Page 1

SORVARI Tytti Tuppurainen: Kaikille töitä s. 3 Kuka tahansa saa viljellä s. 4 Juha Sipilä: Biotalouden avulla kilpailuetua s. 5 PITO Projekti päätökseen s. 5 Kestävän kehityksen keskuksen pajat s. 6 Sirpa Pietikäinen: Suomi tulkitsee voittoa tavoittelemattomat toimijat hengiltä s. 7 Hanna Sarkkinen: Pieniviljelyn arvonpalautus s. 7 Minustako cityviljelijä? s. 8 Uusi projekti on alkanut s. 9 Korjausrakentaminen s. 1 0-11 Matokomposti s. 1 2

Järjestäjinä Keke, Dodo ry, Puolivälikankaan asukasyhdistys, Välivainion Omakotiyhdistys sekä mukana myös Hyötykasviyhdistys, Aleniuksen puutarha, Toppilan palstaviljelijät, Mehiläisten hoitajat Keken piha-alueella esillä runsaasti esimerkkejä omaan kaupunkiviljelmään! Tule katsomaan! Ohjelmaa ja opastusta: Oman istutuksen tekeminen –tuo oma hauska astia kenkä, kattila, kassi tms. johon istutus tehdään

Taiteilija Tanja Karjalaisen kuvitelma kaupunkiviljelystä

Kylvä/istuta oma kukka –krassi tai auringonkukka (lapsille) Astia-, laari- ja säkkiviljelmän perustaminen (parvekkeelle, terassille, nurmikolleJ) Kaupunkiviljelyn mahdollisuudet Oulussa, Onnelliset taloyhtiöt, Palstaviljely info Dodon liikuteltava puutarha esittäytyy o Viljelyreseptien ja ohjeiden jako eri pisteillä o Kompostointi opastus -puutarha- ja matokomposti o Mehiläishoito kaupungissa(Pohjolan Mehiläishoitajat) o Permakulttuurin periaatteet -Sekaviljely/kumppanuskasvit, lava- ja lämpöpenkkiviljely, kateviljely o Ikkunaviljelmä, parvekeviljelmä o Taimenvaihto -Tuo tullessas, vie menessäs -perennoja, pensaita, taimiaJ Tutustu samalla keskuksen pajoihin! (entisöintipaja, ompelupaja/verhoomo, metallipaja, pienkonepaja, pyöräpaja, rakentamispaja, viherpaja, ympäristönhoito, halkotarha)


Pääkirjoitus Pari vuotta tässä on nyt vierähtänyt, nimittäin Yritetään yhdessä ry:n puheenjohtajana. Toki yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana jo yli 20 vuotta. Tuolloin 20 vuotta sitten päädyin Välivainiolla olevan keskuksen tontille isosiskon kautta. Lajittelimme lehtiä keskuksen nykyisellä paikalla sijainneissa vanhoissa VR:n varikon rakennuksissa. Paljon on alueen ilme muuttunut 20 vuodessa, vanhat varikkorakennukset paloivat ja niiden tilalle on rakennettu komeat kolme taloa. Viimeisin taloista valmistui viime vuoden puolella ja nyt tänä keväänä vietämme uudistuneen keskuksen avajaisia. Luulenpa, että meistä keskuksella vaikuttavista henkilöistä, niin yhdistyksen jäsenistä kuin työntekijöistäkin kaikki ovat ylpeitä uudistuneesta Kestävän kehityksen

Keskuksen ilmiasun lisäksi myös toimintamme on muuttunut vuosien aikana ja muuttuu koko ajan. Aikaisemmin talkootyönä toimineesta kierrätyskeskuksesta on muovautunut kymmenien vuosien aikana Oulun suurin kolmannen sektorin työllistävä toimija. Myös tästä saamme olla ylpeitä! Haasteitakin matkalla on ollut ja niitä on edelleen. Tällä hetkellä haastavampia aiheita ovat muun muassa Oulun suuri nuorisotyöttömyys, johon viime vuonna voimaan tullut nuorisotakuukaan ei oikein purrut. Yhdistyksemme säännöissäkin on kirjattu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksemme syrjäytymisen ehkäisemisen. Tätä työtä olemme myös tehneet ja erityisesti viime vuosina olemme keskittyneet juurikin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen luomalla uusia työtehtäviä nuorille.

Toinen keskusta ajatellen haastava tekijä on Ouluun v. 201 2 avattu jätteenpolttolaitos, joka on näyttänyt kyntensä ja lajiteltavien jätteiden määrä on selvästi laskenut. Tämä on johtanut muun muassa siihen että olemme joutuneet miettimään useita toimintamallejamme uudestaan. Lajittelusta on siirrytty esimerkiksi polttopuiden tekoon. Minun tieni yhdistyksen puheenjohtajana päättyy tänä keväänä, mutta yhdistyksen toiminnassa aion olla edelleen mukana aktiivisesti. Mielenkiinnolla odotan ja seuraan mitä uutta keksimme ja miten keskuksemme kehittyy edelleen. Olkaamme ylpeitä tästä hienosta paikasta ja siellä toimivista ihmisistä! Ti i n a S a u vol a Yritetään yhdessä ry:n hallituksen jäsen

Pitkään työttömänä olleiden työllistämisprojekti 1 .9.201 3-31 .8.201 6

Entisöintipaja o huonekalujen entisöinti ja maalaus Verhoilu- ja ompelupaja o huonekalujen verhoilu, vaatekorjaus ja ompelutyöt Metallipaja o autojen korjaus, öljynvaihdot, jarruhuolto, ym. Pienkonepaja o pienkoneiden korjaus ja huolto Pyöräpaja o polkupyörien korjaus ja huolto Rakentamispaja o korjausrakentaminen, maalaustyöt, purkutyöt, aitaelementit ym. Ympäristönhoito o metsänhoitotyöt, Halkotarha o polttopuiden teko Viherpaja o viheralueiden hoito, ja –viherrakentaminen, kaupunkiviljely, suunnittelu Kierrätys ja kompostointi o paperin ja pahvin kierrätys, biojätteen kompostointi Siivouspaja o kotisiivous sosiaalisin perustein Makkaran ja lettujen paistoa sekä kahvittelua. Yritetään yhdessä ry

Yritetään yhdessä ry Kestävän kehityksen keskus Sorvarintie 1 8 90530 Oulu

Erweco Oy, Oulu Toni Lehtola Satu Mörsäri Tatu Raitala Laura Ronkainen

Päätoimittaja Pääkirjoitus

Satu Mörsäri Tiina Sauvola

Taitto

Toni Lehtola Katja Viinamäki


Suomalaisten tulee tehdä enemmän töitä. Kaikki olemme kuulleet kestävyysvajeesta, jonka vuoksi työn tarjontaa täytyy lisätä. Moni työtön ja tukityöllistetty kokee asian kuitenkin toisin: pula ei niinkään ole työn tekijöistä vaan työpaikoista. Itselle sopivaa työtä ei ole, tai se on toisella puolen Suomea. Tai kyllä olisi, mutta työpaikan vastaanottaminen on tehty mahdottomaksi. Kuulin eräältä keski-ikäiseltä naiselta, että hänelle tarjottiin palkkatukityötä Ylikiimingistä. Linja-autovuorot – puhumattakaan lippujen hinnoista – olivat kuitenkin mahdottomat, ja koska omaan autoon ei ollut varaa, jäi työn vastaanottaminen haaveeksi. Joskus ongelma on omassa työkunnossa. En pidä sanasta vajaakuntoinen, koska se antaa ymmärtää ihmisen olevan jotenkin vajaa. Parempi sana on osatyökykyinen. Hiukan kömpelö sekin sana on, mutta se viittaa siihen, että jokainen meistä voi tehdä ainakin osan, ainakin jotain. Osatyökyky voi olla seurausta monesta syystä: synnynnäisestä vammasta, sairaudesta, mielen ailahtelusta, rankasta elämästä tai ihan vaan iästä.

Työelämän pitäisi olla niin joustava, että jokainen voisi (ja saisi!) tehdä oman voitavansa. Esimerkiksi vammaisille pitäisi olla enemmän työmahdollisuuksia. Myös pitkään jatkuneen työttömyyden jälkeen on aluksi hyvä olla hommia, joilla päästään taas kiinni normaaliin arkeen. Välityömarkkinoilla tarjotaan mahdollisuuksia heille, joille työllistyminen vapaille markkinoille ei ota onnistuakseen. Ajatus on tarjota sekä sosiaalista tukea että palkkaa toimeentulon tueksi. Välityömarkkinoista vastaavat ennen kaikkea yhdistykset ja kolmas sektori, ja Oulun Yritetään Yhdessä ry. on tästä erinomainen esimerkki. Työpaikkoja on luotu vuosien ajan kierrätykseen, kiinteistönhoitoon ja työpajatoimintaan hyvällä menestyksellä. Tällaisen toiminnan edistäminen kuuluu mielestäni kuntien velvollisuuksiin. Jokainen töissä oleva henkilö on voitto yhteiskunnalle, puhumattakaan siitä mitä työyhteisöön kuuluminen inhimillisellä tasolla merkitsee. Valtiovallan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia työn tekemistä koskevan lainsäädännön ajantasaisuudesta.

21 -vuotias Toni Lehtola on työskennellyt Kestävän Kehityksen Keskuksella nyt viisi kuukautta. Hän palasi viime elokuussa Suomeen vuoden kestäneeltä ulkomaanmatkalta suurin odotuksin. ”Valmistuin merkonomiksi vuoden 201 2 kesällä ja työllistyin Tyrnävän kunnalle palvelusihteeriksi oltuani heillä ensin työharjoittelussa. Minulla kävi asiassa hyvä tuuri sillä, minua ohjannut sihteeri jäi äitiyslomalle joten Hallintojohtaja Eeva Vanhanen kysyi halukkuuttani jäädä töihin kesäksi. Minulla oli ollut jo kauan suunnitelmissa lähteä Australiaan reppumatkailemaan ja etsimään töitä, johon tarvitsin alkupääomaa. Olin Tyrnävällä töissä syyskuun loppuun ja lähdin Australiaan Lokakuun 201 2 alussa. Australian matka oli mahtava kokemus ja opin englanninkielen todella hyvin joten palatessani Suomeen minulla oli todella suuret odotukset työllistymiseni suhteen, olihan minulla merkonomin koulutus, työkokemusta toimistotyöstä sekä myyntikokemusta koulun ohella sekä kesätöissä.

Työttömien ja pienituloisten ahdinkoa on helpotettu säätämällä työttömyysturvaan työtulojen suojaosuus. Muutos on astunut voimaan tämän vuoden alusta, ja se tarkoittaa sitä, että työtön voi saada palkkatuloa 300 euroa kuukaudessa ilman että se pienentää työttömyyskorvausta. Nyt erilaisten keikkatöiden tekeminen on mahdollista, ilman että oma talous menee pienten lisätulojen vuoksi sekaisin. Pian otetaan lisäksi käyttöön asumistuen suojaosa. Tämä uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja sen lähtökohtana on, että 400 euroa ansiotuloa tuensaajaa kohti kuussa jätetään huomioon ottamatta asumistuen tuloharkinnassa puolen vuoden ajan työllistymisestä. Eli työtön voi saada palkkatuloa 400 euroa kuukaudessa, ilman että se pienentää asumistukea. Molemmat uudistukset, suojaosa työttömyysturvaan ja asumistukeen, tähtäävät pienituloisten arjen helpottamiseen. Työn vastaanottaminen pitää olla oikeasti kannattavaa aina – niin ettei yrittämisestä rangaista hirveällä paperisodalla.

Kansanedustaja, SDP

Kun aloitin työnhaun elokuun 201 3 puolessavälissä, huomasin että merkonomeille ei ole työtä tarjolla ja jos on, kilpailu alalla on kovaa. Pääsin käymään kolmessa haastattelussa kolmen kuukauden aikana, ja aina sanottiin että minua ei valittu sillä valitulla oli yli kymmenen vuoden työkokemus alalta. Luulin jo työllistymisen toimistohommiin olevan mahdotonta . Joulukuun alussa lumen alkaessa satamaan laitoin hakemusta useaan yritykseen käsilumityöntekijäksi mutta niistäkin vastattiin vain että en tullut valituksi työtehtävään. Onnekseni näin kuitenkin Kestävän Kehityksen Keskuksen etsivän viittä käsilumityöntekijää välittömästi alkavaan työhön ja soitin projektipäällikkö Timo Kolehmaiselle saman tien, ja sain töitä.

En kuitenkaan halunnut jäädä lumityöntekijäksi joten sanoinkin heti haastattelussa etsiväni toimistotyötä. Tein töitä viikonloppuisin lumenpuutteen takia tehden milloin polttopuita tai kierrätyspisteitä tyhjentäen. Mainittuani vt projektipäällikkö Satu Mörsärille haluavani toimistolle töihin, hän piti ajatuksesta ja järjesti minulle paikan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tukeman pitkään työttömänä olleiden työllistämisprojektissa toimistotyöntekijänä. Pidän nykyisestä työnkuvastani johon kuuluu myyntireskontranhoitoa, avustavaa taloushallintoa, postinkäsittelyä, asiakaspalvelua sekä yleisiä toimistotöitä. Palkkani ei ole suuri mutta katson työstä kertyvän ammattitaidon sekä työkokemuksen olevan rahassa mittaamatonta. Työtä on näet lähes mahdotonta saada ilman alan työkokemusta.”


Kun Keket kysyivät minulta juttua lehteensä Dodosta ja kaupunkiviljelystä, hätäännyin hieman. Vasta-alkajana tuntui oudolta alkaa luennoimaan kaupunkiviljelystä tai Dodosta, kun on noviisina itsekin vasta matkalla ottamassa selvää asioista. Harkittuani pyyntöä hieman, tajusin turhaan varovani, sillä oikeastaan osaamattomuudessani ja aloittelijuudessanihan on koko jutun pointti. Syy, miksi ylipäätään innostuin dodoilusta ja dodomaisuudesta oli nimenomaan siinä, että huolimatta iästä, poliittisesta kannasta, osaamisesta tai koulutuksen tasosta olin kelpuutettu ajamaan yhteistä asiaa: jokaisen oikeutta hyvään ympäristöön ja tulevaisuuteen.

Monen muun nuoren tavoin en koe itseäni järjestöihmiseksi enkä liioin hyväksi viljelijäksikään. En myöskään ole halunnut sitoa ajatteluani minkään poliittisen liikkeen tai ryhmittymän alle. Ympäristön tila ja oma suuri ekologinen jalanjälki ovat kuitenkin pitkään kalvaneet minua ja siksi halusin tehdä asialle jotain. Arkkitehtiopiskelijana olen huomannut, että mahdollisuudet omassa ammatissa vaikuttamiseen ovat rajalliset ja vaikuttavat muutokset tapahtuvat pitkän kulttuurisen muutoksen kautta jos ollenkaan.

Ympäristöjärjestöt ja varsinainen aktivismi ovat kohdallani jääneet vähäisiksi. Olen kaivannut toimintaan rakentavaa ja ajattelevaa otetta, joka poissulkemisen sijasta muodostaisi siltoja ihmisten ja uusien kestävien ratkaisujen välille. Oulun arkkitehtiopiskelijoiden toiveesta keskustan elävöittämistä kohtaan lähdin hakemaan Dodoilta neuvoja ja jäin sille tielle. Sissiviljelmät ja Dodon tekemät kortteliparannukset olivat byrokratiaan alistuneelle arkkitehtiopiskelijalle tervetullutta innostavaa ja sopivan anarkististista tilan haltuunottoa.

Kierrätyksessä tavaran tai materiaalin hyödyntämätön potentiaali Istuta porkkana tai selleri hylättyyn harmaaseen maaperään, löydetään, esine korjataan tai siitä työstetään jotain uutta kastele ja katso kun se kasvaa ja seuraa kuinka elämä käyttökelpoista. tarttuu ja seuraavalle parkkipaikalle tai maapläntille syntyy Dodon näkökulmasta käyttämätöntä maata löyhässä toimintaa. Tässä ajatuksessa on jotain ainakin itseäni niin kaupunkirakenteessa voidaan katsoa kierrätysmateriaalin tavoin. vahvasti innostavaa ja inspiroivaa, että siihen ei voinut olla Hylätyn maan arvo nousee, kun sitä viljellään. Yksinkertaista. tarttumatta. Tutustuessamme Kestävän kehityksen keskukseen me uudet Kestävän kehityksen keskuksen toiminnassa hylätty saa taas Oulun Dodot olemme löytäneet Kekestä paitsi rohkaisevaa mallia ja merkityksen. samanhenkisyyttä, myös erittäin toivotun yhteistyökumppanin.

Ideoita on jaettu ja ne lentävät, mutta käytännössäkin on löydetty voittajia: Kekellä on multaa ja puutavaraa, Dodolla viljelytaitoa ja osaamista. Näinpä Keken uusiin tiloihin on kaavailtu Dodoillekin neliöitä. Tällä hetkellä Dodo on apuna suunnittelussa ja tuo ideoita tämän kesän aikana valmistuvaan vihreään Keken hyötypihaan. Toistaiseksi kaikki saatu ja yhdessä synnytetty on ollut antoisaa ja opettavaista. Odotan jännityksellä, mitä kaikkea tuleva kasvukausi tuo tullessaan. Dodon kasvi-iskuja on tulevalle kesälle tiedossa jo muutama, lisäksi Dodoa näkee seuraavan kerran Mahdollisuuksien torilla 25.5. Oulun teatteriaukiolla. Suunnittelemme parhaillaan Dodon toimintaa Oulussa ja me kaikki haluaisimme tietää:

http://dodo.org/ryhmat/dodoilu Missä sinä haluaisit viljellä? Haluaisitko apua kaupunginosaviljelmän tai oman korttelilaarin perustamiseen? http://kaupunkiviljely.fi/projektit/perustakaupunginosaviljelma/ http://kaupunkiviljely.fi/projektit/laaritalkoot/ Vastaukset voi lähettää osoitteeseen anu.sailynoja@dodo.org An u S ä i l yn oj a Dodo ry, Oulu


Suomalaisten elintaso on maailman kärkitasoa. Sen seurauksena olemme nyt terveempiä, koulutetumpia ja elämme pidempään kuin koskaan aiemmin maamme historiassa. Hyvinvoinnilla on kuitenkin hintansa. Kulutamme joka vuosi enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan. Suomen ja muiden länsimaiden elintason perustana ovat olleet vuosikymmeniä halpa energia ja edulliset hyödykkeet.

Mitä voimme tehdä? Globaalit ongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan tavalla, joka tuottaa Suomelle kestävää ja työllistävää talouskasvua. Suomen täytyy panostaa voimakkaasti biotalouteen, jossa uusiutuvilla raakaaineilla korvataan uusiutumattomia ja saastuttavia raaka-aineita esimerkiksi tavaroiden, energian, lääkkeiden ja ruoan tuotannossa.

Biotalouden avulla voimme luoda uusia Talouskasvu on perustunut uusiutumattomien työpaikkoja ja ekologisesti kestävämpää luonnonvarojen käyttöön. Olemme talouskasvua. Panostamalla kotimaiseen maailmanlaajuisesti tilanteessa, jossa energiantuotantoon vähennämme niukkenevat luonnonvarat ja energia kallistuvat tuontienergiaa. jatkuvasti. Ilmastonmuutos on vaikeasti Tuomme energiatuotteita seitsemän pysäytettävissä ja pula vedestä, ruoasta ja miljardia euroa enemmän kuin viemme puhtaasta ympäristöstä uhkaavat. energiatuotteita. Energiatase pitää saada pitkällä aikavälillä tasapainoon. Puun ja muiden uusiutuvien raaka-aineiden varaan voimme rakentaa pitkäaikaisen kilpailuedun.

1 .1 2.201 0 alkanut Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti PITO tuli päätökseensä 30.11 .201 3. TYKI ry:n vetämän projektin tavoitteena oli löytää toimivia vaihtoehtoja erityisesti pitkäaikaistyöttömien sekä syrjäytymisvaarassa olevien alle 28vuotiaiden nuorten työllistämiseen. Projektissa panostettiin erityisesti työllistettävien ohjauksen kehittämiseen, keskuksen laajenemiseen sekä yrityssuhteiden luomiseen. Projektiin osallistuneille rakennettiin henkilökohtaisia työllistymissuunnitelmia ja etsittiin opiskelupaikkoja. Koulutuksen ja opiskelumotivaation puute havaittiin yleiseksi ongelmaksi pitkään työttömänä olleiden nuorten keskuudessa.

Pula vedestä, ruoasta ja puhtaasta ympäristöstä uhkaavat.

Biotalous edellyttää hajautettua energian- ja tavaran tuotantoa, koska raaka-aineet ovat eri puolilla Suomea. Tämä säästää kuljetuskustannuksia, ilmastovaikutuksia ja edistää alueellisesti taloudellista toimeliaisuutta. Tärkeässä roolissa ovat myös resurssien tehokas käyttö sekä energian ja raaka-aineiden suljetut kierrot. Ne, mitkä olivat aikaisemmin jätettä tai sivutuotoksia, ovat jatkossa raaka-aineita. Meidän pitäisi vauhdittaa biotaloutta rivakasti. Uhkana ovat erilaiset tuotanto- ja voimalaitosinvestoinnit, jotka perustuvat vanhanaikaiseen ajatteluun ja fossiilisiin raaka-aineisiin. Samoin keskittävä yhdyskuntasuunnittelu hidastaa biotalouden leviämisen edellytyksiä. Tuoreen uutisen mukaan suomalaiset ovat läntisen Euroopan laiskimpia jätteiden lajittelijoita.

Meillä sekajätteenä päätyy kaatopaikoille paljon kierrätyskelpoista jätettä. Tarvittaisiin sekä asennemuutosta että valtion ohjausta. Jos suomalaiset kierrättäisivät puolet jätteistään, syntyisi arvioiden mukaan yli 1 0 000 uutta työpaikkaa. Nykyihmisiä moititaan usein materialistisesta maailmankuvasta. Mielestäni kohtuuden yhteiskunnassa pitäisikin rakastaa materiaa, mutta eri tavoin kuin tällä hetkellä. Tavaroista täytyisi tehdä nykyistä huomattavasti kestävämpiä ja niiden korjaamisesta kannattavaa. Jätteitä pitäisi kierrättää ja uudelleenkäyttää, ajatella raaka-aineena. Materiaalivirroista pitäisi siirtyä materiaalin kiertoihin. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Tässä työssä esimerkiksi Kestävän kehityksen keskus tekee hienoa työtä. J u h a Si pi l ä Keskustan puheenjohtaja

Projektin aikana keskuksen työvalikoima laajeni myös metsurintöillä. Yritysten kanssa yhteistyön tekeminen on keskeinen osa keskuksen toimintaa. Projektin aikana saatiin hyviä kokemuksia työntekijöiden edelleensijoittamisesta yrityksiin. Edelleensijoitus on keskuksen työntekijälle hyvä väylä kohti avoimia työmarkkinoita ja samalla yritykselle riskitön tapa palkata työntekijöitä. Yhteistyöyrityksiä keskuksella on tällä hetkellä 30-40. Projektin tavoitteena oli aktivoida vähintään 1 44 henkilöä. Kaiken kaikkiaan projektiin osallistui kolmen vuoden aikana lopulta 1 86 henkilöä. Heistä 44 % oli projektin päättämisen jälkeen työssä tai koulussa. Tulos on hyvä osoitus siitä että työllistämistoiminnalla ja välityömarkkinoilla on merkitystä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä.

Keskuksella saadulla työkokemuksella voitiin parantaa koulutus- ja työllistymisvalmiuksia ja projektin aikana huomattiinkin nuorten kasvava kiinnostus käytännönläheisempään oppisopimuskoulutukseen. Projektin kautta pääsi myös suorittamaan ilmaiseksi lyhytkorttikoulutuksia, kuten esimerkiksi hygieniapassin tai työturvallisuuskortin. Kurssit olivat suosittuja, lähes 90 projektiin osallistunutta suoritti yhden tai useamman tällaisen koulutuksen. Työllistymisen tukemiseksi haluttiin järjestää myös käytännönläheistä täsmäkoulutusta. Keskuksen kolmannen rakennuksen työmaata voitiin käyttää tässä työssäoppimiskohteena ja projektin kautta järjestettiin lisäksi rakennuksen pihatöiden yhteydessä koneenkuljetuskoulutusta ja kivityökursseja.

Heistä 44 % on projektin päättymisen jälkeen työssä tai koulussa. PITO-projektin aikana Kestävän kehityksen keskus verkostoitui onnistuneesti kaupungin, alueen yritysten ja eri organisaatioiden kanssa tiiviimmin ja keskuksen tunnettavuus lisääntyi huomattavasti. Projektin tuloksia hyödynnetään keskuksen toiminnan kehittämisessä ja ne otetaan huomioon laajentamissuunnitelmia laaditaessa. Projektia ja sen myötä löytyneitä hyviä käytänteitä esitellään tarkemmin opaskirjassa nimeltä ”Hyvien käytäntöjen kirjanen”, jota on saatavissa keskuksen toimistosta. www.kestavankehityksenkeskus.net http://issuu.com/valtovaaraniemi/docs/hyvien_ kaytantojen_kirjanen_web La u ra Ron ka i n e n ympäristöharjoittelija Yritetään yhdessä ry


Kestävän kehityksen keskuksen pajat Kestävän kehityksen keskuksella toimii useita työllistäviä työpajoja. Valmistaudu kesään keskuksen palveluiden avulla: huollata polkupyörä talven jäljiltä, korjauta ruohonleikkuri kesäterään tai teetätä itsellesi shortsit hellekelejä varten! Entisöintipajalla entisöidään ja korjataan vanhoja huonekaluja. Pajalla voidaan tehdä myös uusia huonekaluja asiakkaan toiveiden mukaisesti. Vanhat kalusteet saavat toisen elämän taitavan entisöinnin ja uuden maalipinnan myötä. Mikäli huonekalusi kaipaa entisöinnin lisäksi uutta kangasta pintaansa, onnistuu se myös Kestävän kehityksen keskuksella. Ompelupajalla tehdään huonekalujen verhoilun lisäksi ompelutöitä sekä valmistetaan kierrätysmateriaaleista käsityötuotteita myyntiin. Myös keskuksen omien työtekijöiden työvaatteiden korjaus hoituu ompelupajan porukan toimesta.

Ympäristönhoitopajan metsureilta hoituvat raivaus- ja puidenkaatotyöt. Takan lämmitykseen tai nuotiopuiksi käyvät loistavasti keskuksella hakatut puuhalot. Kesän pihatöihin saat myös helposti apua keskuksen kautta: muun muassa nurmikon leikkuu ja pensaiden hoito, kitkentätyöt sekä viherrakennustyöt kuuluvat viherpajan palveluihin. Kierrätys ja kompostointi on olennainen osa keskuksen toimintaa. Hyötyjätteen portinpielikeräys toimii tällä hetkellä kymmenen eri kaupunginosan omakotitaloalueella. Kuukausittaisessa keräyksessä kerätään pahvi, neste- ja kotelopakkaukset, paperi, sekä palautuspullot. Paperin ja pahvin lajittelu työllistää useita työntekijöitä. Keskukselle tuodaan myös pääkirjaston kokoelmista poistettavat kirjat lajiteltaviksi. Keskuksella jälkikompostoidaan kotitalousjätettä.

Metalli/autopajalla tehdään vanhempien autojen kaikenlaista huoltoa. Moottorisahat, ruohonleikkurit ja muut pienemmät koneet korjataan pienkonepajalla, jossa huolletaan myös mopot ja moottoripyörät. Pajalla voit toteuttaa myös pienet metallityöt, kuten vaikkapa uniikin naulakon tai uudet makkaratikut. Pyöräilevän oululaisen paras kaveri taas on keskuksen pyöräpaja. Suosittu pyöräpaja korjaa, huoltaa ja maalaa pyöräsi. Tai jos oma kulkupeli on vielä hankinnassa, voit ostaa sen pajalta. Pajalla käytetään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja, mutta tarvittaessa huonokuntoiset osat vaihdetaan uusiin.

Kestävän kehityksen keskukselta klapikasseja pieniin tarpeisiin!

Siivouspajan henkilökunta tekee kotisiivouksia sosiaalisin perustein keskuksen lähialueilla ja vastaa myös keskuksen siisteydestä.

O t a y h t e y t t ä j a k y s y l i s ä ä ! Kä y t t ä m ä l l ä ke sku kse n p a l ve l u i ta työl l i stä t n u ori so- j a p i t kä a i ka i s t y ö t t ö m ä t .

Entisöintipaja p. 040 44640 081 Ompelupaja p. 044 7799 066 Metallipaja p. 044 0341 320 Pienkonekorjaamo p. 041 4922 363 Pyöräpaja p. 040 4644 755 Rakentaminen p. 044 2642 333 Rakentamispaja työllistää rakennusalan tehtäviin. Ympäristönhoitopajat: Kestävän kehityksen keskus tarjoaa monipuolisesti Metsurit p. 046 8456 939 rakennuspalveluja: muun muassa Viherpaja p. 044 7799 088 korjausrakentamista, uudisrakentamista, Kierrätys ja kompostointi 044 0341 320 aitaelementtien valmistusta, maalaus- ja Siivous p. 08 341 320

Miikka Mäkipaakkanen entisöimässä vanhaa pirttikalustoa

asennustöitä, purkutöitä sekä kiinteistönhuoltoa.

Viherpaja taikoo puutarhastasi näyttävän

Brnadete Keleanalta verhoilu hoituu sujuvasti


Suomi tulkitsee voittoa tavoittelemattomat toimijat hengiltä Muistisairaiden kävelyttäminen, huippuristeilijän rakentaminen, sairaan lapsen hoito, vammaisten taksikuljetukset, löytökissojen hankinta - näillä toiminnoilla on jotain yhteistä. Nimittäin se, että Suomi on tulkinnut niiden olevan taloudellista toimintaa, johon tulee soveltaa samoja kilpailulainsäädännön pykäliä. Tämä määritelmä on johtanut useisiin tapauksiin, joissa virkamiehet ovat tulkinneet valtionapusäädöksiä virheellisen tiukasti niin, että tuki on vedetty pois sellaiselta ensimmäisen tai kolmannen sektorin yleishyödylliseltä toiminnalta, jolle ei todellisuudessa ole markkinavetoista palveluntarjoajaa. Monilta järjestöiltä on vedetty pois esimerkiksi Rahaautomaattiyhdistyksen tuki, kun järjestö on tarjonnut sosiaalipalveluja. Sosiaalisten yritysten saaman tuen on tulkittu vääristävän kilpailua.

Usein palvelu on loppujen lopuksi saattanut jäädä kokonaan tarjoamatta. Toinen tulkintavirhe on tehty siinä, kun yleishyödyllisille palveluille on asetettu kilpailutusvaatimus. Julkisten tahojen on kilpailutettava palvelu kuin palvelu ja vielä valittava halvimman hinnan tarjoaja. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, sillä kukin maa saa itse päättää, miten se kilpailuttaa yleishyödyllisiä palveluja.

Ensinnäkin uusi direktiivi määrittelee selkeästi sen, että pelkällä hinnalla ei tule jatkossa enää kilpailuttaa, vaan on tarkkailtava kokonaistaloudellista etua. Hinnan rinnalle on mahdollista nostaa ympäristö-, sosiaali- ja muita kriteerejä, jotka katsotaan tärkeäksi tuotteen tai palvelun hankinnassa. Näistä sosiaalikriteerien nosto tarjoaa erityisen mahdollisuuden sosiaalisille yrityksille menestyä tarjouskilpailuissa.

Kysymys kuuluukin, onko näkövammaisille tarjottavien opaskoirien koulutus toimintaa, jolle on olemassa todelliset markkinat ja joka näin ollen tulisi kilpailuttaa? Vaarallisinta tilanteessa on se, että tiukoilla nykytulkinnoilla kolmannen sektorin palvelut ja sosiaalinen työllistäminen näivettyvät koko ajan. EU:n uudistunut hankintalaki tuo selvyyttä tilanteeseen, kunhan valmistelemme nyt kotimaisen hankintalain huolella, ilman ylitulkintaa.

Lisäksi uusi direktiivi jättää sosiaalipalvelujen kilpailuttamisen selkeästi jäsenvaltioiden päätettäväksi. Sosiaalisten yritysten merkitys on erityisen suuri juuri tällä hetkellä, kun Euroopan nuorisotyöttömyys on huipussaan. Niiden yhteisvaikutus työllistäjänä ja koulutuksen tarjoajana on merkittävä – Oulun kestävän kehityksen keskuksen bonuksena on näiden lisäksi ympäristöystävällisten ratkaisujen

kehittely. Tämän tyyppistä toimintaa ei tule hukuttaa pykäläviidakkoon, vaan parantaa toimintaympäristöä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

www.sirpapietikainen.eu

Suomessa maatilojen koko on viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvanut. Tähän on johtanut yhteiskunnan rakennemuutos, maatalousteknologian kehittyminen ja EU-tukipolitiikka. Kotitarveviljely on vähentynyt kaupungistumisen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä. Nyt näyttävät kuitenkin puhaltavan uudet tuulet.

EU-sääntelyä pitäisi muuttaa siten, että pienimuotoinen kotieläinten pito olisi helpompaa ja vähemmän byrokraattista. Myös maataloustukipolitiikkaa tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaisi pienviljelyllä elantonsa ansaitsemisen sen sijaan, että kannustetaan vain valtavaan teolliseen maatalouteen. Ekologisesti kestävän maatalouden tukeminen tulisi olla päätavoite.

Monet ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mistä syömämme ruoka on kotoisin. Lähiruuan ja puhtaan ruuan arvostus vaikuttaa olevan nousussa ja ihmiset ovat taas kiinnostuneita pienimuotoisesta kotitarveviljelystä. Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen tulisikin lähteä siitä, että myös kaavoitetuille kaupunki- ja lähiöalueille järjestettäisiin tilaa omatoimiviljelylle. Miksei viljelyä voitaisi harjoittaa myös esimerkiksi kerrostalojen katoilla!

Maapallon väestö kasvaa edelleen ja ruuasta on pulaa. Onkin tärkeää, että myös Suomessa säilytetään viljelystaitoa ja maanviljelyä eikä heittäydytä täysin tuontielintarvikkeiden varaan. Tässä oma osansa on myös pienimuotoisella kotitarvemaataloudella. Maanviljelyn säilyttäminen Suomessa sekä kotitarveviljelyn mahdollistaminen ovat sekä huoltovarmuus että työllisyysja sosiaalisia kysymyksiä.


Miksipäs ei. Tämän päivän trendi on kasvattaa itse ruokaa parvekkeilla, terasseilla ja puutarhoissa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa taloyhtiöiden pihat ja parvekkeet sekä terassit ovat tähän oivia paikkoja. Kokemusten mukaan yhteisillä piha-alueilla toteutettu viljelmä – laari, säkki tai penkkiviljelmä, toimii hyvänä taloyhtiön asukkaiden välisenä yhteisöllisyyden luojana. Viljelmän hoito ja kasvun seuraaminen antavat mielekästä yhteistä toimintaa asukkaille ja luo näin uusia tuttavuuksia eri-ikäisten asukkaiden kesken. Kasvun seuraaminen tuottaa mielihyvää – itse kasvatetun kasvin kukkaan puhkeaminen tuottaa riemun kiljahduksia ja onnistumisen iloa ja parasta on kesän ensimmäisten mansikoiden ja tomaattien maku!

Itse kasvatettuja salaatin aineksia ei voita mikään! Jokainen voi kokeilla ja innostua kasvattamisesta omien resurssiensa mukaan. Saattaapa kasvattaminen innostaa niin, että on kokeiltava kasvattaa jotain uutta ja erilaista. Mitä jos korvaisit jokavuotiset pelargonit yrteillä ja syötävillä kukilla? Laarit, säkit ja ruukut sopivat viljelyyn – näin viljelmän voi perustaa lähes mihin vain, koska maapenkkiä ei tarvita. Ilkivallan pelko saattaa suurentaa viljelyn aloituskynnystä yhteisillä alueilla, mutta usein pelko on turhaa. Koska asukkaat toimivat yhteistyössä, kunnioitetaan yhdessä tehtyä työtä paremmin. Ja oppiihan siinä tuntemaan naapurinsakin paremmin. Asukkaat voivat vaihtaa kasvatuskokemuksiaan kesän mittaan ja kaiken vaivan palkitsee tietysti yhdessä järjestetty sadonkorjuujuhla. Lapset oppivat arvostamaan itse kasvatettua ruokaa viljelyn keinoin. Kasvien hoitaminen opettaa samalla sitoutumaan ja ottamaan vastuuta.

Viljelyn voi aloittaa vakkapa yhdestä kasvista. Laita kaupan ruukkuyrtti ravinteikkaaseen multaan ja anna sille uusi elämä. Hyväjuurinen yksilö juurtuu multaan ja tuottaa vielä monta maukasta hetkeä kasvattajalleen. Jos sen on kerran ostanut, miksei kannattaisi kokeilla kasvatusta! Kasvata ikkunalla basilikaa, ruohosipulia, minttua, salaattiaJ

Kasvatuksen aloittamista varten ei tarvitse ostaa uusia ruukkuja, astioita tai edes siemeniä. Vanha kattila, vanhasta laudasta tehty laari tai vaikkapa käytöstä poistettu saapas kelpaa oikein hyvin ja siemenet voi ottaa kaupan tomaatista tai paprikasta. Mullan on hyvä olla taimikasvatukseen sopivaa multaa. Kokeilemalla oppii ja jos jokin ei onnistu heti kannattaa rohkeasti kokeilla uudelleen.

Paljon hyviä ohjeita löytyy netistä, kirjoista, lehdistä ja ystäviltä. Neuvoja, vinkkejä ja tarvikkeita kasvatuksen aloittamiseen saa Dodo ry:ltä ja Kestävän kehityksen keskukselta sekä alan yhdistyksiltä. S a tu M örsä ri vihertyön ohjaaja ja -suunnittelija, Yritetään yhdessä ry

Terassit ja parvekkeet ovat kuin luotuja kaupunkiviljelyyn. Ne ovat yleensä suojaisia paikkoja ja kasvukausi lasitetulla parvekkeella jatkuu keväästä pitkälle syksyyn. Viljelyä voi harrastaa amppeleissa, ruukuissa ja laareissa. Satokin on käden ulottuvilla.


Projektin tarkoituksena on työllistää vuositasolla 1 00 joko työkokeiluun tai palkkatuella. Painopiste tulee olemaan nuorissa, jolloin huomioidaan myös vankilasta vapautuneet ja maahanmuuttajataustan omaavat nuoret. Projekti tulee olemaan suora jatko Kestävän Kehityksen Keskuksessa jo toteutuvalle kuntouttavalle työtoiminnalle ja opiskelulle. Projektin kestoaika on 1 .9.-201 3-31 .8.201 6. Yritetään yhdessä r.y:llä on jo pitkä kokemus yritysyhteistyöstä. Pitkään työttömänä olleiden sijoittaminen yritykseen vaatii täsmäkoulutusta niihin tehtäviin, joita yrityksissä tehdään. Projekti tuleekin panostamaan juuri tällaiseen koulutukseen ja työhön. Koulutus tulee olemaan 1 - 2 päivän mittaista. Lyhytkursseina olemme järjestäneet mm. konetyö- ja kivityökursseja, näillä työntekijät ovat saaneet valmiuksia suorittaa konetyötehtäviä ja kiveyksenrakentamistöitä ilman aiempaa kokemusta. Työ on ollut motivoivampaa, kun tietää miten ne pitää tehdä oikein. Koulutus on parantanut kurssille osallistuneiden itsetuntoa selviytyä työtehtävistä. Yritysyhteistyö mahdollistaa työkokemuksen karttumisen monilla aloilla ja edelleensijoittaminen yritykseen on yrittäjälle riskitön tapa palkata työntekijä ja työntekijälle hyvä mahdollisuus tutustua yrityksiin. Toiveena on, että tätä kautta työntekijä ja yrittäjä löytävät toisensa! Projektin aikana kehitetään myös kaupunkiviljelyn oululainen malli, joka pitää sisällään myös kompostoinnin kehittämisen. Keskus opastaa ja kannustaa oululaisia viljelemään pihoilla, parvekkeilla, terasseilla, ikkunalaudalla, katoilla, julkisilla paikoilla, joutomailla ja muilla hyödyntämättömillä paikoilla luonnonmukaista lähiruokaa. Viljely tapahtuu laareissa ja viljelysäkeissä. Kasvimaan voi perustaa lähes mihin tahansa. Kaupunkiviljelyyn opastetaan taloyhtiöissä, toimintakeskuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Tarkoituksena on viljellä taimia laareissa, säkeissä, avomaalla ja keskuksen pienissä kasvihuoneissa pysyvänä osana keskuksen toimintaa. Viljelystä saatu sato hyödynnetään keskuksen omaan käyttöön. Kasvihuone työllistää jo aikaisin keväällä taimikasvatuksen parissa. Taimia kasvatetaan keskuksen omassa kompostimullassa. Keskuksen piha-alueelle sekä Vasanaron tilalle Pikkaralaan rakennetaan kaupunkiviljelyn esimerkkikohteet, joissa opetetaan kaupunkiviljelyn periaatteita. Tarkoituksena on, että kaupunkiviljely yleistyy Oulun seudulla. Tässä Kestävän kehityksen kohteet toimivat opetus- ja tukipisteinä kaupunkiviljelijöille ja työllistymispaikkoina nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Vasanaron tila toimii myös virkistyspaikkana. Kaupunkiviljelykohde esimerkkejä tulee luoda ympäri kaupunkia, jotta asukkaat saadaan aktivoitua.

Ympäristönhoitotehtävät työllistävät pitkäaikaistyöttömiä

Projektin tarkoituksena on toimivien vaihtoehtojen löytäminen ja kehittäminen vaikeaan markkina-asemaan joutuneiden henkilöiden, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi ja aktivoimiseksi. Hanke tarjoaa erinomaisen tilaisuuden työllistämistoiminnan monipuolistamiseen ja uudenlaisten työtehtävien kuten kasviviljelyn aloittamiseen. Kehittämishankkeesta saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää sosiaalisen työllistämistoiminnan kehittämisessä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Keskuksella valmistetaan tuotteita kierrätystarvikkeista ja luonnon materiaaleista -aitoja, kaupunkiviljelylaareja, paju- ja metalli töitä. Kaikki edellä mainittu pyrkii luonnollisesti siihen, että voidaan työllistää vähintään 1 00 henkilöä joko palkkatuettuun työhön tai työkokeiluun.

Jo toteutuneella kaudella projektissa on työllistynyt kauden aikana n. 90 henkilöä työkokeilussa, palkkatuella ja koevapaudessa. Olemme järjestäneet täsmäkoulutusta kiinteistöalan yrityksessä yhdelle työntekijälle – koulutus mahdollisti työntekijän suoriutumaan annetuista tehtävistä ilman aiempaa koulutusta.


Suomessa on suuri määrä korjaustarpeessa olevia pien-, rivi- ja kerrostaloja ja määrä kasvaa luonnollisesti vuosittain. Pelkästään rintamamiestaloja rakennettiin sodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella arviolta 250 000-300 000 kappaletta, joista jäljellä on noin 235 000 rakennusta. Kyseiset rakennukset edustavat noin 20 % koko maamme pientalokannasta. Oululaisille tuttu Karjasillan asuinalue on malliesimerkki perinteisestä rintamamiestaloalueesta. Pientaloja alueella sijaitsee noin 500. Rintamamiestalojen ulkomuoto on yleensä hyvin yksinkertainen; neljä kulmaa, hormiryhmä rakennuksen keskellä, 1 ½-kerrosta ja useimmissa osittain tai kokonaan kylmä kellari. Tästä yksikertaisuudesta johtuen rintamamiestalo asettaa jonkin verran rajoituksia laajojen muutostöiden suorittamiselle.

Kaikkien kolmen rakennuksen erikoispiirteenä on laadukkaitten kierrätysmateriaalien uusiokäyttö. Kohteissa tehtiin kaikki työt omin voimin sähkö- ja lvi-töitä lukuun ottamatta. Keskuksen ajatuksena on työllistää ja kouluttaa nuoria ja miksei vanhempiakin juuri heitä kiinnostaville aloille. Työllisyystilanne on Oulussa valitettavan synkkä, joten keskuksen avoimet työpaikat täyttyvät heti. Rakentamissesongin alkaessa toiminta tulee laajentumaan luonnostaan. Vaikka rakentaminen on erittäin suhdanneherkkä ala nykysuomessa, keskuksella uskotaan vankasti varsinkin rintamamiestalojen korjausrakentamiseen ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen tulevaisuutta silmällä pitäen. Keskus haluaa pitää ihmiset työkuntoisina – ja antaa heille mahdollisuuden tehdä sitä mistä pitävät.

"Osaavalle tekijälle löytyy aina työtä ja kohteet ovat sopivan kokoisia ja valinnanvaraa paljon. Lisäksi Yleisintä onkin rakentaa perheenlisäyksen tultua korjausrakentaminen on usein mielenkiintoista lisärakennus talon kylkeen, muuttaa kellari ongelmanratkaisua". asuinkäyttöön tai avata yläkerran kylmät sivu-ullakot Keskuksen korjausinsinööri Tatu Raitala listaa hyviä makuuhuoneiden yhteyteen. Vaikka rakennukset ovat puolia. samoista piirustuksista lähtöisin, on niissä laadullisia eroja. Moni nuori sai keskuksella ensimmäisen kosketuksen Sodan jälkeinen materiaalien saatavuus ja rakentajien rakennusalaan. Keskuksen suosio on muutenkin ollut jo taitotaso tekevät kohteista mielenkiintoisia vuosia nopeassa kasvussa Oulun huonon työtilanteen korjauskohteita. Vanhassa rakennuskannassa on takia. Työkohteet ovat olleet kaikki erilaisia ja kiinni myös valtava omaisuusmassa, jonka mielenkiintoisia. Yhteydenottoja tulee yrityksiltä, seurauksena rakennusten kunnosta ja asiakkailta ja työnhakijoilta päivittäin. Valmistuneen korjaustarpeesta tulisi kantaa vastuuta. toimitilan rakennustyömaa työllisti yli 70 henkilöä ja tarjosi useille nuorille ja opiskelijoille työharjoittelupaikkoja. Kestävän kehityksen keskus on keskittynyt rakentamiseen lähes koko sen elinkaarensa ajan – yli Myös rakennusalan opiskelijoiden on haastavaa löytää kaksikymmentä vuotta. Välivainiolle valmistui vuonna ensimmäistä harjoittelu- tai työpaikkaa, osaksi koska 201 3 uusi 500 m²:n toimitilarakennus kahden rakentaminen on keskittynyt niin voimakkaasti kesäaikaan, aikaisemman rinnalle. harjoitteluajankohdat kevääseen ja syksyyn ja kilpailu harjoittelupaikoista kovaa.

Sivu-ullakot otetaan nykyään hyötykäyttöön

Sivu-ullakot purkutyön alla


Keskus pyrkii tarjoamaan nuorille heidän ensimmäisen työtai harjoittelupaikan, jossa voi kokeilla omaa osaamistaan sekä motivaatiota ja huomata tietyn alan kiinnostavuuden tai sen sopimattomuuden ennen kouluun tai työelämään hakeutumista. ¨Joukossamme on mukana myös vankan osaamisen omaavia rakennusalan ammattilaisia, jolloin on mahdollista hyödyntää eräänlaista mestari-kisälli –mallia. Tärkeintä on, että kaikki pääsevät tekemään ja osaksi myös valitsemaan itselle mieluisia työkohteita. Porukka tuntuu viihtyvän hyvin¨, Raitala summaa Viimeiset vuodet keskuksen toiminta on painottunut entistäkin enemmän korjausrakentamiseen sen suuren kasvupotentiaalin ja jatkuva tarpeen vuoksi. Valitettavasti oppilaitosten korjausrakentamisen koulutus on viimeaikoina ollut vähenemään päin ja keskus pyrkii osaltaan vastaamaan haasteeseen. Korjausrakentamisessa tulee vastaan hyvin erilaisia haasteita kuin uutta rakennettaessa. Tämän vuoksi keskus on pyrkinyt tekemään vuosien varrella mahdollisimman paljon erilaisia rakennuskohteita, jotta ala tulisi mahdollisimman tutuksi.

Liian mittavia kohteita ei kokemuksen mukaan kannata kuitenkaan ottaa, koska työntekijöiden vaihtuvuus ja siirtyminen eteenpäin on aika suurta - ja sehän juuri on keskuksen päätavoite. Keskuksen toinen tarkoitus on säilyttää ihmisten työkyky ja nostaa se uudelle tasolle, kun avoimet työmarkkinat alkavat taas vetämään. Yritykset, yhteistyökumppanit, oppilaitokset ja asiakkaat ovat erittäin tärkeässä asemassa rakennusalan työllistämisessä. Monet yritykset ovat huomanneet keskuksen tarjoamat hyödyt ja riskittömyyden heidän omalle yritystoiminnalleen. ¨Varsinkin pienemmät rakennusliikkeet voisivat hyödyntää keskuksen työvoimaa, osaamista ja palveluita entistäkin enemmän, jolloin heille tarjoutuisi mahdollisuus kasvaa ilman mainittavaa riskiä. Kiinteistöalalla keskuksen tarjoama hyöty on osattu kanavoida hieman paremmin kaikkia osapuolia kannattavaksi toiminnaksi. Rakentamisessa on erittäin tärkeää, että tekijään pystyy luottamaan täysin, koska rakennusvirheet voivat tulla kalliiksi. Kiinteistöalalla ei vastaava riskiä ole¨, Raitala toteaa Kestävän kehityksen keskus toivookin, että yrittäjät ottaisivat rohkeasti yhteyttä, jos he ovat aikeissa palkata uuden työntekijän, tarvitsevat kiireapua, tai suunnittelevat liiketoiminnan kehittämistä tai laajentamista. Suomen tulevaisuus on yrityksissä ja heidän luomissa uusissa työpaikoissa. Heidän kanssaan tehtävä yhteistyö on tärkeintä.

Tyypillinen rintamamiestalo ¨Toimintamme on erittäin joustavaa, mutta sen tarkoituksena ei ole viedä työpaikkoja yhteistyöyritysten vakituisilta työntekijöiltä joten kaikilla, kuten yt-neuvottelun alaisilla yrityksillä palvelun hyödyntäminen ei ole mahdollista¨, Raitala muistuttaa. ¨Nykyisistä uusista rakennuksista tulee myöhemmin osa rakennusperintöämme ja perheiden suurin omaisuus on yleensä kiinni juuri asunnossa. Järkevästi, huolella suunniteltu ja toteutettu korjaustyö on aina hyvä sijoitus itselle tai jälkipolville¨, Raitala mainitsee lopuksi.

Jos omat tiedot eivät riitä, kannattaa ottaa yhteyttä korjausrakentamisalan asiantuntijoihin. - Kestävän kehityksen keskus, lisätietoja 044 2642333 - Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus PORA - Korjausrakentamiseen keskittyneet alueen yritykset

Sivu-ullakko remontoitavana


Kompostointi onnistuu myös sisätiloissa kompostilierojen avulla. Lierot muuttavat eloperäisen aineksen ravinnepitoiseksi mullaksi. Matokomposti oikein hoidettuna ei aiheuta hajuhaittoja. Madot pystyvät hajottamaan noin puolet painostaan eloperäistäjätettä. Kompostilierot (Eisenia foetida) ovat eri lajia kuin kastemadot, joita tapaa puutarhamaasta. Kastemato on kookkaampi ja se ei viihdy yli 1 5 asteen lämpötilassa. Kompostiliero viihtyy parhaiten 20-25°C lämpötilassa. Alle +5 asteen lämpötilassa ja yli + 30 asteen lämpötilassa ne kuolevat. Madon munat ovat vihertäviä n. 2mm läpimitaltaan olevia palloja. Kosteutta saa olla melko runsaasti sillä lierot hengittävät ihonsa kautta. Liian kuivassa hapensaanti on vaikeaa ja madot kuolevat. Joten muista kastella kompostia tarvittaessa! Kompostiastiaksi sopii vanha saavi, palju, akvaario tai puinen laatikko. Astian koko täytyy suhteuttaa lierojen ja biojätteen määrään nähden. Mikäli sinulla aluksi on vain vähän lieroja, aloita pienemmässä astiassa. Astian pohjalle laitetaan ilmavaa ainesta; oksahaketta, olkia, maatuneita puunlehtiä, silputtua pahvia, turvetta tms. Hiekan ja saven lisäys edistää lierojen ruuansulatusta. Lisää madot ja vähän ruokaa astiaan.

Sekoita eloperäinen jäte seosaineeseen. Sopivan ilmavuuden ylläpito on tärkeää, ettei kompostia ala tiivistyä ja kärsiä hapen puutteesta. Hyviä seosaineita ovat puuhake, paperi- ja pahvisilppu, kutterinlastu, olki, munakennot, lehti- ja neulaskarike. Kun lisäät kotitalousjätettä kompostiin –lisää samalla joukkoon kostutettua paperisilppua tai munakennoja ja puunlehtiä tai haketta seosaineeksi. Peitä kotitalousjäte seosaineella ettei se ala pilaantua. Kun astia alkaa täyttyä, siirrä pohjalla oleva mullaksi muuttunut aines toiseen astiaan. Valmiin aineksen voi vielä jälkikompostoida kuumassa, jolloin siitä kuolevat myös elävät siemenet. Madot otetaan talteen ja siirretään uuteen kompostiin. Laita astiaan uutta kariketta pohjalle ja siirrä madot ja maatumaton aines astiaan. Kompostin pohjalle kerääntyneen veden voi käyttää lannoitteena vedellä laimennettuna.

Taiteilija Tanja Karjalaisen näkemys matokompostista

hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, teepussit, murskatut kananmunankuoret, keitinvedet, murennettu leipä, kostutettua paperisilppua, kostutettuja munakennoja revittynä, kukkamultaa, kasvinosiaJ pieniä määriä lihaa ja kalaa (pilaantuu helposti) pieniä määriä maitotuotteita (pilaantuu helposti) Sitrushedelmiä madot karsastavat

Miikka Mäkipaakkasen matokomposti

Yri te tä ä n yh d e ssä ry P a j o j e n y h te y s ti e d o t: E n ti s ö i n ti p a j a p . 0 4 0 4 4 6 4 0 0 8 1 Om pel u paj a p. 044 7799 066 M e ta l l i p a j a p . 0 4 4 0 3 4 1 3 2 0 P i e n kon e korj a a m o p . 0 4 1 4 9 2 2 3 6 3 P yörä p a j a p . 0 4 0 4 6 4 4 7 5 5 R a ke n t a m i n e n p . 0 4 4 2 6 4 2 3 3 3 Ym p ä ri stön h oi top a j a t: M e tsu ri t p . 0 4 6 8 4 5 6 9 3 9 Vi h e rp a j a p . 0 4 4 7 7 9 9 0 8 8 Ki e rrä tys j a kom p ostoi n ti 0 4 4 0 3 4 1 3 2 0 S i i vo u s p . 0 8 3 4 1 3 2 0

Sorvarintie 1 8, 90530 Oulu | 08 341 320

Sorvarilehti  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you