Page 1

Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2010

sivu 6 Arkistolaitoksen uusi strategia loppusuoralla

sivu 8 Selvitysmies Mikkelin keskusarkiston kannalla

sivu 14 Inkeril채isten siirrot ovat osa Suomen vaiettua historiaa


2

akti 1/2010

akti

akti 1/2010

1/2010

Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL 258 00171 Helsinki Lehden taitto

Sisältö 3

Yhteistyöllä on lukemattomia hyötyjä, painotetaan

4

Lyhyet

6

Arkistolaitoksen uusi strategia tähyää vuoteen 2015.

8

Selvitysmies Erkki Aho luovutti arkistolaitoksen

Kirjapaino Uusimaa

Pääkirjoitus

pääkirjoituksessa.

keskusarkiston perustamistarvetta koskevan raportin opetusministerille.

Mainostoimisto HINKU Painopaikka

3

9

Runsaat parikymmentä henkilöä kunnostaa puolustusvoimien huonokuntoista aineistoa Mikkelissä. Tällä hetkellä työn alla ovat rauhanajan 1918–1939 aineistot.

Kotisivu www.arkisto.fi

10

Kansallisarkiston digitointihankkeessa digitoitiin lähes neljä

12

Arkistolaitoksen sähköisten aineistojen vastaanotto- ja

miljoonaa tiedostoa.

Tilaukset ja palaute akti@narc.fi

palvelujärjestelmä VAPA otetaan käyttöön vuoden 2010 lopussa.

ISSN 1798-2065 Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto

13

Arkistolaitoksen asiakaspalvelu- ja tilausjärjestelmä ASTIA

14

Jatkosodan aikana Suomeen siirrettiin 64 000

palvelee asiakkaita verkossa.

inkeriläissiviiliä. Tutkimushanke selvitti siirtoväen kohtaloita sodan aikana ja sen jälkeen.

yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi

noin 15 hyllykilometriä puolustushallinnon vuosien 1918–1945 ai-

deta vanhan konstin olleen paremman kuin pussillisen uusia, on

neistoa Mikkelissä. Kansallisarkisto ohjaa ja valvoo työtä. Rauhan

jäänyt kauas taakse.

ajan aineiston kunnostaminen on parhaillaan hyvässä vauhdissa.

18

Arkistouralla: arkistonjohtaja Petri Tanskanen, Työväen Arkisto Paradoksaalista kyllä, mutta nyt julkisessa hallinnossa on tehtävä

ALKU-hankkeessa Kansallisarkisto oli tiiviisti mukana mm. kon-

19

Kansainvälinen arkistoneuvosto ICA laatii käsikirjaa

vähemmän, jotta saavutettaisiin enemmän. Organisaatiot tehos-

sultoimalla yhteisen arkistonmuodostussuunnitelman laatimista

arkistonhoitajan pätevyysvaatimuksista.

tavat toimintaansa ja sen vaikuttavuutta parhaiten keskittymällä

ja kokoamalla lukuisat aiemmat seulontapäätökset saataville verk-

perustehtäviinsä. Olen usein peräänkuuluttanut win-win-tilantei-

koon. Myös asiakirjahallinnon muutosopas ja CAF-itsearviointi­

ta: yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. Otan esimerkkejä.

opas syntyivät osittain vastauksena hankkeen haasteisiin.

Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa järjestettiin

Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät vuodenvaihteessa käräjäoi-

Mikä sitten yhdistää edellä mainittuja hankkeita? Ainakin yhteis-

professori Jorma Ahvenaisen juhlaseminaari.

keuksista Maanmittauslaitokseen. Muutoksen myötä kirjaamis-

työhalu ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, yhdessä oppiminen

asiakirjat siirrettiin arkistolaitokseen vuoteen 1993 saakka ja sitä

sekä luottamus eri osapuolten välillä. Myös yhdenmukaisten me-

uudemmat asiakirjat Maanmittauslaitokseen. MML kantoi päävas-

nettelyjen on koettu tehostavan prosesseja ja voimavarojen käyt-

tuun asiakirjojen siirtokuntoon saattamisesta ja siirroista, mutta

töä. Hyötyjä on lukemattomia muitakin.

21 Kannen kuva

inkeriläisen siirtoväen kohtaloita jatkosodan

Elka puolestaan kunnostaa puolustusministeriön rahoituksella

myös toimintatapojen uudelleenarviointiin. Aika, jolloin voitiin toSörnäisten vankilan arkisto Kansallisarkistossa täydentyi.

20

Toivo Flinkin tutkimushanke teki näkyväksi

Ajan riento on raju, mutta muutokset tarjoavat aina tilaisuuden

16

Rummutusta: Pakanamaan kartta

Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto

Aika toimia toisin

22

Oulun maakunta-arkiston johtajalle Vuokko Joelle myönnettiin ensimmäinen Veteraaniperinteen tunnustuspalkinto.

hankkeessa olivat mukana myös oikeusministeriö ja arkistolaitos. On siis aika tehdä ja toimia toisin.

jaloissa ja sen jälkeen. Vakka Ekstranet -luettelointiohjelma otettiin maanlaajuisesti käytPääkirjoituksen kuva

töön siirtojen myötä. Aineistojen tietopalvelusta ja maksullisesta

Taina Salmi/Kansallisarkisto

säilyttämisestä solmittiin palvelusopimukset.

Juhani Tikkanen, yksikön johtaja, Kansallisarkisto


4

akti 1/2010

akti 1/2010

Arkistolaitoksen verkkosivut uudistuivat

Kansallisarkisto

Arkistolaitoksen uudet kotisivut julkistettiin joulun alla osoit-

Lyhyet

5

Ulkomaalaisten sotilaiden lapset -hanke alkoi Kansallisarkisto on perustanut uuden tutkimushankkeen

teessa www.arkisto.fi. Sekä sivujen ulkoasu että sisältö uudistuivat. Entistä selkeämmät ja käyttäjäystävällisemmät sivut

”Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948”.

tarjoavat kattavasti tietoa arkistolaitoksen palveluista, aineistoista

Hankkeessa kootaan tietoja saksalaisten sotilaiden, ulkomaalais-

ja tehtävistä.

ten vapaaehtoisten, neuvostosotilaiden ja -sotavankien ja valvontakomission jäsenten lapsista. Hanke päättyy vuoden 2010 lopussa.

Sivujen kieliversioina ovat suomi ja ruotsi. Myös englannin- ja saa-

Arkistoammattilaiset koolle Jyväskylään

Lasten aseman tutkimiseksi hanke toivoo yhteydenottoja ja ker-

menkielisille asiakkaille on omat sivunsa.

tomuksia. Hankkeessa kootaan myös aihetta valaisevia aikalais-

Arkistoalan ammattilaiset kokoontuvat Jyväskylän Paviljonkiin 18.–19.5.2010 valtakunnallisille arkistopäiville. Ensimmäinen päivä on perinteiseen tapaan kaikille yhteinen, ja jälkimmäisenä päivänä jakaannutaan kolmeen työryhmään keskustelemaan pyydettyjen alustuspuheenvuorojen pohjalta.

asiakirjoja.

Vanhat katsastusasiakirjat Kansallisarkistoon

Internoidut-tutkimushankkeelta artikkelikirja

Ajoneuvohallintokeskus (nykyään osa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFia) on solminut Kansallisarkiston kanssa

Päivien teeman mukaisesti muutosta arkistotoimessa ja asiakir-

sopimuksen valtion katsastustoiminnassa syntyneiden asiakirjo-

jahallinnossa lähestytään niin julkishallinnon organisaatiomuutos-

jen siirrosta ja niiden maksullisesta järjestämisestä.

Kansallisarkiston julkisivu 1930-luvulla.

artikkelikirjan ”Sotatapahtumia, internointeja ja siirto so-

Kansallisarkiston päärakennus viettää 120-juhlavuottaan

ten, yhteisten järjestelmien ja prosessien kuin koulutuksenkin näkökulmasta.

Kansallisarkiston Internoidut-tutkimushanke on julkaissut

Hanke käynnistyi syksyllä pilottihankkeella, jossa Kansallisarkistoon siirrettiin Hakuninmaan toimipisteen 60 hyllymetrin aineisto.

danjälkeisiin oloihin”. Valtioneuvoston asettamassa tutkimushankkeessa selvitettiin

Arkistopäivien esitysten ja käytyjen keskusteluiden sisällöstä ra-

Kaiken kaikkiaan katsastustoimipaikoista eri puolilta maata siirre-

Kansallisarkiston päärakennus Helsingin Kruununhaassa

Suomen vuosina 1944–1947 toteuttamia Saksan ja Unkarin kan-

portoidaan Aktin seuraavassa numerossa.

tään asiakirjoja Kansallisarkistoon hieman yli 300 hyllymetriä.

täyttää kuluvana vuonna 120 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi

salaisten internointeja. Hanke käynnistyi syksyllä 2008 ja päättyi

toteutetaan Merkittävimmät asiakirjat 1890–2009 -verkkonäyttely,

joulukuussa 2009. Kirjan on toimittanut hankkeen johtaja, dosent-

jossa yleisö voi äänestää kunkin vuosikymmenen tärkeintä asia-

ti Lars Westerlund.

kirjaa. Äänestettävä vuosikymmen vaihtuu kuukausittain. Heidi Mustajoki

Arkistoista elämäkerraksi -tilaisuus veti vaikuttajia

Artikkelikirja valaisee laajalti sotatapahtumia, niiden aiheuttamia Asiakirjoja voi ehdottaa, kommentoida ja äänestää osoitteessa

internointeja sekä useimmiten hankalaa ja mutkikasta siirtymistä

www.arkisto.fi/juhlavuosi. Vuoden lopussa valitaan kaikkien

sotatilasta rauhan oloihin, jolloin keskipisteessä ovat internoinnit

vuosikymmenien merkittävin asiakirja.

ja korvausasiat.

Kansallisarkistossa järjestettiin helmikuun alussa perintei-

Kirja on ladattavissa arkistolaitoksen kotisivuilta osoitteesta

nen kutsuvierastilaisuus, johon saapui toista sataa yhteis-

Kansan Arkistolle uusi johtaja

kuntaelämän eri sektoreiden keskeistä vaikuttajaa. Tilaisuuksien tarkoituksena on muistuttaa niin yksityisten henkilöiden kuin jär-

Kansan Arkiston johtajana on aloittanut vuodenvaihteessa

jestöjenkin arkistojen merkityksestä tutkimukselle ja monelle eri

filosofian maisteri Marita Jalkanen. Jalkanen on työsken-

kulttuurielämän alueelle.

nellyt Kansan Arkistossa vuodesta 1998 lähtien.

Tällä kertaa tilaisuuden teemana oli yksityisen aineiston käyttö

Jalkanen kertoo odottavansa uudelta tehtävältään paljon.

elämäkertojen kirjoittamisessa. Aiheesta alustivat valtioneuvos Riitta Uosukainen, kansanedustaja Erkki Tuomioja ja kirjailija Kaari

”Elämme mielenkiintoista siirtymävaihetta ja sähköiset aineistot

Utrio.

tuovat runsaasti haasteita arkistoille, myös Kansan Arkistolle. Riittävän asiantuntemuksen ja osaamisen ylläpitäminen vaatii jatku-

Tuomioja, itsekin monen elämäkertateoksen tekijä, totesi saa-

vaa päivittämistä ja kouluttautumista. Aineistoja on digitoitava ja

neensa usein todeta, että paljon aineistoa on hävinnyt. Siksi hän

tietojärjestelmät pidettävä ajan tasalla.”

antoi täyden tukensa arkistolaitoksen pyrkimyksille saada talteen monipuolisesti yksityisarkistoja. Samaa vakuuttivat kaksi muuta-

Jalkanen kuitenkin toteaa, että suurin osa aineistosta on edelleen

kin alustajaa.

paperilla, ja että perustehtäviä ei saisi unohtaa. ”Aineistoja on järjestettävä ja tarjottava tutkijoiden käyttöön. Ak-

Keskustelussa nousivat esille muun muassa yksityisarkistojen digitointi ja se, miten pitkälle elämäkerran kirjoittaja voi mennä

Valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoi luovuttaneensa arkistonsa

tiivinen hankintapolitiikka takaa tulevaisuudessakin tutkimuskel-

käsitellessään kohteensa yksityiselämää.

Kansallisarkistoon.

poista aineistoa.”

www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/ b-monografiat/


6

akti 1/2010

akti 1/2010

7

martti kupiainen

”Sähkösyntyisten aineistojen määrä kasvaa strategiakauden loppua lähestyttäessä räjähdysmäisesti. ” Jussi Nuorteva

Arkistolaitoksen strategia katsoo kohti vuotta 2015 Arkistolaitoksen uuden strategian valmistelu on ollut pitkä prosessi, joka ei vieläkään ole aivan päätöksessään. Tavoite on asetettu juhannukseen 2010.

Tärkeimpiin aineistoihin lukeutuvat sukututkijoiden keskeiseen

ään siten, että asiakirjatietoa on löydettävä asiakkaan tottumusten

arsenaaliin kuuluvat seurakuntien historiakirjat. Niiden digitointi

mukaisesti.

ja indeksointi toteutetaan yhdessä Suomen Sukututkimusseuran kanssa.

Tietoa on myös tarjottava aktiivisesti asiakkaille. Jo vuonna 2010 arkistolaitos ryhtyy tehostamaan näkyvyyttään sosiaalisessa me-

Yksi strategian keskeisiä tavoitteita onkin löytää sellaisia strategi-

diassa. Arkistolaitoksen on mentävä asiakkaiden luo ja tehtävä

laitoksen voimavaroja tasaisesti koko strategiakauden ajan. Nämä

sia kumppaneita, joiden kanssa arkistolaitos voi tehdä yhteistyö-

palvelujaan tunnetuiksi.

tekijät vaikuttavat kaikkeen toimintaan.

tä, joka tuottaa kaikille osapuolille lisäarvoa. Omien henkilövoimavarojen vähetessä tämä on välttämätöntä.

Valtionhallinto sähköistyy nopeasti

Verkkonäyttelyt ovat yksi osa tätä toimintaa. Niiden avulla voidaan verkkoon tuottaa temaattisia kokonaisuuksia, jotka samalla osoittavat asiakirjojen painon Suomen historian todistusvoimaisina läh-

Selvitysmies Aho arvioi raportissaan, että koko valtionhallinto siir-

Sähköiset viittaukset varmoiksi

tyy vuoden 2015 loppuun mennessä täysin sähköiseen asiakirja-

Sähköisten aineistojen käytettävyyden parantaminen on entistä

Strategiatyö käynnistettiin elokuussa 2008 tehdyllä

hallintoon. Sen jälkeen ei pysyvästi säilytettäviä paperiasiakirjoja

tärkeämpää. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen

päätöksellä. Silloin uskoimme optimistisesti, että strategiatyö voi-

enää synny.

käytännöt ovat muuttumassa. Sähköinen julkaiseminen lisääntyy,

Kansainvälistä osaamista hyödynnettävä

samoin sähköisten dokumenttien käyttö tutkimuksessa.

Kansainvälisen yhteistyön merkitys lisääntyy, vaikkei voidakaan

daan saattaa päätökseen toukokuun 2009 loppuun mennessä.

teinä.

olettaa, että suomen- tai ruotsinkielisten asiakirjojen käyttö tulisi

Arvio vaikuttaa varsin optimistiselta, mutta on selvää, että yhä Strategiatyön pitkittyminen ei johdu arkistolaitoksesta. Osana val-

useampi virasto satsaa sähköiseen tiedonhallintaan. Suuri haaste

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on luoda sellaiset viittaus-

olemaan kovin laajaa Suomen ulkopuolella. Arkistolaitos pyrkii ny-

tioneuvoston alueellistamistoimia esitimme opetusministeriölle

on luoda koko valtionhallinnon kattavat sähköiset prosessit siten,

käytännöt, jotka mahdollistavat sähköisten aineistojen linkittämi-

kyistä paremmin hyödyntämään kansainvälistä osaamista ja kan-

alueellisen keskusarkiston perustamista Mikkeliin. Kyseessä oli

että asiat voidaan siirtää sähköisesti käsiteltäviksi ja päätettäviksi

sen lähdeviitteeseen. Tavoitteeksi on asetettu, että viitettä hiirellä

sainvälisiä standardeja.

suuren luokan linjaus, jonka tarkempaan arvioimiseen ministeriö

eri viranomaisten kesken.

painamalla pääsee suoraan siihen sähköiseen asiakirjaan, johon

päätti asettaa selvitysmiehen.

tutkija haluaa viitata.

Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa on arvioitava panostusten ja tuotosten suhde. On myös opittava hyödyntämään muualla ole-

Sähkösyntyisten aineistojen määrä kasvaa strategiakauden lopRakennusneuvos Erkki Aho aloitti työnsä elokuussa 2009 ja luo-

pua lähestyttäessä räjähdysmäisesti. Sen vuoksi strategiassa

Tämä edellyttää uniikkitunnisteen (persistent identifiers) sisällyttä-

vaa asiantuntemusta ja usein varsin suuria panostuksia. Kaikkea

vutti raporttinsa Arkistolaitoksen keskusarkiston perustamis-

painotetaan tarvetta siirtyä pikaisesti sähköiseen vastaanotto- ja

mistä kunkin asiakirjan metatietoihin. Niiden avulla varmistetaan,

ei kannata tehdä itse.

tarpeen selvittäminen ministeriölle tammikuussa 2010. Rapor-

palvelujärjestelmään (VAPA).

että viite toimii moitteettomasti vielä vuosikymmentenkin kulut-

tista annetut lausunnot ja opetusministeriön niiden perusteella

tua – periaatteessa ikuisesti. Järjestelmien tulee voida käsitellä sekä digitoituja asiakirjoja että

an loppuun saattamisessa.

sähkösyntyisiä aineistoja. Sähköisten aineistojen tulee olla verkon

Muutos on suuri ja se edellyttää arkistolaitoksen ja tutkimus-

kautta entistä helpommin ja kattavammin kaikkien saatavissa.

yhteisön kiinteää yhteistyötä. Arkistot ovat humanistisen tutki-

Mitään aivan tavattoman uutta selvitysmiesraportti ei tuo siihen alustavaan strategiaan, jonka arkistolaitos vahvisti tammikuussa 2010. Päättyneeseen strategiaan verrattuna muutos on kuitenkin

Strategiset kumppanit tärkeitä

huomattava.

Digitoitujen aineistojen määrä nousi yli viiteen miljoonaan ku-

Jos osaamme paremmin hyödyntää esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kehitettyjä sähköisiä järjestelmiä, voimme saada aikaan

tekemät alustavat linjaukset on tarkoitus ottaa huomioon strategi-

huomattavia säästöjä.

muksen keskeisin infrastruktuuri. Sitä ei strategiassa voi liiaksi

Koko arkistolaitoksen kattavat toimintaprosessit tulevat entistä

korostaa.

tärkeämmiksi vuoden 2010 alussa alkaneella strategiakaudella. Arkistolaitos on miellettävä entistä paremmin yhdeksi toimijaksi, joka palvelee asiakkaitaan kaikkialla Suomessa.

vausyksikköön vuoden 2009 loppuun mennessä. Strategiakau-

Palveluja markkinoitava aktiivisesti

Asiakkaat siirtyvät yhä nopeammin käyttämään verkkopalveluja ja

della monet keskeiset aineistot saadaan siirretyiksi mikrofilmeiltä

Tietopalvelujen on oltava asiakaslähtöisiä. Jotta tähän tavoittee-

Teksti: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

valtio leikkaa julkisia varoja. Tuottavuusohjelma vähentää arkisto-

ja paperilta digitaaliseen muotoon ja verkkokäyttöön.

seen päästäisiin, arkistolaitoksen on kehitettävä hakujärjestelmi-

Kuvat: Kansallisarkisto


8

akti 1/2010

Selvitysmies:

Keskusarkisto Mikkeliin vuonna 2020

akti 1/2010

9

arkisto tulee perustaa Mikkeliin. Sopivana ajankohtana hän pitää vuotta 2020.

Laaja kenttäkierros pohjana

Arkistonjärjestäjä

Selvitystyössä Ahon apuna oli tukiryhmä, jossa arkistolaitosta

Jouko Oikkonen merkitsee

edusti hallintojohtaja Anitta Hämäläinen.

arkistokotelon sisällöstä kertovia tunnuksia kotelon

”Aho lähti työssään liikkeelle tutustumalla mm. vuosikertomuk-

selkämykseen.

siin, toiminta- ja taloussuunnitelmiin, budjetteihin ja kansainvälisen evaluoinnin loppuraporttiin. Seuraavaksi lähdimme tutustumaan maakunta-arkistoihin”, Hämäläinen kertoo.

Opetusministeri Henna Virkkunen asetti elokuussa 2009 rakennusneuvos Erkki Ahon selvittämään arkistolaitoksen tilojen käyttöä ja riittävyyttä vuoteen 2025 saakka. Aho luovutti raporttinsa opetusministerille tammikuussa 2010.

Maakunta-arkistojen johtajat esittelivät Aholle arkistojen toimintaa ja tiloja. Lopuksi pidettiin tiedotustilaisuus henkilökunnalle. Maakuntakierroksen jälkeen Aho vieraili Kansallisarkiston eri toimipisteissä, haastatteli yksiköiden johtajia ja muita virkamiehiä. Kaikkiaan selvitysmies haastatteli lähes 30 arkistolaitoksen edustajaa.

Selvitysmiehen tehtävänä oli arvioida arkistolaitoksen tar-

”Vaikka näin lyhyessä ajassa on vaikea päästä arkistomaailmaan

vetta erilliselle keskusarkistolle.

sisään, onnistui Aho tässä mielestäni hyvin”, Hämäläinen toteaa.

Selvityksen pontimena oli arkistolaitoksen keväällä 2009 tekemä

Opetusministeriö pyysi raporttia koskevat lausunnot arkistolaitok-

ehdotus alueellisen keskusarkiston perustamisesta Mikkeliin.

selta ja eri sidosryhmiltä 22.3. mennessä. Lausuntokierroksen

Sen mukaan keskusarkistoon siirrettäisiin pysyvästi säilytettävä

jälkeen opetusministeriö linjaa jatkotoimenpiteet.

niin sanottu passiiviaineisto eli vähemmän kysytty tai digitoitu aineisto, jolloin tilantarve maakunta-arkistoissa vähenisi. Selvityk-

Teksti: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto

sessään Aho päätyi samaan ratkaisuun kuin arkistolaitos: keskus-

Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Sota-arkistoprojekti työstää rauhanaikaa 1918–1939

Vain vähän vaihtuvuutta Helmikuun lopussa projektissa työskenteli yhteensä 24 henkilöä. Heistä kaksi on määräaikaisia ja yksi osa-aikainen, ja he työskentelevät Helsingissä. Projektin henkilömäärä on siis hieman kasvanut kahden vuoden takaisesta. Muuten vaihtuvuus projektissa on ollut vähäistä, toistaiseksi vain kaksi henkilöä on siirtynyt pois projektin palveluksesta. Vähäinen vaihtuvuus on hyödyksi työn etenemiselle, sillä tämän-

Entisen Sota-arkiston huonokuntoisen aineiston kunnostamisprojekti on toiminut pari vuotta. Viime syksynä saatiin valmiiksi suojeluskuntien aineistot ja parhaillaan käsitellään puolustusvoimien rauhanajan 1918–1939 aineistoja.

kaltaisessa työssä tehokkaan ja laadukkaan työtahdin saavuttaminen vie useita kuukausia.

Miten tästä eteenpäin? Tänä vuonna tavoitteenamme on saada rauhanajan aineistot käsiteltyä ja päästä käsiksi suurimpaan kokonaisuuteen, talvi- ja jatko-

Kunnostamisprojekti aloitettiin vuoden 2007 aikana

sodan aineistoon, jota on noin yhdeksän hyllykilometriä.

EU-rahoituksella. Tuolloin projektille luotiin toimintavalmiudet Suo-

Selvitysmiehen ehdotukset • Kansallisarkisto kehittää tilanhallintajärjestelmän, joka sisältää tiedot arkistolaitoksen käytettävissä olevasta tilojen kokonaiskapasiteetista ja asiakirjojen sijaintipaikoista. • Arkistolaitoksen VAPA-järjestelmän ja SÄHKE-normin käyttö määrätään koko julkishallintoa sitovaksi ja viranomaisille asetetaan velvoite siirtyä sähköiseen asiointiin ja arkistointiin vuoden 2015 loppuun mennessä. • Kansallisarkisto toteuttaa massadigitoinnin pilottiprojektin toisen vaiheen ja laatii sen perusteella suunnitelman massadigitoinnin toteuttamisesta. • Arkistolaitos ei ota laajemmassa mitassa säilyttääkseen kuntasektorin aineistoa. • Kansallisarkisto ei lyhennä viranomaisarkistojen siirtosyk-

• Maakunta-arkistojen lukumäärää vähennetään vuoden 2011 alusta seitsemästä neljään:

men Elinkeinoelämän Keskusarkistossa Elkassa sekä perehdytet-

Tämän välitavoitteen samoin kuin lopullisen tavoitteen saavutta-

tiin henkilökunta tulevaan aineistoon ja tehtäväänsä.

miseksi kehitämme koko ajan työskentelytapojamme ja kasvatamme kunnostus- ja luettelointinopeuttamme.

- Hämeenlinnan maakunta-arkisto liitetään Kansallisarkiston toimipisteeksi. - Mikkelin ja Joensuun maakunta-arkistot yhdistetään Itä-Suomen maakunta-arkistoksi. - Jyväskylän ja Vaasan maakunta-arkistot yhdistetään

Valmisteluvaiheen jälkeen projekti aloitti 1.2.2008 puolustusministeriön rahoittamana 21 henkilön voimin. Projektin tutkimus- ja logistiikkavastaava työskentelee Kansallisarkiston Sörnäisten toi-

Hyvää palautetta

mipisteessä.

Projektimme on saanut varsin hyvää palautetta niin laadun osalta Kansallisarkistosta kuin aineiston käyttäjiltäkin. Uusien luetteloi-

Keski-Suomen maakunta-arkistoksi. Ensimmäisenä kokonaisuutena projektissa käsiteltiin suojelus-

den myötä asiakirjat ovat helpommin ja nopeammin löydettävissä.

Länsi-Suomen maakunta-arkistoksi.

kuntien ja suojeluskuntajärjestön ylempien organisaatioiden

Löytyy jopa sellaista aineistoa, jonka ei aiemmin tiedetty olevan

- Oulun maakunta-arkiston nimi muute-

aineistoja. Niissä saimme paljon esimakua sotavuosista, sillä

olemassakaan.

taan Pohjois-Suomen maakunta-arkis-

suojeluskunnilla jo aiemminkin olleita viranomaistehtäviä lisättiin

toksi.

merkittävästi talvi- ja jatkosodan aikana – mm. väestönsuojelu siir-

Lisäksi entistä paremmat luettelot tuovat mahdollisuuksia aivan

tyi suojeluskuntien vastuulle. Suojeluskuntien aineistot valmistui-

uusille tutkimusaiheille ja -tavoille. Sekä tutkijoiden että Kansal-

vat viime syksynä, kaikkiaan niitä oli 2,7 hyllykilometriä.

lisarkiston Sörnäisten toimipisteen asiakaspalvelijoiden tyytyväi-

- Turun maakunta-arkiston nimi muutetaan

• Kansallisarkisto ryhtyy valmistelemaan keskusarkistovaihtoehtoa Mikkelin kau-

syyden vahvisti viimeksi ylitarkastaja Mikko Karjalainen Elkan

punkiin. Tilojen vuokraus aloitetaan noin vuoden 2020 alusta lukien.

liä 40 vuodesta 25 vuoteen.

Tällä hetkellä käsittelemme puolustusvoimien rauhanajan 1918–

sähköisen tiedotuslehden, Eemelin, ensimmäisen numeron haas-

1939 aineistoja. Ylemmät organisaatiot saimme käsiteltyä viime

tattelussa.

vuonna, ja nyt työn alla ovat joukko-osastojen aineistot. Maalis-

• Kansallisarkisto tekee esityksen arkistolain muuttamisesta siten, että maakunta-arkistojen piirijaosta päättää opetus-

Selvitysmies Erkki Aho perehtyi kat-

kuun loppuun mennessä projektissa oli kunnostettu ja luetteloitu

Teksti: Sakari Nuutinen, projektipäällikkö, Elka

ministeriö.

tavasti arkistolaitoksen toimintaan.

yhteensä yli 3,7 hyllykilometriä.

Kuva: Elka


10

akti 1/2010

akti 1/2010

11

Digitoitavat aineistot jaettiin digitointiprosesseihin: 1A ulkoistetut mikrokortit, 1B ulkoistetut mikrofilmirullat, 1E Kansallisarkiston digitoimat mikrofilmirullat, 2 Kansallisarkiston digitoimat kartat ja piirrokset sekä 3 Kansallisarkiston digitoimat kortistot. Digitoinnin jälkeen alkuperäiset aineistot voidaan suojata ja asettaa käyttökieltoon, jolloin ne eivät kulu.

Kahtalaisia kokemuksia ulkoistuksesta Digitoinnin kilpailutuksesta saatiin kahdenlaista kokemusta. Ensinnäkin hämmästytti digitointiyritysten osaamattomuus laatukriteeriemme mukaiseen väridigitointiin. Kaikki kolme prosessin 2 (kartat ja piirrokset) tarjouskilpailun voittanutta yritystä epäonnistuivat tässä, joten digitointi päätettiin tehdä kokonaan Kansallisarkiston toimesta. Kokemusta saatiin erityisesti mikrofilmien (prosessit 1A ja 1B) ulkoistamisesta. Tarjouskilpailun voittaja toimi esimerkillisessä yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa saaden valtaisan aineistomäärän laadukkaasti ja aikataulun mukaisesti digitoitua. Ongelmia toki esiintyi, mutta yhteistyökokouksissa niistä keskusteltiin avoimesti hyvässä hengessä. Karttojen konservointia ovat aloittamassa Laura Sallas, Tuomas Riihivaara, Stina Brantberg ja Sari Laakso. Tarjouskilpailussa toiseksi tullut yritys, vaikka saikin Kansallisarkistolta tilauksia, ei kyennyt siirtämään tarvittavaa osaamista ja

Digitointihanke oli oppimisprojekti

Kysytyimmät aineistot sähköisiksi

henkilöresursseja hankkeeseen, vaan epäonnistui sekä laadun että aikataulun suhteen. Osa epäonnistuneista digitoinneis-

Hankkeessa valittiin digitoitavaksi arkistolaitoksen kysytyim-

ta uusittiin, yksi tilauksista jouduttiin perumaan ja teettämään

piä aineistoja, joiden käyttö alkuperäisinä on riskialtista niiden

muualla.

kunnolle. Esille haluttiin nostaa myös merkittäviä kulttuurihistoriDigitointihankkeen johtajana toimi yksikönjohtaja István Kecs-

Kansallisarkiston massiivinen digitointihanke päättyi vuodenvaihteessa, mutta aineistojen syöttö Digitaaliarkistoon jatkui vielä alkuvuoden 2010 ajan. Hankkeessa digitoitiin yhteensä 3,75 miljoonaa tiedostoa. Hanke toteutettiin 1,55 miljoonan euron erillismäärärahalla.

allisia aineistoja.

keméti, ja käytännön toteuttamisesta vastasivat projektipäälliköt

Metatietojen keräämistä laajennettiin

Reko Etelävuori (digitointivastuu) ja Tuomas Riihivaara (aineis-

Tärkeä valintakriteeri oli myös aineiston vapaa käyttö internetin

Digitointihankkeessa laajennettiin digitoinnin ja kuvankäsittelyn

tovastuu).

kautta. Tällaista aineistoa ovat erityisesti mikrofilmatut vanhem-

metatietojen keräämisen käytänteitä. Kansallisarkisto tuotti kaksi

mat aineistot sekä karttakokoelmat.

ohjelmaa, joiden avulla metatiedot voidaan digitoinnin yhteydessä liittää kuvatiedostoihin.

Ei pelkkää skannaamista

Aineistojen kuvailutiedot ovat mikrokuvatun aineiston osalta ko-

Alkuvalmistelut ja kilpailutus laatutesteineen veivät hankkeen

konaan ja karttojen osalta osittain VAKKA-arkistotietokannassa vä-

Digitoitujen tiedostojen säilytys- ja käyttöjärjestelmää Digitaaliar-

kestoajasta jopa puolet. Ulkoistetun digitoinnin käynnistys vei

hintään arkistoyksikkötasolla, mikä mahdollisti sen, että digitoidut

kistoa päivitettiin ensimmäisen kerran hankkeen alkuvaiheessa

Kansallisarkistossa on digitoitu asiakirja-aineistoa jo

syyskuun, ja lähes kolmen miljoonan tiedoston digitointiin oli

tiedostot voitiin liittää hallitusti Digitaaliarkistoon asiakaspalvelu-

kesäkuussa. Nauhajärjestelmä uusittiin ja järjestelmän resursseja

kymmenen vuoden ajan, ja Digitaaliarkistollakin on ikää kuusi

lopulta aikaa vain kolme kuukautta. Osa digitoinnista toteutet-

käyttöön.

kasvatettiin. Toisen kerran järjestelmää päivitettiin lokakuussa ai-

vuotta. Sen miljoonas asiakirja oli Suomen itsenäisyysjulistus,

tiin itse.

joka liitettiin arkistoon 6.12.2007.

neistomäärien kasvaessa, jotta valtaisa tiedostomäärä saataisiin nopeammin siirrettyä järjestelmään.

Digitointihanke ei ole vain skannaamista, vaan prosessiin liittyi

Eniten mikrofilmattuja aineistoja

Korkea tekninen laatu ja asiakirjakokonaisuuksien systemaattinen

runsaasti eri osavaiheita. Kansallisarkistoon palkattiin projektipääl-

Erillismäärärahan käyttämisen aikataulu vaikutti siten, että digitoi-

Joulukuun aikana Digitaaliarkistoon syötettiin yli miljoona tie-

digitointi ovat olleet Kansallisarkiston digitoinnin perustat alusta

liköiden lisäksi 20 henkeä aineistojen esivalmistelua, digitointia

tavasta aineistosta otosmäärällisesti suurin osa on mikrofilmattuja

dostoa, mikä lienee Suomen ennätys lajissaan. Koska valtaosa

lähtien. Suositus digitoinnin laatukriteereiksi julkaistiin elokuussa

sekä digitoitujen tiedostojen viimeistelyä varten.

aineistoja, jotka olivat digitoitavissa ilman merkittäviä konservoin-

ulkoistetusta digitoinnista vastaanotettiin vasta joulukuussa, jat-

nin esivalmisteluja.

kui aineiston syöttö Digitaaliarkistoon vielä maaliskuun loppuun

2008, ja sitä päivitetään metatietojen osalta keväällä 2010. Aineistojen esivalmisteluihin kuuluivat aineistojen järjestely, luet-

saakka.

Digitointihanke oli aiemmasta kokemuksesta huolimatta mitä

telointi, viitetietojen tarkastus, ja tarvittaessa VAKKA-syöttö sekä

Toisaalta niiden osalta oli oleellista varmistaa, että mikrokuvaami-

suurimmassa määrin oppimisprojekti. Koskaan aiemmin ei Suo-

konservointi. Lisäksi erityisesti ulkoistetun digitoinnin tuloksena

sen järjestys täsmää VAKKA-arkistotietokannan kanssa. Jokaiselle

messa ole kahdeksan kuukauden aikana toteutettu näin massii-

syntyneet tiedostokokonaisuudet tuli tarkastaa sekä laadun että

digitoitavalle mikrofilmatulle aineistolle jouduttiin joka tapaukses-

teksti: István Kecskeméti, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto

vista asiakirjallisen kulttuuriperinnön digitointihanketta.

viitetietojen oikeellisuuden suhteen.

sa kirjoittamaan erilliset digitointiohjeet.

kuva: Kansallisarkisto


12

akti 1/2010

akti 1/2010

VAPAn suun­ nittelu edennyt värikkäästi

13

Michal Bednarek/Rodeo

• varata mikrofilmin lukulaite, tietokonepääte tai lukusalipaikka, • tehdä kaukolainapyyntö ja • tehdä arkistolaitoksen esittelyyn, näyttelyihin ja arkistoalan koulutukseen liittyvä toimeksianto, kysyä arkistonhoitajalta, tehdä raportteja, käyttää ilmoitustaulua ja julkaista arkistotutkimus.

Prosessit nopeutuvat ASTIAn tarkoituksena on kehittää asiakaspalvelua, mutta myös

Sähköisten aineistojen vastaanotto- ja palvelujärjestelmä VAPAn suunnittelu on edennyt värikkäiden vaiheiden kautta hankintapäätökseen, joka tehtiin maaliskuun alussa.

suoraviivaistaa ja nopeuttaa arkistolaitoksen tietopalvelun prosesseja sähköistämällä niitä. Järjestelmän kehittämisellä pyritään osaltaan myös siihen, että valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisiin henkilöstön vähentämisvaatimuksiin pystytään vastaamaan tehostamalla ja yksinkertaistamalla prosesseja.

Arkistolaitos on suunnitellut sähköisten aineistojen vastaanoton, säilyttämisen ja tietopalvelun mahdollistavaa VAPA-

Keskiössä asiakaslähtöisyys

tietojärjestelmää loppuvuodesta 2005 alkaen. Samaan aikaan

Arkistolaitos kehittää voimakkaasti verkkopalvelujaan strategia-

julkaistiin nykyisin SÄHKE1-normina tunnettu arkistolaitoksen

kaudella 2010–2015. Keskeistä tässä työssä on asiakaslähtöisyys.

määräys "Asiankäsittelyjärjestelmiin sisältyvien pysyvästi säilytettävien asiakirjallisten tietojen säilyttäminen yksinomaan sähköi-

ASTIA vastaa osaltaan tähän haasteeseen pa­ran­tamalla arkisto-

sessä muodossa".

laitoksen asiakaspalvelua. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus paikasta ja ajasta riip­pumatta tehdä toi­meksiannostaan itse niin paljon kuin katsotaan tarpeelliseksi. ASTIA on yh­tey­­­­dessä ar­­kis­

Nyt myös tietojärjestelmäriippumaton SÄHKE2-normi on ehtinyt täyttää yhden vuoden. Kummankin SÄHKE-normin ensisijaisena tavoitteena on todentaa asiakirjallisen tiedon syntykonteksti ja

Samalla linjattiin, että VAPAsta tulee pysyvästi säilytettävän SÄH-

turvata siten asiakirjallisen tiedon laatuvaatimukset.

KE-muotoisen aineiston säilytysjärjestelmä ja pitkäaikaissäilytys toteutuu tulevaisuudessa PAS-järjestelmässä.

Monenlaisia odotuksia

Mikäli hankintaprosessi etenee suunnitelmien mukaan, toteu-

VAPAn toiminnallisuuksiin ja sen tarjoamiin palveluihin on vuosien

tusprojekti alkaa huhtikuun puoliväliin mennessä. Tällöin VAPA-

aikana ehtinyt kohdistua monenlaisia odotuksia, joista määrää-

järjestelmä on keskeisimmiltä osiltaan käytössä vuoden 2010

vimmät on otettu vaatimusmäärittelyjen eri versioissa huomioon.

lopussa.

ASTIA tuo tietopalvelut verkkoon

Suunnitteluaikana poliittiset ja taloudelliset linjaukset ovat niin

tusjärjestelmiin sekä käyttö­­­lu­pien ja ti­­laus­lo­gistiikan hallintajärjestelmiin. ASTIAa voidaan hyödyntää taustajärjestelmänä Kansallinen digitaalinen kirjasto -hank­keen (KDK) asia­kasliittymässä. ASTIA tuo KDK-asiakasliittymän toiminnallisuuteen arkistomaailman erityisomi­naisuuk­­sia, jotka varmasti monipuolistavat sen käyttöä. KDK-asiakasliittymä on myös erinomai­nen mah­­dollisuus saattaa ASTIAn avulla ar­kis­toaineistoa yhä laajemman asia­­kas­kun­nan saa-

ikään ehtineet muuttua, joten VAPA-vaatimusmäärittelyjä on jou-

Tallennusjärjestelmästä ja käyttöpalveluista vastaa CSC opetus-

duttu muokkaamaan myös näistä syistä.

ministeriön linjausten mukaisesti.

Parisen vuotta sitten käynnistyi opetusministeriön johtama Kan-

to­lai­tok­sen keskeisiin järjestelmiin, kuten asiankäsittely- ja lasku-

taville ko­ti­maassa ja Europeanan kautta myös kansainvälisesti.

ASTIA on arkistolaitoksen tietopalvelun yhteinen, verkon kautta käytettävä asiakaspal­velu- ja tilaus­­jär­jestelmä. Se muodostaa arkistolaitoksen verkkopalvelujen kehittämisen kannalta keskeisen palvelukanavan.

Myös haasteita edessä

sallinen Digitaalinen Kirjasto -hanke, jonka yhtenä tehtävänä on

Pilotointi edessä ensi syksynä

kehittää ministeriön hallinnonalan muistiorganisaatioille keskite-

Kevään 2010 aikana tuotetaan organisaatioita varten alustava VA-

tyn sähköisen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisumalli. Tarvittavan ra-

PA-palvelukuvaus ja aloitetaan VAPAn markkinointi. Myös alkusyk-

Myös asiakirjojen käyttölupaprosessiin ja yleisesti asiakkaan tun­

hoituksen järjestyttyä alkaa pitkäaikaissäilytysjärjestelmän (PAS)

syyn 2010 ajoittuvan pilotoinnin suunnittelu on käynnissä.

nistamiseen liittyvät kysymykset vaativat pohdintaa.

Sähköinen tietopalvelu toteutetaan arkistolaitokseen parhaillaan

lun keskeisistä tietovarannoista. Sen kaut­ta on mahdollista käyt-

ASTIAn toteuttaminen on projektoitu. Toteuttamislinjaukset teh-

rakennettavan asiakas- ja tilausjärjestelmän (ASTIA) avulla.

tää monia palveluja:

dään projektin ohjausryhmässä ja esitellään asian luonteen niin

• hakea digitoitua aineistoa ja digitoimattoman ai­neis­ton

vaatiessa arkistolaitoksen johtoryhmän hyväksyttäviksi.

käytössä vuonna 2016. Tuotantokäyttöön siirtymisen jälkeen alkaa VAPA-toimintojen ke-

VAPA-toteutus alkaa tänä keväänä

hittäminen. VAPAn tulisi pystyä ottamaan vastaan, säilyttämään ja tarjoamaan ASTIAn kautta käyttöön myös muuta kuin SÄHKE1- ja

viitetietoja, • anoa käyttölupa näyttö- tai käyttörajoituksen alaiseen aineistoon,

VAPA-järjestelmän hankinta käynnistettiin huhtikuussa 2009 ja

SÄHKE2-muotoista aineistoa. Tätä tarkoitusta varten on aloitettu

• tehdä aineistotilaus ja tarvittaessa maksaa se,

hankintapäätös tehtiin maaliskuun alussa 2010. Syksyllä 2009

SÄHKE3-suunnittelu.

• antaa selvityspalvelun henkilökunnalle toimeksianto,

VAPA-vaatimukset määriteltiin uudelleen kesken hankintaprosessin, kun VAPAn ylläpitoon ja kehittämiseen ei saatu lisärahoitusta.

monipuolistaminen ja suunnitte­lu eri asiakasryhmien tarpeisiin.

ASTIAlla voidaan ha­kea tietoa arkistolaitoksen tietopalve-

yksityiskohtaisempi määrittely- ja toteutustyö. Tavoitteena on, että PAS-järjestelmä olisi joiltakin osin tuotanto-

ASTIAlla on paljon haasteita. Yksi näistä on hakumahdollisuuksien

• antaa tutkijasalipalvelun henkilökunnalle toimeksianto tuoda Teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto

aineistoa lukupaikalle,

Käytännön toteutuksesta vastaa projektipäällikkö Juha Kotipelto. ASTIAn asiakirjojen tilausosion ja kansalaisille tarjottavan sähköisen asioinnin osuuden tulisi olla valmis vuoden 2011 alussa. Teksti: Juha Kotipelto, kehittämispäällikkö ja Markku Mäenpää, yksikön johtaja, Kansallisarkisto


14

akti 1/2010

Onko Inkerin historia osa Suomen historiaa?

akti 1/2010

puneista jäi maahan, ja noin puolet heistä pakeni salaa Ruotsiin.

miesten kanssa nämä saivat Suomen kansalaisuuden jo vuodes-

Yksittäisiä henkilöitä palautettiin Suomesta vielä kymmenen vuo-

ta 1945.

15

Yhteinen historia ei näy oppikirjoissa Autonomianaikaisen Inkerin ja Pietarin suomalaisten historiaa on

den ajan.

Miksi inkeriläisiä siirrettiin?

Epäselvyydet ja pulmat Inkerin siirtoväen asiassa lisääntyivät vuo-

voitu perustellusti pitää osana Suomen historiaa jo kymmenen

sien kuluessa. Inkeriläinen siirtoväki ei voinut vapautua neuvosto-

vuoden ajan. Uusin tutkimukseni on antanut mahdollisuuden siir-

kansalaisuudesta, mikä esti heitä saamasta Suomen kansalaisoi-

tää tätä yhteenkuuluvuuden rajaa jatkosodan jälkeiseen aikaan.

Mitkä olivat Suomen päättäjien sodanaikaisten väestönsiirtojen

keuksia. Tämä puolestaan synnytti siirtoväessä pelkoja, että heidät

motiivit? On yhä pohtimisen arvoista, miksi välirauhansopimuk-

voidaan luovuttaa Neuvostoliittoon.

Seuraavaksi voimmekin kysyä: jos ja kun inkerinsuomalaisten his-

sen laatinut Suomen valtiojohto otti inkeriläiset siinä huomioon?

toria on näin pitkältä ajalta osa Suomen historiaa, miksi sitä ei ole Siirtoväen palautusten jälkeisten kymmenen vuoden aikana Suo-

On myös syytä miettiä, oliko väestönsiirroilla ja palautuksilla kes-

men kansalaisiksi hyväksyttiin yhteensä 49 henkeä. Viimeiset sai-

kinäisiä syy- ja seurausyhteyksiä. Samalla voidaan kysyä, mikä

vat kansalaisuuden 1970-luvun alussa.

tietoa koulujen historian oppikirjoissa? teksti: Toivo Flink, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti

merkitys sodanaikaisilla asioilla on tämän päivän Suomessa ja

Tammikuun 15. päivänä 2010 tuli kuluneeksi 65 vuotta siitä, kun Liittoutuneiden Valvontakomission toteuttaman inkeriläisen siirtoväen palautusoperaation viimeinen juna ylitti Suomen rajan. Palautukset toteutettiin 5. joulukuuta 1944 ja 15. tammikuuta 1945 välisenä aikana.

Suomelle, suomalaisuudelle ylipäänsä sekä inkerinsuomalaisten itsetunnolle erityisesti. Matti Tiisanoja

Siirtoväen oikeuksia rajoitettiin

Tuntematon matka Syy oli itsessäni. Tiesin mihin minun tuli pyrkiä, silti itse mat-

Inkeriläisen siirtoväen oikeudellinen asema Suomessa oli mones-

ka oli täysin tuntematon. Työni alkaessa en tajunnut kuinka

sa suhteessa järjestämättä 1950-luvulle tultaessa. Heidän oikeu-

kivinen tie minua odotti. On huvittavaa muistella kuinka kol-

tensa omistaa kiinteistöjä, saada virkoja ja toimia sekä harjoittaa

men ensimmäisen työviikon jälkeen purin kotona vaimolleni

liiketoimintaa oli joko rajoitettu tai he olivat kokonaan vailla sitä.

sydänsurujani tähän tapaan: ”On kulunut kokonaista kolme

Jatkosodan aikana toista vuotta kestäneissä väestönsiir-

Heidän oli vaikea päästä osalliseksi avustuksista, joita kunnat ja

viikkoa, enkä ole saanut aikaan vielä yhtään mitään.”

roissa maahamme saapui noin 64 000 inkeriläissiviiliä. Heistä 80

valtio jakoivat ammattioppilaitoksissa opiskeleville.

prosenttia oli naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia.

Onnekseni kolmen vuoden päätyttyä minun ei tarvinnut jäädä Siirtoväeltä puuttui tärkeä seikka – vapaus muuttaa Suomesta

alkuaikojen tunnelmiin. SKS julkaisi tutkimukseni tuloksena

Neuvostoliittoon palautettiin noin 55 000 henkeä. Heidät pakko-

muualle kuin Neuvostoliittoon. Neuvostoviranomaiset eivät myön-

kirjan. Se on ilmestynyt Historiallisten tutkimusten ja Arkisto-

siirrettiin, käytännössä karkotettiin, Pietarin ja Moskovan välissä

täneet heille ulkomaanpasseja. Heidän antamansa apu rajoittui

laitoksen tutkimussarjassa. Huomasin tämän vasta saatuani

sijaitseviin maakuntiin ilman muutto-oikeutta entisille asuinsijoil-

vain siirtoväen saamiseen rajan yli.

kirjan käsiini. Havainto lämmitti mieltäni. Näen tässä merkin

leen. Sen varmistivat sisäasiainministeriön salaiset asetukset. Neuvostohallitus kiitti Valvontakomission nimissä Suomen valtiojohtoa onnistuneista toimista.

Erikoistutkija Toivo Flink.

lut Kansallisarkiston tutkijana, vaikka rahoituksen myönsikin

Suomen kansalaisuutta sai odottaa Siirtoväen oikeudellinen asema kävi entistä ongelmallisemmak-

Ensimmäisiä muutoksia rajoituksiin tuli 1960-luvulla. Virkavallan

si, kun otetaan huomioon inkerinsuomalaisten ja Suomen kansa-

heille esittämä arvon palautus Venäjän suomalaisina ajoittui vuo-

laisten väliset avioliitot ja perheisiin syntyneet lapset. He saivat

teen 1993 ja jäi kuolleeksi kirjaimeksi. Kaikki eivät kuitenkaan

Suomen kansalaisuuden, kun Neuvostoliiton kansalaisena ollut

palanneet. Arviolta joka seitsemäs Suomeen sodan aikana saa-

perheenpää sai sen. Inkeriläisnaisten avioituessa suomalaisten Heidi Mustajoki

Kotiin karkotettavaksi -tutkimushankkeen

siitä, että olen kuluneen kolmen vuoden aikana oikeasti ol-

Projekti on päättynyt – eläköön projekti!

Suomen Akatemia. Tiedostan nyt erityisen selkeästi, että ilman Kansallisarkiston ja pääjohtaja Jussi Nuortevan tukea olisi projektini jäänyt toteutumatta. Tämä ei ole mikään korulause.

Kolmeksi vuodeksi mitoitettu Kotiin karkotettavaksi -tutkimushankkeeni alkoi vuonna 2007 hieman sekavissa tunnelmissa. Minun piti selvitellä inkeriläisten palautusten taustoja, syitä ja niiden seurauksia Välirauhan jälkeen vuonna 1944.

tuloksena Kansallis­

Työ jatkuu Silti ende gut, alles gut. Tutkimukseni valmistumisen myötä olen saanut entistä useamman henkilön ja tahon ymmärtämystä päättyneen tutkimukseni jatkamisen tärkeydestä. Ja niin siinä kävi, että saan seuraavaksi paneutua viime sotia

arkistossa on myös

edeltäneen kauden selvittelyyn. Uuden projektini yleisotsikko

esillä näyttely Inkeri

Päällisin puolin kaikki oli kunnossa. Rahoitus oli turvattu

on: Vieraassa veneessä. Inkerinsuomalaisen sivistyneistön

1860-luvulta nyky­

koko tutkimusajaksi. Tutkimusympäristöni oli paras mahdolli-

nousu ja tuho Neuvostoliitossa 1920–1930-luvuilla.

päivään.

nen. Sain Siltavuoren yksiköstä oman työhuoneen ja tietoyhteydet. Minut otettiin kirjoille arkistoon, mikä tarjosi vapau-

Kokonaisuus on paljon laajempi, kuin mitä otsikko kertoo.

den käyttää koko arkistolaitoksen suomia mahdollisuuksia.

Siihen liittyy heimoaatteen vaikutuksen selvittely inkerinsuo-

Lisäksi sain oikeuden liikkua itsenäisesti makasiineissa ja

malaisten elämään Neuvostoliitossa ja Inkerin pakolaisten

hakea aineistoa.

toimintaan Suomessa. Kansallisarkisto on pääasiallinen tutkimuspaikkani. Tulen arkistoon iloisin mielin.

Eikä siinä kaikki. Te hyväksyitte minut työyhteisöönne. Te olette antaneet työlleni arvoa. En enempää voinut toivoa.

teksti: Toivo Flink, erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti


16

akti 1/2010

akti 1/2010

Helsingin keskusvankilan arkiston kertomaa

Helsingin keskusvankilan II arkiston laajuus on noin 54 hyllymet-

17

Myös asekätkentäjutun asiakirjoja

riä, kirkonarkistojen tapaan järjestetyn seurakunnan arkiston kaksi hyllymetriä ja sairaala-arkiston runsaat viisi hyllymetriä.

Kansallisarkistossa on säilytetty Helsingin keskusvankilan arkistoista erillään sotien jälkeen keskusvankilassa laadittuja asekät-

Suurin osa Helsingin keskusvankilan asiakirjoista on salaisia

kentäjutun asiakirjoja (runsaat puoli metriä). Lähiaikoina ne järjes-

50/100 vuotta julkisuus-, potilastieto-, väestötieto- ja/tai kirkkolain

tetään, luetteloidaan ja ehkä liitetään keskusvankilan II arkistoon.

perusteella. Käyttörajoituksen alaisia ovat vankien nimiä sisältävät

Helsingin keskusvankilan asiakirjoja on siirretty Kansallisarkistoon kolme kertaa: vuosina 1939 ja 1986 sekä viimeksi syksyllä 2009. Tunnetuimmat ”Sörkässä” istuneet lienevät sotasyyllisinä vankilaan tuomittuja.

”Yhtä ja toista Törnrothin peruja” Helsingin keskusvankilan asiakirjoja on siirretty Kansallisarkistoon

asiakirjat, kuten vankiluettelot hakemistoineen, nimiluettelot ja

Helsingin keskusvankilassa toimi 1921–1948 myös oikeusminis-

-lehdet, rangaistusluettelot, rikosrekisterikortistot, arvostelukirjat

teriön vankeinhoito-osaston/vankeinhoitoviraston alainen Van-

sekä muut vankeja koskevat luettelot ja kortistot.

keinhoidon etsivätoimisto. Sen tehtävät ja asiakirjat on aikanaan

kolme kertaa: maaliskuussa 1939 (24 hyllymetriä) luovutusluettelotta, syyskuussa 1986 (23 hyllymetriä) ja syksyllä 2009 (n. 69 hyllymetriä).

siirretty oikeusministeriöön ja myöhemmin ministeriön asiakirjo-

Sotasyyllisiä valvottiin tarkasti Sotasyylliset lienevät tunnetuimmat Sörnäisten vankilassa ran-

Teksti: Aila Narva, ylitarkastaja, Kansallisarkisto

Kahden varhemman luovutuksen eli I arkiston rajavuodet ovat

gaistustaan kärsineet. Viime sotien jälkeen sotasyyllisyysoikeu-

Kuvat: Kansallisarkisto

(1864) 1881–1940 (1941) ja II arkiston (1882) 1940–1970 (1972).

denkäynnissä vuonna 1946 tuomittuja säilytettiin Helsingin kes-

Senaatti päätti 1874 rakennuttaa Helsingin luona olevan kuri-

kusvankilassa.

tushuoneen Sörnäisten Koivuniemeen Kumtähden säterin maille.

Arkistot on järjestetty Valtionarkiston valtion virka-arkistoille

Siellä oli hyvät liikenneyhteydet, terveellinen ilmasto, helppo ve-

1940-luvun loppupuoliskolla vahvistaman nk. ABC-kaavan mu-

Kymmenen vuoden kuritushuonetuomion saanut kärsi saamas-

densaanti ja viljelyskelpoiset maat. Ensimmäinen vaihe valmistui

kaan. Tämä perustuu asiakirjojen syntytapaan ja muotoon, osin

taan tuomiosta neljättä vuotta. Muiden sotasyyllisten tuomiot

1881, itäinen päiväselliosasto 1909 ja läntinen 1915.

tietosisältöön. Pääsarjat ovat kiinteitä ja alasarjoja muodostetaan

olivat 2–5 vuotta. Myös heidät vapautettiin ennenaikaisesti.

tarpeen mukaan. Vankila oli Helsingin luona oleva tai Helsingin viereinen kuri-

Vankilassa sotasyylliset olivat eristettyinä muista vangeista. Hei-

tushuone 1881–1906, Helsingin kuritushuone 1907–1925 ja

Helsingin keskusvankilan I arkistoon tehtyjen pistokokeiden pe-

dän kirjeenvaihtoaan, tapaamisiaan, terveydentilaansa ja työnte-

Helsingin keskusvankila 1925–2000. Vuonna 2001 se nimettiin

rusteella on todettavissa, että ensimmäisten siirtojen aineistojen

koaan valvottiin tarkasti. Sotasyyllisten oman työn teko oli hinnoi-

Helsingin vankilaksi ja kiinteistö siirtyi Senaatti-kiinteistöjen

järjestämisessä on puutteellisuuksia. Esimerkiksi vuosikertomus-

teltu, eli he maksoivat oikeudesta saada tehdä vankilassa omia

omistukseen.

ten yhteydessä oli nippu, jonka päällä luki ”yhtä ja toista Törnrothin

kirjallisia töitään.

ym. peruja joilla ei liene mitään arvoa” ja monista säilytysyksiköisVirallisten nimien lisäksi vankila on tunnettu myös nimillä Sörkkä

tä puuttuvat signumit.

ja Sörnäisten vankila.

 Vankien painon tarkkailua (lääkärinkertoTosin toisesta siirrosta on tarkka luovutusluettelo. Tämä on aineis-

Työtä, kuria ja kasvatusta Kuritushuonerangaistus oli tavallista rangaistusta kovempi. Siihen

uskottiin lujasti.

Ensimmäisen ja toisen siirron aineistot on yhdistetty vuonna 1987

 Alku Helsingin keskusvankilan sotasyyl-

valmistuneen luettelon mukaan.

listen käsittelyselvityksestä (reunamerkinnät vankeinhoitovirasto).

Suurin osa asiakirjoista salaisia Viime syksyn asiakirjasiirto on järjestetty Kansallisar-

Vankeusajan alussa vankeihin sovellettiin ankaria kasvatusmene-

kistossa maksua vastaan. Varsinaisen keskusvanki-

telmiä, joita lievennettiin vähitellen. Kuritushuonevanki aloitti pak-

lan asiakirjojen lisäksi luovutuksessa oli vankilapas-

koluokassa ja siirtyi seuraavaksi oppiluokkaan ja edelleen koeluok-

torin virkatoiminnan ja sairaalan asiakirjoja, joista

kaan, jossa vangilla oli eniten oikeuksia ja vapauksia.

tehtiin järjestämisen yhteydessä omat arkistonsa.

Vankien piti työllään korvata ylläpitoaan. Parhaimmillaan työtoi-

Samalla sijoitettiin Hämeenlinnan vankilamuseosta

minnan tulot kattoivat melkein puolet vankilan menoista. Esimer-

marraskuussa noudettu aineisto Helsingin keskus-

kiksi 1930-luvun alussa vangeille oli tarjolla puusepän, maalarin,

vankilan II arkistoon; sielunhoitoa ja opetusta kos-

verhoilijan, räätälin, paikkurin, suutarin, sepän, kivimiehen, kirjan-

kevat asiakirjat seurakunnan arkistoon.

painajan, puutarha- ja maatyömiehen sekä kirjansitojan tehtäviä erilaisista taloustöistä puhumattakaan.

mus 1930).

toa vastaanotettaessa tarkastettu ja havaitut virheet on korjattu.

kuului vangin pito ahkerassa työssä sekä hänen parantamisensa opetuksella ja kurilla. Vankilajärjestelmän kykyyn muuttaa ihmisiä

jen luovutuksen yhteydessä Kansallisarkistoon.

Aineistoa seulottiin 7,5 hyllymetriä. Määräajan kuluttua hävitettäviä palkka-asiakirjoja siirrossa oli

Vankilan puutyöhuone oli aikanaan suurin kaupungin alueella

neljä kotelollista. Keskusvankilan arkiston järjestä-

toimiva puusepäntehdas. Rekisterikilpiä vankilassa valmistettiin

misessä seurattiin I arkiston arkistokaavaa lukuun

1927–2005. Vankien työpakko korvattiin 1990-luvulla osallistumis-

ottamatta tiliasiakirjoja, jotka selvyyden vuoksi sar-

velvollisuudella.

joitettiin uudelleen.

 Vankilassa valmistettu kirjoituspöytä.


18

akti 1/2010

akti 1/2010

19

Määrätietoisesti arkistoalalle Miten olet päätynyt arkistoalalle?

Arkistouralla

Olen päätynyt alalle aika määrätietoisesti hakeutumalla alan töihin jo opiskeluaikanani, vaikka arkistoalan työpaikat olivat jo 1980-luvullakin kiven alla.

Aktin Arkistouralla-palstalla eri orga­nisaatioissa työskentelevät arkistoinnin ammattilaiset kertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossa kysymyksiin vastasi Työväen Arkiston johtaja Petri Tanskanen.

Ensimmäisen arkistoalan kesätyöpaikan onnistuin saamaan vuonna 1986 Mikkelin maakunta-arkistosta. Seuraavana kesänä yritin kysellä töitä Työväen Arkistosta, mutta tuolloin ei tärpännyt. Vuon-

Työryhmä kokousti tammikuussa Espanjan Gironassa: vasemmalta Berndt Fredriksson, Carmen Cuevas Blanco, Patricia

na 1988 olin korkeakouluharjoittelijana Suomen elokuva-arkistossa

Whatley, Jari Lybeck, Josep Conejo Muntada, Agnès Dejob, Caroline Brown ja Christine Martinez.

ja seuraavana vuonna aloitin Työväen Arkistossa Työväenperinne ry:n elokuva- ja videoprojektissa. Sillä tiellä ollaan. matti tiisanoja/Kansallisarkisto

Miten ala on muuttunut urasi aikana? Paljon, vaikkakin työskentelyn pääperiaatteet ovat samat kuin

Pätevyys­vaatimukset puntarissa

1800-luvulla: aineistot provenienssin mukaiseen järjestykseen ja kunnon luettelot. Tietotekniikan läpimurto 1990-luvun alussa ja sen huima kehitys on muokannut arkistotointa ja sen käytäntöjä perusteellisesti. Arkistojen käytetyimpiä aineistoja on alettu digitoida niiden säästä-

taa, auttavat poistamaan väärinkäsityksiä arkistonhoitajan

Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) projektissa kehitetään mallia, jonka avulla voidaan määritellä arkistonhoitajan pätevyysvaatimukset (competency model) kansallisella tasolla.

työstä, tukevat urasuunnittelua sekä helpottavat yhteistyötä muiden professioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Työryhmä on lähtenyt siitä, että records manager ja arkiston-

miseksi ja asiakaspalvelun helpottamiseksi. Lisäksi yhä useampi

hoitaja edustavat saman profession eri puolia. Tämä ei kui-

organisaatio tuottaa asiakirjansa sähköisessä muodossa ja mei-

tenkaan ole normi, koska kansalliset ratkaisut vaihtelevat.

dän päätearkistoissa työskentelevien on oltava valmiina vastaamaan sähköisten aineistojen pysyvästä säilytyksestä syntyviin

Projekti sai alkunsa vuonna 2006 Varsovan eurooppa-

haasteisiin.

laisessa arkistokokouksessa, jossa sovittiin, että ICA/SPA ja

Käsikirja tarjoaa raamin

ICA/EURBICA ryhtyvät laatimaan arkistonhoitajien yhteiseu-

Tekeillä olevassa käsikirjassa on viisi varsinaista lukua: pä-

rooppalaista pätevyysvaatimusten määritystä.

tevyysvaatimusprojektin toteutus, ammatilliset profiilit, pä-

Mitä haluat saavuttaa ammatillisesti? Aloitin Työväen Arkiston johtajana vuoden alusta. Kyllä tavoitteeni

tevyysprofiilit, pätevyyden hankkiminen ja pätevyyden arvi-

on kasvaa ja kehittyä tässä toimessa ja pysyä arkistoalan kehityk-

Kävi kuitenkin ilmeiseksi, että yksi yhteinen määritys ei ole

sessä mukana parantamalla aktiivisesti ammattitaitoani.

mahdollinen maakohtaisten erojen vuoksi. Päädyttiin siihen,

Miten aiot kehittää Työväen Arkistoa?

ointi.

että laaditaan ”metamääritys” tai ”käsikirja”, jota voidaan so-

Käsikirja tarjoaa raamin, jonka varsinainen sisältö riippuu

veltaa kansallisia määrityksiä tehtäessä.

maakohtaisista olosuhteista. ICA:n projekti ei ole normatii-

Viittaan aikaisempaan kysymykseen alan muuttumisesta. Digi-

vinen, joskin työryhmä on sillä kannalla, että kansallisen ta-

taalisena syntyvä aineisto, niiden hallinta, luetteloinnin yhteismi-

Työryhmän jäsenet edustavat eurooppalaista traditiota laa-

tallisuus ja pitkäaikaissäilytyksen turvallisuus ovat nousseet kes-

jasti: Caroline Brown ja Patricia Whatley ovat Dundeen yli-

normatiivisia. Ei siis riittäisi, että kerrotaan, kuinka asiat ovat,

keisiksi kysymyksiksi, ja tässä kehityksessä Työväen Arkiston on

opistosta, Josep Conejo Muntada ja Carmen Cuevas Blanco

vaan otettaisiin kantaa myös siihen, miten niiden tulisi olla.

pysyttävä mukana.

son määritysten olisi hyvä olla ainakin johonkin mittaan asti

Espanjan arkistolaitoksesta, Agnès Dejob Ranskan arkistolaitoksesta, Berndt Fredriksson Ruotsin ulkoasiainministeriöstä/

On selvää, että kansallisen määrityksen tulee perustua laa-

Yhteiskunnallisten muutosten myötä Työväen Arkisto on hiljalleen

Tukholman yliopistosta, Thijs Laeven on hollantilainen kon-

jaan konsensukseen ammattikunnan sisällä.

muuntumassa ”puhtaasta” työväenarkistosta laajemmaksi so-

sultti ja Christine Martinez ICA:n apulaispääsihteeri; allekir-

siaalihistorialliseksi arkistoksi. Tätä kehitystä on rohkaistava, sillä

joittanut edustaa Suomen arkistolaitosta.

nykyisin on monia organisaatioita, joilla ei ole enää selvää tai ollenkaan kytköstä ”perinteiseen” työväenliikkeeseen, mutta jotka

Päätöskokous Helsingissä Työryhmän päätöskokous on lokakuussa Helsingissä. Sen

eivät sovi muualle. Työväen Arkisto voisi olla tämäntyyppisten ai-

Määrityksillä monia tehtäviä

neistojen päätearkisto.

Kansallisen tason määrityksiä on jo esimerkiksi Yhdysvallois-

tella mm. siitä, olisiko competency model hyödyllinen myös

sa, Alankomaissa (löytyy suomeksi: http://www.aay.fi/pdf/

Suomessa. Projekti päättyy marraskuussa 2010.

Miten Työväen Arkiston ja arkistolaitoksen

yhteydessä järjestetään workshop, jossa on tilaisuus keskus-

vaatimusprofiilit_hollanti.pdf), Ranskassa ja Ruotsissa.

yhteistyö sujuu? Erinomaisesti. Meillä on hyvät ja avoimet suhteet arkistolaitok-

Määrityksillä on monia funktioita: ne auttavat profession visi-

Teksti: Jari Lybeck, erityisavustaja, Kansallisarkisto

seen päin.

oinnissa ja koulutuksen suunnittelussa, tukevat edunvalvon-

Kuva: Thijs Laeven


20

akti 1/2010

akti 1/2010

Kun ollaan pienikuvioisella, tiuhakasvuisella sijalla, ei korkeuskäy-

21

Arja Jokiniemi)

Päivän monivalintakysymys

rä avita kulkijaa. Silloin pitää seurata karttakuvan muita vertausku-

Rummutusta Pakanamaan kartta Kartta on kuva. Se on hyvin viitteellinen kuva, jossa moniulotteinen ja yksityiskohtainen ilmiö esitetään voimakkaasti pienennettynä ja pelkistettynä. Selvyyden vuoksi käytetään sovittuja tunnusmerkkejä ja apukeinoja, joilla havainnollistetaan kartan yksityiskohtia taikka sen kuvaamia ilmiöitä.

vallisia merkkejä, niitä, jotka havainnollistavat luonnonolosuhteita

Pakinan otsikko on siis mitä selvintä kuvakieltä. Jostain syystä se

tai ihmistoiminnan jälkiä. Edellytys on, että mainitut seikat ovat

puheenpartena vain on saanut ekivookkisen kaiun. Yleisesti otta-

olleet kartantekijän tiedossa ja että kartta on ajan tasalla.

en vertauskuva on erinomainen. Kun tietosisältö menee mahdottomaksi, ollaan kuin pakanamaan kartan äärellä: hyvin tiedetään,

Luonnonkohteista ovat tällöin käyttökelpoisimpia veteen liittyvät:

että paljon enemmästä olisi kysymys.

purot, joet, lammet, järvet, vesistöketjut jne. Ihmisen selvimpiä jälkiä ovat polut, tiet, pellot, metsänkäyttöalat ja rakennukset.

Siis päivän monivalintakysymys kuuluu:

Hankalimpia selvänoton kannalta ovat alueet, joiden tunnistami-

Onko oheisessa kuvassa kysymys

nen pitäisi tapahtua yleisilmeen ja kasvillisuuden perusteella. Se-

(a) Pakanamaan kartasta?

kametsä tai suotyyppi on vaikea pähkinä kokeneellekin.

(b) Aarrekartasta? (c) Väärin säilötystä yksityisarkistosta?

Paikannimet auttavat perille

Vastaus: Tavallaan on!

Kaikkein vaikeinta on, kun liikutaan pelkän olettamuksen tai kuulopuheen varassa. Koordinaatiston tavoin vailla fyysistä olemusta olevat paikannimet kuitenkin auttavat, jos ne tuntee.

teksti: Kauko Rumpunen, tutkija, Kansallisarkisto

Ennen karttoja liikkumiset ja paikannukset sidottiin todellisuuteen varustamalla paikat nimillä, jotka oli tarkoituksella muotoiltu niin kuvaaviksi, taikka vertauskuvallisiksi, että kohdalle joutunut heti tajusi, että tämähän on nyt tietenkin se Vammelsuu, Kuoleman-

Koordinaatti on keksimällä keksitty kartantekijän paikanta-

kuilu tai Syrjäpää.

misviivasto, johon liittyy paljon monimutkaista laskentoa, geometriaa eli (maan)mittaamista ja astronomiaakin. Kysymyksessä

Kartoittajan tietoisena pyrkimyksenä on ollut mahdollisuuksien

on teoreettinen järjestelmä, jossa minkä tahansa pisteen paikka

mukaan säilyttää maiseman rakennetta tai silmiinpistäviä omi-

on määritettävissä kartalla tai myös siinä kolmiulotteisessa ava-

naisuuksia esittelevä vanha nimistö. Peruskartan puhdistaminen

ruudessa, maailmassa, jossa elämme.

murteellisuuksista ja muusta vulgaariudesta yleiskielistämisellä sievistäen on kuitenkin usein häivyttänyt alkuperäisen täsmä­

Kun on oikeat pelit ja vehkeet, pysyy koordinaattien avulla selvillä

kuvan.

sijainnistaan, vaikka olisi rannattomalla merellä taikka sen tuhannen viidakossa, jossa ei ympäristöä tarkastelemalla pääse kirjaimellisesti puusta pitkään.

Maailmankuvaa laajentamassa

Juhlaseminaari keräsi talous­ historian huiput Elkaan

Elka

Mutta kun paikannimistäkään ei ollut tietoa, tai niitä ei ymmär-

"Kaikkein vaikeinta on, kun liikutaan pelkän olettamuksen tai kuulopuheen varassa."

Kuten ihmiskunnan historiassa valitettavan usein, on paha sodan

retty, jouduttiin kuin meren selälle: ”aavan meren tuolla puolen

Emeritusprofessori Jorma Ahvenaisen elämäntyötä juh-

jossakin on maa”, oli kaikki mitä tiedettiin.

littiin kaksipäiväisen seminaarin merkeissä Suomen Elinkei-

Seminaari alkoi päivänsankarin, emeritusprofessori Jorma

noelämän Keskusarkistossa Elkassa 12.–13. tammikuuta.

Ahvenaisen onnitteluvastaanotolla.

Suomella oli etäisten alueiden kanssa tekemistä vain sikäli, että erinäisillä peräkulmilla toimi meikäläisiä lähettejä opettamassa

Seminaari alkoi 80-vuotiaan päivänsankarin onnitteluvastaan-

pakanoille uskonoppia. Lähetyspiirissä ja pyhäkoulussa näytettiin

otolla. Lukuisista lahjoista mieluisin taisi olla Taloushistorial-

episkoopilla maailmankartalta, missä työtä tehtiin, mutta tuskinpa

lisen yhdistyksen myöntämä kunniajäsenyys – ensimmäinen

Suuri muutos yhä dokumentoimatta

niiden paikkatietojen katsoja tuli näkemästään hullua hurskaam-

laatuaan yhdistyksen historiassa. Alkujuhlallisuuksien jälkeen

Professori Jorma Ahvenainen toivoo, että juhlaseminaari toi-

maksi.

siirryttiin seminaarin varsinaiseen ohjelmaan eli käsittele-

misi lähtölaukauksena Suomen taloushistoria -sarjan III osan

mään Suomen taloudellista muutosta vuosina 1960–2010.

kirjoittamiselle. Ahvenaisen toimittama sarjan II osa päättyy

ja massatuhon muodossa ottanut koordinaatiston käyttöönsä: heittimet, tykit ja ohjukset löytävät kohteensa sen avulla.

Olematonta, joka on, vaikka ei näy Silmällä ei erota maastosta korkeuskäyrää, mutta siellä se ”juok-

Alus- ja siirtomaat oli yleensä merkitty vain emämaan osoittavalla

1950-luvun loppuun, ja nimenomaan sitä seuraavalle aika-

yleisvärillä. Musta manner, Afrikka, oli kaikkea muuta kuin musta

Kaksipäiväisen seminaarin aikana kuultiin yhteensä kymme-

kaudelle eli seminaarissa käsitellylle jaksolle 1960–2010, osuu

tai väritön. Tavallista karttakuvaa, joka kertoo pinnanmuodoista, oli

nen alustusta alansa huippunimiltä. Ensimmäisenä päivänä

Suomen talouden suuri muutos ja kansainvälistyminen.

parhaasta päästä vain alueen laidoilla jos sielläkään. Ihmisen jäl-

alustajina toimivat professori Susanna Fellman, professori

kiä, kaupunkeja ja rautateitä oli niitäkin vain rannikolla.

Matti Peltonen, dosentti Kai Hoffman, tohtori Jaana Laine,

Järjestävänä tahona toiminut Elka piti seminaaria onnistu-

see kuin juokseekin”. Joissain selväpiirteisissä oloissa, esimerkik-

dosentti Tapani Paavonen ja professori Jari Ojala. Seminaarin

neena. Sen myötä arkistoon saatiin tietoa taloushistoriallisen

si tunturipaljakalla tai harvapuisella kanervaharjulla korkeuskäyrää

Ihan joka kohdassa ei edes tiedetty, mihin valtapiiriin mikin

toisena päivänä puheenvuoron saivat dosentti Antti Kuuste-

tutkimuksen nykytilasta.

on jopa helppo seurata ja ohjata sen avulla matkansa kohti halut-

alue kuului. Aika ”paikkelikko”, suorastaan läikikäs oli tällainen

rä, professori Sakari Heikkinen, dosentti Kari Pitkänen ja toh-

tua määränpäätä.

maanosa.

tori Matti Hannikainen.

teksti: Olli Alm, tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö, Elka


22

akti 1/2010

akti 1/2010

Veteraani­ perinteen vaalija palkittiin

23

Tammenlehvän Perinneliiton Pertti Suominen ja Eino Siuruainen luovuttivat Veteraaniperinteen tunnustuspalkinnon Vuokko Joelle.

tuarkiston kompastuskiveen: arkistoaineiston käytännön käsittelyyn. Joki toivoo, että koulutus järjestettäisiin kaikissa maakuntaarkistoissa.

Oulun maakunta-arkiston johtajalle Vuokko Joelle myönnettiin ensimmäinen Veteraaniperinteen tunnustuspalkinto marraskuussa 2009. Tammenlehvän Perinneliiton tunnustus yllätti Joen.

Tammenlehvän Perinneliiton palkinto yllätti ja ilahdutti Tammenlehvän Perinneliiton palkinto oli Joelle iloinen yllätys. ”Olen kokenut tekeväni asioita, jotka kuuluvat virkaan ja väärtiin.

Liiton palkintoperusteluissa todetaan, että Joki on teh-

Arvostan palkintoa todella paljon ja on erityisen hienoa saada se

nyt arvokasta ja esimerkillistä työtä sotiemme 1939–1945 vete-

ensimmäisenä. Oli myös mukavaa saada se maakunta-arkistoon.

raaniperinteen hyväksi.

Näenkin palkinnon tunnustuksena sille työlle, jota kaikissa maakunta-arkistoissa tehdään.”

Perusteluista selviää, että hän on ollut veteraanien arkistoperinnettä selvittävän Perinneliiton tallennetyöryhmän jäsen ja hänen

Teksti: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto

ohjauksessaan toteutettiin vuonna 2006 koko valtakunnan kattava

Kuva: Satu Kantola, Oulun maakunta-arkisto

kotiseutuarkistojen ja niiden veteraaniaineistojen kartoitustyö. Joen ansiot ulottuvat myös vuonna 2009 tehtyyn Suojeluskun-

Saamelaisarkisto Inariin vuonna 2012

ta- ja Lotta Svärd -järjestöjen arkistojen selvitystyöhön PohjoisSuomessa.

Oulun maakunta-arkisto saa vuonna 2012 uuden toi-

Työtä veteraaniarkistojen hyväksi jo 1980-luvulta lähtien

mipisteen, kun Inariin avataan Saamelaisarkisto. Saamelaishistorian tallentamiseen keskittyvä arkisto tulee

Toiminta veteraani- ja kotiseutuarkistojen parissa on ollut Joelle

osaksi Saamelaiskulttuurikeskusta, jota rakennetaan

luontaista. ”Oulun maakunta-arkisto on ollut näissä asioissa pitkään aktiivinen, ja olen kasvanut toimintaan mukaan.”

parhaillaan.

Kotiseutuarkistot ovat paikallishistorian aarreaittoja

ryhmät ja paikalliset toimittajat. Löytyy myös sellaisia arkistoja, jotka kiinnostavat historiantutkijoita, koska niiden laaja aineisto on

Oulun maakunta-arkistosta siirretään uuteen arkistoon

hyvin järjestetty ja luetteloitu ja niiden tietopalvelu toimii.”

jonkin verran saamelaisaineistoja. Saamelaisarkistoon

Kotiseutuarkistot ovat paikallisia, yksityisluontoista aineistoa siHän on luennoinut, vetänyt veteraaniarkistokursseja ja neuvonut

sältäviä arkistoja. Yleensä ne käsittävät yhden kunnan alueen ja

ja ohjannut arkistotoimijoita 1980-luvulta saakka.

niitä ylläpitää joko kunta tai jokin yksityinen taho kuten kotiseutuyhdistys.

”1990-luvun alkuvuosina olin laatimassa ensimmäistä opasta ko-

toivotaan erityisesti yksityisarkistoja, joita Oulun maa-

Arvi-tietokanta edistää arkistojen tunnettuutta

si arkistoja 550 kilometrin päähän asuinpaikastaan?” Vuokko Joki toteaa.

”Vastaavia arkistoja on myös maakunta-arkistoissa ja Kansallis­

nettuuden edistämiseen on vuonna 2007 avattu Arvi-tietokanta.

massa arkistoja koskevaa Kotiseutuliiton suositusta”, Joki mainit-

arkistossa”, Joki kertoo.

Sinne on tallentanut luettelotietojaan noin 20 kotiseutuarkistoa.

tallentamiseksi Arvi-tietokantaan.

”Etenkin maakunnissa on tyypillistä, että mitä kauempana maa-

Työtä riittää, sillä kaikkiaan kotiseutuarkistoja on Suomessa noin

Hän kertoo, että eräs utsjokelainen asiakas aloittaakin

100–150 kappaletta.

puhelunsa aina sanoilla: ”Mitäs sinne puolieteläiseen

kunta-arkistosta ollaan, sitä vähemmän aineistoa luovutetaan

”Näen palkinnon tunnustuksena kaikissa maakuntaarkistoissa tehtävälle työlle.” Vuokko Joki

”Tämä on ymmärrettävää, sillä kuinka moni luovuttai-

Keskeinen väline kotiseutuarkistojen saavutettavuuden ja tun-

tiseutuarkistoille ja 2000-luvun alussa olin mukana ajantasaistasee. Sittemmin hän on tehnyt työtä arkistojen kartoittamiseksi ja

kunta-arkistossa ei juuri ole ollut.

Suomeen kuuluu?”

maakunta-arkistoon. Lisäksi elää sitkeästi käsitys, että aineistoa

”Pelkkä tietokannan käyttöönotto ei riitä, vaan se edellyttää arkis-

luovuttaakseen tulee olla merkittävä tai poikkeuksellinen henkilö.”

tojen järjestämistä ja luetteloimista”, Joki muistuttaa.

Saamelaisarkisto parantaa saavutettavuutta kertaheitolla, ja arkistojen kerääminen helpottuu huomatta-

Joen mukaan kotiseutuarkistot ovat hyvin erilaisia.

Viime vuonna Joki oli vetämässä Arvi-tietokannan seminaarikier-

vasti.

rosta ympäri Suomea. Tänä vuonna pidetään kutsuseminaari, ”Arkiston ylläpitäjästä riippuu, miten arkistot ovat asiakkaiden ulot-

jossa tarkastellaan kotiseutuarkistojen kokonaistilannetta. Sen

tuvilla. Vakaalla pohjalla toimivissa arkistoissa vierailevat koululais-

jälkeen laaditaan koulutuspaketti, jolla tartutaan monen kotiseu-

Teksti: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto


Kulttuuriadressi 1899, Italian lehti

Akti 1/2010  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you