4 ja poissa oli 162 edustajaa. tus vuonna 1912, kun vappuaaton ja -päivän välisenä yönä SDP:n puoluetoimistoon oli murtaudut- Tavallisen kansan parissa vappu on rauhanomaitu, paikat hajotettu ja puoluejohdon virkistymiskas- sempi juhla. Erityisesti köyhät kokevat vapun olevan sa (nykyrahassa 1,2 miljoonaa euroa) oli varastettu. heille tarkoitettu juhla, sillä silloin heidän arkiruoTekopaikalta löytyneet tyhjät akvaviittipullot (vo- kansa, einesnakit (0,79€/paketti) ja halvin perunacatus hurridryckans) seinään maalatut “Fy fan med salaatti (0,99€/paketti), muuttuvat koko kansan juhkommunister”, “Vi älskar SFP” ja “Finland är svensk” la-ateriaksi. Myös juhlajuoma sima on halpa valmis-tekstit ja seinään naulattu Ruotsin kuninkaan kuva taa itse, tarvittavat välineet ja aineet yleensä löytyvät olivat pitkään mysteerejä Suomen poliisille, kunnes keneltä tahansa kiljun keittäjältä. Tämä juhlaruoka vuonna 1918 tulleen ulkopuolisen vihjeen seurauk- nautitaan ylpeänä örveltävien ylioppilaiden keskellä sena tekijät saatiin selville. Ruotsinkieliset osakun- ja tunnetaan jokavuotinen ylemmyydentunnon hetta-aktiivit jäivät kuitenkin ilman rangaistusta, sillä ki, jonka voimalla jaksaa odottaa taas yhden vuoden tapahtuma-aikaan Suomi oli osa Venäjän valtakun- ajan jokakuukautista toimeentulotukea ja seistä leitaa ja käräjätuomari Gunnar von Petersen tulkitsi, päjonossa. Varakkaampi väki käy vappulounaalla raettei rikoksesta voi enää Suomen tasavallassa tuomi- vintoloissa, jossa nakit on hankittu pieneltä lihatehta rangaistusta hänen veljenpojalleen, serkkunsa lap- taalta ja perunasalaatti valmistettu itse uuden sadon selleen eikä näiden ystäville. Tutkijaryhmämme luki espanjalaisperäisistä mukuloista.

SDP:n puoluehallituksen pöytäkirjoja puoli vuotta, ja joten kuten urakasta hengissä selvinneenä havait- Vappu nykymuodossaan on herättänyt myös palsi, että vapauttavasta päätöksestä suivaantuneena va- jon kritiikkiä. Suomen Moraalinvartijat ry:n entinen semmistopuolueet järjestivät 1.5.1919 marssin, jon- puheenjohtaja Päiviö Räisänen on arvostellut vapun ka tarkoituksena oli kieltää opiskelu sekä asettaa ajavan ihmiset synnin, turmeluksen ja irtosuhteiden kieltolaki kansan moraalin varjelemiseksi. Marsseis- maailmaan ja valittanut ääneen, kuinka Saatana vei ta tuli perinne, sillä opiskelu on yhä Suomessa sallit- jatkuvasti osallistuja Kouvolan Vappugospel-tapahtua - marssit loppuvat, kun tämä tavoite on kertaal- tumalta, joka ajautui konkurssiin 2015. Suomen veleen saatu ajettua läpi. gaanihippiliitto on jatkuvasti kritisoinut sitä, kuin-

17

ka vappu on jälleen kerran yksi lihaasyövien, Audilla ajavien valkoisten heteromiesten juhla, joka ei tuo tarpeeksi voimakkaasti esille seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä, mietoja huumeita alkoholin sijaan preferoivia eikä maahanmuuttajia. Järjestön tunnetuin tempaus oli S-ryhmälle sekä Keskolle vuonna 2011 osoitettu adressi, jonka mukaan näiden järjestöjen pitää halpuuttaa tofunakkien hintaa vapun ajaksi. Adressin allekirjoitti yhteensä 25 ihmistä, mikä ylitti järjestön tavoitteen 150 prosentilla. Kumpikaan kaupan keskusyrityksistä ei taipunut adressiin vaatimuksiin, jolloin järjestön silloinen tiedottaja Kastehelmi Mäkinen toi tiedotusvälineilKapitaalin Historiantutkimuksen Osasto: Jeremias Nuorela Arthurs Salowskis Verneri Wäki

le julkilausuman: “Nää firmat on ihan sika epäreiluja ja ottaa ihan hirveet ylihintaa siit ainoosta tuotteesta jota lidli ei myy.”

Vapun vietto on historiansa alkuhämäristä kuitenkin kehittynyt merkittäväksi osaksi opiskelijakulttuuria, joten Kapitaalin Historiantutkimuksen Osasto (KHO, korkein hallinto-oikeus maksaa KTTO:lle vuosittain rojaltit saman lyhenteen käyttöoikeudesta) haluaakin ehdottaa kaikkien taloustieteilijöiden kohottavan skumppalasinsa vappuna opiskelijoiden hyvinvoinnille.

Lipun pelastajat

V

allan ansiokkaasti kirjoitettua vuoden 2016 ensimmäistä Kapitaalia oli ilo lukea. Yksi artikkeli ei kuitenkaan vastannut perinteikkään ja laajasti tunnustetun aikakauslehden tavallista laatutasoa, nimittäin artikkeli KTTO ry:n lipun karkumatkasta.

Ainejärjestölipun katoaminen esitettiin jutussa siinä valossa, että kadetit olisivat vieneet vastoin KTTO:n tahtoa, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Päinvastoin – kadetit suorastaan pelastivat lipun. Kerron tässä, kuinka tapahtumat oikeasti sujuivat. Todelliset tapahtumat minulle paljastivat kollegani; kadetit Mauno Annerheim ja Sami Andels, jotka ovat tarinan todellisia sankareita.

Reippaat ja raittiit kadetit Annerheim ja Andels olivat raskaiden ja menestyksekkäiden kyykkäotteluiden jälkeen kulkeneet pelipaikoilta kohti kisakeskusta. Matkalla kadetit havaitsivat tien lähellä pusikossa ilmeisen hylätyn punavalkoisen lipun. Kadetit tulkitsivat – jälkikäteen virheellisesti – että kyseessä olisi Kenttätykistön tuliosasto ry:n lippu ja kunnon upseereina päättivät tietysti ottaa sen mukaan ja palauttaa oikealle omistajalle.

Kaikeksi onneksi kadetit sattuivat vielä samana päivänä samaan julkiseen saunaan KTTO:n Alec H:n kanssa ja lipun oikea omistaja selvisi. Alec H:n palovammoista kadetit eivät tienneet muuta, kuin että tämä KTTO:n nalle oli jo nauttinut melkoisesti karhuviinaa ja liikkuminen saunassa ei ollut ihan varomääräysten mukaista. Lippu kuitenkin saatiin oikealle omistajalle, mikä on tärkeintä.

Lauri Jauhiainen Kadetti KTTO ry:n lippuvastaava 2015

Viskiklubin Viskiarvostelu Kirjoittajat: KTTO:n Viskiklubi Kuvat: alko.fi

KTTO:n Viskiklubi sai kunnian esitellä Kapitaalin lukijoille viskejä. Viskiklubi on jo vuodesta 2012 säännöllisen epäsäännöllisesti vaikuttanut virallisesti sekä epävirallisesti KTTO:n toimintaan tavoitteenaan edistää vastuullista ja klubin arvoille sopivaa juomakulttuuria. Viski on mitä mainioin nautiskelujuoma, sitä ei kannata juoda liian nopeasti jolloin hitaasti tunnelmointi laadukkaan jalosteen ääressä palkitsee. Viime Kapitaalissa fuksit suoriutuivat hienosti Viiniarvostelustaan. Tällä kertaa tullaan kumminkin arvostelussa painottumaan parhaimpaan hinta-laatusuhteeseen verrattuna fuksien mahdollisimman halpoihin kyykkyviineihin erikoistuneeseen artikkeliin. Jokainen arvostelussa esitellyistä tuotteista löytyy kansallisen monopolin valikoimasta, mutta edullisempia tarjouksia kannattaa etsiä ulkomaisista nettikaupoista.

1. Glenfiddich 12 year old.

Jo vuodesta 1866 toiminut Glenfiddichin tislaamo on nykyään toiseksi suurin single-malt viskien tuottaja. Tislaamo sijaitsee Speysiden alueella, joka on kuuluisa kevyistä, makeammista, hunajaisista ja savuttomista viskeistään. Glenfiddichin bourbon-tynnyrissä 12 vuotta kypsytetty ei tee tässä poikkeusta. Viskiä maistellessa ensimmäisenä nousee selvä viljan, kukkien ja hunajan tuoksu. Suutuntuma on hyvin kevyt, pehmeä ja kukkainen. Jälkimaku on keskipitkä ja makea.

Jälkimaussa nousee myös tammitynnyrin vaikutus esiin. Glenfiddich toimii erinomaisesti ensimmmäiseksi viskiksi. Enemmän makua, mutta samaa tyyliä etsivän kannattaa suunnata katseensa 12-vuotiaasta Glenfiddichin hieman kalliimpiin 15 ja 18 vuotiaisiin versioihin. Glenfiddich on yleisyytensä ansiosta myös hyvin saatavilla usemmissa pubeissa ja baareissa, jotka ovat panostaneet viskitarjontaan. Kansallisen monopolin hinta tälle tuotteelle on 49.90€ 0.7 litran pullossa.

2. The Macallan Fine Oak 12 Year Old.

Macallan on Glenfiddichin tapaan Speysiden alueella sijaitseva vuonna 1824 perustettu tislaamo. Macallan kilpailee tiukasti Glenfiddichin ja Glenlivetin kanssa suurimmasta single-maltien tuottajan tittelistä. Macallan eroaa Glenfiddichistä sen käyttämillä sherry-tynnyreillä, jotka antavat viskeille paljon syvemmän ja makeamman maun. Valitsemamme 12-vuotias edustaa Fine Oak linjaa, jossa viski on kypsytyksen aikan osittain bourbon-tynnyrissä ja lopun aikaa sherry-tynnyrissä. Macallanilta löytyy myös Sherry Oak linja, jossa viskien kypsytys tapahtuu kokonaan sherry-tynnyreissä. Nämä ovat niin vahvoja sherrypommeja, että yleiselle lukijakunnalle on helpompaa suositella Fine oak linjaa. Viskin tuoksusta nousee hyvin vahvasti esiin pähkinät ja vanilja. Suutuntuma on makean sherryinen, mutta ei liian päällekäyvä. Jälkimaku on pitkä ja vaniljainen. Alko kauppaa 0.7 litran pulloa 64.90€ kappalehintaan.

20

3. Talisker 10 year old.

Taliskerin tislaamo kuuluu Skotlannin saarilta tuleviin viskeihin (tarkemmin Isle of Skye).

Island viskit ovat yleensä suolaisia ja hiukan savuisia. Maut ovat makean ja pistävän kilpailevaa synergiaa. Taliskerin viskeistä huokuu hyvin usein suolaisuuden ja merellisyyden vivahteet. 10-vuotias on kypsytetty koko ikänsä tammitynnyrissä. Viskin tuoksu on hyvin vahva ja savuinen, mutta silti raikas savuviskiksi. Suutuntuma on täyteläinen ja suolainen. Savu on myös mukana edelleen, mutta ei niin selvästi kuin vahvemmissa savuviskeissä.

Jälkimaku on hyvin pitkä, maltainen ja ohrainen. Alko myy Taliskerin 10-vuotiasta 49.90€ hintaan. Taliskerin 18-vuotias on yksi klubin suosikkiviskeistä, mutta se tulee n. 100€ hinnalla viskeistä vain todella tykkääville harkinnan kohteeksi. 10- ja 18-vuotiaita Taliskereita löytyy myös yleisesti hyvillä viskivalikoimilla varustelluista baareista ja pubeista.

4. Ardbeg Uigeadail.

Ardbeg sijaitsee Islayn-saarella, jonka tislaamot tekevät poikkeuksetta kaikkein savuisimmat ja ärjyimmät viskit. Monet pitävät savuviskejä juuri kaikkein stereotyyppisimpinä Skotti single-malteina. ”Uigeadail” tarkoittaa gaelin kielellä ”Pimeää ja mystistä paikkaa” ja sitä tämä viski todellakin on. Pullote on niin sanottua tynnyrivahvaa versiota, jota ei ole yhtään laimennettu tynnyristä oton jälkeen. Tämä tarkoittaa viskin olevan 54.2 % vahvaa. Tuoksu yllättävän sokerinen ja kahvinen, mutta silti taustalta nousee vahva tervan ja savun tuoksu.

Suutuntuma on erittäin savuinen ja turpeinen, mutta mukana on myös hunajaa, makeaa hedelmää ja maltaisuutta. Jälkimaku on erittäin pitkä ja caramellinen, jossa savun ja turpeisuuden maku pysyy vahvasti mukana.

Alkon hinta Uigeadailille on 87.70€ pullolta.

Tässä tuotteessa näyttäisi olevan muita isompi kannustin ulkomailta tilaamiseen (10-20€ hintaeroa ulkomaiden hyväksi).

21

Elinor Ostrom – taloustieteen ainoa naisnobelisti Teksti: Miika Päällysaho Kuva: Social Science Space

J

ossain vaiheessa taloustieteen opintoja tulee vastaan tarina yhteishyödykkeiden tragediasta (’The Tragedy of the Commons’), joka perustuu negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin ja vangin ongelmaan. Tarinan ajatus on jokseenkin seuraava: mikäli yhteisomistuksessa olevan resurssin kulutuksesta aiheutuvat haitat ja kustannukset jakautuvat kaikkien kesken, mutta kulutuksesta saatavat hyödyt ovat vain yksityisiä, omaa etuaan rationaalisesti ajavien yksilöiden toiminta johtaa resurssin ylikulutukseen. Ajattelua voi soveltaa niin ylikalastukseen, metsänhakkuuseen, uusiutumattomien energialähteiden käyttöön kuin ilmastonmuutokseenkin. Tähän ajatukseen nojautuen monet argumentoivatkin, että yhteisresurssien kestävä käyttö vaatii yksityistä omistusta tai julkisen vallan sääntelyä.

Elinor Ostromin mielestä asia ei kuitenkaan ole alkuunkaan näin yksinkertainen. Vuonna 2009 yhdessä yhdysvaltalaisen Oliver E. Williamsonin kanssa Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistolle voittanut Ostrom keskittyi tutkijanuransa aikana julkisen valinnan tutkimukseen ja lisäksi erityisesti, kuinka yhteisresurssien käytöstä sovitaan paikallisesti yksityisomistuksen tai keskushallinnon (central authority) puuttuessa.

Hän on edelleen taloustieteen ainoa naisnobelisti ja valtiotieteilijänä kuuluu niihin harvoihin palkittuihin, jotka eivät ole koulutukseltaan taloustieteilijöitä. Tästä kaikesta kuitenkin hiukan tuonnempana.

22

Elinor Claire Ostrom syntyi Yhdysvalloissa Los Angelesissa Kalifornian osavaltiossa 7. elokuuta vuonna 1933 ja varttui Suuren laman aikana. Hänen äitinsä oli muusikko, isä taas työskenteli lavastussuunnitte-

lijana. Vaatimattomista lähtökohdistaan huolimatta Ostrom päätti aloittaa yliopisto-opinnot Kalifornian yliopistossa, Los Angelesissa (UCLA), vaikka ani harvalla hänen suvussaan oli kokemusta korkeakouluopinnoista. Koska perhe ei tukenut taloudellisesti hänen opintojaan, Ostrom työskenteli muun muassa kirjastossa ja kirjakaupassa kattaakseen lukukausimaksut. Valmistuttuaan vuonna 1954 hän omien sanojensa mukaan hämmästyi, kun mahdolliset työnantajat kyselivät opintojen sijaan pikemminkin kone- ja pikakirjoitustaitojen perään: noihin aikoihin naisten nimittäin oletettiin työskentelevän lähinnä sihteereinä tai opettajina. Vaativampien ja vastuullisempien töiden saaminen vaati näin ollen periksiantamattomuutta ja uusia työnhakuyrityksiä kielteisten päätösten jälkeen.

Sama naisia väheksyvä ilmapiiri vaikeutti Ostromin pyrkimyksiä hakeutua jatko-opintoihin. Toiveita taloustieteen tohtoriopinnoista hankaloitti se, että häntä oli neuvottu muiden tyttöjen tapaan high schoolissa suorittamaan matematiikkaa vain algebran ja geometrian verran. Lopulta hänet kuitenkin valittiin - henkilökunnan tiukkojen ja kiivaiden neuvottelujen jälkeen, kuten hän sai jälkeenpäin tietää - UCLA:n valtio-opin 40 opiskelijan tohtorioh-

jelmaan kolmen muun naisopiskelijan kanssa. Hän väitteli vuonna 1965 aiheenaan Kalifornian vesistöjen hallinta ja taloudellinen toiminta. Tutkimusaiheensa kanssa työskennellessään hän tapasi myös Vincent Ostromin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1963. Vincentin saatua pysyvän professorin paikan Indianan yliopistosta Bloomingtonista Elinor seurasi häntä perässä. Vaikka yliopiston valtio-opin laitos oli tuolloin monien muiden tapaan kovin haluton palkkaamaan naisia, myös Elinorin onnistui ennen pitkää saada vakituinen työsuhde.

Kolme vuotta Elinor Ostromin tohtoriopintojen jälkeen Garrett Hardin julkaisi Science-tiedelehdessä kuuluisan artikkelinsa ”The Tragedy of the Commons”. Yhteishyödykkeiden ylikulutusta sekä yksityistämistä ja julkista sääntelyä painottavia politiikkasuosituksia sisältävä artikkeli oli vaikutusvaltainen ja yhdessä siitä kummunneen myöhemmän tutkimuksen kanssa se vaikutti myös päätöksentekoon.

Muun muassa monet peliteoreetikot kuitenkin haastoivat tutkimuksen lohduttomat johtopäätökset huomauttamalla, että myös yksittäisten taloustoimijoiden on mahdollista keskenään sopimalla välttää yhteisresurssien tragedia ilman ulkopuolisten puuttumista. Elinor Ostrom yhdessä muun muassa Vincent Ostromin ja Charles Tieboutin kanssa selvitti sen sijaan empiirisesti erilaisten tapaustutkimuksien avulla, millaisin menetelmin ja sopimuksin yksittäiset taloustoimijat käytännössä pyrkivät paikallisesti vähentämään yhteisresurssien ylikulutusta. Tutkimuskohteina olivat muun muassa Nepalin metsänhoito- ja Espanjan kasteluviljelyjärjestelmät sekä Sveitsin vuorikylät; tutkijat haastattelivat paikallisia ja tutustuivat järjestelmiin paikan päällä.

Erityisen ylpeä Elinor Ostrom oli yhdessä miehensä kanssa 1970-luvulla perustamastaan Poliittisen teorian ja politiikan analyysin työryhmästä (Work-

shop in Political Theory and Policy Analysis), jossa eri alojen tutkijat yhdistivät voimavaransa erilaisten yhteisresurssien hallintaa koskevien institutionaalisten järjestelmien tutkimiseen. Yhteistyö yli oppiainerajojen olikin Elinorille keskeinen osa hänen työtään. Hän on todennut: ”Tapamme organisoida nykyaikainen yhdysvaltalainen yliopisto pirstoo osaamistamme ja tietoamme pahasti. Meitä eivät erota ainoastaan oppiaineet vaan myös tutkijoiden käyttämät tutkimusmetodit.” Omien empiiristen tutkimusten ja aikaisempien tutkimusten meta-analyysien pohjalta Ostrom työryhmässä toimineiden tutkijoiden kanssa kehitti Institutionaalisen analyysin ja kehityksen (Instutional Analysis and Developmen, lyh. IAD) viitekehyksen, joka määritteli yhteisresurssien käytön tutkimisen kannalta keskeiset rakenteelliset muuttujat ja piirteitä, jotka ovat yhteydessä toimivaan yhteisresurssien itsehallintaan.

Ostrom kokoaakin vaikutusvaltaisessa teoksessaan ”Governing the Commons” (1990) eri alojen yhteisresurssien tutkimusta laajasti ja monipuoliseen empiiriseen näyttöön tukeutuen.

Vuonna 2009 Elinor Ostrom palkittiin lopulta taloustieteen Nobel-palkinnolla tutkimuksistaan, jotka palkintokomitean sanoin ”haastoivat tavanomaiset käsitykset” erityisesti paikallisten resurssien hallinnasta. Palkitsemista pidettiin todellisena yllätyksenä taloustieteilijöiden piirissä, sillä hän oli alan sisällä melko tuntematon ja hänen kenttätutkimuksia painottavat tutkimuksensa jakoivat mielipiteitä. Hänen palkitsemisensa voidaan kuitenkin nähdä tärkeänä askeleena kohti naisten aseman paranemista vahvasti miesvaltaisessa taloustieteessä ja palkintona vuosien periksiantamattomasta työstä akateemisessa maailmassa aikana, jolloin naisten asema oli merkittävästi heikompi kuin nykyään. Elinor Ostrom kuoli syöpään 78 vuoden iässä 12. kesäkuuta vuonna 2012.

Lähteet: Nobel-palkinnon kotisivut (nobelprize.org), The New York Times, The Economist, Wikipedia ja Autto, Hannu: ”Elinor Ostrom ja yhteisresurssien monitieteellinen tutkimus”, Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1/2010, 99–103.

23

Kannun Kuulumiset

Valtsikan kameleontti Teksti: Alec Hölttä Kuva: Linda Veijola

Sebastian Veijola: kannun yrityssuhdevastaava, KTTO -sekä Moodilainen ja savolainen. Vakiopalstaksi muodostuva “Kannun Kuulumiset” on saanut kunnian tiedustella “Sepon” mietteitä Kannusta, KTTO:sta ja mitä tärkeintä; FC KTTO:sta.

-Sebastian, kerro lyhyesti mitä Kannulle kuuluu ja mikä roolisi Kannussa on?

-Kannulla menee hyvin! Itse toimin yrityssuhdevastaavana, pesti on otettu KTTO:n kiertopalkinnoksi sen jälkeen kun tajuttiin että taloudenhoitajan pesti on täyttä roskaa.

-Olet kotoisin Savosta, etu vai haitta Kannun toiminnan keskittyessä Helsinkiin?

-Ehdottomasti etu. Monesti sanotaan kuinka ajattelutapani on out of the box, joskus saan myös kuulla sen olevan straight outta metsä.

-Suora ja rehellinen mielipide KTTO:sta järjestönä ja KTTO:laisista?

-KTTO on mahtava järjestö ja KTTO:laiset rentoa porukkaa joiden seurassa tunnen olevani kotonani.

-Oletko kuitenkin KTTO:lainen itsekin?

-Olen olen.

-Jalkapallomiehenä, suora ja rehellinen mielipide Mopsin ja FC KTTO ’59:n voimasuhteista?

-FC KTTO ’59:n pitäisi olla niskan päällä johtuen massiivisista aloituspaikoista ja miesenemmistöstä, mutta pieni ja sisukas Mopsi on edellisissä sarjoissa ollut etenevämpi. Syksyn futissarjassa ja futsalsarjassa molemmissa Mopsi eteni pidemmälle kuin FC KTTO ’59. Näin kevään futissarjan korvilla voisin heittää vettä kiukaalle ja ennustaa kuinka Mopsi jälleen kerran pyyhkii KTTO:lla lattiaa. Haluatko myös että kommentoin voimasuhteita säbässä?

24

-Toimituksen kommentti: keskinäisessä ottelussa FC

KTTO ’59 kuitenkin osoitti sekä henkisen että fyysisen dominanssinsa voitolla, Mopsilla käynyt lähinnä onnetar kylässä vastustajia arvottaessa.

-Mitkä ovat olleet onnistuneimpia KTTO:n tapahtumia mielestäsi?

-Kansissitsit on ollut omia suosikkeja. Paljon on tapahtumia joista olen kuullut kehuja mutta joihin en itse omilta kiireiltä ole päässyt, esimerkiksi Kyykkä.

-Onko Kannu tietoinen, että useat KTTO:laiset kokevat kaukaisuuden tunnetta Kannua kohtaan?

-Kyllä. Kannun isoin ongelma on tavoittaa jäsenet ja saada heidät tuntemaan Kannu omaksi. Ongelma ei koske vain KTTO:ta.

-Onko Kannussa ollut keskustelua KTTO:laisten vahvemmasta integroinnista?

-Kyllä. Vuonna 2016 jäsenlähtöisyys onkin yksi meidän kolmesta painopistealueista (muut ovat suhteet ja edunvalvonta). Toimikuntalähtöisyys on yksi tapa tuoda Kannu lähemmäksi jäsenistöä.

Toimikunnilla saadaan sidottua toimintaan paljon muitakin kuin Kannun hallitusta. Tavoitteena olisi saada yhteinen Kannu, jonka toiminta on jäseniltä jäsenille. Toimikuntien lisäksi keräämme jäsenpalautetta ja sen pohjalta suunnittelemme toimintaa mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Näiden lisäksi Kannun hallituslaiset yrittävät itse olla läsnä mahdollisimman paljon ja sitä kautta olla lähestyttäviä ja tätä kautta saada jäsenistö tuntemaan Kannu läheisemmäksi.

-Koetko olevasi loppupeleissä enemmän Moodilainen, KTTO:lainen vai Kannulainen?

-Koen etteivät nuo tahot ole mitenkään ristiriidas-

sa. Riippuu niin kontekstista. Toimin Moodissa urheiluvastaavana ja tätä kautta monesti eri urheilutapahtumissa sydän sykkii Mopsille. Vastaavasti opintojeni pohjalta tunnen itseni enemmän KTTO:laiseksi.

-Olette allekirjoittaneet vuoden 2015 syksyllä sopimuksen FC KTTO:n edustamisesta. Olette kuitenkin edustaneet Mopsia. Kommentteja?

-Sopimusta ei ole.

-Yleisiä terveisiä lukiojoille?

-Keep up the good Kapitaali! Tulkaa kannun tapahtumiin, tehdään siistejä juttuja, pusuja ja haleja kaikille!

25

Rintamaposti

26

27

Fuksivuosi kuvina

Syksyn fuksitapahtumat olivat ikimuistoisia ja sitseill채 on ollut hauskaa vaikkei niist채 muistikuvia olekaan.

KTTOn fuksit ovat tunnetusti motivoituneita matematiikan opiskelijoita. T채ss채 jokaviikkoiset fiilikset analyysista.

28

Opiskelu on ollut rankkaa, ja usein onkin riitt채nyt, ett채 vain raahautuu luennolle.

Suomen BKT ja alkoholinkulutus on yritetty nostaa uusiin sf채채reihin.

29

What is it like to be an exchange student at the University of Helsinki & KTTO Teksti: Glen Gostlow Kuvat: Glen Gostlow ja Nea Welén

I

30

have been in Helsinki since August 2015. Originally from the UK, my degree is in Economics and Geography so I have been in a unique position of experiencing two departments at the university – and two sets of, slightly different, student groups. I only knew one person when I arrived, Josefina, who had been studying in Glasgow the previous academic year so I felt the best way to settle in Helsinki was to say yes to everything and try to meet as many KTTO people as possible. In this short article I want to tell you my opinion on academic life in Helsinki and KTTO and also my perspective on the social life with MaO, the geography student group, KTTO and the university in general.

Spoiler: it has been great!

Studying at university in Helsinki is quite different to the UK. The idea of having shorter periods and more frequent exams was quite new to me and I think it is actually a good thing! Although you have to constantly change your mind-set to accommodate many different topics, there is no build-up of stress or anxiety for one huge exam at the end of the semester which dictates most of your grade. The other impression I first had was the freedom that the professors have to set, adapt and change courses. On a number of occasions my teachers have disregarded the course content on Moodle and created a new assessment just for me because I may have missed a few classes. They are happy to add or remove credits based on peoples work and they are not obliged to seek permission from a higher authority at the university – at least in my experience. I think this stems from the general quality of Finnish education which, I think, is one of the best. I visited a Finnish primary school in Jarvenpaa (Finnish a’s need to be used!) and my impression there was that it is more relaxed, the children behave better, the teachers have more freedom and are trusted more. Ultimately, at my home university I feel that the course assessments, professors and general university administration are all created to be slightly intimidating and strict which is to the detriment of the general university experience. At Helsinki it feels much better.

My classes in economics at the Universi-

ty of Helsinki have been very interesting and split between all campuses – City Centre, Kumpula and Viikki. I have taken applied economics courses focused on the environment as well as more general themes such as microeconomics and international economics. The latter course was very rubbish though!

The lecturer seemed muddled by his own logic and failed to teach the concepts clearly – everything else was at a high quality and I did really enjoy it all! If I compare this experience with my time in the geography department then I think it is quite an even experience. Geography classes, however, tend to be more innovative in the way they are taught and this made them stand out more than the economics classes! For example, for Development Geography I had to attend five public lectures of my choice and write an essay about each one – I have also had a lot more group tasks and research-based projects in geography.

Everybody I have met in KTTO has been awesome! My first Finnish sauna was spent at the cottage trip in August where we all sang the national anthem in the sauna by the lake and it became unbearably hot – having a drink in my hand meant I did not care. I then attended the drinking tour of the city where KTTO freshmen and I had to do all sorts of unique tasks and drink all day! I thought British people drank a lot but I think this culture is more engrained into Finnish society – I like it, but others may not! The idea that you go to a big party until 4 a.m., sleep for 3 hours and then wake up and carry

Me, second left, doing a task at the Fuski...(cant remember the name)

on drinking is something that I only experienced in Finland. It is surprisingly easy to do when you know all your friends are doing the same – and it is a lot of fun! Aside from alcohol, I played football for the KTTO football team. This was really good and I appreciate the whole team allowing exchange students to join. At home we usually have competitive leagues whereby universities play against each other but I understand that this does not exist in Finland. It makes the games feel slightly different and less competitive but also pleasantly independent – it is your responsibility to set up the team, pick the players and travel to the games. Away from football, sitsits are one of my new favourite events! Whilst Helsinki does not have as many students’ societies/clubs as I was used to – it is compensated by wide-ranging sitsits and trips to cottages. It is definitely something I will try and host at home with the other Nordic students and I can show off some of my patches – which are also great souvenirs!

Finally, I think it is interesting for people from KTTO to hear about other departments. Because I study geography too, I have spent a lot of time with MaO – the geography equivalent of KTTO. Again, everybody is very welcoming despite my constant guilt of relying on English for much of my conversations! The best difference, however, is the

fact that MaO has a large coffee area in Kumpula.

It seems trivial but it was a great way to meet more Finnish people and have more laid back conversations that did not involve alcohol. I think it is a constant difficulty for exchange students to integrate with local students, but the MaO coffee area definitely helped and, if one was created, would definitely make the experience with KTTO even better!

The fact I had to travel a lot on public transport to Kumpula and Vikki was also actually very beneficial.

It meant I could experience more of Helsinki, meet more people and actually get a sense of place during my time here. It was only after the start of second semester that I realised there is so much more to the university outside of the city centre buildings!

Overall, the best words to acknowledge my time as an exchange student with KTTO would be fun and insightful. Sitsits, football, cottages, student parties, Fidelis and so much more have contributed to my time here. I heard that a lot of Finnish people travel to Scotland. Consequently, you are very welcome to stay in Glasgow or join me for a drink if you are in the UK! Glen Gostlow Economics & Geography exchange student University of Glasgow, 3rd year student

i r o att

a k o rov

P

1900-luvun trauma

Viikonloppuna kuulin sen taas: ”Sosialismi on kyllä kaunis idea ja toimii paperilla, mutta ei valitettavasti käytännössä…” EI! On hyvä, että sosialismi ei toimi käytännössä, koska se on ideana kosmoksen rumimpia. Sosialismin toimivuutta voi myös mantran lailla hokea, mutta jos näiden lausuntojen laukojat näkisivät edes hieman vaivaa, ilmiselvyys näyttäytyisi myös heille: sosialismi ei toimi edes paperilla.

”

Monet Marxia tai hänen oppilaitaan seuranneet uskovat, että pääomien käytöstä voisivat hyvät ihmiset päättää demokraattisesti ja nykytilanteessa nähtävät rahat voisi jakaa kaikkien kesken, koska tietysti nykytilanteen hedelmät olisivat jollain yksittäisestä kansalaisesta riippumattomalla tavalla jaettavissa myös sosialisoinnin jälkeen.

Olen ymmärtänyt, että herra Marx oli tiedemies, ja siksi luulen, että hän suorastaan pyörisi haudassaan, jos näkisi oppiensa seuraukset nyt jälkikäteen.

Olen ymmärtänyt, että herra Marx oli tiedemies, ja siksi luulen, että hän suorastaan pyörisi haudassaan, jos näkisi oppiensa seuraukset nyt jälkikäteen.

Provokaattori ymmärtää hyvin, miksi tällaisia lausuntoja irtoaa kuin selkäytimestä muuten oikein valoisilta persoonilta. Se johtuu siitä, että 1900-luvun tapahtumat ja levitetty propaganda ovat tehokkaasti tatuoineet tämän näkemyksen monilla juurikin sinne selkäytimeen. Pitää silti voida uskaltaa sanoa, että sosialismi näyttää toimivan paperilla vain vaaleanpunaisten lasien läpi katsottuna.

32

le samantekevää, koska kaikki saisivat silti yltäkylläisesti.

Sosialismin ydin on tuotantovälineiden yhteisomistus tai vähintään jonkintasoinen valtiokontrolli.

Jo paperilla ajatus ajautuu ensimmäiseen ja viimeiseen kriisiinsä: mistä se pääoma kerätään ja kuka sitä käyttää niin, että investoinnit kattavat poistot. Karl Marx oli teoretisoinut tämän tilanteen vasta markkinatalouden täydellistymän jälkeiseksi. Hän näki sosialismiin voitavan siirtyä tai siirryttävän vasta, kun pääomaa olisi yltäkylläisesti ja sen jako olisi kaikil-

Uskonnollinen Eurooppa Uskonto määritellään Kielitoimiston sanakirjan mukaan uskoksi jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaoloon ja siihen liittyväksi pyhyyden kokemukseksi. Pyhän kyseenalaistaminen taas aiheuttaa hyvin inhimillisen kovaäänisen huutoreaktion, jonka kuullessaan Provokaattori hymyilee herttaisesti uskontonsa orjille.

Yhdysvaltalaisille nauretaan Euroopassa – ja osin myös siellä – kun niin moni heistä kiistää evoluutioteorian paikkansa pitävyyden ja uskoo eriasteisesti Raamatun tai muun lähteen selityksiin kirjaimellisesti. Heille nauretaan, koska kiistävät tieteen tarjoaman valtavan todistetaakan pikkumaisilla argumenteillaan, jotka eivät yllä lähellekään tieteen harjoittamisessa käytettyihin argumentteihin – vahvistettuihin tai vahvistamattomiin.

Monien naurajien katse Vanhalla mantereella hä-

märtyy kuitenkin sille tosiasialle, että meillä on täällä omat kreationistimme argumentoimassa normaaleissa poliittisissa keskusteluissa argumenteilla, jotka hylkäävät valtavan tieteen tarjoaman todistetaakan sille totuudelle, että sosialismi ei toimi edes paperilla. Tämä laajalle levinnyt sairaus vaikeuttaa kaikkien poliittista ajattelua.

sivät sairaanhoitobisnekseen tai pyörittäisivät kouluja. Ei puhuta siitä, että veronmaksajien rahoilla avattaisi taidemuseoita tai sijoitettaisi pörssiyrityksiin.

Nyt tämä keskustelu valtion roolista jää sosialistien ja heidän vastustajiensa väittelyn jalkoihin ilman, että vastustajat tunnistaisivat olevansa oikeastaan hyvin eri mieltä.

Oikeistoa vai vasemmistoa?

Vaaleissa keskitytään siihen, onko henkilö oikeistoa vai vasemmistoa ja ehkä erotellaan tältä akselilta ristiin arvoliberaalit ja arvokonservatiivit. Tämä oikeisto-vasemmisto-akseli ei ole se akseli, jolle yhteiskunnallemme tärkeät kysymykset pitäisi jakaa. Näitä akseleita on oikeastaan kolme – eikä yksikään niistä ole sosialismi.

Kolmas akseli, josta tulisi käydä vilkasta keskustelua ilman, että mainittaisiin sanallakaan sitä sairautta, on tulonjako. Paljonko maksetaan köyhäinapua vai perustuloa? Onko palveluseteleitä? Miten on tuloverotuksen progression kanssa?

Ensimmäinen keskeinen kysymysjoukko yhteiskunnassamme on juuri tuo edellä mainittu toinen akseli, jonka voi nimetä arvoliberaali-arvokonservatiiviseksi. Pitääkö huumausaineiden olla laillisia? Saako eläimiin sekaantua? Onko jumalanpilkka rikollista?

Saako seksityöläinen myydä itseään kadulla? Pitääkö televisiossa kiroilu kieltää lailla? Ketkä saavat solmia avioliiton? Missä rajoissa maahanmuuttajat saavat harjoittaa omaa kulttuuriaan eli kielletäänkö burkhat ja sharia-lain harjoittaminen?

Toinen tärkeä kysymys on valtion rooli ja mikä kaikki lasketaan valtion tehtäviksi. Yksi ääripää voisi olla minarkia, jossa valtio ei tekisi juuri mitään. Yhteiskunnan kokonaishyötyä on tällöin kuitenkin vaikea maksimoida. Monia positiivisia ulkoisvaikutuksia jää saamatta esimerkiksi yleisten tuoteturvallisuusstandardien puutteen, kaavoituksen kirjavuuden tai joidenkin markkinoiden (peruskoulu, ulkomaankauppa) reilun järjestämisen puutteen takia.

Sitten taas toisessa ääripäässä demokraattisesti päätetään kannusteista yritysten investointeihin, jaetaan taksikiintiöitä ja muita toimilupia, kontrolloidaan kielloilla – ei ohjeilla ja standardeilla – sallittuja tuoteominaisuuksia, suljetaan baarit klo 04, lopetetaan alkoholin myynti klo 21 ja tehdään tarkka, virkamiestä työllistävä normi aivan varmuuden vuoksi, jotta vältetään jokin kuviteltavissa oleva riski.

Tässäkään ääripäässä markkinoilla ei ole sitä vapautta toimia, joka maksimoisi yhteiskunnan kokonaishyödyn. Keskeinen poliittinen kysymys onkin se, mihin sijoittua tällä akselille. Huomatkaa, että tällä akselilla ei oteta askeltakaan kohti sosialismia. Tällä akselilla ei puhuta siitä, että valtio tai kunnat ryhtyi-

Inhimillisyys ja hyvyys ohjenuorana Vasemmistolla ei ole monopolia esiintyä yhteiskunnan heikoimmista huolehtijoina, jonka roolin sivumennen sanoen hoitavat huonosti. Provokaattorin ajatusmaailmassa tulonjaon perimmäisin ja inhorealistisin tarkoitus on maksaa suojelurahaa köyhimmille vastineena yhteiskuntarauhasta.

Oli vallitseva yhteiskunnallinen ideologia mikä hyvänsä, maailmalta näkee, että parempituloisten on maksettava parempituloisuudestaan. Brasiliassa usein maksetaan vartiointiliikkeille ja muurin rakentajille. Venäjällä se rikas maksaa presidentin henkivartiokaartille. Yhdysvalloissa parempituloiset maksavat kalliista asunnosta valkoisten asuinalueilla. Kiinassa maksetaan lahjuksia heikompituloiselle virkamiehelle, joka sitten pitää vielä heikommat kurissa.

Suomessa maksetaan veroja, joilla maksetaan koulutus ja terveydenhoito myös heikommille. Tämä on halvempaa turvallisuutta kuin muualla, koska samalla säästetään köyhäinavusta, poliisin määrärahoista ja vammojen hoidosta. Se on myös inhimillisempää – ja siksi parempaa. Tämä ratkaisu ei ole sosialismia. Sosialismia on se, että julkinen esivalta omistaa koulut ja sairaalat, joille se maksaa palvelun tuottamisesta.

Provokaattorina toivon, että tällainen jako herättää yhä useamman hyväksymään sen, mitä tieteellä on tarjottavana, ja näkemään poliittisten vaihtoehtojen spektrin sellaisena kuin se on. Jättäkää menneisyyden traumat 1900-luvulle ja muistakaa, että sosialismista voi parantua.

Provokaattori

33

Ammattiliittojen ylivalta

- ja miksi se on vain hyvä asia

KO M M AR IK OR NE RI

Teksti: Vili Vanhala Kuva: Pixabay.com

Suomessa epäisänmaallisen kapitalistihallituksen väkivalloin ajama yhteiskuntasopimus pyrkii alentamaan suomalaisen työn kustannuksia, hallituksen fasistisikojen perustellessa asiaa kilpailukyvyllä, heikolla taloudellisella tilanteella ja työttömyyttä vastaan taistelemisella. Yhteiskuntasopimusta ajettaessa kapitalistisiat ovat uhanneet sankarillisia työntekijöitä vuosityöajan pidennyksellä, lomarahojen leikkauksilla ja veronkorotuksilla, jotka ovat naamioitu työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksujen korotuksiksi. Vaikka valtionhallintomme onkin fasistien kynsissä, onneksi suomalainen rehti ja ahkera työntekijä voi luottaa aina yhteen puolueettomaan instanssiin: Ammattiliittoon, joka puolustaa työntekijälle kuuluvia etuuksia kapitalistisikojen pitkien kynsien niitä yrittäessä raapia pois.

”

Demokraattisesti valitulle eduskunnalle valta kuuluu harhaanjohdettujen mielestä, koska silloin kaikki ovat päässeet tasapuolisesti vaikuttamaan.

Tätä harhaoppia syötetään tajuntaamme jatkuvasti, sillä eduskunta on vain kumileimasin – hallitus

Työntekijä ei tiedä mikä on hyväksi hänelle. Työntekijä ei osaa sanoa, mikä on hänelle riittävä palkka ja mitkä ovat hänelle riittävät edut.

Hallitus onkin viettänyt unettomia öitä havaittuaan, että ammattiliitot eivät olekaan taipuneet nurisematta hallituksen tahtoon. Ja miksi olisivatkaan – ammattiliitot edustavat suomalaista työläistä, jonka työpanoksen tulos menee lähestulkoon kokonaisuudessaan omistavan luokan taskuun. Työntekijä saa työpanoksestaan vain nimellisen korvauksen, josta kapitalismin periaatteiden mukainen ahne verottaja vie liian suuren osan maksaakseen SSS-hallituksen porsastelun kansalle kuuluvilla rahoilla.

Ammattiliitot taistelevat, jotta kapitalistisiat eivät voisi kyykyttää kansaa täysin mielensä mukaan, minkä takia fasistinen hallituksemme pitää ammattiliittoja suurena uhkana olemassaololleen. On

34

kuitenkin selvää, että valta Suomessa ei kuulu demokraattisesti valitulle eduskunnalle eikä epädemokraattisesti valitulle hallitukselle, vaan nimenomaisesti työntekijöiden oikeuksia tasavertaisesti puolustavalle ay-liikkeelle.

tekee maassamme todelliset päätökset. Hallituksen valinnassa tietty kansanosa on julmasti syrjäytetty ja valittu näennäisen enemmistön mukaan korruptiovaalien tuloksen pohjalta hallinto, jossa tavallista kansaa ei edusteta ja fasismi nostaa päätään voimakkaammin kuin Saksassa 1930-luvulla.

Näinpä ainoa tavallisen työväestön näkemykset esille tuova taho on ammattiliitto.

On kiistämätöntä faktaa, että suomalaiset yritykset voivat oikeasti hyvin vain ja ainoastaan työntekijöiden panoksen ansiosta, sillä on aivan absurdia väittää, että omistajat saisivat yritysten tulokset aikaan. Eihän kukaan oikeasti järkevä ihminen voi väittää, että omaa tulostaan maksivoivat omistajat osaisivat tehdä asiat tähän tavoitteeseen pyrkien.

Kukaan tuskin voi ajatella, että kullalla päällyste-

tyissä norsunluutorneissaan istuvat johtajat tietäisivät yrityksen toiminnasta ja tavoitteista enemmän kuin ruohonjuuritasolla, yrityksen oikeassa toiminnassa vastuunsa kantava ja siten yrityksen voitot luova työntekijä.

voi tukeutua niin työssä kuin työttömyydessä. Ammattiliittoon kuulumisesta työllinen on valmiina maksamaan, mutta ilmainen äänestäminen koetaan turhaksi. Eikö tämä jo kerro riittävästi?

Ei ole minkäänlaista moraalista ongelmaa antaa Kapitalismissa valta on omistajalla, mutta tämän taasioita ay-liikkeen päätettäväksi, sillä ammattikia länsimaat ovatkin kriisissä. Valta tuleekin siirtää liittojen ammattitaito on tiedossa. Harhaoppiset välittömästi pois kapitalistisikojen nukkehallitsijoilkapitalistifasistit väittävät, että ay-liike on kartelli, ta – eduskunnalta ja hallitukselta siis – ammattiliijoka rajoittaa työn tarjontaa määrittämällä palkat toille, joille valta kuuluukin, edustavathan he tuotyöehtosopimuksilla. He väittävät, että on paremtoksen luovaa osapuolta. Yhteiskuntasopimuksen pi, että ihmiset voisivat itse määrittää hinnan, jolla kaataminen on hyvä alku ovat valmiita työskentelemään. tulevalla ay-liikkeen ylivalKirjoituksen numeeriset faktat Näinhän asia ei ole, sillä työntelalle, mutta pelkästään tähän kijät ovat tyhmiä – riippumatta Tekstissä on 666 sanaa ei tule tyytyä; Ay-liikkeen siitä, työskentelevätkö he pikatulee saada valmistella val- Tekstissä on tulkittu tilastoja väärin ruokaravintolan kassoina, Postion budjetit, lait, huolehtia ti-Itella-Postissa postinjakajina yhden (1) kerran oikeuslaitoksen riippumatvai ovatko he saaneet akateetomuudesta ja valvoa yh- Kapitalisteja kutsutaan sioksi neljä misen koulutuksen. Ei ole väliä, teiskunnan järjestystä. Tällä (4) kertaa onko ammattinimike tehdastavalla saadaan varmuus työntekijä, siivooja, rahoitusjohsiihen, että jokaisen kansa- Fasismiin viitataan kuusi (6) kertaa taja vai kioskimyyjä, työntekijä nosan mielipide tulee kuulei tiedä mikä on hyväksi hänelle. luksi ja kaikille on taattu Yksi (1) viittaus natsi-Saksaan Työntekijä ei osaa sanoa, mikä oikeasti tasa-arvoiset mahon hänelle riittävä palkka ja mitTeksti kirjoitettiin kolmessa (3) dollisuudet. kä ovat hänelle riittävät edut. osassa, kahden (2) vuorokauden Hän ei tiedä, montako tuntia Ammattiyhdistysten merki- aikana ja aikaa kului yhteensä 82 viikossa tai vuorokaudessa hän tyksellisyydestä kertoo myös minuuttia haluaa ja jaksaa työskennellä. se, että jäsenistöön kuuluu työikäisestä väestöstä jatkuvasti suurempi osa kuin Tältä pohjalta on vain hyvä, että päätöksenteko luovaaleissa on äänestäjiä. Työllisiä Suomessa on noin vutetaan työntekijää viisaammille ja osaavammille.

2,38 miljoonaa, kun taas ammattiliittoon kuuluKoska työnteko on ihmiselle suuri päätös – mitä via noin 2,15 miljoonaa – määrä, joka vastaa yli 90 hän haluaa tehdä menetetystä vapaa-ajasta saaprosenttia Suomen työllisistä! Eduskuntavaalien äämansa korvauksen eteen – on loogista antaa kaikki nestysprosentti puolestaan ei ole toisen maailmanvalta ay-liikkeelle, jonka henkilöstö tietää kaiken sodan jälkeen koskaan yltänyt vastaaviin lukemiin, niin valtiontaloudesta, yritysten toiminnasta kuin mikä kielii paitsi siitä, että ihmiset eivät enää usko asuntomarkkinoistakin. Onhan selvää, että asioisfasistihallinnon pystyvän tekemään politiikkaa, joka ta päättämään päässeet henkilöt tietävät asiat aina vaikuttaisi tavallisten ihmisten elämään positiivisesparemmin kuin demokraattisilla vaaleilla asioista ti, vaan myös siitä, että ammattiliittojen toimintaan päättämään valitut henkilöt. uskotaan ja luotetaan. Ammattiliittoon työläinen

”

Valta Suomessa ei kuulu demokraattisesti valitulle eduskunnalle eikä epädemokraattisesti valitulle hallitukselle.

35

KTTO:n lippulaulu Kun KTTO:n lippua Helsingistä tuodaan, oluet aamu kuudelta Kiasman aukiolla juuan hurahuhhahhei, mistä keppanaa me saadaan sillä niin me mennään Tampereelle kyykkäämään.

Hävitään kyykät sekä hävitetään lippu, Ensiaputeltan eessä ensimmäinen heti tippu hurrahuhhahhei, siellä Tampereen mailla siellä paljon on pakkassäästä nautittu

Tampereen yllä liehuu taantumuksen viiri, monen Mansen korviin tarinammekin nyt kiiri hurrahuhhahei, apuun esivalta lippu kadeteilta takaisin saatava on

Nyt kadetit ne nöyränä lippuamme kantaa eikä tarinassa ole enää minkäänlaista taikaa hurrahuhhahhei, puhikset Helsingissä tapaa lippu Economicumille palannut on