14
akti 1/2012
akti 1/2012
Kotikasvatusyhdistys juurrutti äitienpäivän Suomeen
kunniavieraiksi. Tilaisuuden ohjelma tuli olla tarkoin harkittua; siinä olisi oltava sopivia puheita, runoja, lauluja ja vuorokeskusteluja, mutta kevyet näytelmät ja ennen kaikkea tanssi olisi ehdottomasti jätettävä pois. Lisäksi jokaisen äidin rintaan tulisi kiinnittää pieni valkoinen kukka juhlan merkiksi. Kotikasvatusyhdistys myös toivoi, että sille lähetettäisiin jälkikäteen kirjallisia selostuksia juhlista.
Juhla löi itsensä läpi Vuonna 1919 äitienpäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa yleisesti niin Helsingissä kuin sadoilla paikkakunnilla maaseudullakin. Esimerkiksi Paimion pitäjässä äitienpäiväjuhlaan osallistui noin 650 äitiä. Eri puolilla Suomea juhlia järjestivät useat järjestöt ja yhdistykset, kuten Martta-yhdistykset, nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja kris-
Toukokuun toisena sunnuntaina vietetään Suomessa tänäkin vuonna äitienpäivää. Juhlan juurrutti Suomeen 1900-luvun alkupuolella Kotikasvatusyhdistyksen pitkäaikainen voimahahmo, kouluneuvos Vilho Reima.
tilliset työväenyhdistykset sekä seurakunnat. Selostusten mukaan juhlissa veisattiin virsiä, pidettiin puheita, lausuttiin runoja ja esitettiin musiikkiesityksiä. Kahvitarjoilu äideille Äitienpäiväjuhla Sodankylän Unarin kansakoululla 13.5.1934.
kuului ilman muuta asiaan. Kotikasvatusyhdistys oli nyt onnistunut tehtävässään tuoda äitienpäivä Suomeen. Samalla yhdistyksessä kuitenkin ymmärrettiin,
Äitienpäivää vietetään nykyisin lukuisissa maissa ympäri
Tästä kehotuksesta huolimatta vuonna 1918 äitienpäivää ei vielä
että tulevina vuosina oli tehtävä työtä perinteen jatkumiseksi, ettei
maailmaa. Sen vietto on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa äitinsä me-
vietetty yleisesti Suomessa. Kotikasvatusyhdistyksen arkistosta
juhlapäivää kohtaan virinnyt innostus pääsisi lopahtamaan.
nettäneen Ann Jarvisin ehdotuksesta järjestettiin ensimmäinen
kuitenkin ilmenee, että ainakin Alavieskan kirkonkylän kansakoulul-
muistojuhla kaikille äideille vuonna 1907. Tämän jälkeen äitienpäi-
la järjestettiin jo tuolloin äitienpäiväjuhla.
väaate levisi nopeasti pitkin Yhdysvaltoja, ja se otettiin kansalliseksi juhlapäiväksi vuonna 1914. Hiljalleen äitienpäivän vietto alkoi levitä myös eri puolille maailmaa.
Uusi yritys vuonna 1919
Yhdistys ohjeisti juhlien järjestäjiä Vuodesta 1920 lähtien Kotikasvatusyhdistys julkaisi joka kevät äitienpäiväohjelman, jossa oli malliksi muun muassa puheita, runoja,
Edellisvuoden laimeasta vastaanotosta johtuen Kotikasvatusyhdis-
lauluja ja kertomuksia. Ohjelmavihkossa esitetyt puheet käsittelivät
Kansallisarkistoon vuonna 2011 luovutetusta Suomen Vanhem-
tys kehotti vuoden 1919 Koti-lehden pääsiäisnumerossa lukijoita
äidin suurta merkitystä perheessä ja yhteiskunnassa.
painliiton arkistosta ilmenee, että liiton edeltäjän Kotikasvatus-
ehdottamaan sopivaa ajankohtaa äitienpäivän vietolle. Kirjoitukses-
yhdistyksen sihteeri Vilho Reima tutustui äitienpäivä-aatteeseen
sa oli tällä kertaa päättäväinen sävy: ”Nyt aikoo Kotikasvatusyhdis-
Niin puheet kuin muukin ohjelmisto oli sävyltään uskonnollista,
Amerikan-matkallaan vuonna 1910. Suomeen palattuaan hän yritti
tys tämän kauniin ajatuksen läpi ajaa ja kysymys on vain siitä, mikä
toimihan Kotikasvatusyhdistys kristillisen maailmankatsomuksen
aluksi saada vaikutusvaltaisia henkilöitä innostumaan äitienpäivän
päivä vuodessa paraiten soveltuisi sanotuksi juhlapäiväksi.”
pohjalta. Lisäksi Koti-lehden huhtikuun numero julkaistiin erityisenä äitienpäivänumerona.
vietosta, mutta asia ei vielä tuolloin saanut Kotikasvatusyhdistyksen ulkopuolella suurta kannatusta osakseen. Reima kirjoitti yh-
Saapuneissa kirjeissä ehdotettiin enimmäkseen jotakin kevään
distyksen julkaisemaan Koti-lehteen kahteen otteeseen kuvauksia
tai kesän sunnuntaita. Kotikasvatusyhdistyksen johtokunta päätti
Vuonna 1927 äitienpäivän ajankohtaa muutettiin vielä kerran: sitä
amerikkalaisesta äitienpäiväkulttuurista.
kokouksessaan 15.5.1919, että saaduista ehdotuksista paras on
aikaistettiin viikolla, jotta koulujen lukuvuoden päättäjäiset eivät
toukokuun kolmas sunnuntai. Koska juhlan järjestäminen samana
osuisi niin lähelle. Siitä lähtien äitienpäivää on juhlittu nykyisellä pai-
vuonna olisi ollut hankalaa, päätettiin äitienpäivää viettää vuonna
kallaan toukokuun toisena sunnuntaina.
Vetoomus ei tuonut tulosta
1919 poikkeuksellisesti syyskuun toisena sunnuntaina.
Tutustuttuaan myös ruotsalaiseen äitienpäiväperinteeseen Vilho Reima julkaisi vuonna 1918 Koti-lehdessä vetoomuksen, jonka otsikkona oli Äitien puolesta. Vetoomuksesta otettiin lisäksi 100 000
Äitien työn merkitys esiin
lentolehtisen painos. Siinä Reima vetosi Suomen kansaan, jotta
Kotikasvatusyhdistys piti tärkeänä, että uusi juhlapäivä tuotaisiin
kansalaissodassa poikansa menettäneitä äitejä tuettaisiin ja lohdu-
monella tavoin esiin. Se esitti toivomuksen, että äitienpäivänä papit
tettaisiin heidän suuressa surussaan.
huomioisivat saarnoissaan äitien työn merkityksen ja opettajat puhuisivat äitienpäivästä oppilailleen.
Teksti: Tuire Sirviö, tutkija, Kansallisarkisto Kuvat: Suomen Vanhempainliiton arkisto
Ylempi kuva: Koti-lehden äitienpäivänumero vuodelta 1931.
Lisäksi hän kehotti kaikkia omistamaan heinäkuun ensimmäisen sunnuntain äitienpäiväksi, jolloin muistettaisiin kaikkien kansalais-
Lisäksi Kotikasvatusyhdistys ohjeisti erityisesti nuorisoa järjestä-
sodassa kaatuneitten äitejä, Vilho Reiman sanoin ”vihollisienkin”.
mään joka kylään juhlatilaisuuden, johon kaikki äidit oli kutsuttava
Alempi kuva: Kotikasvatusyhdistyksen painattama äitienpäiväkortti.
15