Issuu on Google+

NOVA INFEKTIOTAUTIEN HOITOKARTTA

X

HENGITYSTIEINFEKTIOT

SILMÄOIREET

KORVATULEHDUS

VIRTSATIEINFEKTIOT

RESISTENTIT

Korvakäytävän tulehdus

Lapsi alle 15v

ESBL

Flunssa vai influenssa

Kuivat,kutisevat,rähmivät, näärännäppy,luomirakkula

Nielutulehdus

Iriitti,sarveiskalvotulehdus, eroosio,glaukooma

Välikorvatulehdus

Mies

Nainen

MRSA

SUKUPUOLITAUDIT

Poskiontelotulehdus

Hepatiitit

A

B

C

Yskä Herpes Keuhkoputkitulehdus

HIV

Keuhkokuume

Klamydia

Tuberkuloosi

Kondylooma Kuppa

SUOLISTOINFEKTIOT Ripulitauti

Tippuri

Salmonella Turistiripuli

IHOINFEKTIOT

SEKALAISET

Toimintaohjeet veritartunnan tapahduttua Tartuntataudeista vastaava lääkäri

TartuntatautiTartuntatautihoitaja hoitaja

Zoonoosit;

Jänisrutto

Märkärupi KUVAGALLERIA

Hoitajien reseptinanto

Maksuttomat influenssarokotukset Henkilökunnan hygieniaohjeet

Borrelioosi

Rokkotaudit; parvo, entero, vesi...

Ruusu Ennalta ehkäisy – rokottaminen

Myyräkuume

Tartuntataudit; Kihomadot

Päätäit

Syyhy

Palovammat

Syylä


SILMÄOIREINEN POTILAS ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE

ALLERGISET OIREET (siitepölykausi, kutina, vetistys, luomien turvotuskin) KUIVASILMÄISYYS (kutina, kirvely, vetistys, vähäinen aamurähmiminen) AKUUTTI, RÄHMIVÄ SILMÄTULEHDUS (konjunktiviitti) NÄÄRÄNNÄPPY JA LUOMIRAKKULA


ALLERGISET OIREET (siitepölykausi, kutina, vetistys, luomien turvotuskin) KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

Perushoitona natriumkromoglikaatti-tipat, yli 4v ikäisille, saa apteekista ilman reseptiä Antihistamiinitabletti-lääkitys rinnalle, saa apteekista ilman reseptiä

SIITEPÖLYTIEDOTE

Jos oireet eivät ole helpottaneet tai ovat pahentuneet 1-2 vuorokauden tehokkaan lääkehoidon jälkeen

TIETOA POTILAALLE : Allerginen silmätulehdus (LTK) Silmätipan laittaminen (SHK)

KUIVASILMÄISYYS (kutina, kirvely, vetistys, vähäinen aamurähmiminen) Kostutustipat käyttöön, saa apteekista ilman reseptiä Silmien räpyttelymuistutus näyttöpäätetyössä, tv:n katselussa, lukiessa jne.

Kuivasilmäisyys /LTK Kuivasilmäisyyden hoito /SHK

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? Jos oireet eivät ole helpottaneet tai ovat pahentuneet 1-2 vuorokauden tehokkaan lääkehoidon jälkeen

TIETOA POTILAALLE : Kuivat silmät (LTK) Silmätipan laittaminen (SHK)


AKUUTTI, RÄHMIVÄ SILMÄTULEHDUS (sidekalvon punoitus, voimakas kutina ja kaiherrus, kellanvihreä, runsas erite)  Hyvä käsihygienia  Silmien pesu ja eritteiden pois pyyhkiminen ennen silmätippojen laittamista  Kirjoitetaan tarvittaessa sairaus/hoitolomaa lomankirjoitusohje

 Järjestellään lääkäriltä resepti tai jos sairaanhoitajalla reseptinantolupa, jokin seuraavista: Kloramfenikolisilmätipat Fusidiinihappoa sisältävät silmätipat Oftan Akvakol), (Fucithalmic), annoksella 1 tippa annoksella 1 tippa 4-6 kertaa pvässä, 4 kertaa pvässä kahden pvän ajan, 5-7 pvän ajan, sitten 1 tippa 2 kertaa pvässä, myös kahden oireettoman kunnes kaksi oireetonta päivää pvän ajan; oireiden lievennettyä annostusta asteittain vähennetään

Sidekalvotulehdus /LTK Lapsen silmätulehdus /SHK

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? Kaikki alle 6 kk ikäiset + jos silmätulehduksen oireet eivät ole helpottaneet tai ovat pahentuneet 1-2 vuorokauden tehokkaan lääkehoidon jälkeen

Kloramfenikolisilmävoide (Oftan Chlora), ohjeella pieni määrä voidetta alaluomen sidekalvolle 2- 3:sti vuorokaudessa 5-7 päivän ajan, kunnes kaksi oireetonta päivää

TIETOA POTILAALLE : Silmätulehdus (LTK) Silmätipan laittaminen (SHK)


SAIRAALAHOIDON AIHEET Diagnoosin jälkeen arvioidaan sairauden vaikeusaste ja suunnitellun hoidon toteuttamisen edellytykset. Keuhkokuumeen vaikeusasteen määrittämisessä: – sairaalahoidossa olleiden potilaiden tulosten perusteella saatua neljää kriteeriä: • sekavuus tai tajunnantason heikkeneminen • hengitystaajuus 30/min tai enemmän • systolinen verenpaine alle 90 mm Hg • ikä vähintään 65 vuotta. – Ellei yksikään kriteeri täyty, kuolemanriski on pieni ja potilas voidaan hoitaa kotona. – Kuoleman todennäköisyys on suuri, jos kolme tai neljä kriteeriä täyttyy, ja potilas tulee tällöin toimittaa pikaisesti sairaalahoitoon. Kotihoidon onnistumiseen vaikuttavat potilaan kotiolosuhteet ja mahdollisuus saada apua päivittäisissä toiminnoissa 50-vuotiailla ja nuoremmilla hengitysfrekvenssi ≥ 25/min ja happikyllästeisyys ≤ 93 % viittaa vaikeaan taudinkuvaan, myös CRP-pitoisuus yli 100 mg/l voi viitata vaikeaan tai nopeasti etenevään keuhkokuumeeseen.


IRIITTI JA MUUT AINA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE IRIITTI HAAROVA SARVEISKALVOTULEHDUS (keratitis dendritica) SARVEISKALVON EROOSIO GLAUKOOMA


IRIITTI • • • • •

Oireita ovat punoittava ja särkevä silmä, paikallinen aristus tai valonarkuus. Värikalvontulehdus, iriitti eli etuosauveiitti on yleisin silmän sisäinen tulehdus. Nuorten aikuisten tauti Akuutilla iridosykliitillä on uusiutumistaipumus. Se esiintyy usein vain toisessa silmässä, mutta voi vaihtaa puolta. Tyyppioireet: – jomottava silmäsärky – valonarkuus (kyynelvuoto, blefarospasmi) – perikorneaalinen verestys (voi puuttuakin) – heikentynyt näkö (voi olla normaali alussa) – ei roskantunnetta eikä rähmimistä (paitsi jos liittyy keratiittiin) – miltei aina toispuolinen (paitsi jos liittyy yleistautiin) – usein mioottinen mustuainen.  Hoitona on dexametasoni-tipat ja mustuaista laajentava lääkitys. Esim. Oftan Dexa 1 tippa 1-2 tunnin välein, voide yöksi ja Oftan Scopolamin 1 tippaa 2-3 kertaa päivässä. Potilas lähetetään päivystyksenä silmälääkärin vastaanotolle, tarvittaessa seuraavana aamuna mikäli virka-aika on jo ohitse.

Iriitti /LTK

TIETOA POTILAALLE : Silmän värikalvon tulehdus (LTK) Silmätipan laittaminen (SHK)


HAAROVA SARVEISKALVOTULEHDUS (keratitis dendritica) • •

Herpes simplex -viruksen aiheuttama sarveiskalvohaava näkyy tyypillisenä oksakuviona fluoreseiinilla värjättäessä. Oireita ovat lievä sidekalvopunoitus, roskantunne, valonarkuus ja näön heikkeneminen

 Potilas lähetetään päivystyksellisesti silmälääkärille

Sarveiskalvon haavaumat ja keratiitti /LTK

SARVEISKALVON EROOSIO • Syntyy yleensä trauman jälkeen • Voimakas roskantunne ja kyynelvuoto • Eroosio näkyy fluoreseiinilla värjättäessä • Silmä on kipeä niin kauan kuin eroosion epitelisoituminen kestää, tavallisesti 1–3 vrk.  Hoitona käytetään öljypohjaisia antibioottitippoja ja antibioottivoidetta infektion estämiseksi ja sarveiskalvohaavan paranemisen edistämiseksi. Ensilinjan hoitona myös monoculus.

Sarveiskalvon haavaumat ja keratiitti /LTK Vierasesine sarveiskalvolla /LTK

TIETOA POTILAALLE : Silmätipan laittaminen (SHK)


KÄYPÄ HOITO-suositus

GLAUKOOMA Sulkukulmaglaukoomakohtaus: • Päänsärky ja silmäsärky • Usein pahoinvointi, oksentelu • Silmä punoittaa • Joskus sateenkaarirenkaat valojen ympärillä (syy: sarveiskalvon turvotus) • Näön huononeminen Löydökset: • Silmänpaineen mittaus on tärkein diagnostinen toimenpide: yleensä yli 50–80 mmHg • Alentunut näöntarkkuus • Sidekalvon verestys • Keskilaaja ja valolle reagoimaton mustuainen • Sarveiskalvon harmahtava väri • Silmä tuntuu kovalle palpoitaessa sormin luomen päältä.  Potilaat lähetetään silmälääkärin hoitoon päivystyksenä

Glaukooma /LTK Glaukooma (silmätaudit) /LTK

TIETOA POTILAALLE : Silmänpainetauti (LTK)


TOIMINTA TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA

(hepatiitti B, hepatiitti C ja HIV)

Tärkeimmät tartuntamekanismit veren välityksellä tapahtuvassa tartunnassa ovat : neulan tai muun kontaminoituneen terävän esineen pisto ihon läpi, veren roiskuminen haavaiselle tai ihottumaiselle iholle, veren roiskuminen limakalvoille, useimmiten suuhun tai silmiin.

ENSIAPU Aina kun verialtistus on tapahtunut, menettele seuraavasti:  älä purista haavaa  pese pistokohta tai haava juoksevalla vedellä  aseta "spriihaude" 2 minuutiksi tai huuhtele 80 %:lla (A 12 t) alkoholilla (ei limakalvoille) jatkuu


RISKINARVIO Ota yhteys virka-aikana osastonlääkäriin ja päivystysaikana päivystävään lääkäriin potilaan tartuttavuuden arvioimiseksi.

RAPORTOINTI Tee turvallisuuspoikkeamailmoitus ja lisäksi soita työterveyshuoltoon puh. 014- 2691374 (51374).

TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA JATKOTOIMENPITEET TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Kun kyseessä on tartuttavuuden arvion perusteella varma tai erittäin todennäköinen altistus ko. virukselle ,soita työterveyshuoltoon, joka ohjelmoi tarvittavat jatkotoimenpiteet (näytteiden otot, rokotukset ja hoidot). Jos tapaturma on sattunut päivystysaikana/viikonloppuna (virka-ajan ulkopuolella), voi jatkotoimet käynnistää seuraavana arkipäivänä. Tästä säännöstä on kaksi poikkeusta: 1. Jos altistuksen lähde on HIV-positiivinen tai siitä on vahva epäily: profylaksi aloitetaan 72 tunnin kuluessa tapaturmasta, mielellään heti ensimmäisten tuntien aikana. 2. Jos altistuksen lähde on hepatiitti B viruksen kantaja (HBsAg-positiivinen) tai siitä on vahva epäily eikä altistunutta ole rokotettu hepatiitti B-virusta vastaan: tutkittavat näytteet otetaan ja immunoglobuliinihoito ja rokotukset aloitetaan 48 tunnin kuluessa tapaturmasta (viikonloput ja pitkät juhlapyhät).

jatkuu


TUTKITTAVAT NÄYTTEET : Altistuksen lähteestä (=potilaasta) otettavat näytteet = pisto 1 HBsAg, HBcAbM, HCVAb, HIVAgAb, mikäli ne eivät jo ole tiedossa, tilataan osaston nimissä Altistuneesta (=työntekijästä) otettavat 0-näytteet = pisto 2 HBsAg, HBsAb, HBcAb, HCVAb, HIVAgAb, alat, mikäli ne eivät jo ole tiedossa, tilataan työterveyshuollon nimissä Weblab kohtaan paketteja kirjoitetaan pisto 1 tai pisto 2, pakettipyyntö avautuu näytöllä alatutkimuksiksi.

NEULANPISTO TUNTEMATTOMASTA LÄHTEESTÄ  aloitetaan hepatiitti B-rokotussarja, ei muita toimenpiteitä.

HEPATIITTI B Jos potilas on HBsAg-positiivinen tai on vahva epäily HBsAg positiivisuudesta. Altistunutta työntekijää ei tiedetä HBsAb- tai HBcAb-positiiviseksi (työntekijää ei ole rokotettu hepatiitti B:tä vastaan eikä ole sairastanut sitä):  annetaan HepBQuin 48 tunnin sisällä altistuksesta (hepatiitti B immunoglobuliini) 5 ml (500 IU) i.m. deltoideukseen sekä samalla hepatiitti B-rokote (Engerix) 1 ml i.m. toiseen deltoideukseen kuin HepBQuin. Toinen rokoteannos annetaan 1 kk ja kolmas 6 kk kuluttua, mikäli HBsAg ja HBsAb ovat negatiiviset. Raskaana olevat voidaan myös rokottaa ja antaa HepBQuin. Jos työntekijä on HBsAbtai HBcAb-positiivinen (sairastanut Hepatiitti B:n tai rokotettu), ei hepatiitti B rokotuksia tarvitse jatkaa.

jatkuu


HEPATIITTI C Jos potilas on HCVAb positiivinen: Altistuneesta työntekijästä tutkitaan alat ja HCVAb 0-näyte 2kk:n, 4 kk:n ja 6 kk:n kuluttua tapaturmasta. Jos alat ja HCVAb pysyvät normaaleina 6 kk asti, hepatiitti C-tartunta voidaan poissulkea. Jos alat nousee, altistunut on voinut saada HCV infektion. HCVAb tulee positiiviseksi vasta noin 12 viikon kuluttua infektiosta. Seerumin HCV RNA voi tulla positiiviseksi 2 viikon kuluttua infektiosta. Jos alat nousee ja vasta-aineet ovat negatiiviset, voidaan tutkia HCVNhO. Interferoni ja ribaviriinihoito voidaan aloittaa henkilöille, jotka tulevat HCV -positiivisiksi seurannan aikana.

HIV Varma työperäinen altistus (potilas on HIV-positiivinen ja kyseessä selvä ihon läpäisy tai veristä eritettä roiskunut limakalvoille tai haavaan): Altistuneen on huolehdittava mahdollisen tartunnan leviämisen ehkäisystä 6 kk:n ajan altistuksesta (HIV-positiivisen potilaan potilasohje, ei verenluovutusta, kondomin käyttö). Lääkitys aloitetaan 72 tunnin sisällä (=mahdollisimman nopeasti) altistuksesta. Altistuneelle työntekijälle annetaan Combivir (zidovudiini + lamivudiini) ja Kaletra (lopinaviiri + ritonaviiri) tartunnan ehkäisemiseksi. Lääkkeet ovat saatavina päivystysvarastossa.

jatkuu


HIV Hoidon aloittaa päivystävä sisätautilääkäri päivystysaikana ja virka-aikana infektiolääkäri. Lääkitys kestää neljä viikkoa annostuksella Combivir 1 x 2 ja Kaletra 2 x 2. Usean lääkkeen kombinaatiolla tulokset ovat paremmat kuin yhdellä lääkkeellä saadut. Lääkityksen teho ei ole varma, mutta se selvästi vähentää tartunnan vaaraa. Lääkkeet tulee ottaa ehdottoman säännöllisesti ja ohjeiden mukaisesti. Lääkitykseen liittyy sivuvaikutuksia, joiden seuranta ja neuvonta tapahtuvat infektiopoliklinikalla. Yhden ja kolmen viikon kuluttua hoidon aloituksesta kontrolloidaan TVK, alat, amyl ja krea.

SEURANTA: Kyseessä varma tai erittäin todennäköinen altistus ko. virukselle: Hepatiitti B: 2 kk:n, 4 kk:n ja 6 kk:n kuluttua HBsAg, HBcAbM ja HBcAb (tartunta immunisaatiosta huolimatta). 12 kk:n kuluttua HBsAg, HBcAb ja HBsAb (tartunta ja rokotusvaste). Hepatiitti C: 2 kk:n, 4 kk:n ja 6 kk:n kuluttua alat ja HCVAb. HIV: 2 kk:n, 4 kk:n ja 6 kk:n kuluttua HIVAgAb.


MIKROBILÄÄKKEEN VALINTA Ensisijaislääkkeeksi suositellaan amoksisilliinia 40 mg/kg/vrk tai V-penisilliiniä 100 000 IU/kg/vrk, kumpikin kahteen vuorokausiannokseen jaettuna. Mikäli hoitovaste edellisille on huono tai välikorvaeritteen bakteeriviljelyssä kasvaa beetalaktamaasia tuottava bakteeri, on amoksisilliini-klavulaanihappo ehkä suositeltavin valinta toissijaiseksi antibiootiksi. Penisilliiniallergisilla voidaan käyttää sulfa-trimetopriimia, atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä, ja muilla potilailla toissijaisia vaihtoehtoja ovat lisäksi kefaklori ja kefuroksiimiaksetiili. Lihakseen annettava kerta-annos keftriaksonia on yksi mahdollinen vaihtoehto etenkin silloin, kun suun kautta otettava lääkitys ei ole kunnolla toteutettavissa, kuten oksentelun yhteydessä Jälkitarkastus lapsilla: Äkillisen välikorvatulehduksen jälkeen välikorvassa voidaan todeta nestettä useiden viikkojen ajan. Korvien jälkitarkastusta suositellaan 3–4 viikkoa hoidon aloituksesta. Jos välikorvassa on eritettä, mutta lapsi on oireeton, suoritetaan uusi jälkitarkastus n. kuukauden kuluttua. Ellei erite ole hävinnyt 3 kk:n kuluttua, lapsi lähetetään korvalääkärille jatkohoitoon. Jälkitarkastus aikuisilla: Tulehduksen jälkeen välikorvassa voi olla nestettä useita viikkoja. Aikuinen voi kokea korvan lukkoisuuden ja kuulon aleneman hyvin kiusallisena, lukkoisuutta voi helpottaa ilmastoimalla välikorvaa (Valsalva: nenänielun painetta kohotetaan uloshengitysponnistuksella nenän ja suun ollessa suljettuna). Aikuispotilasta ei tarvitse rutiininomaisesti pyytää jälkitarkastukseen. Potilasta pyydetään ottamaan yhteyttä, mikäli korvassa vielä 3–4 viikon kuluttua tuntuu tukkoisuutta tai ajoittaista kipua.


KÄYPÄ HOITO -suositus

NAISTEN VIRTSATIEINFEKTIO PERUSTERVE 15-65v NAINEN oireina kirvely virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve ja oireet tyypillisimmin kestäneet 1-3 päivää  näytettä ei tarvita, lääkekuurin jälkeistä kontrollinäytettäkään ei tarvita Jos sairaanhoitajalla reseptinantolupa: puhelinaika sairaanhoitajalle, muussa tapauksessa puhelinaika lääkärille  resepti noudettavaksi. VIRTSATIEINFEKTION LÄÄKEHOITO : Trimetopriimi ( kauppanimellä Trimopan, Trimetin,Trimex ) annostus 160mg x 2 tai 300mg x 1 lääkityksen kesto 3-5 vrk

Pivmesillinaami ( kauppanimellä Selexid, Pentomax )

Nitrofurantoiini ( kauppanimellä Nitrofur-C ) annostus 75mg x 2 lääkityksen kesto 5 vrk

annostus 200mg x 3 tai 400mg x 2 lääkityksen kesto 3-5 vrk EI PENISILLIINIALLERGISILLE

MUISTA KLAMYDIA

Virtsatieinfektiot /LTK Virtsatietulehdus /SHK

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? TIETOA POTILAALLE: Virtsatietulehdus aikuisilla (LTK) Virtsatieinfektio (Käypä Hoito)


KÄYPÄ HOITO -suositus

YLI 65v TAI JOS.... ylempien virtsateiden tulehdusoireet, kuume, yleisoireet, raskaana olevat, edellisestä infektiosta alle 1kk, aiemmin vuoden sisällä ollut jo kaksi infektiota, estolääkitys meneillään, gynekologiset oireet, todettu anatominen poikkeavuus virtsateissä, infektioalttiutta lisäävät sairaudet tai hoito (diabetes, sädehoito, sytostaattihoito), virtsateiden toimenpide (cystofix, rakkotähystys, katetrointi), vasta sairaalasta kotiutettu, alle 1 viikko

Kuume, yleisoireet: pika-CRP ja virtsan stix + viljely: näytteenottosuositus stix-vastausten tulkintaa Lääkärin vastaanotto samana päivänä hoitokäytäntö

Muiden kohdalla: virtsan stix + viljely näytteenottosuositus Lääkärin vastaanotto seuraavana päivänä jos gynekologisia oireita tai alle 15v. Hoitajan puhelinaika seuraavana päivänä muille

Virtsatieinfektio /LTK Virtsatietulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE: Virtsatietulehdus aikuisilla (LTK)


SUKUPUOLITEITSE SAADUN KLAMYDIAN SEULONTA MILLOIN NÄYTE OTETAAN: • SEULONTATUTKIMUKSENA HORMONAALISEN EHKÄISYN ALOITUKSEN JÄLKEEN – kolmen kuukauden vastaanottokäynnin yhteydessä – yhden vuoden vastaanottokäynnin yhteydessä • ALLE 25-VUOTIAILTA RASKAANA OLEVILTA NAISILTA • RASKAUDENKESKEYTYKSEEN MENEVILTÄ NAISILTA • AINA KUN ON EPÄILY TARTUNNASTA – varsinkin jos aikaisemmin tuntematon kumppani tai suojaamaton sukupuoliyhdyntä – jos on muuten perusteltua epäillä tartuntaa – usein tauti oireeton, siis hyvä ohjata testiin herkästi • AINA KUN ON SELVÄT OIREET Aiheuttaja Chlamydia trachomatis –bakteeri. Tarttuu suojaamattoman seksin välityksellä, myös suuseksissä. Klamydiabakteeri voi joutua silmiin käsien välityksellä. Vastasyntynyt voi saada tartunnan synnytyksen yhteydessä. Itämisaika 10-14 vrk. Oireet : – aika tartunnasta oireisiin on 1-3 viikkoa. – naisilla oireina yleensä virtsan kirvelyä ja tihentynyttä tarvetta sekä vähäistä valkovuotoa, alavatsakipua (suurin osa naisista kuitenkin oireettomia) – miehillä oireina niukka, vesimäinen ja myöhemmin limainen vuoto virtsaputkesta - jos voimakasta märkäistä vuotoa, niin muista GC (tippuri) mahdollisuus - jos alavatsakipuja ja/tai lämpöilyä, ohjataan lääkärin vo:lle (voi olla myös VTI)

Klamydiauretriitti ja – servisiitti /LTK Klamydia /SHK

TIETOA POTILAALLE: Klamydia (LTK) THL Sukupuolitaudit, seksitaudit (SHK)

jatkuu


SUKUPUOLITEITSE SAADUN KLAMYDIAN

KÄYPÄ HOITO-suositus

SEULONTA JA HOITO MIKÄ NÄYTE OTETAAN ? Tehdään lähete laboratorioon U-ChtrNhO- virtsanäytteeseen, joka otetaan aikaisintaan 5-7 vrk kuluttua mahdollisesta tartunnasta. Virtsan on oltava rakossa vähintään tunnin ajan ennen näytteen antamista.  vastauksesta soitto terveyden/sairaanhoitajalle, valmistuu 3 työpäivässä. Jos vastaus on negatiivinen ja oireilu jatkuu, tarkistusnäytteen ajankohta 14 vrk kuluttua. JOS POSTIIVINEN TULOS: kutsutaan potilas sairaan/terveydenhoitajan vastaanotolle ja annetaan lääkitykseksi Zithromax 250mg 4 tbl , jotka otetaan vastaanotolla. Klamydia on ilmoitettava tartuntatauti, jonka tutkimus, hoito ja lääkitys ovat tartuntatautilain perusteella potilaalle maksuttomia. Lääkkeen antamiseen liittyvä kirjanpito muistettava! ( klaritromysiiniallergisille lääkityksenä ovat tetrasykliini 500 mg × 3 tai doksisykliini 100 mg × 2, joita annetaan 7–10 vuorokauden ajan, nämä lääkitykset konsultoidaan lääkäriltä )  kontrollinäyte pitää antaa kuukauden kuluttua lääkityksestä, sovi vastauksesta soitto hoitajalle. Muista ohjata yhdynnöistä pidättyminen ensimmäisen hoitoviikon ajan ja kondomin käyttö jälkitarkastukseen asti.  jos potilaalla on todettu klamydia, myös vakituisesta kumppanista otetaan näyte, vakituinen kumppani lääkitään heti näytteenoton jälkeen  jos potilaalla on ollut useampia kumppaneita, pyydetään potilasta ilmoittamaan heille, että he voivat ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen saadakseen lähetteen näytettä varten. Lääkitys hoituu kunkin omalta terveysasemalta tuloksen ollessa positiivinen.


VIRTSANÄYTTEENOTTOSUOSITUS Virtsanäyte voidaan ottaa joko vastaanotolla tai laboratoriossa sen aukioloaikoina. Laboratorion näytteenottopisteiden sijainnit ja aukioloajat: laboratorion näytteenottopisteet

Annettava selkeät ohjeet näytteenottotavasta: PLV (puhtaasti laskettu virtsanäyte) Pussivirtsanäyte Vacutainer -ohjainpurkin käyttöohje Vacutainer- ohjaimen käyttöohje


YSKÄ Jos kyse perusterveestä henkilöstä, jonka yskä on kestänyt alle viikon verran, on kuumeeton ja yleistila on hyvä, annetaan kotihoito-ohjeet : höyryhengitys, ilman kostutus, tupakoinnin välttäminen, sängynpäädyn kohottaminen, tarvittaessa särkylääkettä, tarvittaessa yskänlääkettä  astmaatikko voi tuplata peruslääkityksensä  oireiden jatkuessa tai pahentuessa pyydettävä ottamaan uudestaan yhteyttä 

Jos potilaan yleistila on hyvä, yskän lisäksi on muitakin flunssaoireita, tarvitsee sairaslomatodistuksen tai hoitolomatodistuksen, varataan aika sairaanhoitajan vastaanotolle:  kerrataan edellä mainittu ja sen lisäksi yleiset flunssan hoito-ohjeet  lomankirjoitusohje infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta  oireiden jatkuessa tai pahentuessa pyydettävä ottamaan uudestaan yhteyttä, tällöin uusi arvio lääkärin vastaanoton tarpeesta Muista yleiset hygieniaohjeet ! KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

Aikuisen pitkittynyt yskä /LTK Aikuisen pitkittyneen yskän hoito /SHK Lapsen pitkittynyt yskä /LTK Yskä ja nuhapotilaan hoito /SHK

TIETOA POTILAALLE: Yskä (LTK) Yskä lapsella (LTK)


YSKÄPOTILAS LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE SAMANA PÄIVÄNÄ: • mikäli hengenahdistusta tai rintakipua • yleiskunto huono ja korkea kuume yli 38,5 astetta • selvä uudelleen pahentuminen • perussairaus selvästi pahentunut • lapset, joilla hengenahdistusta

1-2 PVÄN KULUESSA: • yskäoireisto yli 1vk ja kuume >38 (ei hengenahdistusta, ei perussairauksia, hyvä yleistila)

6 VKON KULUESSA • yskäoireisto (ei muita oireita)


VIRTSANÄYTTEEN STIX-VASTAUSTEN TULKINTAA Nitriittitesti (=nitur) • positiivinen nitriittitesti viittaa 90 % varmuudella E.coli-infektioon (tai muu koliformi sauva, joita avohoidossa harvoin) vääriä positiivisia: • punajuuret tai virtsaa värjäävät lääkkeet, in vitro bakt.kasvu vääriä negatiivisia: • liian lyhyt inkubaatioaika (alle 4 t); bakteerit eivät ehdi hajottaa nitraattia nitriitiksi • infektion aiheuttaa jokin muu kuin E.coli, yleensä tällöin Staphylococcus saprofyticus tai enterokokki • myös nitraatiton (niukasti kasviksia sisältävä) ruokavalio Leukosyytit • diagnoosin apuna jos nitriittitesti negatiivinen • leuk +++ tai yli viittaa vahvasti virtsatieinfektioon vääriä positiivisia: • fluoripitoiset pesuaineet vääriä negatiivisia: • runsas C-vitamiinin käyttö, antibioottilääkitys, suuri virtsan proteiinipitoisuus, virtsaa värjäävät aineet Erytrosyytit ja albumiini eivät ole virtsatieinfektiodiagnoosin kannalta olennaisia vaikka usein ovatkin positiivisia.


KÄYPÄ HOITO -suositus

MIESTEN VIRTSATIEINFEKTIO Kuume, yleisoireet: pika-CRP ja virtsan stix + viljely: näytteenottosuositus stix-vastausten tulkintaa Lääkärin vastaanotto samana päivänä hoitokäytäntö

Muiden kohdalla: virtsan stix + viljely näytteenottosuositus Lääkärin vastaanotto seuraavana päivänä

Miesten VTI luokitellaan aina komplisoituneeksi. Etenkin kuumeisessa VTI:ssa saattaa olla mukana prostatiitti tai epididymiitti. Eturauhasen ja kivespussin tunnustelu on tarpeen. Kroonista bakteeriprostatiittia on syytä epäillä, jos infektio hoidon jälkeen uusii (sama aiheuttajabakteeri).

Virtsatieinfektiot /LTK Virtsatietulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE: Virtsatietulehdus aikuisella (LTK)


KÄYPÄ HOITO -suositus

ALLE 15v LASTEN VIRTSATIEINFEKTIO Imeväisillä lähes mitkä tahansa infektion oireet voivat liittyä virtsatieinfektioon. Erityisesti pelkkä kuume ilman selviä paikallisoireita on riittävä syy epäillä virtsatieinfektiota. Lapsen Kuume,virtsatieinfektio yleisoireet: voi ilmetä myös virtsankarkailuna tai virtsaumpena. - pikaCRP( yli 40mg/l viittaa munuaistason infektioon) - virtsan stix + viljely (jos alle 7v.,niin tutkittava kaksi eri virtsaamiskerran näytettä) näytteenottosuositus stix-vastausten tulkintaa Lääkärin vastaanotto samana päivänä hoitokäytäntö

Lapsen virtsatietulehdus /LTK Lapsen virtsatieinfektion tutkimus ja hoito /LTK

Muiden kohdalla: - virtsan stix + viljely (jos alle 7v.,niin tutkittava kaksi eri virtsaamiskerran näytettä) -jos lähempänä 15v ikää niin muista myös mahdollinen seksuaalinen aktiivisuus näytteenottosuositus Soitto sairaanhoitajalle viljelyvastauksen valmistuttua (jos otettu kaksi näytettä niin ensimmäisen viljelyvastauksen valmistuttua), jos viljelyssä löydös tai viljely puhdas mutta oireet hankalat, ohjataan lääkärin vastaanotolle

TIETOA POTILAALLE: Virtsatietulehdus lapsella (Duodecim)


LASTEN VTI:N HOITO VTI:tä hoidetaan oireiden poistamiseksi ja munuaisvaurion synnyn estämiseksi. Imeväisikäiset ovat herkimpiä saamaan munuaisarpia infektion seurauksena, mutta munuaisvaurio voi syntyä missä iässä tahansa. A. Kystiitti voidaan hoitaa periaatteessa samalla tavalla kuin aikuisten infektio. Näyttö lyhyiden hoitojen tehosta lapsilla on kuitenkin vähäistä Lääkkeeksi suositetaan nitrofurantoiinia (5 mg/kg/vrk) tai trimetopriimia (8 mg/kg/vrk) Ne kulkeutuvat hyvänä pitoisuutena virtsaan ja ovat turvallisia pitkäänkin käytettynä. Hoitoajaksi suositetaan viittä vuorokautta B. Yleisoireinen todennäköinen kystiitti hoidetaan siten, että munuaiskudoksessakin oleva infektio hoituisi. Parhaiten sopivat sulfa-trimetopriimi (trimetopriimia 8 mg/kg/vrk), kefalosporiini (kefaleksiinia 30–50 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen), kefuroksiimiaksetiili (20 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen) tai pivmesilliinaami (20–40 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen) Hoitoajaksi suositetaan seitsemän vuorokautta. C. Pyelonefriitin hoidossa pyritään estämään munuaisvaurioiden synty. Hoito kannattaa aloittaa sairaalassa suonensisäisenä lääkkeenä. Käytännössä tämä suositus koskee kaikkia imeväisikäisiä, joilla on kuumeinen VTI. Mikrobilääkkeeksi suositetaan kefuroksiimia (100 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen) tai keftriaksonia (80 mg/kg/vrk x 1), ja hoitoa jatketaan niin kauan, että todetaan selvä vaste. Keftriaksoni on hyvä vaihtoehto silloin, kun anto kerran vuorokaudessa on merkittävä etu. Tämän jälkeen jatketaan tabletein kymmenen vuorokauden kokonaishoitoaikaan. Tämä jatkohoito valitaan bakteeriviljelyn ja resistenssimäärityksen tuloksen mukaisesti ja lääkkeeksi kudoksiin kulkeutuva mikrobilääke (esim. sulfa-trimetopriimi tai kefalosporiini) Virtsateiden rakennetutkimukset ultraäänellä tulisi tehdä •jo ensimmäisen infektion jälkeen.


MIESTEN VTI:N HOITO 1. Kuumeeton rakkotason infektio voidaan hoitaa trimetopriimilla, nitrofurantoiinilla ja fluorokinolonilla – Fluorokinolonihoidon tulee kuitenkin kestää seitsemän vuorokautta, koska tutkimuksia kertaannoshoidon tehosta ei ole. – Nitrofurantoiinia ja pivmesillinaamia ei kuitenkaan saada riittävinä lääkepitoisuuksina eturauhaseen 2. Miehen kuumeisen VTI:n hoidossa tulee käyttää hyvin eturauhaseen ja lisäkiveksiin tunkeutuvia lääkkeitä. – Ensisijaisina lääkkeinä voidaan pitää fluorokinoloneja. – Niiden kliininen teho ainakin eturauhasen infektioissa on parempi kuin sulfa-trimetopriimin – Kuumeista pyelonefriittiä on hoidettava kymmenen vuorokauden ajan ja hoidoksi sopii joko fluorokinoloni tabletteina tai suoneen annettava keforuksiimi 3. Jos VTI:hin liittyy bakteeriprostatiitti (esimerkiksi äskettäisen prostatabiopsian jälkeen), suositetaan hoitoajaksi kahta viikkoa, jos kyseessä on akuutti tauti, ja hoitovasteen nopeuden mukaan 4–6:tta viikkoa, jos prostatiitti on krooninen – Jatkohoitoon suositetaan pieniannoksista estolääkettä, jollaiseksi soveltuu trimetopriimi (ks. kohta VTI:n ehkäisy) Jos potilaalla on todettu krooninen bakteeriprostatiitti (toistuvat VTI:t ja kalkkiutumia eturauhasessa), suositetaan 2–3 kuukauden kinolonitablettilääkitystä ja tämän jälkeen estohoitoa (Hoidon kestosta ei ole tehty vertailevia tutkimuksia.)


FLUNSSA vai INFLUENSSA Flunssa eli hengitystietulehdus on aina seurausta virustartunnasta. Pienet lapset (1–3 v) sairastavat useita flunssia vuodessa, erityisesti päivähoidon aloituksen yhteydessä. Itämisaika on vuorokaudesta muutamaan päivään Hoito on aina oireenmukaista eikä parantavaa hoitoa ole. Tärkeää on lapsen yleisvointi. Mikäli lapsi vaikuttaa kohtuuttoman väsähtäneeltä, hänet voidaan aina tuoda arvioon. Influenssaepidemiat esiintyvät yleensä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana.

Suurinta sairastuvuus on selvästi lapsilla. Influenssa tarttuu sekä hengitysilman välityksellä että kosketustartuntana. Influenssa on tavanomaista flunssaa rajuoireisempi ylähengitystietauti. Itämisaika vaihtelee 1–7 vrk välillä ja on yleisimmin 2–3 vrk. Viruksen eritys voi alkaa jo 1–2 päivää ennen kliinisiä oireita. Hoito on aina oireenmukainen, tarvittaessa käytetään taudin kestoa lyhentäviä lääkkeitä (aloitettava viimeistään 48 tuntia oireiden alusta). Influenssan ehkäisynä influenssarokotus on ensisijainen menetelmä. Erityisesti influenssakautena hyvän käsihygienian ja oikean yskimistekniikan (yskitään olkapäätä tai käsivartta vasten, ei kämmen suun edessä) merkitys korostuu. ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? HENKILÖKUNNAN SUOJAU Muista yleiset hygieniaohjeet !

FLUNSSA: Aikuisten ylähengitystieinfektiot /LTK Yskä ja nuhapotilaan hoito /SHK

INFLUENSSA: Influenssa /LTK A-influenssaepäily ja pandemiarokotukset /SHK THL

SIKAINFLUENSSA: THL


SINUIITIN OMAHOITO OMAHOITO/ LÄÄKITYKSEN TUKIHOITO : • Nenän tukkoisuuteen voidaan käyttää dekongestiivisia nenätippoja enintään 7 päivän ajan. Nenään suihkutettavista kortikosteroideista on apua allergikoille. • Toistuvassa ja kroonisessa sinuiitissa nenään suihkutettavista steroideista on hyötyä • Pseudoefedriiniä ja antihistamiinia sisältäviä valmisteita voidaan käyttää lisäksi. • Subjektiivista hyötyä saadaan myös keittosuolahuuhtelusta sarvikuonokannulla


KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE, jos • korkea kuume, yli 39 astetta ja vointi kovin huono • hengenahdistusta hengitysfrekvenssin ja sykkeen arviointi • sairaus on kestänyt jo useita päiviä ja oireet ovat pahentuneet uudelleen • potilaalla on lisäksi merkittävä yleissairaus, esim. diabetes, sydämen vajaatoiminta, krooninen keuhkosairaus tai vaikea nivelreuma • influenssaoireisto ja yleistila heikentynyt LASTEN KOHDALLA LISÄKSI ERITYISESTI HUOMIOITAVA JA OHJATTAVA LÄÄKÄRIIN, jos • lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä • flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi • kuume kestää yli viisi vuorokautta • kuume laskee mutta nousee uudestaan • lapsella on korkea kuume ja hän väsähtää • lapsi ei leiki tai ei syö INFLUENSSAN LÄÄKEHO INFLUENSSAN yleisimpiä komplikaatiot ovat keuhkokuume ja poskiontelotulehdus, lisäksi astman, keuhkoahtaumataudin ja kroonisen bronkiitin vaikeutuminen. Lapsilla yleisin komplikaatio on äkillinen välikorvatulehdus, joka ilmaantuu n. 40 %:lle alle 3-vuotiaista.


FLUNSSA / INFLUENSSAPOTILAS SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA  anna tavallisen flunssan hoito-ohjeita; lepoa ja höyryhengittelyä  lepo on yksi tärkein lääke; kirjoita tarvittaessa sairauslomaa (alkuun 1-3 päivää, sitten tarvittaessa 1-2 päivää, yhteensä max 5 päivää) tai hoitolomaa 1-3 pvää lomankirjoitusohje infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta  ohjaa kouluikäisiä ja aikuisia käyttämään käsikauppalääkkeitä; limaa irrottava yskänlääke, limakalvoturvottelua ja limaneritystä vähentävät lääkkeet, parasetamoli-kuume/kipulääke •

jos kurkkukipu hankala ja kova, harkitse tarvittaessa nielupikatestin ottamista (muista: voimakasoireiset nielukipuiset potilaat, joilla korkea kuume, yleiskunnon heikkeneminen, suun avaamisvaikeutta tai toispuoleista nieluturvotusta, ohjataan samana päivänä lääkärin vastaanotolle) poskipäiden paineoireet flunssan alkuvaiheessa ( taudin alkamisesta 1-7 vrk) kuuluvat normaaliin taudinkuvaan eivätkä edellytä lääkärin tutkimista, anna omahoito-ohjeita Asetosalisyylihappovalmisteita ei tule käyttää alle 12-vuotiailla ! TIETOA POTILAALLE : Flunssa (Mikstra) Flunssa (SHK) Flunssa (LTK) Flunssa lapsella (LTK) Influenssa (LTK) Sikainfluenssa (THL)

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?


HENGITYSFREKVENSSIN JA SYKKEEN ARVIOINTI Normaali hengitysfrekvenssi ja syke lapsella eri ikäluokissa

IKÄ

HENGITYS -FREKVENSSI

SYKE

< 2kk

<60/min.

<160/min.

2-12kk

<50/min.

<160/min.

1-5v.

<40/min.

<120/min.

6-8v.

<30/min.

>110/min.

Aikuisten normaali hengitysfrekvenssi on < 20 ja arviokriteeri esim. influenssapotilailla on >25/min.


KÄYPÄ HOITO- suositus

NIELUTULEHDUS Jos kurkkukipuun liittyen on mahdollisesti lievää lämmönnousua ja myös muita hengitystietulehduksen oireita (mm. nuhaa, yskää, korvien tukkoisuutta, äänen käheyttä), on kyse yleensä virusperäisestä nielutulehduksesta. Streptokokkibakteerin aiheuttaman nielutulehduksen tyypillisiä oireita ja löydöksiä ovat oireiden nopea alku, kurkkukipu, kuume (>38 °C), nielurisojen valkoiset peitteet, pilkut tai katteet, kaulan aristavat ja turvonneet imusolmukkeet, sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Pidä mielessä tulirokko, jos tilaan liittyy iho-oireita !

ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

Äkillinen nielutulehdus /SHK Nielutulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE : Nielutulehdus (Mikstra) Nielurisatulehdus (LTK) Nielutulehdus lapsella (LTK) Kr,toistuva nielutulehdus (SHK) Nielutulehdus (Käypä Hoito)


NIELUTULEHDUSPOTILAS SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA hoito-ohjeita annettaessa on muistettava ohjata oireenmukainen kivun hoito sekä ravitsemuksesta huolehtiminen, varsinkin taudin pitkittyessä kipulääkitys lievittää sekä spontaania että nielemiskipua merkittävästi. Kipulääkkeen ottaminen noin puoli tuntia ennen ruokailua helpottaa syömistä. Myös kylmät juomat ja esim. jäätelö auttavat hoitamaan kurkkukipua oireenmukaisen hoidon lisäksi runsas nesteytys ja lepo nopeuttavat paranemista lomankirjoitusohje infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta äänen käheyteen auttaa puhumisen välttäminen ja höyryhengitys, ahkerasta höyryhengittelystä on merkittävä apu myös tukkoiseen oloon.

JOS OIREET VIITTAAVAT BAKTEERITAUTIIN (kurkkukipu, kuume (>38 °C), nielurisojen valkoiset peitteet, pilkut tai katteet, kaulan aristavat ja turvonneet imusolmukkeet, sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu)

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?


NIELUTULEHDUSPOTILAS SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Sairaanhoitajan vastaanotolla voidaan selkeästi bakteeritautiin viittaavissa oireissa (kurkkukipu, kuume (>38 °C), nielurisojen valkoiset peitteet, pilkut tai katteet, kaulan aristavat ja turvonneet imusolmukkeet, sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu ) ottaa pikanielunäyte. Jos tulos jää negatiiviseksi, kerrataan kotihoito-ohjeet ja sovitaan yhteydenotosta tarvittaessa.  Jos pikanielunäytteen tulos on positiivinen, eikä kyse ole vakavammasta taudista ( tulirokko, nielupaise tai mononukleoosi), on kyse A-streptokokin aiheuttamasta nielutulehduksesta, angiinasta. Jos sairaanhoitajalla reseptinantolupa: yli 40kg painoisille: V-pen 1500 x 2, 10vrk ajan tai penisilliiniallergisille Kefaleksiini 750mg x 2, 10 vrk ajan.

Lääkärin kautta: Jos sairaanhoitajalla ei reseptinantolupaa, kaikki alle 40kg painavien lääkeasiat tai jos muutoin on tarve mikstuuralääkkeelle

Muista ohjata hammasharjan vaihto kuurin puolivälissä ! Kuurilääkityksen lisäksi annetaan kotihoito-ohjeet. Pidä mielessä tulirokon toimintaohjeet, jos tilaan liittyy iho-oireita ! KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?


KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE, jos • nielupaise-epäily tai muuten vaikeaoireinen • mononukleoosi -epäily • epiglottiitti -epäily • kilpirauhasarkuus • 3-4 tonsilliittia vuodessa • alle kouluikäinen, jolla ei ole muita hengitystietulehdusoireita • parin viikon sisällä uusiutunut tonsilliitti • tauti pitkittyy, oireet lisääntyvät tai oireilu ei tehokkaasta antibioottikuurista ja/tai kipulääkityksestä huolimatta helpota parissa päivässä

Muista tulirokko ja tulirokon toimintaohjeet !


TULIROKKO/NIELUTULEHDUSEPIDEMIA 1.

2.

3.

4. 5.

6. 7. 8.

Jos joku terveydenhuollon ammattihenkilö toteaa tulirokon tai epäilee streptokokkiepidemiaa, otetaan yhteys oman aseman vastuulääkäriin (ayl) ja/tai infektiotautien vastuulääkäriin. Vastuulääkärin kanssa informoidaan terveysaseman muita lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa epidemiaepäilystä. Terveysaseman tai infektiotautien vastuulääkäri päättää mahdollisten seulontojen aloittamisesta. Epidemiatilanteessa tiedotetaan sairastuneen / sairastuneiden lähiyhteisöä näytteenoton tarpeellisuudesta. Tiedotusvastuussa on alueen terveysaseman vastuulääkäri. tulirokko tiedote päiväkotiin/kouluun Epidemiasta tiedotetaan myös muille lähistön terveysasemille ja perusterveydenhuollon päivystykseen keskussairaalaan. Terveysasema organisoi näytteenoton joko asemalleen, laboratorioon tai suoraan epidemiakohteeseen. Toiminta ohjeistetaan epidemian laajuuden mukaan. Terveysasema varaa riittävästi henkilökuntaa näytteenottoa varten ja lisäresurssien tarpeessa ottaa yhteyttä avosairaanhoidon hoitotyön johtajaan tai palveluyksikön johtajaan. Epidemiassa tutkitaan perheenjäsenet ja lähiyhteisö joka tarkoittaa sitä päiväkotiryhmää tai koululuokkaa jolla sairastunut lapsi on. Muiden kanssa menetellään kuten streptokokkinielutulehduksessa yleensä, vain oireiset tutkitaan. Seulontatoimenpiteenä otetaan nieluviljelynäyte (ei pikanäytettä). Positiivinen A-ryhmän streptokokkia kantava hoidetaan 10 vrk:n antibioottikuurilla ; samoin G-tai C-ryhmäläisetkin, jos heitä on useita. Terveyskeskus informoi puhelimitse tai erikseen sovitulla tavalla asianomaisille nieluviljelytuloksen. Tulirokkoon sairastuneen perhe hoidetaan heti näytteenoton jälkeen. Jos nieluviljely jää kuitenkin negatiiviseksi, voidaan lääkitys lopettaa. Potilaat hankkivat lääkkeet itse normaalisti reseptillä apteekista. Oireiden voimakkuus ratkaisee poissaolon tarpeen työpaikalta, koulusta tai päiväkotiryhmästä. Tartuntavaara loppuu 24 tunnin kuluttua ensimmäisestä lääkkeenotosta.


INFLUENSSAN LÄÄKEHOITO Lääkehoitoon kuuluvat vakavat tapaukset ja riskiryhmiin kuuluvat lievät tapaukset eli henkilöt, joilla on suuri riski saada influenssan komplikaatioita . Suomessa käytetään influenssaviruslääkeinä neuraminidaasi-inhibiittoreita oseltamiviiri ja tsanamiviiri. Lääkkeet lyhentävät influenssan kestoa noin 1–1½ vuorokaudella, kun lääkitys aloitetaan viimeistään 48 tunnin kuluttua oireiden alusta. Teho on sitä parempi, mitä nopeammin hoito aloitetaan. Tamiflu annostus: Aikuiset ja yli 13-vuotiaat: 75 mg x 2/vrk 1-12 vuotiaat lapset: ≤ 15 kg: 30 mg x 2/vrk 15–23 kg: 45 mg x 2/vrk 23–40 kg: 60 mg x 2/vrk >40 kg: 75 mg x 2/vrk 6-12 kk ikäiset lapset: 3 mg/kg x 2/vrk


KÄYPÄ HOITO-suositus

KEUHKOKUUME Akuutin alahengitystietulehduksen oireita ovat – Yskä, märkäiset yskökset – kuume (usein yli 38.0 °C) • kuumetta ei esiinny 20–30 %:lla yli 65-vuotiaista keuhkokuumepotilaista. – hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, rintakehän kipu. Keuhkokuumetta tulisi epäillä, jos edellä mainittujen oireiden lisäksi – sairaus on vaikuttanut yleiskuntoon – oireet ovat kehittyneet nopeasti – hengitystieinfektion oireet ovat uudestaan vaikeutuneet – potilaalla on lisäriskitekijöitä (ikä, muut sairaudet). Hengitysfrekvenssi > 26 /min, leukosyytit > 12 × 109 /l ja CRP-pitoisuus > 110 mg/l viittaavat vaikeaan tautiin. LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO SAMANA PÄIVÄNÄ hoitokäytäntö + sairaalahoidon aiheet

Keuhkokuume /LTK Keuhkokuumepotilaan hoito /SHK

TIETOA POTILAALLE: Keuhkokuume aikuisella (LTK) Keuhkokuume lapsella (LTK) Keuhkokuume (Käypä Hoito)


KÄYPÄ HOITOsuositus

KEUHKOPUTKITULEHDUS

Keuhkoputkitulehdus on alle 2–3 viikkoa jatkunut sairaus, jonka keskeinen oire on yskä ja yskösten erittyminen. Liittyy tavallisesti ylähengitystietulehdukseen, minkä vuoksi potilaalla esiintyy samanaikaisesti nuhaa, kurkkukipua ja äänen käheyttä. Tärkein erotusdiagnostinen vaihtoehto on keuhkokuume, kyseessä on saman taudin aste-ero. – Keuhkoputkitulehduksessa infektio rajoittuu keuhkoputkipuuston limakalvolle, kun taas keuhkokuumeessa on kyse keuhkoparenkyymin tulehduksesta. – Ei voi erottaa kliinisten oireiden ja löydösten perusteella. – Keuhkokuumeessa potilaan oireet ovat vaikeammat. – Perusterveellä henkilöllä, jolla ei ole merkittäviä yleisoireita (pulssi < 100/min, hengitysfrekvenssi < 20/min, lämpö < 38 °C) eikä auskultoiden kuulu pneumonisia rahinoita tai perkutoiden todeta painumusta, keuhkokuumeen todennäköisyys on erittäin pieni ja keuhkokuume voidaan sulkea pois ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE Keuhkoputkitulehdus on yleensä virusinfektio, joka ei kaipaa mikrobilääkehoitoa ! Yleistilan hoito, normaalit flunssanhoito-ohjeet Oireenmukainen hoito : Yskänlääkkeillä voidaan tukea potilaan selviytymistä oireidensa kanssa ja vähentää tarpeetonta mikrobilääkkeiden käyttöä. Keuhkoputkitulehdukseen liittyvistä ylähengitystietulehdusoireista voidaan nenän tukkoisuutta ja limaneritystä vähentää antihistamiineilla, antikolinergeilla ja sympatomimeeteillä. Sympatomimeettien hyöty bronkiitin hoidossa on kiistanalainen KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

Akuutti keuhkoputkitulehdus /LTK Keuhkoputkitulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE: Keuhkoputkentulehdus aikuisella (LTK) Keuhkoputkentulehdus lapsella (LTK) Keuhkoputkitulehdus (Käypä Hoito)


KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? Potilas tulee ohjata lääkärin vastaanotolle päivystyksellisesti jos - oireilu on kestänyt yli kolme viikkoa - muutaman alkupäivän jälkeen jatkuva yli 38,5 asteen kuume - väsymys on ankara - rintakipuja - hengitysvaikeuksia, hengenahdistusta, kipua hengittäessä tai veren yskimistä - potilas on iäkäs - potilaalla on perussairaus (vakava yleissairaus, keuhkoahtaumatauti, insuliinihoitoinen diabetes, vaikea neurologinen sairaus, immunosuppressiivinen lääkitys, alkoholismi)  mikrobilääkehoitona amoksisilliini ilman klavulaanihappoa hoitoannos on 750 mg × 3  penisilliiniallergiatapauksissa doksisykliiniä. hoitoannos 150 mg × 1 Kumpaakin käytetään 5–7 vuorokautta. Mitään laajakirjoisia mikrobilääkkeitä ei tule käyttää äkillisen keuhkoputkitulehduksen hoidossa ilman erityisperustetta.


KÄYPÄ HOITO-suositus

POSKIONTELOTULEHDUS Nuhakuumeen aikana (0–10 vrk) ei antibioottihoitoa eikä kuvantamistutkimuksia tarvita. Nuhakuumeista 0.5–5 % komplisoituu sinuiitiksi. Sinuiitille altistavat allerginen tai vasomotorinen nuha ja anatomiset poikkeavuudet. Sinuiittia esiintyy kouluikäisistä alkaen, pikkulasten ontelot eivät vielä ole kehittyneet. Oireet: Kasvokipu ja päänsärky, märkäinen nenäerite, pitkittynyt yskä, nuha ja nenän tukkoisuus, hajuaistin heikkeneminen. Pitkittynyt kurkkukipukin joskus.

SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA TAI PUHELIMESSA voidaan antaa omahoito – ohjaus ja normaalit flunssan hoito-ohjeet

Poskiontelotulehdus /LTK Äkillinen poskiontelotulehdus /SHK Poskiontelotulehdus /SHK

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE?

TIETOA POTILAALLE: Poskiontelotulehdus (LTK) Poskiontelotulehdus lapsella (LTK) Poskiontelotulehdus (Käypä Hoito)


KÄYPÄ HOITO-suositus

VÄLIKORVATULEHDUS

Lasten yleisin bakteeri-infektio ja antibioottihoidon syy. Flunssaa voidaan pitää akuutin otiitin merkittävimpänä riskitekijänä. Ilmaantumishuippu on 3.–4. päivänä flunssaoireiden alkamisesta. Oireet Välikorvatulehdukseen liitetyt epäspesifiset oireet ovat pitkälti samoja kuin tavallisessa flunssassa ilman otiittia, joten niiden perusteella otiittia ei voi luotettavasti diagnosoida • Korvakipu on varsin spesifinen akuuttiin otiittiin viittaava oire, mutta sitä esiintyy vain runsaalla puolella kaikista otiittilapsista. • Äkillinen kuulon heikkeneminen flunssan aikana viittaa otiittiin (vaikea todeta pikkulapsilla ) • Lasten yölevottomuus, esiintyy akuutin otiitin yhteydessä, sen ennustearvo on riittämätön käytännön työtä varten • Pikkulapsilla korvan harominen ilman samanaikaista hengitystieinfektiota ei viittaa äkilliseen välikorvatulehdukseen Ensihoidossa tärkeintä on riittävä kipulääkitys Parasetamoli 15–20 mg/kg × 4 (Para-Tabs,Para-Suppo tmv.) Ibuprofeeni 10 mg/kg × 3 (Burana, Ibusal tmv.) Naprokseeni 5 mg/kg × 2 (Pronaxen, Naxopren tmv.) TUTKIMUS JA HOITO TAPAHTUVAT LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA mikrobilääkkeen valinta Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen hoito, seuranta ja ehkäisy /LTK Lapsen välikorvatulehdus /SHK Äkillinen välikorvatulehdus aikuisella /LTK Aikuisen äkillinen välikorvatulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE: Korvatulehdus (LTK) Korvatulehdus (SHK) Korvatulehdus lapsilla (Käypä Hoito)


KÄYPÄ HOITO-suositus

RUUSU Ruusun aiheuttaa A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Bakteeri tarvitsee yleensä edeltävän ihorikkouman läpäistäkseen ihon ja aiheuttaakseen taudin. Oireet – Äkillinen, korkea kuume (voi joskus puuttua etenkin kasvojen ruusussa). – Usein päänsärky, pahoinvointi ja yleinen huonovointisuus. – Tarkkarajainen punoitus, kuumotus ja turvotus säären iholla, harvemmin muilla ihoalueilla. Diagnoosi – Kliininen kuva on yleensä selvä. Leukosytoosi, korkea lasko ja korkea S-CRP kuuluvat taudinkuvaan. TUTKIMUS JA HOITO TAPAHTUVAT LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

hoitokäytäntö

Infektioportti, useimmiten varpaanvälisilsa, täytyy muistaa selvittää ja hoitaa !

Ruusu (erysipelas) /LTK Ruusupotilaan hoito /SHK Ruusuepäily /SHK

TIETOA POTILAALLE: Ruusu (LTK)


RUUSUN HOITO Perusantibiootti on penisilliini, esim. G-penisilliini annoksella 2 milj. KY × 4 i.v. (kotihoidossa prokaiinipenisilliini 1.2–1.5 milj. KY × 1 i.m.). Kuumeen laskettua voidaan yleensä muutaman päivän kuluttua siirtyä suun kautta annosteluun; 3–4 milj. KY:n annos riittää. Jos ruusu on haavautunut tai kuumeilu pitkittyy penisilliinilääkityksestä huolimatta, on syytä epäillä, että stafylokokki komplisoi tilannetta. Tällöin hoitona on 1. tai 2. polven kefalosporiini tai kloksasilliini, esim Zinacef 1,5 x 3 i.v. Penisilliinille allergiset potilaat hoidetaan klindamysiinillä 350–450 mg × 4 suoneen 3–5 vrk ja sitten suun kautta. Mikäli epäillystä reaktiosta on yli vuosi eikä epäillä vakavaa (anafylaktista) penisilliiniallergiaa, voidaan käyttää kefalosporiineja. Antibioottihoidon on oltava pitkä, komplisoitumattomissakin tapauksissa ainakin kolme viikkoa ja uusiutuneissa tapauksissa 6–8 viikkoa. Toistuvan (kolmasti muutaman vuoden sisällä) ruusun hoidossa harkitaan ensin pitkäaikaista (6–24 kk), sitten pysyvää penisilliiniprofylaksia. Se voidaan toteuttaa joko pitkävaikutteisella bentsatiinipenisilliinillä 1.2–1.5 milj. KY i.m. 3–4 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin, tai V-penisilliinitableteilla annoksena 1–2 milj. KY/vrk. Penisilliiniallergiset voivat yleensä käyttää ensimmäisen polven kefalosporiinia.


KÄYPÄ HOITO-suositus

KONDYLOOMA Aiheuttaja ihmisen papilloomavirus (HPV), n. 90 %:a tapauksista aiheuttaa ns. matalan riskin virukset. Tarttuu suojaamattoman seksin lisäksi perinataalisesti tai käsien välityksellä. Itämisaika kuukausista vuosiin. Kliininen kuva vaihtelee: • Kondylooma voi olla syylän kaltainen, kukkakaalimaisesti ulkoneva (kuvassa) • Litteä kondylooma on epiteelipaksunnos, jonka pinta on usein sileä • Papulainen kondylooma on ihon tai limakalvon pinnasta koholla oleva luomimainen muutos, joka saattaa olla pigmentoitunut TUTKIMUS JA HOITO TAPAHTUVAT LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö Diagnoosi tehdään kliinisesti ulkogenitaalit tutkimalla + naisille gyn. status + lähete Papa tutkimukseen. Histologinen näyte tulee ottaa, jos muutos on epätyypillinen tai ei reagoi hoitoon. Käytettävissä on ehkäisevä HPV-rokote – Gardasil, pistokset 0, 2 ja 6 kk, tai Cervarix, pistokset 0, 1 ja 6kk.

Papilloomavirusinfektio /LTK Papilloomavirustulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE: Kondylooma eli visvasyylä (Duodecim) Papilloomavirus naisella (Duodecim) Sukupuolitaudit, seksitaudit (SHK)


KONDYLOOMAN HOITO Hoidon tavoite on oireilevien ja potilasta häiritsevien muutosten poistaminen. Hoito voidaan perusterveydenhuollossa aloittaa potilaan itsensä toteuttamalla paikallishoidolla, jos potilas tunnistaa kondyloomamuutokset. Potilaan itse toteuttamassa hoidossa voidaan käyttää - podofyllotoksiinia (liuos tai voide) Condyline tai Wartec, 2 x vrk kolmena peräkkäisenä päivänä. Hoitokuurin voi uusia viikon välein. - imikimodia (voide) Aldara, ehyelle iholle iltaisin joka toinen päivä (3 ×/viikko), pestävä pois aamulla (6–10 tunnin kuluttua). - käsittelyä jatketaan, kunnes kondyloomat ovat hävinneet, enintään 16 viikkoa. Erikoissairaanhoidossa hoidettaessa vaihtoehtoja ovat – nestetyppijäädytys (kryohoito) – hiilidioksidilaser tai kirurgia (hoitoresistentit, laaja-alaiset, kookkaat, virtsaputken, kohdunsuun ja anaalikanavan kondyloomat, runsaat kondyloomat raskauden aikana) hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: pyydetään potilasta ilmoittamaan kumppanille/kumppaneille, että he voivat oireisessa vaiheessa ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen. Tarvittava näytteenotto ja lääkitys hoituu kunkin omalta terveysasemalta.


KÄYPÄ HOITO-suositus

TIPPURI

Aiheuttaja Neisseria gonorrhoeae –bakteeri. Tarttuu suojaamattomassa seksissä, myös suuseksissä. Bakteeri voi joutua käsien välityksellä silmiin. Itämisaika miehillä 1–5 vuorokautta, naisilla useimmiten 2–3 viikkoa. Vain osalla tartunnan saaneista on kliinisiä oireita: kirvelyä virtsatessa, virtsaamistarpeen tihentymistä ja märkäistä vuotoa virtsaputkesta, alavatsakipuja, lisääntynyttä valkovuotoa, nieluoireita - peräsuolen ja nielun tulehdukset ovat yleensä oireettomia (nielun tartunnoissa saattaa esiintyä kirvelyä suussa ja kurkkukipua, peräsuolen infektiossa (proktiitti) voi esiintyä limaista vuotoa), harvinaisessa yleistyneessä muodossa märkänäppylöitä, kuumetta ja niveltulehdus. MIKÄ NÄYTE OTETAAN ? Tehdään lähete laboratorioon U-CtGcNhO- virtsanäytteeseen tai GcVipumpulipuikkonäytteeseen, jos tartuntaa epäillään muualla kuin virtsaputkessa (esim. emättimessä, kohdunkaulakanavassa, nielussa, peräsuolessa tai silmän sidekalvolla). Virtsan on oltavarakossa vähintään tunnin ajan ennen näytteen antamista. Näytteenotto aikaisintaan 5 vrk kuluttua mahdollisesta tartunnasta.  vastauksesta soitto terveyden/sairaanhoitajalle, valmistuu 5 työpäivässä. Jos vastaus on negatiivinen ja oireilu jatkuu, tarkistusnäytteen ajankohta 21 vrk kuluttua Jos virtsanäytteen tulos on positiivinen, tulee ennen hoidon aloitusta ottaa myös viljelynäyte antibioottiherkkyyksien selvittämiseksi! Tippuri on ilmoitettava tartuntatauti, jonka tutkimus, hoito ja lääkitys ovat tartuntatautilain perusteella potilaalle maksuttomia. HOITO TAPAHTUU LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö Tippuri /LTK Tippuri /SHK THL TARTUNTATAUTILIITTO

TIETOA POTILAALLE: Tippuri (LTK) Sukupuolitaudit, seksitaudit (SHK)


TIPPURIN HOITO Tippuri on ilmoitettava tartuntatauti, lääkärin tulee täyttää tartuntatauti-ilmoitus A. – Ensisijainen hoito on keftriaksoni (500 mg lihakseen kerta-annoksena) sekä sukupuolielinten että niiden ulkopuolista tippuria hoidettaessa • Kefalosporiinille allergiset voivat käyttää spektinomysiiniä (2 g lihakseen kertaannoksena, erityislupavalmiste). – Siprofloksasiinia (500 mg kerta-annoksena suun kautta) voidaan käyttää vain, jos viljelty kanta on todettu sille herkäksi.  kontrollinäyte pitää antaa kuukauden kuluttua lääkityksestä, sovi vastauksesta soitto hoitajalle. Muista ohjata yhdynnöistä pidättyminen ensimmäisen hoitoviikon ajan ja kondomin käyttö jälkitarkastukseen asti (tutkimusnäyttöä parhaasta jälkitarkastusajankohdasta ei ole).

hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: pyydetään potilasta ilmoittamaan kumppanille/kumppaneille, että he voivat ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen saadakseen lähetteen näytettä varten. Lääkitys hoituu kunkin omalta terveysasemalta tuloksen ollessa positiivinen.


KÄYPÄ HOITO-suositus

KUPPA Aiheuttaja Treponema pallidum –bakteeri. Tarttuu suojaamattoman seksin, veren ja istukan kautta äidistä sikiöön. Kuppa on tartuttava kahden vuoden ajan tartunnasta. Sen jälkeen tauti etenee hoitamattomana vain tartunnan kantajassa. Itämisaika 3–4 viikkoa. Diagnostiikka perustuu kliiniseen kuvaan ja vasta-ainetesteihin. MIKÄ NÄYTE OTETAAN ? Tehdään laboratorioon lähete S-TrpaAb-verikokeesta. Näytteenotto aikaisintaan 3-4 viikon kuluttua mahdollisesta tartunnasta  vastauksesta soitto sairaanhoitajalle, valmistuu 5 työpäivässä. Jos vastaus on negatiivinen ja oireilu jatkuu, tarkistusnäytteen ajankohta 6 vkon kuluttua. Kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat tartuntatautilain perusteella maksuttomia potilaalle. Lääkkeet tilataan tarvittaessa lääkekeskuksesta. Positiivinen TrpaAb-löydös viittaa joko tuoreeseen infektioon tai jo aiemmin sairastettuun ja myös hoidettuun tautiin. Minkään yksittäisen Treponema pallidum -testin tarkkuus ei ole 100%. Kuppa /LTK Kuppa /SHK

HOITO TAPAHTUU LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö

TIETOA POTILAALLE: Kuppa (LTK) Sukupuolitaudit, seksitaudit (SHK)


KUPAN HOITO Kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti, lääkärin tulee täyttää tartuntatauti-ilmoitus A. Todettaessa kuppaan viittaava positiivinen vasta-ainelöydös tulee tarvittaessa konsultoida terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä, sukupuolitautipoliklinikan lääkäriä, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäriä tai infektiolääkäriä hoidon tarpeen arvioimiseksi. Ensisijainen hoito primaari- ja sekundaarikupan hoidossa on penisilliini prokaiinipenisilliinistä (1.2 milj. IU x 1 lihakseen kymmenen vuorokauden ajan), vaihtoehtona on bentsatiinipenisilliini (2.4 milj. IU kerta-annoksena). Keftriaksoni (1 g x 1 lihakseen kymmenen vuorokauden ajan) on vaihtoehto penisilliiniallergikoille. Keskushermo-oireita epäiltäessä tulee aina konsultoida erikoissairaanhoitoa! Myöhäisvaiheen kuppaa hoidettaessa käytetään prokaiinipenisilliiniä (1.2 milj. IU lihakseen 21 vuorokauden ajan) tai bentsatiinipenisilliinia (2.4 milj. IU lihakseen viikon välein kolmesti.  Kontrollinäyte (S-KardAb) pitää antaa 1,3,6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä, sovi vastauksesta soitto hoitajalle. Muista ohjata yhdynnöistä pidättyminen hoidon ajan ja kondomin käyttö ensimmäiseen serologiseen seurantatutkimukseen asti  Primaari- ja sekundaarivaiheen kupan onnistuneen hoidon jälkeen kardiolipiiniarvo laskee yleensä vähintään kuudesosaan hoitoa edeltäneestä arvosta kuuden kuukauden kuluessa. Myöhäisvaiheen kuppaa hoidettaessa kardiolipiiniarvot ovat jo diagnosointivaiheessa usein matalia eikä selkeää laskua havaita asianmukaisen hoidon jälkeen. hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: pyydetään potilasta ilmoittamaan kumppanille/kumppaneille, että he voivat ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen saadakseen lähetteen näytettä varten. Lääkitys hoituu kunkin omalta terveysasemalta tuloksen ollessa positiivinen.


KÄYPÄ HOITO-suositus

GENITAALIHERPES Aiheuttaja herpes simplex -virus 1 (HSV1) ja 2 (HSV2) Tarttuu suorassa iho- ja limakalvokontaktissa, myös käsien ja suuseksin välityksellä. Jos kumppanilla on huuliherpes, hän voi tartuttaa viruksen toisen genitaalialueelle. Itämisaika 1–2 viikkoa Oireet: Primaari-infektion oireet 2–6 vuorokauden kuluttua tartunnasta: pinnalliset, helposti rikkoutuvat rakkulat iholla tai limakalvoilla, sairauden tunne, flunssan kaltaiset oireet, kuumekin. Oireet häviävät yleensä 2–3 viikon kuluessa. Uusintaepisodiin ei yleensä liity yleisoireita ja vaiva parantuu n. viikossa. Ensiepisodi saattaa olla myös täysin oireeton, ja ensimmäiset potilaan havaitsemat oireet ovatkin tällöin uusintaepisodin aiheuttamia. On tärkeää kertoa tämä potilaalle, koska todellinen tartunta on voinut tapahtua vuosia aiemmin, ennen nykyistä parisuhdetta. Oireetonkin voi levittää virusta. TUTKIMUS JA HOITO TAPAHTUVAT LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö Diagnostiikka perustuu usein kliiniseen kuvaan,sen lisäksi tarvittaessa – ensisijainen menetelmä on herpesviljely (HSVVi) – herpestä tutkitaan myös herpesantigeenitestillä (HSVAg) ja nukleiinihapon monistustestillä (HSVNhO). – tyyppispesifisellä vasta-ainetestillä on merkitystä vasta myöhäisvaiheen diagnostiikassa. Sukuelinherpes /LTK Genitaaliherpeksen hoito /Duodecim Sukuelinherpes /SHK

TIETOA POTILAALLE: Sukuelinherpes naisella (LTK) Sukuelinherpes miehellä (LTK) Sukupuolitaudit, seksitaudit (SHK)


GENITAALIHERPEKSEN HOITO Oireista primaariherpestä sairastavalle suositellaan aloitettavaksi suun kautta otettava viruslääkitys kliinisen epäilyn perusteella jo ennen laboratoriovarmistusta. • asikloviiri 200 mg × 5, valasikloviiri 500 mg × 2 tai famsikloviiri 250 mg × 3, hoitoaika 5–10 vrk Estohoito viruslääkkeellä vähentää sukuelinherpeksen oireisia jaksoja ja tartuttavuutta Estohoitoa (yli kuusi kuukautta) kannattaa ehdottaa potilaalle, jos uusintaepisodeja on ollut kuusi tai enemmän vuoden aikana • asikloviiri 400 mg × 2, valasikloviiri 500 mg × 1 tai famsikloviiri 250 mg × 2. hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: pyydetään potilasta ilmoittamaan kumppanille/kumppaneille, että he voivat oireisessa vaiheessa ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen. Tarvittava näytteenotto ja lääkitys hoituu kunkin omalta terveysasemalta.


RIPULI Infektioripuliin viittaavat merkit : äkillinen, selvä ripulin alkukohta, kuume, oksennukset, jäsensäryt, suoliäänet voimakkaita ja vilkkaita, bakteeriripuleissa lisäksi voimakas sairaudentunne. Ripulista puhutaan jos on yli 3 löysää ulostekertaa päivässä. Yleensä ripuli on virustauti; yleisimmät lapsilla rotavirus (raju taudinkuva, äkillinen oksennus ja vetinen ripuli, korkea kuume) ja adenovirus (enemmän ripuli- kuin oksenteluoiretta, ripuli voi kestää jopa yli 10vrk, sairastuneet usein alle 1v.ikäisiä), aikuisilla norovirus (ripuli, pahoinvointi/oksentelu, kuume, nopea taudin alku ja yhtä nopea loppu, erittäin herkkä tarttuvuus). Kaikkien vetisten ripulien ensimmäinen hoitoperiaate on nestetasapainon korjaus ja ylläpito sekä sen jälkeen ravitsemustilasta huolehtiminen. Lasten kohdalla arvioitava onko vielä kotikuntoinen vai edellyttääkö arvioita. Mahdollinen oksentelu ja kuume pahentavat tilannetta, joten pyydetään mieluummin herkästi näytille, varsinkin kaikki alle 2v. MUISTA: kaikki alle kouluikäiset lapset punnitaan vastaanotolla ! ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE AIKUINEN Akuutin ripulin selvittely /LTK Lapsen ripuli ja oksentelu /LTK Lapsen ripulin hoito /SHK

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

LAPSI yli 6kk

TIETOA POTILAALLE: Norovirus (Duodecim)


KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? SAMANA PÄIVÄNÄ: • jos puoliakaan suositellusta nestemäärästä ei mene tai vointi huononee • lapset alle 6kk • veriripuli • kuumeinen, ulkomaanmatkalla ollut • epäily kirurgisesta sairaudesta/kova vatsakipu - umpilisäkkeen tulehdus, suolitukos ? • merkkejä kuivumasta, onko tarve lääkärille jo samana päivänä ? - virtsamäärä alentunut, kieli kuiva ja periferia viileä • yleistilan lasku • poikkeava väsymys, ärtyisyys ja keskushermosto-oireet • hoito kotona ei onnistu SEURAAVANA PÄIVÄNÄ: • pitkittynyt ripulioireisto (yli 2 viikkoa) - huonokuntoinen samana päivänä, hyväkuntoinen 1-2 pvän sisällä 1-2 VIIKON SISÄLLÄ: • vatsaoireisto ja pitkittyneesti (yli 1kk) löysät ulosteet ripulipotilas lääkärin vastaanotolla

sairaalahoidon kriteerit lapsilla

MUISTA: KAIKKI ALLE KOULUIKÄISET LAPSET PUNNITAAN !


RIPULIPOTILAS LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA 1. – – 2. – – – – – 3. – – – – – – –

Tee diagnoosi. Yleensä virusperäinen gastroenteriitti muut syyt (kuten otiitti, pneumonia, sepsis, pyelonefriitti) harvinaisia Esitiedot ja kliininen tutkimus yleensä riittävät, laboratoriokokeet ovat harvoin tarpeen. Arvioi kuivuman aste prosentteina ja grammoina . Lievä 4 %, keskivaikea 8 %, vaikea 12 % Alle 1-vuotiailla vastaavasti 5–10–15 %, aikuisella 3–6–9 % Kuivat limakalvot, kyynelten vähyys ja virtsan vähyys viittaavat lievään kuivumaan (4% painosta). Em. + viileä periferia, ihon kimmoisuuden alenema ja pidentynyt (> 2 s) kapillaarien uudelleentäyttymisaika sormenpäässä viittaavat keskivaikeaan kuivumaan eli (n. 8% painosta). Em. + syvä huohottava hengitys, jääkylmä periferia ja alentunut yleistila viittaavat vaikeaan kuivumaan (n. 12% painosta). Päätä hoitopaikka. Yleensä koti; lasten sairaalahoidon aiheet Suunnittele ja neuvo hoito sekä seuranta, anna hyvät nesteytysohjeet. Yleistilan koheneminen Riittävä virtsaneritys Painon nousu Aseta ennuste. Virusperäinen gastroenteriitti kestää yleensä 4–7 vrk, rotavirustauti joskus kauemmin.


LASTEN SAIRAALAHOIDON AIHEET Jos yksikin seuraavista kriteereistä täyttyy. – Ikä alle 6 kk – Raju ripuli tai oksentelu, huonontunut yleistila – 8 % tai suurempi kuivuma (vähintään keskivaikea dehydraatio) – Yli 5 vrk kestänyt ripuli (yleistila ja painon menetys ratkaisevat) – Jaksoittainen vatsakipu (ja usein ripulin äkillinen lakkaaminen): invaginaatio? – Veriripuli – Kliinisen taudinkuvan tai edeltävän hoidon herättämä epäily hypo- tai hyperosmolaalisesta kuivumasta – Hoidon toteutus ei ole kotona mahdollista. Arvioidun kuivuman korjaus onnistuu usein nenämahaletkuun annettavalla korjausliuoksella sairaalan poliklinikalla. Sen jälkeen lapsi tutkitaan ja punnitaan ja voidaan yleensä päästää kotiin jatkohoitoon. Jos lapsi on sairaalaan lähetettäessä sokissa, annetaan suoneen Ringerin liuosta 20 ml/kg 15 minuutissa. Sairaalapotilaalta tutkitaan nestetasapainoarvot, CRP, PVK ja Astrup.


AIKUINEN RIPULIPOTILAS SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Aikuista voidaan opastaa: ” Teekupilliseen kaksi lusikallista sokeria, sen kera suolakeksejä. Vettä ja kivennäisvettä niin paljon kuin maistuu. Korkeintaan kolmasosa nestemäärästä saa olla makeita pullojuomia, jotka eivät ole välttämättömiä.” Nestetasapainon korjaus voidaan tehdä myös apteekin tuottein (Osmosal, Floridral). Paastosta ei ole hyötyä, pienet ateriat suositeltavia. Voimakkaan sokeripitoisia ruokia ja juomia vältettävä osmoottisen ripulin vaaran vuoksi. Maitotuotteita saa nauttia ja Gefilus-tuotteita suositellaan. Arvioi yleistila (kuume, vatsakipu) ja sairausloman tarve : ripuli- ja/tai oksennustautia sairastava on sairauslomalla, kunnes on yksi oireeton päivä kulunut. Hygieniaohjaus : opasta hyvään käsienpesuun oksentamisen/ulostamisen jälkeen ja aina ennen elintarvikkeiden käsittelyä ja ruokailua. Käsien kuivaamiseen on syytä käyttää kertakäyttöpaperipyyhkeitä. Muista selvittää onko potilas tai lähiomainen ollut ulkomailla (riskiruuat : raaka kala, salaatit, huonosti kypsennetyt ruuat, äyriäiset, maitotuotteet, majoneesi, kananmuna), onko lähiympäristössä samanlaisia oireita potevia tai onko ripulia edeltänyt mikrobilääkitys ? Onko potilas riskityössä tai onko perheessä ammatikseen ruokaa laittavia ? Näissä tilanteissa konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Koska tulee ottaa uudestaan yhteyttä ? Jos oireet jatkuvat tehokkaasta hoidosta huolimatta yli 3 vrk, nousee kuume, alkaa kova vatsakipu tai muutoin yleisvointi menee huonommaksi.


NESTETASAPAINON KORJAUS PAINO (kg)

VUOROKAUDEN KOKONAISTARVE (dl)

OSMOSAL tai FLORIDRAL (dl)

VESI (dl)

MUU NESTE (dl)

5

8,3

3,5

2,1

2,7

6

10,0

4,2

2,5

3,3

7

10,5

4,4

2,6

3,5

8

11,0

4,6

2,8

3,6

9

11,5

4,8

2,9

3,8

10

12,0

5,0

3,0

4,0

12

13,0

5,4

3,2

4,4

14

14,0

5,8

3,5

4,7

16

15,0

6,2

3,7

5,1

18

16,0

6,6

4,0

5,4

20

17,0

7,0

4,2

5,8

25

18,0

7,5

4,5

6,0

30

19,0

8,0

4,8

6,2

40

21,0

9,0

5,4

6,6

50

23,0

10,0

6,0

7,0

70

27,0

12,0

7,2

7,8


LAPSIRIPULIPOTILAS SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Lapsen yleistilaa arvioidessa huomioidaan erityisesti virtsamäärä (normaali, niukka), onko vaippa kuiva ? viimeaikaiset punnitukset, punnitse lapsi vastaanotolla alasti, ilman vaippaa, näin arvioidaan kuivuman astetta vointi kotona: onko leikkinyt/makaillut, onko pirteä, vaisu, unelias, kivulias ? onko kieli ja posken limakalvot kuivat ? kuume, onko lääkitty ja miten ? Nestetasapainon korjaus voidaan tehdä apteekin tuottein (Osmosal, Floridral). Paastosta ei ole hyötyä, pienet ateriat suositeltavia. Voimakkaan sokeripitoisia ruokia ja juomia vältettävä osmoottisen ripulin vaaran vuoksi. Maitotuotteita saa nauttia ja Gefilus-tuotteita suositellaan. Kuivuman korjauksen jälkeen siirrytään lapsen normaaliin ravintoon. Arvioi hoitoloman tarve : ripuli- ja/tai oksennustautia sairastavat hoidetaan kotona, kunnes on yksi oireeton päivä kulunut. infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta Hygieniaohjaus : opasta hyvään käsienpesuun oksentamisen/ulostamisen jälkeen ja aina ennen elintarvikkeiden käsittelyä ja ruokailua. Käsien kuivaamiseen on syytä käyttää kertakäyttöpaperipyyhkeitä. Koska tulee ottaa uudestaan yhteyttä ? Jos lapsi ei ota vähintään puolta määrätystä nesteestä, lapsi ei virkisty, lapsi väsähtää, ulosteessa on verta  näissä tilanteissa lääkärin vastaanotto päivystyksellisesti tai jos ripuli edelleen jatkuu yli 5vrk tai paino edelleen laskee  lääkärin vastaanotto 1vkon sisällä.


KUIVUMAN ASTEEN ARVIOINTI LIEVÄ: painonmenetys alle 1v. Ikäisellä 5% ja yli 1v.ikäisellä 4% kuivat limakalvot, virtsanerityksen ja kyynelerityksen väheneminen  tehostettu nesteytys kotioloissa : Osmosalia/Floridralia annetaan kaksinkertainen painon laskua vastaava määrä 6-10 tunnin aikana jaettuna useaan annokseen. Tänä aikana ei anneta muuta ruokaa tai nestettä paitsi rintamaitoa, jota jatketaan normaalisti. Korjauksen jälkeen jatketaan ylläpitonesteytystä ja normaalia ravitsemusta. KESKIVAIKEA: painonmenetys alle 1v.ikäisellä 10% ja yli 1v. Ikäisellä 8% edellä mainitut + viileä periferia ja ihon kimmoisuuden alenema  sairaalahoitoon VAIKEA: painonmenetys alle 1v. Ikäisellä 15% ja yli 1v. Ikäisellä 12% kaikki edellä mainitut + syvä huohottava hengitys ja alentunut yleistila  sairaalahoitoon


TURISTIRIPULI Turistiripuli on ulkomaanmatkalla hankittu suolistoinfektio. Useimmiten bakteeritauti, mutta tavallisesti lievä ja lyhytkestoinen. Se voi kuitenkin myös pitkittyä yli viikon mittaiseksi tai johtaa reaktiivisen artriitin kehittymiseen. Tavallisin aiheuttaja on enterotoksigeeninen Escheria coli. Muita tavallisia aiheuttajia ovat mm.salmonellat, kampylobakteerit ja shigellat, viruksista rotavirus ja alkueläimistä giardia. Turistiripulia ehkäistään ruoka- ja juomahygienialla ja käyttämällä probiootteja. Turistiripuli hoidetaan samoin periaattein kuten ripuli yleensäkin, pääsääntöisesti sairaanhoitajan vastaanotolla. Jos oireilu jatkuu kotimaassakin vielä, taudin etiologiaa kannattaa tutkia ulosteen bakteeriviljelynäytteellä (F-BaktVi1; sisältää salmonella, shigella, yersinia, kambylobakteeri ja aeromonas- viljelyt). Näytteen vastaus valmistuu 4 työpäivän kuluessa ja se ohjataan kysymään sairaanhoitajalta. KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? JOS LÖYTYY SALMONELLA Ripulin aiheuttajat, taudinkuvat ja hoito /LTK Turistiripuli, syyt, ehkäisy ja hoito /Lääkärilehti Matkailijan ripuli /SHK MATKAILIJAN TERVEYSOPAS

TIETOA POTILAALLE: Turistiripuli (Duodecim) Turistiripuli (THL)


TUBERKULOOSI Tuberkuloosi on tartuntatauti, joka esiintyy yleisimmin keuhkoissa. Keuhkotuberkuloosin oire on pitkittyvä, jopa kuukausia kestävä yskä ja limainen yskös. Samalla voi ilmetä laihtumista ja yleiskunnon heikkenemistä.

Keuhkotuberkuloosin tartuttavuus:

alkututkimus TAPAHTUU TK-LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA HOITO TAPAHTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

hoitokäytäntö

Tartuntavaaralliset potilaat hoidetaan aina erikoissairaanhoidossa ja eristetään vähintään kahden viikon ajaksi. TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEIDEN seuranta TAPAHTUU TK:SSA sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyönä Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat tartuntatautilain perusteella maksuttomia potilaalle.

VALTAKUNNALLINEN TUBERKULOOSIOHJELMA KONTAKTISELVITYSSUOSITUS (THL) Tuberkuloosi /THL Tuberkuloosin diagnosointi /LTK Filhan ja Helin tuberkuloositietoa: vieraskieliset ohjeet

TIETOA POTILAALLE: Yleisesite (Hengitysliitto) Tuberkuloosi (Duodecim) Tuberkuloosi (Hengitysliitto)


TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEIDEN SEURANTA Tuberkuloosille altistuneen seurantakaavio: Tuberkuloosin ehkäisyssä keskeistä on sairastuneiden henkilöiden mahdollisimman pikainen löytäminen, tartuntavaarallisten henkilöiden eristäminen ja löydettyjen tapausten hoitaminen. Keskussairaalan hygieniahoitaja tekee potilaan kanssa kontaktiselvityksen ja lähettää tiedot terveyskeskukseen. Jos kontaktien joukossa on pieniä lapsia, heidät ohjataan suoraan lastentautien poliklinikalle selvittelyihin. Kontaktiselvityksen tulosten (=nimi/osoitetiedot mahdollisista altistuneista) tultua perusterveydenhuoltoon, tulee sairaanhoitajan suunnitella kontaktijäljitys yhdessä tartuntatautilääkärin kanssa. Kontaktit luetteloidaan, jäljitetään ja tutkitaan : jatkoseuranta Tartuntatautilain mukainen virka-apupyyntö poliisille, jos ei muutoin ole hoidon piiriin saatettavissa.

Normaali

Normaali

Poikkeava

Poikkeava


TUBERKULOOSILLE ALTISTUNEIDEN JATKOSEURANTA Miten edetään Kontaktien luokitus ja kontaktiselvityksen porrastus: Lähikontaktit • samassa taloudessa asuvat • toistuvasti samassa huonetilassa oleskelleet (yhteensä > 8h*) • samassa autossa tai muussa ahtaassa tilassa oleskelleet • bakteeriaerosolia tuottavaan toimenpiteeseen ilman hengityksensuojainta osallistuneet

Kyllä

Tilapäiskontaktit • toistuvasti samassa huonetilassa oleskelleet esim. ystävät, sukulaiset, työ- ja harrastekaverit (yhteensä <8h*)

Ikä alle 5 vuotta ? Ei

2.Kontaktiselvitys Kyllä

Satunnaiskontaktit • esimerkiksi samaa koulua käyvät tai samalla työ- tai harrastuspaikalla käyvät

TUTKIMUKSET KONTAKTEILLE

1.Kontaktiselvitys

Ikä alle 5 vuotta ? Ei

3.Kontaktiselvitys

Tarvittaessa lisätietoja antaa tartuntatautien vastuulääkäri tai tartuntatautihoitaja tai sairaanhoitopiirin keuhkosairauksien klinikka 014-269 2400/konsultantti tai tuberkuloosivastuulääkäri, oyl Lauri Lammi 014-269 5047.


SALMONELLA Salmonellat ovat yleisiä eläinten kantamia bakteereja. Salmonellat voivat aiheuttaa suolisto- ja yleisinfektioita ja niitä tunnetaan yli 2 000 serotyyppiä. Suoliston salmonellainfektion yleisimmät oireet ovat ripuli ja kuume. Itämisaika on 6-72 tuntia. Ripulioireet kestävät 4-10 päivää. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus. Miten tartunta tapahtuu ? Salmonella leviää yleensä ihmisen tai eläimen ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä, mutta se voi tarttua myös ihmisestä toiseen, jos esim. käsihygienia on puutteellinen. Tavallisimpia tartunnanlähteitä ovat mm. huonosti kypsennetty tai raaka liha, pastöroimaton maito ja idut. Yleisimmin salmonella on ulkomaan tuliainen. Oireisilta potilailta tutkitaan ulosteen bakteeriviljely (F-BaktVi1; sisältää salmonella, shigella, yersinia, kambylobakteeri ja aeromonas- viljelyt). Oireetonta salmonellakantajuutta selvitettäessä voidaan pyytää pelkästään ulosteen salmonellaviljely (F-Salm-Vi). Mikrobilääkityksen aikana ulostenäytteitä ei kannata tutkia. Salmonella on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat tartuntatautilain perusteella maksuttomia potilaalle. Lääkkeet tilataan tarvittaessa lääkekeskuksesta. Lääkärin tulee täyttää tartuntatauti-ilmoitus A ainoastaan Salmonella Typhi ja S. Paratyphi -infektioista. Mikrobiologian laboratorio tekee tartuntatauti-ilmoituksen kaikista varmistetuista salmonella tapauksista. Salmonella /Tartuntatautiliitto Ripulin aiheuttajat, taudinkuvat ja hoito /LTK Matkailijan ripuli /SHK Salmonelloosit /SHK

ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?


SALMONELLAPOTILAS SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLA Oireinen salmonella hoidetaan samoin periaattein kuten ripuli yleensäkin. Perusperiaate on, että oireinen ripulitautia sairastava henkilö on sairauslomalla, kunnes on yksi oireeton päivä kulunut. lomankirjoitusohje infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta Sairausloman jatko ja lääkitysharkinta taudin pitkittyessä tapahtuu tarvittaessa lääkärin vastaanotolla tai lääkäriä konsultoiden. Oireiden loputtua salmonellaa kantavan potilaan kohdalla astuvat voimaan työstä pidätysohjeet, jos hän on riskityössä. Tällöin hänet tulee ohjata lääkärin vastaanotolle. Muussa tapauksessa yksi oireeton päivä riittää ennen töihin paluuta.

Oireeton salmonellan kantaja joutuu työstä pidätetyksi, jos työskentelee riskityössä. Muussa tapauksessa ei häneen kohdistu mitään toimenpiteitä.

KONTROLLINÄYTTEET

PÄIVÄKOTILAPSET, KOULULAISET LAITOKSISSA ASUVAT, VARUSMIEHET

HYGIENIAOHJEITA

RASKAANA OLEVAT, SYNNYTTÄJÄT


KOSKA MIKROBILÄÄKITYS ? Salmonellan aiheuttamia infektioita ei pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä (antibiooteilla), koska se voi jopa pitkittää kantajuusaikaa. Mikrobilääkehoitoa voidaan harkita seuraavissa tapauksissa: • pitkittynyt taudinkuva • taudinkuva viittaa yleisinfektioon (kuume) • potilas on alle yhden vuoden ikäinen tai vanhus • henkilöllä on vaikea perussairaus (maligniteetti, hiv-infektio tai muu immuunisuppressio, sokeritauti, maksan ja munuaisten vajaatoiminta).


KÄYTÄNNÖN OHJEET RISKITYÖSTÄ PIDÄTTÄMISESSÄ Oireinen, ripuloiva potilas on normaalisti sairauslomalla sairauslomatodistuksella, eikä siis tarvitse erikseen työstä pidättämismenettelyä. Oireetonta, riskityötä tekevää, koskevat seuraavat menettelyohjeet. Lääkäri kirjoittaa sairauslomatodistukseen : Diagnoosi-kohtaan : Salmonella Kirjataan työstä pidättämisen pituus, esim. salmonella todettu tänään ensimmäinen kontrollinäyte viikon kuluttua ja seuraavat kaksi noin kahden vrk:n välein. Lisää tähän viimeisen näytteen valmistumisviive neljä vrk. Yleensä siis työstä pidättämisen pituus on noin kolme viikkoa tässä vaiheessa. Lisätietoja -kohtaan merkitään: ” Oireeton salmonellan kantaja, pidätetään työstä tartuntatautilain perusteella.” Sairauslomatodistuksesta 1 kpl toimitetaan Terveydenhuollon palveluiden vastuualuejohtajalle (Jarmo J Koski), hänen kauttaan asia on esillä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, missä todistus virallisesti hyväksytään. 1 kpl annetaan potilaalle, joka toimittaa sen työnantajalleen. Potilas saa postitse sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksesta pöytäkirjaotteen. Työnantaja voi hakea korvauksen työstä pidätyksen ajalta toimittamalla sairauslomatodistuksen yhdessä pöytäkirjaotteen kanssa KELAlle. Korvaus on yleisvaarallisen tartuntataudin vuoksi työstä pidätettäessä työntekijän täysimääräinen palkka.


RISKITYÖ Eräissä ammateissa on tavallista suurempi riski levittää salmonellaa edelleen tai salmonellan kantajalle altistuneilla henkilöillä on tavallista suurempi riski saada vakava infektio. Riskityöksi luokitellaan työskentely: 1. sairaalan vastasyntyneiden osastolla tai ruuan valmistuksessa vastasyntyneille 2. vesilaitoksessa välittömässä kosketuksessa jakeluun menevän veden kanssa 3. tehtävissä, joissa kosketellaan paljain käsin helposti pilaantuvia elintarvikkeita Näissä ammateissa ei voi toimia jos on oireinen tai oireeton salmonellaa sairastava. Oireileva potilas on siis joko normaalisti sairauslomalla kunnes seurantanäytteet ovat puhtaat tai jos potilas on oireeton, tapahtuu työstä pidätys, siihen asti kunnes seurantanäytteet ovat puhtaat. Työstä pidättäminen ei ole välttämätöntä, jos henkilölle on mahdollista järjestää muita työtehtäviä, joissa tartuntariski vältetään. Mikrobilääkehoidon aikana ei saa tehdä riskityötä, koska salmonellan eradikaatiota suolistosta ei pystytä varmuudella osoittamaan (mikrobilääkeresistenssi).


SALMONELLAN KONTROLLINÄYTTEET Henkilöiltä, jotka eivät ole riskityössä, ei tarvitse ottaa seurantanäytteitä. Perheenjäsenistä tai muista läheisistä kontakteista otetaan näytteet vain mikäli heillä on oireita.

Riskityötä tekevät: Salmonellavapauden toteamiseksi vaaditaan riskityötä tekeviltä henkilöiltä 3 peräkkäistä noin kahden vuorokauden välein (esim. ma, ke, pe) tai tätä harvemmin otettua negatiivista salmonellaviljelyn tulosta. Seurantanäytteiden otto aloitetaan aikaisintaan viikon kuluttua salmonellapositiivisuuden toteamisesta. Näytteitä otetaan kerran viikossa, kunnes saadaan ensimmäinen negatiivinen näyte. Sen jälkeen näytteitä voidaan ottaa kahden vuorokauden välein, kunnes kolme peräkkäistä negatiivista näytettä on saatu. Jos näytteet ovat positiivisia vielä neljän viikon kuluttua salmonellapositiivisuuden toteamisesta, harkitaan näytteenoton harventamista. Tapauskohtaisesti voidaan harkita mikrobilääkitystä, mikäli riskityötä tekevä henkilö todetaan kantajaksi vielä 4 viikon kuluttua salmonellapositiivisuuden toteamisesta. Tällöin uudet näytteet voidaan ottaa aikaisintaan viiden päivän kuluttua lääkityksen loppumisesta. Ennen hoidon aloitusta kannattaa selvittää kyseisen salmonellakannan mikrobilääkeherkkyys mikrobiologian laboratoriosta. Kontrollinäytteenä käytetään F-SalmVi –näytettä.


ERITYISRYHMÄT Päiväkotilapset ja koululaiset Jos päiväkotilapsella todetaan salmonella, tulee hänen olla poissa päivähoidosta oireiden keston ja yhden oireettoman päivän ajan (kuten muissakin ripulitaudeissa). Koululaiset voivat käydä normaalisti koulussa vointinsa mukaan. Päiväkodin henkilökunnalle tai kouluterveydenhoitajalle on kuitenkin syytä tiedottaa asiasta. Lapsille tulee opettaa wc- ja käsihygieniaa. Laitosmaisissa olosuhteissa asuvat: vanhukset, vammaiset, varusmiehet jne. Jos laitoksessa asuvalla todetaan salmonellatartunta, tulee hänelle korostaa wc- ja käsihygienian merkitystä. Salmonellapositiiviset eivät saa osallistua muille tarjoiltavan ruuan tai juoman valmistukseen tai käsittelemiseen. Oireilevat salmonellapositiiviset varusmiehet ovat poissa palveluksesta (wc hygienian järjestäminen metsäretkillä hankalaa). Raskaana olevat ja synnyttäjät Mahdollisimman pian yhteys sairaanhoitopiirin infektiolääkäriin. Synnytyssalissa ja vuodeosastolla tiukka kosketustartunta eristys. Yhden hengen huone, jossa oma wc ja suihku.


MITEN VÄLTÄN SALMONELLAN TAI EN LEVITÄ SITÄ JOS JO OLEN SAIRASTUNUT Yleiset suositukset Kypsennä kaikki liha huolellisesti. Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä. Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista. Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita. Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja tuotteita.

Suositukset sairastuneelle jottei tartunta leviä edelleen Pese kädet huolellisesti ennen ateriaa ja WC-käynnin jälkeen. Käytä nestesaippuaa ja omaa pyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä. Jos vaippaikäinen lapsi on sairastunut, kädet on pestävä huolellisesti vaipanvaihdon jälkeen. Älä laita ruokaa muille.


KÄYPÄ HOITO-suositus

MÄRKÄRUPI Märkäruven aiheuttaa stafylokokki, beetahemolyyttinen streptokokki (noin 10 %) tai molemmat yhdessä (noin 10 %). Synty on usein hyvin tavanomainen: iho kutisee, sitä raavitaan ja syntyy silmälle näkymätön ihorikko ja siihen tulee, usein kynsien alta, sormien välityksellä tulehduksen aiheuttava bakteeri. Märkärupi esiintyy joskus ryppäinä tai epidemiana esim. päiväkodeissa tai vastasyntyneiden osastolla. Tauti esiintyy joko rakkulattomana, jolloin pienet vesikellot muuttuvat nopeasti keltarupiseksi karstaksi punoittavalle pohjalle tai rakkulaisessa muodossa, jossa bullat saattavat olla jopa 2 cm:n kokoisia. Hoito-ohjeet joko puhelimitse tai sairaanhoitajan vastaanotolla : Ihottumaa haudotaan tai kylvetetään useita kertoja päivässä vedellä niin pitkään liottaen, että ruvet pehmenevät ja irtoavat. Ruvet voivat haitata paranemista. Alue kuivataan puhtaalla kertakäyttöpyyhkeellä. Paikallishoitona käytetään ensisijaisesti Fucidin-voidetta (resepti lääkäriä konsultoiden) tai reseptittä saatavaa Bacibact-voidetta tai puuteria tai Pimafucort-voidetta. Sairauslomatarve/sairaan lapsen hoitolomatarve arvioidaan sairaanhoitajan vastaanottokäynnillä. lomankirjoitusohje infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ?

Märkärupi ja muut pyodermiat /LTK Märkärupi /SHK

TIETOA POTILAALLE: Märkäruven hoito-ohje Märkärupi /LTK


KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? Lääkärin vastaanotolle 1-2 päivän sisällä jos : - tulehdusala on yli kuusi neliösenttiä (2 × 3 cm). - lieväkin tulehdus on hiusten / parran alueella. - tehokas paikallishoito ei tehoa viikossa. - infektioalueita tulee koko ajan lisää.

HOITOKÄYTÄNTÖ: Laajemmassa (yli 6 cm2) impetigossa sisäinen antibiootti, ensisijaisesti ensimmäisen polven kefalosporiini – kefaleksiini tai kefadroksiili. Kefalosporiiniallergisia voidaan hoitaa klindamysiinillä. Tutkimuksissa hoitoaika on vaihdellut seitsemän ja kymmenen päivän välillä. Jos mukana on selvä ekseema, kannattaa sisäisen antibiootin kanssa käyttää paikalliskortikoidiantimikrobiyhdistelmää, kunnes iho on siisti.


KORVAKÄYTÄVÄN TULEHDUS Oireena • Korva voi olla joskus huomattavan kipeä, se kutiaa ja sieltä tuntuu ajoittain valuvan ulos nestettä Altistavat tekijät • Veden pääsy korvaan (akuutit korvakäytävän tulehdukset ovat tavallisia kesällä) • Kuuma ja kostea ilmanala (etelänmatkat) • Atopia ja muut allergiat, seborrooinen ekseema ym. ihosairaudet, diabetes ja jotkut psykososiaaliset ongelmat • Krooninen tai joskus akuuttikin välikorvatulehdus • Ruusuun ja vyöruusuun voi liittyä korvakäytävän tulehdus. Status • Akuutissa tulehduksessa korvakäytävän iho on punakka, kostea, turvonnut ja erittäin arka. Korvakäytävän ulommassa osassa voi olla jopa pieni absessi. Toisinaan tärykalvoa ei akuutissa tulehduksessa saada näkyviin voimakkaan ihoturvotuksen vuoksi. • Kroonisessa tulehduksessa iho ei juuri ole arka eikä kipeä, vaan pääasiallinen oire on kutina. Iho on myös paksuntunut ja hilseilevä. TUTKIMUS JA HOITO TAPAHTUVAT LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö Korvakäytävän tulehdus /LTK Kesäkorva eli äkillinen korvakäytävätulehdus /Duodecim Korvakäytävätulehdus /SHK

TIETOA POTILAALLE: Korvakäytävän tulehdus /LTK


KORVAKÄYTÄVÄN TULEHDUKSEN HOITO Tutkiminen Ensin puhdistetaan korvakäytävä: mahdolliset vierasesineet, hilse ja eritteet poistetaan varoen mekaanisesti. Korvakäytävä huuhdellaan lämpimällä keittosuolaliuoksella (ei perforaatiokorvaan) ja kuivataan imulla tai vanulla. Tämän jälkeen pyritään tarkastamaan tärykalvo mahdollisen kroonisen tai akuutin välikorvatulehduksen tunnistamiseksi. Pneumaattinen suppilo on tarpeellinen, ja myös äänirautakokeet voivat olla avuksi. Hoito • Tärkein korvakäytävän tulehduksen hoito on perusteellinen ja riittävän usein toistuva korvakäytävän puhdistus lähinnä huuhtelemalla keittosuolaliuoksella unohtamatta kuivausta • Etanoli-vesihuuhtelu (30/70 tai 50/50) sopii seborrooiseen tulehdukseen. • Umpeen tai lähes umpeen turvonneeseen korvakäytävään asetetaan lääkeaineella kostutettu harsosuikale tamponiksi. Tamponi pidetään lääkeaineella kosteana ja vaihdetaan päivittäin, kunnes korvakäytävä on avoin. Tamponin kostutukseen sopii esim. antibiootti-kortikosteroidiliuos tai 3-prosenttinen boorisprii. • Ellei tamponaatiota tarvita, jatketaan korvatippahoitoa: kortikosteroidi/antimikrobi/antisepti. • Korvakäytävän absessi avataan esimerkiksi parasenteesiveitsellä paikallispuudutuksessa. Puudutukseen soveltuu puudutusvoide (esim. lidokaiini-prilokaiini) pienessä vanupallossa. • Systeemisestä antibioottihoidosta ei ole yleensä hyötyä Konsultaation aiheet • Krooninen tai toistuva tulehdus huolimatta mikrobiologisista tutkimuksista ja hoitokokeiluista. • Granulaatiokudos korvakäytävän tulehduksen yhteydessä voi joskus merkitä pahanlaatuista • korvakäytävän tulehdusta. • Varsinkin vanhuksen toispuolinen krooninen tulehdus voi aiheutua pahanlaatuisesta kasvaimesta. Potilas lähetetään erikoislääkärille, jos tulehdus ei seurannassa parane.


MRSA Staphylococcus aureus –bakteeri kuuluu elimistön normaaliin bakteerikantaan. Tyypillisiä paikkoja ovat mm. nenä, nielu, kainalot, nivuset, ihorikot ja ihottuma-alueet. St. aureus -bakteeri voi muuttua niin, että tietyt antibiootit eivät tehoa sen aiheuttamiin infektioihin. Antibiooteille vastustuskykyistä St. aureus -bakteeria kutsutaan MRSA:ksi (Metisilliinille Resistentti Staphylococcus Aureus). MRSA ei ole tavallista St. aureus -bakteeria vaarallisempi. Se aiheuttaa samanlaisia infektioita, kuin antibiooteille herkkä St. aureus -bakteeri. Infektiot hoidetaan kyseiseen bakteeriin tehoavilla antibiooteilla bakteerinäyteviljelyssä tehdyn herkkyysmäärityksen mukaisesti. Ihmiset voivat infektoitua tai kolonisoitua MRSA- bakteerilla. Infektio tarkoittaa, että MRSA aiheuttaa oireisen taudin ja kolonisoituminen, että MRSA on elimistössä aiheuttamatta tautia. Oireeton MRSA - kantajuus ei vaadi hoitoa.

MRSA TERVEYSASEMALLA, HAMMASLÄÄKÄRISSÄ, NEUVOLASSA, POLIKLINIKALLA MRSA TERVEYDENHUOLTOLAITOKSISSA

Resistentit sairaalabakteerit /LTK Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus /SHK Tavanomaiset varotoimet jne. /SHK

MRSA KOTONA

TIETOA POTILAALLE: MRSA (LTK) Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit (LTK)


TUBERKULOOSIEPÄILY Tähän täydentyy teksti myöhemmin


MRSA TERVEYSASEMALLA, HAMMASLÄÄKÄRISSÄ, NEUVOLASSA, POLIKLINIKALLA


MRSA TERVEYDEHUOLTOLAITOKSISSA Sairaalassa on tärkeää estää MRSA -kantojen leviäminen toisiin potilaisiin. MRSA – infektio todetaan tavallisimmin iholla olevista märkäpaiseista, kroonisista haavoista tai tulehtuneista leikkaushaavoista. Tietyissä tilanteissa vaara saada MRSA -infektio on tavallista suurempi. Näitä ovat esim. pitkittynyt sairaalahoito, aiempi antibioottihoito, tehohoito, kirurginen toimenpide, läheinen kosketus potilaisiin, joilla on MRSA - kantajuus tai -infektio. MRSA: n leviämisen estämisessä tärkein keino on henkilökunnan hyvä käsihygienia eli kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen potilas-/asukaskontaktia. Sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla potilas saa mahdollisuuksien mukaan oman huoneen ja WC:n. Tarkoituksena on estää MRSA: n leviäminen sairaalan sisällä henkilökunnan välityksellä potilaasta toiseen ja huoneesta toiseen. Potilas voi osallistua yhteiseen toimintaan ja liikkua yleisissä tiloissa. Muissa pitkäaikaishoitolaitoksissa MRSA -kantajalla on oma huone ja WC. Muita eristystoimia ei tarvita. Henkilökunnan käsihygienia on avainasemassa. Asukas saa liikkua muissa tiloissa aivan normaalisti. Kantajuudesta ei tiedoteta muille potilaille, asukkaille tai heidän omaisilleen. Kuten kotona, terveydenhuoltolaitoksissakin astioiden, pyykin ja jätteiden käsittelyssä riittävät normaalit käytännöt, pyykkipussi huoneessa helpottaa likapyykin hygieenistä käsittelyä. Siivouksessa riittää yleispuhdistusaine. Keski-Suomen shp:n ohjeet: MRSA-potilaan hoitoperiaatteet MRSA:n torjunta sairaalassa –ohje

MRSA hoito-ohje MRSA-näytteiden ottaminen


MRSA TERVEYSASEMALLA, HAMMASLÄÄKÄRISSÄ, NEUVOLASSA, POLIKLINIKALLA Terveyskeskus- poliklinikka-, neuvola- ja hammaslääkärin vastaanotolla toimitaan normaalikäytänteiden mukaisesti, kantajuus ei vaikuta ajanvaraukseen tai työyksikön toimintatapoihin. Tieto kantajuudesta on kuitenkin kerrottava potilaana ollessa lääkärille/hammaslääkärille. Terveydenhuollon työntekijä, joka on MRSA -kantaja, voi työskennellä normaalisti kaikissa toimipisteissä ja työtehtävissä, mutta käsien ihon kunnosta on pidettävä huolta. Henkilökunta ja MRSA

Hoitohenkilökunnalta edellytetään aina kaikessa toiminnassa hyvää käsihygieniaa !


MRSA KOTONA Kotona eletään niin kuin aina ennenkin. Tavallisessa elämässä ja kotiympäristössä näistä bakteereista ei ole haittaa. MRSA -bakteerin kantajuus ei ole este normaalille sosiaaliselle kanssakäymiselle eikä sukupuolielämälle. Kantajuudesta ei tarvitse kertoa muille ihmisille. Kotona riittää huolellinen käsien pesu vedellä ja saippualla. Kodin siivoamiseen riittävät kaupasta saatavat tavalliset yleispuhdistusaineet. Astioiden, pyykin ja jätteiden käsittelyssä riittävät normaalit käytännöt. MRSA -kantaja voi käydä työssä, koulussa, päiväkodissa tai harrastuksissa ilman, että on velvollinen kertomaan kantajuudesta. Tieto on kuitenkin kerrottava potilaana ollessa lääkärille/hammaslääkärille.


ESBL Escherichia coli- ja Klebsiella -bakteerit kuuluvat ihmisen suoliston normaaliin bakteerikantaan. Tavallisin niiden aiheuttama infektio on virtsatieinfektio. Escherichia coli- ja Klebsiella –bakteerit voivat muodostaa entsyymiä, joka tekee tietyt antibiootit tehottomiksi näiden bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Antibiooteille vastustuskykyisiä Escherichia coli- ja Klebsiella –bakteereja kutsutaan ESBL:ksi (Extended Spectrum Beta Lactamase). ESBL -kannat eivät ole tavallisia Escherichia coli- tai Klebsiella -bakteereja vaarallisempia, ne aiheuttavat samanlaisia infektioita, kuin samojen bakteerilajien lääkeherkät kannat. Infektiot hoidetaan kyseiseen bakteeriin tehoavilla antibiooteilla bakteerinäyteviljelyssä tehdyn herkkyysmäärityksen mukaisesti. Ihmiset voivat infektoitua tai kolonisoitua ESBL- bakteerikannalla. Infektio tarkoittaa, että ESBL aiheuttaa oireisen taudin ja kolonisoituminen, että ESBL on elimistössä aiheuttamatta tautia. Oireeton ESBL -kantajuus ei vaadi hoitoa. ESBL TERVEYSASEMALLA, HAMMASLÄÄKÄRISSÄ, NEUVOLASSA, POLIKLINIKALLA ESBL TERVEYDENHUOLTOLAITOKSISSA

ESBL KOTONA

ESBL- hoito- ja potilasohje (Keski-Suomen shp:n ohje) Resistentit sairaalabakteerit /LTK Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit /SHK Tavanomaiset varotoimet jne. /SHK

TIETOA POTILAALLE: Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit (LTK)


ESBL TERVEYSASEMALLA, HAMMASLÄÄKÄRISSÄ, NEUVOLASSA, POLIKLINIKALLA Terveyskeskus- poliklinikka-, neuvola- ja hammaslääkärin vastaanotolla toimitaan normaalikäytänteiden mukaisesti, kantajuus ei vaikuta ajanvaraukseen tai työyksikön toimintatapoihin. Tieto kantajuudesta on kuitenkin kerrottava potilaana ollessa lääkärille/hammaslääkärille mahdollisen antibioottihoidon aloituksen vuoksi. Terveydenhuollon työntekijä, joka on ESBL-kantaja, voi työskennellä normaalisti kaikissa toimipisteissä ja työtehtävissä.

Hoitohenkilökunnalta edellytetään aina kaikessa toiminnassa hyvää käsihygieniaa.


ESBL TERVEYDENHUOLTOLAITOKSISSA Sairaalassa on tärkeää estää ESBL-kantojen leviäminen toisiin potilaisiin. ESBL -infektion saavat tavallisimmin potilaat, jotka ovat iäkkäitä tai vaikeasti sairaita tai joilla on katetreja (virtsa- tai verisuonikatetrit) tai avoimia haavoja (sääri- tai makuuhaavat). Tietyissä tilanteissa vaara saada ESBL -infektio on tavallista suurempi. Näitä ovat esim. pitkittynyt sairaalahoito, aiempi antibioottihoito, tehohoito, kirurginen toimenpide, läheinen kosketus potilaisiin, joilla on ESBL-kantajuus tai -infektio. ESBL:n leviämisen estämisessä tärkein keino on henkilökunnan hyvä käsihygienia eli kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen potilas- /asukaskontaktia. Sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla potilas saa mahdollisuuksien mukaan oman huoneen ja WC:n. Tarkoituksena on estää ESBL:n leviäminen sairaalan sisällä henkilökunnan välityksellä potilaasta toiseen ja huoneesta toiseen. Potilas voi osallistua yhteiseen toimintaan ja liikkua yleisissä tiloissa. Muissa pitkäaikaishoitolaitoksissa ESBL -kantajalla on oma huone ja WC. Muita eristystoimia ei tarvita, mutta henkilökunnan käsihygienia on avainasemassa. Asukas saa liikkua muissa tiloissa aivan normaalisti. Kantajuudesta ei tiedoteta muille potilaille, asukkaille tai heidän omaisilleen. Kuten kotona, terveydenhuoltolaitoksissakin astioiden, pyykin ja jätteiden käsittelyssä riittävät normaalit käytännöt, pyykkipussi huoneessa helpottaa likapyykin hygieenistä käsittelyä. Siivouksessa riittää yleispuhdistusaine.


ESBL KOTONA Kotona eletään niin kuin aina ennenkin. Tavallisessa elämässä ja kotiympäristössä näistä bakteereista ei ole haittaa. ESBL-bakteerin kantajuus ei ole este normaalille sosiaaliselle kanssakäymiselle eikä sukupuolielämälle. Kantajuudesta ei tarvitse kertoa muille ihmisille. Kotona riittää huolellinen käsien pesu vedellä ja saippualla WCkäynnin jälkeen. Kodin siivoamiseen riittävät kaupasta saatavat tavalliset yleispuhdistusaineet. Astioiden, pyykin ja jätteiden käsittelyssä riittävät normaalit käytännöt. ESBL-kantaja voi käydä työssä, koulussa, päiväkodissa tai harrastuksissa ilman, että on velvollinen kertomaan kantajuudesta.


KÄYPÄ HOITO-suositus

C-HEPATIITTI

Hepatiitti C on yleisin Suomessa esiintyvistä hepatiiteista. Se tarttuu veren, limakalvokontaktin tai eritteiden välityksellä. Yleisimpiä tartuntalähteitä ovat verituotteet, huumeruiskut ja sukupuoliyhteys. Suonensisäisten huumeiden käyttäjistä suuri osa saa tartunnan muutamassa vuodessa käytön aloittamisesta. Huumeruiskujen vaihto on kuitenkin vähentänyt hepatiitti C:n esiintyvyyttä suonensisäisten huumeiden käyttäjillä. Taudin itämisaika vaihtelee vajaasta kuukaudesta neljään kuukauteen. Sen oireet ovat pahoinvointi ja ruokahaluttomuus, sekä kuume ja keltaisuus. Keltaisuutta esiintyy harvemmin kuin muissa hepatiiteissa. Hepatiitti C -infektio pitkittyy helposti ja voi johtaa vuosien kuluttua krooniseen maksatulehdukseen, mahdollisesti maksasyöpään. Taudin aikana tulee välttää maksaa rasittavia lääkkeitä ja alkoholia. Hepatiitti C vasta-aineet tutkitaan (HCVAb) jos: maksaentsyymit koholla tuntemattomasta syystä käyttänyt tai käyttää ruiskuhuumeita HCV positiivisten perheenjäsenet HCV positiivisten seksipartnerit

Jos vastaus on negatiivinen ja oireilu jatkuu, tarkistusnäytteen ajankohta 6 kk kuluttua.

C-hepatiitti on ilmoitettava tartuntatauti, jonka hoitoon määrätyt lääkkeet ovat tartuntatautilain perusteella potilaalle maksuttomia. Potilasohje C-hepatiittiviruksen kantajalle HOITO TAPAHTUU LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö Virushepatiitit /LTK Virushepatiitit /SHK C-hepatiitin hoito: miten ja milloin? /Duodecim

TIETOA POTILAALLE: Maksatulehdus, hepatiitti (SHK) Maksakirroosi (SHK)


C-HEPATIITIN HOITOKÄYTÄNTÖ C-hepatiitti on ilmoitettava tartuntatauti, uudesta HCVAb positiivisestä henkilöstä lääkärin tulee täyttää tartuntatauti-ilmoitus A. Jokaisesta HCVAb positiivisestä henkilöstä tutkitaan HIVAgAb ja HBsAg, koska tartuntatiet näillä infektioilla ovat samat kuin HCV infektiossa. HCVAb positiivisesta henkilöstä tutkitaan kerran HCVNhty. Sen jälkeen seurannassa käytetään HCVNh0 tutkimusta sekä alat ja afos noin 6 kuukauden välein. Rokotetaan yleisen rokotusohjelman osana Twinrix® rokotteella (kolme rokotuskertaa antaa elinikäisen suojan A ja B hepatiittia kohtaan). C hepatiitin hoidolla ei ole milloinkaan kiire. Päihdeongelma on asiakkaan suurin ongelma. Alkoholi ja C hepatiitti yhdessä nopeuttavat maksakirroosin kehittymistä. Kannusta potilasta päihdevapaaseen elämään. Jos HCVNh0 on seurannassa positiivinen ja potilas ollut yli 12 kuukautta ilman huumeita (seurattu virtsan huumetesteillä) ja alkoholia ja muutenkin elämän hallinta on kunnossa, tehdään lähete infektiopoliklinikalle interferoni- ja ribaviriinihoidon aloittamisharkintaa varten. Hoidon aikana potilaan elämänlaatu heikkenee. Potilaan on oltava motivoitunut hoitoon. Hoito kestää 3 – 48 kuukautta tapauksesta riippuen. Genotyyppi 3a:ssa hoitovaste on paras, ykköstyypissä huonoin.


KÄYPÄ HOITO-suositus

HIV

HIV-infektion aiheuttaa suojaamattomassa seksissä tai likaisten huumeruiskujen välityksellä leviävä HI-virus (Human Immunodeficiency Virus, immuunikatovirus). Itämisaika on 1–6 viikkoa. Nykyisin yleisin tartuntatie on heteroseksi, sitten homoseksi ja suonensisäiset huumeet. Virus tarttuu myös äidistä syntyvään lapseen. HIV testin pyytämistä ei pidä pelätä. Se on potilaan etu; HIV voidaan hoitaa. Taudin ennuste on hyvä, jos hoito aloitetaan taudin oireettomassa vaiheessa. Oheinen luettelo HIV-testauksen (tutkitaan HIVAgAb-näyte) indikaatioista on suuntaa-antava ja sairaanhoitajan/ lääkärin tulee arvioida tutkimuksen tarve muissakin kuin alla mainituissa tilanteissa: potilas itse haluaa HIV testin potilaalla on tuberkuloosi, tippuri, kuppa, sukupuoliteitse tarttuva klamydia, HCV ja/tai HBV – infektio huonosti paraneva keuhkokuume kuumeileva matkailija, kuume ja ihottuma matkailijalla tai yleensäkin kuume tuntemattomasta syystä suonen sisäisten huumeiden käyttäjä HOITO TAPAHTUU LÄÄKÄRIN maahanmuuttaja, turvapaikan hakija tai pakolainen VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö HIV positiivisen seksikumppani seksityöläinen, suojaamaton seksi Jos näytteen vastaus on negatiivinen ja oireilu jatkuu, tarkistusnäytteen ajankohta on 3 kk kuluttua. HIV on ilmoitettava tartuntatauti, jonka tutkimus, hoito ja lääkitys ovat tartuntatautilain perusteella potilaalle maksuttomia. HIV-infektio /LTK HIV ja hepatiittitartunnoille altistuminen /SHK HIV-tietoa (HUSin sivut)

TIETOA POTILAALLE: HIV-infektio, AIDS (LTK) Sukupuolitaudit, seksitaudit (SHK)


HIV:n HOITOKÄYTÄNTÖ Kun potilaalle kerrotaan, että hänellä on HIV infektio, on tärkeää korostaa, että HIV infektiota voidaan hoitaa. HIV mielletään valitettavan usein vielä tappaja taudiksi. HIV on ilmoitettava tartuntatauti, lääkärin tulee täyttää tartuntatauti-ilmoitus B. HIV potilas lähetetään infektiopoliklinikalle seurantaan. Jos kohtaat päivystyksessä HIV positiivisen potilaan, älä muuta HIV lääkitystä. HIV lääkkeillä on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.Www.arvosta.fi/tietoa HIV lääkkeistä/käyttö muiden lääkkeiden kanssa – sivuilta saa tarvittaessa tietoa yhteisvaikutuksista, jos joudut aloittamaan muun lääkityksen ilman infektiolääkärin konsultaatiota. Tartuntatautien ilmoittaminen – ohjeet lääkärille Potilasohje HI-viruksen kantajalle


HOITAJIEN RESEPTINANTO Sairaanhoitajan vastaanotolla toteutettavassa akuuttisairauksien lääkehoidossa sairaanhoitaja voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtävänkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Reseptin voi antaa sovitun koulutuksen, ohjauksen ja näytön jälkeen: jos on työskennellyt talossa 12kk, käynyt talossa käytäntönä olevan koulutuksen (tällä hetkellä omien lääkäreiden antama koulutus, jatkossa sähköinen oppimismateriaali) ja osaaminen on varmistettu (tällä hetkellä suullinen keskustelu, jatkossa sähköinen tentti). Osaamisen varmistaminen tapahtuu jatkossa viiden vuoden välein suoritettavalla tentillä. Reseptit ovat tulostettavissa Resepti Testi – potilaalta sähköisestä potilastietojärjestelmästämme. Lääkärin allekirjoitus pyydetään joko valmiiksi tulostettuihin resepteihin tai pyydetään lääkäriä tulostamaan ja allekirjoittamaan. Valmiiseen reseptiin lisätään reseptiä luovutettaessa potilaan nimi, sotu ja päiväys . Tarkista ennen reseptin antamista potilaan henkilöllisyys ja lääkeaineallergiat sekä että : kädessä on oikea lääkeresepti ko. vaivaan reseptin allekirjoittanut lääkäri on työsuhteessa JYTEen reseptinantolupalomake sinulla on kirjallinen, voimassa oleva lupa antaa juuri tämän lääkärin reseptejä reseptin allekirjoittanut lääkäri on töissä juuri ko. päivänä MILLÄ PERUSTEELLA VOIN RESEPTIN LUOVUTTAA ?


MILLÄ PERUSTEELLA SAIRAANHOITAJA VOI RESEPTIN LUOVUTTAA ? VIRTSATIEINFEKTION OIREET, perusterve 15-65v. nainen, ei tarvetta näytteenottoon

SILMÄTULEHDUKSEN OIREET, selkeä rähmiminen ja mahdollisesti punoitus sidekalvolla, yli 6kk:n ikäisellä

NIELUTULEHDUKSEN OIREET, kun pikanielunäytteestä on saatu positiivinen tulos ja potilas on yli 40kg painoinen

NÄÄRÄNNÄPYN OIREET, kun selkeä silmän sidekalvoärsytystä aiheuttava pienikokoinen näärännäppy PALOVAMMAN HOITOON, huolellisen tilannearvion jälkeen ( kun kyseessä on perusterve aikuinen, jolla on korkeintaan kämmenen kokoinen pinnallinen I – II asteen palovamma, joka ei sijaitse sormien, nivelten, genitaalien tai pään alueella)


NÄÄRÄNNÄPPY JA LUOMIRAKKULA Näärännäppy syntyy, kun silmäluomen reunassa sijaitseva pinnallinen Zeissin tai Mollin (ulkoinen näärännäppy) tai syvä Meibomin rauhanen (sisäinen näärännäppy) äkillisesti tulehtuu. (Yleisin aiheuttaja on Staphylococcus aureus.) Kun rauhastiehyt joko näärännäpyn yhteydessä tai muutoin tukkeutuu ja erite purkautuu rauhasesta kudoksiin muodostaen lipogranulooman, kehittyy (ulkoinen tai sisäinen) luomirakkula (chalazion). Näärännäppy ja luomirakkula ovat tavallisia, etupäässä lasten ja nuorten aikuisten tauteja, jotka voivat uusia eri kohdassa samaa tai toista silmäluomea. Oireet ja löydökset • Silmäluomen paikallinen turvotus, punoitus ja aristus, joka tuntuu räpyttäessä ja painaessa (ulkoinen ja sisäinen näärännäppy). Vaalea, finnimäinen näppy. • Etenkin sisäinen näärännäppy kehittyy varsin usein yleensä aristamattomaksi kiinteäksi ihonalaiseksi kyhmyksi, joka sijaitsee useimmiten yläluomessa (luomirakkula). • Joskus luomirakkuloita on useampia samassa tai eri silmäluomessa.

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? ENSISIJAISESTI SAIRAANHOITAJAN VASTAANOTOLLE

Näärännäppy ja luomirakkula /LTK Tulehdukselliset luomisairaudet /SHK

TIETOA POTILAALLE: Näärännäppy ja luomirakkula /Duodecim Luomirakkula /Duodecim


KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? 

Lääkärin vastaanotolle antibioottihoidon harkintaan ohjataan ne potilaat, joilla nuhakuumeen oireet ovat kestäneet yli viikon. Lääkehoitoa harkitaan kun on osoitettu eritettä poskiontelossa. Kuurin kesto 7vrk. Kivuliaalle tai toistuvia sinuiitteja sairastaneelle potilaalle voi ehdottaa poskiontelon huuhtelua antibioottihoitoon yhdistettynä.

 Ensisijainen lääke on amoksisilliini – aikuisille 500–750 mg × 2 – lapsille 40–50 mg/kg/vrk kahtena annoksena. • Aikuisille vaihtoehtona on myös penisilliini 1.5 milj. IU × 2.  Jos ensisijaislääke ei ole tehonnut, vaihtoehtoina ovat doksisykliini (alkuannos 150–200 mg, sitten 100–150 mg × 1) tai amoksisilliini-klavulaanihappo (aikuisilla 750–875 mg × 2, lapsilla 20 mg/kg/vrk jaettuina kahteen annokseen).  Toissijaisia ovat sulfa-trimetopriimi, toisen polven kefalosporiinit ja laajaspektriset makrolidit, kuten atsitromysiini, klaritromysiini ja roksitromysiini. Uudet kinolonit tulisi säästää reservilääkkeiksi resistenttejä pneumokokkeja varten. Potilasta pyydetään ottamaan yhteyttä, elleivät vaivat ole hävinneet antibioottikuurin jälkeen. Mikäli kaikututkimuksessa tai röntgenkuvassa näkyy yhä eritettä, tehdään poskiontelon huuhtelu


NÄÄRÄNNÄPYN JA LUOMIRAKKULAN HOITO Näärännäpyn ensihoito on paikallinen antibioottivoide . Märkäisen näärännäpyn voi puhkaista injektioneulalla tai sen puhkeamista voi jouduttaa kotona lämpöhauteella.  Järjestellään lääkäriltä resepti tai jos sairaanhoitajalla reseptinantolupa: Kloramfenikolisilmävoide (Oftan Chlora), ohjeella pieni määrä voidetta alaluomen sidekalvolle 2-3:sti vuorokaudessa 7-10 päivän ajan, näärännäpyn hoitoon Luomirakkula häviää vähitellen aina itsestään, ei siis vaadi hoitotoimia. Se voi kuitenkin aluksi suurentua ja pysyä kuukausiakin samanlaisena.

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? Jos näärännäpyn oireet eivät ole helpottaneet tai ovat pahentuneet 1-2 viikon tehokkaan lääkehoidon jälkeen. Pidempään häirinnyt suuri luomirakkula voidaan avata kirurgisesti erikoissairaanhoidossa. Lähettämiskriteerinä : • Luomirakkula, joka on kookas ja häiritsee luomen toimintaa tai on työn luonne huomioiden muuten häiritsevä vielä 3 kuukautta syntymisestään.


PALOVAMMAT Vamman syvyyden arviointi Pinnalliset vammat: epidermaalinen ja pinnallinen dermaalinen .Terveyskeskus- tai kotihoito. – Ihon kosketustunto on säilynyt. – Kapillaarireaktio: haavapinta kalpenee painettaessa ja punainen väri palaa välittömästi kosketuksen jälkeen. – Vamma on pinnaltaan kostea . Jos toisen asteen palovammaan ilmaantuu rakkuloita alle 2 tunnin kuluessa vammasta, palovamma on usein keskisyvä . Jos rakkulat ilmaantuvat vasta 4–16 tunnin kuluttua, vamma on yleensä pinnallinen. Syvät vammat: syvä dermaalinen ja 3. aste. Syvät palovammat tulee lähettää heti leikkaushoitoon. – Ihon kosketustunto on aina heikentynyt. – Punoittavakaan haavapinta ei kalpene painettaessa. – Vamma on pinnaltaan usein kuiva. Palovammat syvenevät n. 2–3 vrk vammasta turvotuksen ja verisuonten trombosoitumisen seurauksena. Palovamman kuivuminen ja infektio syventävät palovammaa. Liekkivammat ja kontaktisähköpalovammat ovat yleensä aina syviä. Vaikka iho näyttää normaalilta, voi lihas olla nekroottinen. Valokaaren aiheuttama vamma on yleensä pinnallinen, ellei se sytytä vaatteita palamaan. Toista syvyysarvio 48–72 t vammasta lopullisen palovamman syvyyden määritystä varten. Pinnallisen palovamman pitäisi parantua 2–3 viikossa. Palovamman laajuuden arviointi /SHK Palovammat /LTK Pienet palovammat /SHK Palovammat /SHK

PINNALLISET PALOVAMMAT ENSISIJAISESTI SAIRA


PINNALLISEN PALOVAMMAN HOITO Kuollut kudos, palamisjätteet ja lika poistetaan iholta. Suuret ja pinkeät rakkulat revidoidaan puhkaisemalla ja poistamalla rakkulan katto. Pienet ja pehmeät rakkulat voi jättää paikoilleen ja revidoida myöhemmin tarvittaessa. Haavalle asetetaan rasva- tai silikonitaitos/hopeasulfadiatsiinivoide ja sen päälle runsas imevä sidos (harsotaitoksia ja vanua), sillä vamma erittää runsaasti seuraavien 48 t:n kuluessa. Kostuneen siteen pintakerrokset voidaan vaihtaa kotona. Kolmantena päivänä siteet poistetaan (tarvittaessa liottaen) ja vamman lopullinen syvyys arvioidaan. Hopeasulfadiatsiinivoide tulee vaihtaa päivittäin. Samalla poistetaan puhjenneet rakkulat ja kuollut kudos. Jos vamma on edelleen pinnallinen, jatketaan konservatiivista hoitoa (samanlainen sidonta/hopeaa sisältävät paikallishoitotuotteet), kunnes haava on parantunut. Antibioottiprofylaksi ei kuulu pinnallisen palovamman hoitoon. Infektiot hoidetaan paikallishoitovalmisteilla. Siteet vaihdetaan jatkossa valitusta sidostyypistä riippuen. Pinnallisessa vammassa suositaan harvoin tapahtuvaa sidevaihtoa. Haavan epitelisoiduttua sitä rasvataan perusvoiteella ja suojellaan auringonvalolta. Mahdollinen pigmenttihäiriö korjautuu osalla potilaista 2 vuoden kuluessa vammasta.

POTILASOHJAUS PINNALLISEN PALOVAMMAN HOIDOSSA


POTILASOHJAUS PINNALLISEN PALOVAMMAN HOIDOSSA Pinnallisten palovammojen hoidot ohjataan alkuvaiheessa tapahtuvaksi sairaanhoitajan vastaanotolla. Jatkohoidon toteutus harkitaan tapauskohtaisesti, huomioiden mm. potilaan omahoitokyky ja haavan/palovamman koko ja sijainti. Jos palovammahoidossa päädytään hoitoon hopeasulfadiatsiinivoiteella, resepti pyydetään lääkäriltä tai jos sairaanhoitajalla on reseptinantolupa, voi hän luovuttaa potilaalle reseptin huolellisen kun kyseessä on perusterve aikuinen, jolla on tilannearvion jälkeen korkeintaan kämmenen kokoinen pinnallinen I – II asteen palovamma, joka ei sijaitse sormien, nivelten, genitaalien tai pään alueella FLAMAZINE 1% EMULS VOIDE n:o 1 x 50G ohjeella : palovamman hoitoon kerran päivässä.

Tarkista tetanussuoja ! TIETOA POTILAALLE: Palovamma /Duodecim Palovamma lapsella /Duodecim

KOSKA OMAHOIDOSTA VASTAANOTOLLE ? - lämpö on yli 37,5 °C - palaneella alueella on yltyvää kipua ja särkyä, punoitusta ja kuumotusta, pahaa hajua -palovamma ei parane kahdessa viikossa


TUTKIMUKSET KONTAKTEILLE HAASTATTELU

Oireet: yli 3 viikkoa kestänyttä yskää, ysköksiä, veriyskää, kuumeilua, laihtumista, yöhikoilua tai rintakipua Tuoreeseen tartuntaan voi viitata kyhmyruusu ja imusolmukesuurentumat tai flunssatyyppinen oireilu. Lapsella lisäksi: väsymys ja kasvun hidastuminen Tarkat kontaktitiedot BCG-rokotus Aiempi altistuminen tuberkuloosille Aiempi tuberkuloosisairaus ja sen hoito Immunosuppressiiviset sairaudet ja lääkitykset Muut sairastumisriskiä lisäävät sairaudet Matkat suuren ilmaantuvuuden maihin, kontaktit näiden maiden asukkaisiin.

KLIININEN TUTKIMUS

Sydämen ja keuhkojen auskultointi Imusolmukealueiden ja vatsan palpointi Ihon tarkistus Muu status oireiden mukaan Lapselta BCG-arven toteaminen

KEUHKOJEN RÖNTGENKUVAUS

Heti tutkimusten alussa 12 kk kuluttua uusinta (mikäli ei LTBI:n hoitoa)

IGRA-TESTIT JA TUBERKULIINIKOE

Alle 16-vuotiaille aina IGRA-testaus tai tuberkuliinikoe Tarvittaessa uusintatestaus alle 16-vuotiaille Immunosuppressoiduilla harkitaan IGRA:n tarve erikoissairaanhoidossa

TULEHDUSLABORATORIOKOKEET

Oireiselle henkilölle

YSKÖSNÄYTTEET

Oireiselle henkilölle


A- HEPATIITTI A- hepatiitti tarttuu yleensä ulosteen välityksellä tai saastuneen ruuan tai juoman välityksellä, mutta epidemioita on esiintynyt myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa. Todettuja uusia tartuntoja on Suomessa ollut viime aikoina vuosittain n. 20–40. Taudin itämisaika on 15-50 vrk. Tartuttavuus alkaa 1–2 viikkoa ennen oireita ja jatkuu n. 2 viikkoa. Tauti alkaa yleensä äkillisesti : esioireita ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi, joita seuraavat kuume ja ihon keltaisuus. Väsymys voi kestää useita viikkoja. Virukseen tehoavaa hoitoa ei tunneta, vaan lepo ja oireenmukainen hoito ovat ainoa hoito. Virus häviää elimistöstä taudin parannuttua, eikä pysyvää kantajuutta ole todettu. S-ALAT, S-ASAT suurenevat. Spesifinen diagnoosi saadaan määrittämällä seeruminäytteestä IgM-luokan HAV-vasta-aineet. Maksan paranemista seurataan verikokeilla viikoittain, kunnes se alkaa pienentyä. Taudin aikana tulee välttää maksaa rasittavia lääkkeitä ja alkoholia. A-hepatiitin kulku

A-hepatiitin ehkäisyyn on rokote, jolla saadaan hyvä ja pitkäaikainen suoja. Markkinoilla on myös yhdistelmärokote A ja B hepatiittia vastaan. Virushepatiitit /LTK Virushepatiitit /SHK

TIETOA POTILAALLE: Maksatulehdus, hepatiitti /Duodecim Maksatulehdus lapsella /LTK


KÄYPÄ HOITO-suositus

BORRELIOOSI Punkit levittävät borreliabakteeria (Lymen tauti) ja harvinaista puutiaisaivokuumevirusta (Kumlingen tauti). Borreliabakteeri siirtyy ihmiseen vasta kun punkki on ollut pureutuneena vähintään noin vuorokauden, mutta puutiaisaivokuume voi tarttua nopeasti. Erythema migrans -ihottuma syntyy päivien tai parin viikon kuluessa pistosta. Se häviää usein muutaman viikon kuluessa, mutta voi pitkittyä jopa kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi. Ihottuma voi olla hyvin monenlainen. Se leviää keskipakoisesti pistokohdasta ja on usein, mutta ei suinkaan aina, rengasmainen ("bull's eye lesion"). Se voi myös olla läpimitaltaan kasvava yhtenäinen läiskä, tai joskus moniläiskäinenkin. Borrelialymfosytooma (lymphadenosis benigna cutis) on harvinaisempi primaariborrelioosin muoto, joka ilmenee pehmeänä, aristamattomana, sinertävänä tai punertavana turvotuksena Se voi ilmaantua punkin pistoskohtaan pehmeään kudokseen, esim. korvannipukkaan, nänniin tai kivespussiin. On kuitenkin huomattava, että infektiossa EM voi puuttua joko näennäisesti (pisto huomaamattomassa paikassa tai ihopoimussa) tai joskus tosiasiassakin. Lääkärin tutkimuksiin antibioottilääkityksen harkitsemiseksi •jos puremakohtaan kehittyy noin viikon (3–30 vrk:n) kuluttua pureman jälkeen n. 5 cm:n läpimittainen tai kookkaampi punoittava ihottuma, joka saattaa olla rengasmainen •jos kärsii yleisoireista, lähinnä väsymyksestä ja lämmönnoususta. Punkin purema ilman Lymen borrelioosiin viittaavia oireita •Ei ole aihetta hoitaa antibiootilla •Raskauden aikana antibioottiprofylaksia voidaan harkita (konsultoi infektiolääkäriä). Myöhäisborrelioosin oireet voivat ilmetä hyvin pitkän ajan (yli vuoden) kuluttua infektiosta. Ne ovat hyvin monivivahteisia (meningiitti, meningoradikuliitti, neuriitti, sydänoireet, silmäsairaudet , nivelkivut, artriitti, myosiitti sekä toisinaan enkefalomyeliitti ) ja tauti on aina otettava huomioon, jos potilaalla on muuten selittämättömiä oireita ja hän on liikkunut maastossa, jossa on puutiaisia.

Lymen borrelioosi /LTK Borrelioosi /THL

TIETOA POTILAALLE: Borrelioosin ehkäisy /SHK Borrelioosi eli Lymen tauti /Duodecim

HOIDETAAN LÄÄKÄRIN VASTAANO


HOITO LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA Primaarivaiheessa laboratoriokokeita ei ole syytä ottaa, vaan hoidetaan kaikki potilaat, joilla näkyy yli 5 cm:n läpimittainen ihottuma punkinpiston kohdalla vielä viikon kuluttua pistosta tai myöhemmin pistoskohdalle ilmestyneitä kasvavia ihottumia vielä muutaman viikon kuluttua pistosta. Normaali hoitoaika on 2 viikkoa. Hoitoa voidaan pitkittää 3 viikkoon, jos oireita on vielä normaalin hoitoajan päättyessä. Ensisijaislääke on amoksisilliini

Aikuisille 500 mg × 3, jos paino on alle 70 kg, ja 1 g × 3, jos yli 70 kg. Annostelemalla 3 kertaa vuorokaudessa saavutetaan pysyvämpi plasmapitoisuus kuin kahdella annoskerralla. Lapsille 50 mg/kg vuorokaudessa jaettuna kolmeksi annoskerraksi, vrt. yllä.

Jos amoksisilliinia ei voida antaa todetun allergian vuoksi, annetaan

aikuisille doksisykliiniä 100 mg × 2 (paino alle 70 kg) tai 150 mg × 2 (paino yli 70 kg) yli 8-vuotiaille lapsille doksisykliiniä 4 mg/kg × 1.

Lapsille on toisen linjan vaihtoehtona suositeltu atsitromysiiniä. Myös kefuroksiimiaksetiilia on käytetty 3 viikon jaksona.

Raskaudenaikaisen Lymen borrelioosin ei ole todettu aiheuttavan sikiövaurioita. Yleisesti tähdennetään kuitenkin hoidon tärkeyttä. Suositus on amoksisilliini, annoksena 500 mg × 4, hoitoaika 14–21 vuorokautta. Infektiolääkäriä konsultoidaan aina, jos LB esiintyy raskauden aikana

Myöhäisborrelioosi •Kliiniset Lymen tautiin sopivat oireet ja löydökset sekä tieto että potilas on liikkunut maastossa, jossa punkin pisto on mahdollinen, ovat ehdoton lähtökohta diagnostiikalle. •Lymfosyyttien runsaus aivo-selkäydinnesteessä on diagnoosia varmentava merkki. •Tärkein laboratoriokoe Ensisijainen lääkevaihtoehtoon on vasta-aineiden useimmiten keftriaksoni. Tavallisin hoitoaika on 21 vrk, mutta oireiden jatkuessa voi määritys yhdelle tai useammalle borrelia-antigeenille. erikoistapauksissa harkita hoidon pitkittämistä viikolla tai joskus harvoin kahdella. Ylipitkiä hoitoaikoja on vältettävä.

Neuroborrelioosia epäiltäessä, jopa selvien neurologisten oireiden puuttuessakin, voi vasta-aineita ja merkkejä intratekaalisesta vasta-ainetuotannosta todeta likvorista, joskus jopa ilman, että niitä havaitaan seerumista.


MYYRÄKUUME Myyräkuume eli nephropathia epidemica on hantavirusten ryhmään kuuluvan Puumala-viruksen aiheuttama akuutti infektiotauti. Se tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä ilmeisesti hengitysteiden kautta. Virus voi säilyä tartuttavana ympäristössä jopa pari viikkoa. Myyräkuumeen itämisaika on 2-4 viikkoa. Eniten tautia esiintyy Itä- ja Keski-Suomessa. Suurin osa tautitapauksista ajoittuu elo- ja tammikuun välille. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan. Lapsilla tauti on harvinainen ja yleensä lievempi. Myyräkuumeen ei ole todettu tarttuvan ihmisestä toiseen, eikä sama ihminen sairastu tautiin uudelleen. Myyräkuume alkaa korkealla kuumeella, johon liittyy usein päänsärkyä, pahoinvointia, vatsa- ja selkäkipuja sekä virtsamäärän väheneminen viruksen aiheuttaman munuaisten toiminnan heikkenemisen takia. Munuaisten vajaatoiminta jatkuu yleensä 1-2 viikkoa. Toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät yli normaalin. Ohimeneviä näköhäiriöitä ilmenee kolmasosalla. Taudin alkuvaiheessa voi ilmaantua myös verenpaineen laskua ja jopa sokki. Parantavaa lääkehoitoa ei ole, oireenmukainen hoito eli hyvästä nestetasapainosta huolehtiminen ja kivun hoito ovat pääasiallisia hoitokeinoja. Kipulääkkeeksi sopii parasetamoli. Sairaalloisuus taudin jälkeen voi kestää viikkoja, jopa kuukauden. JOS OIREET OVAT RAJUT JA/TAI POTILAAN KUNTO HEIKKO  LÄÄKÄRIIN Myyräkuume /LTK Myyräkuume /THL Jyrsijöiden levittämät sairaudet /LTK

TIETOA POTILAALLE: Myyräkuume /Duodecim


MYYRÄKUUMEEN TUTKIMUS JA HOITO Diagnostiikka perustuu tyypilliseen kliiniseen kuvaan ja serologiaan. Ensivaiheen tutkimukset avohoidossa: perusverenkuva, S-CRP, S-Krea, virtsanäyte. Myyräkuumetta on syytä epäillä, mikäli äkilliseen kuumetautiin sairastuneella potilaalla todetaan trombosytopenia, hematuria ja proteinuria. Puumalaviruksen vasta-aineet, jos oireiden alusta on kulunut alle 6 vrk ja tulos on negatiivinen, on tulos syytä varmistaa toisella näytteellä. Kuudentena sairauspäivänä saatu negatiivinen tulos sulkee pois myyräkuumeen. Lievät tapaukset voidaan hoitaa avohoidossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Potilas on kuitenkin syytä lähettää herkästi sairaalaan. – Nestehoito – Kipujen hoito • Kipulääkkeeksi sopii parasetamoli. Tulehduskipulääkkeitä tulee välttää niiden munuaisten toimintaa heikentävän vaikutuksen vuoksi. – Potilaan voinnin ja laboratorioarvojen tiheä seuranta: taudinkuvasta riippuen tilanne arvioidaan 2–3 päivän välein ja tarvittaessa jopa päivittäin. Sairaalahoitoon lähettämisen aiheena on yleisesti vatsakipu ja oksentelu ja tästä johtuvat ongelmat: – alentunut yleistila – kuivumistila – nesteretentio – munuaisten vajaatoiminta (P-Krea > 150 µmol/l), oliguria – epävarma diagnoosi. – yleisesti vatsakipu ja oksentelu ja tästä johtuvat ongelmat


KÄYPÄ HOITO-suositus

JÄNISRUTTO eli TULAREMIA Jänisrutto on pääasiassa hyttysten levittämä infektiotauti, jonka aiheuttaa Francisella tularensis – bakteeri. Infektio saadaan yleensä niveljalkaisen puremasta tai käsiteltäessä jäniksiä, pieniä jyrsijöitä tai muita eläimiä, joissa kyseistä bakteeria luonnostaan esiintyy. Itämisaika on 1- 21vrk, yleensä haava ilmaantuu 2–5 vuorokauden kuluttua tartunnasta. Tautia esiintyy epidemioina erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomessa keskikesästä alkusyksyyn. Tautityyppejä on useita. Yleisimmässä ulseroglandulaarisessa muodossa esiintyy kuumetta, lymfadenopatia ja hyttysen pureman tai naarmun kohtaan syntynyt haavauma iholla. Kaikissa esiintyy yleisoireita: äkillinen kuume, lihaskivut, vilunväristykset, päänsärky, väsymys, niveloireet, huonovointisuus. Harvinaisia oireita ovat peritoniitti, meningiitti, osteomyeliitti. Taudin kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. TUTKITAAN JA HOIDETAAN LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Tularemia (jänisrutto) /LTK Jänisrutto (tularemia) /THL

TIETOA POTILAALLE: Jänisrutto (tularemia) /Duodecim


TULAREMIAN TUTKIMUS JA HOITO Hoitoon oikeuttava diagnoosi tehdään kliinisten oireiden perusteella. Aloita hoito heti, jos oireet ovat tyypilliset ja sairastumisajankohta on tularemialle sopiva. Diagnoosi varmistetaan vastaainemäärityksellä. •Maksaentsyymit voivat nousta ja maksa suurentua. •Harvinaisia oireita ovat peritoniitti, meningiitti, osteomyeliitti. •CRP suurenee kohtalaisesti, La suurenee.

Hoidoksi suositellaan annos aikuisille 500 mg × 2 tai vaihtoehtoisesti doksisykliiniä 100 mg × 2, streptomysiiniä tai aminoglykosideja 10–14 vrk. Vaikka siprofloksasiinia ei virallisesti ole hyväksytty käytettäväksi lapsilla, sitä on käytetty varmojen tularemiatapausten hoitoon myös lapsilla. Lasten annos on 20–30 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen. Aikuisten annoksia ei tule ylittää, vaikka painon mukaan laskettu määrä tulisikin suuremmaksi!


PÄÄTÄIT

Päätäin elämänkaari

Tavallisin oire on hiuspohjan kutina (kehittyy yleensä vasta 4-6 vk kuluttua, alle 50%:lla), joka johtuu päätäin veriaterian yhteydessä erittämästä syljestä ja sen aiheuttamasta ihoärsytyksestä. Raapimisen takia hiuspohja saattaa rikkoutua ja sekundaarisesti infektoitua. Päätäi ei ole tiettävästi levittänyt veren välityksellä tarttuvia tauteja. Päätäi tarttuu todennäköisimmin suorassa lähikosketuksessa. Välillinen tartunta päähineiden, vuodevaatteiden ja hiustenhoitovälineiden kautta on mahdollinen, joskin huonommin tunnettu. Diagnoosi perustuu elävien täiden havaitsemiseen hiuksista. Niiden mielipaikat ovat niskan ja korvantaustojen hiukset. Muualla se ei pysty elämään, sillä se ei saa otetta ihokarvoista niiden paksuuden takia. Vilkaisemalla tai hiuspohjaa seulomalla täit löytyvät nykyään enää harvemmin. Parhaiten täit löytyvät kun täikampaa apuna käyttäen hiukset kammataan tarkasti esim. vaalean paperin päällä. Saivareiden löytyminen ei varmista aktiivista tautia. LÄÄKEHOITO raskaana olevan/imettävän hoito

Päätäit ja satiaiset /LTK

MUU POTILASOHJAUS märkäkampaus täikammalla

TIETOA POTILAALLE: Päätäit /Duodecim


PÄÄTÄITARTUNNAN LÄÄKEHOITO Permetriini (Nix®) 1% shampoo •Suositellaan ensisijaiseksi hoidoksi, reseptivapaa •Ei alle 6 kk ikäisille Hiukset pestään shampoolla huolellisesti. Lääkkeen annetaan vaikuttaa hiuksissa 10 minuuttia ennen huuhtelua. Hoidon jälkeen hiusten pesua tulisi välttää seuraavien kahden vuorokauden aikana lääkeaineen vaikuttavuuden takaamiseksi. Lääkeaine säilyy hiuksissa useita päiviä. Ei kuitenkaan yleensä tapa kaikkia saivareita, joten hoito on toistettava 7 vrk kuluttua.

Malationi (Prioderm ®) 1% shampoo tai 0,5% liuos •Ei alle 2-vuotiaille tai astmaatikoille (alkoholiliuos) •Reseptivapaa SHAMPOO: Hiukset kostutetaan haalealla vedellä ja hierotaan noin 5 cm shampoota huolellisesti kosteisiin hiuksiin, kunnes muodostuu runsas vaahto. Jos hiukset ovat paksut, käytetään vielä toiset 5 cm shampoota. On varmistettava erityisen tarkasti, että shampoota levitetään hiuspohjaan asti. Vaahto jätetään hiuksiin 4-5 minuutin ajaksi. On varottava, ettei shampoota joudu silmiin. Tämän jälkeen hiukset huuhdellaan perusteellisesti haalealla vedellä. Shampoota hierotaan uudelleen märkiin hiuksiin ja vaahdon annetaan vaikuttaa 4-5 minuuttia. Shampoo huuhdotaan huolellisesti hiuksista ja märät hiukset kammataan tiheällä kammalla. Hoito toistetaan 1 viikon kuluttua täitaudin uusiutumisen Hoidon jälkeen tukanpesua tulisi välttää seuraavien kahden vuorokauden aikana lääkeaineen vaikuttavuuden takaamiseksi.

LIUOS: Liuosta hierotaan 25 ml (puolet pullon sisällöstä) hiuksiin ja hiuspohjaan, kunnes hiukset ovat läpikotaisin kosteat. Hiusten annetaan kuivua käyttämättä pyyhettä, hiustenkuivaajaa tms. On varottava, ettei liuosta joudu silmiin. Hiukset pestään 12 tunnin kuluttua tavallisella shampoolla. Hiusten ollessa vielä märät, ne kammataan tiheällä kammalla. Hoito toistetaan 1 viikon kuluttua täitaudin uusiutumisen välttämiseksi.

Karbariili (Carylderm®) •Poikkeuslupavalmisteena reseptillä ja lupahakemuksella: •200-400ml 2:teen käsittelyyn •Voidaan käyttää hoitoresistenteissä tapauksissa •Tutkimuksia tuotteesta vähän saatavilla •Aiheuttanut hiirillä syöpäkasvaimia Hierotaan hiuksiin ja päänahkaan, käsittely toistetaan 7 vrk:n kuluttua.


SYYLÄ Syylät ovat HPV-syylävirusten (HPV = human papilloma virus) aiheuttamia hyvänlaatuisia kasvaimia ihossa tai limakalvoilla. Syyläviruksia tunnetaan nykyään toista sataa. Tartunta tapahtuu kosketuksessa ja edellyttää ihorikkoa. Aika tartunnasta syylän ilmestymiseen kestää muutamasta viikosta kahdeksaan kuukauteen. Syylät ovat yleisiä, eikä ole näyttöä siitä, että niiden tarttumista voisi välttää. Mikään hoito ei paranna kaikkia syyliä. Syylä paranee itsestään 65 %:lla kahden vuoden kuluessa. Syyliin ei liity pahanlaatuisuuden vaaraa. Litteitä syyliä ei yleensä hoideta, koska ne katoavat itsestään. – Poikkeuksena kipeytyneet tai kosmeettisesti häiritsevät syylät. – Hydrokolloidilaastari (esimerkiksi Compeed ®) helpottaa kipua, estää syylän leviämistä ja hauduttaessaan hävittää syylää. Diabeetikon syylien hoito kuuluu jalkojenhoitajalle tai lääkärille. Syylän hoito on ensisijaisesti pitkäjänteistä kotihoitoa. Mikäli syylä ei häviä noin kolmen kuukauden tehokkaalla omahoidolla, kehotetaan ottamaan uudelleen yhteyttä. POTILASOHJAUS

Syylät (verruca vulgaris) /LTK Syylän hoito /SHK Syylät /SHK

TIETOA POTILAALLE: Syylät (potilasohje) /SHK Tavallinen syylä /Duodecim Litteät syylät /Duodecim Ontelosyylä eli molluska /Duodecim Rasvasyylä /Duodecim

Rasvasyylä ei ole viruksen aiheuttama, vaan kyse on ihon pintaosan hyvänlaatuisesta kasvaimesta


SYYLÄN HOIDON POTILASOHJAUS Syylää liotetaan lämpimässä vedessä n. 15 min. Liotuksen jälkeen iholta hiotaan kaikki irtautuva syyläkudos puhtaalla hiekkapaperiviilalla tai hiomakivellä. Syyläkudosta voi pehmentää myös salisyylihappoa sisältävillä laastareilla, geelillä tai liuoksilla.Pehmennyshoitoa voidaan tehostaa peittämällä hoidettu alue hydrokolloidilevyllä (okkluusiohoito). Syylää ympäröivä iho voidaan suojata sinkkipastalla. Histofreezer tai kotihoitoon tarkoitettu Wartner (dimetyylieetteripropaaniaerosoli) on mieto kylmähoito. – Itsehoitovalmisteella voi saada syylät pois ohuilta ihoalueilta mutta jalkapohjien syyliin sen teho ei riitä. Hankalimpia syyliä voi hoitaa kryo-hoidolla (lääkärin vo:lla) tai 0,05-prosenttisella tretinoiinivoiteella. Kylmähoito (kryo) eli nestetyppijäädytys jäädyttää myös solun sisäosan, mikä yhdessä hitaan sulamisen kanssa aiheuttaa kudosvaurion ja nekroosin kyseiselle alueelle. – Pikkulapsille voidaan käyttää puudutusta. – Ensimmäisen vuorokauden aikana syntyy rakkula, josta voi ensimmäisen vuorokauden aikana tihkuttaa kudosnestettä, ja muodostuva rupi irtoaa itsestään 1–4 viikossa. – Jäädytettyä aluetta suihkutetaan miedolla saippualla ja vedellä pari kertaa päivässä. – Sormien jäädytetyt kohdat voi tarvittaessa peittää hoitolevyllä, joita saa apteekista (esimerkiksi Duoderm® tai Compeed®). – Viallinen ihoalue korvautuu terveellä solukolla pinnallisen jäädytyksen jälkeen 2–3 viikossa ja syvän jäädytyksen jälkeen 5–6 viikossa. – Hoito tulee toistaa n. 2–3 viikon välein. Yleensä tarvitaan useita hoitokertoja. – Mikäli lääkäri on määrännyt jälkihoitovoidetta, käytetään sitä ohjeen mukaan.


MÄRKÄKAMPAUS 1. 2. 3. 4. 5.

Hiukset (pestään ja) käsitellään hoitoaineella ja kammataan selviksi tavallisella kammalla. Käy hiukset huolellisesti läpi täikammalla (LiceMeister® paras) juuresta lähtien. Tarkasta kampa joka vedon jälkeen pyyhkimällä se talouspaperiin. Niputa jo kammatut hiukset. Huuhtele huuhteluaine pois.

• • • •

Kampaus 3-4 pv välein eli 2 x /vk. Hoitona kampausta jatketaan 2 viikkoa sen jälkeen kun viimeisen kerran täitä on havaittu. Seurannassa hiukset on koululaisilla syytä tarkastaa täikammalla 1 x/ vk- 1 x/ kk Tartuntojen jälkeen tiheämmät tarkastukset ja tietenkin jos täitä on luokassa / kavereilla.

Saivareiden löytyminen ei varmista aktiivista tautia, mutta yksittäisenkin täysikasvuisen täin löytyminen merkitsee tuoretta tartuntaa!


POTILASOHJAUS

TIETOA POTILAALLE: Päätäit /Duodecim

Päätäi on sinänsä harmiton, mutta kiusallinen ja työllistävä vaiva. Koko perhe käsitellään samanaikaisesti. Kaikki tartunnalle altistuneet henkilöt selvitetään ja annetaan heille hoito-ohjeet. Tartunnan toteamisen jälkeen on esimerkiksi lapsen oltava pois päiväkodista tai koulusta niin kauan kunnes hoitokäsittely on tehty. Hiusharjat ja kammat pestään huolellisesti samalla häätöön käytetyllä shampoolla tai linimentillä. Hoidon yhteydessä käsitellään myös kaikki liinavaatteet, päähineet, kaulahuivit, alusvaatteet ja pyyheliinat – pesukoneessa tai – 60–80 °C saunassa pari tuntia tai – -20 °C ulkona/pakastimessa yön yli tai – muovipussissa kahden viikon ajan. Hiuksista saattaa löytyä kuolleita saivareita kampaamisesta huolimatta vielä hoidon jälkeen. Uusien elävien täiden löytyminen kammatessa tai saivareiden selvä lisääntyminen n. 5 mm:n etäisyydellä päänahasta (hius kasvaa n. 1 cm / kk) on viite hoidon epäonnistumisesta tai uudesta tartunnasta. Tällöinkin mekaaninen poisto täikammalla päivittäin on antanut hyviä tuloksia, joten lääkehoidon uusimista kannattaa aina harkita erikseen. Hoitojen epäonnistuminen jopa useita kertoja toistettujen käsittelyjen jälkeen on ollut lisääntyvä pulma. Onko todella nähty eläviä täitä? Saivareet? Mitä hoitoa on käytetty ja kuinka? Täi voi kehittää resistenssin käytettyä lääkettä kohtaan ja erityisesti shampoiden teho on rajallinen. Jos hoitoa ei ole toistettu voi ensimmäisestä hoidosta selvinneistä saivareista kuoriutua uusia nymfejä. Uusintainfektion mahdollisuus on aina pidettävä mielessä. Täikamman käytön neuvominen! Hiusten lyhentäminen helpottaa täikamman käyttöä, mutta herkästi ei hiustoimenpiteitä ainakaan lapsille ole syytä suositella. Ei ennaltaehkäiseviä lääkityksiä!


RASKAANA OLEVAN / IMETTÄVÄN HOITO Muutaman vuoden markkinoilla on ollut myös liuoksia, joissa tehoaineena on silikoniyhdiste, Hedrin®-liuoksessa dimetikoni ja syklometikoni, Nyda®-liuoksessa sekä Paranix -suihkeessa dimetikoni. Linicin -tuotteissa on greippiuutetta. Liuos hierotaan hiuksiin ja päänahkaan ja annetaan vaikuttaa pakkauksen ohjeen mukaan, jonka jälkeen pesu sampoolla. Hoito toistetaan tarvittaessa 7–10 päivän kuluttua. • Silikoniyhdisteiden teho perustuu niiden ominaisuuteen tukkia täiden ja saivareiden ilmanottoaukot niin, että ne kuolevat. Silikoniyhdisteet sopivat kaikenikäisille ja myös raskauden ja imetyksen aikana.


KIHOMADOT Kihomato on 3-13 mm pitkä, vaalea, sukkulamainen, langanrihmaa muistuttava mato. Se on vain ihmisen loinen ja tarttuu suoraan ihmisestä toiseen. Kihomatotartunta saadaan ruoansulatuskanavaan joutuneista madonmunista. Ohutsuolessa munasta vapautuu valmiiksi kehittynyt toukka, joka pitää suullaan kiinni suolen nukan limakalvosta. Pariutuminen tapahtuu ohutsuolessa ja naaraan sisällä kehittyy keskimäärin 12 000 munaa. Munat täyttävät naaraan ruokatorven suuta myöten eikä se ei pysty enää pitämään kiinni suolen nukasta. Silloin naaraat kulkeutuvat umpisuoleen, usein myös umpilisäkkeeseen, sekä edelleen peräsuoleen. Unen aikana ne ryömivät ulos peräaukosta munimaan sen ympäristöön. Kutinan aiheuttaman raapimisen seurauksena sairastava tartuttaa itsensä yhä uudestaan.

Kutina saa kantajan raapimaan peräaukkoaan, jolloin tahmeat munat tarttuvat herkästi sormiin. Syödessä tai sormia imiessä ne joutuvat suuhun ja uudelleen suolistoon. munia.

Ohutsuolessa ne taas kehittyvät uusiksi madoiksi ja ovat 2 viikon - 1 kk:n kuluttua valmiita jatkamaan sukuaan ja munimaan uusia

Kihomatolääkkeet eivät tuhoa munia  lääkitys tulee toistaa parin viikon kuluttua, jolloin nämä munat ovat kehittyneet aikuisiksi. Tartunta: leviää ihmisestä toiseen kädestä käteen ja edelleen suuhun. Voi levitä myös välillisesti esim. ruuan, lelujen ja ovenripojen kautta. Huonetiloissa munat voivat säilyä viikkoja Oireet : Peräaukon kutinaa illalla ja yöllä, tytöillä vulvan kutinaa ja ärsytystä, pakaroissa sekundaarista ihottumaa, virtsatieinfektiot . Diagnoosi: Tartunnan diagnoosi on usein kliininen: •Tyypillinen sitkeä anaalialueen öinen kutina ja tartunnan esiintyminen lähipiirissä •Joskus iltaisin tai aamuisin voi lapsen peräaukon suulla tai ulosteessa nähdä matoja •Ulostenäytteestä matoja/munia ei kannata etsiä, tarvittaessa pumpulipuikkotesti (F-Enve-O) tai teippitestiä

LÄÄKEHOITO

Kihomatotauti (enterobiaasi) /LTK

MUU POTILASOHJAUS TIETOA POTILAALLE: Kihomadot /Duodecim


PUMPULIPUIKKOTESTI TAI TEIPPITESTI Näytteen ottoon käytetään kostutettua tai rasvattua vanupuikkoa, jolla aamulla hangataan kevyesti peräaukon ympäristöä ja pyöräytetään peräaukossa n. 0,5 cm:n syvyydessä Peräaukon suulle voi yöksi kiinnittää läpinäkyvän teipin → Munien mikroskopointi

•Tähän teksti vielä täydentyy…


KIHOMATOTARTUNNAN LÄÄKEHOITO Pyrvin ® 100 mg tabl. •1 tabl./10-15 kg kerta-annoksena (tabletin voi puolittaa) •Annos kannattaa uusia parin viikon kuluttua. •Tämä lääke on reseptivapaa. •Pyrviini tehoaa hyvin kihomatoihin jo kerta-annoksena. Hoidon uusiminen kahden viikon kuluttua hävittää ensimmäisen annoksen jälkeen munista kuoriutuneet madot. •Pyrviini on hyvin siedetty. •Pahoinvointia, oksentelua ja suoliston kouristelua ilmaantuu harvoin. •Pyrviiniallergia on hyvin harvinaista. •Pyrviini värjää suolen sisällön punaiseksi. Väri lähtee yleensä vaatteista tavallisilla pesuaineilla. •Koska pyrviini ei yleensä imeydy verenkiertoon, sen on syytä otaksua olevan sikiölle ja imeväiselle vaaraton. •Tutkimustietoa sen sikiövaikutuksista ei kuitenkaan ole. Varmuuden vuoksi pyrviinin raskaudenaikaisesta käytöstä on yleensä syytä pidättyä.

Vermox® 100 mg tabl. (resepti, lääkkeellä kulutukseenluovuttamislupa) •Annos on – yli 2-vuotiaille 1 tabl, – alle 2-vuotiaille 1/2 tablettia kerta-annoksena ja toisto parin viikon kuluttua. •Mebendatsolin teho on 96% •Tietoa käytöstä raskaana oleville ei ole •Sitkeissä tapauksissa lääkekuureja on toistettu useampiakin kertoja.


MUU POTILASOHJAUS • • • • • • • • • • • •

Lääkitys kannattaa antaa samanaikaisesti koko perheelle, myös oireettomille perheenjäsenille. Mikäli tartunta edelleen uusii, kannattaa huomio suunnata mahdolliseen muuhun tartuntaympäristöön kuten lapsen hoitopaikkaan. Lääkityksen lisäksi tulee tehostaa käsi- ja WC- hygieniaa. Huolehdi että lapsi pesee kätensä hyvin ennen ruokailua ja vessareissujen jälkeen. Lasten kynnet leikataan lyhyiksi. Vuode- ja alusvaatteiden vaihto on tärkeää. Alusvaatteet vaihdetaan päivittäin. Normaali tuuletus ja pyykinpesu riittävät. Asuintilojen mahdollisimman hyvällä pölynpoistolla ja kosketuspintojen puhtaanapidolla on merkitystä. Jos päiväkotiryhmässä todetaan kihomatoja vähintään kolmasosalla lapsista, kannattaa koko ryhmä hoitaa. Kihomatotartunnan vuoksi ei tarvitse jäädä pois päiväkodista tai koulusta. Yritä ehkäistä ettei lapsi pureskelisi kynsiään tai raapisi alapäätään. Madonmunat ovat herkkiä auringonvalolle, siis makuuhuoneen verhot auki päivän ajaksi. Jokaisen hoitokerran jälkeen huolehdittava huolellisesti yöpuvun, alusvaatteiden ja vuodevaatteiden vaihdosta.

JOS VAIVA UUSIUTUU : • Lähes aina on kyseessä uusi tartunta kodin ulkopuolelta, ja hoidoksi riittää tavallisen matokuurin uusiminen. • Tarvittaessa kolmen vuorokauden mebendatsolikuuri (1 tbl x2 x3). • Erityisen sitkeään kihomatovaivaan on käytetty myös mebendatsolia puolen vuoden ajan kerran kuukaudessa


KÄYPÄ HOITOsuositus

B-HEPATIITTI

B-hepatiitti tarttuu veren välityksellä (suojaamaton seksi, IV-huumeet, perinataalinen). Taudin itämisaika on 1- 6 kk. Esioireita ovat ruokahaluttomuus ja pahoinvointi, kuume, ihon keltaisuus, keltaiset silmän valkuaiset, coca colan värinen virtsa. Tauti on usein oireeton, varsinkin jos tartunta on saatu lapsena. Hepatiitteja ei oireiden perusteella pysty erottamaan toisistaan. Jos epäilet tartuntaa, pyydä ensikokeena HBsAg. Jos tulos on negatiivinen, uusintatesti 6 kk kuluttua. Tartunnan varmistuttua tutkitaan myös Alat, Afos, HAV IgG ja IgM ja CMV va. HOITO JA SEURANTA TAPAHTUU LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA hoitokäytäntö

B-hepatiitin ehkäisyyn on rokote, jolla saadaan hyvä , elinikäinen suoja. Markkinoilla on myös yhdistelmärokote A ja B hepatiittia vastaan.

Potilasohje B-hepatiitti viruksen kantajalle Virushepatiitit /LTK Virushepatiitit /SHK

TIETOA POTILAALLE: Maksatulehdus, hepatiitti /Duodecim Maksatulehdus lapsella /LTK

RISKIRYHMÄ JA SEN ROKOTUSKÄYTÄNTÖ


RISKIRYHMÄÄN KUULUVAT JA ROKOTUSKÄYTÄNTÖ THL:n suositus B - hepatiittirokotteen kohderyhmiksi yleisen rokotusohjelman osana: 1.HBsAg-kantaja-äitien ja -isien vastasyntyneet lapset. Äidin ollessa kantaja tulee lapselle ennen ensimmäistä rokotusta antaa myös yksi annos HB-immunoglobuliinia (125 KY). 2. Akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien kanssa samassa taloudessa asuvat muut henkilöt 3. Akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien vakituiset seksikumppanit 4. Säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat henkilöt 5. Ruiskutettavien huumeiden käyttäjät, heidän vakituiset seksikumppaninsa sekä samassa taloudessa asuvat henkilöt. Erityisesti on tärkeää rokottaa huumeita käyttävien äitien vastasyntyneet lapset. 6. Ammattimaista prostituutiota harjoittavat 7. Pistotapaturmista ja muista verialtistumista johtuvissa vaaratilanteissa silloin, kun riskin arvioinnin perusteella suojaus on tarpeen ja tapaus ei kuulu työterveyshuollon piiriin 8. Terveydenhuoltoalan opiskelijat, joiden opiskelu ulkomailla edellyttää HBV-rokotussuojaa Nämä riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan maksutta terveysasemalla. Rokotteet tilataan sairaala-apteekista ilmaisrokotteena.


Syyhypunkkinaaras kaivaa käytävän ihon sarveiskerrokseen ja munii sinne. Punkki ei erotu paljaalla silmällä kaivamansa käytävän päästä (nuolet).

SYYHY

Syyhyn aiheuttaja on läpimitaltaan 0,4 mm pituinen syyhypunkki. Syyhypunkkinaaras kaivaa ihon pintaan 2–15 mm pitkän käytävän, johon se munii. Hyvässä valossa ja suurennuslasia apuna käyttäen punkki nähdään käytävän päässä olevana tummana pisteenä. Kehitys munasta sukukypsäksi syyhypunkiksi kestää noin kaksi viikkoa. Yksikin hedelmöitynyt punkkinaaras riittää tartuttajaksi. Syyhy tarttuu ihokontaktissa, kuten seksisuhteissa ja perhepiirissä aikuisista lapsiin ja päinvastoin. Lapset voivat tartuttaa toisiaan leikkiessään. Erityisesti sängyn lämmössä punkit ryömivät ihmisestä toiseen. Syyhypunkki säilyy hengissä ihon ulkopuolella 1–2 vuorokautta ja on mahdollista, että se leviää myös hoitovälineiden ja pyyhkeiden välityksellä. Syyhytartunnan ja kutinaoireen alkamisen välillä on 3–4 viikon pituinen jakso. Syyhy tarttuu jo ennen oireiden ilmenemistä. Syyhyn pääoire on kutina. Se alkaa 3 – 6 viikon kuluttua tartunnasta ja on voimakkainta iltaisin ja öisin. Seuraavaksi ilmaantuu pieninäppyläistä ihottumaa (ihonsisäinen nesterakkula), joka johtuu ihon herkistymisestä punkille ja sen eritteille. KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? LÄÄKEHOITO

MUU POTILASOHJAUS

Syyhy (scabies) /LTK Syyhyn hoito /SHK

TIETOA POTILAALLE: Syyhy (scabies) / Duodecim Satiaiset ja syyhy /LTK


SYYHYN POTILASOHJAUS Syyhyn takia kodissa ei tarvitse ryhtyä perusteellisempiin siivous- tai desinfektiotoimenpiteisiin. Helposti pestävät vaatteet, esimerkiksi lasten suojapuvut, on hyvä pestä normaalin pesuohjelman mukaan. Pikkutakkeja tai jakkuja ei tarvitse viedä pesulaan. Riittää, kun tavallisesti käytössä olevia vaatteita ei pidetä muutamaan päivään tai ne kuumakäsitellään lääkepakkauksen ohjeen mukaan. •Vuodevaatteita, pyyhkeitä ja muita vaatteita on pestävä 20 minuutin ajan kuumassa vedessä •Vettä kestämättömiä vaatteita voidaan säilyttää suljetussa muovipussissa 2 viikkoa. •Pakkanen ja kuumuus tuhoavat punkin tehokkaasti. Ärtyneen ihon rauhoittamiseksi hoitoa voidaan jatkaa permetriinikäsittelyn jälkeen esimerkiksi hydrokortisonia ja klooriheksidiiniä sisältävällä voiteella.

KOSKA LÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLE ? Jos: •Oireita on pienellä lapsella tai vanhuksella •On syytä epäillä lisäksi bakteeritulehdusta •Oireet ovat voimakkaat •Jos syyhyhoito ei lopeta kutinaa 2–3 viikossa tai kutina alkaa uudelleen muutaman viikon kuluttua.


SYYHYN LÄÄKEHOITO Syyhypunkki on perinteisesti tapettu ihoon levitettävällä lääkkeellä. Pisimpään Suomessa on käytetty heksisidiä (Desintan), jota ei ole enää saatavissa. Permetriinivoide (Nix) Nykyään ainoa hoitovaihtoehto on permetriinivoide (Nix), jota levitetään kauttaaltaan iholle kasvoja lukuun ottamatta (taulukko 6). Yksi putkilo (30 g) riittää normaalikokoisen henkilön kertakäsittelyyn. Voidetta sivellään päätä lukuun ottamatta koko keholle kuivalle ja viileälle iholle Erityisen tärkeää on levittää voidetta huolellisesti taipeisiin, napaan, korvanlehtiin, hiuspohjaan sekä kynsien alle, jotka leikataan lyhyeksi ennen hoitoa. Voide pestään pois 8–15 tunnin kuluttua ja samalla vaihdetaan vaatetus ja vuodevaatteet. Jos kädet pestään hoidon aikana, on voidetta lisättävä. Hikoilua on vältettävä. Permetriinihoito toistetaan viikon kuluttua, jotta mahdolliset henkiin jääneet tai munista kuoriutuneet punkit tulevat tuhotuksi. Tässä yhteydessä ei enää tarvitse vaihtaa vaatetusta. • Alle 2-vuotiaita lapsia ja vanhuksia saa hoitaa vain lääkärin määräyksestä. Permetriinivoidetta ei saa käyttää raskausaikana. Haittavaikutuksena saattaa esiintyä ihon ärtymistä ja kutinaa. Ivermektiini (Stromectol, 3 mg tbl). Uusi hoitovaihtoehto syyhyyn on ivermektiini (Stromectol, 3 mg tbl). Se on jokisokeuteen (onkokerkariaasi) ja muihin loisinfektioihin tarkoitettu lääke, jota on yleisesti alettu käyttää myös syyhyn hoitoon (5). Ivermektiinin käyttö vaatii Lääkelaitoksen erityisluvan. Syyhyssä sen hoitoannos on 0,2 mg/kg eli normaalipainoiselle aikuiselle annetaan 12mg kertaannoksena. Ivermektiiniä on käytetty myös vanhuksilla, mutta raskaana olevia ja pikkulapsia sillä ei hoideta.


B-HEPATIITIN SEURANTA JA HOITO Akuutti vaihe –Suurin osa tapauksista on itsestään rajoittuvia, 5% jää viruksen kantajaksi aikuisena tartunnan saaneista. –Aktiivisessa vaiheessa seurataan S-ALAT-, afos ja bilirubiiniarvoja viikoittain, kunnes ne ovat normaalit. –HBsAg kontrolli 6 kk kuluttua taudin puhkeamisesta. Krooninen vaihe –Mikäli HBsAg ei häviä verenkierrosta 6 kk:n kuluttua sairastumisesta, kyseessä on todennäköisesti HBV:n kantaja. 12 kk:n HBsAg-positiivisuus vahvistaa kantajuuden. –Krooniseen B-hepatiittiin liittyy suurentunut hepatoomavaara B-hepatiittiin on hoito, jota voidaan tarjota, mikäli mahdollinen päihdeongelma saadaan hoidettua ( yli 1v. päihteittä). Hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa ja lähete osoitetaan infektiolääkärille.



Infektiotautien hoitokartta