Page 1

Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2009

sivu 6 Päivi Happonen väitteli väestötilastojen luotettavuudesta

sivu 14 Kazakstanin arkistot kertovat myös suomalaiskohtaloista

sivu 20 YFU-historiankirjoitus vei tutkijan USA:han


2

akti 3/2009

akti

akti 3/2009

3/2009

Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL 258 00171 Helsinki

Sisältö 3

Arkistolaitos työstää tiiviisti vuoteen 2015 ulottuvaa uutta

4

Lyhyet

6

Päivi Happonen teki työn ohessa väitöskirjan, joka

3

Pääkirjoitus

strategiaansa, kerrotaan pääkirjoituksessa.

tarkastelee eri väestötilastojen luotettavuutta Sortavalan väestöprofiilin kuvaajina.

Lehden taitto Mainostoimisto HINKU

8

YLE:n radioarkiston päällikkö Lasse Vihonen työstää

10

Kansallisarkisto järjesti syksyllä konservoinnin

11

Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osasto täytti 40 vuotta

12

Tasavallan presidentin kanslian arkisto vuoteen 1970 asti

14

Viime keväänä tehty sopimus avasi ovet Kazakstanin

16

Pergamenttiprojekti lataa verkkoon pergamentille laaditut

17

Suomenjuutalaisten historiasta kertova näyttely veti yleisöä Tel Avivissa.

Kohti uutta vuosikymmentä

18

Arkistouralla: toimitusjohtaja Mikko Punkki, Asiakirjat

Arkistolaitoksessa on jo tovin aikaa tutkittu tiiviisti kristallipalloa.

Muistellessani omaa opiskeluaikaani kuulostavat uudet suunnitel-

Haltuun Oy

Syynä tulevaisuuden povaamiseen on joulun alla julkistettava stra-

mat mahtavilta. Tutkimuksia lukiessa olisivat lähteet muutaman

tegiamme. Siinä kerrotaan, mitä haluamme saavuttaa vuoteen

klikkauksen päässä. Kirjastoissa ja arkistoissa juoksemisen ja pa-

19

Digitointi on arkipäivää myös Viron Valtionarkistossa.

2015 mennessä.

periaineistojen hilaamisen voisi unohtaa.

20

USA:n kansallisarkiston turvatarkastukset tulivat tutuiksi

Varmaa on, että sähköisiin tietopalveluihin satsataan jatkossakin.

Sähköinen tutkimusmaailma herättää riemunkiljahdusten lisäksi

YFU-järjestön 50-vuotishistoriaa laativalle tutkijalle.

Myös viranomaisten ohjaus ja neuvonta pitävät pintansa.

kysymyksen tietosuojasta. Aivan yksinkertaista ei ehkä olekaan

eläkkeellä kirjaa radion roolista sodassa.

Painopaikka Kirjapaino Uusimaa

konferenssin eurooppalaisille asiantuntijoille.

Kotisivu www.arkisto.fi

ja teetti toiminnastaan historiikin.

Tilaukset ja palaute akti@narc.fi

on nyt Kansallisarkistossa.

ISSN 1798-2065 Päätoimittaja

arkistoihin kartoittamaan suomalaisia koskevia asiakirjoja.

Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta

asiakirjat vuosilta 1316–1836.

yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi

se, miten salassa pidettävät aineistot suojataan.

22

Rummutusta: Banaanisointia eli kielen sudenkuoppia

Oman yllätysmomenttinsa strategiaan tuo vuodenvaihteessa valmistuva selvitys mahdollisesta keskusarkistosta. Sen pohjalta

Uusimpana esimerkkinä arkistolaitoksen digisatsauksista on

Kannen kuva

päätetään, miten kasvavien aineistomäärien säilyttäminen tulevai-

käyttäjäpalvelu Portti. Toiveena on, että palvelun avulla digitoidut

Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto

suudessa ratkaistaan.

aineistot ovat pelkkää tietokantaa paremmin asiakkaiden käytettävissä. Historiaan hurahtaminen on nyt helpompaa kuin koskaan.

Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen syventyi väitöstutkimuksessaan vanhan Sortavalan

Haaveita ensi vuosikymmenelle joka tapauksessa on. Unelmissa

väestötilastoihin.

ovat paitsi entistä digitoidummat aineistot, myös niiden käytön

Akti toivottaa lukijoilleen rauhaisaa joulua ja sähköistä uutta vuo-

kehittäminen. Toiveissa ovat pilkahtaneet erilaiset teemaportaalit

sikymmentä 2010.

Pääkirjoituksen kuva

ja sähköiset viitetietokannat. Jos ja kun uudet järjestelmät toteu-

Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto

tuvat, mullistavat ne tutkimusaineistojen tiedonhallintaa.

Heidi Mustajoki, päätoimittaja


4

akti 3/2009

akti 3/2009

100-vuotias Työväen Arkisto muuttaa

Lyhyet

Keski-Suomen Metsämuisti julkistettiin

Suomen VIII arkistopäivät Jyväskylässä

Maamme vanhin kansanliikearkisto Työväen Arkisto täyttää

Keski-Suomen Muistiarkistolla Jyväskylän yliopistossa

Arkistoammattilaisten valtakunnallinen tapahtuma arkisto-

sata vuotta. Vuoden lopussa arkisto muuttaa uusiin tiloihin

pidettiin 19.10.2009 arkiston avajaiset. Yleisölle esiteltiin

päivät järjestetään seuraavan kerran Jyväskylässä, messu-

Sörnäisten rantatielle. Samalla Työväen Arkisto ja Ammattiyhdis-

edelleen kasvava muistitietokokoelma Keski-Suomen Metsä-

tysarkisto yhdistyvät yhdeksi laitokseksi.

muisti. Kyseessä on Metsätorpanmaa ry:n vuosina 2006–2008

Arkiston 100-vuotisjuhlat pidetään joulukuussa ja samalla uudet ti-

ja kongressikeskus Paviljongissa 18.–19.5.2010.

järjestämän perinnetietokeräyksen anti, jota FM Merja Sippula on

Arkistopäivien teemana on muutos arkistotoimessa ja asiakirja-

käsitellyt arkistokelpoiseen muotoon.

hallinnossa. Näkökulmina ovat muun muassa julkishallinnon muu-

lat vihitään käyttöön. Ovet avataan tutkijoille vuoden 2010 alussa.

Hämeenlinnan maakuntaarkisto vihittiin käyttöön

5

tokset, yhteiset sähköiset järjestelmät ja palvelut sekä ammattiAvajaisten aluksi Keski-Suomen Muistiarkiston johtaja, FT Pirjo

Uuteen

arkistoon

siirtyy

arkistoaineistoa

yhteensä

kuvan ja koulutuksen muutos.

6 500

Korkiakangas kertoi arkiston eri kokoelmista sekä arkiston tyyssi-

hyllymetriä yli 10 000 arkistonmuodostajalta. Valokuvia on

jan, jugend-rakennus Villa Ranan vaiheista. Merja Sippula esitteli

Arkistopäivien järjestelyistä vastaavat Jyväskylän maakunta-arkis-

400 000, julisteita lähes 10 000 ja muistitietoa yli 7 500 kerto-

luomansa tietokannan, johon on tarkoitus tallentaa, luetteloida,

to ja Maanmittauslaitoksen arkisto. Ohjelma ja ilmoittautumisoh-

jalta runsaat 200 000 liuskaa. Lisäksi arkistossa on runsaasti

kuvailla ja asiasanoittaa Metsätorpanmaan hallussa olevat yli tu-

jeet tulevat arkistolaitoksen kotisivuille.

Elokuun puolivälistä asiakkaiden käytössä olleen Hämeen-

äänitteitä ja videoita ym. erikoisaineistoa. Työväen Arkistolle tu-

hat skannattua valokuvaa. Toistaiseksi tietokannassa on “maistiai-

linnan maakunta-arkiston juhlalliset vihkiäiset pidettiin tiis-

lee uusiin tiloihin hyllykapasiteettia runsaat 15 hyllykilometriä.

sina” alun toistasataa kuvaa.

Virkkunen, arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva, maakunta-

Samaan kiinteistöön tulevat myös Kansallinen audiovisuaalinen

Äänimateriaalia eli litteroituja ja arkistokelpoiseen muotoon tal-

arkiston johtaja Jaana Kilkki, johtaja Jukka Liede Senaatti-kiinteis-

arkisto KAVA, Työväenliikkeen kirjasto, Valtion elokuvatarkastamo

lennettuja haastatteluja ja yhteismuisteloita Metsämuisti sisältää

töistä ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén. Musi-

ja mahdollisesti vielä kaksi muuta arkistoa.

noin 30 tuntia. Äänessä on Korpilahden, Jämsän ja Petäjäveden

Sotapäiväkirjat ovat yksiköiden laatimia päivittäisiä toimin-

metsätyöntekijöitä ja asukkaita, kokemusten aikajanan ulottu-

takuvauksia, joista löytyy tietoja sekä sotahistoriasta kiinnostu-

essa aina 1920-luvulle saakka. Muistitiedon keruutyöstä kertoi

neille että sukututkijoille.

taina 29.9.2009. Tilaisuudessa puhuivat opetusministeri Henna

soinnista vastasi Panssarisoittokunta. www.tyark.fi Puheiden jälkeen kutsuvieraat nauttivat paikallisen pitopalvelun

haastattelut tehnyt yhdistyksen puheenjohtaja, toimittaja Jaakko

herkkupöytien antimista, ja heillä oli mahdollisuus tutustua maa-

Luoma.

kunta-arkiston uuteen rakennukseen.

Pohjoismainen arkistoyhteistyö tiivistyy

Kutsuvierastilaisuuden jälkeen myös suurelle yleisölle tarjottiin

Pohjoismaisten

arkistoyhdistysten

edustajat

tapasivat

mahdollisuus tutustua jo rakennusaikana laajaa huomiota herättä-

9.–10.10.2009 Kööpenhaminassa ja keskustelivat sekä

neeseen maakunta-arkiston uudisrakennukseen. Avoimien ovien

nykyisistä toimintamuodoistaan että mahdollisuuksista tiivistää

kävijämäärä yllätti täysin isännät, sillä kolmen tunnin aikana raken-

yhteis­työtä.

Talvisodan sotapäiväkirjat digitoitiin Talvisodan sotapäiväkirjojen digitointi on saatu päätökseen.

Digitoituja talvisodan sotapäiväkirjoja on noin 3 500 kappaletta ja ne ovat käytettävissä Vakka-tietokannan tai Digitaaliarkiston kaut-

Tarkoitus on, että tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi aineiston pa-

ta. Digitaaliarkistoon liittyy myös käyttäjäpalvelu Portti, jonka avul-

riin pääsisivät myös metsähistorian harrastajat ja muut aiheesta

la käyttäjän on mahdollista omatoimisesti tutustua haluamiinsa

kiinnostuneet.

aineistoihin.

www.metsatorpanmaa.net

Jatkosodan ja Lapin sodan aikaisten sotapäiväkirjojen digitointi on meneillään.

nukseen kävi tutustumassa noin 550 henkeä. Kunkin yhdistyksen toimintamuodot ovat pääosiltaan samankalYleisölle esiteltiin maakunta-arkiston yleisöpalvelutiloja, arkisto-

taiset, joskin pieniä sävyerojakin löytyy. Kuvaan kuuluvat erilaiset

laitoksen toimintaa, konservointia, sukututkimusta, paria arkisto-

tutustumisvierailut ja seminaarit, kuten myös jonkinlainen julkai-

makasiinia ja niissä olevaa aineistoa sekä ennen kaikkea suurta

sutoiminta.

PEAB Oy

Vuoden arkistoteoksi 2009 on valittu Frenckellin Kirjapaino Oy:n arkiston luovuttaminen Elinkeino-

mielenkiintoa herättänyttä graafisesta betonista tehtyä arkistomakasiinien ulkoseinää.

Vuoden arkistoteko 2009 Frenckellille

Kokouksessa sovittiin, että yhdistykset tiedottavat aktiivisemmin

elämän keskusarkistoon (Elka) Mikkeliin. Arkistojen päivän

toimintaohjelmastaan, muun muassa seminaareista, ja pyrkivat

toimikunta palkitsi sekä aloitteentekijän Päivi Hovi-Wasa-

kutsumaan myös muista maista edustajia puhumaan tilaisuuk-

stjernan että aineiston luovuttajan Berndt von Frenckellin.

siin. Lisäksi lähetetään raportteja toiminnasta muiden yhdistysten

Kaikkiaan Elkaan tuli aineistoa 48 hyllymetriä 1800-luvun

julkaisuihin.

lopulta alkaen.

Lisäksi keskusteltiin mahdollisuuksista järjestää yhteisiä pohjois-

Frenckellin Kirjapaino perustettiin 1642 Turun akatemi-

maisia teemaseminaareja. Esillä oli myös kysymys pohjoismais-

an yhteyteen ja siirtyi Frenckellin suvulle noin sata vuotta

ten yhdistysten yhteisestä osallistumisesta Arkistonhoitajat

myöhemmin. Se painoi 1700-luvulla Suomen ensimmäistä

ilman rajoja -järjestössä (Archivists Without Borders), sekä tii-

sanomalehteä ja myöhemmin muun muassa ensimmäisen

viimpi yhteistyö myös pohjoismaisella ja kansainvälisellä arkisto­

Kalevalan.

kentällä. Tulevasta kokousaikataulusta sovittiin alustavasti, että seuraava

mäntyöstä arkistoalan hyväksi. Lakio käynnisti Elkan toiminnan

tapaaminen pidetään Oslossa 2010 CITRA-konferenssin yhtey-

ja kehitti sen nykyiseen laajuuteen.

Opetusministeriön tervehdyksen toi opetusministeri

dessä, vuonna 2011 Ruotsissa ja 2012 Suomessa pohjoismaisten

Henna Virkkunen.

arkistopäivien yhteydessä.

www.narc.fi/arkistojenpaiva

Kansallisarkisto

Toimikunta myönsi lisäksi kunniamaininnan Matti Lakiolle elä-


6

akti 3/2009

Väitöskirja lauantai­askareena

akti 3/2009

Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen väitteli marraskuussa aiheenaan kirkonkirjat ja henkikirjat Sortavalan kaupungin väestö­ profiilin kuvaajina. Sähköisten aineistojen hallinnan hankekokonaisuutta luotsaava tohtori löytää kosketuspintoja työnsä ja väitöskirjansa aihepiirin väliltä.

7

na tutkimuksena’, mutta tästä asenteet ovat muuttuneet huo-

Kansallisarkiston kärkihankkeita johtava Happonen sanoo leipä-

mattavasti.”

työnsä nipistäneen välillä aikaa väitöskirjalta.

Hänen mielestään tietokannat ovat ”erinomaisen hyvä asia” eten-

”Jotenkin onnistuin ja kiitos kuuluu tietenkin miehelleni, joka on

kin tutkimuksissa, joissa seurataan useampaa kuin yhtä ihmistä.

ymmärtänyt ja tukenut minua projektissani.”

Sitkeän työnteon tulos

Tuore tohtori ei aio ainakaan heti palata tutkijanpöytänsä ääreen.

Väitöskirja vaati Happoselta tiukkaa itsekuria. Vuonna 2000 tehtyä

”Nyt on aika hengähtää ja keskittyä muihin asioihin”, Happonen

lisensiaattitutkimusta seurasi lisäaineiston keruu, jonka jälkeen

tuumaa.

koitti muutaman vuoden suvantovaihe. Vuoden 2005 alussa hän päätti, että projekti on vietävä loppuun:

teksti: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto

”Aloin kirjoittaa väitöskirjaa jokaisen viikon lauantaina, ja se oli ”Olen tyytyväinen väitöskirjan te-

tapa, jolla tutkimus valmistui”, hän kertoo.

Kansallisarkisto

koon työn ohessa”, Happonen sanoo hymyillen pitkän väitösprojektin valmistuttua. Vuosituhannen alussa aloitettu hanke al-

Kaksi todellisuutta?

koi itää 1990-luvulla hänen työskennelles-

Väestöhistoriallisissa tutkimuksissa ei ole syste-

sään Karjala-tietokantasäätiössä kirkonkir-

maattisesti analysoitu henkikirjojen ja kirkonkirjojen ja kir-

joihin liittyvien tietokantojen parissa.

konkirjatiedoista koottujen väestötilastojen luotettavuutta. Luotettavuustarkastelu on pääsääntöisesti kohdentunut mää-

Tutkimuksen keskeisin tulos on, että hen-

rällisten tietojen vastaavuuksien arviointiin, mutta ei lukujen

kikirjat ja kirkonkirjat voivat kertoa hyvin

muotoutumisen tutkimiseen. Tällöin henkikirjoihin ja kirkon-

eri henkilöistä. Sortavalassa kirkonkirjoi-

kirjoihin rekisteröidyn väestön oletetaan olevan pääsääntöi-

hin ja henkikirjoihin rekisteröitiin yllättävän

sesti henkilötasolla sama.

paljon eri asukkaita, mikä johtaa kysymykseen kaupungin oikeasta väestöstä.

Historiallisten väestölähteiden luotettavuuden on yleisesti ajateltu parantuneen 1800-luvulla. Todellisuudessa kirkon-

”Toivon, että väestöhistoriallisessa tutki-

kirjojen ja väestötilastojen luotettavuus heikentyi, koska kir-

muksessa lähteiden luotettavuutta arvioi-

konkirjajärjestelmä ei pystynyt mukautumaan yhteiskunnan

Happonen analysoi tutkimuksessaan Sortavalan kaupungin

daan jatkossa entistä tarkemmin”, Happo-

muutoksiin.

henkikirjoja ja kirkonkirjoja 1800-luvun alusta vuoteen 1940,

nen sanoo.

Sähköisistä palveluista tukea

ja vertasi niitä väestötilastoihin.

Sortavala sopiva tarkastelukohde Sortavalan pieni kaupunkiväestö mahdollistaa lähteiden sy-

sa, selitetään havaittuja eroavaisuuksia sekä arvioidaan läh-

vällisen tarkastelun 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1940.

teiden käytettävyyttä väestötietojen analysoinnissa.

Väitöskirjaa tehdessä Happosen mielessä

Sortavala on kiinnostava tutkimuskohde, koska 1800-luvulla

siinsivät parhaillaan arkistolaitoksessa val-

kaupunkilaisista enimmillään puolet oli ortodokseja. Siten

Henkikirja- ja kirkonkirjaväestön epäidenttisyys on paikalli-

misteltavan sähköisen tilausjärjestelmän

kahden kirkkokunnan väestölähteitä voi verrata paitsi toisiin-

nen tekijä, jonka voimakkuus vaihtelee tutkimuskohteittain.

mahdollisuudet.

sa, mutta myös henkikirjoihin.

Tekijän merkittävyys olisi kuitenkin aina todennettava tutki-

”Järjestelmä luo tutkimukselle loistavia

Sortavalan kaupungissa henkikirjoihin ja kirkonkirjoihin re-

edellytyksiä, kun tutkijan ei tarvitse tietää

kisteröitiin suuressa määrin täysin eri henkilöitä, joten vain

Tutkittavan väestön määrää tai rakenteellisia ominaisuuksia

aineistojen tai hakuosumien tietokantoja.”

jompaankumpaan lähdesarjaan perustuva väestönkehityk-

ei voida luotettavasti tarkastella vain henkikirjojen tai kirkon-

sen tarkastelu vääristää huomattavasti kaupungin väestöllis-

kirjojen tai väestötilastojen mukaan, jos henkikirjaväestö ja

tä profiilia.

kirkonkirjaväestö eroavat henkilötasolla toisistaan.

mustulosten luotettavuuden osoittamiseksi.

Tuoreen tohtorin on helppo hymyillä.

Happonen iloitsee myös erilaisista histo-

Päivi Happosen mukaan väitöskirjan

riallisista aineistoista ammennetuista tie-

kokoaminen työn ohessa vaati tiukkaa

tokannoista.

itsekuria, mutta lopputulos palkitsee. Nyt on aika hengähtää.

Lähdekriittinen tutkimusmenetelmä

Päivi Happosen väitöskirja ”Kaksi todellisuutta? Kirkonkirjat ja henkikirjat Sortavalan kaupungin väestöllisen profiilin ku-

”Vielä 1990-luvulla tietokanta-avusteista

Tutkimuksessa verrataan lähdekriittistä tutkimusmenetelmää

vaajina 1800-luvun alusta vuoteen 1940” tarkastettiin Joen-

tutkimusta ei välttämättä pidetty ’oikea-

käyttäen historiallisten väestölähteiden tietosisältöä toisiin-

suun yliopistossa 28.11.2009.


8

akti 3/2009

akti 3/2009

Yleisradion Vihosesta vapaa tutkija Yleisradion radioarkiston päällikkö Lasse Vihonen on jäänyt eläkkeelle. Pitkän uransa aikana hän on nähnyt arkistonhoitajan työnkuvan muutoksen hyvin läheltä. Eläkepäivilläkään Vihonen ei malta pysyä poissa arkistoista, sillä työn alla on kirja radion roolista sodassa.

9

Valtionarkiston oma henkilökunta ei olisi selviytynyt kohtuullises-

laajenemisen vuoksi uuden nimen: Kansallinen audiovisuaalinen

sa ajassa suuresta selvitysurakasta, joten työhön palkattiin muu-

arkisto eli KAVA.

tamia opiskelijoita. ”Punakaartin” nimen saanut opiskelijaryhmän maksimikoko oli seitsemästä kahdeksaan henkilöä. Selvitystyö

Tällä hetkellä KAVA hoitaa elokuvien arkistointia entiseen tapaan.

kesti kaikkiaan noin puolitoista vuotta ja päättyi kesällä 1974.

Lisäksi se on tämän vuoden alusta lähtien ”kaapannut” suoraan lähetyksistä talteen Suomen tärkeimpien radio- ja televisiokanavi-

Kokeneet virkamiehet puhuvat edelleen projektis-

en lähetykset.

tanne. Yhteishenki lie ollut erinomainen? Vaikka ”punakaartilaiset” tekivät vankeusaikaselvityksiä ihan kii-

Valtavan digitaalisen arkistojärjestelmän rakennustyö on myös

tettävällä tahdilla, työ ei ollut ryppyotsaista puurtamista. Huulta

loppusuoralla. Jos kaikki menee hyvin, niin tallennettuja ohjelmia

heitettiin ja välillä käytiin huuhtelemassa arkiston pölyjä kurkusta

voi kuunnella ja katsella KAVA:ssa ja kaikissa vapaakappalekirjas-

alas parilla oluella. Työryhmän vaiheisiin voidaan kirjata pari ro-

toissa sekä Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella jo ensi

manssiakin.

vuodenvaihteessa.

Punakaartin yhteishenki säilyi loppuun saakka erinomaisena, vaikka sen kokoonpanossa tapahtui koko ajan muutoksia. En kokenut kertaakaan, että minulla olisi ollut ryhmän vetäjänä mitään erityisiä työnjohdollisia ongelmia.

Lasse Vihosen ura arkistojen parissa on poikkeuksellisen monipuolinen: hän aloitti Valtionarkiston tilapäisenä arkistoavustajana

Miksi vaihdoit perinteisen arkiston sähköisen me-

1972, kun Valtionarkisto rekrytoi nuoria Helsingin yliopiston histori-

dian tallentamiseen?

anopiskelijoita palvelukseensa. Vihonen toimi päivystäjänä samas-

Osallistuin Helsingin yliopiston historian laitoksen järjestämälle

sa paikassa aina vuoteen 1978, jolloin hän siirtyi Yleis­radioon.

radiotyön kurssille vuosina 1970–71 ja tein siihen liittyen joitakin juttuja silloiseen Nuorten Radioon. Radioharrastus jäi taka-alalle

Millaisia muistoja sinulla on urasi alkuajoilta?

Valtionarkiston aikoina, mutta ajatus työskentelystä sähköisen

Historianopiskelijoita otettiin yleensä aluksi määräaikaisiin ja vaa-

median alalla kiehtoi minua edelleen.

”Jos digitaalisten aineistojen säilytyskustannuksia ei saada lähivuosina alenemaan, niin aineistojen seulontakysymyksiä on pohdittava myös talouden näkökulmasta.”

timattomiin tehtäviin. Jos opiskelija osoittautui selväjärkiseksi ja selviytyi tehtävistään, hänelle usein tarjottiin pidempiaikaista työ-

Kun YLE:n radioarkistossa avautui paikka alkuvuodesta 1978, hain

suhdetta.

paikkaa ja sain sen. Kuulin jälkikäteen, että valinnassani oli annettu

Tunnet sekä paperi- että sähköiset arkistot. Mistä

erityistä arvoa Valtionarkistossa saadulle työkokemukselle.

arkistolaiset keskustelevat kymmenen vuoden

Valtionarkiston rekrytointipolitiikka oli ymmärrettävää, sillä yliopis-

kuluttua?

toissa ei ollut vielä arkistoalan erikoiskoulutusta. Historian opiske-

Olit keskeinen henkilö Kansallista audiovisuaa-

Olettaisin, että valtionhallinnossa juuri nyt tapahtuvat suuret muu-

lu antoi kuitenkin jo tiettyjä valmiuksia alalle.

lista arkistoa luotaessa. Mitä KAVA tänään tekee?

tokset puhuttavat. Esimerkiksi lääninhallitukset lopetetaan tämän

Suomen elokuva-arkiston eli SEA:n muuttuminen Kansalliseksi

vuoden lopussa ja niiden suurien paperiarkistojen järjestäminen

Valtionarkisto otti nuoret työntekijänsä huomioon omassa koulu-

audiovisuaaliseksi arkistoksi oli varsin pitkä prosessi. Itse jou-

saattaa osoittautua hyvin haasteelliseksi tehtäväksi.

tustoiminnassaan. Lisäksi saattoi kysyä aina neuvoa vanhemmilta

duin siihen mukaan jo vuonna 1999, kun opetusministeriö asetti

virkaveljiltä. Tässä suhteessa muistan erityisellä kiitollisuudella

työryhmän tekemään esiselvityksen vapaakappalelain uudista-

Toinen keskustelua aiheuttava aihepiiri on todennäköisesti digitaa-

Yrjö O. Kihlbergiä ja Jussi Kuusanmäkeä.

mista.

listen aineistojen säilyttäminen. Esimerkiksi aineistojen migraatio-

Kuinka suuri oli punakaartiurakka?

Sitä seurasi OPM:n kansliapäällikkö Markku Linnan vetämä työ-

tyskustannukset kohoavat yllättävän korkeiksi. Jos kustannuksia

Mainitun projektin taustalla oli valtioneuvoston vuonna 1973 te-

ryhmä, joka ehdotti vuonna 2003, että radio- ja televisio-ohjelmien

ei saada lähivuosina uuden teknologian avulla alenemaan, niin

kemä päätös, että vuoden 1918 sodan aikana vankileireillä olleille

lakisääteisestä tallentamisesta vastaisi SEA. Sain Linnan työryh-

arkistolaiset joutuvat pohtimaan aineistojen seulontakysymyksiä

maksetaan korvauksia niistä vaikeista oloista, joissa vangit joutui-

mässä läpi ajatuksen, että radio- ja televisio-ohjelmien arkistointi

myös talouden näkökulmasta.

vat elämään ja joiden seurauksena leireillä menehtyi lähes 13 000

hoidettaisiin hyvin modernilla tavalla. SEA itse sieppaisi ohjelmat

punavankia.

suoraan lähetyksistä ja tallentaisi ne digitaaliseen arkistojärjestel-

Olet palannut Kansallisarkistoon tutkijana.

määnsä.

Mitä sinulla on työn alla?

kysymykset ovat silloin arkipäivää. Digitaalisten aineistojen säily-

Jouduin työni puolesta perehtymään sodan ajan radiotoimintaan

Korvausanomukset lähetettiin Sosiaalihallitukselle, joka pyysi Valtionarkistolta selvityksen ao. hakijan vankeusajasta. Sosiaalihalli-

Vapaakappaleuudistus eteni vasta vuoden 2006 lopussa, jolloin

vuonna 1993, kun YLE järjesti Pasilan Isossa Pajassa näyttelyn

tus arvio, että hakemuksia tulisi ehkä 2 000–3  000 kappaletta.

valtiovarainministeriö näytti hankkeelle ”vihreää valoa”.

”Radio sodassa”. Silloin ajattelin, että tähän teemaan olisi mielenkiintoista palata vähän laajemmin, kun pääsen eläkkeelle. Aihetta

Yllätys oli suuri, kun niitä kertyi 10 500. Tulin projektipäällikkönä mukaan uuden kansallisen radio- ja televi-

YLE:n radioarkiston päällikkö Lasse Vihonen on tehnyt

käsittelevä kirja on nyt työn alla.

monipuolisen uran arkistojen parissa. Nyt eläkkeellä hän

Yllättävää oli myös se, että korvaushakemuksia tuli Yhdysvallois-

sioarkiston suunnittelutyöhön 1.3.2007. Opetusministeriö päivitti

syventyy tutkimaan sota-ajan radiotoimintaa.

ta, Kanadasta ja Australiasta saakka. Eräs hakemus tuli jopa Para-

keväällä 2007 ehdotuksen vapaakappalelaista, ja samalla uudis-

teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto

guayn viidakkoalueelta.

tettiin laki Suomen elokuva-arkistosta. Se sai tehtäväkenttänsä

kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto


10

akti 3/2009

akti 3/2009

Eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä 40 vuotta

Yksikön johtaja István Kecskeméti esitteli konferenssi­ vieraille muun muassa Kansallisarkiston digitointitoimintaa.

11

Suomen Osasto määritteli tavoitteekseen yleiseurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tukemisen ja edistämisen. Yhdistys pyrki myös lisäämään Suomen tunnettavuutta eurooppalaisena kulttuurivaltiona. Järjestön jäseninä on ollut paljon suomalaisen yhteiskunnan merkittäviä toimijoita. Toiminnan kulmakivenä on perustamisesta asti ollut erilaisten seminaarien ja esitelmätilaisuuksien järjestäminen. Yhdistyksen nykyisenä puheenjohtajana toimii Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo.

Konservoinnin konferenssi kiinnosti kansainvälisiä asiantuntijoita

Ensimmäisenä oli teemoista laajin, ja se koski säilytysstrategioita. Varsinkin Saksan Bundesarchivin Sebastian Barteleitin esitelmä säilyttämisen kolmesta peruspylväästä (säilyttävä konservointi, mikrofilmaus ja massaneutralointi) antoi ajattelemisen aihetta.

Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osasto juhli syyskuussa 40-vuotista taivaltaan. Merkkivuoden kunniaksi yhdistys teetti toiminnastaan historiikin, joka julkistettiin juhlaseminaarin yhteydessä.

Alkuvuosina Suomen Osasto keskittyi tulevaisuudentutkimukseen, joka oli 1970-luvulla suosiossa myös muualla Euroopassa. 1980-luvulla toiminnan keskipisteenä oli arktisen tutkimuskeskuk-

Erillisrahoitteisen digitointihankkeen ja paperiaineiston kuntokartoituksen myötä arkistolaitoksessa on kehittynyt sekä uutta osaa-

Historiikin pääasiallisena lähdeaineistona käytet-

sen perustaminen Lappiin. Tämä kunnianhimoinen hanke toteutui

mista että uusia työkaluja pitkäjänteisten säilytysstrategioiden

tiin järjestön melko laajaa arkistoa, joka on osa Kansallisarkiston

vuonna 1992, kun Rovaniemelle valmistui yhdistyksen aloitteesta

suunnitteluun ja toteuttamiseen. Esimerkit Saksasta, Hollannista,

kokoelmia Siltavuoren toimipisteessä.

Arktikum.

Suomen Osasto on osa laajempaa Eurooppalaista Kulttuurisäätiö-

1990-luvulla Suomen Osasto suuntasi toimintaansa Baltiaan, ja

tä, joka perustettiin Genevessä vuonna 1954. Säätiön tavoitteena

muun muassa auttoi Viroa ja Latviaa perustamaan omat kansal-

oli yhdistää Eurooppa kulttuurisen yhteistyön kautta aikana, jolloin

liset komiteansa. 2000-luku on ollut Suomen Osastolle suurten

poliittinen yhdentyminen oli mahdotonta.

seminaarien aikaa. Niiden aiheet ovat liittyneet eurooppalaiseen

Unkarista ja Puolasta ovat siksi tärkeitä ja varteenotettavia myös kotimaisten aineistojemme säilyttämisessä.

Kuntokartoitukset ja tekniset menetelmät Toisena teemana esiteltiin arkistoaineistojen kuntokartoituksia.

Kansallisarkisto järjesti syyskuussa eurooppalaisten Kansallisarkistojen konservoinnin johdon kansainvälisen konferenssin. Jo tämä ensimmäinen verkottumistapahtuma herätti positiivista kiinnostusta, sillä 20 asiantuntijaa 11 maan Kansallisarkistoista saapui paikalle.

Kulttuurihankkeita läpi vuosikymmenien

identiteettiin, sivistykseen ja monikulttuurisuuteen.

Ne ovat luonnollisesti tärkeitä työkaluja konservointistrategioita

Euroopan Kulttuurisäätiö on itsenäinen, poliittisesti riippumaton ja

luotaessa. Saimme tietoa kolmessa maassa toteutetuista kartoi-

voittoa tavoittelematon organisaatio. Sen päämaja sijaitsee Ams-

Yhdistyksen toiminnan muodot ja painopisteet ovat vuosikymme-

tuksista. Tässä yhteydessä esiteltiin myös ensimmäisiä tuloksia

terdamissa.

nien aikana vaihdelleet, mutta yhteistä sille on aina ollut euroop-

Suomen arkistolaitoksen omissa kokoelmissaan toteuttamasta kuntokartoituksesta.

palaisen kulttuurin ymmärtäminen laajimmassa mahdollisessa

Jäseninä yhteiskunnallisia vaikuttajia

Kolmantena konferenssiteemana olivat teknisen konservoinnin

Vuonna 1969 vuorineuvos Heikki H. Herlinin aloitteesta perus-

käytännöt, siis varsinaiset konservointimenetelmät. Konservoin-

tettiin Suomeen Euroopan Kulttuurisäätiön kansallinen komitea.

Torstaina 17.9.2009 järjestetyn teknisen kokouksen aika-

nissa tehdään aineistokohtaisesti valintoja toimenpiteistä, jotka

na konferenssiin osallistuvien laitosten edustajat esittäytyivät ja

vaikuttavat ratkaisevasti aineistojen säilyvyyteen.

merkityksessään. teksti: Suvi Kukkonen, hum.kand., Helsingin yliopisto, EKSO:n historiikin kirjoittaja

EKSO

keskustelivat alan keskeisistä linjauksista ja periaatteista. Samalla esiteltiin Kansallisarkiston konservointi- ja digitointitoimintaa,

Yhdistyksen ansiosta suomalaiset

säilytystiloja sekä opetusministeriön erillisrahoituksella kuluvana

Kokemusten vaihto vie työtä eteenpäin

vuonna toteutettavaa mittavaa digitointihanketta.

Teknisten menetelmien esittely ja kokemusten vaihto johtavien am-

Eurooppa koulussa -piirustuskil-

koululaiset saattoivat osallistua

mattilaisten välillä ovat kansainvälisen verkostoitumisen keskeisiä

pailuun yhdessä muiden euroop-

Arkistoaineistot eri puolella Eurooppaa ovat materiaaleiltaan hyvin-

syitä. Yhteinen tieto auttaa yhteisen tehtävämme toteuttamisessa

palaisten kanssa. Vuonna 1993

kin samanlaisia; siten myös niiden säilyvyyteen ja konservointiin

– eurooppalaisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä.

kansainvälinen kilpailu järjestettiin

liittyvät ongelmat ja ratkaisut ovat yhteisiä. Kansainvälinen verkot-

40. kerran.

tuminen on siksi tärkeää, ja jatkosta sovittiin uuden tapaamisen ja

Kansallisarkiston arkistoteknisen yksikön järjestämä konferenssi

konferenssin merkeissä vuonna 2010.

nosti hyvin esille säilyttämisen ja konservoinnin kolme keskeistä ulottuvuutta: strategiat, suunnitelmallisuutta tukevat työkalut sekä

Ajankohtaista asiaa säilytysstrategioista

toteuttamisen tekniset menetelmät ja säilyttävän konservoinnin.

Perjantaina 18.9.2009 Kansallisarkisto isännöi verkottumishank-

Konferenssiesitelmistä osa on julkaistu arkistolaitoksen verkkosi-

keen ensimmäistä kansainvälistä konferenssia. Teemoja oli kol-

vuilla.

me, kaikki toiminnan tärkeitä osa-alueita. Kaikki käsiteltävät teemat olivat ajankohtaisia myös Suomen arkistolaitoksen näkö-

teksti: István Kecskeméti, yksikön johtaja, Kansallisarkisto

kulmasta.

kuva: Teemu Nieminen, Kansallisarkisto


12

akti 3/2009

akti 3/2009

Presidenttien virka-arkisto täydentyi

13

Mukana on myös asiakirjoja ja valokuvia moottoriveneestä, jonka presidentti Kekkonen lahjoitti pääsihteeri Hruštšoville syntymäpäivälahjana sekä kirje hattutehtaan toimitusjohtajalta, joka toivoi presidentin vievän pääsihteerille myös muutaman laatuhatun lahjaksi. Hruštšov lienee saanut hatut, sillä kirjeeseen on kirjoitettu lyijykynällä ”Viedään.”

Tasavallan presidentin kanslia on luovuttanut Kansallisarkistoon asiakirja-aineistoa vuosilta 1919–1970 yhteensä noin 27 hyllymetriä. Luovutuksen myötä kaikki kanslian aineisto vuoteen 1970 saakka on nyt tutkijoiden käytettävissä Kansallisarkistossa.

Epämuodollista vaikuttamista Presidentti Relander eli ”Reissu-Lassi”

Sekä virallisia että epävirallisia tilaisuuksia

on valtiovierailulla Virossa toukokuussa 1925. Vieressä

kuvaavat aineistot paljastavat protokollan

istuu Viron valtionpäämies, riigivanem Jüri Jaakson.

ja tapojen ohella myös lukuisia epämuodollisen vaikuttamisen paikkoja.

Tasavallan presidentin kanslian arkisto on presi-

valkoisia kukkia invalidien hyväksi. Kenraali C.G.E. Mannerheim

Presidenttien kutsuilla ulkomaiset diplo-

denttien yksityisarkistoista erillinen virka-arkisto. Arkistossa on

puolestaan jäi pois ensimmäisistä itsenäisyyspäivän iltajuhlista

maatit tutustuivat suomalaisiin vaikutta-

sekä presidenttien viranhoidosta syntyneitä asiakirjoja että itse

vuonna 1922 vedoten toiseen samana iltana järjestettyyn tilai-

jiin, söivät suomalaista ruokaa ja kuunte-

kanslian toiminnasta kertynyttä aineistoa.

suuteen.

livat suomalaisten taiteilijoiden esityksiä. Matkoille otettiin mukaan parhaimmat

Aikaisemmissa siirroissa Kansallisarkistoon on saatu Tasavallan

Liki kahta vuosikymmentä myöhemmin 26.4.1939 presidentti

mahdolliset tuliaiset – jos yritys sai lahjo-

presidentin kanslian aineistoa vuoteen 1961 asti, eli presidentti

Kyösti Kallion illallisilla ulkovaltojen lähettiläille ohjelman aloitti

jen joukkoon oman tuotteensa, oli tiedos-

Kekkosen ensimmäisen virkakauden lopulle.

Helsingin Naisorkesteri soittamalla Prinsessa Ruususen juhla-

sa korkeimman tason kansainvälistä mai-

marssin. Myöhemmin vieraat saivat kuulla 13-vuotiasta viuluvir-

nosta.

Nyt luovutetussa aineistossa ovat vuosien 1962–1970 asiakirjat,

tuoosia Heimo Haittoa ja jälkiruuaksi nautittiin Glace au Mesi-

jotka kattavat presidentti Urho Kekkosen toisen ja osittain kol-

marja.

teksti: Outi Hupaniittu, tutkija, Kansallisarkisto

Presidentti Kekkosen aikakaudelta puolestaan on säilynyt osanot-

kuvat: Tasavallan presidentin kanslian arkisto/Kansallisarkisto

mannen virkakauden. Mukana on muun muassa presidentin kirjeenvaihtoa, puheita, haastatteluita ja lausuntoja.

tajalistoja niin Tamminiemen ”lastenkutsuista” kuin Sylvi Kekko-

Kurkistus Linnan juhliin Kokonaan uutena aineistona luovutuksessa saatiin Kansallisar-

sen illanvietoista. Hattutehtaan toimitusjohtajan kirje presi-

kistoon juhlia ja matkoja koskevat asiakirjat vuosilta 1919–1970.

Kekkonen matkusti ahkerasti itään

Vanhimmat asiakirjat liittyvät presidentti K. J. Ståhlbergin järjes-

Suomeen tehdyistä valtiovierailuista on materiaalia vuodesta

tämiin tilaisuuksiin, kuten diplomaatti-illallisiin ja kansallisiin juhla-

1922 alkaen. Kun ulkomaanvierailut alkoivat Lauri Kristian Relan-

tilaisuuksiin.

derin virkakaudella, tulevat mukaan presidentin adjutanttien valmistelumateriaalit niin ”Reissu-Lassin” kuin hänen seuraajiensa

dentti Kekkoselle pääsihteeri Hruštšoville vietävistä laatuhatuista.

ulkomaanmatkoista.

Arkistojen käyttömahdollisuudet

laisuuksiin. Kutsuvieraslistat kertovat siitä, ketkä kulloinkin kuului-

Suurin osa matkoja koskevasta aineistosta on presidentti Kek-

Useissa eri luovutuksissa saatuaTasavallan presidentin

Kansallisarkistossa on myös seuraavien presidenttien yksi-

vat siihen arvostettujen kansalaisten joukkoon, jotka saivat presi-

kosen ajalta, jolloin suosituin kohde oli itänaapuri Neuvostoliitto.

kanslian aineistoa on Kansallisarkistossa noin 65 hyllymetriä.

tyisarkistot: Kaarlo Juho Ståhlberg, Lauri Kristian Relander,

dentillisen kutsun.

Mukana on asiakirjoja sekä virallisista että yksityisistä matkoista,

Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Tasavallan presidentin

Per Evind Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti, Carl Gustaf

joiden valmistelusta presidentin kanslia myös vastasi. Asiakirjat

adjutantin toimiston arkisto sekä presidentin kansliaa edeltä-

Emil Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi ja Mauno Koivisto.

kertovat vuosikymmenten takaisista tavoista ja käytänteistä, oh-

neiden Valtionhoitajan kanslian ja keisarillisen palatsin hoita-

jelmista ja mukana seuranneista seurueista ja tuliaisista.

jan arkistot.

Esimerkiksi huhtikuussa 1964 presidentti Kekkonen teki epävi-

Valtaosa aineistosta on vuosien 1919–1970 välillä kertynyttä,

Säilyneet ohjelmat, puheet sekä illallisten istumajärjestykset ja ruokalistat päästävät kurkistamaan vuosikymmenien takaisiin ti-

Punaista mattoa ja Prinsessa Ruususta Muu aineisto taas paljastaa moninaisia yksityiskohtia tilaisuuksien järjestelyistä ja juhlimisen tavoista.

Ståhlbergin, Svinhufvudin ja Rytin arkistojen käyttö on vapaata, muihin arkistoihin tarvitaan käyttölupa. Lupien anomisesta saa lisätietoa Kansallisarkiston tutkijapalveluista.

rallisen vierailun Neuvostoliittoon pääsihteeri Nikita Hruštšovin

mutta arkistoihin kuuluu myös sekä nuorempia että vanhem-

Esimerkiksi 16.5.1920 Vapaussodan päättymisen muistopäivä-

70-vuotisjuhlille. Matkan valmisteluaineistoon liittyy ulkoasiainmi-

pia asiakirjoja. Tasavallan presidentin kanslian asiakirjat ovat

Presidentti Urho Kekkosen yksityisaineistoa ei ole Kansallis-

nä presidentti Ståhlberg otti juhlaparaatin vastaan Suurkirkon

nisteriön protokollaosaston selvityksiä epävirallisuuteen liittyvistä

vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun tutkija-

arkistossa, vaan ne ovat Orimattilassa Urho Kekkosen arkis-

portailla seisten punaisella matolla ja yliopiston portailla myytiin

muodollisuuksista.

salissa, eikä niiden käyttö vaadi erillisten lupien hankkimista.

tossa.


14

akti 3/2009

akti 3/2009

15

Kansallisarkistossa toimii mikrofilmauslaboratorio, mutta riittävien taloudellisten resurssien puuttuessa se pystyy tuottamaan vain 5 000 otosta vuodessa 35-millimetriselle filmille. Mikäli filmien tilaaja on valmis maksamaan materiaalikulut, kapasiteetti voi nousta 50 000 otokseen vuodessa.

Karagandan arkisto huonossa kunnossa Astanasta matkustin noin 280 kilometrin päässä sijaitsevaan Karagandaan. Siellä tapasin Karagandan alueen arkisto- ja asiakirjaosaston johtajan Umirzak Amataevin ja Karagandan alueen valtionarkiston (GAKO) johtajan Ljudmila Miheevan. Tällä hetkellä GAKO:n aineistot käsittävät 1 611 fondia, joissa on

Karagandan alueen arkisto. Arkisto­rakennuksen keskellä on

534 358 säilytysyksikköä. Fondeista 42 on yksityisarkistoja, joissa

holvikaari, jonka alla autoliikenne kulkee.

on yhteensä 3 630 aktia eli deloa. Lisäksi arkistossa säilytetään 13 164 valokuvaa, 189 äänitallennetta ja 144 videotallennetta.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, Kansallisarkisto voi jo vuosina 2010–2011 saada kopiot lähes kaikkien Karlagissa olleiden

GAKO:n osastonjohtaja Olga Berkun esitteli arkistoa, joka on

suomalaisten akteista ja korteista.

hyvin huonossa kunnossa. Muutama vuosi sitten kaupungin pääKazakstanin Kansallisarkisto Astanassa. Arkisto rakennettiin muutama vuosi sitten presidentti Nazarbaevin määräyksestä.

Suomalais­ kohtaloiden jäljillä Kazakstanissa Kazakstanin arkistoissa säilytetään tuhansia asiakirjoja, jotka koskevat maahan eri reittejä päätyneitä suomalaisia. Professori Dmitri Frolov matkusti viime kesänä Kazakstaniin kartoittamaan asiakirjoja.

votteluja Arkisto- ja asiakirjahallinnon johtajan Ermek Zusupovin

kadun liikennettä päätettiin ohjata muualle, minkä seurauksena

Miheevan laskelmien mukaan syyttäjälaitoksen akteihin sisältyy

arkistorakennuksen keskiosa purettiin ja jäljelle jätettiin vain sen

muutamia kymmeniä tuhansia suomalaisia koskevia asiakirjoja:

oikea ja vasen siipi. Näiden väliin sijoitettiin ajoväylä, jonka päälle

henkilökortteja, kuvia, kuulustelupöytäkirjoja yms. Miheeva on

rakennettiin arkiston tutkijasali ja teknisiä tiloja.

valmis jatkamaan yhteistyötä Kansallisarkiston kanssa sen jäl-

kanssa. Informoin häntä matkani tarkoituksesta, Kansallisarkis-

keen, kun aktit on luovutettu GAKO:lle.

tosta ja sen erilaisista hankkeista.

Uusi soikea arkistomakasiini Arkistohallinnon neuvottelujen jälkeen menin Kazakstanin Kansallisarkistoon. Se rakennettiin muutama vuosi sitten presidentti

Kansallisarkisto voi jo lähivuosina saada kopiot Karlagissa olleiden suomalaisten akteista ja korteista.

Nazarbaevin määräyksestä.

tä ja kuolinsyistä sekä kuolintodistuksia ja lääkärilausuntoja, joissa mainitaan kuolleiden nimet ja patronyymit, sekä tietoja kuolleiden sotavankien hautapaikoista.

Spasskiin haudattu myös suomalaisia

Arkistoon kuuluu yhdeksänkerroksinen makasiinirakennus, joka

Arkistorakennuksen keskellä on siis holvikaari, jonka alla auto-

Keski-Kazakstanin suurin ja ainoa säilynyt sotavankien hautaus-

muistuttaa muodoltaan Fabergen ”kananmunaa” ja on kooltaan

liikenne kulkee. Rakennus on nyt täynnä halkeamia ja kellarissa

maa on noin 45 kilometrin päässä Karagandasta sijaitseva Spass-

12 725 neliömetriä. Henkilökunnan mielipide arkistomakasiineista

seisoo vesi. Makasiineissa asiakirjoja säilytetään puisilla hyllyillä,

kin hautausmaa, jonne on haudattu 5 152 henkilöä. Muutaman

oli, että ne soveltuvat soikean muotonsa vuoksi erittäin huonosti

jotka ovat taipuneet kaarelle. Paloturvallisuusjärjestelmä on yhtä

kilometrin kokoiselle alueelle on haudattu ainakin 200 suomalais-

aineistojen säilyttämiseen.

kuin palosammutin ja palohälytin.

sotavankia.

Arkistossa on palosammutusjärjestelmä, joka perustuu kaasun

Tutkijasalissa voi työskennellä kerrallaan kahdeksan tutkijaa, mut-

Hautausmaa sijaitsee pellolla, ja haudoille on pystytetty ristejä ja

käyttöön. Tulipalon sattuessa ovet sulkeutuvat ilmatiiviisti ja kaasu

ta sateella vesi valuu sisälle salin seinissä ja ikkunoissa olevista

muita tunnisteita. Puiset ristit ovat suurimmaksi osaksi erittäin

täyttää makasiinit.

halkeamista.

huonossa kunnossa, eikä niistä pysty lukemaan sotavankien ni-

Kansallisarkisto ja Kazakstanin tasavallan kulttuuri- ja informaatioministeriö allekirjoittivat sopimuksen arkisto-

GAKO:ssa on tietoja kuolleiden suomalaisten sotavankien määräs-

miä. Koska sotavankeja ei haudattu kovin syvälle, tuuli ja vesi ovat osittain tuhonneet hautoja. Paikoin maan pinnalla voi nähdä luita.

alan yhteistyöstä Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarba-

Kansallisarkiston kokoelmat työn alla

Tietoja suomalaisista sotavangeista

evin vieraillessa Suomessa maaliskuussa 2009.

Kazakstanin Kansallisarkistossa ollaan vasta muodostamassa

Sain luvan tutustua suomalaisten sotavankien henkilökortteihin.

Tällä hetkellä Spasskin sotavankien ja internoitujen hautausmaal-

kokoelmia, ja tällä hetkellä sen aineistoja täydennetään lähinnä

Kartoituksessa löytyi 226 suomalaisen sotavangin kortit sekä kortit

la toimii memoriaali. Suomen, Unkarin, Saksan, Italian, Puolan,

Kansallisarkiston mikrofilmihankkeen kiinnostus Kazakstaniin selit-

maan muiden arkistojen sekä Venäjän valtion historiallisen arkis-

55 Karlagissa (Karagandan leirillä) olleesta Suomen kansa­laisesta.

Romanian, Ranskan, Japanin, Venäjän, Valko-Venäjän, Georgian,

tyy sillä, että maan arkistoissa säilytetään tuhansia asiakirjoja, jotka

ton (RGIA) asiakirjoista hankittavilla kopioilla.

Azerbaidžanin ja Armenian hallitukset ja kansalaisyhdistykset ovat Viime vuosina syyttäjälaitos on aktiivisesti rassekretoinut eli va-

pystyttäneet muistomerkkejä vankeudessa menehtyneiden kan-

Arkistossa on nykyisin noin miljoona säilytysyksikköä. Sinne on

pauttanut salassapidosta GULAG:in vankien henkilöakteja ja -kort-

salaistensa muistoksi.

siirretty aineistoja informaatio- ja arkistokomitean valtiollisista

teja, ja näille aineistoille on arkistossa erillinen säilytystila. Mihee-

Matkustin sopimuksen puitteissa Kazakstaniin touko-kesäkuun

keskusarkistoista, lakkautetuista organisaatioista sekä yksityisiltä

van mukaan tähän mennessä on rassekretoitu kaikki vankien aktit

vaihteessa 2009. Maan pääkaupungissa Astanassa kävin neu-

henkilöiltä.

aina vuoteen 1943 saakka. Ensi vuonna päästään vuoteen 1946.

koskevat mm. Kazakstaniin joutuneita suomalaisia sotavankeja, inkerinsuomalaisia sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan suomalaisia.

teksti ja kuvat: Dmitri Frolov, professori, projektipäällikkö, Kansallisarkisto


16

akti 3/2009

akti 3/2009

 Asiakirjassa 136 Arvid Henrikinpoika Tavast vidimoi 20.3.1594 Henrik Jaakonpojan 4.3.1588 antaman tuomiokirjan, jossa Paavali Pietarinpoika sitoutuu korvaamaan tyttärensä Elinin varastaman omaisuuden luovuttamalla Rapalan herralle Henrik Pietarinpojalle maatilansa sekä yhden härän. Elin oli pihistänyt palvelustyttönä ollessaan viljaa, liinavaatteita ja rahaa Rapalan rouvalta Kaarinalta.

Pergamentit järjes­tykseen ja esille verkkoon Kansallisarkiston pergamenttiprojekti saattaa pienen mutta tärkeän sirpaleen Suomen vanhaa historiaa kiinnostuneiden ulottuville.

Tavoitteena oli luoda luettelo, jota voi hyö-

17

Suomenjuutalaisten historia kiinnosti Tel Avivissa Näyttelyn kuraattorina toimi FT Simo

Syksyn 2009 aikana esiteltiin suomenjuutalaisten historiaa laajassa näyttelyssä Tel Avivissa. Näyttely tehtiin yhteistyössä Kansallisarkiston sekä Helsingin ja Turun juutalaisen seurakunnan kanssa.

dyntää ilman että tuntee aineiston etukä-

Muir ja koordinaattorina Christina Forssell. Tilasuunnittelusta vastasi Muirin lisäksi arkkitehti Hennu Kjisik ja graafisen ilmeen toteutti TaM Timo Tervoja.

Positiivista huomiota Näyttely sai osakseen paljon posi-

teen tai edes tietää tarkkaan, mitä on etsi-

tiivista huomiota niin kävijöiltä kuin

mässä. Dokumenttien sisällöllisiä yhteyksiä

Juutalaisen diasporan muse-

mediassakin. Näyttelystä uutisoitiin

toin ilmi ristiviitteillä.

ossa Beth Hatefutsothissa oli esillä

useissa lehdissä ja sitä esiteltiin Is-

aatelis- ja läänityskirjeet sekä muutamat testamentit ja perinnön-

valokuvia ja asiakirjoja, jotka ovat

raelin MTV:n suositussa kulttuuri-

jakoasiakirjat.

pääasiassa Kansallisarkiston Suo-

makasiiniohjelmassa.

Kortiston taso oli vaihteleva

Nimet suomalaismuotoon

men juutalaisten arkistosta. Näytte-

Säännöllisesti ruotsinkielisessä muodossa

lyn esineistö on Helsingin juutalai-

Avajaisiin osallistui runsaat 300 vie-

esiintyvien henkilönnimien standardisoimi-

sen seurakunnan kokoelmista.

rasta, joista osa oli Suomesta Isra-

Tehtävään kuului myös vanhan kortistoluettelon yhdenmukaistami-

sessa valitsin nykyisin kiistellyn linjan: pää-

Kansallisarkiston pergamenttikokoelman 286 asia-

nen, tarkistaminen ja uudelleenjärjestäminen. Urakka oli suurempi

tin käyttää suomalaisia nimimuotoja. Toinen

Näyttelyn nimeksi valittiin ”Rukous-

huivat mm. Suomen suurlähettiläs

kirjaa konservoidaan tänä syksynä. Niille teetetään säilytyslaatikot

kuin alun alkaen olin arvioinut.

vaihtoehto olisi ollut Hausenin käyttämä

teltta lumisessa metsässä: Suomen

Per-Mikael Engberg, Helsingin juu-

standardiruotsintaminen, joka on kuitenkin

juutalaisten tarina” (Ohel tfila be-

talaisen seurakunnan puheenjohta-

Vaikka suurin osa pergamenteista on peräisin 1800-luvun lahjoituk-

mielestäni yhtä tulkinnanvaraista kuin suo-

ja’ar mushlag: Sipurim shel jehude

ja Rony Smolar ja arkistolaitoksen

sista, kokoelma on karttunut koko 1900-luvun ajan ja vielä tällä vuo-

mentaminen.

Finland). Se on viittaus jatkosodan

pääjohtaja Jussi Nuorteva.

ja materiaali digitoidaan ja siirretään verkkoon yhdessä kuvailutietojen kanssa.

eliin muuttaneita. Tilaisuudessa pu-

Ensin pergamenttiasiakirjat oli kuitenkin järjestettävä luetteloksi ja

situhannellakin, joten myös kortiston taso oli vaihteleva: toisinaan

syötettävä arkistolaitoksen Vakka-tietokantaan – tämän urakan pää-

tiedot olivat hyvin ylimalkaisia, toisinaan ilmeisesti väärinkäsityk-

Tekstissä olevat nimimuodot eivät suoraan

sin suorittamaan korkeakouluharjoittelijana kesällä 2009.

sistä johtuen täysin virheellisiä. Kaikista asiakirjoista ei edes ollut

tulleet kyseeseen, koska sama nimi saat-

luettelokorttia.

taa esiintyä asiakirjassa yli viidessä eri kir-

Teltasta otetusta kuvasta tuli myös

toa

aikana Syvärillä toimineeseen kenttäsynagogaan.

Puheessaan Nuorteva vetosi yleisöä keräämään ja luovuttamaan aineissuomenjuutalaisten

Israeliin

Asiakirjoja 500 vuoden ajalta

joitusasussa. Paikannimille pyrin löytämään

näyttelyn teemakuva. Kuvassa kitey-

muutosta. Vetoomus on tuottanut jo

Keskiaikaisten ja 1500-luvun alkupuolen dokumenttien kohdalla ti-

nykyisin käytössä olevan suomalaisen vas-

tyy suomenjuutalaisten erikoinen

tuloksia.

Kokoelma koostuu pergamentille kirjoitetuista asiakirjoista, joista

lannetta helpottaa se, että Reinhold Hausen on julkaissut niistä

tineen, mutta mikäli nimimuotojen ero on

asema toisen maailmansodan aika-

vanhin on kuningas Birgerin kuuluisa suojeluskirje Karjalan naisille

huomattavan osan Finlands medeltidsurkunder ‑ (FMU, 1910–1935)

merkittävä, olen ilmoittanut asiakirjan käyt-

na saksalaisten aseveljinä.

vuodelta 1316, ja nuorin vuonna 1836 laadittu kauppasopimus hau-

ja Bidrag till Finlands historia -sarjoissaan (1881–1917). Vuoden 1588

tämän kirjoitusasun sulkeissa. Hendrich

tapaikan ostamisesta Hampurista. Suurin osa kokoelman materiaa-

jälkeiset asiakirjat olivat sen sijaan täysin omien paleografiantaitoje-

Oluffsson i Oynala on siis luettelossani

lista on 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta, jolloin kalkilla käsiteltyä

ni varassa.

Rengon Oinaalassa asuva Henrik Olavin-

Neljä tarinaa yhteisöstä

poika.

Näyttely ei kuitenkaan keskittynyt

nahkaa hyödynnettiin yhä laajamittaisesti asiakirjojen kirjoitusmateriaalina. Pergamenttia pidettiin syystä kestävänä – siitä todistaa kokoelman asiakirjojen hyvä kunto ja luettavuus.

Teksti: Simo Muir, tutkija, Helsingin yliopisto Kuva: Jacob Brill

pelkästään toiseen maailmansotaan

Kuvailutiedot yhdenmukaisiksi

Historian siivet havisivat silloin tällöin ta-

vaan kertoi myös yhteisön perus-

Ensiksi loin yleiskatsauksen pergamentin ulkoasuun, poikkeavuuk-

vallista voimakkaammin. Muun muassa

taneista tsaarin armeijan sotilaista,

Kokoelman määrittävä tekijä on materiaali. Täysin samankaltaista

siin sekä mahdollisiin marginaali- ja selkäkirjoituksiin. Seuraavaksi

silloin, kun paikannimiä selvittäessäni kävi

juutalaisen yhteisön integraatiosta

asiakirja-aineistoa on myös paperimuotoisessa Acta historica ‑koko-

luin asiakirjan lävitse, vertailin sisältöä luettelokortin kuvailuun ja

ilmi, että Parikan tilaa Vahdolla asuttaa ilmei-

suomalaiseen yhteiskuntaan ja suo-

elmassa sekä jonkin verran mm. Suecica-, Topographica- ja Ecclesi-

mietin, onko kaikki olennainen esitetty ymmärrettävästi ja loogi­

sesti edelleen sama suku, joka oli myynyt

menjuutalaisten kontakteista ja kult-

astica-kokoelmissa.

sesti.

Mustekonmaekinyton Turun pormestarille

tuurivaihdosta Israelin kanssa.

Ylivoimaisesti suurin asiakirjaryhmä ovat laamannien ja kihlakun-

Pyrin yhdenmukaistamaan kuvailutietoja siten, että kaikissa saman-

nantuomarien käräjillä aatelisherroille antamat maa-alueiden kiin-

kaltaisissa tapauksissa esitetään tiedot samassa järjestyksessä ja

nekirjat. Muita ryhmiä ovat niin ikään maanomistukseen läheisesti

samoin sanakääntein, mikäli mahdollista. Kiinnitin erityistä huomio-

liittyvät rajatuomiot, aiempien asiakirjojen vidimaatiot eli virkamies-

ta tekstissä esiintyviin henkilö- ja paikannimiin, koska ne ovat avain-

Matts Skalenbergille 1454. Niityn nimi on

ten oikeiksi vahvistamat asiakirjakopiot, kuninkaiden myöntämät

sanoja, joiden perusteella tutkija löytää tarvitsemaansa materiaalia.

nykyisin Mustikmäki.

Nämä neljä ”tarinaa” oli sijoitettu nel­jään kahdeksankulmaiseen ”telt-

teksti: Timo Korkiakangas, korkeakouluharjoittelija, Helsingin yliopisto

taan”. Teltat toimivat symbolisina

Näyttelyvieras löysi itsensä Hel-

viittauksia niin yhteisön sotilastaus-

singin juutalaisen yhteiskoulun

kuva: Kansallisarkisto

taan kuin Syvärin kenttäsynagogaan.

kuvasta vuodelta 1937.


18

akti 3/2009

akti 3/2009

19

matti tiisanoja/Kansallisarkisto

Viron Valtionarkistossa on nykyisin säilössä yli 6 300 kokoelmaa ja

Arkistouralla

noin 3 414 000 talle-

Katsaus Viron Valtionarkiston toimintaan

Aktin Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoinnin ammattilaiset kertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossa kysymyksiin vastasi toimitusjohtaja Mikko Punkki Asiakirjat Haltuun Oy:stä.

tetta.

Virkamiestausta antoi hyvät eväät yrittäjäksi

Valintaani olen ollut tyytyväinen. Fraasimaisesti vapaus on yrittä-

Miten olet päätynyt arkistoalalle?

Millaisia ovat nykyiset toimeksiantosi?

Tutustuin arkistoihin opiskellessani historiaa Turun yliopistossa, ja

Tällä hetkellä Asiakirjat Haltuun Oy on mukana kolmessa eAMS-

opintojeni lomassa aloitin arkistonhoitotutkinnon. Saatuani mais-

projektissa, joista yksi on Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveys-

terin paperit pääsin hyödyntämään opittua harjoittelijana Lounais-

toimen hanke. Asiakirjat Haltuun Oy:n tehtävänä on konsultoida

Viime keväänä kaksi Viron Valtionarkiston säilytysosaston

Tämän takia voi olla hieman hankalaa toteuttaa joitakin säilytys-

Suomen ympäristökeskuksessa. Mukavien työkavereiden ansios-

ja ohjata projektia sekä olla mukana käytännön toteuttamisessa.

työntekijää kävi tutustumassa Suomen Kansallisarkiston työhön.

alan ideoita, mutta joskus on hyvä, ettei kiirehditä, vaan analysoi-

ta harjoittelusta jäi hyvä maku suuhun.

Lisäksi toimeksiantoihin lukeutuu asiakirjahallinnan koulutuspake-

Vierailun tuloksena todettiin, että arkistojen toiminnassa on paljon

daan perusteellisesti kaikki toiminnot.

tin laatiminen eräälle organisaatiolle.

yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja. Naapurimaiden historiallinen

jyydessä parasta, vaikka se usein onkin varsin näennäistä työmäärän takia.

Viime vuosina monet säilytysosaston työt ovat muuttuneet di-

Viron Valtionarkistossa säilytetään arkistoinnin kannalta tärkeitä asiakirjoja tasavallan itsenäistymisestä lähtien. Suurimpia ongelmia on lähivuosina uhkaava tilanpuute.

muotoilua, mutta toisaalta tietokantojen parissa työskentelyn ansiosta on voitu analysoida käsillä olevia töitä, suunnitella seuraavia toimenpiteitä ja samalla saada yleiskatsaus tilanteesta. Arkiston ensisijaisena tavoitteena on nopea ja laadukas palvelu.

tausta on melko erilainen, mikä on vaikuttanut myös arkisto-

Ympäristökeskuksen jälkeen jatkoin alan töitä Helsingin kauppa-

gitaalisiksi. Usein tämä on ainakin aluksi hidastanut asiakirjojen

alaan.

Tilanpuute odotettavissa lähivuosina

korkeakoulun ja Stakesin AMS-projekteissa. Vuonna 2004 siirryin

Mitä haluaisit ammatillisesti saavuttaa?

arkistolaitoksen palvelukseen. Vuosien varrella työskentelin ensin

Ammatilliset kehitystarpeeni liittyvät ensisijaisesti yrittäjyyteen,

Vaasan maakunta-arkistossa ja myöhemmin Kansallisarkistossa.

tarkemmin ottaen markkinointiin ja myyntiin.

Miten päätit ryhtyä arkistoalan yrittäjäksi?

Useimmille alamme ihmisille lienee omakohtaisesti tuttua alan

Olin kiinnostunut yrittäjyydestä ja mahdollisuudesta kehittää jo-

heikko arvostus. Palkanansaitsija saattaa joutua markkinoimaan

takin omaa jo opiskeluaikana. Virkamiehenä työskennellessäni

asiakirjahallinnan merkitystä työnantajalleen ja työkavereilleen ja

Valtionarkistossa säilytetään arkistoinnin kannalta tärkeitä asiakir-

vieläkin mittavamman, koska Viron tasavallan uudelleenitsenäis-

tein sivutoimisesti AMSeja ja huomasin, että kentällä saattaisi olla

hakemalla hakemaan oman paikkansa organisaatiossa. Yrittäjän on

joja Viron tasavallan itsenäistymisestä lähtien. Vuonna 2009 Val-

tymisestä on pian kulunut 20 vuotta: sen jälkeen luovutettavien

käyttöä yrittäjälle. Virkamiehenä sain tutustua erilaisiin organisaa-

puolestaan tärkeää tavoittaa potentiaaliset asiakkaat sekä avata

tionarkistossa on säilössä 6 329 kokoelmaa ja 3 414 482 talletet-

asiakirjojen määrä todennäköisesti moninkertaistuu.

tioihin, erityisesti työskentely arkistolaitoksen koulutus- ja tarkas-

asiakirjahallinnan hyödyt ja vaatimustaso ymmärrettävällä tavalla.

ta. Kokoelmat koostuvat suurimmaksi osaksi paperiasiakirjoista,

Valtionarkiston isuurimpia ongelmia on lähivuosina syntyvä tilanViron Valtionarkiston perusti valtio 9.2.1921. Nykyisin se on osa

puute. Nykyisin Valtionarkistossa on vapaata hyllytilaa vain noin

Kansallisarkistoa, joka aloitti toimintansa vuonna 1998 säädetyn

1,3 kilometriä.

arkistolain perusteella vuonna 1999. Verraten lyhyt luovutusmääräaika – 20 vuotta – tekee ongelmasta

mutta ne sisältävät myös videoita, äänitallenteita sekä pari perga-

tustoiminnan parissa tarjosi monipuolista kokemusta. Karrikoiden: jos organisaatiossa mielletään asiakirjahallinta niin Pari vuotta sitten elämäntilanne oli sellainen, että yrittäjyys vaikutti

simppeliksi, että sen pystyy kuka tahansa lukutaitoinen kokonais-

varteenotettavalta vaihtoehdolta. Ajattelin, että nyt on mahdolli-

valtaisesti hallitsemaan, miksi ihmeessä palkata asiantuntija työtä

suus kokeilla, ei sitten tarvitse kiikkustuolissa vanhana voivotella,

varten?

menttiasiakirjaa.

Arkistointi vaatii erittäin paljon resursseja, ja ne on kohdistettava

Ennaltaehkäisevää tarkistusta lisätty Valtionarkiston säilytysosasto päätti pari vuotta sitten vahvistaa

että jäi sauma käyttämättä.

Yhteistyötä on hyvä jatkaa tärkeimmille alueille. Nykypäivän nopeasti kehittyvässä ympäristössä on tärkeää, että eri näkökulmien edustajat jakavat kokemuksia keskenään.

Teetkö yhteistyötä arkistolaitoksen kanssa?

talletteiden ennaltaehkäisevää tarkistusta. Sen vuoksi työproses-

Aloitin yrittämisen keväällä 2007 toiminimellä. Homma lähti aika

Miten se on sujunut?

sia muutettiin esimerkiksi siten, että jokainen tallete tarkistetaan

On erittäin tärkeää, että myös tulevaisuudessa tehdään yhteis-

hyvin käyntiin Kilpailuviraston tarjoaman pitkähkön toimeksi-

Kyllä teen, ja yhteistyö on sujunut hyvin. Esimerkiksi arkistojen jär-

ennen sen lainaamista tutkijalle.

työtä. Aloite tähän suuntaan on tehty; nyt täytyy vain jatkaa yhtä

annon ansiosta. Käynnistysvaikeudet vältin myös useiden kol-

jestämisprojekteissa olemme saaneet arkistolaitokselta tarpeelliset

legojen ansiosta, sain heiltä arvokkaita näkemyksiä ja vinkkejä.

seulontapäätöskopiot ja hiljattain päättyneessä projektissa syötim-

Lisäksi tarkistuksen tuloksia ja mahdollisuuksia parannetaan mer-

Myöhemmin yritystoiminnan hieman laajetessa oli tarkoituksen-

me luettelotiedot arkistolaitoksen Extranet-tietokantaan. eAMS-

kittävästi – esimerkiksi sitomattomien talletteiden sivut numeroi-

mukaista siirtyä osakeyhtiömuotoon. Kesällä 2008 perustinkin

projekteissa olemme puolestaan saaneet arvokasta tietoa eAMSiin

daan, jos resursseja on käytettävissä. Tutkijalle voi toimittaa aino-

Asiakirjat Haltuun Oy:n.

liittyvistä ajankohtaisista asioista ja lähitulevaisuuden näkymistä.

astaan sopivassa kunnossa olevan talletteen.

myönteiseen tapaan.

teksti ja kuva: Gerli Raadik, säilytysosaston johtaja, Viron Valtionarkisto


20

akti 3/2009

akti 3/2009

YFU-järjestön historia vei arkistoihin rapakon taakse Vaihto-oppilasjärjestö Youth for Understandingin (YFU) Suomen toiminnan 50-vuotishistoriaprojekti vei kirjoittajan alkukesäksi 2009 Yhdysvaltoihin. Matkan tarkoitus oli käydä läpi lähdeaineistoja USA:n kansallisarkistossa Washington DC:ssä sekä YFU-järjestön arkistoja Ann Arborissa, Michiganissa.

21

kisteröintilaput sekä tutkijoiden mukanaan tuomat paperit aina

sifioituja asiakirjoja usean vuosikymmenen ajalta. Koehaku hen-

siirryttäessä tutkijakerroksiin.

kilövaihtoon ja kulttuuripropagandaan viittaavilla hakusanoilla toi yllättävänkin paljon kiinnostavaa luettavaa.

Kansallisarkiston sähköisen ARC-hakutietokannan avulla halutut 2

aineistot oli varsin vaivatonta kartoittaa jo ennen matkaa. USA:n Helsingin suurlähetystön, tiedotustoimisto USIA:n sekä USA:n

Ruusuja Bentleyn henkilökunnalle

ulkoministeriön kansainvälisiä kulttuurisuhteita eri aikoina hoita-

Washingtonista matka jatkui YFU-toiminnan lähteille, yliopisto-

seksi pyynnön käsittelyaika riippuu siitä, minkä tai kuinka monen

neiden yksiköiden asiakirjat olivat varsin hyvin saatavilla. Silloin

kaupunki Ann Arboriin.

eri hallintoelimen toimialaa asia koskee. Pahimmillaan päätöstä

tällöin asiakirjaboksissa oli kuitenkin pahvikortti merkkinä turva-

voi joutua odottelemaan jopa vuoden.

luokitellun aineiston puuttumisesta.

Michiganin yliopiston kirjastoihin kuuluva Bentley Historical Library (perustettu 1935) tallettaa historiallisissa kokoelmissaan useiden paikallishistoriallisesti merkittävien järjestöjen asiakirjoja.

Tiukat ja sujuvat turvatarkastukset

Luonnonvaloa ja kokolattiamatto

USA:n kansallisarkiston vanha päärakennus Washington DC:ssä

Tilattuja asiakirjoja noudettiin muutaman kerran päivässä. Määrä-

pitää sisällään muun muassa sukututkimukseen ja Amerikan alku-

tyn kellonlyömän lähetessä noutotiskin äärellä parveili jo joukko

peräiskansoihin liittyviä aineistoja.

asiakirjojaan odottavia tutkijoita.

Ennen käytännön arkistotyöhön uppoutumista osal-

College Parkista, Marylandin osavaltion puolelta, taas löytyy säh-

Kaiken kaikkiaan ilmapiiri tutkijasalissa oli rento: tutkijat keskuste-

talletettavassa YFU-arkistossa vastaavaa aikaa koskevia aineistoja

listuin George Washington Universityn kansainväliselle jatko-opis-

köisten asiakirja-aineistojen ja kuva-arkiston ohella pääosa ensim-

livat keskenään, skannerit vinkuivat, jossain tutkijan mielimusiikki

ei ole säilynyt. Niinpä Bentleyn aineistot oli lähes ainut toivo saada

kelijajoukolle järjestämälle kesäkurssille. Asiantuntijaluentojen ja

mäisen maailmansodan jälkeisistä sotilas- ja siviiliasioita koske-

kantoi kuulokkeista huolimatta myös naapurien korviin. Silti taus-

valaistusta järjestön Suomen toiminnan varhaisvuosiin.

vierailujen avulla tutustuimme USA:n arkistokäytäntöihin ja tär-

vista asiakirjoista. Valmistuessaan vuonna 1994 College Parkin

taääni ei ollut häiritsevää. Lattian paksu kokolattiamatto vaimensi

keimpiin arkistoaineistoja tallentaviin organisaatioihin.

toimipiste oli tiettävästi maailman suurin arkistorakennus.

asiakirjakärryjen ja askelten äänet.

YFU-arkisto sisälsi sekä paperiasiakirjoja että mikrofilmattuja oppilasasiakirjoja. Pääosin 1950- ja 1960-luvuilta olevat aineistot olivat ennakkoon miltei koko matkan kiinnostavin osa. Suomen Kansallisarkistossa

Bentleyn henkilökunta ansaitsee koko sylillisen ruusuja vaivannäöstään mikrofilmattujen oppilasasiakirjojen käyttöön saamisek-

Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa haastattelut tutki-

Turvatarkastukset ovat suomalaisittain tiukat, mutta toimivat su-

Digikuvaaminen oli suositeltavin tapa tallentaa aineistoa omaan

si. Filmit (296 kelaa) oli talletettu kapeille umpikeloille, joilta filmin

muksen tietolähteinä, yksityisten organisaatioiden arkistoaineis-

juvasti. Metallinpaljastimen läpi kulkeminen ja laukun läpivalaisu

käyttöön. Ennen kuvaamista salin päivystäjä tarkasti kuvattavaksi

sai kyllä ulos mutta ei takaisin sisään… Onneksi keloissa sentään

tojen saavutettavuus sekä digitekniikan hyödyntäminen.

on joka-aamuinen rutiini. Jämäkän oloiset vartijat tarkastavat di-

aiotut aineistot. Tutkijasalin kolmella sivulla olevat lasiseinät tarjo-

oli selkeät oppilas- ja vuosimerkinnät.

gikameroiden ja kannettavien tietokoneiden sarjanumerot ja re-

sivat upean luonnonvalon, joten kuvaaminen – tietysti ilman sala-

Kokonaan oman sessionsa ansaitsi tiedon vapaata saatavuutta

maa – onnistui loistavasti.

edistävä FOIA (Freedom Of Information Act ). Vuonna 1966 sää-

Kärsivällisesti virkailijat vaihtoivat tarvitsemani kymmenet umpikelat lukulaitteisiin sopiville keloille. Koko matkan ja erityisesti

1

detyn lain mukaan jokaisella on oikeus saada tutkittavakseen kes-

Kuvaaminen mahdollisti suuren asiakirjamäärän läpikäymisen tiu-

kushallinnon asiakirjoja.

"Kahden tiiviin työviikon saldona oli noin 3 000 asiakirjakuvaa."

Käytännössä FOIA-aineistopyyntö on tutkijan kannalta kuitenkin haastava: Ensiksikin se on kyettävä kohdistamaan erittäin tarkasti – joskus jopa asiakirjan tarkkuudella – haluttuun aineistoon. Toi-

Bentley-kirjaston anti YFU-projektille oli todella arvokas.

kasti rajatussa aikataulussa. Kahden tiiviin työviikon saldona oli noin 3 000 asiakirjakuvaa.

teksti ja kuvat: Terttu Mämmelä, tutkija, Kansallisarkisto 1

www.state.gov/m/a/ips/

Kirjaston tietokoneilta oli vapaa pääsy CREST-tietokantaan, joka

2

www.archives.gov/research/arc/

tarjoaa tutkijoiden käyttöön keskustiedustelupalvelu CIA:n deklas-

3

www.archives.gov/exhibits/nixon-met-elvis/

Mitä Elvis kirjoitti Nixonille? George Washington Universityssä selvisi myös, millä asialla Elvis Presley kolkutteli Valkoisen talon portteja joulun alla 1970. Suosionsa huipulla ollut tähti kirjoitti tuolloin kirjeen presidentti Nixonille. Kirjeessään Elvis tarjosi liittovaltion viranomaisille apuaan nuorten huumeidenkäytön vastaisessa työssä ja pyysi audienssia presidentille.

.

liin valoisaan tutkijasa Parkin avaraan ja ge lle Co ä m ky Nä jasto. Yläpar vella on kir

Mikrofilmatut su omalaisnuorten kir jeet olivat aika­ matka Suomen YF U-toiminnan alkuu n, vuoteen 1958.

hington Universityn Kesäkurssi järjestettiin George Was Elliott Schoolin upeissa tiloissa.

Lentoyhtiön paperille käsin kirjoitettu kirje sekä laulajatähden ja presidentin tapaamiseen liittyvät aineistot ovat tänä päivänä Nixon Presidential Libraryn kysytyimpiä yksittäisiä asiakirjoja. 3


22

akti 3/2009

akti 3/2009

Rummutusta

23

Hyvin palvelleet kassi, pussi tai muu kantolaite ovat niitä kuljetusvälineitä, joissa yksityisarkistot tavallisesti toimitetaan loppusäilytyspaikkaansa.

Ekologisia, uusiokäytettyjä ”ensiasennus­ yksikköjä” ennen ”käyttöönotto­ tuunausta”.

Banaanisointia eli kielen sudenkuoppia Yksityisarkistojen multippelieksistenssi on niin komplisoitua, että sen vokaabeleissa riittää selitettävää. Toisin sanoen yksityisarkistoihmisillä on oma ammattikielensä, jota ulkopuoliset eivät aina ymmärrä.

Jargonista eli tyhjänpäiväisestä mökellyksestä tai mongerruk-

Keksilaatikolla etsin jotain uutta ian-

sesta ei tällöin ole kysymys. Sanatkin ovat selviä, ymmärrettäviä

kaikkisen ”aarrearkun” sijaan. Koska

ja taipuvat tavalliseen tapaan, siis silkkaa yleiskieltä. Merkitykset

kysymyksessä oleva aineisto oli tutkimuksellinen

ovat myös täsmällisiä, mutta poikkeavat sen verran tavallisista tar-

”herkkupala”, ajattelin oikean ilmaisun löytyvän tältä suunnalta.

koitteistaan, että väärinkäsitykset eivät ole vain mahdollisia, vaan usein vääjäämättömiä, kun ne kohtaavat maallikon tai päinvastoin:

Ehkä panitte merkille, että olen käyttänyt tekstissä termiä “keksi-

“bugit ei hiffaa”.

laatikko” vain yhden ainoan kerran ja senkin tarkoituksella sitaat-

Perin tyytyväinen oli hän,

Kookas banaaniterttu painaa reilusti kymmeniä kiloa, joten laati-

timerkeissä. Meille “vanhan liiton” kielenkäyttäjille lainausmerkit

joka sai tyhjentyneen keksilaatikon käyttöön-

kon pitää olla vahva. Vioittunut banaani pilaantuu helposti, jolloin

Tämän palstan vakio-otsikkona on ollut: Mistä yksityisarkistot tule-

osoittavat – paitsi tietenkin suoraa lainausta – myös sitä, että ha-

sä. Se oli erinomainen, helposti siistinä pidettävä

mikro-organismit leviävät tärvellen nopeasti koko laatikon sisällyk-

vat? Kun sisäerontoinen eli elatiivinen asemosana korvataan sisä-

lutaan tehdä tiettäväksi, että näin merkittyä sanaa käytetään viit-

säilytysväline, joka kesti aikaa, kulutusta, lämpötilan vaihteluita,

sen. Siksi kuljetusvälineen pitää olla tukeva ja suojaava.

olentoisella eli inessiivisellä ja kysytäänkin: Missä yksityisarkistot

teellisessä, yleistävässä, poikkeavassa tai muuten vain ei-aivan-

kosteutta, mikro-organismeja ja hyönteisiä. Keksilaatikko soveltui

tulevat? joudutaan alttiiksi väärinkäsityksille, ellei kuulija tai lukija

täsmällisessä merkityksessä.

siten mitä erilaisimpiin varasto-olosuhteisiin. Ihan sama koskee

Iskujen välttämiseksi banaanilaatikossa on nostoa ja liikuttelua

myös peltisiä keksirasioita, jotka nekin – poikkeuksetta – joutuivat

helpottavat kädensijat. Eri kasviyksilöissä banaanit kasvavat eriko-

kotitalouden hyötykäyttöön ensimmäisen tehtävän loputtua. Jos

koisiksi. Siksi laatikon kansisysteemin pitää mahdollistaa tilansää-

jotakin pantiin (jomman kumman sorttiseen) keksilaatikkoon, se

tely. Parhaimmillaan banaanilaatikko “venyy” vetämään perustila-

pantiin nimenomaan visusti tallelle, varmaan paikkaan vastaista

vuuteensa verrattuna melkein toisen mokoman.

osaa yksityisarkistoslangia. Tässä taannoin Rummuttaja erehtyi käyttämään ammattikieltä painetussa sanassa ja tuli tietenkin väärinkäsitetyksi. Yksityisarkistoherkkujen pakkausvälineen nimittäminen keksilaatikoksi pakotti vääntelemään rautalankaa.

”Väliaikaisina säilytys- ja kuljetusvälineinä niin keksi-, omena- kuin banaani­ laatikotkin ovat kuin ylhäältä annettuja.”

Keksilaatikko on aarrearkun allegoria

käyttöä odottamaan. Yksityisarkiston väliaikaisina säilytys- ja kuljetusvälineinä niin kek`Keksilaatikolla´ halusin varta vasten tehdä tiettäväksi, että kysei-

si-, omena- kuin banaanilaatikotkin ovat kuin ylhäältä annettuja.

nen arkistoaines oli tarkoituksella huolellisesti säilytetty tutkimuksen käyttöön.”

Musta muovikelmutuote jää nimeämättä

Seuraavassa on kevyesti editoitu sitaatti canosseerauksesta, se-

Kirja-arvostelijat olivat napanneet tekstiinsä käyttämäni sanan,

lityskirjeestä: ”On ikävää, että teoksen esipuheessa käyttämäni

mutta jättäneet selittävät sitaattimerkit pois. He eivät siis näytä

kielikuva “keksilaatikko” on pahoittanut mielenne. Olen samalla

muistavan (tai ehkä tietävänkään) että keksilaatikko on terminus

Banaanilaatikko on mainio muuttoväline

myös aika yllättynyt siksi, että kohottamaan tarkoitettu sanavalin-

tecnicus ajalta, jolloin keksit myytiin irtotavarana.

Kun keksilaatikkokin jo banalisoi, on kai uskallettua kertoa, että

tä ja käteviä sekä suojaavat pölyltä, lialta ja kosteudelta, mutta

nykyään esimerkiksi Kansallisarkistoon tuleva yksityisluontoinen

joiden nimeä ei, väärinkäsitysten välttämiseksi, ole syytä turhaan lausua.

tani on mielikuvanne mukaan jollain tavoin alentava taikka louk-

Monesti siirroissa joudutaan tilapäisesti käyttämään myös lujasta mustasta muovikelmusta valmistettuja tuotteita, jotka ovat kevei-

kaava. Esimerkiksi kenkälaatikko on iät ajat palvellut suomalaisten

Keksilaatikko oli haurasta sisältöään särkymiseltä suojaava, erityi-

aineisto hyvin usein banaanisoidaan. Aivan tavanomainen yksityi-

irrallisten valokuvien säilytyspaikkana. Säilytysvälineen alkuperäi-

sen tukeva, kaksinkertaisesta kaksipintaisesta aaltopahvista val-

sen asiakirjajäämistön muuttokuljetuksen väline on lähikaupasta

sen tehtävän mainitsemista ei kuitenkaan tässä yhteydessä pide-

mistettu. Sen sisusta oli vuorattu ohuella metallipinnoitteella, jota

saatava kätevä, lujasta aaltopahvista huolella valmistettu, ilmava

teksti: Kauko Rumpunen, tutkija, Kansallisarkisto

tä epäkorrektina, saati loukkaavana.

kutsuttiin tinapaperiksi (vaikka alumiinifoliota se jo silloinkin oli).

ja tilava banaanilaatikko.

kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto


PORTTI on helpompi tie arkistolaitoksen digitoituihin aineistoihin.

Astu Porttiin arkistolaitoksen verkkosivuilla www.arkisto.fi.

Akti 3/2009  

Arkistolaitoksen asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you