Page 1

VUOSIKERTOMUS

2014


POIMINTOJA VUODELTA 2014

Digitalkoissa voit poimia lehtileikkeitä digitaalisesta aineistosta. Kokeile, kerää ja jaa aineistoasi sosiaalisessa mediassa. Astu sisään osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi – käytössäsi on 9 miljoonaa sivua digitaalisia aineistoja.

Peter von Bagh luovutti ainutlaatuisen elokuvakirjallisuuden yksityiskokoelmansa Kansalliskirjastolle. Aineisto tarjotaan asiakaskäyttöön vuoden 2016 aikana.

Ministeri Max Jakobsonin kirjasto lahjoitettiin Kansalliskirjastolle. ”Olen hyvin iloinen siitä, että kaikki suomalaiset pääsevät tulevaisuudessa käyttämään tätä mielenkiintoista kokoelmaa.” (Linda Jakobson, Max Jakobsonin tytär). 2

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Kansalliskirjasto ja Otavamedia Oy solmivat sopimuksen 1900-luvun Suomen Kuvalehtien digitoinnista. Sopimus koskee vuosia 1945–2001. Vuosien 1906–1944 lehdet on jo digitoitu, ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Otavan Kirjasäätiö tukee digitointihanketta.


klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi tarjoaa suomalaisen kaunokirjallisuuden klassikoita vapaaseen käyttöön. Verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin 600 teosta. Palvelu laajenee tulevina vuosina.

Kansalliskirjaston peruskorjaus valittiin Vuoden Työmaaksi 2014. Valinnan teki Rakennuslehden kutsuma asiantuntijaraati. Konservoiva korjaushanke valmistuu vuoden 2015 loppupuolella.

Finnan 1-vuotisjuhlia vietettiin joulukuussa. Finna-palvelu kokoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Vuoden lopussa palvelussa oli noin 9 miljoonaa aineistotietoa. 85 organisaatiota on jo ottanut Finnan käyttöön. finna.fi K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

3

Kuvat: Jaakko Martikainen, Ari Aalto, Veikko Somerpuro, Hanne Nykänen, Kati Winterhalter, © Kansalliskirjasto.

Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm valittiin maailman kansalliskirjastojen johtajien liiton (CDNL) puheenjohtajaksi ja kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen nousi Euroopan tieteellisten kirjastojen säätiön (Liber) puheenjohtajaksi.

Arvokas Hotelli Kämpin salonki­ orkestereiden nuottikokoelma lahjoitettiin Kansalliskirjastolle. Nuottikokoelma on asiakkaiden käytössä Kansalliskirjaston tiloissa.


Sisällysluettelo 2 Kohokohtia vuodelta 2014 6 Johtajan katsaus 8 Kansakunnan aarteet kaikille 9 Finna – tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville 10 Kulttuuriperintöä verkkoon miljoona sivua vuodessa 16 Metatiedon ja standardien merkitys kasvaa

18 Sidosryhmät ja yhteiskuntasuhteet 18 20 21 22

Kansainvälinen yhteistyö Kansallinen yhteistyö Varainhankinta ja ystävätoiminta Viestintä- ja kulttuuripalvelut

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

4

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

24 Kansalliskirjaston perustehtävät 25 29 30

Kansalliskirjasto, julkaistun kulttuuriperinnön tallettaja ja asiakaskäyttöön tarjoaja Kansalliskirjasto, tiedeyhteisön tuki Kansalliskirjasto, digitaalisen kirjaston rakentaja

4 Lahjoitukset 3 36 Voimavarat ja talous 40 Johtokunta ja muut hallintoelimet 41 Teemme yhteistyötä 43 Yhteystiedot


VISIO Kansakunnan aarteet kaikille.

TOIMINTA-AJATUS Kansalliskirjasto turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden yhteiskunnassa. Kansalliskirjasto välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä kehittää palveluja yhteistyössä kirjastoverkon ja tietoyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

ARVOT Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

• Olemme ammattitaitoisia ja kehitymme. • Teemme yhdessä. • Toimimme avoimesti ja luotettavasti. • Kulttuuriperintömme on aina läsnä. • Edistämme tiedon saatavuutta.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

5


JOHTAJAN KATSAUS

Kirjastot tekevät ratkaisuja tulevaisuudelle Suomalainen kirjastolaitos tunnetaan menestystekijänä maailmalla. Meitä pyydetään kansainvälisiin projekteihin ja jopa johtotehtäviin. Suomalaiseen järkeen ja yhteistyökykyyn luotetaan. Moni tekee toisen työpäivän kansainvälisissä hankkeissa. Niistä yleensä saa enemmän kuin pystyy antamaan. Kansakunnan sähköistä valmiutta kuvaava Digibarometri 2014 julkaistiin vuosi sitten. Digibarometrin pääviesti oli, että varsin hyvistä lähtökohdista huolimatta teollisuus ja julkinen sektori alisuoriutuvat. Pelifirma Supercell oli iloinen poikkeus. Ikuinen toisinajattelija Kalle Isokallio kertoi, että ennemmin tästä maasta osaaminen loppuu kuin raha. Ensin pitää osata ja tehdä. Siitä seuraa taloutta ja hyvinvointia. Hyvä periaate. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten Suomen asiat pannaan nousuun. Suhteellisuudentaju ja virkeä mieli auttavat eteenpäin. Moni yritys on menestynyt ratkaisuliiketoiminnan avulla. Suomalaiset menestysfirmat toteuttavat sitä ja auttavat muita eteenpäin. Voiko tätä soveltaa kirjastotoimeen? Kyllä, tosin olemme tehneet sitä ilman erillistä otsikkoa jo pidemmän aikaa. Ratkaisuliiketoimintaan liittyy asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen, ratkaisujen löytäminen aineiston välitysketjuun ja räätälöidyt sovellukset. Varsin lähellä sitä, mitä kuluneena vuonna Kansalliskirjastossa on tehty. Olemme asiakkaittemme edunvalvoja. Kansalliskirjastossa on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella luotu viime vuosina merkittäviä infratason ratkaisuja. Olemme luoneet Finnan, kansakuntaa yhdistävän digitaalisen palveluympäristön ja Finton, laajan ontologiapalvelun. Olemme käynnistäneet yhdessä tiedeyhteisön kanssa uutta luovaa digitaalisen humanismin tutkimusta. Digitaalisen humanismin sovellettavuus oli työvuoden innostavimpia elementtejä. Olemme pyrkineet jatkuvasti kohti avoimen tiedon ratkaisuja ja olemme vaikeissakin talousoloissa digitoineet kansallisia sisältöjä ja luoneet uusia tapoja tämän aineiston käsittelyyn. Kyllä näitä ratkaisutoiminnaksi voi kutsua.

6

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Tässä vuosikertomuksessa nousevat esiin Kansalliskirjaston kärkihankkeet: digitaaliset sisällöt ja palvelut, kansallinen metatietovaranto, tutkimusyhteistyö, varainhankinta ja ystävätoiminta. Ne edustavat ratkaisuliiketoimintaa, josta kansalaiset hyötyvät. Vuosi 2014 oli merkittävä myös monen aikalaiskokoelman lahjoituksen vuoksi: Peter von Baghin, Jukka Kemppisen ja Max Jakobsonin kokoelmalahjoitukset ovat tuoneet upean lisänsä kansalliskokoelmaan. Menestys on yhteistä ja siihen halutaan liittyä. Olemme saaneet jälleen merkittävää tukea monelta taholta hankkeillemme. Kansalliskirjaston johtajana lausun lämpimät kiitokseni rahoittajillemme ja kumppaneillemme, kirjastoverkolle, Helsingin yliopistolle, Mikkelin talousalueelle ja uutteralle henkilökunnallemme, joka on toiminut joustavasti ja vaivojaan säästämättä. Olemme eläneet muutosvuoden, johon on liittynyt monia haasteita. Samalla se on antanut hyvän tauon miettiä uutta, ja käyttää muutosvuosi eduksi. Kun Kansalliskirjaston Engel-rakennus vuoden 2016 alkupuolella saadaan peruskorjauksen jälkeen yleisökäyttöön, tulemme esittelemään uusiutuneen Kansalliskirjaston ja palvelukonseptin ja paljon uutta sisältöä ja yhteisöllisyyttä. On hyvä huomata, miten paljon tätä on kaivattu.

Kai Ekholm, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm valittiin elokuussa kansalliskirjastojen maailmanjärjestön CDNL:n puheenjohtajaksi.


Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Menestys on yhteistä ja siihen halutaan liittyä.

7


Finnan 1-vuotisjuhlia vietettiin 3.12.

8

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Kai Ekholm/Kansalliskirjasto

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

”Martoilla on yli sadan vuoden historia. Finnaan tutustumalla minulle avautui täysin uusi ja monipuolinen arkisto järjestömme arkeen. Tätä perinnemarttaikkunaa on todella mielenkiintoista selata”, kertoo Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.


Kansakunnan aarteet kaikille KÄRKIHANKKEET 2014 Digitalisoituminen muuttaa tutkijoiden, opiskelijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden tapaa käyttää informaatiota. Kansalliskirjasto vastaa tähän haasteeseen. Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aarteiden eli aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Kansallisen Finna-hakupalvelun kautta paitsi kirjastojen myös arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuus paranee joka päivä.

Finna – tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville

Finnan käyttöä seurattiin vuoden aikana sekä käyttötilastojen että kyselyn avulla. Käyttäjäkyselyyn vastasi yli 3 000 Finna-käyttäjää. Tulokset osoittavat, että Finna on otettu hyvin vastaan: lähes 90 % vastanneista pitää Finnapalvelua hyödyllisenä ja lähes 75 % helppokäyttöisenä. Vuoden lopulla tehtiin myös selvitys Finnan soveltuvuudesta eri alojen tutkijoiden tarpeisiin. Kyselyissä saatua aineistoa käytetään Finnan jatkokehittämisen tukena.

Finna on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka kokoaa muistiorganisaatioiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Aineistotietoja Finnassa oli vuoden lopussa noin 9 miljoonaa, mikä on miljoona enemmän kuin edellisvuonna. Finna on suunniteltu yhteistyössä Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden kanssa, ja Kansalliskirjasto vastaa sen kehittämisFinnan työstä. Finnan teknisessä toteutuksessa myötä kansalaisille on hyödynnetty avointa lähdekoodia, avautuu valtavan suuri mikä mahdollistaa sekä laajan kansallimäärä avointa kulttuurisen että kansainvälisen yhteistyön asiaperintöä yhden kasliittymän kehittämisessä. käyttöliittymän

Tervetuloa Finnaan Finnassa on tällä hetkellä mukana 85 organisaatiota ja 14 seuraavaa on tuotannossa. Uusia organisaatioita otetaan mukaan puolen vuoden välein. Arvion mukaan suurin osa korkeakoulukirjastoiskautta. ta tulee ottamaan Finnan käyttöön vuoden Finna-käyttäjä kärjessä 2015 aikana. Käytettävyys painottuu sekä Finnan suunnitEnsimmäinen yleisten kirjastojen Finna-näkymä telussa, toteutuksessa että arvioinnissa. Kuluneen avattiin koekäyttöön Turun seudun Vaski-kirjastojen henvuoden aikana kehitettiin erityisesti hakutoimintoa, kirjaukilökunnalle marraskuun lopussa. Kehittämistyötä jatketumista ja esteettömyyttä. Käyttäjille tarjotaan nyt myös taan koko ajan, jotta yleiset kirjastot saavat omat tärkeimmahdollisuus omien suosikkilistojen jakamiseen ja niiden mät verkkopalvelunsa mahdollistettua myös Finnassa. kommentointiin.

Joulukuussa järjestettiin Finna-päivä, joka kokosi yhteen mukana olevia organisaatioita, sidosryhmiä sekä Finna-palvelun käyttäjiä. Päivän suunnitteluun osallistuivat useat Finnassa mukana olevat organisaatiot. Finna-päivänä avattiin erityisesti Finnan käyttäjille suunnattu FinnaFacebook, joka keräsi lyhyessä ajassa satoja seuraajia.

facebook.com/finnapalvelu

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

9


Kulttuuriperintöä verkkoon miljoona sivua vuodessa

Kansalliskirjasto laajentaa digitaalisten aineistojen käyttömahdollisuuksia tuomalla historiallisia matkailumainoksia tabletille. Aineisto on mukana Biblioboardin Exploring History -tablettisovelluksessa, jonka voi ladata iTunesin kautta.

10

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Kirjastossa digitoitiin vuoden 2014 aikana yhteensä lähes miljoona sivua ja asiakaskäyttöön siirrettiin noin 1,2 miljoonaa sivua. Digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet sekä pienpainatteet ovat asiakkaiden käytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tekijänoikeuden alainen aineisto on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Palvelun ominaisuuksia kehitetään koko ajan ja sivuston käyttö on nyt mahdollista myös tableteilla. Aineiston hyödyntämistä on myös laajennettu kouluihin, jotka ovat innokkaasti ottaneet palvelun käyttöön. Palvelun käyttö on ahkeraa paitsi kotimaassa myös ulkomailla (12 % käyttäjistä). Suomen ensimmäinen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela aloitti kautensa tammikuussa 2014. Professori työskentelee Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa Mikkelissä. Tavoitteena on edistää humanistista tutkimusta ja digitaalisten aineistojen käytettävyyttä automaattisilla teknologiaratkaisuilla. Taustalla on laaja yhteistyö Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Mikkelin yliopistokeskuksen sekä Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden

digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa oli vuoden 2014 lopussa • 5,4 miljoonaa sivua aikakauslehtiä • 3,2 miljoonaa sivua sanomalehtiä • 129 400 sivua pienpainatteita

• vuoden lopussa digi.kansalliskirjasto. fi -palvelussa oli yhteensä 8,8 miljoonaa sivua • digitoituihin aineistoihin tehtiin vuoden aikana noin 10,7 miljoonaa hakua, mikä on 5 % enemmän kuin edellisvuonna


on digi.kansalliskirjasto.fi:n uusi työkalu, joka mahdollistaa leikkeiden poiminnan digitoidusta aineistosta. Kokeile, kerää ja jaa aineistoasi sosiaalisessa mediassa! Palvelu avattiin toukokuussa, jonka jälkeen leikkeitä on tehty lähes 10 000 kappaletta. K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

11

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Digitalkoot


© Kansalliskirjasto

12 Jesse Haaja © Kansalliskirjasto

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014


Digitoidut aineistot 10 000 000 9 000 000 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2012

2013

2014

Aikakauslehdet Sanomalehdet Pienpainatteet Yhteensä

Kansalliskirjaston toinen digitoitujen aineistojen järjestelmä Doria (doria.fi) tarjoaa merkittävän määrän erilaisia digitoituja aineistoja kuten esim. Nordenskiöldin karttakokoelman, pergamentteja, Turun Akatemian väitöskirjoja ja Urho Kekkosen julkaistua tuotantoa. Dorian käyttö kasvoi vuoden aikana yli miljoonaan sivulataukseen (1 315 285; edellisvuonna 786 519).

aikana tutkimusryhmä on edistänyt mm. digitoitujen lehtiaineistojen käyttöä tutkimusdatana. Professuuri on määräaikainen 1.1.2014–31.12.2017. Sanomalehdet ovat kansallisen Fennica-aineiston käytetyimpiä aineistoja. Tekijänoikeusvapaat lehdet vuoden 1910 loppuun asti ovat digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta vapaasti käytettävissä, mutta tekijänoikeuden alaisia lehtiä ei voida tarjota digitaalisesti vapaaseen käyttöön. Kansalliskirjasto, Kopiosto, lehtitalot ja Sanomalehtien liitto jatkoivat kuluneena vuonna yhteistyötä Viestinnän tutkimussäätiön rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on saattaa 1900-luvun tekijänoikeuden Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti käyttää digitoituja histoalaisia lehtiaineistoja digitaaliseen muotoon ja nykyistä riallisia sanomalehtiä maaseutuun liittyvissä tutkimuksissaan. laajempaan käyttöön. Comellus-projektissa kehitetty sanomalehtien sähköinen vastaanottoprosessi valmistui toukokuussa. toja, joihin tutkijakunnalla ei ole ollut aikaisemmin Prosessi kattaa aineiston kulun sen vastaanotmahdollista tutustua. Suurin osa aineistoista tamisesta aina asiakaskäyttöön siirtämiseen kuuluu Venäjän kansalliskirjaston kokoelmiin. ”Sanomalehtien saakka. Sanomalehdet myös tallennetaan Verkkokokoelma täydentyi kuluneen vuolukeminen on vapaan mikrofilmille pitkäaikaista säilytystä varten. den aikana 1100 monografianimekkeellä ja kansan perusoikeus. Projektia rahoittavat Euroopan sosiaali100 Venäjän kansalliskirjaston kokoelmien Säilytetään se rahasto (Vipuvoimaa EU:lta), Etelä-Savon sanomalehtinimikettä julkaistaan alkuvuosukupolvelta toiselle.” ELY-keskus, Mikkelin kaupunki, Kansallisdesta 2015. Professori Mikko Viitasalo kirjasto ja kaksi pilottilehtitaloa. Tutkijoille kehitetään myös ns. OCR-ediFenno-Ugrica -verkkokokoelmaan digitoria, jonka avulla sähköiseen muotoon tallentoidaan uralilaisilla kielillä painettuja kieliaineisnettua aineistoa on mahdollisuus muokata.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

13


Kansalliskirjaston inkunaabelikokoelmat sisältävät runsaat 400 ennen vuotta 1501 painettua teosta. Kokoelmat ovat kansainvälisestikin merkittäviä, pitäen sisällään useita harvinaisuuksia sekä Suomen kirjahistoriaa valaisevia teoksia. Inkunaabelikokoelmista laadittiin tieteellinen, kansainväliset mitat täyttävä luettelo, jolle myöhempi tutkimus voi perustua. Luettelo on asiakkaiden käytössä Helsingin yliopiston verkkotietokannassa (HELKA).

14

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Kansalliskirjasto avasi marraskuussa yli 450 kotimaisen Fenno-Ugricaa markkinoitiin tehokkaasti erityisesti venäjäksi ja kokoelmien käyttö lisääntyi noin 700 latauksesta musiikkiarkiston tiedot verkon kautta haettavaksi. Aineisyli 9000 lataukseen kuukaudessa. Kokoelmia voidaan kat- totiedot ovat asiakkaiden käytössä Finna- ja Viola -asiakassoa käytettävän lähes maailmanlaajuisesti, sillä käyttäjiä on liittymien kautta. Kokoelmista löytyvät lukuisten suomalaisten säveltätällä hetkellä lähes 70 eri maasta. Sukukielten digitointiprojekti on Koneen Säätiön ra- jien arkistot aina Paciuksesta ja Sibeliuksesta nykysävelhoittama kaksivuotinen hanke, jossa yhteistyökumppanei- täjiin. Kokoelmissa on sävellyskäsikirjoitusten lisäksi myös na ovat Venäjän kansalliskirjasto (Pietari), muutamia mui- säveltäjien muuta arkistoaineistoa kuten päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Arkistot tarjoavat erinomaisen ta kirjastoja Venäjällä sekä suomalais-ugrilaisten lähdemateriaalin niin musiikintutkijalle kuin kielten tutkijoita Helsingin ja Turun yliopis-esittäjällekin. Projekti on toteutettu Kantoista. salliskirjaston kulttuuriperintörahastoon Kirjahistorian hanke käynnistyi Liikuuluvan Anu Karessuon nimikkorasa Santalan rahaston turvin. Digitoihaston turvin. tava aineisto on valittu, mutta itse Kartanoiden kokoelmat kukoisdigitointi siirtyy vuodelle 2015. Difennougrica.kansalliskirjasto.fi:n tamaan - Nytt liv i gamla herrgårdsgitoitujen aineistojen lisäksi hankkäyttö lisääntyi 700 latauksesta samlingar aloitettiin vuonna 2010 yhkeessa tuotetaan kirjahistorian tutyli 9000 lataukseen teistyöprojektina, jossa olivat mukana kimuksen verkkojulkaisu. kuukaudessa. Ritarihuone, Kansalliskirjasto, KansalSuomalainen klassikkokirjasto lisarkisto, Svenska litteratursällskapet i on Helsingin yliopiston, KansalliskirjasFinland ja Åbo Akademin kirjasto. Vuonna ton ja Helsingin yliopiston kirjaston tuot2010 alkaneessa hankkeessa koottiin tietotama ja ylläpitämä digitaalinen kirjasto, joka ja yksityisistä ja julkisista kartanoarkistoista. Karon kaikkien vapaasti käytettävissä. Klassikkokirtoituksen tuloksena saatu tieto on asiakkaiden käytössä jasto on kattava ja lähdekriittinen kokonaisuus suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä Herrgårdar-tietokannassa, jota ylläpitää hankkeen koordisiihen liittyvää tutkimustietoa. Tähän mennessä teoksia on noija Svenska Litteratursällskapet. julkaistu verkkopalvelussa noin 600. Hanketta johtaa professori Jyrki Nummi. klassikkokirjasto.kansalliskirjasto.fi/


Turun akatemian väitöskirjojen digitointi- ja luettelointi toteutetaan Ilkka ja Ulla Paateron rahaston tuella. Ensimmäiset 1778 vuosina 1642–1828 julkaistua väitöskirjaa on jo julkaistu Doria-julkaisuarkistossa. Syksyllä 2012

alkaneessa projektin toisessa vaiheessa digitoidaan loput noin 2700 väitöskirjaa, joissa on yhteensä noin 72 000 sivua. Aineisto tuodaan asiakaskäyttöön vuoden 2015 aikana.

Kansainvälisestikin merkittävä A.E. Nordenskiöldin karttakokoelma on yksi Kansalliskirjaston aarteista, jonka saavutettavuutta kehitettiin kuluneena vuonna. Doria-julkaisuarkisto tarjoaa nyt 537 kokoelman karttaa asiakkaiden vapaaseen käyttöön.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

15


Metatiedon ja standardien merkitys kasvaa Kuvailevan metatiedon kehittäminen ja suomalaisten kirjastojen tukeminen metatietotyössä on Kansalliskirjaston keskeinen tehtävä. Kirjaston metatietotyöhön liittyy yhä tiiviimmin kirjastoalan kehittämis- ja koulutusvastuu sekä osallistuminen kansainvälisten tunnistejärjestelmien kehittämiseen. Julkishallinnon metatietopalveluiden kehittämiskohteita ovat järjestelmien yhteentoimivuus, organisaatioiden välisten tietojen liikkuvuus sekä yhteisten toimintatapojen omaksuminen. Kansalliskirjasto on keskeisessä roolissa yhteistyön varmistamisessa. Finto on Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen sanasto- ja ontologiapalvelu. Fintoa kehitetään ONKI-projektissa, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisrahoituksella. Projektissa tehdään myös sisältötyötä Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) kehittämiseksi. Kuluneen vuoden aikana

16

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Vuonna 2014 kansallisbibliografiatuotanto siirrettiin Finton nopeutta ja käytettävyyttä kehitettiin edelleen ja kokonaisuudessaan Melindaan. palvelu sai uuden visuaalisen ilmeen. RDA (Resource Description and Access) on kirjastoaiFinto-palvelu on tärkeä askel kohti linkitettyä dataa, joka puolestaan parantaa datan käytettävyyttä sisällön- neistojen uusi kuvailustandardi, ja Kansalliskirjasto valmistelee sen käyttöönottoa Suomessa. Siirtymä tulee tapahkuvailussa. Finto luo sanastotyön tekijöille vakaan tumaan vähitellen vuodesta 2015 alkaen, mutta alustan, jonka varaan voi rakentaa pitkäjänteismuutosvaihe suomalaisessa kirjastokentässä tä kehittämistyötä. Keskitetty ontologiapalkestänee 2020-luvulle asti. Kansainvälisvelu yhtenäisillä julkaisukäytännöillä on ten RDA-määritysten käyttäminen mahkätevä niin sisällönkuvailijoille kuin sodollistaa suomalaisen kirjastometatiedon velluskehittäjillekin. Melindan hyödyntämisen muissa maissa ja käytön Melinda tavoitteena on, myös kirjastomaailman ulkopuolella. on kansalliettä aineisto kuvaillaan Muutoksen ensimmäinen vaihe oli nen metatieSuomessa vain kääntää ja muokata kansainvälinen RDAtovaranto ja kirjastoille tarjottava palyhden kerran. säännöstö soveltuvaksi suomalaiseen velu, joka kokoaa kuvailevat metatiedot käyttöön. Kuvailusäännösten suomennos yhteen paikkaan. Yhtenäiset käytänteet ja viimeisteltiin vuoden 2014 aikana. Sääntöjen jaltoimintatavat parantavat metatiedon laatua, kauttaminen Suomeen edellyttää kiinteää yhteistyötä mikä edistää metadatan yhteentoimivuutta. Kirjastojen kuvailutyötä ja siihen liittyvää osaamista on myös kirjastoverkon asiantuntijoiden kanssa. Muistiorganisaatihelpompi jakaa, kun työtä tehdään yhteiseen metatieto- oiden kansallista yhteistyötä pyritään lisäämään metatietotuotannon tehokkuuden lisäämiseksi. varantoon.


K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

17


Sidosryhmät ja yhteiskuntasuhteet Kansainvälisyys on merkittävä osa Kansalliskirjaston toiminnan ja palveluiden kehittämistä ja edellytys kirjaston strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Kirjaston asiantuntijat ovat näkyvästi vaikuttavamassa eri yhteistyöryhmien ja kehittäjäyhteisöjen toiminnassa. Kansallista yhteistyötä tehdään mm. kirjastoverkon ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta edistetään kirjastoon, sen palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriperintöaineistoon liittyvää tutkimusta. Varainhankinta ja kirjaston ystävätoiminta tukevat Kansalliskirjaston työtä ja kokoelmia ja rakentavat kirjastolle uusia kumppanuuksia.

Kansainvälinen yhteistyö Kansalliskirjastot ovat tehokkaasti verkostoituneita sekä maailmanlaajuisesti (CDNL) että Euroopan laajuisesti (CENL). Suomen kansalliskirjasto on järjestöissä aktiivisesti mukana, ja Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm valittiin CDNL:n puheenjohtajaksi kaudelle 2014–2016. Euroopan tieteellisten kirjastojen säätiö LIBER on foorumi, jossa on mahdollista esitellä Suomen kirjastopalveluiden kehittämishankkeita ja niiden tuloksia eurooppalaisille kollegoille. Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen valittiin LIBER:in puheenjohtajaksi kaudelle 2014–2016. Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto isännöivät LIBER-konferenssia Helsingissä kesällä 2016. Konferenssin suunnittelutyöt käynnistettiin syksyllä. Kansalliskirjasto on edustettuna kirjastoseurojen kansainvälisen järjestön IFLA:n kuudessa eri jaoksessa. Kirjaston edustaja toimii IFLA:n sanomalehtijaoksen puheenjohtajana. MSEG (Member States Expert Group on Digitisation and Digital Preservation) on komission vetämä digitoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen korkean tason asiantuntijaryhmä,

18

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

jossa Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus on Suomen toinen asiantuntijajäsen. Europeana on yhteishanke, jossa kehitetään Euroopan laajuista portaalia kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen saatavuuden ja tunnettuuden lisäämiseksi. Kansalliskirjasto välittää kansallista digitoitua aineistoa Europeanaan sekä World Digital Libraryyn. Kansalliskirjasto on aktiivinen toimija kansainvälisissä avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöissä ja metadatakehittämisessä. Kirjasto toimii myös tilastoinnin sekä digitoinnin kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja on mukana edistämässä kirjastojen ja muiden muistiorganisaatioiden tekijänoikeusasioita. Kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen tavoitteena on varmistaa kirjastoverkon ja suomalaisten muistiorganisaatioiden ratkaisujen kansainvälinen yhteismitallisuus. Vuodesta 2012 alkaen Kansalliskirjasto on ollut mukana Scandinavian Library Quarterly -lehden toimituskunnassa. Vuodesta 1968 ilmestynyt pohjoismaista kirjastoalaa käsittelevä aikakauslehti on myös pohjoismaisten tieteellisten kirjastojen ääni kansainvälisellä kirjastokentällä.

Avoimeen julkaisemiseen keskittynyt kansainvälinen Open Repositories -konferenssi pidettiin kesäkuun alussa Helsingissä. Konferenssiin osallistui 470 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Viiden päivänä aikana osallistujille tarjottiin 160 esitystä, paneelia tai työpajaa. Konferenssi sai erittäin paljon kiitosta kansainväliseltä yleisöltä.

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen valittiin Euroopan tieteellisten kirjastojen liiton (LIBER) puheenjohtajaksi.


Ida Pimenoff © Kansalliskirjasto Kansalliskirjasto/Jukka Pennanen Kansalliskirjasto/Helmi-Kanerva Tuori

Open Reposotories -konferenssi Helsingissä kesällä 2014.

Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm valittiin kansalliskirjastojen maailmanjärjestöjen CDNL (Conference of Directors of National Libraries) puheenjohtajaksi. K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

19


Kirjastoverkkopäiviä vietettiin lokakuussa.

Kansalliskirjasto/Jukka Pennanen

Kansallinen yhteistyö Yhteistyö ja vuoropuhelu kirjastoverkon ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa on edellytys Kansalliskirjaston palveluiden kehittämiselle. Vuonna 2014 Kansalliskirjasto järjesti yksin tai yhteistyössä kumppaneiden kanssa yli 50 tilaisuutta, jotka oli suunnattu kirjastoverkolle ja muille asiakasorganisaatioille. Vuoden 2014 Kirjastoverkkopäiville lokakuussa osallistui yli 230 henkeä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) vuosille 2014–2017. Hankkeen tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Lisäksi edistetään tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja tuetaan avoimen tieteen toimintatapoja tutkijayhteisöissä. Kansalliskirjasto on aktiivisesti mukana hankkeessa ja kirjaston asiantuntijoita on mukana sekä strategiaryhmässä että useissa eri työryhmissä. Kansalliskirjasto johtaa SFS:n Tietohuoltokomitean (Suomen standardoimisliiton tekninen komitea 115) toimintaa. Komitea osallistuu sekä kansalliseen että kansainväliseen standardien kehittämistyöhön. Kansalliskirjasto tutkimuskirjastopalveluiden johtaja Liisa Savolainen on jäsenenä sekä UNESCO:n Memory of the World -kansallisessa komiteassa että opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämässä Aineettoman Kulttuuriperinnön työryhmässä. Kansalliskirjasto on aktiivinen yhteistyökumppani digitoinnin ja säilytyksen kehittämisalueilla Etelä-Savossa, ja Etelä-Savon ja Mikkelin maakunta- ja aluestrategiat sekä

20

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Mikkelin yliopistokeskus ovat nostaneet digitointitoiminnan painopistealueeksi. Alueellista yhteistyötä tehdään Digitalmikkeli-konsortiossa, jonka puitteissa kehitetään digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin kokonaisuutta. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö palvelee sekä Kansalliskirjaston palveluiden kehittämistä että opiskelijoiden ja oppilaitosten etua. Kirjasto tarjoaa aktiivisesti aineistoihinsa ja palveluihinsa perustuvia ajankohtaisia tutkimusaiheita eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille. Vuoden 2014 aikana tutkimus- ja oppilaitosyhteistyöhön tuli mukaan uusia kumppaneita ja tieteenaloja. Yhteistyö oli erityisen aktiivista Finna-projektissa. Jean Sibelius Works -hankkeessa julkaistaan Sibeliuksen sävellystuotanto kokonaisuudessaan lähteiden tutkimukseen perustuvina editioina. Vuoden 2014 loppuun mennessä hankkeessa on julkaistu kaikkiaan 24 nidettä. Hankkeen julkaisijoina ovat Kansalliskirjaston ohella Sibelius-Seura ry/Sibelius Samfundet rf sekä saksalainen kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel. Kuluneena vuonna hankkeessa julkaistiin kaksi nidettä: viulukonsertto kaksine versioineen (JSW II/1) sekä neljäs pianoteosten nide (JSW V/4). Sibeliuksen pianosävellystuotanto saatiin näin julkaistuksi kokonaisuudessaan koottujen teosten sarjassa. Kirjasto valmistelee yhteistyössä Kansallismuseon ja -arkiston sekä Ainolan kanssa Jean Sibeliuksen juhlavuoden 2015 näyttelyä, joka avataan lokakuussa 2015 Kansallismuseossa.


Nimikkorahastot

Sinäkin voit olla mukana tukemassa Kansalliskirjaston toimintaa

Vuosisatamme verkkoon -verkkokirjaston suojelijaksi. Varainhankinnan tukena toimivat kirjaston kummit valtiotieteen tohtori Sinikka Salo, professori Mikko Viitasalo ja kirjailija, kustantaja Kai Linnilä. Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahaston ensimmäinen kampanja, Pelasta kirja -ohjelma saatiin päätökseen toukokuussa. Ohjelman tulokset ovat nähtävillä Dorian Aarteet-kirjastossa, Suomen karttoja -osiossa, Kirjallisuuspankissa sekä lehtien ja pienpainatteiden joukossa.

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Varainhankinnan ja ystävätoiminnan painopiste vuonna 2014 oli Suomi 100 -ohjelman suunnittelussa ja valmistelussa. Kansalliskirjaston tavoitteena on toteuttaa Suomen historiaan liittyvien aineistojen verkkokirjasto vuosina 2015–2018. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin varainhankintakampanjaa verkkokirjaston toteuttamista varten. Presidentti Sauli Niinistö puolisoineen on lupautunut

Ilkka ja Ulla Paateron rahasto Syksyllä 2012 alkaneessa Turun akatemian väitöskirjahankkeessa digitoidaan noin 2700 väitöskirjaa. Aineisto tuodaan asiakaskäyttöön vuoden 2015 aikana. Anu Karessuon rahasto Rahaston tuella toteutettu musiikkiarkistojen luettelohanke päättyi lokakuussa 2014. Joulukuussa Kansalliskirjasto avasi yli 450 kotimaisen musiikkiarkiston tiedot asiakkaiden käyttöön Finna- ja Viola -palveluissa. Liisa Santalan rahasto Kirjahistorian hanke käynnistyi toimintavuoden aikana. Digitoitava aineisto on valittu ja digitointityö aloitetaan vuonna 2015. Digitoitujen aineistojen lisäksi hankkeessa tuotetaan kirjahistorian tutkimuksen verkkojulkaisu.

Kansalliskirjaston Suomi 100 -ohjelma

Kansalliskirjasto avasi joulukuussa yli 450 kotimaisen musiikkiarkiston tiedot verkon kautta haettaviksi. Loppuvuodesta järjestettiin tiedotus- ja juhlistamistilaisuus, jossa kuultiin mm. aikaisemmin tuntemattomia sävellyksiä, jotka ovat tulleet esiin arkistoluetteloinnin edetessä.

Kansalliskirjasto rakentaa 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomen historiaan liittyvien aineistojen verkkokirjaston. Kirjasto rakennetaan vuosina 2015–2018 ja sen tavoitteena on luoda Kansalliskirjaston ainutlaatuisista kokoelmista kattava, innostava ja vuorovaikutteinen palvelu kaikkia kansalaisia varten. Varojen hankkiminen aloitettiin vuonna 2014, ja kirjasto on saanut poliisihallitukselta rahankeruuluvan yleisökampanjaa varten ajalle 1.1.2015–31.12.2019. Varainkeruukampanja Vuosisatamme verkkoon käynnistyi vuonna 2014 kumppaneiden ja lahjoittajien kartoittamisella. Kampanja laajenee vuoden 2016 aikana.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

21


Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Viestintä- ja kulttuuritapahtumapalvelut

Kansalliskirjasto/Tiina Lehmikoski-Pessa

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto-lehdestä ilmestyi vuoden aikana neljä teemanumeroa noin 2000 kappaleen painoksina ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille suunnattu englanninkielinen Bulletin-verkkolehti ilmestyi ja jaettiin elokuussa IFLA-kokouksen kynnyksellä. Kirjasto aloitti kuluneena vuonna myös uuden verkkojulkaisusarjan Raportteja ja selvityksiä, jossa julkaistaan projektien loppuraportit, käyttötutkimukset ja muita selvityksiä. Kansalliskirjaston vuosikertomus tarjosi tuttuun tapaan koosteen kuluneesta vuodesta ja se ilmestyi suomenkielisenä painettuna julkaisuna sekä englannin- ja ruotsinkielisinä pdf-julkaisuina verkossa. Kirjastoverkolle ja muille asiakasorganisaatioille laadittu uutiskirje jaettiin neljännesvuosittain ja kirjasto- ja tietopalvelualan am-

mattilaisille suunnattu Tietolinja-verkkolehti julkaistiin kesä- ja joulukuussa. Selkeästi eniten mediahuomiota vuoden aikana sai Peter von Baghin elokuvakirjallisuuden kokoelman lahjoitus Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston verkkosivusto kansalliskirjasto.fi kieliversioineen keräsi vuoden aikana yhteensä 1 050 406 sivulatausta. Sivustokäyntien kokonaismäärä oli 390 991. Kansalliskirjaston verkkosivustouudistusprojekti keskittyi vuoden 2014 aikana sivuston palvelutavoitteiden mukaisen rakenteen ja toiminnallisuuksien määrittelyyn. Kirjaston uusi verkkosivusto julkaistaan vuoden 2015 aikana. Kansalliskirjaston korjaushankkeen vuoksi kirjaston tiloissa ei kuluneen vuoden aikana järjestetty näyttelyitä

Huhtikussa järjestettiin Brummeriana-lastenkirjallisuuskokoelmaa esitellyt kutsuvierasseminaari. Samassa tilaisuudessa julkistettiin kokoelma-asiantuntija Marjut Hjeltin Brummerianan aineistoon pohjautuva teos Lapsuuden sadut ja seikkailut (Into Kustannus). Brummeriana on kansainvälisesti merkittävä lastenkirjallisuuskokoelma, joka sisältää yli 20 000 nimekettä, 1500-luvun alusta nykypäiviin. Kansalliskirjasto hankki kokoelman sen kerääjältä, professori Markus Brummer-Korvenkontiolta 1990-luvun alussa. 22

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014


Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

ja muita kulttuuritapahtumia. Vuoden 2014 aikana laadittiin näyttelysuunnitelma vuosille 2015–2017. Kansalliskirjaston kokoelmien aineistoja oli esillä muiden kulttuurilaitosten järjestämissä koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä. Latvian kansalliskirjaston Ex Bibliotheca Ducis Curlandiae -näyttelyssä kesällä 2014 nähtiin historiallisista kokoelmistamme valittuja 1500- ja 1600-luvun harvinaiskirjoja. Suomen Kansallisgallerian Tove Jansson -juhlanäyttelyyn lainattiin kokoelmistamme peräti 59 teosta, mm. Muumikirjojen ensipainoksia, sarjakuva-albumeita ja kuvakirjoja. Niin ikään Ateneumin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyssä esiteltiin Kansalliskirjaston aineistoa, kuten ohjelmalehtisiä, julisteita, nuotteja, kirjeitä ja äänilevyjen kansia. Hämeenlinnan Taidemuseossa pidettyyn Taiteilijatoveruutta - Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik -näyttelyyn Kansalliskirjasto lainasi Helena Westermarckin teoksia. Myös Kansallisarkiston Pro Finlandia, Suomen tie itsenäisyyteen -näyttelyssä oli esillä muutamia teoksia Kansalliskirjaston kokoelmista.

kansalliskirjasto.fi facebook.com/Kansalliskirjasto @NatLibFi @natlibfi flickr.com/natlibfi facebook.com/vapaakappaletoimisto facebook.com/finnapalvelu Digitaalisen kirjaston blogi blogs.helsinki.fi/digikirjasto Scripta selecta, kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista blogs.helsinki.fi/scriptaselecta Minun aarteeni, kansalaisten kirjoituksia Kansalliskirjaston aarteista blogs.helsinki.fi/minunaarteeni

Syksyllä Kansalliskirjasto jakoi jo perinteeksi muodostuneen Vuoden Asiakas -palkinnon. Tunnustuksen sai venäläisen kirjallisuuden professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta. Huttunen on pitkän linjan aktiivinen Kansalliskirjaston asiakas. Nykyisessä professorin työssään hän on pyrkinyt siirtämään oman alansa opiskelijoihin kiinnostusta kirjallisuuteen, lukemiseen ja kirjoihin.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

23


Veikko Somerpuro Š Kansalliskirjasto

24

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014


Kansalliskirjaston perustehtävät Kansalliskirjasto, julkaistun kulttuuriperinnön tallettaja ja asiakaskäyttöön tarjoaja Kansalliskirjasto vastaa kotimaisen julkaisutuotannon tallettamisesta yhteistyössä julkaisualan toimijoiden kanssa. Kotimaisen julkaisutuotannon tallettaminen ja kuvailu perustuu lakiin Kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007). Kansalliskirjasto tallettaa painotuotteet ja tallenteet mahdollisimman kattavasti ja yleisön saatavilla olevat verkkoaineistot otetaan talteen mahdollisimman edustavasti ja monipuolisesti. Aineisto kuvaillaan kansallisiin tietokantoihin ja tarjotaan kokoelmissa asiakkaiden käyttöön. Verkkoaineistot ovat käytettävissä Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa. Vuonna 2014 aloitettiin julkishallinnon verkkojulkaisujen ja niiden metadatan kartuttaminen. Myös suurimpien kaupallisten toimijoiden e-monografioiden luovutukset jatkuivat. Verkkoarkistoinnin Suomi-keräystä uudistettiin ja teemakeräyksiä toteutettiin eurovaalien ja musiikin tiimoilta. Vapaakappaletoimintaa koskevaa viestintää tehostettiin vuoden aikana mm. verkkosivuja kehittämällä. Vapaakappaletoimisto otti myös käyttöön oman Facebook-profiilin ajankohtaisviestintää varten. Sekä vapaakappalekirjastojen johtajien että opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa käytiin alustavaa keskustelua Kulttuuriaineistolain uudistamisen tarpeellisuudesta. Lakiin liittyvän asetuksen valmistelu ajoittuu vuodelle 2015.

Karttuneet vapaakappaleet: nimekkeet Hyllymetrit (kaikki aineistot)

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 476 424 421 384 403 426 388

Analogiset aineistot Kirjat 15 120 13 851 13 456 12 738 12 520 12 640 10 644 Kartat 765 580 1 125 795 570 637 548 Nuotit 300 285 229 243 232 446 318 Pienpainatteet 57 586 58 233 50 248 60 703 51 656 64 600 61 100 Toimintakertomukset 2 102 1 768 1 690 1 750 1 323 1 156 1 297 Julisteet 2 289 2 182 2 660 4 107 4 929 4 150 2 171 Musiikkiäänitteet 3 025 2 838 2 893 2 461 2 585 3 429 2 751 Puheäänitteet 540 567 916 646 522 595 472 Muu av-aineisto 106 63 32 45 77 65 23 Aikakauslehdet 5 444 5 382 4 945 4 867 4 763 4 594 4 403 Sanomalehdet 363 353 353 344 335 324 320 Muut sarjat 1 001 1 020 972 649 620 444 430 Sähköiset aineistot Luovutetut verkkojulkaisut 260 420 379 2177 24 312 29 789 20 565 •verkkokirjat 1 646 5 563 8 638 •verkkomusiikki 22 666 201 32 •verkkolehdet 24 025 11 895 Haravakeräys, tiedostot 61 milj. 150 milj. 198 milj. 224 milj. 172 milj. 202 milj. 143 milj. Karttuneet vapaakappaleet vuonna 2014

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

25


Kansallisten tietokantojen koko (tietuetta) 8 000 000 7 000 000

Kansalliset tietokannat Kansalliskirjasto kuvaa suomalaisen julkaisu- ja äänitetuotannon kansallisbibliografiaan, ylläpitää Yleistä suomalaista asiasanastoa (YSA) sekä tekee kansallisbibliografiaa ja -diskografiaa varten yhteisö- ja henkilönimiauktoriteettityötä*. Kansallisbibliografia Fennicaan kuvailtiin vuoden 2014 aikana 16 200 monografiaa ja tietueiden kokonaismäärä oli vuoden 2014 lopussa 0,96 miljoonaa. Kansallisbibliografiaan kuvailuissa julkaisuissa esiintyviä henkilöja yhteisönimiä auktorisoitiin 4 200 kappaletta. Yleiseen suomalaiseen asiansanastoon (YSA) hyväksyttiin 790 uutta asiasanaa. Kansallisdiskografia Violaan tallennettiin vuoden aikana 36 708 uutta bibliografista tietuetta. Violasta poistettiin Sibelius-Akatemian kansallisdiskografiaan kuulumattomat tietueet, joita oli vähän yli 37 000. Violan bibliografisten tietueiden kokonaismäärä oli vuoden 2014 lopussa 1,04 miljoonaa. Kulttuuriaineistolain mukaisesti luovutettujen verkossa ilmestyvien monografioiden kuvailuprosessi saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi ja julkaisuja kuvailtiin yhteensä 2000 nimekettä. Myös musiikin verkkoaineiston kuvailua kehitettiin systemaattisemmaksi ja vakiintuneemmaksi.  

Digitointi ja konservointi Ennen asiakaskäyttöön siirtämistä aineisto usein digitoidaan ja/tai mikrokuvataan ja tarpeen mukaan myös kon-

26

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

servoidaan. Digitointi mahdollistaa aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Vuonna 2014 digitointi keskittyi laajojen korpusten, etenkin aikakauslehtien ja kirjojen, tuottamiseen. Vuoden lopussa noin 80 % Kansalliskirjaston vuosien 1810–1944 yleisaikakauslehtikokoelmasta oli digitoitu, mikä on noin 10 % enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Aikakauslehdistä vapaassa verkkokäytössä on noin 19 % ja sanomalehdistä vastaavasti noin 60 %. Myös C-kasettien pelastusdigitointi jatkui ja noin 1500 kasettia ja 170 kelanauhaa siirrettiin digitaaliseen muotoon. Yksi vuoden 2014 konservointityön painopisteistä oli Turun akatemian väitöskirjat, jotka odottavat digitointia. Konservoinnin tavoitteena oli saattaa väitöskirjat sellaiseen kuntoon, että niistä saadaan mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen tallenne ja samalla varmistaa, että kohteet kestävät digitoinnin aiheuttaman rasituksen ja säilyvät myös tulevaisuudessa. Muita konservoitavia kokoelmia olivat mm. Topeliuskokoelma ja Slaavilaisen kirjaston Futuristikokoelma. Konservointityötä vaativat kuluneena vuonna myös yhteensä lähes 11 000 käsikirjoituskokoelman lehteä ja yli 6 700 pienpainatetta.

*Auktoriteettitietokannan avulla parannetaan tiedonhaun tuloksia. Ns. auktorisoidut nimimuodot sitovat yhteen erilaiset nimimuodot (esim. erikieliset tai eri kirjoitusasut) ja samalla auttavat erottelemaan samannimiset henkilöt tai saman käsitteen eri merkitykset toisistaan (esim. johtaminen yrityksessä, musiikissa ja sähkötekniikassa).

6 000 000

Arto

5 000 000

Fennica

4 000 000

Melinda

3 000 000

Viola

2 000 000 1 000 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Hakujen määrä kansallisissa tietokannoissa 8 000 000 7 000 000 6 000 000 Arto

5 000 000

Fennica

4 000 000

Melinda

3 000 000

Viola

2 000 000

Yhteensä

1 000 000 0 2009-10 2010-11 2011-12 2012-13 2013-14

Kansallisten tietokantojen hakukäyttö laski 19,4 %, mikä kertoo siitä, että tiedonhaku on siirtymässä entistä enemmän Finnapalveluun. Kansallisten tietokantojen rooli kuvailuympäristönä korostuu.


Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

• kansallisissa tietokannoissa (Arto, Fennica, Melinda, Viola) oli vuoden 2014 lopussa noin 10,5 miljoonaa tietuetta. • vuoden 2014 aikana voimakkaimmin kasvoi kirjastojen yhteistietokanta Melinda, joka kattaa noin 6,9 miljoonaa tietuetta (kasvua 7,1 %). • tiedonhakua tehdään entistä enemmän Finna-palvelun kautta.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

27


KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Veikko Somerpuro Š Kansalliskirjasto

28


Kokoelmien käyttö 2014

Yleiskokoelma 55 % Kansalliskokoelma 13 % Slaavilainen kokoelma 14 % Mikrofilmit 7 % Harvinaiskirjat ja käsikirjoitukset 7 % Nuotit ja äänitteet 4 %

Edellisvuosien tapaan humanistista yleiskokoelmaa käytetään selkeästi eniten. Kansalliskokoelmaa ja slaavilaista kokoelmaa käytetään myös aktiivisesti, kun taas mikrofilmien käyttö on lievästi laskussa.

Tutkimuksen ja opetuksen tukeminen on tärkeä Kansalliskirjaston perustehtävä. Kirjasto hankkii uutta tiedeaineistoa, painettuja ja elektronisia kirjoja, sarjoja, lehtiä sekä tietokantoja. Hankintoja ohjaavat kokoelmapolitiikka ja hankintaohjelma. Elektronisen aineiston hankinta toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa ja aineistot tarjotaan käyttöön Helsingin yliopiston verkkoympäristössä. Uutta tiedeaineistoa hankittiin vuoden aikana yhteensä 668 000 eurolla. Aineistohankintaan osoitettu toimintamääräraha nousi edellisvuodesta 17 %. Kaikkiaan hankittujen monografioiden kappalemäärä oli 9 500 nidettä, mikä on 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Analogisen aineiston osuus hankinnoista oli 75 %*. Sähköisten aineistojen osuus kasvaa tasaisesti, sillä

vuonna 2009 analogisia aineistoja oli vielä 90 %. Muutos johtuu nimenomaan lehtien muuttumisesta sähköisiksi. Humanistisessa tutkimuksessa painettu monografia on edelleen tiedejulkaisemisen päämuoto, mikä näkyy myös Kansalliskirjaston hankinnoissa. Kirjasto tarjosi myös muutamia uusia sähkökirjapaketteja, lähinnä kokeilumielessä. Hankinnoissa pyrittiin huomioimaan laaja kielivalikoima asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Kirjaston kävijät Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus alkoi kesällä 2013 ja kirjastopalvelut toimivat korjaushankkeen vuoksi Fabianinkadun puoleisessa osassa kirjastorakennusta. Kansalliskirjasto on palvellut asiakkaita koko korjaushankkeen ajan, mutta kirjastokäynnit ovat laskeneet jonkin verran. Myös lukupaikkoja on käytössä

*Lehti on laskettu sähköiseksi, vaikka siitä ilmestyisikin sähköisen version lisäksi paperiversio K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

29

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto, tiedeyhteisön tuki


Aineistohankinnan jakauma 2014 (668 00 €)

Kirjahankinnan jakauma aihealueittain 2014 (385 000 €)

Kirjat 56 % Lehdet 20 % Mikrofilmit 12 % Elektroninen aineisto 12

korjaushankkeen vuoksi vähemmän kuin aiemmin. Uudistunut kirjasto avataan asiakkaille vuoden 2016 alussa. Lainoja kertyi vuoden 2014 aikana 399 000, mikä on 8 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lukusalilainojen määrä on puolestaan vuosien saatossa pysynyt vakaana, mikä kertoo siitä, että Kansalliskirjaston ainutlaatuisia kokoelmia käytetään aktiivisesti tutkimuksen lähdeaineistona. Tietopalvelutehtävien määrä on säilynyt kirjastokäyntien laskemisesta huolimatta edellisvuosien tasolla. Aikaisempien vuosien tapaan eniten tietopalvelua annetaan slaavilaisesta kokoelmasta ja käsikirjoituksista.

Kansalliskirjasto – digitaalisen kirjaston rakentaja Kirjastojen yhteisiin palveluihin liittyvät kehittämishankkeet (Finna, Melinda, Arto ja Finto) olivat tärkeitä toiminnan pai-

30

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

nopisteitä vuonna 2014. Kansalliskirjasto seuraa säännöllisesti asiakasorganisaatioiden tyytyväisyyttä sen tarjoamiin palveluihin. Joka toinen vuosi toteutettava palvelukysely tehtiin keväällä 2014 ja sen perusteella kirjastojen tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt. Palveluiden onnistuminen sai asteikolla 1–4 arvosanan 3,1 (2012: 2,9). Asiakasorganisaatioilta saadun palautteen perusteella Kansalliskirjaston vahvuuksia ovat ammattitaito ja palveluiden innovatiivinen kehittäminen. Kehittämiskohteiksi nousivat asiakasyhteistyö, Finna ja kirjastojen yhteistietokanta Melinda.

Verkkoaineiston hankinta FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta. FinELib-konsortiossa hankitaan

Historia 39 % Kielet ja kirjallisuus 16 % Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus 12 % Antiikintutkimus 11 % Filosofia 8 % Muut 8 % Taidehistoria 4 % Musiikki 2 %

elektronisia aineistoja konsortion jäsenten henkilökunnan, opiskelijoiden ja kirjaston asiakkaiden käyttöön. Konsortion palveluyksikkö toimii Kansalliskirjastossa. FinELibin toimintaa ohjaa FinELibin ohjausryhmä. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin kaksivuotinen ekurssikirjaprojekti. Projekti osoittautui hyödylliseksi etsittäessä malleja kotimaisten e-kurssikirjojen tarjontaan. Aineistohankintaa laajennettiin myös entistä isommalle joukolle aikuis- ja täydennyskoulutuksen opiskelijoita. Tavoitteena on myös edistää julkaisujen avointa saatavuutta. FinELib-aineistojen artikkelilatausten kokonaismäärä oli vuonna 2014 22,6 miljoonaa (2013: 24,9). Elektronisten aineistojen osuus korkeakoulukirjastojen kaikesta aineistohankinnasta on kymmenessä vuodessa kohonnut 40 prosentista 75 prosenttiin.


• Kansalliskirjasto hankki uutta tiedeaineistoa yhteensä 668 000 eurolla.

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

• FinELib-aineistoja ladattiin yhteensä 22,6 miljoonaa kertaa. • Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalveluiden kokotekstidokumentteja ladattiin lähes 24 miljoonaa kertaa, mikä on 40% enemmän kuin edellisvuonna.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

31


Carl Ludwig Engelin suunnitteleman Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus alkoi kesällä 2013. Peruskorjauksessa uusitaan talotekniikka sekä parannetaan esteettömyyttä ja kirjastotilojen toimivuutta. Korjaustyötä leimaa konservointitöiden suuri määrä ja suunnitteluratkaisujen työstäminen mallitöiden avulla yhteistyössä Museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kirjaston suuret lukusalit on saatu konservoitua ja puulattioiden asennus käynnistettyä. Suuri osa maamme konservaattoreista ja alan osaamisesta on tällä hetkellä kirjastohankkeessa mukana. Uuden vaateaulan louhintatyöt kellaritasolla ovat loppusuoralla ja talotekniikan työt kiireisimmässä vaiheessa. Kansalliskirjaston oma sisäinen koordinointiryhmä viimeistelee rakennuksen tulevaa palvelukonseptia, pohtii uudistettavia kalusteita ja kokonaan uudistettavaa laitekantaa. Peruskorjaus saadaan valmiiksi loppusyksyllä 2015 ja kirjasto aukeaa yleisölle alkuvuodesta 2016. Siihen asti kirjasto palvelee osoitteessa Fabianinkatu 35. Kiinteistö on Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa. Rakennuttamisesta vastaa Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus. Kohteen pääsuunnittelija on Pauno Narjus/ LPR-arkkitehdit Oy ja projektin johtourakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy. Hankkeen kustannusarvio on 19 miljoonaa euroa (alv 0).

32

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Kansalliskirjasto/Tiina Järvilehto

Kirjastorakennuksen peruskorjaus jatkuu


Lisensioitujen aineistojen määriä aineistotyypeittäin 2014: Aineistotyyppi Lisensioitujen Lisensioitujen Lisensioitujen aineistojen määrä 2014 aineistojen määrä 2013 aineistojen määrä 2012 E-lehdet

57 155

Viitetietokannat

40 705

111

**) 29 287 Hakuteokset 5380

E-kirjat

379 204

38 000

103 112

347 650

*)

4400

360 000

Lisensioitujen aineistojen määrät aineistotyypeittäin,*) luvussa mukana Knovel joka siirretty e-kirjoista hakuteoksiin, **) sisältää OECD iLibraryn ja LIONin, jotka siirretty e-kirjoista hakuteoksiin 2013.

Järjestelmäalustapalvelut Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää kansallisia bibliografisia tietokantoja ja kirjastojärjestelmiä tarjoten niitä palveluna suomalaisille kirjastoille, museoille ja arkistoille. Voyager-kirjastojärjestelmä on käytössä kaikissa Suomen yliopistokirjastoissa, lähes kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa ja joissakin erikoiskirjastoissa. Kaikki Voyager-tietokannat on sijoitettu yhteiselle palvelimelle, jonka teknisestä toiminnasta ja ylläpidosta vastaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Kansalliskirjasto koordinoi järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa yhdessä järjestelmätoimittaja Ex Libriksen ja asiakaskirjastojen kanssa. Palvelun seurantaan ja mittaamiseen kehitettiin vuoden aikana työkalut, jotka tekevät palvelussa ilmenevien ongelmien tunnistamisesta helpompaa ja mahdollistavat työn tehokkaamman kohdentamisen.

Nelli-palvelussa on siirrytty ylläpitovaiheeseen, ja uusia ominaisuuksia toteutetaan harkinnan mukaan. Tulevaisuudessa Finna tulee korvaamaan Nellin asiakasliittymäratkaisuna.

veluiden käyttöluvut kasvavat edelleen voimakkaasti; kokotekstidokumentteja ladattiin tilastointivuoden (1.10.2013– 30.9.2014) aikana lähes 24 miljoonaa kertaa eli noin 40 % enemmän kuin edellisvuonna.

Julkaisuarkistopalvelut

KITT2–kirjastotilastotietokannan kehittäminen

Kansalliskirjasto kehittää kansallisen tason julkaisuarkistopalveluita, jotka tarjoavat asiakasorganisaatioille kustannustehokkaita ja laadukkaita palveluita. Kansalliskirjasto on myös aktiivisesti mukana julkaisuarkistoihin liittyvässä kansainvälisessä yhteistyössä. Vuoden 2014 lopulla Kansalliskirjaston ylläpitämissä seitsemässä erillisessä julkaisuarkistossa (Doria, Theseus, Julkari, Jukuri, TamPub, Fenno-Ugrica, Fragmenta membranea) oli yhteensä yli 270 000 tietuetta, joista noin 150 000:een liittyi vapaasti käytettäviä kokotekstiaineistoja. Julkaisuarkistopal-

Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietoja on kerätty vuodesta 2002 lähtien KITT-tietokantaan. Tietokannasta tuotetaan tieteellisten kirjastojen toimintaa ja palveluita kuvaavat vuosittaiset tilastotiedot. Työtä koordinoi Kansalliskirjasto. Vuonna 2011 aloitettiin uuden KITT2-järjestelmän kehittäminen. Uusi kirjastotilastotietokanta KITT2 otettiin täysimittaisesti käyttöön vuonna 2014. Palvelukyselyn tulokset osoittavat, että asiakkaiden tyytyväisyys KITT-palveluun on kasvanut edellisistä vuosista.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

33


Kansalliskirjasto/Tiina Järvilehto

Ari Aalto © Kansalliskirjasto

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto

Veikko Somerpuro © Kansalliskirjasto


Lahjoitukset

Music Finland (entinen Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic r.y.) lahjoitti laajan musiikkiaineiston, joka sisältää lehtileikkeitä, konserttiohjelmia ja äänilevyjä. Suomalaisia säveltäjiä ja heidän teoksiaan koskeva lehtileikekokoelma ajoittuu 1960-luvulta 2000-luvulle. Lehtileikekokoelma lahjoitettiin kirjastolle arkistokaappeihin järjestettynä. Siirtolaisuusinstituutti lahjoitti nuottikokoelman, joka sisältää New Yorkissa toimineen Suomen Kirjavaraston (Finnish Book Concern) myyntiartikkeleina olleita suomalaisia nuottijulkaisuja 1900-luvun alkupuolelta. Yleisradion lahjoittamat noin 16 000 cd-levyä tarkastettiin ja yli puolet levyistä liitettiin kokoelmiin. Lahjoituslevyistä on löytynyt täydennystä ennen kaikkea kotimaisen popmusiikin, rockin, viihdemusiikin ja iskelmien kokoelmaan, mutta myös klassisen musiikin levyjä, kuorolevytyksiä, maailmanmusiikkia ja kansanmusiikkia. Suuresta osasta lahjoituslevyjä (noin 6700 äänilevyä) muodostettiin käyttökopiokokoelma palvelua nopeuttamaan. Professori Jukka Kemppinen lahjoitti Kansalliskirjastolle kirjallisen elämäntyönsä sähköisenä arkistona. Arkisto sisältää mm. hänen teostensa ja artikkeliensa sähköisiä käsikirjoitusversioita, n. 3500 blogikirjoitusta ja n. 35 000 niihin liittyvää lukijakommenttia sekä valokuvia.

Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos luovutti käsikirjoituskokoelmaan Suomen ensimmäisen taidehistorian professorin Johan Jacob Tikkasen tieteellisen arkiston. Arkisto täydentää Kansalliskirjastossa jo ennestään olevaa J. J. Tikkasen kirjekokoelmaa. Tieteellinen arkisto käsittää mm. laajan ja ainutlaatuisen kortiston, joka sisältää n. 56 000 muistikorttia, aiheena pääosin ilmeiden ja eleiden taidehistoria ja ikonografia. Arkisto sisältää myös luonnos- ja muistikirjoja, luentokonsepteja, painotuotteita kommentteineen, kuvakortteja, valokuvia, lehtileikkeitä ja kirjeitä. Professori Heikki A. Reenpää täydensi kirjastolle jo aiemmin lahjoittamaansa, nimissään kulkevaa merkittävää kokoelmaa useilla sadoilla teoksilla. Suurlähettiläs Erik Heinrichs lahjoitti kirjastolle useita vuosikertoja ranskalaista L’Illustration -lehteä, mukana mm. Suomen talvisotaa käsitteleviä numeroita vuosilta 1939–1940. Thomas Thesleff lahjoitti vanhaa eurooppalaista kirjallisuutta nimikkokokoelmana säilytettäväksi. Juri Nummelin lahjoitti 1960–1990 -luvun kioskikirjallisuutta Saara Kaurala lahjoitti ”Suuri kurpitsa” -sarjakuvalehden puuttuvia numeroita. Kirjaston humanistiseen kokoelmaan saatiin lisäksi täydennyksiä Helsingin yliopiston kirjastosta sekä muutamilta Helsingin yliopiston laitoksilta

Kansalliskirjasto kiittää kaikkia lahjoittajia. Sanna Järvinen © Kansalliskirjasto

Professori Peter von Bagh lahjoitti ennen kuolemaansa Kansalliskirjastolle laajan elokuvakirjallisuuden kokoelmansa. Kyseessä on Pohjoismaiden laajin elokuvakirjallisuuden yksityiskokoelma, joka sisältää noin 8000 kirjaa ja elokuvalehtiä. Kokoelma koostuu etupäässä englannin-, ranskan- ja italiankielisestä kirjallisuudesta, joka käsittelee elokuvantekijöitä ja ohjaajia, kirjoittamista ja näyttelemistä, lavastusta ja elokuvamusiikkia sekä elokuvan historiaa.

Linda Jakobson lahjoitti isänsä Max Jakobsonin kirjakokoelman, joka säilytetään ”Max Jakobsonin kirjasto – The Max Jakobson Library ”- nimisenä kokonaisuutena. Kirjaston lähes 100 hyllymetriin sisältyy mm. kotimaista ja kansainvälistä politiikkaa käsittelevää kirjallisuutta, historiaa ja kulttuurihistoriaa, maanpuolustusta, filosofiaa, tieteellisiä aikakauslehtiä, elämäkertoja, muistelmateoksia sekä kaunokirjallisuutta.

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

35


Voimavarat ja talous Henkilötyövuodet

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

36

Kansalliskirjasto panostaa merkittävästi työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kauden 2013–2016 työhyvinvointiohjelman teemana on Työniloa ja hyvää työtoveruutta. Ohjelman avulla edistetään myönteistä työilmapiiriä ja työniloa, parannetaan tiedonkulkua kirjaston sisällä sekä kehitetään tulosalueiden välistä yhteistyötä, johtamista ja esimiestyötä. Kansalliskirjastossa toimii aktiivinen työhyvinvoinnin verkosto, joka koostuu koko kirjaston ja tulosalueiden tyhy-ryhmistä. Kansalliskirjastossa työskenteli vuoden 2014 lopussa 264 työntekijää, joista kokoaikaisia oli 232 ja osa-aikaisia 32.

43

53

60

209

207

197

2012

2013

2014

Vakinaiset Määräaikaiset

Kansalliskirjasto/Kai Ekholm

© Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston menestys perustuu osaavaan henkilöstöön. Kirjasto panostaa osaamisen kehittämiseen, jonka tavoitteena on varmistaa, että toiminnan tarpeet ja osaaminen kohtaavat mahdollisimman hyvin. Henkilöstön osaamista kehitettiin vuoden aikana strategisten painopisteiden mukaisesti, joita ovat digitaalisen kirjaston konseptit ja tuotteistaminen, metatietopalvelut, uudet järjestelmät ja arkkitehtuurit, talous, viestintä ja markkinointi, asiakas- ja kumppanuusosaaminen sekä johtamis- ja esimiestyö.

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014


Talous Tuotot Kansalliskirjaston tuotot koostuvat perusrahoituksen, täydentävän rahoituksen ja liiketoiminnan tuotoista. Perusrahoitus on tarkoitettu erityisesti kirjaston lakisääteisten ja valtakunnallisten tehtävien hoitamiseen sekä tieteen ja tutkimuksen tarvitsemiin palveluihin. Perusrahoituksen tuotot vuonna 2014 olivat 22,2 miljoonaa euroa (21,6 miljoonaa euroa vuonna 2013). Täydentävä rahoitus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä yleisten kirjastojen sektoripalvelujen rahoituksesta ja erillisiin projekteihin myönnetystä rahoituksesta, jota Kansalliskirjasto on hakenut eri lähteistä, kuten Euroopan sosiaalirahastosta, säätiöiltä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuonna 2014 Kansalliskirjaston täydentävän rahoituksen tuotot olivat 4,6 miljoonaa euroa (4,7 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Kansalliskirjaston kulut

Suurimpia projekteja olivat Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä, jonka täydentävän rahoituksen tuotot olivat vuonna 2014 1,2 miljoonaa euroa sekä Metatietovaranto, jonka täydentävän rahoituksen tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa. Molemmat projektit olivat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia. Yleisten kirjastojen sektoripalveluiden tuotot olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2013). Kansalliskirjaston liiketoiminnan tuotot vuonna 2014 olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa vuonna 2013). Liiketoiminnan tuottoja kertyi mm. FinELib-palvelusopimuksista, julkaisuarkistojen palvelusopimuksista sekä digitoinnin, mikrokuvauksen, jäljenteiden ja kaukolainojen maksuista. Erikoiskirjastot maksavat Kansalliskirjaston sektoripalveluista osittain liiketoiminnan hinnoittelun mukaisesti. Liiketoiminnan alijäämä oli vuonna 2014 noin 10 000 euroa (23 000 euron ylijäämä vuonna 2013).

2014 2013 € €

Kulut Kansalliskirjaston suurin kuluerä on henkilöstökustannukset, jonka kulujen osuus oli 52 prosenttia kokonaiskustannuksista (52 % vuonna 2013). Perusrahoituksen henkilöstökustannusten suhde perusrahoituksen kustannuksiin oli 48 prosenttia (46 % vuonna 2013). Kun osa Finna-, Melida- ja Finto-projekteista muuttui perustoiminnaksi, myös osa niiden palkkakustannuksista siirtyi perusrahoituksesta maksettavaksi. Tilakulut pienenivät edellisestä vuodesta, sillä C.L. Engelin suunnitteleman kirjaston päärakennuksen peruskorjauksen ajan kirjasto maksaa väistötiloista alempaa vuokraa. Vuokrakustannukset olivat 19 prosenttia kokonaiskustannuksista (21 % vuonna 2013). Elektronisten aineistojen lisenssit olivat 12 prosenttia ja kirjastoaineiston hankinta kaksi prosenttia kustannuksista.

Kansalliskirjaston tuotot

Perusrahoituksen kulut yhteensä 20 434 765 19 984 252 Perusmäärärahat yhteensä Henkilöstökulut 9 847 704 9 127 850 Perusmäärärahat yhteensä Kirjastoaineisto 545 397 500 483 Opetus- ja kulttuuriministeriöt Elektronisten aineistojen lisenssit 3 157 047 3 179 679 Helsingin yliopisto Tilakustannukset 4 474 709 5 021 475 Muut toiminnan tuotot1 Muut kulut 2 409 907 2 154 765 Liiketoiminnan kulut yhteensä 738 962 730 099 Liiketoiminnan tuotot Henkilöstökulut 442 567 520 479 Muut kulut 296 395 209 620 Täydentävä rahoitus2

2014 2013 € € 22 189 491

21 646 437

21 554 444 21 225 572 16 743 000

16 520 000

4 811 444

4 705 572

635 047 420 865 729 087

753 026

4 563 264 4 710 513

Täydentävän rahoituksen kulut yhteensä 4 550 485 4 705 964 Henkilöstökulut 3 063 969 3 456 978 Tuotot yhteensä 27 481 842 27 109 976 Muut kulut 1 486 516 1 248 986 1 Sisältää mm. rahastoista maksetut kustannukset, yleiskustannustuotot sekä vuonna 2012 tilakustannusten nousua kompensoineen lisämyönnön ja vuonna 2013 vuosien 2011-12 Kulut yhteensä 25 724 212 25 420 315 myöhästymismaksujen korvaukset. 2

Ei sisällä seuraavalle vuodelle käytettäväksi siirtynyttä täydentävää rahoitusta eikä rahastoja. Lisätiedot: - Kansalliskirjaston tilakustannukset yhteensä 4 826 940 5 388 169

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

37


Kansalliskirjaston organisaatio ja johtajat

Opetus- ja kulttuuriministeriĂś

Helsingin yliopisto

Johtokunta Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm

Hallinto- ja kehittämispalvelut Dorrit Gustafsson johtaja

38

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Tutkimuskirjasto

Digitointi- ja konservointikeskus

Kirjastoverkkopalvelut

Liisa Savolainen tulosalueen johtaja

Majlis Bremer-Laamanen tulosalueen johtaja

Kristiina Hormia-Poutanen tulosalueen johtaja


Veikko Somerpuro Š Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston uusi johtokunta aloitti 1.4.2014. Johtokunnan puheenjohtajana toimii vararehtori Anna Mauranen. K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

39


Johtokunta ja muut hallintoelimet Kansalliskirjaston johtokunta 1.4.2014–31.3.2018 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajat nimetty kaudeksi 1.4.2014 - 31.3.2015. Johtokunnan puheenjohtaja vararehtori Anna Mauranen, Helsingin yliopisto Jäsenet Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja johtaja Hannu Sulin Kirjastosektoreiden edustajat Ammattikorkeakoulut-konsortio tietopalvelupäällikkö Sinikka Luokkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu Erikoiskirjastojen neuvosto kirjastonjohtaja Cecilia af Forselles, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto Yleisten kirjastojen neuvosto kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto, Helsingin kaupunginkirjasto Yliopistokirjastojen neuvosto kirjastonjohtaja Ulla Nygrén, Turun yliopiston kirjasto Helsingin yliopiston edustajat professori Aila Lauha professori, varadekaani Esko Ukkonen vararehtori Anna Mauranen Kansalliskirjaston henkilökunnan edustaja taloussuunnittelija Marja-Liisa Lonardi

40

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustaja oikeust. yo., fil. yo. Marie-Elena Vatjus

Ilkka ja Ulla Paateron hoitokunta Puheenjohtaja toimitusjohtaja Ilkka Paatero

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin yliopiston yhteisesti nimeämät edustajat Yleisradion julkaisujohtaja Ismo Silvo toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen, Suomen tietokirjailijat ry projektijohtaja Kristiina Markkula, Viestinnän keskusliitto

Kulttuuriperintörahaston hoitokunta Puheenjohtaja professori Markku Löytönen

Johtokunnan esittelijänä toimii ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, asiantuntijana kirjastoverkkopalveluiden johtaja Kristiina Hormia-Poutanen ja sihteerinä hallinto- ja kehittämispalveluiden johtaja Dorrit Gustafsson.

Slaavilaisen kirjaston neuvottelukunta Puheenjohtaja professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto

Kansalliskirjaston johtoryhmä

FinELib-ohjausryhmä Puheenjohtaja rehtori Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto

Puheenjohtaja Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm Jäsenet Tulosalueen johtaja Majlis Bremer-Laamanen Tulosalueen johtaja Kristiina Hormia-Poutanen Tulosalueen johtaja Liisa Savolainen Hallinto- ja kehittämispalveluiden johtaja Dorrit Gustafsson Henkilökunnan edustaja tietojärjestelmäasiantuntija Ari Ahlqvist Päätiedottaja Katri Nissilä Sihteerinä hallintosihteeri Rita Saari

Humanistinen neuvottelukunta Puheenjohtaja professori Kirsi Vainio-Korhonen, Turun yliopisto

Luetteloinnin kansallinen ohjausryhmä Puheenjohtaja erityisasiantuntija Tuula Haapamäki

Linnea2 konsortion ohjausryhmä Puheenjohtaja kirjastonjohtaja Minna Niemi-Grundström, Tampereen yliopiston kirjasto Helsingin yliopisto


Kansallinen vuorovaikutus ja yhteistyö 2014 YHTEISÖT JA ELIMET • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

• • • • •

Aalto-yliopisto, Graafinen suunnittelu Aalto-yliopisto, pienyrityskeskus, ARTS Aalto-yliopisto, SeCo-tutkimusryhmä Aalto-yliopisto, perustieteiden korkeakoulu, tietotekniikan laitos, käytettävyystutkimus AMKIT-konsortio Arkistolaitos Avoin GLAM Brages Pressarkiv BTJ Finland Oy Celia – Näkövammaisten kirjasto CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Demola Erikoiskirjastojen neuvosto Esan Kirjapaino Oy Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FinnOA-ryhmä Gramex ry HAKA-luottamusverkosto Helsingin kaupunginkirjasto, yleisten kirjastojen keskuskirjasto Helsingin Sanomain Säätiö Helsingin yliopisto – humanistinen tiedekunta – keskustakampus; tiedekunnat ja laitokset – erillisten laitosten talousvastaavat – local advisor network – keskusarkisto – kvestuuri – nykytieteen laitos, kieliteknologia – tietojenkäsittelytieteen laitos – tietotekniikkakeskus – tila- ja kiinteistökeskus Helsingin yliopiston kirjasto Informaatiotutkimuksen yhdistys ry JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI Kansallinen kirjastoaineistojen kuvailun ohjausryhmä

Kulttuuritoiminnan yhteistyö • Kansallisarkisto • Kansallismuseo • KDK, Kansallinen digitaalinen kirjasto, seurantaryhmä, ohjausryhmä, saatavuusjaos, pitkäaikaissäilytysjaos, tekninen asiantuntijaryhmä, asiantuntijaryhmät, Metatietoryhmä • Kirjasto-, arkisto- ja museoalan juridiikkaryhmä • Kirjastot, yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, yleiset ja erikoiskirjastot • Kirjastot.fi -ohjausryhmä • Kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointiryhmä • Kirjavälitys Oy • Koneen Säätiö • Kopiosto • KSF-Media Oy • Kuvasto ry • Linnea2 -konsortion ohjausryhmä, työryhmät ja asiantuntijaryhmät • Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) • Maanmittauslaitos • Mehiläinen Työelämäpalvelut • Mikkelin kaupunki • Mikkelin yliopistokeskuksen johtoryhmä ja työryhmät • Miktech Oy • Otavamedia • Sanasto ry • Sanastokeskus TSK ry • Sibelius-Seura r.y. • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomen Kirjastoseura • Suomen kirjataiteen säätiö • Suomen museoliitto • Suomen standardisoimisliitto SFS ry. • Suomen tieteellinen kirjastoseura • Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) • Talle ry • Tampereen yliopisto, informaatiotutkimus ja interaktiivinen media

• • • • • • • • •

Teosto Valtioneuvoston kanslia Vapaakappalekirjastot (kaikki) Varastokirjasto Viestinnän keskusliitto Viestilehdet Oy Yleisradio Oy (YLE) Yleisten kirjastojen neuvosto Yliopistokirjastojen neuvosto

• Ainolasäätiö • Espoon Kirjansitojat ry • Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian oppiaine • Kansallisarkisto • Lastenkirjainstituutti • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Suomen Aforismi Yhdistys ry • Suomen Filosofinen Yhdistys ry • Suomen kansallismuseo • Suomen kirjataiteen komitea • Von Wright- ja Wittgenstein -arkisto

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

41


Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö 2014 YHTEISÖT JA ELIMET • Alto Editorial Board, metadatakehitysryhmä • BAAC, Baltic Audiovisual Archival Council • Bibliotheca Baltica, Itämeren maiden kirjastojen yhteistyöelin • Breitkopf & Härtel, Wiesbaden, Saksa • CCS, Content Conversion Specialists GmbH, Saksa • CDNL, maailman kansalliskirjastojohtajien yhteistyöelin • CENL, Euroopan kansalliskirjastojen yhteistyöelin • CENL Executive committee • CERL, Euroopan tieteellisten kirjastojen konsortio • CLM, Copyright and other Legal Matters, työryhmä • Cobra+, Euroopan kansalliskirjastojen projektiyhteistyön koordinointielin • Conference on Open Repositories • Dublin Core Metadata Initiative, Dublin Core -standardin kehittäjäryhmä ja johtoryhmä • EBLIDA, European Bureau of Library, Information and Documentation Associations • EDItEUR, kansainvälinen kirjojen ja jatkuvien julkaisujen elektroniseen tiedonsiirtoon keskittyvä järjestö • Eesti Rahvusraamatukogu, Viron kansalliskirjasto • eIFL (electronic information for libraries) • ELAG, European Library Automation Group • EURIG, European RDA Interest Group • Europeana, Euroopan digitaalinen kirjasto • Europeana Newspaper –projekti

42

KA NS ALLIS K IRJA S TO VUO SIKE RTO MUS 2 014

• The Council for aggregators and content providers / Europeana network ja sen ryhmät • EROMM, European Register of Microform Masters • ICOLC, kansainvälinen kirjastokonsortioiden koalitio • FAIFE, Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression • IAML, kansainvälinen musiikkikirjastojen liitto • IASA, kansainvälinen äänitearkistojen järjestö • ICA, kansainvälinen kartografien järjestö • IFLA, kirjastojen maailmanjärjestö, useat jaostot ja työryhmät • IGELU, International Group of Ex Libris Users, eri ryhmät • IIPC, International Internet Preservation Consortium • IMPACT, Competence Centre for Digitisation • ISBN Board, kansainvälinen ISBN-keskus • ISO, kansainvälinen standardointijärjestö, useat tekninen komitea 46:n työryhmät • ISSN, Governing Board, ISSN network, julkaisujen kuvailun standardointijärjestö • Joint Steering Committee for Development of RDA, Technical Working Group • Karjalan tasavallan Kansalliskirjsto, Petroskoi • Komin tasavallan Kansalliskirjasto, Syktyvkar • Kungliga Bibliotek, Ruotsin kuninkaallinen kirjasto • Latvijas Nacionālā bibliotēka, Latvian kansalliskirjasto

• LIBER, Euroopan tieteellisten kirjastojen liitto • Library of Congress • Marin tasavallan Kansalliskirjasto, Joshkar-Ola • MSEG, Member States’ Expert Group on Digitisation and Digital Preservation • METS Editorial Board, metadatakehitysryhmä • Mordovan tasavallan Kansalliskirjasto, Saransk • Murmanskin alueen valtiollinen yleinen tieteellinen kirjasto, Murmansk • Nasjonalbiblioteket, Norjan Kansalliskirjasto • National Library Resources, Moskova • Niedersächsische Staats- und Universitätsbibliothek Göttingen, Göttingen • NISO, US National Information Standards Organisation • NOA, Audio Solutions VertriebsmbH, Itävalta • NORON, pohjoismaisten valtion- ja kansalliskirjastojen johtajat • Scandinavian Library Quarterly, toimituskunnan jäsenyys, pohjoismainen kirjastoalan aikakausilehti • Suomen Ison-Britannian instituutti, Lontoo • SVUC, Scandinavian Virtual Union Catalogue, pohjoismainen virtuaalinen yhteisluettelo • TEL, The European Library • Udmurtian tasavallan Kansalliskirjasto, Izhevsk • Venäjän Kansalliskirjasto, Pietari


Kansalliskirjasto www.kansalliskirjasto.fi Puhelinvaihde: 0294 1911 (Helsingin yliopisto) Sähköpostiosoitteet (pääsääntöisesti): etunimi.sukunimi@helsinki.fi Kansalliskirjasto Käyntiosoite: Fabianinkatu 35 Postiosoite: PL 15, 00014 Helsingin yliopisto Yleisneuvonta: kk-palvelu@helsinki.fi, puh. 02941 23196

Tutustu kokoelmiin ja sisältöihin

VUOSIKERTOMUKSEN TOIMITUS Kansalliskirjasto / viestintä Toimittaja: Katri Nissilä Kuvatoimitus: Tuula Korhonen Visualisointi ja taitto: Ossi Gustafsson / Hiekka Graphics Kansikuva: Jukka Pennanen / Kansalliskirjasto Painopaikka: Finepress Oy, Turku 2015 ISSN (painettu julkaisu) 1797–7320, ISSN (verkkojulkaisu) 1797–7304

KANSALLINEN FINNA www.finna.fi KANSALLISKIRJASTON FINNA kansalliskirjasto.finna.fi DORIA doria.fi DIGITAALISET AINEISTOT digi.kansalliskirjasto.fi VERKKOARKISTON HAKEMISTO verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi

K A N S A L L I S K I R JA S TO V UO S I K ER TO M US 2 0 14

43


Kansalliskirjasto, kansakunnan aarteet kaikille.

Profile for Kansalliskirjasto - National Library of Finland

Kansalliskirjaston vuosikertomus 2014  

Kansalliskirjaston vuosikertomus 2014  

Advertisement