Page 1

Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2013

sivu 6 ALKU-hanke on hyvässä vauhdissa

sivu 8 Arkkipiispa Tutun perintöä vaalimassa

sivu 12 Jalostuseläimistä on pidetty tarkkaa kirjaa


2

akti 1/2013

akti

akti 1/2013

1/2013

Julkaisija Arkistolaitos

Pääkirjoitus

Sisältö 3

3

Pääkirjoituksessa todetaan, että arkistolaitos suuntaa jatkossa voimavaroja viranomaisarkistojen tarkastuksesta asiakirjojen vastaanottojen

Osoite

ohjaukseen.

Kansallisarkisto PL 258 00171 Helsinki Lehden taitto

4

Lyhyet

6

ALKU-hankkeessa on siirretty jo 2 500 hyllymetriä aluehallintoviranomaisten edeltäjien pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja arkistolaitokseen.

Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kopijyvä Oy

8

Arkistoneuvos Jaana Kilkki sai kutsun järjestämään arkkipiispa Desmond Tutun elämäntyötä dokumentoivaa aineistoa. Perillä Etelä-Afrikassa

Kotisivu

odotti yllätys.

www.arkisto.fi Tilaukset ja palaute

11

Suomen historiaa koskevien asiakirjojen mikrofilmausprojekti entisen Neuvostoliiton arkistoissa jatkuu.

akti@narc.fi ISSN 1798-2065

12

Päätoimittaja

Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyy komeita lehmiä ja uljaita sonneja: sinne on siirretty Karjanjalostusosuuskunta Faban arkisto.

Marie Pelkonen, Kansallisarkisto Toimituskunta

14

Suomalaisia kartta-arkistoja digitoidaan vauhdilla. Digikartan löytäminen vaatii kiinnostuneelta vielä kärsivällisyyttä.

yksikönjohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikönjohtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi

16

Viranomaisarkistot siirtyvät hallitusti

Dosentti Seppo Aalto on monipuolisella urallaan

18

perehtynyt oikeus- ja kulttuurihistoriaan – sekä

Arkistolaitoksen pyrkimyksenä on ottaa vastaan vuo-

Arkistotarkastusten sijaan voimavaroja suunnataan jatkossa vas-

Jokereihin ja Helsingin menneisyyteen.

sittain 4 000–5 000 hyllymetriä viranomaisarkistoja. Tavoitteen

taanottojen ohjaukseen. Vastaanotettavat aineistot ja vastaanoton

saavuttaminen edellyttää arkistolaitokselta siirtojen ohjauksen

laadulliset tulostavoitteet sisältyvät arkistolaitoksen yksiköissä

Tuore raportti ehdottaa, että pohjoismaiset val-

kokonaisvaltaista, yhdenmukaista ja proaktiivista toimintamallia

parhaillaan laadittaviin, usean vuoden kattaviin vastaanottosuunni-

tionarkistot saisivat keskeisen roolin viranomais-

sekä sitoutunutta yhteistyötä viranomaisten kanssa. Toiminta tu-

telmiin. Asiakkuuksien ja voimavarojen suunnitelmallinen ja pitkä-

tunnusten suunnittelussa.

keutuu ajantasaisiin tietovarantoihin, jolloin sidosorganisaatioiden

jänteinen hallinta arkistolaitoksessa hyödyttää myös viranomaisia.

tarpeet ja lähtökohdat voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon yhä

19 20

Kannen kuva FABA OSK –aineisto / Hämeenlinnan maakunta-arkisto

21

Arkistolöytöjä

Harri Heinonen

Arkistolaitos on kartoittanut osana alueellisen keskusarkiston suunnittelua viranomaisten tarpeita ja selvittänyt arkistolaitoksen

Mikkelin maakunta-arkisto syntyi 50 vuotta sit-

Tavoitteena on siirtää analogisten asiakirjojen säilytyksen ja käy-

nykyisten tilojen riittävyyttä. Lisäksi arkistolaitos on suunnitellut

ten, kun evakkoon joutunut Viipurin maakunta-

tön painopiste viranomaisilta arkistolaitokselle siten, että vas-

ja käynnistänyt toimenpiteitä, joilla voidaan yhtäältä varautua kes-

arkisto muutti Kuopiosta Mikkeliin.

taanotetun aineiston määrän kasvu on hallittua ja sopeutettu

kusarkiston käyttöönottoon ja toisaalta tarjota uusia kustannuste-

arkistolaitoksen tiloihin sekä muihin voimavaroihin. Yhteistyössä

hokkaita ratkaisuja viranomaisille niiden aineistojen siirtämiseen

viranomaisten kanssa varmistetaan, että vastaanotettavat aineis-

jo ennen kuin arkistolaitoksen tilakysymys laajemmin ratkeaa kes-

tot ovat arkistolaitoksen määräysten mukaisessa siirtokunnossa.

kusarkiston myötä.

Käsitätkö?

22 Viime syksynä järjestetty SÄHKE-expo oli tilan-

nepäivitys siitä, missä mennään matkalla pape-

Pääkirjoituksen kuva

paremmin.

rista konesaleihin.

Siirtojen vastaanotolle asetetut tavoitteet palvelevat siten myös tutkimuksen ja kansalaisten tarpeita aiempaa paremmin. juhani tikkanen, yksikönjohtaja, Hämeenlinnan maakunta-arkiston ma. johtaja


4

akti 1/2013

akti 1/2013

kannaksen väestön kriisiä, joka aiheutui rajan sulkeutumisesta

tuottanut 33 nidettä, joista jokainen sisältää noin 800 sivua. Suku-

tua aineistojen kuvailuun sekä avaavat kuvailutietoja vapaammin

vuonna 1918.

ja henkilöartikkeleita on yli 9 000.

hyödynnettäväksi avointen rajapintojen kautta.

Ainutlaatuinen yksityisarkisto Kansallisarkistoon

Muistojen vanha Inari kiinnosti

Monet kävijöistä piipahtivat asiakirjaklinikalla, jolla saattoi kysyä

Lyhyet

5

arkistojen oikeanlaisesta säilyttämisestä. Suosittu aihe oli myös oman suvun arkiston säilyttäminen. ”Sukuarkistot kannattaa

Vanha Inari -ilta Sajoksessa helmikuussa oli menestys; sali

ehdottomasti luovuttaa yhtenä kokonaisuutena arkistoon”, sanoi

Herttualliselle d’Otrante-suvulle Ruotsissa kuulunut von

oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Keskustelu oli vilkasta,

ylitarkastaja Taina Tammenmaa. Illan aikana vierailijat tarjosivat

Stedingk -suvun yksityisarkisto on ostettu Suomeen. Arkis-

kysymyksiä tehtiin paljon ja kerrottiin tarinoita Inarin historiasta.

säilytykseen asiakirjoja torpparisopimuksista aina laajoihin tutki-

ton kiinnostavimpia aineistoja ovat Ruotsin viimeiselle sotamar-

Matti Lehtola näytti vanhoja valokuvia, joista käytiin talo talolta

musaineistoihin saakka.

salkalle, kreivi Curt von Stedingkille (1746–1837) kuuluneet asia-

läpi paikkoja ja elämää niissä. Tänä päivänä ei vanhasta Inarista ole

kirjat sekä Savon Prikaatin arkisto.

jäljellä kuin muutama merkkimänty ja aidantolppa.

salipalveluun, arkistomakasiiniin ja konservointiin. Monet olivat

Ruotsin valtionarkisto digitoi aineis-

Veli-Pekka Lehtola totesi, että ihmisten muistitieto kattaa 1900-lu-

arkistossa ensimmäistä kertaa, kertoi kierroksia vetänyt Raija

ton, minkä jälkeen alkuperäisaineisto

vun. Arkistot siltä ajalta ovat kuitenkin pitkälti keräämättä, ja se

Ylönen-Peltonen. Kierroksen suosikki oli konservointi, jossa saat-

siirretään Suomen Kansallisarkistoon

tulee olemaan Saamelaisarkiston haaste.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite rakennuttaa keskus-

toi nähdä vedessä kelluvia papereita, mikroskooppitutkimusta ja

kesällä 2013.

arkisto Mikkeliin eteni maaliskuussa. Hankkeen rahoituk-

homeisia asiakirjoja.

telee tiedotusvälineille ja yleisölle

Lehtola piti Saamelaisarkiston perustamista uutena avauksena

alkuperäisaineistoa

saavuttua

saamelaisten ja paikallishistorian tutkimuksessa. Hän toivoi, että

Suomeen. Digitoituna aineisto tulee

se innostaisi 1800- ja 1900-lukujen historiantutkimukseen. Saa-

Arkistolaitoksen keskusarkisto rakennetaan Mikkeliin

Kiertokäynneillä saattoi tutustua rakennuksen historiaan, tutkija-

sesta sovittiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainminis-

HEIDI MUSTAJOKI

teriön välisissä neuvotteluissa.

Kansallisarkisto esitsen

olemaan verkon kautta vapaasti saaKeskusarkisto on tarkoitus rakentaa vaiheittain. Ensimmäisen

tavilla.

Kansallisarkisto

osan tulisi olla valmis 2018, jolloin Kansallisarkiston Sörnäisten toi-

Arkistolaitoksen puhelinnumerot uusiksi

myöhemmin tarpeen mukaan.

Illalle toivottiin jatkoa. Tällaiset miniseminaarit voisivatkin olla esi-

Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen puhelinnumerot

merkiksi kyläyhdistyksen uusi toimintamuoto ja tapa koota kylä-

muuttuvat 3.6.2013. Muutos johtuu siirtymisestä valtion-

läiset yhteen.

hallinnon yhteiseen numerointiin.

Tervetuloa arkistopäiville Vaasaan!

Matti Lehtolan kokoelma

Vaasan maakunta-arkisto järjestää Suomen IX arkistopäi-

Kaikille arkistolaitoksessa työskenteleville tulee uusi 0295-alkui-

vät ensi vuonna. Alustava ohjelma kannattaa merkitä nyt jo

nen puhelinnumero, joka ohjautuu matkapuhelimeen. Kansallis-

kalenteriin:

arkiston vaihteen uusi numero on 3.6.2013 alkaen 029 533 7000. klo 19–21 Vaasan kaupungin vastaanotto

AHAA-hakemistopalvelu etenee

21.–22.8.2014 Suomen IX Arkistopäivät, Vaasan yliopisto 23.8.2014

tehty lähinnä saamelaisalueen ulkopuolella, siellä missä arkistotkin ovat olleet.

mipisteen vuokrasopimus päättyy. Seuraavat vaiheet rakennetaan

20.8.2014

mentutkimus on painottunut varhaisempaan historiaan ja sitä on

Tänä vuonna AHAA-hankkeessa siirrytään suunnitteluvai-

Retki Merenkurkun saaristoon

heeseen, josta vastaa CSC – Tieteen tietotekniikka Keskus Oy. Suunnittelun yhteydessä pohjalla olevia määrityksiä tarken-

Yli tuhat vuotta kyrillisiä aakkosia

netaan ja samalla päästään ottamaan kantaa myös järjestelmän

Kansallisarkiston kevätnäyttely tutustuttaa kyrillisten kir-

toteutustapaan. Itse toteutus käynnistyy vuoden loppupuoliskolla

jainten historiaan. Näyttely perustuu kyrillisen aakkoston

ja jatkuu vuoteen 2014.

luojien P. Kyrilloksen ja P. Metodioksen työn 1150-vuotisjuhlaan, jota vietetään laajasti Euroopassa. Näyttely järjestetään yhteis-

Käyttöönotto edellyttää myös migraatiosuunnittelua, jolla varmis-

työssä Slovakian ja Kreikan suurlähetystöjen kanssa. Avoinna

tetaan tietojen siirtyminen nyt käytössä olevista järjestelmistä

14.5.–15.7.2013 Kansallisarkiston aukioloaikoina.

AHAA-palveluun. Migraatiosuunnittelu toteutetaan toteutussuunEdulliset löydöt houkuttelivat kirjanystäviä.

Kriisit puhuttivat Tieteiden yönä Tammikuinen Tieteiden yö houkutteli Kansallisarkistoon viitisen sataa vierailijaa.

nitelmasta erillisenä työpakettina. AHAA-palvelun käyttöönotto ajoittuu vuosiin 2014–2015.

Ruotsin kansallisbiografia maksuttomaksi

AHAA-hankkeen yhteydessä on kehitetty myös arkistokuvailun

Aktin hinta nousee Lehden hintaan on tullut laskutuslisä (11,50 euroa plus

Ruotsin kansallisarkisto Riksarkivet on päättänyt julkaista

uutta kansallista käsitemallia. Arkistojen kuvailusäännöt valmis-

24 % alv), koska arkistolaitos on siirtynyt verkkolaskutuk-

maksuttoman sähköisen version Ruotsin kansallisbiogra-

tuvat 2013, ja niitä tarkentavat luettelointisäännöt AHAA-palvelun

seen. Lehden vuosikerta maksaa nyt alvittomana 36,50 euroa.

käyttöönottoon mennessä.

Tilaukset ja peruutukset akti@narc.fi.

Illan vetonaulana olivat tutkijoiden luennot, jotka kertoivat eri krii-

fiasta (Svenskt biografiskt lexicon SBL). Vuodesta 1917 lähtien

seistä. ”Kriisiaikoja voidaan tutkia ruohonjuuritasolla, koska ta-

julkaistun henkilöhistoriallisen tutkimussarjan perusteellisia ja

pahtumat on silloin rekisteröity ja dokumentoitu tarkkaan”, kertoi

luotettavia henkilökuvia arvostetaan ja käytetään paljon myös

Kuvailun kehittäminen ja AHAA-palvelun käyttöönotto monipuolis-

professori Maria Lähteenmäki. Hän valotti luennossaan Karjalan

suomalaisessa tutkimuksessa. Vuoteen 2011 mennessä SBL on

tavat arkistokuvailua, tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden osallis-


6

akti 1/2013

akti 1/2013

ALKU-hanke etenee

7

Juhani Klemi

Hyvien tulosten siivittämänä hanketta laajennettiin Itä-Suomeen vuonna 2012, jolloin työn alle otettiin Itä-Suomen AVI:n edeltäjäviranomaisten aineistot. Hanketta jatkettiin myös Etelä- ja Lounais-

Vuonna 2011 käynnistyneen aluehallintoviranomaisten arkistojen seulonta- ja järjestämishankkeen tuloksena arkistolaitokseen on siirretty jo 2 500 hyllymetriä aluehallintoviranomaisten edeltäjien pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja.

Suomen aluehallintovirastoissa. Itä-Suomen AVI:n aineistot siirrettiin järjestettäväksi Joensuun maakunta-arkistoon. Ajatuksena oli kerätä kokemuksia keskitetystä järjestämisestä, ja siitä, miten se poikkeaa paikan päällä virastossa tehtävästä työstä. Keskitetyn järjestämistyön vahvuudet

ALKU-hankkeen päämääränä on saattaa tutkimuksen ulottu-

arkistolaitoksen välillä. Maakunta-arkistot vastaavat niiden tiloissa

tulivat ilmeisiksi, kun työ Joensuussa eteni alusta lähtien mallik-

ville arvokkaita asiakirja-aineistoja ja vapauttaa aluehallintoviran-

tapahtuvan järjestämistyön ohjauksesta. Aluehallintoviranomais-

kaasti.

omaisten voimavaroja paperiaineistojen säilytyksestä ja ylläpi-

ten tulee osoittaa omia voimavaroja hankkeeseen.

dosta. Näin edistetään viranomaisten siirtymistä kohti sähköistä asianhallintaa.

Työ käynnistyi kolmessa kaupungissa

Hanke eteni hyvin viime vuonna Kokonaisuudessaan vuosi 2012 oli menestyksekäs, sillä työt Ete-

Arkistolaitos ottaa vuoden 2014 loppuun saakka maksutta vas-

Hanke muuttui sanoista teoiksi kesällä 2011, kun valtiovarainmi-

lä- ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoissa saatiin pääasiassa

Pirita Hyvärinen ja Terhi Kivistö järjestivät vuonna 2012 siirtokun-

taan AVI:en ja ELY-keskusten edeltäjäviranomaisten siirtokuntoon

nisteriö ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsivät määrärahan Etelä-

valmiiksi. Virastojen vastuulle jäi jäljelle jääneiden vähäisten ai-

toon Turun ja Porin sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen asiakirjo-

saatetut, pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Hankkeen rahoitus, ta-

ja Lounais-Suomen AVI:en sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen

neistomäärien järjestämisen loppuun saattaminen. Vuoden vaih-

ja Lounais-Suomen AVI:n tiloissa. Asiakirjat siirrettiin joulukuussa

voitteet ja toimintamalli on määritelty arkistolaitoksen sekä val-

ELY-keskusten hallussa olevien aineistojen järjestämiseksi. Puo-

teessa arkistolaitoksen kokoelmat kasvoivat noin 1 500 hyllymet-

2012 Turun maakunta-arkistoon.

tionvarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välisissä so-

livuotisen toimintakauden tulokset olivat rohkaisevia: aineistoja

rillä. Työhön osallistui 13 henkilöä (noin 6,4 henkilötyövuotta).

pimuksissa.

siirrettiin arkistolaitokseen noin 1 000 hyllymetriä.

Lapin ja Pohjois-Suomen AVI:en vuoro tulee viimeistään 2014, ELY-keskusten osalta hanke oli keskeytyksissä marraskuuhun

hankkeen viimeisenä toimintavuotena. Tuolloin on tarkoitus järjes-

Hankkeella on ohjaus- ja hankeryhmät, joissa ovat mukana han-

Kansallisarkisto ja Turun maakunta-arkisto vastasivat hankkeen

saakka, kunnes työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella se voitiin

tää ja siirtää arkistolaitoksen haltuun loputkin aluehallintovirasto-

ketta rahoittavat ministeriöt, Kansallisarkisto ja aluehallintovi-

suunnittelusta ja ohjauksesta. Myös kohdevirastot osallistuivat

aloittaa Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksien aineistojen

jen hallussa olevat pysyvästi säilytettävät asiakirjat, joita virastot

ranomaisten tietohallintoyksiköt. Kansallisarkisto vastaa pro-

aineistojen järjestämiseen. Työhön osallistui 10 henkilöä (noin 4,3

järjestämisellä. Työ jatkuu myös kuluvan vuoden aikana.

eivät enää tarvitse virkatoimissaan.

jektinhallinnasta ja hankkeen koordinoinnista kohdevirastojen ja

henkilötyövuotta).

Länsirannikkoa pitkin Pohjois-Suomeen Ari-Pekka Rutanen

Kuluvana vuonna hankkeen pääpaino on Vaasassa, jossa järjestetään Lounais- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hallussa olevat edeltäjien aineistot. Työ tehdään Vaasan maakunta-arkistossa. Muita kohteita ovat Jyväskylän maakunta-arkistossa järjestettävät, LSSAVI:n Jyväskylän toimipaikan hallussa olleet aineistot sekä Etelä-Suomen AVI:n Hämeenlinnan ja Kouvolan toimipaikko-

teksti: Jani Karell, ylitarkastaja, Kansallisarkisto

Arkistojen järjestäjät – korvaamaton voimavara

jen aineistot, jotka järjestetään Hämeenlinnan ja Mikkelin maa-

ALKU-hankkeessa keskeisimmässä asemassa ovat arkis-

kunta-arkistoissa.

toja järjestävät ihmiset. Heidän ammattitaitonsa ja motivoituneisuutensa ovat mahdollistaneet hankkeen suo-

ELY-sektorilla tavoitteena on laajentaa toimintaa Hämeestä ja

tuisan etenemisen. Hankkeen projektijohdon keskeisenä

Varsinais-Suomesta muualle maahan, mikäli lisärahoitus saadaan

tehtävänä on jatkossakin saada näiden ihmisten osaami-

varmistettua.

nen kukoistamaan.

Aluehallintovirastojen osalta hanke etenee kohti Pohjois-Suomea.

Hanke on toiminut myös väylänä vakituisiin töihin: Etelä-

Alustavasti on suunniteltu, että Lapin AVI:n edeltäjien aineistot

Suomen AVI:n osahankkeessa työskennelleistä järjes-

järjestettäisiin Oulun maakunta-arkistossa. Työ pyritään aloitta-

täjistä peräti kolme on työllistynyt pysyvästi arkisto- ja

maan jo vuoden jälkipuolella, mikäli muut kohteet etenevät suun-

museoalan tehtäviin, ja osa saanut muita määräaikaisia

nitellulla tavalla.

alan töitä.

Etelä-Suomen AVI:n Helsingin toimipisteestä on siirretty Hä-

Hanke on ollut niin ikään oivallinen näyte yhteistyön

meenlinnan maakunta-arkistoon yhteensä noin 1 200 hyllymet-

voimasta. Aluehallintoviranomaisten ja arkistolaitoksen

riä pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja. Tyhjät hyllyt hymyilyttivät

välinen yhteistyö on toiminut moitteettomasti. Hanke on

arkistonjärjestäjä Eeva Mustosta, Riikka Pikkaraista ja Marjo

toiminut joustavasti yli hallinnonalojen välisten rajojen.

Alasaarelaa sekä Petri Mäkelää ja arkistonhoitaja Erkki Hautalaa jo joulukuussa 2011.


8

akti 1/2013

akti 1/2013

9

Arkistot ja valta: Arkistot ja valta: Tutun brändiin Oikeus Desmond Oikeus Desmond Tutun brändiin Nuoresta arkistonhoitajasta asti vaalitut solidaarisuuden ihanteet saivat täyttymyksensä, kun arkistoneuvos Jaana Kilkki kutsuttiin mukaan turvaamaan arkkipiispa Desmond Tutun elämäntyötä dokumentoivaa aineistoa. Etelä-Afrikassa Kilkki näki muistamisen politiikan mekaniikat käytännössä.

Arkistot kuvaavat demokratiakehitystä

Säätiö ei kuitenkaan ole ainoa Tutun nimen ja henkisen perinnön

tarinat. Apartheidin aikana rotusorron vastustajien arkistoja salakul-

"Paikan päällä selvisi, ettei kyse niinkään ollut Tutun arkistoista ja

siivin toimiva. Etelä-Afrikassa selvisi, että hakukoneyhtiö Google

jetettiin turvaan ulkomaille, josta ne ovat palautuneet järjestelmän

niiden järjestämisestä, vaan hänen henkisen perintönsä vaalimises-

oli vuonna 2011 myöntänyt Desmond Tutu Peace Centrelle 1,25

purkamisen jälkeen takaisin.

ta. Pyrimme saamaan kokonaiskuvan tätä henkistä perintöä välittä-

miljoonaa dollaria samaisten Tutun elämäntyötä dokumentoivien

vistä aineistoista voidaksemme antaa suosituksia, miten tietojen

aineistojen digitointiin ja verkkopalvelun suunnitteluun.

maailmanlaajuinen saatavuus voidaan varmistaa.”

”Täällä arkistoiden toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat näkyviksi; meillä pohjoismaisessa kontekstissa ajatellaan kovin aka-

”Oli yllätys, että se työ mitä meidät oli kutsuttu suunnittelemaan, Arkkipiispa Tutun elämäntyötä dokumentoivat arkistot sisältävät ai-

olikin jo aloitettu. Haasteena tuntui olevan vain eri toimijoiden suun-

neistoa 1960-luvulta nykypäivään, ne kuvaavat Etelä-Afrikan demo-

nitelmien ja tavoitteiden yhteen sovittaminen.”

kratiakehitystä. Aineisto myös dokumentoi muun muassa sovin-

teemisesti tai virkamiesmäisesti.” Jaana Kilkin tapaama Verne Harris, Nelson Mandela Centre of Memoryn johtaja, onkin haastanut ajatuksen asiakirjojen todistus-

Ruotsin kehitysapuohjelmaan ovat jo vuosia kuuluneet

toprosessia, jota arkkipiispa johti apartheidin päättyessä. Aineisto

Eri säätiöt siis hakevat ulkopuolista rahoitusta ja elävät Tutun nimes-

voimaisuudesta. Peilattaessa paikalliseen menneisyyteen käy sel-

arkisto- ja asiakirjahallintoasiat. Jaana Kilkkiä ruotsalaiset osasi-

koostuu usean eri arkistonmuodostajan arkistoista ja sisältää paljon

tä. Konkreettisia esineitä tärkeämpää on henkinen perintö ja se,

väksi, ettei poliisiraportissa tai viranomaisarkistossa voi olla todelli-

vat kysyä mukaan aikaisempien hyvien kokemusten perusteella:

muutakin kuin tekstiasiakirjoja – mitaleita, lahjoja, muistoesineitä,

kuka omistaa muiston ja nimen, maineen: Desmond Tutun brändin.

suuden koko kuva.

”Olemme Riksarkivetin Håkan Lövbladin kanssa tehneet jo aiem-

kirjoja. ”Kaikki ovat hyvällä asialla, mutta kysymys on myös vallasta kont-

Apartheidin päätyttyä haluttiin myös Etelä-Afrikan Kansallisarkis-

”Missä kulkee yksityisen ja julkisen raja, ja millaisia kategorisointe-

rolloida muistamista ja siitä, kuka sillä elää. Samanlainen on tilanne

tossa antaa töitä mustille kansalaisille. Ongelmaksi muodostui

ja on muistamisen vaalimisessa järkevää tehdä?”, Kilkki pohtii.

Nelson Mandelan henkisen perinnön vaalimisessa.”

apartheidin aikainen koulutuksellinen epätasa-arvo – mustilla ei ol-

min yhteistyötä vetäessäni arkistoalan workshopia Pekingissä.” Tammikuun lopulla tehtyyn kaksiviikkoiseen vierailuun valmistautumiseen ei jäänyt paljon aikaa, eikä toimeksianto vastannut odotuksia perinteisestä arkistojen järjestämisestä.

lut tarvittavaa pätevyyttä. Etelä-Afrikassa on myös vain muutama

Googlen yllätys

yliopisto, joissa on ylipäänsä mahdollista hankkia arkistoalan kou-

"Perehdyimme Desmond & Leah Tutu Legacy Foundationin asia-

Riksarkivetin apuun kutsuneen säätiön, Desmond & Leah Tutu Le-

Arkistoissa sykkivät mustavalkoiset sydämet

kirjahallintoon ja säätiön hallussa oleviin aineistoihin. Vierailimme

gacy Foundationin missio on Tutujen henkisen perinnön vaaliminen.

Valtiovallan arkistojen sijoituspaikkana Etelä-Afrikan Kansallisarkis-

Kapkaupungissa ja Johannesburgissa eri instituutioissa, joissa ark-

Säätiö muun muassa valvoo monien Tutun nimellä toimivien hank-

to säilyttää apartheidin historiaa ja kuvaa vallanpitäjien maailman-

"Yliopistot ovat täällä vahvoja arkistosektorin toimijoita, jotka kerää-

kipiispa Tutun elämäntyötä dokumentoivia aineistoja säilytetään.”

keiden ja tahojen toimintaa sekä toteuttaa omia hankkeitaan.

selitystä. Etelä-Afrikan yksityisistä arkistoista löytyvät opposition

vät yliopistoille tutkimusta varten arkistokokonaisuuksia."

lutus. Kansallisarkiston osaamisvaje, johtamisongelmat ja resurssipula ovat johtaneet aivovuotoon yksityisen puolen arkistoihin.

Kuva: Rodeo

Kapkaupungin valot.


10

akti 1/2013

akti 1/2013

Opettaja oppi eniten

Jaana Kilkki

Jaana Kilkin mukaan paras oppi matkalta tuli opettajalle. "Itselleni tämä oli huikea oppimisprosessi niin ammatillisesti kuin yhteiskunnallisestikin." Maassa, jossa suullisella perinteellä on vahva rooli, ei diaarinvartija voi mennä tekemään kehitysyhteistyötä henkseleitä paukutellen. Vieraassa kulttuurissa työskentely vaatii nöyrää asennetta. Ensin on hahmotettava miten asiat kohdemaassa tehdään, ja sit-

Venäjän arkistojen mikrofilmausprojekti jatkuu

11

Tämän lisäksi huomattavia määriä henkilömappeja sekä suomalaisten sotilaiden ja virkamiesten palvelulistoja säilytetään muun muassa Venäjän valtion historiallisessa arkistossa (RGIA) ja Venäjän valtion merisotalaivaston arkistossa (RGA VMF).

Suomalaisaineistoja myös muualla Kaukoidän arkistossa (RGIADV) on Kaukoidän suomalaissiirtolaisten ja suomalaisen siirtokunnan asiakirjoja 1800-luvulta. Näiden joukossa on muun muassa Fridolf Höökin ja Otto Lindholmin asiakirjoja ja suomalaisten kirjeenvaihtoa alueen kuvernöörin kanssa. Suomalaisaineistoja on myös Vladivostokin maakuntamu-

ten on mietittävä miten omalla asiantuntijuudella voi auttaa.

seossa, Nahodkan kaupungin museossa ja Amurin alueen tutki-

Vuonna 2007 aloitettu Suomen historiaa koskevien asiakirjojen mikrofilmausprojekti entisen Neuvostoliiton arkistoissa jatkuu. Projektissa on hankittu Kansallisarkistoon yhteensä lähes 600 000 otosta Venäjän, Kazakstanin, Georgian ja Armenian arkistoista.

Mutta miksi kerätä arkistoja maassa, jossa puhe on yhä voimallisempaa kuin teksti? "Huono hallinto ja korruptio säilyvät niin kauan, kun ei ole kirjallista dokumentaatiota." teksti: Marie Pelkonen, viestintäpäällikkö, Kansallisarkisto

musseuralla. Kaukoidän arkisto ja museot ovat valmiita yhteistyöhön Kansallisarkiston kanssa. Alustavan arvion mukaan suomalaisasiakirjoja sisältäviä arkistoja on yhteensä noin parisenkymmentä. Kansallisarkisto on hyvin kiinnostunut myös Leningradin alueen arkiston Viipurissa olevista fondeista. Yleisten fondien lisäksi siellä

Nobelin rauhanpalkinnon saanut apartheidin

Venäjän Sosiaalipoliittisen historian arkisto (RGASPI)

vastustaja ja Etelä-Afrikan totuuskomissiota johtanut

on ollut projektin tärkein yhteistyökumppani. Vuonna 2011 siltä

arkkipiispa Desmond Tutu kutsui Ruotsin Riksarkivetin

Desmond & Leah Tutu Legacy Foundation arkistonhoitaja Anne

saatiin lupa suomalaisten poliitikkojen, presidenttien, parlamen-

tutustumaan arkistoihinsa. Tavoitteena oli suunnitella Tu-

Field Tutujen kotona.

taarikkojen ja kommunistisen puolueen jäsenten henkilömappien

tun arkistojen järjestäminen, varmistaa niiden säilyminen

teksti: Dmitri Frolov, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto

kopiointiin. Kansallisarkistoon on saatu muun muassa Hella Wuo-

ja saatavilla olo tutkimusta varten. Riksarkivetin kutsu-

lijoen, Juho K. Paasikiven ja Urho Kekkosen henkilömappeja.

mana arviointimatkalla oli myös Suomen Kansallisarkis-

Jaana Kilkki ja University of Western Capen Mayibuye Archive-

Tällä hetkellä Kansallisarkistossa on noin 2 000 henkilökohtaista ja

ton edustaja, arkistoneuvos Jaana Kilkki. Selvitysmatka

sin työntekijöitä. Mayibuye Archives on kokoelma apartheidin

yhteistä mappia; joukossa useita keskeisiä ja merkittäviä suoma-

tehtiin ruotsalaisen kehitysapuorganisaatio SIDAn tuella.

vastaista taistelua käyneiden, Englannissa maanpaossa olleiden

laisvaikuttajia. Tänä vuonna kopioidaan Otto Ville Kuusisen fondi

Loppuraportti valmistuu marraskuussa 2013.

henkilöiden arkistoja. Ne palautettiin Etelä-Afrikkaan apartheidin

eli asiakirjayksikkö 522.

päättymisen 1990 jälkeen ja sijoitetiin UWC:iin. Håkan Lövblad

on säilynyt huomattava määrä muun muassa kirkonkirjoja.

LOGAV säilyttää rajaseudun aineistoja Leningradin alueen valtiollinen arkisto (LOGAV) perustettiin vuonna 1940 entisen Viipurin maakunta-arkis-

Tiivistä yhteistyötä sota-arkiston kanssa

ton rakennukseen. Yli 70 vuoden ajan arkisto on kerännyt Leningradin alueen ja Karjalan kannaksen historiaa kos-

Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Venäjän sota-arkiston (RGVA)

kevia asiakirjoja. Tänä päivänä arkiston viidessä makasii-

kanssa. Tämän arkiston kanssa on kaksi sopimusta: maksullinen

nissa säilytetään yli 3 300 fondia eli noin 1 100 000 aktia.

ja vaihtosopimus otos otokselta -periaatteella. Maksullisen sopi-

Nämä ovat ainutlaatuisia asiakirjoja ajalta 1917–2008.

muksen puitteissa on jatkettu asiakirjojen kopiointia fondin 34980 Talvisota luettelosta 5 (noin 18 000 otosta) sekä Suomeen Neu-

Lisäksi LOGAV:ssa säilytetään yli 450 fondia, jotka sisäl-

vostoliitosta palanneiden sotavankien sotavankikorttien kopiointia

tävät yksittäisiä asiakirjoja Viipurin Ruotsin ajalta 1635–

(13 166 otosta).

1710 sekä Venäjän Imperiumin ajalta 1721–1811. Monet fondit sisältävät asiakirjoja Suomen suuriruhtinaskun-

Vaihtosopimuksen avulla Kansallisarkisto on vastaanottanut

nan ja Suomen tasavallan alkuajalta 1918–1944. Arkistos-

RGVA:sta 41 475 otosta. Vuonna 2012 RGVA:sta vastaanotettiin

sa säilytetään arvokasta kartografista aineistoa alkaen

yhteensä 54 591 otosta. Työn tuloksena Kansallisarkistossa on

vuodesta 1703. Kirjastossa on noin 30 000 kirjaa, joista

yksi parhaimmista sotavankikokoelmista. Siihen kuuluvat sota-

eräät on julkaistu 1700-luvun alkupuolella.

vankikortit, henkilömapit sekä sotavankien ja sotavankileirien valokuvia.

LOGAV täydentää yhä aineistojaan Leningradin alueen hallintoelinten, yritysten, järjestöjen ja virastojen asiakir-

Tätä kokoelmaa täydentää vuosina 2009 ja 2010 saatu aineisto Ka-

joilla. Alkuvuodesta otettiin käyttöön uusi kaksikerroksi-

ragandan alueen valtiollisesta arkistosta. Sotavankien henkilökort-

nen makasiinirakennus, johon on tarkoitus mahtua noin

tien kartoituksessa löytyi 226 suomalaisen sotavangin kortit sekä

400–500 aktia.

kortit Karlagissa leirillä olleesta 55 Suomen kansalaisesta. Myös nämä kortit ovat Kansallisarkistossa.

teksti: Svetlana Krasnozvetova, johtaja, LOGAV


12

akti 1/2013

13

akti 1/2013

ISK, LSK ja PSK yhdistettiin Suomen Karjanjalostusyhdistykseksi

Kantakirjojen kertomaa

(SKJY) vuonna 1946. Suomenkarjan kantakirjanumerointi aloitettiin nyt ykkösestä. SKJY:n kantakirjoja ei Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ole, mutta lehmistä on yli 280 000 lehmää käsittävä kortisto. Faba Osk -arkisto pitää sisällään myös vuonna 1908 perustetun Suomen Sikajalostusyhdistyksen (SSJY) aineistoa. SSJY piti maatiais- ja yorkshire-sikojen kantakirjaa. Kantakirjoja ei Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ole, mutta arkisto käsittää jonkin verran numeroituja sikakuvia. SSJY yhdistyi SKJY:een vuonna 1972. Alan järjestökenttä haki muotoaan 1960-luvulta 1990-luvulle. Suurin osa järjestöistä liittyi yhteen vuonna 1992 ja järjestö sai nimekseen Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus-FABA (Finnish Animal Breeding Association).

Lady kuin kymppi. Yorkshire-emakko Ropo (Y20757) ja Matti Koponen Tuusniemeltä (hattu päässä) maatalousnäyttelyssä

Perusteellista tietoa nautasuvuista Kantakirjaan on merkitty naudan esipolvet neljänteen polveen asti, jos ne tunnetaan. Lisäksi kuvaillaan muun muassa eläimen ulkonäkö, pituus ja paino sekä tietoja luonteesta. Vastaavat tiedot eivät olisi sukututkijalle pahitteeksi myös ihmisten väestökirjanpidossa! Esipolvien lisäksi sukua on mahdollista seurata eteenpäin, sillä poikimiset ja yleensä myös isät on merkitty korttiin.

Tutkimus ei ole vielä löytänyt maatalouslaskentaaineistoja

Arkiston toinen tärkeä osa ovat valokuvat, joita löytyy kantakir-

Agraaria ympäristöä peilaa myös Maataloushal-

janumeron mukaan, maanviljelysseuroittain ja aiheenmukaisesta

lituksen 1910–1969 teettämän maataloustilaston alku-

kokoelmasta. Vanhasta valokuvasta voi löytyä vaikka harvinainen

aineisto.

kuva isäntäväestä tai maatilan pihapiiri vuosikymmenien takaa.

samanlaiset kuin karjanjalostuksen. Kun Maanviljelyhal-

Eläinten sukututkimuksen lisäksi aineisto siis tarjoaa tietoa men-

litus oli perustettu vuonna 1892, kävi nopeasti ilmi, että

neisyyden ihmisistä ja eläinten merkityksestä heille. Omistajien

maatalouden edistäminen olisi viranomaisten tietojen

hakemistoa arkistossa ei valitettavasti ole.

pohjalta hankalaa.

lyä. Niiden pohjalta syntyivät 1900-luvun karjanjalostusyhdistyk-

Toki aineisto kertoo myös itse jalostustoiminnasta ja sen toimi-

Vuonna 1910 aloitettiin ensimmäinen tiedonkeruuseen

set.

joista. Valokuvia ja asiakirja-aineistoa arkistossa on maatalous-

perustunut tilasto. Alusta lähtien suuri joukko vapaaeh-

näyttelyistä, järjestön tapahtumista ja muista jalostukseen liitty-

toisia keräsi tiedot haastattelemalla. Maataloustieduste-

vistä asioista.

lujen eli maatalouslaskentojen tulokset julkaistiin maa-

Kantakirjalehmä Kaisan-Nuppu (LSK 1530) ja Nahkolan perhettä Pohjois-Pirkkalasta 1920-luvun alussa. Huomaa emännän rento asustus.

Sukututkimus on suosittu harrastus eri puolilla maapalloa. Entäpä eläinten sukututkimus? Apua ainakin nautojen tutkijoille tuo Hämeenlinnan maakunta-arkistoon siirretty Karjanjalostusosuuskunta Faban arkisto.

1960-luvun alkupuolella.

Näistä lähtökohdista alan harrastaja ja Maanviljelyshallituksen joh-

Maataloustiedustelun

tarkoitusperät

olivat

taja Nils Grotenfelt järjesti vuonna 1898 kolme maatalousnäytte-

Jalostusyhdistykset ryhtyivät töihin

taloustilaston erityisosana. Lomakkeisiin tuli jatkuvasti

Kuopion näyttelyssä itäsuomalaisen karjan päätyypiksi ilmeni

teksti: Juho Mattila, tutkija, Hämeenlinnan maakunta-arkisto

lisää tietoja ja lopulta niissä käsitellään muun muassa

Faba Osk -aineisto on saanut alkunsa karjanjalostuksen tar-

kyyttö. Sitä vaalimaan perustettiin Itä-Suomen Karjanjalostusyh-

kuvat: Faba Osk -aineisto

kodinkoneita.

peista. Karjaa on jalostettu omin päin jo vuosisatoja. Kun karjata-

distys ISK vuonna 1898. Tampereelle syntyi Länsi-Suomen Karjan-

louden merkitys alkoi kasvaa 1800-luvulla, tiedekin puuttui tähän

jalostusyhdistys LSK vuonna 1904. Se otti tehtäväkseen pelastaa

Sukututkijat ovat käyttäneet aineistoa siten, että oman

toimintaan.

häviämässä oleva ruskea maatiaiskarja.

sukutilan kaikki kortit on kaivettu esiin. Niiden tietoja vertailemalla saadaan pitkittäisanalyysi siitä, miten tilan

Aluksi karjanjalostuksessa oli vallalla saksalainen rotupuhtausop-

Rovaniemellä 1905 perustettiin vielä Pohjois-Suomen Karjanja-

maatalous on muuttunut. Muiden tietojen perusteella

pi. Kun ilmeni, että puhtailla roduilla ei ollutkaan haluttuja ominai-

lostusyhdistys PSK. Sen alaksi jäi pohjoisen valkea ja nupo karja

voidaan pohtia, mikä muutoksiin johti.

suuksia, sen korvasi oppi, jonka mukaan haluttuja ominaisuuksia

– ehkä maamme alkuperäinen karjarotu. Lisäksi 1901 lähtien Hel-

haettiin risteytyksillä. Ne valtasivatkin alaa alkuperäisiltä kannoilta.

singissä toimi Suomen Ayrshire -yhdistys.

Aineiston luonne tilaston raakamateriaalina avaisi mahdollisuuksia muuhunkin. Materiaalin vertailu varsinai-

Lopulta 1800-luvun jälkipuoliskolla omaksuttiin tanskalainen ja-

Näiden järjestöjen aineistot käsittävät kantakirjat alusta asti sekä

lostusoppi, joka korosti paikallisiin olosuhteisiin sopeutumista.

kortistoja noin 1930-luvulta lähtien. LSK:n aineistosta on olemas-

Kantakirjasonni Jurri (LSK 1474) Orimattilan Koivistolta on useiden

mahdollisuus olisi muodostaa kokonaan uusia tilastoja

Paikallisen rodun parhaita ominaisuuksia korostettiin jalostamalla.

sa vain sonnien kortisto, mutta mukana on 1920-luvulla otettuja

kantakirjasonnien ja -lehmien esi-isä. Ehkä Jurrin perintöä löytyy

ja lisätä niihin muun arkistomateriaalin pohjalta lisää

Puhtaina säilyneitä kantoja ryhdyttiin nyt etsimään syrjäseuduilta.

valokuvia. PSK:n arkistoa on myös Oulun maakunta-arkistossa.

teidänkin lautaseltanne hieman paremmalla aterialla?

muuttujia.

seen tilastoon voisi tuottaa hedelmällisiä tuloksia. Yksi


14

akti 1/2013

akti 1/2013

15

Digitoitujen karttojen etsijä eksyy yhä helposti Eeva-Kaisa Ahtiainen

Suomalaiset kartta-arkistot avautuvat kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Digitointi säästää alkuperäistä aineistoa, mutta vaatii käyttäjiltä aikaa ja kärsivällisyyttä. Kansalliskirjasto

Etelä-Suomenmaan rautatie- ja matkakartta vuodelta 1875.

Arkistot, museot ja kirjastot digitoivat kovaa vauhtia aineistojaan, joiden saatavuus ja ennen kaikkea yksinkertainen haku vaatii vielä perusteellista viilaamista. Aineistojen keskitetty

kartat ovat nähtävissä vain MML:n oman avoimien aineistojen

Kansalliskirjaston digitoidut historialliset kartat täyttävät korkeat

haku on ongelmallista, koska eri organisaatioiden tietokannat ei-

tiedostopalvelun internetsivuilla (www.maanmittauslaitos.fi/

laatukriteerit. Korkearesoluutiotiedostojen koko on niin suuri, että

vät keskustele keskenään. Vaikka digitoitu aineisto täyttääkin vaa-

avoindata/hankinta). MML ei ole mukana Finnan nykyisessä

niiden avaaminen hitaammilla tietokoneilla voi kestää pitkään. No-

dittavat laatukriteerit, se ei helpota niiden löytämistä internetistä.

testiversiossa.

peimmin kuvien katselu onnistuu valitsemalla kahdesta vaihtoehdosta ns. matalaresoluutiokuvan.

Kirjastonhoitaja Jaakko Salemaa Kansalliskirjastosta kertoo,

Tiedon tulvaa ja elämyksiä

että tällä hetkellä Doria-tietokantaan digitoitu kirjaston Suomen

Kansalliskirjaston johtama KDK-hanke eli Kansallinen digitaalinen

karttojen ja kartastojen kokoelma on haettavissa myös Finnassa.

kirjasto tuottaa digitoituja aineistoja kaikkien kiinnostuneiden käyt-

Historiallisten karttojen digitointi aloitettiin vuonna 2011 Helsingin

töön. Finna-asiakasliittymän testiversio otettiin käyttöön viime

Suomalaisen Klubin rahoituksella ja sitä jatketaan edelleen. Digi-

joulukuussa osoitteessa www.finna.fi. Eri organisaatiot voivat

tointivuoroa odottavat vanhat kaupunkikartat ja valikoima varhaisia

niin halutessaan rakentaa oman näkymänsä, jossa on valikoitua

merikarttoja.

teksti: Eeva-Kaisa Ahtiainen, vapaa toimittaja, Helsinki

aineistoa. Leena Jansson ja Jaakko Salemaa tutkivat alkuperäistä Liittymän motto ”tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville” toteu-

karttaa Kansalliskirjaston erikoislukusalissa.

tuu testivaiheessa lähinnä elämyskokeilijoille. Dokumenttien määrä ylittää Finnassa tämän vuoden kuluessa kymmenen miljoonan

Sähköinen atlas laajenee

kappaleen rajapyykin, mutta faktatiedon tarvitsijaa hämää alkuvai-

”Tarkoitus ei ole yhdistää tietokantoja, vaan ne viedään yhteiseen

heessa aineiston kirjavuus.

indeksiin, josta tehdään yhteis- tai monihaku. Jotta haku onnis-

Kansallisarkistossa on muutaman viime vuoden aika-

Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina 1840–1865 lää-

tuisi pitää, olla yhteisiä hakuelementtejä. Tätä varten metatietoja

na digitoitu mittavassa määrin historiallisia karttakokoelmia,

neittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta.

”Tarkoitus on kehittää Finnaa tämän vuoden aikana. Käyttäjiä on

pitää yhtenäistää ja harmonisoida”, Jansson tiivistää ongelman

kuten Maanmittaushallituksen uudistuskarttoja.

Pitäjänkarttojen avulla voi tutkia myös yksittäisen paikka-

ollut jo runsaasti, ja palautetta on otettu vastaan”, kertoo kirjaston-

ytimen.

hoitaja Leena Jansson Kansalliskirjastosta.

Ongelmana datan harmonisointi Finna toimii suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden di-

kunnan maantiedettä historiallisesta näkökulmasta, samoin Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmit-

maanomistuksessa ja maankäytössä tapahtuneita muutok-

Finnan seuraava tuotantoversio julkaistaan lokakuussa Finna-päi-

taustoimituksissa (iso-, uus- ja muissa jakotoimituksissa)

sia. Kartat tarjoavat omalta osaltaan kuvan siitä, miltä vanha

vänä 22.10.2013.

syntyneitä renovoituja eli puhtaaksi piirrettyjä maanmit-

maatalousvaltainen Suomi näytti viimeisessä vaiheessa. Kar-

tauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja, joihin kuuluu jako-

tastosta on hyötyä myös sukututkimuksessa.

kirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja sekä muita asiakirjoja.

gitoitujen aineistojen hakupalveluna. Testivaiheessa mukana on

Finnastakaan ei löydy kaikkia karttoja

Uudistusarkistoon kuuluvat myös 1600-luvun karttakirjat eli

Senaatin kartastoiksi kutsutaan Venäjän armeijan topografis-

seitsemän organisaatiota, joista käytettävissä olevien digitoitujen

Suomen suurimmat karttakokoelmat ovat Maanmittauslaitokses-

maakirjakartat tai geometriset maakirjakartat. Maanmittaus-

ten joukkojen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mitta-

aineistomäärien perusteella suurimmat ovat Kansalliskirjasto, Jy-

sa (MML), Kansallisarkistossa ja Kansalliskirjastossa. Kokoelmien

hallituksen uudistusarkisto sisältää 726 000 asiakirjaa. Uu-

kaavassa 1:21 000 laatimia Etelä-Suomen karttoja. Senaatin

väskylän yliopisto ja arkistolaitos.

kokonaismäärää ei kukaan tiedä tarkalleen, mutta alkuperäisten

distusarkisto on järjestetty lääneittäin, kunnittain, kylittäin ja

kartastot koostuvat kahdesta erilaisesta sarjasta. Myös nämä

karttalehtien lukumäärä liikkuu miljoonissa.

toimituksittain. Uudistuskarttojen digitointi tapahtuu syste-

ovat sukututkimuksen kannalta mielenkiintoisia karttoja.

Kuluvan vuoden aikana Finnaan tulee lisää organisaatioita ja ai-

maattisesti alkaen Turun ja Porin sekä Uudenmaan läänistä.

neistoja. Tietoa etsivien kannalta ongelmaksi jää aineistomassa,

Finnan kautta pääsee käsiksi arkistolaitoksen ja Kansalliskirjaston

joka ei kuulu haun piiriin.

digitoituihin historiallisiin karttoihin, mutta esimerkiksi MML:n

TEKSTI: István Kecskeméti, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto

Digitoidut kartat: http://digi.narc.fi/digi/


16

akti 1/2013

akti 1/2013

17

siirtyneelle professori Ilkka Mäntylälle sekä professori Heikki

Helsingin asema ja kehitys Itämeren alueen kaupallisessa ja po-

Ylikankaalle ja silloisille dosenteille Markku Kuismalle ja Panu

liittisessa maailmassa. Toinen näkökulma on sotien ja luonnonka-

Pulmalle.

tastrofien vaikutus kaupunkiin. Kolmas keskeinen painopiste on Helsingin porvariston, kruunun ja kirkon harjoittama valtapeli. Tut-

Gradun tein 1600-luvun oikeushistoriasta. Sitten astui sattuma

kin myös kaupungin rakennetta ja kaupunkikuvaa.

peliin. Historian laitokselle tarvittiin keväällä 1988 assistentti Ilkka Teerijoen virkavapaan ajaksi sijainen, joka hallitsisi edes jotenkin

Tavoitteeni on myös kirjoittaa mahdollisimman selkeä ja ymmär-

Ruotsin ajan lähdemateriaalin ja tutkimuksen. Taisin olla vastaval-

rettävä tutkimus, jota lukija ei jätä kesken ainoastaan siitä syystä,

mistuneiden joukossa siinä vaiheessa ainoa vaihtoehto.

että teksti on liian kiemuraista ja vilisee sanoja, joita pystyy tulkitsemaan ainoastaan sivistyssanakirjan avulla.

Lopullinen sinetti tutkijan ammattiin tuli 1992, kun pohjoismainen agraariajan historiaa tutkiva projekti alkoi. Heikki Ylikangas etsi siihen Suomesta toista tutkijaa. Sain työtä neljäksi vuodeksi.

Olet tuttu näky Kansallisarkiston tutkijasalissa. Millainen oli ensi kokemuksesi silloisessa Valtionarkistossa?

Urheiluhistoria ja 1600–1700-lukujen oikeushistoria eivät ole kovin yleinen yhdistelmä? Urheiluhistoriankin pariin oikeastaan ajauduin. Kun aloin opiskella, työkaveri postissa sanoi: ”Tulet lukemisesta hulluksi, osta Jokerien kausikortti”. Ostin, ja jääkiekosta tuli minulle pakkomielle, joka

Sen muistan, että Valtionarkisto oli minulle kunnioitusta herättävä

vei hetkeksi ajatukset pois tutkimuksesta. Se oli mainio tapa nol-

paikka.

lata itsensä, rock-konserttien ja fantasiakirjallisuuden lukemisen ohella.

Vierastusta kesti vain hetken. Tutustuin arkiston henkilökuntaan, ja arkistossa istui säännöllisesti joukko vanhempia tutkijoita, joil-

Jokerit oli 1990-luvulle asti seura, jossa aina tapahtui jotain poik-

ta sain ongelmatilanteissa apua. Hyvin tärkeänä pidän arkiston

keuksellista. Ajattelin kirjoittaa ”toilailuista sun muista jutuista”

henkilökunnan ja tutkijoiden välistä hyvää yhteistyötä. Valtionar-

artikkelin. En ehtinyt. Vuonna 1992 Jokerit täytti 25 vuotta ja mi-

kiston savuinen tupakkahuone oli varmasti terveydelle vaarallinen

nulla oli tutkimuksessa rahoituskatko. Siitä syntyi juhlakirja, pak-

paikka, mutta se oli myös vertaansa vailla oleva epävirallinen aja-

komielteeni purkaus ja kymmenen vuoden kuluttua analyysi Hel-

tushautomo. Näin jälkikäteen ajateltuna: arkistosta löysin histo-

singin kaupungin urheilusta viime sotien jälkeen.

riantutkimuksen prosessin oleellisimmat osat ja myös yksinäisen työn vaatimat sosiaaliset kontaktit.

dot. Huomasin Jokereita tehdessäni, että urheilu on yhteiskunnan

Tilaushistoriakeskus palkitsi 80-vuotisjuhlassaan Seppo Aallon ansiokkaana tilaushistorioiden tekijänä.

Historioitsija hahmottaa vallankäytön muotoja Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto työstää parhaillaan toista osaa Helsingin uudesta historiasarjasta, jonka ensimmäinen osa ”Sotakaupunki. Helsingin Vanhankaupungin historia 1550–1639” ilmestyi viime syksynä. Paikallishistorian lisäksi Aalto on tutkinut urheiluja kulttuurihistoriaa. Seppo Aalto (s. 1951) väitteli vuonna 1996 aiheenaan Kirkko

Kuinka sinusta tuli historiantutkija?

Historiassa minua on kiinnostanut valta, vallankäyttö ja sen muo-

Kuinka työskentelyrutiinisi ovat muuttuneet vuosien varrella? Digitointi on päivän sana, toivomuksesi sen suunnittelijoille? Aluksi käytin kynää, kortteja ja vihkoja. Sitten tuli kannettavien

peili. Sen kautta on mahdollista nähdä vallan muotoja, jotka ehkä muuten jäisivät huomaamatta, ja tajuta oman ajan yhteiskuntaa entistä paremmin. Valtatutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna urheiluhistoria ei siis ole kaukana 1500–1700-luvun rikos- ja yhteiskuntahistoriasta.

tietokoneiden aika. Tekniikka on kuitenkin riippuvainen käynnissä olevasta työstä. Viime aikoina olen siirtynyt arkistotyössä takaisin

Haaveeni on, että kirjoittaisin vielä kokoavan, suuria linjoja esiin

kynään ja paperiin. Osasyynä on juuri digitointi, joka tekee vanhas-

tuovan analyysin Suomen 1900-luvun urheilusta. Helsingin histo-

ta tavasta tehokkaamman. Muistiinpanoja ei tarvitse enää tehdä

rian II ja III osa on ensin saatava valmiiksi. Ja muistettava, että ikä

yhtä paljon kuin aikaisemmin. Kirjoitan ylös vain pääkohdat ja si-

ei tule yksin.

Vahingossa ja sattuman kaupalla. Tein nuoruudessani sähköalan

sällön keskeisen ytimen. Digitoinnin ansiosta voin katsoa lähteitä

sekatöitä kotipaikkakunnalla Kuusankoskella. Muutin Helsinkiin

tarpeen vaatiessa tarkemmin kirjoittaessani kotona.

Historia oli aina kiinnostanut: Väinö Linnan ja Mika Waltarin ro-

Lähes kaikki Ruotsin ajan suomalaiset peruslähteet on tietääkse-

Juhlitaanko keväällä Jokereiden mestaruutta?

maanit ja 12-vuotiaana lukemani Jokamiehen maailmanhistoria

ni digitoitu. Ruotsin arkistoissa on lähdesarjoja, jotka olisi hyvä

Olen menneisyyden tutkija, joka kerran hairahtui ennustamaan

tekivät menneisyyden eläväksi. Oikeastaan historia oli ainoa ala,

saada myös Suomeen digitaalimuotoon, mutta siinä taitaa olla

kirjallisessa muodossa urheilun tulevaisuutta. Pieleen meni. Ja

jonka opiskelua saatoin edes harkita. Kolmannella yrityskerralla

esteenä lupakysymykset. Ennen kaikkea toivon selkeyttä ja yksin-

saattaahan olla niin, että tänä vuonna ei mestaruudesta edes pe-

pääsin sisään historian laitokselle.

kertaisuutta Kansallisarkiston Digitaaliarkiston käyttöön.

lata. Valtiovalta kieltää pikaisesti jääkiekoksi kutsutun väkivaltaviih-

vuonna 1976, olin postissa töissä ja kävin iltalukiossa ylioppilaaksi.

ja kruunu siveellisyyden vartijoina: seksuaalirikollisuus, esivalta ja

deurheilun lasten ja nuorison turmeltumisen pelossa.

yhteisö Porvoon kihlakunnassa 1621–1700. Sen jälkeen Aalto on

Nykyisen ammatin kannalta oli tärkeää, että kiinnostuin Ruot-

kirjoittanut muun muassa Pornaisten historian, Karkkilan historian

sin ajan historiasta, joka ei todellakaan ollut mikään muotiaihe

yhdessä Kimmo Rentolan kanssa ja jääkiekkoseura Jokereiden

1980-luvun puolivälissä. Minulla oli myös onni saada todella kor-

historian.

keatasoista opetusta ja ohjausta. Kiitos niistä jo manan majoille

Olet kirjoittamassa Helsingin historian toista osaa vuosilta 1640–1747. Mitkä ovat sen painopisteet?

teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto kuva: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto


18

akti 1/2013

akti 1/2013

Pohjoismaiden julkisen heraldiikan yhtäläisyyksiä ja eroja

Arkistolöytö Palstalla esitellään arkistojen kätköistä löytyneitä kuriositeetteja.

Sotavankien palautus kisto on ehtymätön aarreaitta Suomen autonomian ajan historian tutkimukselle. Venäläinen byrokratia loi Ruotsista irrotettuun Suomeen hallinnon, joka jätti jälkeensä hie-

Sen tutkimusta helpottavat viime vuosisaVertailevan raportin kirjoittajia Kansallisarkiston näyttelyavajaisis-

dan alkupuolella puhtaaksikirjoitetut akti-

selle heraldiikan saralla.

sa 2011. Oikealta Kansallisarkiston erikoistutkija John Strömberg,

luettelot. Jokaiselle virastoon saapuneelle

Ruotsin valtioheraldikko Henrik Klackenberg ja Tanskan valtionar-

kirjeelle ei annettu omaa numeroa, kuten

kiston heraldinen asiantuntija Nils G. Bartholdy.

suomalainen käytäntö oli, vaan samanlaiset asiat koottiin vuoden ajalta saman diaarinu-

män vaakunan, Norjassa päätöksen kunnanvaakunasta tekee ku-

Miksi Suomessa ei ole valtionheraldikkoa?

ningas valtioneuvoston istunnossa. Suomessa vain harvat kunnat

Kansallisarkiston ja Ruotsin valtionarkiston heraldiset viranomais-

liputtavat aktiivisesti vaakunalipullaan, mutta Norjassa lipun malli-

tehtävät poikkeavat jossain määrin toisistaan, mutta lautakunta-

piirros vahvistetaan samaan aikaan vaakunan kanssa.

malli, jossa sihteerinä toimiva arkistovirkamies on esittelijänä, on

1700-luvulta peräisin olevat perinnöksiostoasiaAkti-lehden vuoden 2013 ensimmäinen ar-

kopioitu Ruotsista varsin suoraan Suomeen. Voi kysyä, miksei

kirjat ovat ja arvokkaita. kistolöytö on harvinaisia ruotsiksi ja venäjäksi, ja sen

Vaikka julkisten vaakunoiden ja muiden heraldisten tunnusten re-

heraldisen lautakunnan sihteeri ole Suomessakin titteliltään val-

signum

kisterinpidossa on maakohtaisia eroja, valtionarkistojen merkitys

tionheraldikko? Se toisi symbolista arvovaltaa ja viestittäisi kan-

(KKK) 14/1810.

tiedon säilyttäjänä ja välittäjänä korostuu. Heraldisten aineistojen

sainvälisestikin, että heraldiikkaa arvostetaan myös julkishallinnon

saatavuus digitaalisissa arkistoissa ja tietokannoissa on keskei-

piirissä.

sessä roolissa.

Raportti ehdottaa, että valtionarkistojen tulisi saada keskeisempi rooli viranomaistunnusten suunnittelussa. Näin julkisen heraldisen kulttuuriperinnön hallinnointi olisi aktiivisempaa ja valtion visuaalinen kommunikaatio paranisi. Monien julkisen heraldiikan alan nykyongelmien taustalla on graafisten suunnittelijoiden tietämättömyys heraldiikasta. Koska alan oppilaitoksissa ei ole säännöllistä heraldiikan opetusta, raportissa suositellaan, että valtionarkistot osallistuisivat siihen aktiivisemmin erityisesti design-alan oppilaitoksissa.

meron alle. Näin diaarista tuli huomattavasti suomalaista arkistokäytäntöä suppeampi.

on

Kenraalikuvernöörin

kanslia

Otsikoksi on kirjattu: Pietarissa olevan 1. Suomen rykmentin täydentämistä Suomen

teksti: Antti Matikkala, tutkija, Helsingin yliopisto

irtolaisväestöön kuuluvilla henkilöillä ja ryk-

kuva: Maria Arponen, digitoija, Kansallisarkisto

mentin lähettämistä sen jälkeen Suomeen. Se sisältää myös luettelot mainitussa ryk-

Raportti nostaa esiin kaksi toimenpiteitä vaativaa osa-aluetta: hediikan aseman koulutusjärjestelmässä.

kirjan taustaa. Rauhansopimuksen 9. artiklassa sovittiin, että molemmat osapuolet aloittavat sotavankien palauttamisen

teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto

reettisen pohjan pohjoismaisen viranomaisyhteistyön syventämi-

raldisten tunnusten vähenevän käytön valtionhallinnossa ja heral-

kiston samanaiheisen näyttelyn luettelo 2009) valottaa asia-

laisia sotilaita palautettiin kotimaahansa vielä vuonna 1810.

Kenraalikuvernöörin kanslian ar-

Kansallisarkiston aloitteesta laadittu raportti luo konk-

Valtionarkistoille aktiivisempi rooli

Suomen suuriruhtinaskunnan synty 1808–1820 (Kansallisar-

tumisten ja sairastumisten vuoksi Suomeen jääneitä ruotsa-

non lähdekokonaisuuden.

Siinä missä Suomessa kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan käyttä-

Jyrki Paaskosken tärkeä artikkeli Venäjän keisarikunta ja

kolme kuukautta sopimuksen ratifioimisen jälkeen. Haavoit-

Tuore raportti pohjoismaisten valtionarkistojen heraldisesta toiminnasta avaa mielenkiintoisia näkökulmia eri maiden käytäntöihin. Raportti ehdottaa, että valtionarkistot saisivat keskeisen roolin viranomaistunnusten suunnittelussa.

Raportti avaa mielenkiintoisia näkökulmia erilaisiin käytäntöihin.

19

mentissä olevista 292 ruotsinmaalaisesta Uusi Heraldinen lautakunta aloitti maaliskuussa Lautakunnan puheenjohtaja: arkistolaitoksen pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva

sotilaasta, jotka on päätetty perheineen palauttaa kotimaahansa.

Jäsenet: ritarihuonegenealogi Johanna Aminoff-Winberg protokolla-asiantuntija Anton Eskola hallintojohtaja Anitta Hämäläinen taiteen lisensiaatti Tuomas Hyrsky ylitarkastaja Heikki Jokipii suunnittelija Liisa Kontiainen yliopistonlehtori, dosentti Antti Leino PhD Antti Matikkala ylijohtaja Håkan Mattlin professori Eljas Orrman Rahakammion johtaja Tuukka Talvio kirjastonhoitaja Eila Vainikka

Akti on tärkeä niin sotahistorian-, hallinto-

Lautakunnan varsinainen sihteeri: erikoistutkija John Strömberg Toinen sihteeri: viestintäpäällikkö Marie Pelkonen Pysyvä asiantuntija: fil. maist. Yrjö Kotivuori

juuri hankittu Suomeen.

historian-, sosiaalihistorian- kuin sukuhistorian tutkijoille. Se on ajankohtainen siksi, että se kertoo toimenpiteestä, joka on kirjattu Haminan rauhansopimukseen vuonna 1809. Tätä sopimusta oli Ruotsin puolesta neuvottelemassa muun muassa vapaaherra von Stedingk, jonka merkittävä arkisto on

Luettelo niistä ruotsalaisista sotilaista, jotka palautettiin kotimaahansa.


20

akti 1/2013

akti 1/2013

21

Välirauhan ajan arkisto toimi Valtionarkistossa Helsingissä. Sen aineisto oli hajallaan muissa maakunta-arkistoissa. Suomen armeijan vallattua Viipurin elokuussa 1941 maakunta-arkisto palasi takaisin Tervaniemelle. Se keskittyi eri puolille Viipuria koottujen asiakirjaläjien järjestämiseen ja kiinteistöjen omistusoikeutta koskevien selvitysten tekoon. Syksyllä 1943 maakunta-arkisto käynnisti uudelleen arkistojen

Käsitätkö Palstalla arkistolaitoksen asiantuntijat avaavat alan termistöä.

evakuoinnin sisämaahan. Maakunta-arkiston virkamiehet jättivät Viipurin 18.6.1944. Kaksi päivää myöhemmin neuvostojoukot valtasivat Viipurin.

Väliaikaistiloista modernisti Mikkeliin

PID – Mikä ja miksi? Sähköiset tietopalvelut ja sähköisten aineistojen käyttö tutkimuksessa yleistyvät. Sen takia on tärkeää,

Sodan jälkeen arkiston nimi muuttui Savo-Karjalan maakunta-ar-

että viittaukset digitaalisiin aineistoihin toimivat myös

kistoksi ja se toimi ensin Valtionarkistossa, vuonna 1945 Äänekos-

tulevaisuudessa. Ongelmia aiheuttaa tilanne, jossa ai-

kella Hietaman nuorisoseuran talossa. Kylmä, ahdas ja hatara ra-

neistoa tarjoavat tietopalvelut muuttuvat eivätkä vanhat

kennus oli sopimaton arkistokäyttöön. Tilanne parani kesäkuussa

verkko-osoitteet enää toimi.

1946, kun maakunta-arkisto sai suuremmat tilat Kuopiosta SOK:n

Mikkelin maakunta-arkisto sai nykyisen asunsa vuonna 1997.

50 vuotta Naisvuoren suojassa Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun entinen Viipurin maakunta-arkisto muutti Kuopiosta Mikkelin Naisvuoren kylkeen sijoitettuun rakennukseen. Arkistolle muutto merkitsi pitkän ja vaiheikkaan evakkotien päättymistä ja pääsyä asianmukaisiin tiloihin.

uudehkosta varastosta. Nämäkin tilat olivat asiakirjojen ja henki-

Digitaalisen aineiston käyttäminen ja aineiston löydettä-

löstön kannalta vaarallisen kosteat ja kylmät.

vyyden turvaaminen vaativat huomattavasti pysyvämpiä viittaamismenetelmiä kuin nykyisin yleisesti käytet-

Sodan jälkeen Mikkelin ja Kuopion kaupungit kisasivat maakunta-

tävät verkko-osoitteet. Tilalle tarvitaan pysyvä tunniste

arkistosta. Koska Mikkelin tarjous oli valtiolle edullisempi, valtio-

eli PID (persistent identifier). Sen keskeiset ominaisuu-

neuvosto valitsi vuonna 1949 sijoituspaikaksi Mikkelin.

det ovat ”yksilöivyys” ja ”toiminnallisuuden tuki”.

Rakennustyöt alkoivat tarvikepulan vuoksi vasta kesällä 1952.

PID:n sisältävän lähdeviittauksen avulla käyttäjä voi

Rakennushallituksen arkkitehti Olavi Sortan suunnittelema, tuol-

varmistua aineiston löytymisestä, vaikka digitaalisen

loin Pohjoismaiden modernein arkistorakennus, valmistui syksyllä

objektin sijaintipaikka tai esitystapa muuttuisi aikojen

1953. Rakennukseen muutti myös kirkkohallituksen alainen Lak-

saatossa.

kautettujen seurakuntien keskusarkisto. PID-tunnus muodostetaan URN-tunnuksesta, joka on

Hyllymetrit loppumassa Rakennus täyttyi asiakirjoista 1970-luvulle tultaessa. Lisäraken-

objektille. Tunnuksia ylläpitää välityspalvelu, joka ohjaa

ja Kuopion läänit. Henkilökuntaan kuului maakunta-arkiston hoita-

nuksen suunnittelu alkoi vuonna 1978 ja kesti seuraavan vuosi-

PID-tunnusta klikanneen automaattisesti sinne mistä

ja, vahtimestari, puhtaaksikirjoittaja ja vaihtuvia työllistämisvaroin

kymmenen. Arkkitehtitoimisto Erkki Valovirran suunnittelema

aineisto kulloinkin löytyy. Jos järjestelmiä uudistetaan,

palkattuja virastovaratyöntekijöitä. Alkuvuosien tärkein tehtävä oli

lisärakennus ja vanhan osan remontti valmistuivat vuonna 1997.

uudet sijainnit päivitetään keskitetysti välityspalveluun,

käyttöön saattaminen.

joka huolehtii linkitysten toiminnasta. Nykyisen rakennuksen kapasiteetti, 18 000 hyllymetriä, uhkaa loppua vuoteen 2018 mennessä. Tilapulan odotetaan helpottavan

URN-tunnus on sarja numeroita ja kirjaimia, joten se ei

Arkisto tiedotti ja valisti ahkerasti toiminnastaan ja aineistoistaan,

Mikkelin Kalevankankaalle rakennettavan arkistolaitoksen keskus-

yksin käy lähdeviitteeksi. Rinnalle tarvitaan myös selko-

mikä näkyi kävijämäärissä. Vuonna 1934 kävijöitä oli 190 ja viimei-

arkiston myötä.

kieliset lähdetiedot, jotka kertovat aineiston kontekstista

senä normaalina työvuonna 1938 kävijöitä oli 1 267.

vuonna 1934.

vä. Sitä ei muuteta eikä samaa tunnusta anneta toiselle

Maakunta-arkiston piiri käsitti koko Itä-Suomen, silloiset Viipurin

viranomaisten arkistojen vastaanotto ja luovutettujen aineistojen

Viipurin maakunta-arkiston arkistorakennus, joka valmistui

jokaiselle digitaaliselle objektille ainutkertainen ja pysy-

ja sisällöstä. Aineistoa tarjoava taho voikin tuottaa tutteksti: Tytti Voutilainen, maakunta-arkiston johtaja, Mikkelin maakunta-arkisto

Evakkoon, takaisin ja taas evakkoon

kuvat: Mikkelin maakunta-arkisto

kijalle lähdeviitteen ja PID-tunnisteen valmiina, suoraan tutkimuksen viitteisiin tai muistiinpanoihin liitettävässä muodossa. Näin muodostetut lähdeviitteet palvelevat

Viimeistä rauhanajan toimintavuotta leimasi sodanuhka. Raken-

tutkimuksen tekijöitä ja tutkimuksen tausta-aineistoon perehtyviä kollegoita.

Maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1934 Viipu-

nusta vahvistettiin, arkistoja pakattiin evakuointia varten ja piirin

rissa Tervaniemellä, vastapäätä Viipurin linnaa. Komean uusklas-

viranomaisia ohjattiin arkistojen suojelussa. Ensimmäiset asiakir-

sisen arkistorakennuksen oli suunnitellut Viipurin kaupunginark-

jaerät lähetettiin syyskuussa junarahtina kohti Vaasan maakunta-

kitehti Uno Ullberg. Paikalla sijaitsi keskeneräinen ortodoksinen

arkistoa ja viimeinen erä joulukuussa Hämeenlinnan lähelle. Vii-

varuskuntakirkko, jonka osia hyödynnettiin rakennuksessa. Maa-

purin maakunta-arkisto onnistui evakuoimaan noin 1 500–2 000

kunta-arkistoon mahtui 11 000 hyllymetriä asiakirjoja.

hyllymetriä sille luovutetuista asiakirjoista.

teksti: Markus Merenmies, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto


22

akti 1/2013

akti 1/2013

Siltoja siiloihin

23

Matti Tiisanoja

Päivi Happosen puheenvuorossa olikin kuultavissa turhautumista tilanteeseen. Työssä olisi päästävä eteenpäin, vaikka odotetaan lainsäädännön uudistusta. Kentällä olisi ennakkoluulottomammin lähestyttävä sähköisen toimintaympäristön haasteita ja mahdol-

Syksyllä 2012 järjestetty ensimmäinen SÄHKE-expo oli kaleidoskooppimainen tilannepäivitys siitä, missä mennään matkalla paperista konesaleihin. Asiantuntijat puhuivat asiantuntijoille: vuoron saivat niin arkistolaitoksen edustajat, valtiovarainministeriö, järjestelmätoimittajat kuin julkishallinnon organisaatiotkin. Loppukäyttäjät olivat hiljaa.

lisuuksia. SÄHKEistäminen on keino kehittää toimintatapoja. Jos uutta tahdotaan, ei voi toistaa vanhaa, vaikka lopputulos olisikin epävarma. Projektinhallinnallisesti oli täysi floppi, että Kolumbus lähti Intiaan ja päätyi Amerikkaan. Mutta bonuksena löytyi uusi maailma. Expon aiheet olivat ammatillista henkeä nostattavia, mutta enemmän olisi voinut kuulla myös vaikeista aiheista. Kun raha puhuu, kuka vie ja kenen ehdoilla? Jumitammeko asiakirjahallinnon pote-

Asianhallinnassa ollaan nyt samassa vaiheessa kuin rahoi-

roissamme, koska "meillä on se oma ja erityisemme"? Voisimmeko

tuslaitoksissa 90-luvulla, kun pankkikirjat virtualisoitiin. Asiakirjahal-

lisätä tuottavuutta nopeuttamalla päätöksentekoa ja täytäntöönpa-

linnossa vajaa kymmenen vuotta sitten alettiin pohtia eAMSia ja sitä

noa vaikkei konsensusta olisikaan? Uskallammeko sähköisyyden

merkillistä Exceliä, jolla sitä piti tehdä. Toimivat sovellukset tuntuivat

paineessa kokeilla kaikenlaista ja sallimmeko virheitä? Onko tieto-

tieteiskirjallisuuden utopioilta. Nyt sähköisen säilyttämisen lupia jo-

ja asiakirjahallinnon erillään pitäminen keinotekoista?

notetaan, toimittajat sertifioivat järjestelmiä ja ei-synty-SÄHKEinen rekisteritieto sujautetaan metatietorahtikuoressa VAPAan.

Miten pelifirma sen tekisi? Aiheita olisi ollut kahdenkin päivän seminaariin, eivätkä kaikki kiin-

Suuri muutos on tapahtunut myös SÄHKE-tulkkien ammatillisessa identiteetissä: expoiltaessa ei tietohallinto ollut Marsista, asiakir-

Kansallisarkiston ensimmäinen SÄHKE-expo keräsi noin 300

nostuneet mahtuneet mukaan. Seuraavassa SÄHKE-expossa voisi-

jahallinto Venuksesta ja järjestelmätoimittajat jostain siltä väliltä.

osallistujaa.

kin kokeilla webcastingia ja keskustelun jatkoja somessa.

Siiloja on romutettu ja yhteisellä väliasemalla tietojärjestelmiä SÄHKEistetään. Työmaata tosin vielä riittää.

naisuuksia.” Huolta täytyy pitää siitä, että arkkitehtuurien kuvaus-

linta, informaatiokäytännöt, informaatio-oikeus, Information Mana-

Sosiaalinen media nousi esiin keskusteluissa voimakkaasti ja Linke-

tavat ovat yhtenevät ja palvelevat myös asiakirjahallinnon tarpeita.

gement, verkkopalvelut, arkkitehtuurit… Puhumattakaan siitä mah-

dIn tuntui monelle olevan luonteva foorumi. Somessa tapahtuu se,

tavasta lyhenneviidakosta, jolla päivän osallistujia pommitettiin.

mistä asianhallinnassa vasta haaveillaan. Somessa on houkutusta,

Vaikeuskerrointa riittää tietomallien yhteensovittamisesta tekniseen toteutukseen, ajattelumallien muutoksesta puhumattakaan.

Asiakirjahallinnolla on paljon annettavaa tiedonhallinnan kokonais-

Kuulijoina emme yllättyneet, että RAKETTI ei tahdo lähteä lentoon.

valtaisen ajattelun kehittämisessä ja tiedon järjestämisessä, mutta

Semanttiset haasteet ja monialaiset liittymät pitävät huolen siitä,

järjestelmien suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto ovat välillä kuin

Toisaalta vika ei aina löydy koneen ja tuolin välistä, sillä sosiaali-

olemme myös saamapuolella. Tietohallinto tuo mukanaan uuden-

että tarvetta koulutukselle riittää. Verbaalibriljeeraus peittää ajoit-

höyrylaivojen rakentamista. Kun some puikkelehtii ja korjaa suun-

sen median sovellusten käyttöönottohan tapahtuu kuin itsestään.

laista ketterää ajattelua, joka kyseenalaistaa asiakirjahallinto-Suo-

tain myös sen, että puheista toimiviin toteutuksiin on vielä matkaa.

taa tietovirroissa kuin lauma delfiinejä, asianhallintajärjestelmät

Ja kun tutkimusjohtaja Päivi Happonen Kansallisarkistosta halusi

men syvään juurtuneita perinteitä ja toimintatapoja.

Kenties seuraava SÄHKE-expo voi tarjota meille vielä juurevampia

vasta varovaisesti kokeilevat veden lämpöä.

konkreettista palautetta siitä, mikä SÄHKEessä on niin vaikeaa, niin tervetuloa ruohonjuureen: käsitteelliset ongelmat ovat yksi syy.

kun asianhallintajärjestelmien käyttö on velvollisuus. Asianhallinta-

analyysejä esimerkiksi toiminta-arkkitehtuurin ja tehtäväluokituksi-

Käsitteiden Baabelista yhteiseen kieleen Kieli kuvaa olemassa olevaa maailmaa. Kun perusvirkamies haluaa

en tai tietoarkkitehtuurin ja eAMS:ien suhteista.

Jos pelifirmojen tapaan suunniteltaisiin käyttäjiä palkitsevia, vuorovaikutteisia ja visuaalisesti huikeita järjestelmiä, löytyisikö uudenlaista imua asianhallintaankin?

saada työnsä tuloksen SÄHKE-järjestelmään, hänen pitäisi tuntea

Koskaan et muuttua saa?

Perinteinen "arkistollisuus" oli kaukana expon aiheista. Arkkitehtuu-

tiedonohjaussuunnitelmaa ja ymmärtää asian, toimenpiteen ja

Siirtyminen aidosti sähköiseen asianhallintaan ja säilyttämiseen

ri eri etuliitteineen oli uusi normaali. Aihe toistui lähes jokaisessa

asiakirjan ero. Asiantuntijakin pohtii SÄHKE2:ssa käsittelyvaiheen,

vaatii jämäkkää muutosjohtamista. Muuten termi-Baabelin lisäksi

puheenvuorossa eikä kukaan ainakaan julkisesti ilmoittautunut tie-

toimenpiteen, tarkenteiden ja tyyppien ja toisaalta asian, asiakirjan,

odottaa järjestelmä-Baabel, tämä nykytila. Ongelma on, että hank-

tämättömäksi.

asiakirjallisen tiedon ja asiakirjatiedon olemusta.

keiden visiot kulkevat kaukana siitä, mihin resurssit taipuvat ja lop-

Tavoitteena on toimintaprosessien, tietojärjestelmien ja niiden

Virkistävää ja suorastaan hellyttävää avoimuutta olikin valtiovarain-

vointia, koulutusta ja kannustusta, yhä uudestaan. Uusi järjestelmä

Expossa liki 300 osallistujaa

tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden kuvaaminen,

ministeriön ICT-johtajan Timo Vallin tunnustus, että hän ei tiedä,

ei myöskään saisi tehdä työstä aiempaa hankalampaa ja hitaampaa.

Kansallisarkistossa marraskuun lopulla järjestetty ensimmäinen SÄHKE-

ylläpito ja kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Asiakirjahallinnossa on

mitä eroa on SÄHKE1:llä ja SÄHKE2:lla. Asiakirjahallinnan ja tiedon-

pitkään tehty työtä prosessien asiakirjatiedon kuvaamiseksi ja hal-

hallinnan (tai Vallin käyttämän termin Information Managementin)

Yksi kehittämisen ja ymmärtämisen vaikeus tulee siinä, että van-

arkkitehtuuri, sähköinen säilyttäminen ja siihen siirtyminen, sähköisen

linnan tehostamiseksi.

yhtäläisyyksistä ja eroista olisi hyvä keskustella.

hentunut lainsäädäntö lähtee paperiasiakirjojen hallinnasta ja ope-

säilyttämisen ratkaisut sekä tiedonohjaus ja sisällönhallinta. Niitä käsi-

roi asiakirjan käsitteellä. Tietoa liikkuu yhä enemmän tietokenttinä,

teltiin yli 20 puheenvuorossa. Kansallisarkiston päärakennuksen aulassa

Talojako täällä suunnitellaan?

pukäyttäjät ovat valmistautuneet. Muutos vaatii perusteluja, moti-

teksti: Merja Keinänen, projektipäällikkö, Poliisihallitus ja Ulla Kytönen, tiedonhallintasuunnittelija, Keskusrikospoliisi

expo keräsi lähemmäs 300 osallistujaa. Expon teemoja olivat kokonais-

Tehty työ tulisi nostaa elimelliseksi osaksi arkkitehtuurityötä. Kuten

Asiakirjahallinnossa on totuttu terminologian kirjavuuteen ja siihen,

jotka eivät päädy perinteiseen A4-muotoon eivätkä tahdo löytää

asiankäsittelyjärjestelmätoimittajat esittelivät tuotteitaan. Expo oli tois-

kehittämispäällikkö Leena Kononen opetus- ja kulttuuriministeri-

että ammatillisia yhtymäkohtia löytyy vähän kaikkeen. Mutta välillä

paikkaansa eAMS:ista. Kehittämisessä lähdetään myös helposti

taiseksi maamme laajin sähköistä asiakirjahallintaa esittelevä tilaisuus.

östä sanoi: ”Hyvä tiedonohjaussuunnitelma kertoo organisaation

meno on kuin Baabelin kielten sekamelskassa. Puheissa vilisevät

organisaatio edellä, jolloin ollaan vaikeuksissa organisaatiorajat ylit-

– Karin Gref, tutkija, Kansallisarkisto

toiminnasta ja auttaa havainnollistamaan organisaation tietokoko-

asiakirjahallinto- ja -hallinta, tietohallinto, tiedonhallinta, tiedon hal-

tävien prosessien kanssa.


Näyttely avoinna / Utställningen är öppen / The exhibition is open 2.7. – 4.10.2013 ti–pe klo 11–16 sekä sopimuksen mukaan. Syyskuussa keskiviikkoisin klo 18 asti. ti–fre kl. 11–16 samt enligt överenskommelse. I september onsdagar till kl. 18. Tuesday to Friday 11am to 4pm or by appointment. In September Wednesdays to 6 pm. Paikka: Kansallisarkisto, Rauhankatu 17, Helsinki / Plats: Riksarkivet, Fredsgatan 17, Helsingfors / Place: The National Archives of Finland, Rauhankatu 17, Helsinki

Akti 1/2013  

Arkistolaitoksen asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you