Issuu on Google+

Q

6/07


Q-kautinen Lääketieteenkandidaattiseura ry:n tiedotuslehti 6/07

Sisällys 4 5 6 8 9 10 11 12 14 15 16 19 20 22

Pääkirjoitus Puhiksen palsta Kerhot toimivat - Galoppius & Speksi Ajankohtaista Q-lumisia valtuuskunnasta Alfan aivoituksia Qallup: Syvärit Äiti Q Joulumieltä etsimässä Helsingin keskustassa Joululaulu: Alfa jouluaamuna Nooran seikkailut Ihmemaassa Kysy Oraaqqelilta Spy Hard: Toogabileet Q-kauden tyttö

Kuva: Suvi Syväranta

Toimituskunta

Painopaikka: Painos:

Yliopistopaino, Helsinki 2007 300 kpl

Päätoimittaja Taittaja Toimitussihteeri Taloudenhoitaja

Suvi Syväranta Sari Rekunen Jenni Ruohonen Ilkka Ilonen

Eeva Castrén Jenni Elo Henna Heiska Jukka Hietalahti Johanna Huida Pia Isoviita Lauri Jahkola

Riku-Jaakko Koivunen Miia Lehtinen Markus Lommi Katariina Mattila Veijo Salo Sonja Sulkava Sari Vähäaho

3


PÄÄKIRJOITUS

Joulu on taas Joulu tuo tullessaan monenlaisia asioita. Ensinnäkin joululoman, jonka aikana pääsee toteuttamaan syksyn aikana muotoutuneita, ajan puutteeseen kaatuneita suunnitelmia. Jos aika ei ole riittänyt edes suunnitteluun, kannattaa vanhatkin joulu-Q:t ottaa avuksi - herkullinen piparitalo ja itse tehdyt kuusenkoristeet viimeistään tuovat joulun tunnelman. Kaksivuotisen päätoimittajakauteni aikana olemme pyrkineet joulun lisäksi tuomaan esille monipuolisesti sekä opiskeluun että sen ulkopuoliseen elämään liittyviä asioita. Mielestäni olemme tässä myös kohtuullisesti onnistuneet. Lehdessä on käsitelty niin alfoja kuin kultturiakin, ruokaa ja rakkautta unohtamatta. Mukaan on mahtunut myös tuhteja tietopaketteja ja tuulahduksia menneisyydestä. Mikä parasta, olemme myös alkaneet saada työstämme erittäin tervetullutta palautetta! Q-kautiselle joulu tuo toivotun uuden päätoimittajan, ja hänen mukanaan varmasti muutakin uutta ja virkistävää. Vaikka internet on tiedotuksessa korvaamaton, ei perinteisen lehden aika ole vielä ohi. Alkuperäisestä tiedotuslehdestä on vain liikuttu kerronnallisempaan suuntaan. Lepohetki ruudun äärestä lehden ja kahvin parissa säilyttänee suosionsa jatkossakin. Joulun mukana tulevat tietysti myös laulut, joita toisten mielestä saa kuunnella kyllästymiseen asti jo ennen ensimmäistä adventtia. Kauneimpien klassikoiden sanoma ei kuitenkaan kulu eikä vanhene: "Arki-

huolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa."* Kaunis kiitos ja rauhaisaa ja rentouttavaa joulua kaikille Q:n tekijöille ja lukijoille! Suvi Syväranta Päätoimittaja

*Sanat: Alpo Noponen

4


P U H I K S E N PA L S TA

Kiitos ja näkemiin! Kiitos kaikille LKS:n toiminnassa tänä vuonna olleille aktiiveille! Ja onnea matkaan LKS ja Velina! Hyvältä näyttää. Uusi valtuuskunta onnistui vaikeiden valintojen ja tiukan kisan jälkeen valitsemaan seuralle uuden hallituksen. Vanhojen oli aika väistyä ja tilalle saatiin uusia innokkaita. On hieman haikeaa luopua puhiksen tehtävistä. Enää viimeinen kokous jäljellä. Tätä palstaa ei tosin tule ikävä. Kuluneen vuoden tekstit ovat irronneet kynästäni lähes yhtä helposti kuin vesi kivestä puristamalla. No, vielä viimeisen kerran. Seuraavassa Q:ssa pääsette jo nauttimaan uuden puhiksen Velinan hengentuotoksista. Tätä palstaa Levillä kirjoitellessani ovat LKS:n itsenäisyysjuhlat juuri alkaneet. Toivottavasti juhlista tuli arvokkaat ja nyt kakkoseksi jääneet Linnan juhlat saatiin näkymään uudella projektorilla. Onnea 90-vuotias itsenäinen Suomi! Ensi vuonna tulee myös kandiseuralla täyteen pyöreitä vuosia. Suuria 75-vuotisjuhlia on suunniteltu jo keväästä saakka ja nämä kekkerit eivät tule jättämään ketään kylmäksi. Mutkamäkiterveisin, Seppo Virtanen LKS:n hallituksen pj

Edellisen Q-kautisen kahvilatestiin oli pujahtanut virhe. Toisin kuin jutussa väitettiin, Raviolin kahvilan tuotteet ovat vähälaktoosisia, eivät täysin laktoosittomia. Toimituskunta pahoittelee virhettä! 5


KERHOT TOIMIVAT Ratsastetaan sitä keväälläkin! Galoppiuksen ohjelmassa seuraavaa kevään aikana: Keskiviikkoisin pyörivät ratsastuskurssit Ruskeasuon tallilla. Perinteiset issikkamaastoilut jatkuvat Fagerängin tallilla kevään koittaessa. Ruilaan suunnataan jälleen ratsastelemaan huhtikuussa 18-20.4.2008, tule ihmeessä mukaan! Maastoesteleiri touko-kesäkuun vaihteessa Jutan tallilla Ylöjärvellä viikonloppuleirinä. Luvassa maastoesteiden hyppelyä, teoriaa maastoratsastuksesta sekä mukavaa leirielämää! Suunnitteilla myös excu ”hevoskuiskaaja” Monty Robertsin koulutukseen Messukeskukseen 29.3.08. Kesälle 2008 suunnitteilla myös pidempi maastoretki, mahdollisesti suomenhevosten kyydittäminä.

Kaikesta tästä lisäinfoa Galoppiuksen sähköpostilistalle. Tule toki mukaan toimintaan. Seuraava Galoppiuksen suunnittelukokous järjestetään tammikuussa. Sitä ennen liity Galoppiuksen sähköpostilistalle; lähetä maili: subscribe lks-galoppius oma.nimi@helsinki.fi osoitteeseen majordomo@helsinki.fi tai mailaa puheenjohtajallemme Moonalle (moona.merikallio@helsinki.fi).

Speksiohjaaja Panu Laakso, L2, mitä on odotettavissa Speksiltä 2008? “Lennokkuutta ja huonoa huumoria." Miksi juuri huonoa? "Huono huumori koskettaa kansan syviä rivejä" Luuletko, että speksilipuista tapellaan tänä vuonna? "Kyllä, vähintään peitsin ja musketein" Jännittääkö sinua noin ensikertalaisena speksiohjaajana? "Kyllä, jännittää pysyykö kaikki kasassa... Toisaalta, produktiossa on niin monta tiimiä, että yhden tiimin väliaikainen haparointi ei ole vaarallista." Haluaisitko sanoa jotain Q-kautisen lukijoille? "Tulkaa katsomaan speksi, se kannattaa. Kiitti *tusti jo etukäteen!" Kiitoksia. "Olkaa hyvä” 6


AJANKOHTAISTA

SML:n syysliittokokous 17.-18.11.2007 Suomen Medisiinariliiton (SML) syysliittokokous järjestettiin tänä syksynä 17.-18.11.2007 Turussa. Paikalla oli yhteensä noin 50 medisiinaria, jokaisesta lääkiskaupungista oli paikalla edustajia. LKS:sta oli mukana kokouksessa 8 edustajaa. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, ajankohtaisia asioita ja lisäksi erityisiä SML:n hallituksen esiin nostamia asioita. Sääntömääräisistä asioista LKS:n näkökulmasta mielenkiintoisin lienee SML:n uuden hallituksen valinta vuodelle 2008. Ensi vuonna SML:n hallituksessa on runsas helsinkiläisedustus: puheenjohtajaksi valittiin Anniina Palm L5, tiedotussihteeriksi Pirkka Pekkarinen L5 ja varsinaisiksi LKS:n edustajiksi valittiin Tuisku Laurinolli L3 sekä Karolina Tuomisto L5. Siitä, kun SML:lla on viimeksi ollut puheenjohtaja Helsingistä, onkin jo runsaasti aikaa. Ajankohtaisena asiana käsiteltiin muun muassa lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoepisteytyksen muutosta. Jo ensi kevään pääsykokeissa uudet ylioppilaat eivät enää saa lähtöpisteitä ja ylioppilaskirjoituksista on annettava sama määrä lähtöpisteitä riippumatta vuodesta, jolloin on kirjoittanut ylioppilaaksi. Tähän asiaan SML ei kykene vaikuttamaan, vaan juridisten syiden vuoksi yliopistot eivät voi enää suosia uusia ylioppilaita. Muutos tulee koskemaan kaikkia yliopistoja ja myös muita tiedekuntia. Ajankohtaisissa asioissa sivuttiin myös STM:n valmistelemaa asetusmuutosta, joka todennäköisesti tulee rajaamaan kandien työskentelyä. Tilanne asetusmuutoksen suhteen on ennallaan SML:n aikaisempaan tiedotteeseen, eli asetusmuutoksen sisällöstä ei edelleenkään ole varmuutta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa oli erityisenä teemana lääkäreiden julkisuuskuva. Tarkoituksena oli pohtia SML:n

julkisuuskuvaa ja asioita, joihin SML:n olisi suotavaa ottaa julkisuudessa kantaa. Aiheesta oli alustamassa Lääkärilehden toimittaja Ulla Järvi, joka piti luennon aiheesta ”Medisiinari ja media - pää pensaaseen vai lätty lehteen?” Viikonlopun aikana kokoustettiin paljon, mutta pidettiin myös hauskaa. Vastapainona kokoustamiselle lauantai-illaksi oli järjestetty railakas iltajuhla. Eri kaupunkien sitsikulttuurierot tulivat selviksi siinä vaiheessa kun helsinkiläiset ja turkulaiset halusivat laulaa snapsilauluja ruotsiksi kuopiolaisten keskittyessä ”laulamaan” suomeksi housut nilkoissa. Oli siinä helsinkiläiskandeilla ihmettelemistä! Majoitus oli perinteisesti järjestetty kandimajoituksena, eli kaikki yöpyivät turkulaisten medisiinareiden sohvilla tai lattioilla. Ensi vuonna toinen liittokokouksista järjestetään todennäköisesti Helsingissä. Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu tällöin ottamaan osaa järjestelyihin. Liittokokouksissa pääsee tutustumaan muiden kaupunkien lääketieteen opiskelijoihin sekä kuulemaan ja vaikuttamaan ajankohtaisiin tärkeisiin asioihin. Suosittelen! Elina Hakonen LKS:n ammattiasiainvastaava SML:n hallituksen jäsen

8


AJANKOHTAISTA

Q-lumisia valtuuskunnasta Joulukuun alussa uusi miehistö kokoontui päättämään LKS:n vuoden 2008 hallituksen kokoonpanosta, nimittämään Seuran päävirkailijat ja vahvistamaan jo edellisessä valtuuskunnassa hyväksytyn budjetin tulevalle vuodelle. Paikalla oli jatkuvuutta takaavien vanhojen konkarien lisäksi ilahduttavan paljon ensikertalaisia. Venhoamme ohjaamaan kun kaivataan aina myös tuoretta, välillä turbulentistikin virtaavaa verta sekä uusia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia. Uuden valtuuskunnan ensimmäiset aironvedot on siis jo otettu ja katse suunnattu pian 75 vuotta täyttävän Lääketieteenkandidaattiseuran juhlavuoteen 2008. Tämän purren kulkuun saa jokainen matkustaja (= LKS:n jäsen) vaikuttaa. Jos jokin vaivaa prefrontaali- taikka parietaalilohkoasi, tai muuten vain keksit jotain parannettavaa LKS:n toiminnassa, niin nappaahan rohkeasti jotakuta valtuuskuntalaista tonttulakin tupsusta - ehdotuksia otetaan auliisti vastaan. Miehistö kuuntelee ja soutaa.

Uudet tuulet, uudistunut miehistö, horisontissa vuosi 2008 LKS:n valtuuskunta on ehtinyt kokoustaa peräti kolme kertaa sitten viime Q-kautisen, ja tässä välissä miehistökin on ehtinyt osaksi vaihtua. Venhomme (= purtemme) päämäärä on pysynyt kuitenkin samana: valtuuskunnan tehtävänä on edelleen muun muassa ajaa teidän lääkisläisten etuja ja kohentaa opiskeluolosuhteita, valita oikeat henkilöt pitämään puoliamme tiedekunnan eri päättävissä elimissä ja seuramme hallitukseen sekä antaa kaikille seuran jäsenille mahdollisuus vaikuttaa. Edellinen valtuuskunta ohjasti laivan turvallisesti välisatamaan, josta uusien edustajien on helppo matkaa jatkaa. Kuluneen toimikautensa viimeisissä kokouksissa vuoden 2007 valtuuskunta muun muassa valitsi LKS:n edustajat Suomen Medisiinariliiton eli SML:n hallitukseen ja otti kantaa Euphorian ensi kesään ajoittuvaan lattiaremonttiin. Ne pienet horisontaaliseen tukipintaan ilmestyneet halkeamat, jotka näkee, jos oikein tarkasti katsoo, on nimittäin tarkoitus ”tehdä olemattomiksi”. Valtuuskunnassa keskusteltiin lisäksi pitkään ja hartaasti seuramme tulevan vuoden budjetista ja kerhoavustuksista. Vuoden vaihtumisen jälkeinen aikakausi oli esillä myös muuten, onhan edessä jotain erityistä: Juhlat, juhlat! Muistat kai miksi? (Vihje: LKS aloitti toimintansa 1933.) Emännistöllä riittänee siis kiirettä…

Mukavaa joulunodotusta ja piristävää joululomaa! Joonas Rautavaara, L2 Tuore valtuuskunnan puheenjohtaja

9


ALFAN AIVOITUKSIA

Oppimisen oppimisesta Lääketiede on jännä tiede. Kiinnostuksen kohteemme, ihminen, seisoo edessämme melko yksinkertaisen näköisenä. Sillä on pää, kaksi kättä ja kaksi jalkaa (yleensä). Se syö, ulostaa ja lisääntyy ja näiden toimintojen välissä puuhaa jotain pientä vähemmän merkityksellistä. Kuitenkin jos tutkimme tätä yksinkertaista ihmistä yhtään tarkemmin, kuvio monimutkaistuu nopeasti. Ihon alta paljastuu erilaisia kudoksia, satoja luita ja lihaksia, tehtäväänsä erikoistuneita soluja ja valtavasti monimutkaisia kemiallisia reaktioita. Sanotaan, että monimutkaisuus on hieno asia, se on evoluution aikaansaamaa rikkautta. Prekliinisessä vaiheessa aineenvaihdunnan säätelyjärjestelmiä päntätessä tai viimeistään ennen kanditenttiä ihmisen monimutkaisuus ja opittavan asian suuri määrä kuitenkin vetävät pinnan kireälle. Onneksi meillä on kaikki ne asiantuntijat, jotka naistenlehtien palstoilla kertovat, miten opitaan tehokkaasti. Katsotaan, miten nuo neuvot ovat sovellettavissa prekliinisen vaiheen lääketieteen opiskeluun:

hon paikkaan. Älä hämäänny mahdollisesti saamistasi pitkistä katseista. Opiskelijatoverisi vain ihailevat metodiasi. 2. Kertaa Toista vaikeat termit vähintään 10 kertaa. Kun sinulta kysytään jotakin, esimerkiksi päivän lounasvaihtoehtoja, vastaa ”musculus arrector pili”. Puolenpäivän jälkeen voit siirtyä käyttämään sanaa sukkinyylikoentsyymisyntetaasi. Tenttikin on hyvä kerrata ainakin parissa uusinnassa. 3. Mieti, miten asiat liittyvät juuri sinun elämääsi Käytä PBL:ssä ainakin muutama perusteellinen puheenvuoro, joissa jaat muulle ryhmälle kummin kaimasi ja serkun vaimosi virikettä sivuavat sairaskertomukset. Jokainen eteen tuleva sairaus kannattaa varmuuden vuoksi diagnosoida myös itseltään. 4. Huolehdi itsestäsi Nuku hyvin, etenkin luennolla siinä ruumiinosiesi läpsyttelyn välissä. Syö tarpeeksi usein. Sitähän varten ne evästauot luentojen välissä pidetään. Liiku. Nouse reilusti pystyyn, jos tunnet jalkojesi puutuvan vaikkapa pitkäksi venyvässä PBL-istunnossa.

1. Älä pänttää ulkoa, vaan konkretisoi oppimasi Sonja Sulkava Kiinnitä huomiota esimerkiksi sellaisiin seikkoihin, että lukunurkkauksen vihreä karvamatto on täsmälleen kuin hengitysteiden siiliapinta tai että Ravioliin ajautumista säätelee lunch-time dependent hunger-kinaasi, jota inhiboi ruoka ja stimuloi Yliopistoliikunta. Aina, kun luennolla mainitaan jokin ruumiinosa, taputa itseäsi tuo10


QALLUP

Suuri syvärikysely Syvärikysely toteutettiin viimevuotisten neloskurssilaisten keskuudessa yhteisellä luennolla keväällä 2007. Vastaajia oli 71, joten vastausprosentti lähentelee valtakunnan äänestysprosenttia, vaikka tarkkaa lukua ei nyt saatu selville. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni on syvärinsä jo tehnyt, missä vaiheessa opintoja, ja miten aihe ja paikka oli löytynyt. Tästä voivat sitten syväriasioita vielä pähkäilevät saada vinkkejä. Virhelähteenä tutkimuksessa oli se, että henkilöt, joiden syväriasiat ovat vielä pahasti kesken ja mahdollisesti myös muuten solmussa, luultavasti jättivät todennäköisemmin vastaamatta kyselyyn kuin muut. Pieni enemmistö on syvärit jo saanut tehtyä, eli 40 % vastaajista. Keskeneräisiä ja syväreitä aloittamattomia oli kumpiakin 30 %. Suosituin vuosikurssi syvärien tekemiseksi oli L3, mikä heijastuu hieman myös syvärien aiheissa. Aiheita oli monenlaisia, biokemiasta hyvinkin kliinisiin: psykiatria, immunologia ja mikrobiologia, kardiologia sekä epidemiologia olivat suosittuja aloja, mutta mahtui joukkoon myös obstetriikkaa ja elintarvikealaakin. Valtaosa oli suorittanut tai suorittaa syventävät opintonsa jonkinlaisessa tutkimusryhmässä, vain 3 vastaajaa oli päätynyt järjestetylle kurssille. Suurin aiheen valintaa ohjannut tekijä oli oma kiinnostus aiheeseen tai erikoisalaan. Merkittävä osa oli kuitenkin päätynyt aiheeseensa sattumalta tai ohjaajan ehdotuksesta. 35%:lla vastaajista syvärien teko oli johtanut johonkin muuhunkin: artikkelin tekemiseen, kesätöihin tai väikkärisuunnitelmiin. Osalle näitä oli tarjottu, mutta olivat kieltäytyneet. Tutkimukseen osallistuneiden vastauksissa korostuivat seuraavat neuvot syväreitään aloitteleville:

1. Tee ne ajoissa. Siinä vaiheessa kun voit jo tehdä lääkärin töitä tai amanuenssuureja, eivät syvärit välttämättä enää huvita. Niitä on ikävä vääntää sitten kutosen keväällä. 2. Etsi kiinnostava aihe, mutta jos et sellaista keksi, mene vaan jonnekin, kyllä sinulle joku aihe keksitään. Älä pelkää ottaa kliinistä aihetta, jos se kiinnostaa, vaikka et olisi kurssia vielä käynyt. 3. Ole itse aktiivinen ja ota yhteyttä, hyviä tahoja ovat luennoitsijat ja ryhmäopettajat ja klinikoiden yhteyshenkilöt. 4. Ilmaiseksi ei kannata tehdä, syväreiden tekijästä on hyötyä tutkimusryhmälle. Pyydä ainakin amanuenssin minimipalkka. 5. Varo: tutkimukseen saattaa jäädä koukkuun ja ennen kuin huomaatkaan, olet uraputkessa matkalla LT:ksi. Hui! Ja tänne loppuun vielä lääkiksen tärkein linkki kaikille syväreiden kanssa tuskaileville (etenkin post-tutkinnonuudistus-syväreiden), täältä löytyvät ohjeet ja lomakkeet, siis kaikki, mitä tarvitset (paitsi se aihe): http://www.ltdk.helsinki.fi/ tuke/perusopetus/tiki.htm. Jenni Ruohonen

11


ÄITI Q

Äiti Q:n perinteinen jouluaskartelu Tunnetusti, jos asia on tapahtunut kerran aikaisemmin, sitä voi jo hyvällä omallatunnolla kutsua perinteeksi. Tätä periaatetta soveltaa myös Äiti Q antaessaan lääkislapsilleen jälleen hyvän ja helpon ohjeen kuusenkoristeeksi tai lahjaksi ystävää tai sukulaista ilahduttamaan. Olkaa siis hyvät, tässä on Lankaenkeli:

parikymmentäsenttinen langanpätkä, työnnä se tekemäsi lankarinkulan läpi ja tee umpisolmu (kuva 2). Lankojen päät solmit myös yhteen: tässä on ripustusnaru enkelille.

Tarvitset: Valkoista lankaa Tulitikkuaskin Sakset Kynän Valkoista paperia Kulta- tai hopeatussin, kimallelankaa jne. koristeluun Tee enkelille pää puristamalla sopivan kokoinen osio läheltä ripustusnarua ja kieputtamalla noin 10 cm mittainen lanka ”kaulan” ympäri (kuva 3). Tee solmu ja työnnä langan päät enkelin vartalon sekaan.

Ota käteesi langan pää ja tulitikkuaski. Kieputa lankaa tulitikkuaskin pidempää ympärysmittaa myöten (kuva 1) noin 40 kierrosta. Leikkaa lanka poikki ja ujuta lankarinkula pois askin päältä (ei hätää, ei se ponnahda auki ja mene solmuun, ujuta vain). Ota noin 12


Seuraavaksi teet enkelille kädet. Ota jälleen tikkuaski ja langanpää. Kieputa tällä kertaa askin lyhyemmän sivun ympäri noin 20 kierrosta ja katkaise lanka. Ota aski pois lankarinkulasta. Tee kädet kuten teit päänkin: pienemmän lankarinkulan kummastakin päästä erotat lankaa ”ranteiden” ympäri kiepauttamalla pienet osiot (kuva 4).

Lisää siivet selkään ja jatka langan kieputusta olkapäiden yli ristiin vaihtaen puolta vyötäröllä, niin että siivet ovat tukevasti paikoillaan (kuva 6).

Solmi lanka ja työnnä päädyt enkelin vartalon sisään tai leikkaa poikki. Koristele kultatai hopeatussilla, kimalteilla tai langalla. Ripusta (kuva 7) tai kääri pakettiin. Sitten teet enkelille siivet. Piirrä siivet paperille (tavallinen kopiopaperi tai halutessasi jokin hiukan kiiltävä tai kuvioitu paperi käy, valmiitakin siipiä on saatavilla) ja leikkaa ne irti. Taita siipiä hieman ulospäin. Nyt enkeli alkaa vähitellen saada muotoaan. Varaa noin 40-50 cm pitkä langanpätkä. Työnnä käsiosa vartalon läpi heti kaulan alapuolelta (kuva 5) ja ota toisella kädellä kiinni vyötäröltä, kun toisella kiepautat siihen lankaa muutaman kierroksen.

Jos askartelu ei ole sinun heiniäsi, marssi kauppaan ja osta enkeli. Se on joka tapauksessa takuuhyvä lahjaidea! Joulua! toivoo Äiti Q 13


JOULULAHJAT

Joulumieltä etsimässä Helsingin keskustassa Sitten kun koittaa se innolla odotettu, rentouttava tai työntäyteinen, mutta monin puolin rikastuttava joululoma, ja saamme vihdoin kammeta kohmeiset jäsenemme penkistä ylös ja ulos Terkon jäämerellisestä ilmastosta, on edessä jo uusi stressin aihe: mitä tänä vuonna joululahjaksi kavereille ja vanhemmille, mummille ja kummille? Jos lomasuunnitelmissasi ei ole matkaa jonnekin mukavaan lämpimään paikkaan tai muuhun vastaavaan, voit suunnistaa omaan minimetropoliimme piristävään pikku pakkaseen (tai iloisesti loiskahtelevaan loskasäähän) metsästämään joulumieltä. Ja siis ei sitä vanhanaikaista mieltä jaloa ynnä muuta vilpitöntä ja viatonta, vaan modernia, huumaavaa ostohurmiota ja kulutuskarnevaalia! Jos ajatus iltapäivästä Stockmannilla happamien Burberry-rouvien keskellä ei innosta, tässä muutama vinkki paikoista Helsingin keskustassa, jotka joulun alla heräävät eloon ja tarjoavat hyviä lahjaideoita sekä koristuksia omaa kotia ehostamaan vuoden suurinta juhlaa varten. Nelosen ratikka vie Meilahdesta suoraan Stokkan eteen, mistä on loistava aloittaa jouluinen kierros pääkaupungissamme. Kuuluisa kulmaikkuna ja rattoisa joulumusiikki virittävät juuri sopivasti tunnelmaan. Sieltä matkaa voi jatkaa PohjoisEsplanadille pienen pieneen putiikkiin, Ombrellinoon (Pohjois-Esplanadi 37). Kaupan nimi ei osu kadulla mistään silmään, mutta tunnistat sen Espan värikkäimmästä näyteikkunasta. Sieltä löytyy kaikenlaista

hauskaa ja Suomen markkinoilla luultavasti ainutlaatuista tavaraa etenkin pikkuväelle mutta myös aikuisille: kofeiiniaddiktoitunutta opiskelutoveriasi voisi lämpimästi ilahduttaa suloinen värikkäästi kuvioitu termoskannu. Kun tämä kauppa on tutkittu ja tyhjennetty, otetaan suunnaksi Senaatintorin laidalla sijaitseva Kiseleffin talo. Sieltä, jos mistä pitäisi löytyä uniikkeja käsityönä tehtyjä lahjoja, sillä koko suuri halli, jossa pikku puodit sijaitsevat kukin omassa nurkassaan, tuo mieleen pikemminkin taidegallerian. Kahdessa kerroksessa saa ajan kulumaan nopeasti kuin joulupukin reen kyydissä, kun vähän väliä on pakko pysähtyä hypistelemään ja ihastelemaan kaikenlaisia tonttutilpehöörejä, joilla jokaisen kodin saa tuntumaan osalta Korvatunturin taikamaailmaa. Hauskin löytö oli joulupukein kuvioitu vessapaperi! Täältä löytyvät myös persoonallisemmat joulukortit, jos omat kädentaidot eivät riitä upeisiin askarteluluomuksiin kaukaisempien tuttavien ilahduttamiseksi postitse. Jos näiden jälkeen vielä puhtia riittää, on Hakaniemen kauppahalli visiitin arvoinen joulunähtävyys Helsingissä. Se on Kiseleffin talon jälkeen selkeästi värittömämpi ja perinteisempi kauppahalli, mutta sieltä löytyy hyvin paljon käytännöllisempiä lahjaideoita, joissa kuitenkin näkyy tekijän kädenjälki. Lisäksi alakerran herkkuosastolta löytyy makoisat kotiinviemiset palkkioksi pitkän ja rankan ostosreissun jälkeen. 14


Jos mainitsisin vielä ihan lopuksi, täysin ohimennen, jottei paineita vain pääsisi kertymään liikaa, että joulun makuun pääsee hyvin myös monilla joulumarkkinoilla, joita järjestetään keskustassa joulukuun aikana. Q:n ilmestymisen aikaan useat niistä ovat jo valitettavasti ehtineet mennä ohi, mutta ainakin Tuomaan markkinat Espan puistossa ovat ihan leppoisa päiväkävelykohde 10.-23.12. söpöine pienine kojuineen ja punaposkisine myyjineen. Vähän varakkaammat ja trendikkäämmät opiskelijat, jotka eivät aio selvitä joululahjaostoksista pelkän opintotuen turvin, voivat pistäytyä myös Design Joulumarkkinoilla Tornin pi-

halla 12.-15.12., mistä mainosten mukaan pitäisi löytyä hienointa suomalaista muotoilua niille, joilla kaikkea jo on. Miia Lehtinen PS. Jos tahdot antaa aivan erilaisen lahjan, jonka keksimiseen ei sinun itsesi tarvitse käyttää energiaa, mene osoitteeseen www. ytv.fi/joulu ja klikkaa "jouluideoita". Lahjaehdotukseksi voi saada muun muassa "lainamiehen” (eli "lainaa miestäsi sinkkuystävällesi")!

JOULULAULU

Alfa jouluaamuna (lauletaan melodialla “Varpunen jouluaamuna”) Arpi on jo peittänyt jäljet kanyloinnin. Histon kurssin läpäissyt olen pistein roimin. Joulua viettämään käymme me riemulla. Turha tieto karisee kyllä kuukaudessa. Tule, tule joulu myös tänne Mediomaan. Vie stressi kauas pois, valmista lomaan. Alfanen pienoinen syönyt on joulueinehen. Seuraavaksi vuoro on niiden lahjojen. Paketista paljastuu solubiologia, paperista revitään myös uusi anatomia. Alfa on riemuissaan, katselee lahjojaan. Ei kai muuta toivoa voisi elämältä!

15


MATKAKERTOMUS

Nooran seikkailut Ihmemaassa Hyvät toverit! Alkusananen niille, jotka eivät minua tunne: olen noin viidennen vuosikurssin opiskelija, minulla on punaiset kiharat, kantava ääni ja yleensä kohtalaisen reipas tuuli. Viime keväänä alkoi kuitenkin tuntua, ettei puhtini riitä mihinkään, jatkuvat migreenit vaivasivat, ja sitäpaitsi valmistuminenkin alkoi olla kiusallisen lähellä. Niinpä päätin lähteä välivuodelle Italiaan, vältellä kesä- ja muitakin töitä ja nauttia vielä tovin riippumattomuudesta. Ja koska Q-kautisen toimituskunnan suunnasta ojentunut auttava käsi on kokolailla vastuussa keväisestä, sangen huojentavasta tenttimenestyksestäni, vastapalvelukseksi lupasin kertoa hiukan kuulumisiani maailmalta kaikille teille adventtisohjoa kyntäville.

Lähdin heinäkuun alussa Roomaan aikeenani olla täällä 3 kuukautta ja siirtyä sitten Erasmus-vaihtoon Sienaan, mutta suunnitelmat menivät uusiksi ja toistaiseksi pysyn täällä. Olen opiskellut kieltä, syönyt antaumuksella, lukenut pitkästä aikaa romaaneja, matkustellut ja syönyt taas, ja kevätpuolella olisi tarkoitus tavalla tai toisella palailla hiljalleen lääketieteen pariin (mutta ei siitä sen enempää). Olen vallan sopeutunut italialaiseen elämänmenoon, joka kuitenkin on monella lailla varsin erilaista kuin meillä pohjoisessa. Siinä ovat epäilemättä olleet avuksi suomalaisittain oudon puhelias luonteeni, ja se, etten niin häkelly vaikka kielen kanssa alussa kompastelee. Ei voi oppia ellei tee itsestään hölmöä tasaisin väliajoin, neljättä kertaa uuteen maahan muuttaneena mogailen jo rutiinilla. Toisaalta on riemukasta huomata kaiken alkavan sujua. Kielikeskuksen alkeiskurssipohjalta ponnistaa yllättävän äkkiä tavalliseen keskusteluun. Kansanluonne …on ihastuttavan ekstrovertti, joskin syvempään ystävyyteen italialaiset lämpenevät hitaasti. Minua on lapsesta asti toruttu liian äänekkääksi - olen hyväksynyt sen, että Suomessa ihmiset tuijottavat rumasti niin busseissa kuin ravintoloissakin (ja myönnettäköön, että kerran jopa paras ystäväni turvautui korvatulppiin kun vietin hänen luonaan viikonlopun). Mutta lopultakin olen löytänyt kulttuurin, jossa kaikki elämöivät! Hämmästystä herättää enää se, että olen suomalainen. Jos pari lasia kaatuukin kes< Fontana di Trevi syyskuisessa yövalaistuksessa (tarkkasilmäiset tunnistavat myös Petra Makkosen joka oli käymässä, oikealla ranskalainen ystäväni Lionel). 16


< Illallisella kielikoulun väen kanssa elokuun lopussa (kuvan otti vierailulla ollut Anna-Maija Itkonen). tännössä sitä melkein aina jää, ja luterilainen omatuntoni huutaa tuskasta kun näen roskiksen kannen taas kerran heilahtavan. Jätteen määrä on muutenkin pöyristyttävä, kun vedet ja maidot ostetaan muovipulloissa, eikä mitään kierrätyksiä tai lajitteluja ole. Tai olisi, mutta ei niitä kukaan käytä. Törkeää. Tutummille olen ottanut asiakseni perustella nälänhädät ja ilmastonmuutokset. Vieraammille en aina kehtaa. Ja kun jääkaapistani löytyy eilistä (lue: edellisviikkoista) pastaa, saan ihailla järkyttyneitä kasvoja ja avoimen perustelemattomia kommentteja tyyliin ”Noraa, eilisen ruuan syöminen ei ole terveellistä”. Viiniä sensijaan harvoin jää, mutta silti kukaan ei ole humalassa. Miten? Selityksenä lienee myöhäinen ja tukeva ruokailu, ja loppuillasta sitten ihan määrätkin. Itsekään en ole paikallisten seurassa viitsinyt pistää ranttaliksi, vaikka ulkomaalaiselle sitä ei ehkä ihan niin pahana pidettäisi. Jos italialainen tyttö vetäisi kännit, se olisi noloa. Häpeällistä suorastaan. Miehet voivat toisinaan käyttäytyä holtittomasti, mutta ydinasiana on se, ettei sitä suunnitella, vaan kyseessä on ”valitettava vahinko”. Niinpä olen kirvoittanut monet kauhunsekaiset naurut ystävistäni kertomalla, että meillä Suomessa ilman muuta tarkoituksena on tulla humalaan. Parhaimmillaan suunnittelemme jo viikkoja etukäteen, milloin juhlitaan, mitä juomia kukakin tuo, ja kuinka paljon. Tällainen on heille käsittämätöntä, vaikka alkoholi on koko ajan läsnä. Ainoa paikka, missä viiniä pihdataan, on kirkko. Kävin hiljan sunnuntaimessussa, ja seisoin typeränä öylätti takertuneena kitalakeeni odottamassa lievittävää kulausta, jota ei koskaan tarjoiltu.

ken tarinankerronnan innokkaan elehtimisen johdosta, se on täällä normaalia. Olen siis ilmiselvästi saapunut henkiseen kotiini. Seuraelämä ...on vilkasta, pyörryttävää suorastaan. Heinäsyyskuun aikana olin kotona kokonaista kaksi iltaa, silloinkin vain koska murtunut varpaani oli oiva syy avuliaan sisiliaanon saapua valmistamaan minulle illallista. Kalvakka, ruskettumaton pisamaihoni, jota lapsuudenystäväni pilkkaavat ”ektoplasmaksi”, on osoittautunut varsinaiseksi valtiksi täällä tummien (ja karvaisten) kaunotarten keskellä. Tämä on ollut suureksi avuksi kukkarolleni, sillä vaikka muuten kannatankin tasaarvoa, onhan se toki mukavaa kun mies maksaa ravintolalaskun! Syksyn tullen meno on tosin hieman rauhoittunut, mutta edelleen ulos lähdetään arki-iltoinakin ihmeen myöhään, kymmenen-yhdentoista maissa, ja riekutaan pikkutunneille. Miten kukaan jaksaa tehdä töitä? Vastaus: eipä jaksakaan, eikä sen niin väliä, työ ja muu statuskilvoittelu kun on suurimmalle osalle ihmisistä toisarvoista. Ruoka & juoma …on fantastisen herkullista, ja siitä ollaan tarkkoja. Hysteerisen tarkkoja. Ja kaikki uitetaan oliiviöljyssä. Raaka-aineiksi kelpaavat vain parhaat, esimerkiksi vähänkään nuupahtaneet vihannekset lähtevät välittömästi roskiin, samoin tähteet. Pastaa pyritään valmistamaan vain sen verran, että kaikki syödään kerralla, mutta käy-

Yleinen sekasorto …on juuri sellaista, mitä etelänmaista aina kerrotaan. Mikään ei toimi niin kuin me olemme tottuneet. Postipaketti, jonka äitini lähetti, löy17


tyi yli kahden kuukauden odottelun jälkeen saman kadun varrelta kokonaan toisen talon portinvartijan kopista. Itse en olisi ymmärrettävästi osannut sieltä etsiä, mutta italialainen ystäväni tulkitsi postilaatikkooni ilmestynyttä, mystistä lappua menestyksekkäästi. Jo pelkästään paikallinen kirjoitustyyli on niin erilainen, etten saa kirjaimista useinkaan selvää, mutta lappuni paljastui myös sisällöltään varsin hämmentäväksi (”Seuraavalla kerralla vastaatte!” ja numero 21). Hänen ehdottaessaan tiedusteluretkeä taloon nro 21 protestoin, että hänen ehdotuksensa oli pähkähullu, mistä hän närkästyi ja sanoi: ”Noraa, tämä on Italia. Haluatko löytää paketin vai et?”. Halusin kyllä, ja olin aika nöyrää naista, kun paketti sieltä todella löytyi. Oma lukunsa ovat vuokra-asumiseen liittyvät ongelmat. Minä, kuten kaikki muutkin, vuokraan pimeästi, jolloin rahakiistoissa saa totisesti pitää kielen keskellä suuta. ”Vuokralaisen oikeuksia” ei tunneta. Kun vedenlämmitin hajosi (millaisessa kehitysmaassa vesi lämmitetään omassa huoneistossa kaasulla?), vietin viikon suihkutta odottaen korjaajaa, joka ei koskaan tullut, ja kun itse järjestin toisen, joka sentään saapui paikalle, laskun jouduin myös maksamaan itse. Tietoyhteiskunta ei ole tänne asti ehtinyt. Joillakin nuorilla on kyllä internet kotonaan, mutta tv:ssä mainostetaan edelleen 12-osaisia tietosanakirjoja (vähäpukeisten misukoiden avulla, tottakai, räikeästi blondatut bikiniheitukat ympätään täällä mihin tahansa, myös keskustelu- ja urheiluohjelmiin sekä visailuihin). Elektroniikkatarvikeliikkeitä ei löydy ei niin mistään, eikä WLAN toimi ikinä kahta minuuttia kauempaa. Aluksi kärsin vierotusoireista kun en päässyt sähköpostiini, mutta kaikkeen tottuu. Facebookista täällä on tuskin kuultukaan. Ehkä vaikeinta on kuitenkin ollut sopeutua siihen, että mistään ei päätetä ennenkuin vihoviimeisellä hetkellä. Suunnitelmat peruuntuvat tuon tuosta, eikä sitä pidetä vakavana. Kerran menin jopa syntymäpäiväjuhliin Rooman ulkopuolelle (tunnin ajomatka), jotka olikin peruttu, eikä mitään ilmoitettu. Siitäkään eivät paikalliset hermostuneet, totesivat vain, että: ”Jaahas, noh, mennäänkö kahville?” Minä taivastelin

niin, että leukaa piti pidellä kaksin käsin. Suomessa kariutuisi ainakin hauraampi ystävyys nopeasti moiseen. Sokerina pohjalla kerron erään sattumuksen, joka huvitti minua kovin. Olin eräänä syksyisenä iltapäivänä Campo de' Fiorilla nauttimassa hyvästä seurasta, kun piazzalle kurvasi valtava, musta auto, josta purkautui joukko tuiman näköisiä korstoja ja yksi pönäkämpi pukumies, tiukkailmeinen hänkin. Italialainen seuralaiseni hätkähti, ja kuiskasi: ”Älä vaan kato sinne, mutta toi on yksi pahamaineisimpia sisilialaisia poliitikkoja, tunnettu mafioso”. Ja aivan totta, kukaan ei uskaltanut katsoakaan sinne päin, vaikka minua tietysti kiinnosti vallan mahdottomasti. Mies valitsi pöydän ja tilasi kahvin, henkivartijat levittäytyivät ympärille kuka mihinkin. Hetkeä myöhemmin jolkotti paikalle koira, pysähtyi aivan miehen eteen ja teki tarpeensa siihen, pukien kenties teoiksi muiden läsnäolevien aatokset. Eikä siinä vielä kyllin. Ravintolan edessä alkoi katusoittaja siinä samassa vinguttaa viulullaan ”Kummisedän” haikeata tunnaria. Pohdiskelimme myöhemmin, olikohan kyseessä sittenkin piilokamera. Buon Natale a tutti! Noora

18


AJANVIETE

Kysy Oraaqqelilta! Pitkän tauon jälkeen on taas aika raottaa ikuisuuden sivuverhoja. Millaisia kiviä tällä kertaa onkaan kollegoiden sydämillä, voitte huoahtaa helpotuksesta, sillä huolenne purkaa Erysipelas, Q-kautisen uunituore ja pullantuoksuinen oraakkeli!

sisäinen maailmasi ja harmoniasi oli erämaan kangastusta jo ennen valtuuskunnasta jättäytymistä? Ymmärrän sinua, pimeän lapsi, mutta ehkä voit kääntää vastoinkäymisesi voimavaroiksi. Nouseva vesimies ja koillistaivaalla vilkkuvat tekokuut tuovat sinulle hyvää siivousonnea. Skorpioninaisten pakarat ovat usein löysät, voisit myös käyttää aikaasi niiden kiinteytymiseen. Aktiini-myosiini-interaktiot ovat vahvimmillaan juuri loppuvuodesta... Voisit myös opetella neulomaan tulevia siskon- ja veljenpoikia ja -tyttöjä varten, omia lapsia eivät tähdet sinulle näillä näkymin lupaa. Annasta, Gloriasta ja Madamesta löytyy myös hyviä ajantappovinkkejä.

K: "Olen noin 25-vuotias 1. kurssin opiskelijapoika, horoskoopiltani vesimies. Tiedän, että Speksin pääsykokeet lähestyvät pian, kertoisitko, miten varmasti saisin roolin? En kyllä osaa yhtään laulaa, soittaa, näytellä tai tanssia. Kiitos jo etukäteen!” Nimim. Huilunsoittaja V: Marraskuun tuulet ovat tuimat ja hankalasti tulkittavat. Oletko jo yrittänyt kuuluisaa 'reittä pitkin' -taktiikkaa? Toimintamalleja on useita, yhtä useita kuin on pyörteitä maailman pilvissä ja sadepisaroissa on muotoja. Eläinradan hulvattomille vesimiehille usein sopii sekin, että he yrittävät esittää osaavansa näytellä tai laulaa, jos olet lahjakas, voit onnistua. Tietysti voit myös ottaa yhteyttä Turun lääkiksen speksin johtohahmoihin, aistin siltä puolelta jokea heikon magneettikentän, joka varmasti tekee, kohtuukorvausta vastaan, suosituskirjeen sinulle, oi taivaanrannan maalari. Kyllä tai ei se siitä, myötätuulta sinulle.

K: "Olen 5. kurssin blondi. Haluaisin niin kovasti sänkyyn gynekologian ryhmäopettajamme kanssa. Olen horoskoopiltani neitsyt, mitä minun kannattaisi tehdä?" Nimim. Epätietoinen V: Opettajalääkärien hurmaamisen pyhä seitsenaskelinen tie kulkee seuraavasti: 1. Lue 2. Pänttää 3. Kertaa 4. Tee hienot muistiinpanot 5. Esitä tarkentavia kysymyksiä, jotka osoittavat, että tiedät jo ennen kysymistä, esimerkiksi: "Olihan se niin, että ohutsuoli oli mahalaukun ja paksusuolen välissä?" 6. Yritä välttää peruslapsellista käytöstä, jotta opettaja tuntee olonsa mukavaksi seurassasi 7. Yritä saada opettajasi tuntemaan itsensä tärkeäksi (tosin, kuinka moni opetushenkilö ei jo tunne itseään tärkeäksi...) Jos, parahin Epätietoinen, nämä vinkit eivät toimi, neitsyen seuraavat onnenpäivät ovat taivaallisen kalenterin mukaan ensi keväänä. Silloin onkin jo seuraava klinikkaristeily, varaathan paikkasi hyvissä ajoin!

K: "Olen valtuuskunta-aktiivi, sukupuoli nainen, horoskooppini on skorpioni. En pystynytkään enää tänä vuonna säilyttämään paikkaani valtuuskunnassa opiskelija-aktiivina ja edustajana, en pääsekään vaikuttamaan muiden asioihin! Kerro, oi Erysipelas, miten minun käy... Ja miten kaltaiseni spontaani tahtoihminen voi täyttää vaativan sisäisen tyhjiönsä?" Nimim. Shakira83 V: Viiltävä tähtien harmonia toi minulle oitis näyn tulevasta - tiedän, ettei kansa enää tänä vuonna suosi skorpionin alla syntyneitä. Kenties

Erysipelas toivottaa kaikille uskollisille seuraajilleen hurmaavaa joulunalusaikaa! Ensi vuonna uudet sävelet sfäärien harpusta! 19


SPY HARD

Muut juhlivat, Q vakoilee Q-kautinen sukelsi pannujuomaan ja osallistui beetakurssin järjestämiin toogabileisiin ja kyllä kannatti! Meno oli katossa (lattiakin oli kyllä tahmea): Villiä menoa säesti villi beetakurssilaisten toogabändi, maistuvat tarjoilut olivat yleisen mielipiteen mukaan riittävät ja viini oli niin raikasta, että Alkonkin hyllylle olisi kelvannut. Niinpä, kunpa et olisi missannut näitä juhlia! Q-kautinen haastatteli muutamia bilettäjiä tarkoituksenaan välittää hippunen juhlahumua vielä näin kankkusenkin jo mentyä ohitse...

nuviinin pariin!"

Kuudenteen kerrokseen päästyämme käytävältä löytyivät Johanna ja kemiaa opiskeleva kaveri Anni: "Odotamme hauskaa iltaa *hihihi*... Vanhojen ja uusien tuttujen tapaamista. Poikkitieteelliset bileet on kivoja!" Arvosana illalle: "Kymppiin nousee!" Speksin tuottaja Jenni oli seuraava vastaantulija. Mitä kuuluu, Jenni? "Hyvää kuuluu. Saavuin vasta äsken (klo 23. 30), vielä ei ole tarpeeksi 'vauhtia' (tarpeeksi lienee näissä juhlissa aika paljon?). Hyviä bileitä odotan ja uskonkin niiden toteutuvan.”

Ovimies Antti (mukana avec Sampo), kerro kommenttisi illasta: "Hyvät bileet, rappukäytävä rulez... Olen istunut täällä jo kohta yli tunnin, pannujuomaa ja snäksejä nauttien, kohta aion lähteä ylös katsomaan parempia bileitä." Illan arvosana asteikolla 4-10: "Vielä kuusi, mutta kymppiin nousee kun päästään pan-

Käännyimme kulman taakse keittiöön, josta löytyivät Tuulia, Maija ja Pauli. Pauli, mitä mieltä olet Tehyn lakosta? Miksi sinulla on mittanauha päässä? "Tämä on aito kultanauha. Antiikin Kreikassa - jonka senaattorina toimin tänä iltana - ei kuulu olla lakossa, sillä vain vapaat miehet 20


voivat päättää, miten asiat toimivat. Ja harva Tehyn jäsen on vapaa mies." Totta, hyvä huomio!

"En saanut orjaa, vaikka oli paljon rahaa... Orjat meni gammoille, kuulemma hyvään tarkoitukseen." Mikä on hyvä tarkoitus? Sano joku orja-gamma-pari? "Hierontaa orjat on lupailleet, kuin myös muiden special skillssien käyttöä, esimerkiksi nopeaa katoamista ja humaltumista... Eräs gammatyttö sai itselleen orjapojun, jonka tyttöystävä on kipeänä tänään..." Hmm, vai sillä lailla! Sitten tanssilattialle.

Sitten Maija, mitä odotat illalta? "Odotan paljon." (Q-kautinen ei kuitenkaan onnistunut paljastamaan upeiden korvakorujen ostopaikkaa.) Tuulia, mitä kuuluu? “Tänään ihan hyvää, ilta alkoi rauhassa oliivien esiinlaittelulla, nyt on paljon syöjiä paikalla... Oliivit on tosi hyviä!” Tanssilattialla soittaa vielä bändi, joten viimeisiksi haastateltaviksi löytyvät seinäruusut Kaitsu ja Kalle. Mitä mieltä olette illasta? Miksei teillä ole kokonaista toogaa (puolikas tooga vain, ja alla omat vaatteet): "Olemme jakaneet toogamme, jaamme yleensä kaiken. Vaatteet pysyy toogien alla siihen asti, kunnes jengi on siinä tilassa, ettei enää muista tapahtumista mitään." Tässä vaiheessa Q-kautinen sulki kameransa ja siirtyi juomatarjoilujen pariin, jeejee, hyvät bileet!

Keittiöön saapui myös Elisa ja vadillinen oliiveja. Q:n makutesti paljasti lupaukset tosiksi, hyvää oli. Elisa, kommentoi tätä iltaa? 21


Q-KAUDEN TYTTÖ

22



Q-07_6