Page 1

Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009

sivu 6 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin

sivu 12 Pastori Parviainen, Kansallisarkiston asiakaskunnan nestori

sivu 16 Aluehallinnon uudistus tuo isot arkistonsiirrot


2

akti 2/2009

akti

akti 2/2009

2/2009

Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL 258 00171 Helsinki

Sisältö 3

Arkistolaitos on olemassa asiakkaitaan varten, todetaan

4

Lyhyet

6

Kansallisarkisto sai opetusministeriöstä noin

3

Pääkirjoitus

pääkirjoituksessa.

1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin ja tietokantajärjestelmien kehittämiseen.

Lehden taitto Mainostoimisto HINKU

7

Painopaikka

Julkishallinnon sähköisten asiakirjallisten tietojen hallintaa ja säilyttämistä kehittävä SAHA-hanke etenee usean projektin rintamalla.

Kirjapaino Uusimaa Kotisivu

8

Elkan pitkäaikainen arkistonjohtaja Matti Lakio jää eläkkeelle syyskuun alussa.

www.narc.fi Tilaukset ja palaute

10

Rahoituksen puute hidastaa arkistoalan kansainvälistä

12

Rovasti Päivö Parviainen, 97, on Kansallisarkiston

yhteistyötä sähköisen tiedonhallinnan saralla.

akti@narc.fi ISSN 1798-2065

iäkkäin asiakas. Hän etsii selvyyttä kiinalaiseen maakiistaan.

Päätoimittaja viestintäpäällikkö Marie Mäkinen, Kansallisarkisto

14

Jyväskylän maakunta-arkisto seuloi ja järjesti

15

Arkistouralla: arkistonhoitaja Salme Uitto,

16

Aluehallinnon uudistus tuo arviolta 23 hyllykilometriä

valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan arkiston.

Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto

opetusministeriö

tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto

pysyvästi säilytettävää aineistoa arkistolaitokselle.

Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi

18

Kansallisarkiston keskustelutilaisuudessa

Asiakas ja hänen palvelijansa Tätä kirjoittaessa on helle. Helsinki on täynnä hikisiä turisteja lip-

käyttöönsä, ja samalla on suojattava ainutlaatuisia asiakirjoja tule-

pahatuissaan, sulavia jäätelötötteröitä, kirskuvia pääskysiä, kaikki-

ville polville.

naisen olemisen läpäisevää raukeutta.

esitettiin näkemyksiä tarkastustoiminnan yhteistyömahdollisuuksista.

20

Rummutusta: Isoisän olkihattu

22

Keisarikunta-näyttelyn rakentamisessa tarvittiin hyviä

Olivatpa asiakkaamme sitten viranomaisia, sukuaan tutkivia kesä­ Arkistolaitoksen uumenissa lämpömittarin lukemat eivät hetkauta:

lomalaisia tai syntymäaikaansa horoskooppia varten kyseleviä

asiakkaita palvellaan ja projekteja viedään eteenpäin kuin talvella

mattimeikäläisiä, arkistolaitos on olemassa heitä varten.

konsanaan. Loppukesästä työllistävät paitsi normaalit asiakirjatilaukset myös verkkosivu-uudistus, Hämeenlinnan maakunta-arkis-

Asiakkaiden aivoituksista saa käsityksen, kun tavailee palautelaa-

ton uusien tilojen käyttöönotto ja erityisesti digitointiprojekti.

tikon saldoa. Säännöllisesti toistuvat samat teemat: aukioloaikoja moititaan, asiakaspalvelua kehutaan. Tietotekniikka on erinomai-

suhteita ja poliisisaattuetta.

Kannen kuva

Opetusministeriö myönsi arkistolaitokselle ilahduttavan könttä-

nen asia, mutta asiakkaiden kohtaamiseen tarvitaan lihaa ja verta

Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto

summan aineistojen digitointiin ja tietokantajärjestelmien kehit-

olevia ihmisiä, arkistoalan ammattilaisia.

Kansallisarkiston arkistoteknisen yksikön johtaja

tämiseen. Hankkeen haastava aikataulu on laittanut laitoksessa

István Kecskeméti vetää arkistolaitoksen aineistojen

töpinää töppösiin.

Miten arkistolaitoksen työntekijät jaksavat vähenevien resurssien ja lisääntyvien vaatimusten ristipaineessa? Toivoa sopii, että aina

digitointihanketta. Mitä sitten digitoidaan? Käytetyimpien aineistojen hittiparaati ja Pääkirjoituksen kuva

tutkimuksellisten tarpeiden tyydyttäminen ovat luonnollisesti

Jouni Koskinen, Kansallisarkisto

etusijalla. Asiakkaiden on saatava kaipaamansa aineistot helposti

niin ihana kesä on jälleen ladannut akut ja voimaannuttanut väen. Marie Mäkinen, päätoimittaja


4

akti 2/2009

akti 2/2009

5

telmien tasolla oltiin valmiita etenemään Kannaksella, Aunuksen kannaksella sekä Sorokan suunnalta kohti Kuolan niemimaata, mi-

Arkistolaitos jäi pois DLM Forumin johdosta

KDK:n verkkosivut avattu

käli saksalaisten sotamenestys olisi tehnyt sen mahdolliseksi.

Lyhyet Ajatukset jalostuivat operaatioiksi ”Nyt sinä hautaudut sinne arkistojen kätköihin, löydät yhä

Arkistolaitos luopui DLM Forumin (Document Life-cycle

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) sivustolla kerrotaan

Tutkimus ei olisi valmistunut ilman tiivistä arkistotyötä. Arviolta noin

Management) hallituspaikasta Prahan jäsenkokouksessa

hankkeen etenemisestä ja toteutettavien palveluiden kehit-

tuhannen, lukuisten arkistonmuodostajien aineistosta koostuneen

huhtikuussa 2009. Se on EU-yhteistyön muoto, jossa keskitytään

tämisestä. Lisäksi sivustolla julkaistaan hankkeeseen ja sen ai-

arkistoyksikön läpikäynti tutustutti Päämajan ja sotatoimiyhtymien

sähköiseen asiakirjahallintoon.

healueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia.

koulutus. Oli huojentavaa havaita, että Päämajan arkisto on hyvin

Arkistolaitoksella on ollut edustus DLM Forumin hallituksessa

KDK:n tavoitteena on kirjastojen, arkistojen ja museoiden säh-

ehjä kokonaisuus. Ainakaan keskeisimmissä aineistoissa ei ollut

vuodesta 2004 lähtien. Arkistolaitoksen johto katsoi, että Suomi

köisten aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen

havaittavissa aukkoja. Tästä päämajatutkimusta on hyvä jatkaa.

on satsannut hallitusjäsenyydellä ja monin alustajin toistaiseksi jo

sekä aineiston pitkaikaissäilytysratkaisun kehittäminen. Opetus-

riittävästi Forumiin. Arkistolaitoksen jäsenyys itse DLM Forumissa

ministeriön käynnistämä hanke alkoi vuonna 2008 ja jatkuu vuo-

luonnollisesti jatkuu.

teen 2011.

DLM Forum sai alkunsa vuonna 1994 julkaistusta selvityksestä

www.kdk2011.fi

aineistoon lähes yhtä tehokkaasti kuin arkiston sisäinen aineisto-

Mikko Karjalaisen väitöskirja ”Ajatuksista operaatioiksi” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 22.5.2009. Kirjoittaja työskentelee Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä ylitarkastajana.

uusia ja uusia lähteitä ilman että tutkimus valmistuu”. Näillä

”Arkistot Euroopan unionissa”. Vuonna 2004 se järjestäytyi muo-

sanoilla eräs historian professori evästi nuorta maisteria tämän

dollisten sääntöjen pohjalta toimivaksi organisaatioksi. Toiminnas-

siirtyessä arkiston palvelukseen vuonna 2005. Nyt, yli neljä vuot-

sa on keskeistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö.

ta myöhemmin, kommenttiin voi suhtautua hymyillen: Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelua jatkosodassa käsi-

DLM Forum on nykyisin osa laajempaa arkistoalan EU-yhteistyötä,

tellyt väitöskirja on valmis.

johon kuuluu muun muassa asiakirjatuhojen ja varkauksien estäminen, lainsäädäntö sekä erityisen eurooppalaisen arkistoportaa-

Aikaisempi historiantutkimus on sivuuttanut ylimmän sodanjoh-

Tutkimusraportti internoinneista Kansallisarkisto on julkaissut tutkimusraportin Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internoinneista.

lin luominen nettiin.

don hyökkäysoperaatioiden suunnittelutyön. Laadittujen suunni-

Julkaisu on osa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää

telmien pohjalta annetut käskyt ja niiden toteuttaminen on kuvattu

Suomen toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina

ilman syvällisempää pohdintaa suunnitelmien syntyprosesseista

toteuttamia internointeja. Hanke päätyy kuluvan vuoden lopulla.

Merkittäviä luovutuksia

sekä mahdollisesti suunnitelluista vaihtoehdoista. Tämä on sikäli yllättävää, että ennen operaation aloittamista suuri osa strategi-

Merkittävimmät yksityisarkistoluovutukset Kansallisarkis-

Jensen-Eriksen, Niklas: Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä hei-

sen tason päätöksenteosta oli jo tehty.

toon alkuvuoden 2009 aikana:

dän suomalaisten puolisoidensa internointi 1944–1947, 75 s. Hinta 10 € (sis. alv.). Tiedustelut ja myynti: Kansallisarkisto,

• Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg;

Tutkimuksen myötä selvisi, että Päämajan operatiivisen johdon suostumuksella laadittujen hyökkäyssuunnitelmien tavoitteet

Mikko Karjalainen ei hautautunut arkistojen kätköihin vaan sai

ulottuivat selvästi toteutuneita operaatioita pidemmälle. Suunni-

väitös­tutkimuksensa valmiiksi.

• Marketta Horn; valtiotieteen tohtori • Kata Jouhki; metsäneuvos, partiotyttöjärjestön uranuurtajia

Vuoden arkistoteon valinnan perustelut ovat lähtökohdiltaan pysy-

joitetun allekir • K.J. Lång; entinen vankeinhoidon ylijohtaja Moskovassa syyskuussa 1944 n Suomen välirauhansopimuksen mukaa

ja

olleet Saksan internoitava maassa • Pyhän Konstantinus oliUnkar Suuren Ritarikunta nomaiset in kansalaiset. Suomalaisvira varsin väljästi, tulkitsivat velvoitetta aluksi muuttivat täysin mutta lokakuussa 1944 he leireille myös kerätä ät linjaansa ja päättiv miesten kanssa saksalaisten ja unkarilaisten set sekä heidän naimisissa olleet suomalaisnai suomalaisina itseään monet lapsensa. Näin vapautensa. pitäneet henkilöt menettivät an internoinnin Tässä tutkimuksessa kuvata ja leireille alkamista, sen laajentamista oa. päätyneiden ihmisten kohtal

neet samoina vuosittain. Arkistojen päivän työryhmä on halunnut

• Antti Suviranta; entinen KHO:n presidentti

Pohjoismaisena yhteistyönä järjestettävä Arkistojen päi-

palkita eri vuosina henkilöitä tai organisaatioita arkistotoimen eri

• Suomen kasvatusopillinen yhdistys (lisiä)

vä pidetään Suomessa 7.11.2009. Teema on tänä vuonna

sekto­reilta ja eri osista valtakuntaa. Työryhmään kuuluvat tällä het-

• Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto

Unohdus. Arkistojen päivän työryhmä pyytää jälleen ehdotuksia

kellä Christina Forssell (pj), Pekka Anttonen, Päivi Hirvonen, Eeva

• Törnudd -suku

Vuoden arkistoteosta. Kysymykseen voivat tulla henkilöt tai ryh-

Miettinen, Ulla-Maija Peltonen ja Petri Tanskanen.

mät, jotka ovat viimeisen vuoden aikana esimerkiksi: Vuoden arkistoteko ja kunniamaininnat julkistetaan 6.11.2009 • luovuttaneet merkittävää arkistoaineistoa,

Arkistoyhdistyksen syysseminaa­rissa Helsingissä.

Kongressi järjestetään Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17,

• järjestäneet kiinnostavan arkistoihin liittyvän tapahtuman, • kehittäneet arkistotyön menetelmiä,

Conservation in Archives Conference 2009

www.narc.fi/arkistojenpaiva

Vanha tutkijasali) 18.9.2009 osana eurooppalaisten kansallisarkistojen konservoinnin johdon verkottumista. Kongressi on

• edistäneet arkistotieteellistä tutkimusta tai koulutusta tai

tarkoitettu arkisto- ja paperiaineistojen digitoinnista, säilyvyydestä

• tehneet arkistoalaa tunnetuksi.

ja konservoinnista vastaaville henkilöille. Lisätietoja antaa István

Perustellut ehdotukset pyydetään toimittamaan 5.10.2009 men-

Avoimet ovet arkistolaitoksessa 2.10.2009

Kecskeméti, puh. 050 567 5887.

nessä Christina Forssellille Kansallisarkistoon: PL 258, 00171 Hel-

Arkistolaitoksen toimipisteet viettävät avointen ovien päi-

Hinta: 100 € (+ alv 22%). Ilmoittautuminen viimeistään 10.9.2009.

sinki tai christina.forssell@narc.fi.

vää lokakuussa. Tervetuloa!

Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.narc.fi

NIKLAS JENSEN-ERIKSEN

• edistäneet arkistoaineiston käytettävyyttä ja tunnettavuutta,

1944–1947 ENSA INTERNOINTI ALAISTEN PUOLISOID SEKÄ HEIDÄN SUOM RIN KANSALAISTEN SAKSAN JA UNKA

• Lauri Huovinen; tuomiorovasti, professori

Ehdota vuoden arkistotekoa!

puh. (09) 228 52 282.

senaattori, teollisuusmies (lisiä)

SEKÄ RIN KANSALAISTEN SAKSAN JA UNKA NSA IDE ISO ISTEN PUOL HEIDÄN SUOMALA 947 4–1 194 TI OIN INTERN

NIKLAS JENSEN-ERIKSEN


6

akti 2/2009

akti 2/2009

Yksikönjohtaja István Kecskeméti (kesk.) vetää arkistolaitoksen aineistojen digitointihanketta, jossa digitoidaan vuoden loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa asiakirjatiedostoa. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat projektipäälliköt Reko Etelävuori (oik.) ja Tuomas Riihivaara.

Kansallis­arkisto sai jättipotin digitointiin Opetusministeriö on myöntänyt Kansallisarkistolle 1 550 000 euron erillisen hankemäärärahan arkistolaitoksen aineistojen digitointiin sekä tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Digitointihanke alkoi toukokuussa 2009 ja päättyy vuoden lopussa.

Digitoiminen parantaa aineistojen käytettävyyttä Erillismäärärahan käyttämisen aikataulu vaikuttaa siten, että di-

SAHA yhdistää sähköisen asia­ kirjahallinnan kehittämis­ hankkeet

mistellaan kriteeristöä sille, mitä muuta aineistoa ja millaisin reuna-ehdoin VAPA:an voitaisiin tallentaa. Alkusyksyn aikana julkaistaan myös tallennettavan aineiston siirtoon liittyvä ohjeistus. Syyskuun loppuun mennessä määritellään organisaatioiden taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt, jos ne käyttävät VAPA-palveluja.

Arkistolaitoksen tilausjärjestelmä tekeillä Arkistolaitos on aloittanut myös oman asiakaspalvelu- ja tilausjärjestelmän kehittämisen, koska KDK-asiakasliittymä ei

tymä, joten kyse ei ole päällekkäisten palvelujen rakentamisesta.

SÄHKE2 jalkautetaan Tämän vuoden alussa voimaan tulleen SÄHKE2-määräyksen kouluttaminen ja viestintä julkishallinnon organisaatioille ja ITtoimittajille on erittäin tärkeää. Keskeinen tavoite on järjestel-

jotka ovat digitointivalmiina ilman merkittäviä konservoinnin esi-

mäkehitykseen, erityisesti eAMS-järjestelmien kehittämiseen Hankekokonaisuuden kaikki kehittämistehtävät hoide-

vaikuttaminen. SÄHKE2 on toteutettava myös arkistolaitok-

taan projekteina, joilla on yhdenmukainen projektinhallinta.

sen omaan sähköiseen asiakirjahallintaan ja asianhallintaan.

Tärkeä valintakriteeri on myös aineiston vapaa käyttö internetin

Projektien tehtävät on tarkasti aikataulutettu ja resursoitu. Täl-

kautta. Tällaista aineistoa ovat erityisesti mikrofilmatut vanhem-

lä hetkellä hankekokonaisuuden käytössä on noin kahdeksan

SÄHKE:en jatkokehittämisen suunnittelu on aloitettu. Tieto-

mat aineistot sekä karttakokoelmat. Digitoiminen parantaa aineis-

henkilötyövuotta. Projekteja on käynnissä kolmetoista.

kantojen ja rekisterien pitkäaikaissäilytystä selvittävässä pro-

tojen käytettävyyttä mutta myös suojaa alkuperäisiä aineistoja –

jektissa tuotettiin kevään aikana kehittämissuunnitelma, jos-

digitoinnin jälkeen ne voidaan suojata ja asettaa käyttökieltoon,

Tavoitteena on, että vuoden 2010 lopussa hankekokonaisuu-

jolloin ne eivät kulu.

den päättyessä arkistolaitos on keskeinen toimija sähköisen

Digitointi ja siihen liittyvä kuvankäsittely tehdään pääasiassa ulpäästiin digitoimaan suuressa mittakaavassa.

Myös eAMS:n ja tietokantojen suhde lukeutuu selvitettäviin

na ja laadukkaiden verkkopalveluiden tarjoajana.

asioihin. Tämä merkitsee sitä, että seuraavan SÄHKE:en soveltamisala on perinteistä asiakirjaksi määriteltävää tietoa

VAPA:n hankinta käynnissä

kaat käyttävät eniten, ja joiden käyttö alkuperäisinä on riskialtista

Vastaanotto- ja palvelujärjestelmän (VAPA) täsmennetyt vaati-

Tavoitteena digitoida noin kaksi miljoonaa asiakirjaa

sa on esitetty lukuisia teknisiä ja toiminnallisia kysymyksiä.

asiakirjahallinnan ohjaajana, sähköisen säilyttämisen toimija-

Digitoitavaksi on valittu aineistoja, joita arkistolaitoksen asiak-

taan nostaa esille.

muotoista pysyvästi säilytettävää aineistoa. Parhaillaan val-

luja. Työssä otetaan luonnollisesti huomioon KDK-asiakasliit-

SAHA-hankekokonaisuus käynnistyi arkistolaitoksessa helmikuussa 2008. Sen tavoitteena on parantaa sähköisten asiakirjallisten tietojen hallintaa ja säilyttämistä julkishallinnossa. SAHA yhdistää erilliset kehittämisprojektit kokonaisuudeksi, jossa otetaan huomioon julkishallinnon toimintaympäristön muutokset.

koistetusti. Digitointi kilpailutettiin kesän aikana, ja elokuussa

aineistolle. Myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia aineistoja halu-

Ensimmäisessä vaiheessa VAPA:an otetaan vastaan SÄHKE-

tuota kaikkia arkistolaitoksen asiakkaiden tarvitsemia palve-

gitoitavasta aineistosta suurin osa on mikrofilmattuja aineistoja, valmisteluja.

7

musmäärittelyt valmistuivat tammikuussa 2009. Kevään aikana

laajempi. Jatkokehittäminen toteutetaan sidosryhmäyhteistyönä.

on kuvattu arkistolaitoksen tietojärjestelmäarkkitehtuuria, aloitet-

Tukea eAMS:in kehittämiseen

Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on tällä hetkellä noin 1,5 mil-

tu käyttäjähallinnan kehittäminen ja laadittu sähköisen aineiston

Sisällön tuottaminen eAMS:iin on tunnetusti organisaatioita

Aineistojen kuvailutiedot ovat mikrokuvatun aineiston osalta koko-

joonaa asiakirjatiedostoa. Tavoitteena on digitoida vuoden loppuun

vastaanottokanavana toimivan extranetin alustava tarvekuvaus.

työllistävä asia. Arkistolaitos on kolmen viime vuoden ajan

naan ja karttojen osalta osittain Vakka-arkistotietokannassa vähin-

mennessä noin kaksi miljoonaa asiakirjatiedostoa, joista noin

tään arkistoyksikkötasolla. Tämä mahdollistaa sen, että digitoidut

20 000 on karttoja ja piirroksia.

tiedostot voidaan hallitusti liittää Digitaaliarkistoon asiakaspalvelukäyttöön. Mikrokuvatun aineiston kohdalla laaditaan tarvittaessa arkistoyk-

VAPA-järjestelmäkokonaisuuden hankinta käynnistettiin tou-

saatioiden kanssa metatiedoille arvojoukkoja, kuten yhteistä

kokuussa. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa toimittajan/

tehtäväluokitusta.

Digitoinnin yhteydessä rikastetaan digitoinnin metatietoja, luo-

toimittajien kanssa tämän vuoden lopussa. VAPA:n tulee olla

daan aineistokohtaisia oppimisympäristöjä ja parannetaan Digi-

tuotantokäytössä vuoden 2010 lopussa.

taaliarkiston toiminnallisuutta.

sikkötasoa tarkempia hakemistoja. Hankkeen johtajana toimii yksikönjohtaja István Kecskeméti.

pyrkinyt helpottamaan sitä tuottamalla yhteistyössä organi-

Kuntien eAMS-perusmalli valmistui maaliskuussa. Organisaation eAMS:n laadintaa perusmalliin tukeutumalla edesaut-

VAPA-järjestelmästä tulee tiedon tuotanto-/taustajärjestelmä

taa toukokuussa valmistunut käyttöönotto-ohje. Perusmalli ja

Hankkeen edetessä digitoitavat aineistot esitellään myös erik-

siten, että Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliit-

ohje löytyvät KuntaIT:n verkostoportaalista (wiki.kuntait.fi).

seen Kansallisarkiston verkkosivuilla.

tymä saa tietoa VAPA:sta ja vastaavasti VAPA hyödyntää myö-

Mainittu ohje soveltuu erittäin hyvin myös muiden organi-

hemmin muistiorganisaatioiden pitkäaikaissäilytysratkaisua

saatioiden käyttöön.

Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat projektipäälliköt Reko Etelävuori (digitointivastuu) ja Tuomas Riihivaara (aineis-

teksti: István Kecskeméti, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto

(PAS) tallennuspalveluna. Toistaiseksi PAS-järjestelmän to-

tovastuu).

kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto

teuttamiselle ei ole rahoitusta.

teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto


8

akti 2/2009

akti 2/2009

Alku oli haasteellinen

9

Arkistoalan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Matti Lakio suorastaan vaivautuu joutuessaan toteamaan ties monennenko

Matti Lakio ei ole katunut valintaansa, vaikka Elkan toiminnan

kerran: sähköinen arkisto.

aloittaminen nollapisteestä vaati oman työnsä. Alussa oli tärkeää vakuuttaa sen olevan nimenomaan elinkeinoelämän oma

”Kun maailma on sähköinen, on arkistonkin oltava sähköinen.

arkisto.

Sähköisen aineiston saamiseksi haltuun olisi saatava konkreettisia toteutuksia aikaisiksi”, hän sanoo.

”Esiintyi jopa epäilyjä laitoksen olevan verottajan salajuoni tietojen urkkimiseksi”, hän muistelee nyt jo hymy suupielessään. Matti kiittää työnantajajärjestöjen ja Keskuskauppakamarin tukea sekä esimerkkiä arkistoaineistojen luovuttajina. Alkuvaikeuksi-

”Matti Lakio pitää keskeisenä saavutuksenaan Elkan kehittämistä valtakunnalliseksi arkistotoimijaksi.”

en jälkeen Elkaan alkoi virrata asiakirjoja jopa siihen tahtiin, että markkinointia piti hillitä. 1980-luvun lopulla oltiin siinä tilanteessa, että oli suunniteltava lisärakennusta. ”Laajennus päätettiin toteuttaa kiinteistöyhtiönä. Mikkelin Arkistotalo Oy:hyn saatiin osakkaiksi Mikkelin kaupungin lisäksi myös elinkeinoelämää turvaamaan aineistojen vastaanottamisen jatkossakin”, hän kertoo onnistuneesta toimintamallista.

Virkamiesmäisyyttä vältellen

Yhteistyö toimii Mikkelissä Mikkelin nousuun merkittäväksi arkistokaupungiksi ja paikalliseen arkistotoimijoiden yhteistyöhön Matti on ollut tyytyväinen.

Elkan pitkäaikainen johtaja Matti Lakio (oik.) jää eläkkeelle, ja hänen saappaisiinsa astuu Elkan tietopalvelu- ja kehittämispäällikkönä

Matti Lakio pitää keskeisenä saavutuksenaan Elkan kehittämistä

työskennellyt Jarmo Luoma-aho. Vahdinvaihto tapahtuu syyskuun alussa.

valtakunnalliseksi arkistotoimijaksi. Yritysten kanssa toimiminen

”Eri toimijoiden osaaminen on tuonut kaupunkiin uutta toimin-

on tuonut oman haasteensa johtajan työhön, ja myös omat toi-

taa, ja synergiaa paikallisten muistiorganisaatioiden välillä. Kaik-

mintatavat on pitänyt sovittaa yritysten tarpeisiin.

kea ei tarvitse tehdä itse, Elka voi ostaa palveluja tai myydä niitä

Elkan johtaja Matti Lakio eläkkeelle

Ensituntuman arkistoihin Matti Lakio sai työskennelles-

”Verottajan salajuonesta” nousi merkittä­ vä arkisto

Valmistuttuaan valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta

Arkistonjohtaja Matti Lakio on jäämässä eläkkeelle syyskuun alussa. Hän on ollut Elkan johtajana sen perustamisesta, vuodesta 1981 lähtien. Matin aikana Elkasta on kehittynyt merkittävä valtakunnallinen, yli 30 työntekijää työllistävä arkisto.

muille.”

sään opiskeluaikanaan passintarkastajana. Tosin passien tarkas-

”On pitänyt jatkuvasti seurata yritysmaailman muutoksia ja rea-

taminen tuntui tuolloin nuoresta miehestä mielenkiintoisemmal-

goida niihin, ettei yritysten historiaa katoa muutosten myllerryk-

Esimerkkinä paikallisen yhteistyön tuloksista hän tuo esille en-

ta työltä kuin passien kantakorttien aakkostaminen ja arkistointi.

sissä. Useasti asiat on pitänyt hoitaa nopeasti ja virkamiesmäi-

tisen Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamispro-

syyttä vältellen”, hän kuvaa Elkan arkipäivää ja toimintakulttuuria.

jektin, joka käynnistyi puolustusministeriön rahoituksella vuonna 2008. Projekti työllistää Elkassa parikymmentä henkilöä usean vuoden ajan.

vuonna 1971 Matti sai työpaikan Mikkelistä Itä-Suomen Instituu-

Hän on tehnyt myös historiantutkimusta työnsä ohessa: meriit-

tista, jossa hän toimi yhdeksän vuoden ajan ensin tutkijana ja

teihin kuuluvat Mikkelin kaupunginvaltuuston historia ja sen jat-

sitten laitoksen johtajana.

ko-osa, elinkeinoelämää käsittelevät osuudet Mikkelin kaupungin

”Se on oikeaa aluepolitiikkaa, työpaikkoja ei siirretä vaan luodaan

historia II:ssa sekä Viipurin kaupungin ja maalaiskunnan historias-

uusia työpaikkoja”, hän vinkkaa päättäjien suuntaan.

Tehdessään laajaa tutkimusta Itä-Suomen teollisuuden kehittymi-

sa ja Mikkelin läänin 150-vuotisjulkaisun toimittaminen. Matin visiossa tulevaisuuden Elka voisikin tarjota arkistopalveluja

sestä Matti oli pitkään Mikkelin maakunta-arkiston kanta-asiakkaana. Tuolloin virisi kiinnostus arkistoihin.

Yrityksiä tutkittu liian vähän

laajemmin kuin nyt.

”Ei niinkään ammattina vaan kuinka tutkijana osaisin paremmin

Matti korostaa yritysten asiakirjojen merkitystä suomalaisen yh-

hyödyntää arkistoja: niinpä päätin suorittaa arkistonhoitotutkin-

teiskunnan tutkimisen lähdeaineistona, mutta samaan hengen-

Harrastuksille enemmän aikaa

non”, Matti muistelee.

vetoon toteaa, että yritysten historiaa tutkitaan aivan liian vähän

Eläkepäivilleen Matti Lakio ei ole laatinut suunnitelmia. Mutta nik-

huomioiden niiden merkitys suomalaisen yhteiskunnan vaurau-

karoinnille puutyöverstaallaan, lukemiselle, liikunnalle ja lintuhar-

den luojina.

rastukselleen hän aikoo löytää aikaa entistä enemmän.

kiston johtajaksi.

Hän muistuttaa Elkan asiakirja-aineiston monipuolisuudesta.

”Aion tehdä myös kirjoitustöitä, mutta en tutkimusta”, Matti tote-

”Mietittyäni asiaa huomasin, että tämähän on loistava homma:

”Taloushistorian analyysien lisäksi aineistoamme voi hyödyntää

voin yhdistää tutkijankoulutukseni, kokemukseni johtajana ja ar-

vaikkapa sukututkimuksessa ja pienoismallien rakentamisessa.

teksti: Jarmo Luoma-aho, tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö, Elka

kistojen tuntemuksen”, Matti kertoo.

Elkalle jokainen tutkija on ’vakava’ tutkija.”

kuva: Emilia Tuohimetsä, Kansallisarkisto

Alkuvuodesta 1981 hän sai mielenkiintoisen työtarjouksen – ryhtyä Mikkeliin perustettavan Suomen Elinkeinoelämän Keskusar-

aa salaperäisesti.


10

akti 2/2009

akti 2/2009

11

komissio julisti maaliskuussa 2006, että se tulee olemaan portti yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Kirjastojen lisäksi siihen on tarkoitus liittää arkistojen ja museoiden aineistoja. Marraskuussa 2008 avattiin Europeanan kotisivut. Kehitys on ollut varsin nopeaa, vaikka aineistojen määrä onkin vielä pieni. Digitoituja aineistoja toki on eri maissa paljonkin, mutta

Suomella ei ole varaa pudota kansainvälisestä kelkasta

kaikki ei ole yhteensopivaa Europeanan kanssa. Suomen rooli kansainvälisessä yhteistyössä on vä-

Arkistoilla niukasti voimavaroja

häinen. Opetusministeriön edellyttämä säästöohjelma pakotti tänä vuonna Suomen vetäytymään monista

Mutta mikä on ollut arkistojen asema kehityksessä? Valitettavasti

keskeisistäkin hankkeista ja supistamaan merkittävästi

varsin vähäinen. Näin siitä huolimatta, että monissa arkistoissa

kansainvälistä osallistumistaan.

digitoidaan huikeita määriä asiakirjoja. Vaikka arkistoalan eurooppalainen yhteistyö etsiikin Euroopan arkistojen yhteistyö on kirjastoyhteistyöhön verrattuna

tällä hetkellä toimivia rakenteita, on siihen osallistumi-

hajanaista ja voimavaroiltaan valitettavan niukkaa. Tämän on eri

nen välttämätöntä. Sen on osoittanut tieteen ja kirjastokentän nopeasti kehittynyt yhteistyö.

Viime keväänä Prahan EBNA-kokoukseen osallistuneille esiteltiin

Venäjän ja Suomen välinen arkistoyhteistyö oli esillä huhtikuussa

yhteyksissä hämmästyneenä todennut myös Ruotsin nykyinen

konservointia Tšekin kansallisarkistossa.

2009 Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin tehdessä valtiovierai-

valtionarkistonhoitaja Thomas Lidman, joka ennen virkaan ni-

lun Suomeen. Kuvassa myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

mitystään toimi Ruotsin kansalliskirjaston Kungliga Biblioteketin

Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön tuo vält-

johtajana.

tämätöntä osaamista. Ulkopuolelle jääminen voi aihe-

Arkistoalan eurooppalainen yhteistyö eksyksissä?

uttaa kalliin laskun eikä menetettyjen asemien uudel-

Organisaatioita on, rahaa ei

leen saavuttaminen tapahdu vuodessa tai kahdessa.

Euroopan arkistokenttää hallitsee kolme organisaatiota. European Board of National Archivists (EBNA) on kansallisarkistojen pääjohtajien muodostama keskustelufoorumi. Se kokoontuu kahdesti vuodessa. EBNA:lla ei ole pysyvää sihteeristöä eikä se ole viralli-

Sähköisen tiedonhallinnan nopea kehitys on lisännyt sekä maailman tiedeyhteisön että eri maissa toimivien kirjastojen kansainvälistä yhteistyötä. Arkistoalalla kehitys on ollut hitaampaa voimavarojen ja rahoituksen puutteen takia.

Arkistonhoitajat ovat tiedonhallinnan ammattilaisia. Myös he ovat

nen elin. Sillä ei ole budjettia eikä se ole sellainen oikeushenkilö,

jo pitkään ymmärtäneet sähköisten aineistojen ylivertaisuuden,

joka voisi hakea esimerkiksi EU-rahoitusta arkistojen yhteisiin eu-

kansainvälisten standardien tarpeellisuuden ja pysyvän säilyttämi-

rooppalaisiin hankkeisiin.

Kansainvälisiä digikirjastoja Yhdysvaltain kongressin kirjasto ja Unesco käynnistivät vuonna

Kaikilla osa-alueilla on tapahtunut edistystä, vaikkei EU olekaan osoittanut varoja muuhun kuin kokouskulujen korvaamiseen. An-

sen välttämättömyyden. Suurin hyöty EBNA:sta on ollut EU:n uusille jäsenmaille, joille se

sio saavutuksista kuuluu niille arkistoille, jotka ovat ottaneet vas-

on tarjonnut mahdollisuuden tutustua vanhempien EU-maiden

tuun tietyn kokonaisuuden suunnittelusta. Saksa on vastannut

arkistotoimintaan. Tällainen pelkkä väljä benchmarking ei kuiten-

vahinkojen ehkäisystä, Espanja arkistoportaalin kehittämisestä,

kaan tuo konkreettisia tuloksia arkistojen yhteistyöhön.

Ranska arkistolainsäädännön kokoamisesta ja Ruotsi arkistovar-

Tiedeyhteisössä viimeistään Human Genome -projekti osoit-

2003 kirjastojen ja arkistojen kokoelmien maailmanlaajuisen ko-

ti kansainvälisten standardien ja verkottuneen työskentelytavan

koamisen maailman digitaaliseen kirjastoon (World Digital Libra-

Toinen EU-maiden yhteistyöelin on Euroopan komission vuonna

ylivoimaisuuden. Yhdysvaltalainen National Institutes of Health

ry). Sen avajaisia vietettiin juhlallisesti Unescon tiloissa Pariisissa

2005 perustama European Archives Group. Sen tehtäväksi asetet-

käynnisti ihmisen genomin kattavan kuvailemisen vuonna 1990.

21.4.2009. Suomen Kansalliskirjasto on liittynyt hankkeeseen.

tiin samana vuonna hyväksytyn Euroopan arkistoraportin (Report

Yhteistyön eteneminen hidasta

on archives in the enlarged European Union) suositusten toteutta-

Myönteisestä asenteesta huolimatta arkistoyhteistyön etenemi-

misen seuranta ja arkistojen yhteistyön yleiskoordinaatio. Arkisto-

nen on ollut hidasta, jos vauhtia verrataan tieteen tai kirjastojen

työryhmä sai tehtäväkseen valmistella vuoden 2008 loppuun men-

yhteistyöhön. Suurin ongelma on voimavarojen ja koordinaation

nessä myös toimenpiteitä, jotka koskivat seuraavia tavoitteita:

puutteessa. Kaikista hankkeista on raportoitu sekä EBNA:n että

Tavoitteeksi asetettiin suururakan suorittaminen 15 vuodessa. Työ osoittautui odotettua vaativammaksi. Siitä huolimatta siitä suoriuduttiin arvioitua nopeammin. Jo vuonna 2000 Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Ison-Britannian pääministeri Tony Blair saattoivat yhdessä ilmoittaa, että ihmisen genomin peruskuvailu oli valmistunut. Vuonna 2003 projekti saatiin päätökseen, vaikka

"Euroopan arkistojen yhteistyö on kirjastoyhteistyöhön verrattuna hajanaista ja voimavaroiltaan valitettavan niukkaa."

täsmennyksiä tehdään vielä vuosien ajan.

kauksien ehkäisemisestä.

EAG:n ja kolmannen eurooppalaisen organisaation EURBICA:n • arkistoaineistoihin kohdistuvien tuhojen ehkäiseminen

kokouksissa.

ja vahinkojen korjaaminen, • eurooppalaisten arkistostandardien kehittäminen

Selvää käsitystä siitä, miten työtä jatketaan projektivaiheen jäl-

Euroopan unioni ei ole halunnut jäädä kehityksestä jälkeen. Vuon-

(DLM Forum ja Moreq),

keen, ei ole kenelläkään. Tuskin Ranska haluaa pysyvästi vastata

Geenikartoituksen menestys perustui sähköisen tiedonhallinnan

na 2001 käynnistyi The European Library -hanke, jossa Kansallis-

• eurooppalaisen arkistoaineistojen portaalin perustaminen

lakitietokannan ylläpidosta tai Saksa luoda kriisivalmiutta, elleivät

nopeaan kehitykseen. Eri maissa ja eri tieteenaloilla työskente-

kirjasto on niin ikään ollut alusta lähtien mukana.

(APENET),

myös muut kanna korttaan kekoon. Toistaiseksi rahoitusmalleja ei

• Euroopan arkistolainsäädännön kokoaminen

ole olemassa.

levät tutkimusryhmät ovat sen jälkeen kehittäneet nopeasti omia standardejaan ja menettelytapojaan. Tietoliikenneyhteyksiä on ke-

Vuonna 2006 hanketta laajennettiin siten, että se muuttui Euroo-

yhteiseen tietokantaan (EURONOMOS) ja

hitetty kaikkialla maailmassa.

pan digitaaliseksi kirjastoksi (European Digital Library). Euroopan

• arkistovarkauksien ehkäiseminen.

teksti ja kuvat: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto


12

akti 2/2009

akti 2/2009

Parviainen puhu-

13

Kutsumus pitää mielen virkeänä

massa evankeliointitilaisuudessa

Karismaattisena rovastina Päivö Parviainen on haluttu puhuja ympäri

Taiwanissa.

Suomea ja hänellä riittää vientiä – mutta vain joka toiselle viikolle. ”Lääkäri on sanonut, että pitäisi joka toinen viikko levätä kotona ja joka toinen viikko lähteä maakuntiin vierailemaan,” Parviainen toteaa vakavana. ”Toki en ole voinut määräystä aina noudattaa, sillä seurakuntavierailuista oppii aina jotain uutta ja monella paikkakunnalla ilahdutaan, kun pääsen paikalle. Ja Herra antaa minulle voimaa.” Ulkomaanmatkojakin on tiedossa, sillä Parviainen lentää loppuvuodesta Taiwaniin Kristillisen Lääkäriliiton vuosijuhlaan. Sitä ennen hän lähtee vielä Pellon seurakunnan järjestämälle tutustumismatkalle Murmanskin luterilaiseen seurakuntaan.

Arkistoista apua maakiistaan Kansallisarkistoon Parviainen päätyi etsimään lähetysurallaan Rovasti Päivö Parviainen työhuoneessaan Helsingin Kalliossa. Parviainen vierailee edelleen myös seurakunnissa eri puolilla Suomea ker-

Parviainen tapaamassa kyläläisiä Kiinassa.

kirjoittamiaan kirjeitä ja muistiinpanoja Suomen Lähetysseuran arkistoista. Hän etsii 1940-luvun lopulla kirjoittamiaan muistiinpa-

tomassa lähetystyökokemuksistaan.

noja nähdäkseen, onko niissä merkintää Hongkongin Luterilaisen

Kutsumus veti lähetystyöhön Kiinaan vallan­ kumouksen pyörteisiin

keskuksen silloiselle johtajalle lähetetyistä kauppakirjoista. Niil”Minä olen saanut sellaisen – voisi sanoa ilmestyksen – helsinki-

”Olihan se oikein, että meidät kutsuttiin maailman väkirikkaim-

lä oli ostettu kiinteistöjä ja maa-alueita Suomen Lähetysseuran

läisessä ravintolassa vuonna 1934. Olin lukemassa viimeisiä teolo-

man kansan sisällissodan jaloista pois. Minäkin rupesin pakkaa-

omistukseen Hunanin maakunnassa.

gian tenttejä varten, kun yhtäkkiä näin itseni kokoamassa Kiinaan

maan tavaroita, mutta jokin meni tuolla sydämessä lukkoon ja tuli

lähteviä tavaroita. Kuulin Herran äänen, joka sanoi vievänsä minut

ajatus, onko tämä oikein. Että lähdemme täältä pois ja jätämme

Asia on akuutti, sillä Ta’jungin seurakunnalla Hunanissa on ollut

Kiinaan ja tuovansa sieltä takaisin. Herra ilmoitti olevansa kanssa-

nämä uskoon tulleet kiinalaiset yksin kommunistisen hallituksen

vaikeuksia todistaa maa-alueiden omistuksiaan. Muistiinpanoista

ni, kunnes saattaa minut kirkkauteen,” Parviainen muistelee.

tullessa maassa valtaan,” Parviainen kertoo.

olisi apua vallitseviin ristiriitoihin, sillä ne helpottaisivat kauppakir-

Parviainen ei tuolloin kuitenkaan uskaltautunut lähetystyöhön,

”Päätin, että tänne minä jään, tulkoon mitä tulkoon.”

jojen paikantamista seurakunnassa. ja seuraavat vuodet kuluivatkin eri seurakunnissa pappien avustajana. Talvisotaan Parviainen ei joutunut, mutta jatkosodan

”Kiinassa kirjoittamani kirjeet sisältävät sellaista arvokasta tietoa,

alussa hän toimi Kiuruvedellä koulutuskeskuksen pastorina. Rukajärvelle tuli komennus pataljoonan pastoriksi tammikuussa

Sisällissota päättyi ja Mao Zedong julisti Kiinan Kansantasavallan

saanut Kansallisarkistosta kirjoittamieni kirjeiden kopiot, niin mi-

vuonna 1944.

perustetuksi 1. lokakuuta 1949. Silti levottomuudet jatkuivat, ja

nulla on tilaisuus vielä käydä uudelleen läpi tapahtumia ja palaut-

Parviainen kohtasi paljon vaikeuksia työssään. Hän ei esimerkiksi

taa mieleeni yksityiskohtia.”

Sotien jälkeen Parviainen oli kerännyt tarpeeksi rohkeutta osal-

aikana. Tietysti minulta on paljon unohtunut, mutta nyt kun olen

saanut kastaa tai siunata ihmisiä julkisesti.

listuakseen Suomen Lähetysseuran järjestämälle lähetystyökurs-

Kansallisarkiston tiettävästi iäkkäin asiakas käy ahkerasti tutkimassa Suomen Lähetysseuran arkistoja. Rovasti Päivö Parviainen, 97, on Suomen Lähetysseuran entinen Kiinan lähetystyöntekijä, joka on nähnyt läheltä Kiinan sisällissodan ja Mao Zedongin valtaannousun.

josta voi nähdä millaisia asioita on tapahtunut noiden vuosien

Kotimatka kesti puoli vuotta

sille, ja miehen tie vei lopulta Kiinaan, jossa hän viipyi vuodesta

Kotimatkalle Parviainen lähti vasta kiinalaisten seurakuntalaisten

Aamu alkaa liikunnalla

1946 aina vuoteen 1953.

sitä pyydettyä joulukuussa 1953. Hän oli viimeinen suomalainen

Rovasti Parviaisella on uskomattoman hyvä muisti, vaikka ikää

lähetystyöntekijä, joka poistui levottomasta Kiinasta.

alkaa olla jo melkein sata vuotta. Aamut hän aloittaa pienellä voimistelulla.

Sisällissota ei saanut lähtemään

Matka venyikin puolen vuoden mittaiseksi, sillä mies kiersi Hong-

Päivö Parviainen ehti toimia lähetystyöntekijänä Hunanin maakun-

kongin, Egyptin ja Transjordanian kautta Israeliin. Kreikassa hän

”Minulle on hierojani sanonut, että kun aamusella nouset, niin

nassa Kaakkois-Kiinassa kolme vuotta ennen kuin Kiinan sisällis-

kävi hammaslääkärissä ja päätyi sieltä Italiaan, josta suunnisti

työnnä tyyny pois ja nostele päätäsi ylös niin monta kertaa kuin

sodan aiheuttamat levottomuudet levisivät sinne asti. Sodan aika-

Keski-Euroopan halki Ruotsin kautta Suomeen viimein toukokuus-

vain jaksat. Ja kun näin nyökkäilet, niin sydämen pitäisi pumpata

Rovasti Päivö Parviainen syntyi Joensuussa Suomen suu-

na kaikki Hunanin suomalaiset lähetystyöntekijät olivat saaneet

sa 1954.

uutta puhdistunutta verta pikkuaivoihin ja muisti vahvistuu. Minä

riruhtinaskunnan aikana vuonna 1912. Entinen Kiinan lähetystyön-

sähkeen, jossa pyydettiin lähettejä poistumaan maasta.

tekijä kiertelee edelleen puhumassa seurakunnille kokemuksis-

olen tehnyt sen tänä aamuna 103 kertaa!” Parviainen nauraa. Kotimaassaan Parviainen ehti olla vain kaksi vuotta, kunnes kut-

taan ja uskostaan. Kimmokkeen lähetystyöhön hän sai nuorena

Parviainen ehti jo valmistella lähtöä kotiin 1949, mutta päätti jäädä

sumus veti uudelleen lähetystyöhön vuonna 1956 – tällä kertaa

teksti: Teemu Nieminen, Kansallisarkisto

kokemastaan näystä.

omalla vastuullaan Kiinaan vielä neljäksi vuodeksi.

Taiwanin saarelle noin kahdeksaksi vuodeksi.

kuvat: Teemu Nieminen ja Suomen Lähetysseuran kuva-arkisto


14

akti 2/2009

akti 2/2009

Varttivuosisata kansan­ edustajana

Emilia Tuohimetsä/Kansallisarkisto

Arkistouralla Aktin Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoinnin ammattilaiset kertovat urastaan ja työtehtävistään. Tässä numerossa Aktin kysymyksiin vastasi arkistonhoitaja Salme Uitto opetusministeriöstä.

Valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan arkisto Jyväskylän maakunta-arkistossa antaa kuvan yksittäisen henkilön tiedonhallinnasta ja sen muutoksista aikana, jolloin kirjoituskoneesta siirryttiin sähköisiin viesteihin ja painetuista sanomalehdistä nettisivuihin.

Vuonna 1930 Haminassa syntynyt ja Keuruulla varttunut

Olli Panhelainen, Päivi Hirvonen ja Sakari Knuuttila (edessä)

Sakari Knuuttila toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen

tarkastelevat seulottuja asiakirjoja Jyväskylän maakunta-arkiston

kansanedustajana vuosina 1966–1991. Koulutukseltaan hän on ra-

arkistomakasiinissa.

kennusinsinööri. Knuuttila on toiminut laajalti erilaisissa luottamustehtävissä sekä

15

Aineisto valottaa mielipiteenmuodostusta

Sattumien summa ohjasi alalle

vuoden välein järjestettävät arkistopäivät olen myös kokenut am-

Miten olet päätynyt arkistoalalle?

en ja mieheni vanhempien sukuhistoriaa. Harrastuksiini kuuluvat

Opiskelin Suomen historiaa Helsingin yliopistossa, kun minulle

myös käsityöt, tennis, tanssi ja muu liikunta.

matillisesti tosi hyödyllisiksi. Arkistot kiinnostavat myös vapaa-ajallani, sillä olen selvittänyt omi-

tarjottiin ystävän kautta työtä Keskustan ja maaseudun arkistossa. Toimin siellä arkistoapulaisena vuosina 1974–1975. Humanististen

Miten ala ja työtehtäväsi ovat muuttuneet?

kolmesti presidentin valitsijamieheksi ja hän oli pitkäaikainen Jy-

Arkisto sisältää eduskuntatyöhön ja luottamustoimiin liittyviä asia-

tieteiden kandidaatiksi valmistuin 1976, ja suoritin alemman ar-

Noin 20 vuotta sitten käynnistyi yhä edelleen jatkuva asiakirjahal-

väskylän kaupunginvaltuutettu. Knuuttila on ollut aktiivinen myös

kirjoja: kokouspöytäkirjojen kopioita, muistiinpanoja, selvityksiä,

kistotutkinnon syyskuussa 1977. Tutkintoon kuulunut kuukauden

linnon sähköistyminen. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, sillä

lukuisissa yhdistyksissä.

muistioita, aloitteita ja puheita. Suurimmassa osassa on Knuutti-

työharjoittelu hoitui valtionarkistossa.

arkistossa työskentelevän on hallittava myös viraston substanssit

valtiollisella että paikallisella tasolla. Hänet muun muassa valittiin

lan muistiinpanoja, joten niiden kautta pääsee hyvin käsiksi hänen

Seulonta dokumentoitiin tarkoin

entistä tarkemmin, omattava riittävät tietotekniset taidot sekä tie-

mielipiteenmuodostukseensa. Toisaalta arkisto ei sisällä juuri lain-

Elämässäni seurasi jakso kahden lapsen kotiäitinä marraskuu-

kaan elämäkerrallista aineistoa.

hun 1982. Silloin harjoitteluaikainen tuttuni valtionarkistosta otti

Jo arkiston alkuinventointi paljasti, että siinä on runsaasti pois seu-

dettävä lainsäädännön vaikutukset omaan työhön.

yhteyttä ja kertoi etsivänsä historiaa opiskellutta ja arkistoalalla

Perinteisen paperisen arkistoinnin lisäksi arkistonhoitaja pereh-

lottavaa materiaalia. Toisaalta Knuuttilan keräämän tiedon kokonai-

Harvinaisimpia asiakirjakokonaisuuksia ovat esimerkiksi Knuuttilan

toiminutta henkilöä arkistojen järjestelytehtäviin opetusministeri-

tyy ja osallistuu nykyään sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin

suus vaikutti merkittävältä. Arvelimme, että tutkijoita voisi kiinnos-

pyrkiminen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 SDP:n esivaaleis-

öön. Työtarjous houkutteli, joten aloitin OPM:ssä 1982 puolipäiväi-

suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Täysin paperiton arkisto ei

taa, millaisen tietopohjan varassa hän on tehnyt päätöksiä muun

sa sekä Kauko Juhantalon tapaus valtakunnanoikeudessa 1993,

senä arkistojen järjestelijänä. Arkistonhoitajaksi minut nimitettiin

kuitenkaan toteutune vielä pitkään aikaan.

muassa kansanedustajana.

jossa Knuuttila toimi eduskunnan valitsemana oikeuden jäsenenä.

syyskuun 1987 alusta lukien. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että päätymiseni arkistoalalle on ollut onnellisten sattumien summaa.

Mitä haluaisit vielä ammatillisesti saavuttaa?

Seulonta- ja järjestämistyön alussa otettiin periaatteeksi seulon-

Kansalaisten lähettämistä kirjeistä välittyy kuva yhteiskunnan epä-

nan tarkka dokumentointi. Aineistoa seulottiin yhteensä 27,49 hyl-

kohdista. Osa aineistosta säilytettiin alkuperäisessä järjestyksessä

Millainen urasi on ollut?

misen mahdollisimman hyvään kuntoon, ennen kuin parin vuoden

lymetriä. Siihen sisältyi paljon erilaista tausta-aineistoa, jota Knuut-

arkiston luovuttajan toivomuksesta. Näin esimerkiksi ”Alkavan kan-

Ura OPM:ssä on ollut työntäyteinen. Työympäristönä ministeriö

päästä siirryn eläkkeelle. OPM:ssä on parhaillaan käynnissä myös

tila on käyttänyt apuna työssään: painettuja julkaisuja, tutkimuksia

sanedustajan arkisto” sisältää Knuuttilan aineiston kansanedusta-

on ollut motivoiva, mielenkiintoinen ja turvallinen. Arkistonhoitajan

asianhallintajärjestelmän uudistamishanke. On mielenkiintoista

sekä kirjeitä ja raportteja.

jan työn alkuvaiheista.

perinteisten tehtävien ohella olen osallistunut ministeriön asian-

nähdä, miten uuden järjestelmän käyttöönotto muuttaa arkiston-

hallintaan liittyvään kehittämistyöhön. Mittavia projekteja ovat

hoitajan roolia.

Seulontaan päätyneet aineistot käytiin läpi Knuuttilan kanssa, ja

Arkisto sisältää käyttörajoitettua aineistoa. Yksityishenkilöiden

olleet muun muassa atk-avusteiseen kirjaamiseen siirtyminen

muutamien asiakirjojen kohdalta seulonta peruttiin arkiston luovut-

sekä Knuuttilan itsensä lähettämien kirjeiden toisteiden sekä liike-

1988–1989, elektronisen IDA-arkiston kehittäminen 1999–2000

Miten yhteistyö arkistolaitoksen

tajan perustellusta toivomuksesta.

salaisuuksia sisältävien ja vaaleja koskevien asiakirjojen käyttöra-

sekä AMS-tiedonhallintahanke 2003–2004. Olen myös koulutta-

kanssa on sujunut?

joitusaika on 25 vuotta. Lisäksi arkiston järjestämisen yhteydessä

nut ministeriön henkilöstöä tiedonhallinta- ja arkistointiasioissa.

Arkistolaitoksen kanssa yhteistyö on aina ollut sujuvaa, ja arkisto-

Arkistosta poistettuja painotuotteita on luovuttajan luvalla lahjoi-

huomioitiin henkilötietolain asettamat rajoitukset tietojen luovut-

tettu kirjastoihin ja osin myös asiakkaille. Varastokirjaston kanssa

tamiselle.

on keskusteltu Pohjois-Koreaa koskevien painotuotteiden luovuttamisesta. Myös Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Keski-Suomen maakuntakirjasto saavat Knuuttilan aineistosta täydennyksiä kokoelmiinsa.

Tavoitteekseni olen asettanut opetusministeriön arkiston saatta-

jen siirrot ovat hoituneet joustavasti. Viimeisimmässä arkistosiirArkiston uumenissa ahertava kokee ajoittain työnsä yksinäiseksi,

rossa käytin Kansallisarkiston pyynnöstä uutta extranet-välinettä

niin minäkin. Ammattikunta iloitsi, kun valtioneuvoston arkiston-

luovutusluettelon laatimiseen. Opastus sen käyttöön tapahtui

teksti: Olli Panhelainen, toimistosihteeri ja Kaisla Savola, ylitarkastaja, Jyväskylän maakunta-arkisto

hoitajien verkostoksi vuonna 1997 perustettiin yhteistyöryhmä.

vaivattomasti omassa työpisteessäni. Tarvittaessa ohjeistusta ja

Sen toimintaan olen osallistunut alusta lähtien, kaksi puolivuotis-

ammattitaitoa on ollut mahdollista kartuttaa arkistolaitoksen jär-

kuva: Marjaana Kuokka, Jyväskylän maakunta-arkisto

kautta puheenjohtajana ja useasti kokousten sihteerinä. Neljän

jestämien koulutustilaisuuksien ja tapaamisten kautta.


16

akti 2/2009

akti 2/2009

Aluehallinnon uudistus tuo valtavat arkis­ tonsiirrot

sesta. Jokaiselta lakkautettavalta virastoryhmältä on edustaja

"ALKU-hankkeen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen vastaanotto tulee olemaan arkistolaitoksen suurin siirtoprojekti sitten 1800-luvun alun."

ryhmässä, ja arkistolaitosta edustaa ylitarkastaja Raili Oittinen Kansallisarkistosta. Kevään 2009 aikana hahmottui, miten tehtävät jakautuvat AVI:en ja ELY:jen välillä. Asiakirjahallinto-projekti on valmistellut esitykset

Järjestämisprojekti suunnitteilla ALKU-hankkeen arkistonsiirrot koostuvat kymmenistä tai ehkä jopa sadasta yksittäisestä siirrosta. Aineiston siirtokuntoon saattamista varten on esitetty perustet-

arkistotoimen organisoinnista ja vastuukysymyksistä. Lisäksi on

tavaksi ALKU-hankkeen ja arkistolaitoksen yhteinen järjestämis-

määritelty menettelyt, jotka takaavat toiminnan jatkuvuuden. Teh-

projekti. Sen suunnittelu on käynnistynyt ja alustavien kaavailujen mukaan se jakaantuisi vuosille 2010–2014.

tävä on haasteellinen, sillä viranomaistehtävien hoitamisen täytyy sujua ongelmitta myös tammikuussa 2010.

Arkistolaitos on päättänyt vastaanottaa valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä aineiston, jota perustettavat virastot eivät enää tarvitse toiminnassaan. Alustavan arvion mukaan virastoilla on pysyvästi säilytettävää aineistoa noin 23 hyllykilometriä.

ALKU-hankkeessa näkyvät myös valtionhallinnon aikaisemmat organisaatiomuutokset, sillä aineistoa tulee lakkautettavia viras-

Kokonaisuutena urakka on kunnianhimoinen ja vaatii huolellista

toja huomattavasti useammalta arkistonmuodostajalta. Viiden ny-

etukäteissuunnittelua. Hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat, koska

kyisen lääninhallituksen hallussa on 12 entisen lääninhallituksen

sen ansiosta uudet organisaatiot vapautuvat tarpeettomaksi käy-

Kansallisarkiston tekemän periaatepäätöksen mukaan arkistolai-

aineistoja ja vuonna 1997 perustetuissa TE-keskuksissa on asiakir-

neistä asiakirjamassoista, aineiston käytettävyys paranee ja säily-

tos ottaa vastaan lakkautettavien virastojen pysyvästi säilytettä-

joja monista aiemmin toimineista aluehallinnon organisaatioista.

tystilan tarve pienenee.

Materiaalin määrä vasta arvio

vän asiakirja-aineiston, jota AVI:t ja ELY:t eivät tarvitse toiminnassaan. Normaalisti vastaanotetaan vain yli 40 vuotta vanhempaa aineistoa, joten periaatepäätöksen vaikutukset ovat mittavat.

Sota-ajan asiakirjasiirtojen mittainen hanke ALKU-hankkeen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen vastaanotto

Alustavan arvion mukaan toimintansa päättävillä virastoilla on py-

tulee olemaan arkistolaitoksen suurin siirtoprojekti sitten 1800-lu-

Aluehallinnon uudistuksessa eli ALKU-hankkeessa on

syvästi säilytettävää asiakirjamateriaalia noin 23 hyllykilometriä.

vun alun, jolloin Kansallisarkiston edeltäjä Senaatin arkisto perus-

mukana kuusi virastoryhmää, joiden tehtävistä suurin osa siirtyy

Luku on valtava – vertailuksi voi ottaa esimerkiksi syksyllä 2009

tettiin.

aluehallintovirastoihin (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

avautuvan Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennuksen,

kuksiin (ELY). Yhteensä 56 nykyistä virastoa lopettaa toimintansa

jossa on hyllytilaa 28 kilometriä.

Toinen vastaavaa kokoluokkaa oleva siirto on nähty talvi- ja jatko-

ja tilalle saadaan 6 AVI:a ja 15 ELY:ä.

sodan aikana, jolloin silloiseen Sota-arkistoon siirrettiin asiakirjoja

www.vm.fi/alku teksti: Outi Hupaniittu, tutkija, Kansallisarkisto

Lakkautettavat organisaatiot ja tehtävien siirtäminen uusiin aluehallinto-organisaatioihin

Arkistolaitokseen siirrettävän aineiston määrä täsmentyy vielä

noin 20 hyllykilometriä. Tämä aineisto oli järjestämätöntä ja osa

6 AVI:a

15 ELY:ä

Valtiovarainministeriö on asettanut ALKU-hanketta varten projek-

muun muassa siksi, että luvuissa ei ole voitu kunnolla arvioida

siitä on edelleen samassa kunnossa, missä se rintamalta lähe-

(VM:n alaisuudessa)

(TEM:in alaisuudessa)

tiryhmän, joka suunnittelee ja kehittää asiakirjahallintoa sekä kir-

virkamiesten työhuoneissa ja vastaavissa tiloissa olevaa aineis-

tettiin.

jaamo- ja arkistotoimen organisointimallia ja vastuita. Tavoitteena

toa. Toisaalta hyllymetrimäärä yleensä pienenee aineistoa järjes-

on yhtenäinen ja tehokas tiedonhallinta uusissa aluehallintoviran-

tettäessä.

omaisissa niiden aloittaessa toimintansa vuoden 2010 alussa.

AVI < Kolmas suursiirto on vuosien 2009–2010 aikana toteutettava

Kirsi-projekti, joka liittyy kirjaamisasioiden siirtymiseen käräjäoi-

AVI <

Kilometreissä lasketaan myös sen aineiston määrä, jota uudet

keuksista Maanmittauslaitokselle. Yhteensä aineistoja muutetaan

AVI <

Asiakirjahallinto-projektiryhmän puheenjohtajana on Päivi Tom-

virastot tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen. Etenkin ympäristö-

yli 14 hyllykilometriä, josta noin 8 hyllykilometriä vastaanotetaan

mila TEM:stä, sihteerinä Suvi Metsärinta-Lehmusvaara VM:stä

keskuksilla ja tiepiireillä on hallussaan jopa 1800-luvulta peräisin

arkistolaitokseen. Projekti on hyvää harjoitusta ALKU-asiakirjojen

AVI <

ja projektipäällikkönä Lauri Päivärinta Itä-Suomen lääninhallituk-

olevaa aineistoa, jota yhä käytetään.

siirrolle.

ALKU-hanke

talvi

kesäkuu

tammikuu

Aluehallinnon uudistamishanke asetetaan

Asiakirja­hallintoprojekti asetetaan

2007

Arkistolaitos

17

lääninhallitukset (5 kpl)

> ELY

TE-keskukset (15 kpl)

> ELY

alueelliset ympäristökeskukset (14 kpl) > ELY ympäristölupaviranomaiset (3 kpl) tiepiirit (10 kpl) työsuojelupiirit (9 kpl)

syksy

Asiakirjahallinnon nykytila kartoitetaan ja uuden asiakirjahallinnon suunnittelu alkaa

kevät AMS-projektit alkavat

2008

AMS:it valmiit, uusien virastojen tarvitsemien asiakirja-aineistojen kartoitus alkaa. Lakkautettavat organisaatiot aloittavat asiakirjahallinnon hallitun päättämisen

2009

syksy

tammikuu

Yhteisen järjestämis­ projektin suunnittelu

Uudet AVI- ja ELY-virastot aloittavat toimintansa

Järjestämisprojekti yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa

2010

2010-2014

2009

talvi

maaliskuu

kevät

syksy

syksy

ALKU-virastoja koskevat seulontaja muut päätökset kartoitetaan

Periaatepäätös: kaikki pysyvästi säilytettävä aineisto otetaan vastaan

Arkistopiireittäin tehtävät selvitykset siirrettävästä aineistosta ja erillisohjeistuksen laatiminen asiakirjahallinnon hallittuun päättämiseen ja aineiston siirtokuntoon saattamiseen

Siirtosuunnitelman laatiminen yhteistyössä ALKU-hankkeen kanssa. Arkistonmuodostussuunnitelmat seulontaesityksinä arkistolaitoksen käsittelyssä

Yhteisen järjestämis­ projektin suunnittelu

Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot ottavat aineiston vastaan

> ELY


18

akti 2/2009

akti 2/2009

Näkökulmia hallinnon tarkastus­ toimintaan

varsinainen tietoturvallisuuslaki, perustuu tämä tarkastustoimival-

Kansallisarkisto järjesti kesäkuussa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin tarkastustoiminnan yhteistyömahdollisuuksia. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio esitti alustuksessaan ajatuksen organisaatioiden tietotilinpäätöksen laatimisesta, ja esittelijäneuvos Jorma Kuopus valotti tarkastustoimintaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian näkökulmasta.

19

Arkistointi jäämässä vähälle huomiolle

ta henkilötietolain säännöksiin. Näyttääkin olevan niin, että perinteinen kirjaaminen ja arkistointi Kuten tunnettua, tarkastusten toimittaminen, jonka meidän osal-

ovat helposti jäämässä liian vähälle huomiolle hallinnon organisaa-

tamme voidaan katsoa jakaantuvan ennakkotarkastuksiin (”prior

tioiden ja toimintatapojen modernien muutosten keskellä.

checking”) ja varsinaiseen jälkikäteiseen tarkastustoimintaan, on pientä lainvalvontavirastoamme kovasti työllistävä tehtävä. Siksi

Muut asiat, kuten henkilöstön vähentäminen, yksityistäminen (PL

olemmekin esittäneet kehityssuuntien yhdistämistä.

124 §) tai niukkojen käyttömenojen säästöt, saattavat saada nykyisin merkittävämmän painoarvon kuin hallintoasian kelvollinen

Organisaatioiden oma etu on tehokkaasti valvoa ja tarkastaa si-

päättäminen ja tietoaineistojen systemaattinen arkistointi.

säisen ja ulkoisen tarkastuksen keinoin myös tietojenkäsittelyjärjestelmiään; toisaalta asiaan liittyy voimakas yleinen lainvalvonTietosuojavaltuutetun toimisto

taintressi. Tietotilinpäätöksen avulla tulisi voida toteuttaa nämä

Tietosuojavaltuutetun toimistossa toivotaan, että or-

Näin saataisiin parannettua kansalaisten oikeusturvaa sekä te-

ganisaatiot ottaisivat käyttöönsä itseohjautuvasti tai tarvittaessa

hostettua helposti ja halvalla lainvalvontaviranomaisten toimintaa.

"Perinteinen kirjaaminen ja arkistointi ovat helposti jää­ mässä liian vähälle huomiolle modernien muutosten keskellä."

lainsäädännön ohjaamina niin sanotun tietotilinpäätöksen.

Samalla tietotilinpäätös palvelisi organisaation johdon päätöksen-

Esittelijäneuvos Jorma Kuopus

Tietotilinpäätös käyttöön?

molemmat tarpeet.

tekokykyä ja sidosryhmien tiedollisia tarpeita. Tarkkaan ottaen maassamme on jo otettu ensimmäiset askeleet sen lakisääteistämiseksi; sisäasiainhallinnon tietotekniikkakes-

Tietotilinpäätöksen idean pohjalta lainvalvontaviranomaiset voisi-

Yksityistämisen rajanakin on, että julkinen hallintotehtävä voidaan

kusta (HALTIK) koskeva asetus edellyttää, että se raportoi toimin-

vat jatkaa toimintojensa yhteistä kehittämistä silmällä pitäen te-

antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se

nastaan tietosuojavaltuutetulle. Samankaltainen velvoite tulee

hokkuuden kasvamista ja samalla välttäen tarpeettoman, organi-

on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä

koskemaan myös Väestörekisterikeskusta.

saatioita rasittavan raportoinnin lisäämistä.

vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Osa luonnollista jatkumoa

"Tietoturva ja -suoja ovat tulleet pysyviksi osiksi hyvää hallintotapaa."

Taloudellisen tilinpäätöksen historia on pitkä ja vakiintunut. Se on saanut sittemmin seurakseen henkilöstö- ja nyttemmin myös ympäristö- ja yhteiskuntatilinpäätöksen. Tässä evoluutiossa luonnollinen jatkumo on tietoyhteiskunnassa käyttöön otettava tieto-

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

tilinpäätös.

Kaija Tuomisto/Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

Esittelijäneuvos Jorma Kuopus

Tarkastustoiminta osa oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa

ICT-aika kaipaa visionäärisyyttä Sähköisten aineistojen hallinta antaa aiheen huoleen laillisuuden ylläpidon (PL 118 §) ja aineistojen säilyvyyden kannalta. Samoin EU:n asiakirja- ja arkistointivaatimukset ovat reunaehtoina merkityksellisiä Suomessakin. Siten eri tavoin käsitellyillä ja tallennetuilla tietoaineistoilla on olennainen merkitys virkatoiminnan laillisuusvalvon-

Tieto on yhteiskunnassamme rahanarvoinen tuotannontekijä. Tie-

Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on viran-

tojärjestelmien oikeudellisella laadulla on vaikutuksensa ihmisten

omaistoiminnan laillisuusvalvonta. Helmikuussa 2010 tulee kulu-

oikeuksien toteutumiseen jopa siten, että Euroopan ihmisoike-

neeksi 90 vuotta siitä, kun ensimmäinen kantelu saapui oikeus-

Julkinen tietoresurssi on myös pohja hallintotoiminnan laadukkaal-

ustuomioistuin on arvioinut ihmisoikeussopimuksen soveltuvan

asiamiehelle.

le kehittämiselle ja hallintohistoriankin tausta. Silti suhteellisen

nalle ja niillä on oikein ymmärrettynä mittava taloudellinen arvo.

harva viranomainen on nähdäkseni harkiten sitoutunut SÄHKE2-

myös tietojärjestelmien vaikutusten arviointiin. Laillisuusvalvonta on ajan myötä muuttunut, mutta sen peruspiir-

määrittelyihin tai siirtänyt arkistoitavia sähköisiä tietoaineistojaan

Sanotaan, että Yhdysvalloissa tietosuoja ja -turva ovat ottaneet

teet ovat säilyneet. Laillisuusvaatimus on muuttuvassa hallintotoi-

Kansallisarkistoonkaan.

suurimman harppauksen eteenpäin, kun ensiksi Kaliforniassa ja

minnassa edelleenkin ajankohtainen. Vaikka hallinnon sähköistyminen lisää tehokkuutta ja rationalisoi

sittemmin monissa muissakin osavaltioissa säädettiin laki, joka velvoittaa organisaatiot julkisesti raportoimaan tietoturvaongel-

Eri kohteiden tarkastukset ovat olennainen osa oikeusasiamiehen

hallintoa, saattaa samalla kadota merkittäviäkin tietoja arkipäiväi-

mistaan. Tietoturva ja -suoja ovat tulleet pysyviksi osiksi hyvää

laillisuusvalvontaa. Kuten vuodelta 2008 julkaistusta oikeusasia-

seen sähköpostiviestintään, nopeisiin puhelinpalavereihin, muut-

hallintotapaa.

miehen kertomuksesta ilmenee, toteutettiin kertomusvuonna

tuviin verkkosivuihin tai sähköisen asianhallinnan arkistoimatta

tarkastukset 71 kohteeseen. Uutta olivat yllätystarkastukset van-

jääviin työtiloihin.

Konsulttitoimisto KPMG:n mukaan sisäiseen tarkastukseen ja tie-

"Laillisuusvaatimus on muuttuvassa hallintotoiminnassa edelleenkin ajankohtainen."

teksti: Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu

kiloissa. Kokonaisuuksia olisi nähtävä ja eri tahojen asiantuntemusta vält-

tojärjestelmiin liittyvät kysymykset ovat aikaisempaa enemmän esillä myös suomalaisissa hallituksissa.

Kansalaisten oikeusturva paranisi

Samoin vuoden 2008 uutuuksia oli se, että tarkastusten yhtey-

tämättä lisättävä. Julkisen hallinnon ICT-oikeudellinen sääntely on

dessä seurattiin systemaattisesti erillisen muistion ja suunnitel-

kuitenkin hajautunut erilaisiin sääntelymalleihin ja kaipaisi visio-

man pohjalta julkisuuslain ja julkisuusperiaatteen toteutumista

nääristä näkemystä.

tarkastuskohteissa. Jo tätä ennen oli eräissä tarkastuksissa ha-

Tietosuojavaltuutetun eräänä tehtävänä on tarkastaa henkilötieto-

vaittu kirjaamisessa ja arkistoinnissa sellaisia puutteita, joista on

teksti: Jorma Kuopus, esittelijäneuvos, dosentti,

jen käsittelyjärjestelmiä. Vaikka maastamme edelleenkin puuttuu

kerrottu oikeusasiamiehen toimintakertomuksissa.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia


20

akti 2/2009

akti 2/2009

21

sidenttipari vietti hyvin spartalaista elämää. Ruoka oli hyvin yksinkertaista, tarjoilu vieläpä niukanlaista”, valitteli Linkomies. Hän moitti myös Rytin konjakkimakua. Linkomiehestä Linnan

Rummutusta

Courvoisier Petit Caporal oli kitkerää ja mautonta. Totta on, ettei se ollut mikään ylellisyysmerkki, mutta ei myöskään konjakkien alinta kastia, vaan aivan kelpoista perusjuomaa – erillissotaan hyvin sopivaa oikeaa ranskalaista eikä akselilta maistuvaa Weinbrandia. Kaiken suhteellisuudesta kertoo, että maailman eksklusiivisimmaksi brandy-brändiksi kehittyneen eau de vie -pullon kyljessä on jos-

Isoisän olkihattu (eli Mikkelin kulttuuri­ historiaa 1942)

kus seisonut valmistajan nimen perässä aika rahvaanomaisesti: en aromee le plus fin, en alcool le plus fort (kauppa-adessiivilla käännettynä: mitä hienoimmalla aromilla, mitä vahvimmalla alkoholilla).

Edustuspäivälliset Päämajassa Joku vuosi sitten tahtoi muuan ryhmä itselleen etsittävän Risto Rytin arkistosta, millainen oli tasavallan presidentin sota-ajan

Sota-aikoina syötävästä tulee aina pula. Tällöin ihmissuku toteuttaa geneettistä selviytymiskoodiaan syödessäänkin. Siinä menossa kadottavat yleensä merkityksensä ne ruokaan liittyvät yhteisölliset, yleiskulttuuriset ja suoranaiseen huvitteluun painottuvat ominaisuudet, joita aterioinnin yhteyteen on liimautunut normaalioloissa.

menu. Joukon tarkoituksena oli nauttia tällainen ateria tunnetussa klubiravintolassa. Tarvittavaa tietoa ei siihen hätään löytynyt. Aivan toisesta paikasta ja aivan toista reittiä johduttiin kuitenkin tänä vuonna asiakirjoille, joista on mahdollista rekonstruoida Tasavallan Presidentin päivälliset Mikkelin päämajassa 25. huhtikuuta 1942 klo 19.00–22.22. (Presidentin poistumisaika on hänen vierailuohjelmassaan todel-

Ruokalistan takaa

Kenties itsenäisen Suomen värikkäimmät poliittiset muis-

lakin ilmoitettu minuutin tarkkuudella. Aivan varmaa on, ettei yk-

löytyvät osanottajien "kuittaukset".

telmat kirjoitti sotasyyllisyystyrmässä huonon ja puutteellisen

sityiskohta ole merkityksetön tai sattumanvarainen. Se ei johdu

ravinnon voimalla professori Edwin Linkomies. Juuri ennen

esimerkiksi juna-aikataulusta. Ryti jäi päämajakaupunkiin vielä

linnaan joutumistaan hän oli kääntänyt ”mässäilypainotteisen”

seuraavaksikin päiväksi.)

osan Trimalkion pidot keisari Neron makutuomarin Petroniuksen romaanista Satyricon. Ei siis ihme, että Linkomies koskettelee muistelmateoksessaan Vaikea aika muutamaankin otteeseen ruokaa – nimenomaan sen puutetta. Teoksensa rivinvälissä hän ”alleviivaa” omaa, perheensä ja hallituksensa korkeaa säännöstelymoraalia. Linkomies huomauttaa,

"Linkomiehestä Linnan Courvoisier Petit Caporal oli kitkerää ja mautonta."

että hallitukselle määräysten kiertäminen olisi ollut toki mahdol-

Ruokalistassa ei todellakaan ole mainintaa mikkeliläisiin aterioihin

Pääministeri Rangell keräsi – ja arkistoi – osanottajien ”kuitta-

yleensä kuuluneesta ruokaryypystä alkupalojen kanssa. Ehkä pre-

ukset” ruokalistan taakse. Ilmeisesti tilaisuus oli onnistunut, jos

sidentillinen viinattomuus oli viesti jostain.

nimikirjoituksista on lupa tehdä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Mannerheimin muuten niin virallisen jäykänpysty nimikirjoitus on saa-

Keitolle tarjottiin Dry Sack sherryä ja pääruoalle jo nimenä kun-

nut olemukseensa rentoa kaltevuutta ja päättyy poikkeuksellisen

nioitusta herättävää punaviiniä Chateau Lafite-Rotschild vuodelta

komeaan, tavanomaista suurempaan loppukiehkuraan.

1934. Kahvin kanssa – ja kaiketi pitkin iltaa – oli saatavana Louis de Salinac V.S.O.P. -konjakkia, Mesimarjalikööriä ja ilmeisesti hyvin

Osoituksena tilaisuuden välittömyydestä on myös allekirjoitusten

lista ja juoruaa sitten, että niin juuri meneteltiin sodan loputtua

Rytin päiväkirjassa on merkintä: ”Annoin päivällisen lukuisille kor-

kypsynyttä viskiä, jonka nimeksi mainitaan vain laatu- ja ikämääri-

epäprotokolääri järjestys: tasavallan presidentti ja ylipäällikkö eivät

uuden suunnan otettua ohjat.

keammille upseereille ja pidin siinä pienen puheenkin lähtien Sok-

telmä Black Label.

näytä olevan moksiskaan siitä, etteivät ole saaneet ”avata” asia-

rateen sotapäällikön määrittelystä.” Koska puheen konsepti on

kirjaa, vaan ovat piirtäneet signeerauksensa vuoron mukaiseen

Muistelmista paljastuu, että Linkomies itsekin olisi ehkä ollut val-

säilynyt, tiedetään, ettei puhe pitäytynyt symbolisesti vain antiikin

mis ummistamaan silmänsä säännöstelyn pikku porsaanreikien

kuulun filosofin ajatuksissa, vaan presidentti viittasi muun muassa

Epäprotokolääri ilta

kohdalla – kunhan joku toinen olisi ottanut asian vastuulleen. Hie-

kotirintaman elintarvikeoloihin ja muistutti sotaherroja marssijär-

Pöydän antimia oli nauttimassa isännän ohella 16 korkeaa herraa:

Miten vähän jääkään meistä muistoks tulevain? pohtii iskelmä-

man kateutta ”äänessään” hän kertoo panneensa merkille Pää-

jestyksestä; hallitus määrittelee sodan poliittiset päämäärät.

pääministeri J. W. Rangell, ylipäällikkö Gustaf Mannerheim,

laulaja. Paljon enemmän kuin isoisän olkihattu ei tarvitakaan.

puolustusministeri Rudolf Walden, valtiovarainministeri Väinö

Kuten huomataan, jo muutamat arkit tarinoivat sille, joka viitsii

majan kenraalien ruokapöydän suhteellisen runsauden.

Kitkerää ja mautonta?

paikkaan pöydällä kierrossa olleeseen listaan.

Täysi menu

Tanner, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, tykistön kenraali V. P.

niitä tarkastella. ”Vanhan kaapin kätköissä” s.o. Kansallisarkis-

Nenonen, jääkärikenraaliluutnantit K. L. Oesch, J. F. Lundqvist,

ton yksityisarkistoyksikössä näitä tarinoita on tallella vaikka millä mitalla.

Presidentin päivälliset avattiin alkupaloilla (todennäköisesti [mak-

Edward Hanell ja W. E. Tuompo, jääkärikenraalimajuri Unio

Runsautta vankkarakenteinen Linkomies olisi toivonut tasavallan

kara]leikkeleillä tai graavikalalla). Keitoksi tuotiin ”lihalientä pastei-

Sarlin, kenraalimajurit A. F. Airo ja A. O. Pajari, eversti Aladár

presidentti Risto Rytin edustuspöydältäkin, jota rajoitukset eivät

jain kera”. Pääruokana tarjottiin ”sianselkää” ja jälkiruokana ”jääte-

Paasonen, ylipäällikön adjutantti Ragnar Grönvall ja presidentin

teksti: Kauko Rumpunen, tutkija, Kansallisarkisto

koskeneet. Linnasta ei yltäkylläisyyttä kuitenkaan löytynyt: ”Pre-

löä suklaakastikkeen kera”. Lopuksi saatiin kahvit.

adjutantti Börje Söderström.

kuvat: J.W. Rangellin arkisto


22

akti 2/2009

akti 2/2009

Keisarikuntanäyttelyn rakentaminen oli pitkä prosessi

Kansallisarkistossa avattiin huhtikuussa Venäjän keisarikunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan synty 1808–1820 -niminen asiakirjanäyttely. Se on toteutettu yhteishankkeena Venäjän valtion historiallisen arkiston (RGIA) ja Suomen Pietarin pääkonsulinviraston kanssa.

Tämä oli näyttelyn kannalta tärkeää. Digitaalitekniikkaa hyödyntäen

hankevastaavana allekirjoittanut dosentti Paaskosken avustamana.

voidaan toki tehdä hyviä kopioita, mutta aidon veroisia ne eivät ole.

Hankevastaava toimitti myös näyttelyjulkaisun, jonka kääntäminen

Näyttelyesineiden – kuten asiakirjojen, taide-esineiden ja muotoku-

venäjän kielelle osoittautui haastavaksi tehtäväksi.

vien – inventointi oli alkanut keväällä 2008 pyrkimyksenä mahdollisimman kattava kokonaisuus.

Kiinnostavia esineitä haalittiin mukaan

Viimeistelyjä viime hetkeen saakka Maanantaisia avajaisia edeltävää viikonloppua voi verrata crescendoon: hankevastaava, näyttelysuunnittelija Muir, Kansallisarkiston

Asiakirjojen pohjalta rakennettu näyttely on siihen tutustuvalle varsin

konservaattorit ja digitoija tekivät työtä aamusta iltaan, hyvässä yh-

raskas, eikä useita vitriinejä käsittävään näyttelyyn kerta kaikkiaan

teishengessä, jotta näyttely saatiin valmiiksi. Näyttelyn pystyttämi-

jaksa tutustua, jos ei esillä ole muutakin kuin asiakirjoja. Kiinnostavia

nen oli opettava kokemus.

esineitä oli haalittava näyttelyyn eikä niitä ollut ylettömästi. NäyttäKansallisarkiston näyttely on

vimmät esineet olivat jo menossa Kansallismuseon ja Tukholman

avoinna 17.9.2009 saakka. Samanaiheinen

Livrustkammarenin yhteisnäyttelyyn, jota Kansallisarkistokin oli ol-

venäläinen näyttely avataan Pietarissa mar-

lut kokoamassa. Annetun avun pohjalta saatiin myös vasta-apua:

raskuun 2009 alussa.

Museovirasto ja Kansallismuseo antoivat auliisti esineitä lainaksi, kuten myös Ateneum, Helsingin Yliopistomuseo, osakunta Nylands

Näyttelyn hahmottaminen alkoi jo vuonna

Nation, antiikkiliikkeet Galerie Donner ja Old Times sekä useat yksi-

2007, jolloin arkistolaitos kääntyi venäläis-

tyistahot. Henkilösuhteet olivat viimeksi mainittujen osalta A ja O.

ten kollegojen puoleen ehdottaen yhteistä

teksti: Pertti Hakala, tutkija, Kansallisarkisto. Kirjoittaja on Merkkivuoden 1809 hankevastaava Kansallisarkistossa.

Opetusaineistoa Suomen sodasta verkossa

näyttelyä. Ehdotus otettiin suopeasti vas-

Tärkeää oli myös ammattilaisten työpanoksen varmistaminen ajois-

Kansallisarkisto on koonnut verkkoon Suomen

taan niin Moskovassa kuin Pietarissakin.

sa. Oli koottava näyttelyjulkaisu ja suunniteltava itse näyttely. Jul-

sotaan 1808–1809 liittyvän digitaalisen opetusaineiston

Kun toimijoiden asema hankkeessa oli vä-

kaisua varten tarvittiin tieteellisesti tasokas johdanto aiheeseen, eli

koululaitosta varten. Hanke lähti Kansallisarkiston aloit-

hitellen selvinnyt, neuvottelut näyttelyn si-

Suomeen kansainvälisen politiikan voimakentässä Venäjän ja Ruot-

teesta käyntiin keväällä 2008.

sällöstä aloitettiin Venäjän arkistolaitoksen

sin välissä sekä maamme kehitykseen Suomen sodan jälkeen.

Rosarhivin pääjohtajan Vladimir Kozlovin

Finlands Svenska Historielärarförbund -järjestön puJohdantoa laatimaan palkattiin erityisesti Vanhaan Suomeen pereh-

heenjohtaja Petter Walleniuksella oli selvä käsitys

tynyt tutkija, dosentti Jyrki Paaskoski. Näyttelyn suunnittelijaksi

peruskoulun yläasteen ja lukion opetuskäyttöön sovel-

Kansallisarkiston edustajien ehdotus näyt-

palkattiin FT Simo Muir, joka on aiemmin koonnut Kansallisarkis-

tuvasta aineistosta: sen oli oltava konkreettista ja liityt-

telyn teemoiksi hyväksyttiin, ja samalla ni-

toon Helsingin juutalaista yhteisöä ja kulttuuria valaisevan ansiok-

tävä sodan arkeen tai yksittäisten ihmisten kohtaloihin.

mettiin Rosarhivin osastonjohtaja Tatjana

kaan näyttelyn.

Asiakirjoja pitäisi voida käyttää tutkimustilannetta simu-

ja muiden edustajien kanssa Moskovassa.

Zanina näyttelyn venäläiseksi kuraattoriksi. Näyttelyn jatkovalmistelut venäläisen

loiden, ja oli tärkeää, ettei niitä tarjottaisi niin sanotusti valmiiksi pureskeltuina.

aineiston osalta lankesivat kuitenkin pitkälti

Suunnittelu tehtiin osin virtuaalisesti

Venäjän valtion historialliselle arkistolle.

Näyttelyn kokoaminen osoittautui varsin haasteelliseksi tehtäväksi.

Hankevastaava valitsi runsaasta aineistosta noin 25

Seitsemään osateemaan jaettava näyttely kattaisi pitkän aikakauden

asiakirjaa, jotka ryhmiteltiin kronologisesti etenevien

ja asiakirja-aineistosta olisi joidenkin teemojen osalta runsaudenpu-

temaattisten otsikkojen alle. Päädyttiin ratkaisuun, jossa

laa. Tärkeitäkin seikkoja valaisevia asiakirjoja oli karsittava pois.

asiakirjan digitoitua sivua seuraa vastaava sivu puhtaak-

Poliisisaattue turvasi asiakirjojen kuljetusta

sikirjoitettuna – kieliasua ei muutettu. Jokaisella asia-

Sopimusneuvottelut RGIA:n edustajien ja

Käytännön suunnittelua vaikeutti Kansallisarkiston näyttelytilan re-

kirjalla on oma lyhyt esittely, kuten koko aineistopake-

varsinkin johtajan professori Aleksandr So-

montti ja vitriinien vaihto uusiin. Näyttelyn puitteiden valmistuessa

tillakin. Puhtaaksikirjoitus ja esittelyjen laatiminen jäivät

kolovin kanssa olivat monivaiheiset, mutta

noin kuukausi ennen avajaisia oli näyttelyjulkaisun jo oltava miltei val-

hankevastaavalle. Svenska litteratursällskapetin kuvitus-

johtivat lopulta näyttelysopimukseen.

mis. Näyttelyä oli suunniteltava ja koottava pohjakaavioiden sekä vit-

aineisto keventää yleisvaikutelmaa.

riinipiirustusten avulla ja venäläisen aineiston osalta lähinnä tiedoksi Kantoina kaskessa olivat varsinkin kuljetus-

23

saatujen luetteloiden pohjalta, niin sanottuna virtuaalihankkeena.

Opetusaineiston teknisestä toteutuksesta vastasivat Kan-

Suomen ulkoministeriön hyvät palvelut

Hankkeita voi toteuttaa eri lailla, hajautetusti eli delegoiden, tai kes-

Martti Kupiainen. Valmis kokonaisuus esiteltiin Hanasaa-

asiassa sen jälkeen, kun Pietarin pääkonsu-

kitetysti lähinnä yhden henkilön voimin, suunnitelmallisesti enna-

ren kulttuurikeskuksessa marraskuussa 2008 suomalai-

linvirasto liittyi Kansallisarkiston näyttelyn

koiden tai ad hoc -lähtökohdista. Kansallisarkiston näyttely oli tässä

sille ja ruotsalaisille opetusalan edustajille. Paketti herätti

järjestäjiin, olivat suureksi avuksi. Kohtuu-

suhteessa vähän kaikkea. Neuvotteluprosessi venäläisosapuolten

kiinnostusta myös ruotsalaisten opettajien piirissä.

hintainen kuljetus järjestyi ja kun siihen

kanssa hoidettiin Kansallisarkiston osalta arkistoneuvos, professo-

vielä saatiin liikkuvan poliisin turvasaattue –

ri Eljas Orrmanin vuosikymmenten kokemuksella. Häntä avusti

1808–1809 Asiakirjoja Suomen sodasta

Helsinkiin saakka – oli asia selvä: alkuperäi-

projektipäällikkö Dmitri Frolov, jonka paikallistuntemus ja kontaktit

(1808–1809 Dokument om Finland i krig)

siä asiakirjoja saataisiin RGIA:sta lainaksi.

edistivät suuresti hankkeen toteutumista. Näyttelyaineiston kokosi

www.narc.fi/1809opetusaineisto/

järjestelyt ja niiden turvallisuusnäkökohdat.

sallisarkiston arkistosihteeri Kare Salonvaara ja digitoija


Tervetuloa tutustumaan Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusiin tiloihin! Hämeenlinnan maakunta-arkiston ovet ovat avoinna yleisölle 29.9.2009 klo 15–18. Ohjelmassa maakunta-arkiston toiminnan ja arkistojen esittelyä.

kuvat: Peab Oy

Yhteystiedot:

Aukioloajat:

Aittatie 2

ma, ke, pe klo 8.00–16.00

13200 Hämeenlinna

ti, to klo 8.00–18.00

Puh. (03) 3454 7700 Fax (03) 3454 7750

Kesällä (1.6.–31.8.2009):

Sähköposti: hameenlinna@narc.fi

ma–pe klo 8.00–16.00

Akti 2/2009  

Arkistolaitoksen asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you