Page 1

1


PÄÄTOIMITTAJAT Kukka Suonio Hannu-Pekka Komonen KIRJOITTAJAT Hannu-Pekka Komonen Iiris Annala Kukka Suonio Laura Kyntölä Mirja Satka Noora Järvi Pekka Pennanen Trip Leader Vilja Vähä-Aho KUVAT Kukka Suonio Laura Kyttälä MyHeritage

Valtioneuvoston kanslia Vilja Vähä-Aho

ULKOASU Kukka Suonio Hannu-Pekka Komonen Tuomas Kortteinen KANNEN KUVA JA TAITTO Kukka Suonio TAITTO Kukka Suonio Hannu-Pekka Komonen PAINO Picaset, Helsinki Painos 150 kpl Julkaisija Stigma ry ja Stydi ry, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat TOIMITUKSEN OSOITE Stigma ry/Stydi ry Snellmaninkatu 10 00014 Helsingin yliopisto

Kajahdus vastaanottaa HYY:n järjestölehtitukea

2

kajahdus@gmail.com http://issuu.com/kajahdus http://blogs.helsinki.fi/kajahdus-lehti/


6 10 8 15 10 11 16 12 20 14 26 16 28 18 31 19 32 20 36 38 23 24 26

Alumnipalsta Haastateltavina Linda Piirto ja Aino Kääriäinen

Leimata ja merkitä - Luokittelu ja kategorisoini maahanmuuttajakeskustelussa Laura Kyntölä Kirjallisuutta pukinkonttiin - asiantuntijat suosittelevat Hannu-Pekka Komonen Katsaus fuksisyksyyn Noora Järvi

Trip Leaderin viimeinen kotimaan vastuu? Trip Leader

Oman onnensa sepät Pekka Pennanen

Näkymä sosiaalityöhön uuden hallinan oloissa Mirja Satka

Terveisiä SYL:n liittokokouksesta Iiris Annala

Näköpiirissä hyvänolon sosiaalityö Kukka Suonio

Terkkuja Atlantin takaa - vaihtooppilassyksy Amerikassa Vilja Vähä-Aho Sosiaalityön flashmob Kukka Suonio

Kaatuuko hallitus Hannu-Pekka Komonen

Stydin vuosijuhlakuvagalleria Kukka Suonio

3


KUVA Kukka Suonio

4


Pääkirjoitus

V

uosi on taas vierähtänyt - uskomatonta vauhtia. Kajahduksen vuoteen on mahtunut neljä numeroa. Mitä vuodesta tulee ensimmäisenä mieleen? Päätoimittajille on ainakin jäänyt mieleen lukuisat Aleksandrian ylimmässä kerroksessa vietetyt tunnit lehden taittamisen parissa. Se on kuitenkin ollut ilo, koska lopputulokseen on voinut yleensä olla varsin tyytyväinen - erityisesti lehden sisällön osalta. Suuri kiitos ja kumarrus kaikille kirjoittajille!

Viimeisen numeron teemana on näkymä. Julkisesta keskustelusta saa helposti sellaisen kuvan, että tulevaisuuden näkymät ovat huonot. Eurokriisi, ilmastonmuutos ja työttömyys uhkaavat meitä kaikkia. Englantilainen The Spectator ei ole yhtä kyyninen: sen mukaan vuosi 2012 on paras koko maailman historiassa. Maailmassa ei ole koskaan ollut yhtä vähän nälänhätää ja tauteja eikä yhtä paljon vaurautta kuin nyt. Vuoden viimeisessä numerossa pohditaan muun muassa miltä näyttää SYL:n tulevaisuus, voiko Suomen hallitus kaatua, millaista on sosiaalityö uuden hallinnan oloissa ja mitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi voisi tehdä. Perspektiiviä Atlantin takaa tarjoaa vaihtaripalsta ja pääsemme myös kurkistamaan Stydin erityisen rakkaudellisiin vuosijuhliin Suomenlinnassa. Päätoimitus kiittää lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa mitä parhainta alkavaa vuotta, ja niin - uutta aikakautta! Kajahduksen päätoimitus 2012 Kukka Suonio & Hannu-Pekka Komonen

5


Alumnipalsta HAASTATTELIJA Hannu-Pekka Komonen

Haastateltavana Linda Piirto, joka työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä erityisasiantuntijana, vastuualueenaan yhteiskuntavastuu. Mitä työnkuvaasi kuuluu? "Käytännössä teen paljon valmistelutöitä, seuraan kansainvälistä keskustelua ja mietin, mitä olisi järkevää tehdä Suomessa yhdessä kollegoiden, poliittisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Valtioneuvosto julkaisi juuri uuden yhteiskuntavastuun periaatepäätöksen, jonka valmistelusta vastasin ja nyt koordinoin tämän periaatepäätöksen mukaisen toimintaohjelman toteutusta. Toimin myös yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan sihteerinä, eli hoidan kokousjärjestelyt, valmistelen materiaalit neuvottelukunnan kokouksiin ja kerron neuvottelukunnalle, mitä yhteiskuntavastuun osalta tapahtuu meillä ja esimerkiksi Euroopan komissiossa. Lisäksi edustan Suomea komission yhteiskuntavastuun korkean tason työryhmässä. Käytännössä työni on siis tiedon hankintaa, kerätyn tiedon punnitsemista, ratkaisujen miettimistä, kokouksia, seminaareja, kirjoittamista ja ihmisten tapaamista." Millaisissa työtehtävissä olet ollut ennen nykyistä pestiäsi? "Toimin aiemmin viestintätehtävissä, tiedottajana ja viestinnän suunnittelijana. Halusin kuitenkin enemmän haasteita ja sisältöä työtehtäviin, siksi tein uranvaihdoksen pari vuotta sitten. Opiskelujeni alkuaikoina olin töissä kirjakaupassa ja Helsingin Sanomien yrityspalveluissa." Millä tavalla sosiaalipolitiikan opinnoista on ollut hyötyä työelämässä? Yleisesti yliopisto-opiskelu opettaa nopeita tiedonhankintakykyjä ja taitoa arvioida esitettyjä tietoja kriittisesti, toisin sanoen lähdekritiikkiä. Laitoksen tutkimuskurssit olivat myös huippuja. Tutki6

muskurssien oppeja tulee hyödynnettyä lähes päivittäin erilaisten tutkimustulosten arvioinnissa. Muun opintotarjonnan osalta suosittelen lämpimästi johtamisen sivuaineopintoja erityisesti niille, jotka ovat jo olleet työelämässä hetken aikaa. Johdantokurssit voivat olla hieman puuduttavia massaluentoja, mutta niiden jälkeiset kurssit auttoivat ainakin minua jäsentämään paremmin sitä, miten työtä olisi järkevää organisoida ja tehdä. Opinnot myös auttoivat jäsentämään omaa työkokemusta ja antoivat perspektiiviä omiin kokemuksiin työelämästä. " Missä järjestöissä toimit opiskeluaikana ja mitä hyötyä järjestötoiminnasta on ollut? "Olin mukana Stigma ry:ssä, ensin viestintävastaavana ja sitten puheenjohtajana. Järjestökuvioissa päädyin tekemään verkkosivuja, mistä oli hyötyä tulevassa työllistymisessä." Ovatko valtsikalaisten työnäkymät mielestäsi hyvät? "Työnäkymät ovat mielestäni ihan yhtä hyvät kuin millä tahansa muullakin alalla. Reippaalla asenteella ja omien vahvuuksien tuntemisella pääsee hyvin eteenpäin. Valtsikasta saa monipuolisen, itsenäiseen ajatteluun kannustavan koulutuksen, jonka avulla pärjää eri aloilla ja erilaisissa tehtävissä. Koulutus on siinäkin mielessä monipuolinen, että esimerkiksi perus-it-opetusta on saatavilla, eikä opiskelijoita kasvateta siihen, että joku sihteeri hoitaa kaiken käytännön työn sitten tulevaisuudessa. Tämä on oikeasti kilpailuetu työmarkkinoilla." Mitä terveisiä haluaisit lähettää tulevaa työuraansa miettiville opiskelijoille? "Kannattaa oppia tuntemaan itsensä ja tunnistamaan omat vahvuudet, sitten kannattaa hankkia jonkinlainen todiste näiden vahvuuksien käytöstä, esimerkiksi harrastusten kautta. Työkokemuksen osalta kannattaa tuoda esiin asioita, joiden avulla potentiaaliselle työnantajalle selviää, että osaatte a) aloittaa ja lopettaa projektin, b) pystytte toimimaan ihmisten kanssa ja c) pystytte puhumaan kirjoittamaan ja puhumaan selkeästi, myös tiukkojen aikataulujen puitteissa Valtsikalaisten arvostus on tasan tarkkaan yhtä suuri kuin valtsikalaisten itsetunto on."


HAASTATTELIJA Kukka Suonio

VTT Aino Kääriäinen on yliopiston lehtori sosiaalitieteiden laitoksella ja tällä hetkellä tutkimusvapaalla. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi ja sosiaalityöntekijäksi vuonna 1997. Stydiläisten ehdottamana Kääriäinen valittiin vuoden 2012 Valtsikan Hyvän opetuksen palkinnon saajaksi. Kuinka päädyit tutkijaksi ja opettajaksi? Päädyin tutkijaksi ja opettajaksi varmastikin näiden kahden asian yhdistämisen ja hedelmällisen vuorottelun vuoksi. Ennen sosiaalityön opintojani opiskelin kasvatustiedettä ja aikuiskasvatustiedettä Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa, jolloin opin pedagogiikan perusteet. Vuosi maisteriksi valmistumiseni jälkeen, vuonna 1998 suoritin aineen opettajan pedagogiset opinnot Helsingin Yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Työskennellessäni opetustehtävissä eri oppilaitoksissa sain huomata, kuinka käytännön sosiaalityön kokemuksista oli hyötyä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opettaminen toi myös hyvää vastapainoa väitöskirjan tekemiseen. Väittelin tohtoriksi vuonna 2003. Alkuvuonna 2004 minut valittiin sosiaalityön oppiaineeseen Maisterix-hankkeen yliopistonlehtoriksi. Tämä kaksivuotinen urakka kouli minut uusia innovaatioita hakevaksi ja kokeilevaksi opettajaksi. Tutkimus vei kuitenkin tässä vaiheessa voiton ja pääsin Kuopion yliopiston ja Lastensuojelun Keskusliiton uuteen kiinnostavaan kehittämishankkeeseen tutkijaksi vuonna 2006. Helsingin yliopistoon palasin käytäntötutkimuksen yliopistonlehtoriksi vuonna 2009 - uudelleen innostuneena opettamisesta! Opetustyöni lomassa olen jatkanut tutkimuksen tekemistä ja jäin Alli Paasikiven säätiön apurahan turvin kahdeksan kuukauden tutkimusvapaalle marraskuussa 2012. Opettaminen ja tutkiminen ruokkivat toinen toisiaan - tutkijana saa koetella omia voimavarojaan ja tehdä itsenäisesti työtä, opettajana taasen pääsee opiskelijoiden kanssa yhdessä kulkemaan eri tavoin haastaville poluille. Elävä yhteys tutkimuksen tekoon auttaa myös opiskelijoiden tutkimuksien ohjaamisessa. Mitä työtehtäviisi kuuluu? Sosiaalityön käytäntötutkimuksen yliopistonlehtoraatti on erittäin kiinnostava, koska työhöni kuuluu keskeisenä osana Pääkaupunkiseudun kuntien

kanssa tehtävä tutkimus-, opetus- ja kehittämisyhteistyö. Yliopistolla tapahtuvan opetuksen lisäksi työtehtäviini kuuluukin erilaisten verkostojen ja hankkeiden edistäminen Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccassa. Millaiset näkymät sinulla on sosiaalityön tulevaisuuteen? Sosiaalityöllä on valoisa ja moneen suuntaan avautuva tulevaisuus. Meillä on paljon sellaista sosiaalisen osaamista ja ymmärrystä jota tarvitaan yhteiskuntarauhan ylläpitämisessä ja alati muuttuvissa olosuhteissa. Sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden tulisikin rohkeasti astua esiin ja tarjoutua ennakkoluulottomasti yhteistyökumppaneiksi. Toimitko ainejärjestössä ja miten se on auttanut sinua työelämässä? Opiskeluaikana en ennättänyt toimia ainejärjestössä perheen ja opintojen yhteensovittamisen tiimellyksessä. Kirjoitin kyllä joitakin juttuja Stigmaan silloiseen ainejärjestön lehteemme. Millaisen viestin haluat kertoa nykyisille sosiaalityön opiskelijoille? Meillä on hienoja opiskelijoita, jotka ovat reippaasti ja rohkeasti lähteneet edistämään sosiaalityön asemaa yhteiskunnallisena työnä. Olen ylpeä opiskelijoistamme ja myös kiitollinen monista keskusteluista, joita olen saanut käydä heidän kanssaan. Dialogiin asettuminen rikastuttaa aina siihen osallistujia. Haluan esittää lämpimät kiitokseni opiskelijoille ehdottaessanne minua Valtiotieteellisen tiedekunnan Hyvän opetuksen palkinnon saajaksi. Tämä kannustaa jatkamaan valitsemallani tiellä! 7


Opettajilta TEKSTI Laura Kyntölä KUVA myheritage.com

Maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen, vähemmistön edustaja, ulkomaalainen, ulkomaalaistaustainen, muunkielinen, vieraskielinen, näkyvään vähemmistöön kuuluva... Jokainen maahanmuuton parissa työskentelevä painii saman ongelman kanssa: kuinka kuvata ilmiötä leimaamatta yksilöä? Ylläkuvatun kaltaisen käsiteviidakon keskellä seikkaileminen on myös omaa arkipäivääni. Päivät menevät pohtiessa, mitä käsitteellä juuri tällä kertaa tarkoitetaan; sanoja, ryhmiä ja ilmaisuja on lukuisia ja kaikki niistä kantavat omaa taakkaansa. Kuinka varmistaa, että ei yhdellä sanalla tule iskeneeksi kaikkia yksilöitä yhteen ja samaan muottiin? Välillä turhauttaa niin paljon, että tekisi mieli heittää väikkärin alku romukoppaan ja kirjoittaa sen sijaan tarinaa pikku ponien seikkailuista. Ulkopuolisesta tuskastumiseni saattaa vaikuttaa turhalta; kaikki mainituista käsitteistähän tarkoittavat enemmän tai vähemmän samaa. Kyllä ja ei. Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja käytämme ja mitä merkityksiä niille annamme. Arkikäyttöön livahtavat ilmaukset löytävät hyvin nopeasti tiensä myös julkiseen keskusteluun ja lopulta ihmisten ajatteluun. Esimerkkinä tästä on viimeaikoina voimakkaasti esiin noussut huoli syrjäytyneiden nuorten hädästä. Luomalla ”syrjäytyneen” kaltaisia yläkäsitteitä voimme paeta niiden taakse sen sijaan, että meidän todella tarvitsisi selvittää mistä kaikista kymmenistä tekijöistä nuorten pahoinvoinnissa on lopulta kyse. Lisäksi puhumalla homogeenisesta ryhmästä ”syrjäytyneitä nuoria” voimme kattaa keskustelussa koko joukon yhteiskunnallisia kysymyksiä, ryhmiä ja yksilöitä kä8

Leimata ja m maa yhdessä A2 teemaillas-

tevästi sa. Kategorisoimalla ongelmaa voidaan myös eriyttää poispäin itsestä. Tällä tahdilla syrjäytyneiksi leimataan lopulta kaikki, jotka eivät ole keski-ikäisiä puoluepoliitikkoja. . Sama ongelma koskettaa julkista keskustelua maahanmuutosta. Iltalehden otsikot huutavat maahanmuuttajan tehneen sitä tai tätä. Populistipoliitikot kertovat, kuinka maahanmuuttajat syyllistyvät mihin milloinkin. Mutta keitä ovat nämä geneeriset maahanmuuttajat? Kenestä puhutaan, kun puhutaan maahanmuuttajista, ja voidaanko maahanmuuttajuutta edes enää käyttää tieteellisenä käsitteenä? Hyvä, paha kategoria Suomalainen, kantasuomalainen, valtaväestön edustaja… Olen eurooppalainen, suomalainen, helsinkiläinen, lähiön lapsi. Yliopistolla olen jatko-opiskelija, Marian Helmessä yöllä kello kahden aikaan uskomaton yhteiskuntakriitikko, sunnuntaisin vanhempieni luona taannun 15-vuotiaaksi kiukuttelevaksi teiniksi. Englannissa asuessani roolini oli olla eksoottinen ulkomaalainen jääkarhujen maasta. Saksassa olin vain yksi tuhansista maahanmuuttajista, jotka puhuvat saksaa huonolla aksentilla. Meistä kukaan ei ole kategorioiden tai luokitusten ulkopuolella. Meitä usein myös arvostellaan ja kohdellaan tämän statuksemme mukaan. Yksilö myös käsitteellistää omaa olemassaoloaan usein suhteessa siihen, mitä hän ei ole. Tällainen ”me ja muut” -näkökulma on juurtunut syvälle ajatteluumme, eikä sen aiheuttamia stereotypioita ole helppo murtaa. Maahanmuuttajuudesta puhuttaessa tämänkaltainen ajattelu usein korostuu. Ideaalitilanteessa voimme se valita roolimme tilanteen mukaan. Roolit voivat olla päällekkäisiä, jopa ristiriidassa toistensa kanssa, mutta tärkeimpänä nousee esiin yksilön oikeus valita itse olemassaolonsa merkitys tilanteittain. Maahanmuuttajan rooliksi kuitenkin jää usein vain maahanmuuttajuus. Tällöin yksilön tekoja ymmärretään maahan-


merkitä – Luokittelu ja kategorisointi ahanmuuttajatutkimuksessa muuttajataustan kautta ja usein myös yleistetään koske- supistaa koskemaan vain ryhmien välisiä sosiaalisia man kaikkia muitakin maahan muuttaneita henkilöitä. suhteita, tai käsittelemään sosiokulttuurisia tai sosioekonomisia eroja ryhmien välillä, sillä myös hieKategorioilla ja niillä nimillä, joita annamme niil- nojakoisemmat erot ovat aina sosiaalisesti yhteisle, muokkaamme samalla maailmaa ympärillämme kunnassa luotuja ja tuotettuja. ja määritelmäämme siitä, mikä on normaalia ja mikä poikkeavaa (ks. esim. Jokinen ym. 2012). Yhteis- Vasta 2000-luvun maahanmuuttajatutkimukseskuntatieteilijän kannalta ikävä totuus on, että kate- sa on hiljalleen pyritty poispäin kuvatun kaltaisesgorisointia ja asioiden luokittelua ei kuitenkaan voi ta maahanmuuttajia homogenisoivasta ajattelutavasvälttää; se on tapa, jolla jäsennämme maailmaa. Myös ta ja painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin yksitutkimuksessa erilaisia ilmiöitä ja yhteiskunnan osia löllisten sopeutumispolkujen ja ongelmien tarkasyksinkertaistetaan käsiteltävän kokoisiksi yksiköik- teluun. Huomioimalla yksilön henkilökohtaiset tarsi kategorioiden ja luokittelun avulla. Samalla asiat peet maahanmuuttajatutkimukseen on saatu täysin kuitenkin todella yksinkertaistuvat. Bernard Lahire erilainen lähestymistapa, joka mahdollistaa entistä on kirjassaan The Plural Actor (2010 [alkuperäiste- parempien toimintamallien ja palveluiden kohdistaos L'homme pluriel 1998]) nostanut esiin juuri sen misen ihmisten erilaisten tarpeiden mukaan. perustavanlaatuisen ongelman, että liian usein yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa esimerkiksi sosiaali- Lahiren (2010) pluraalin toimijan teoria ja muut nen kuihdutetaan koskemaan vain eroja erilaisten ryh- moninaisempaa toimijakuvaa esittävät teoretisoinmien välillä. Toisin sanoen: sosiaalinen kutistetaan nit antavat mahdollisuuden yksilöllisen näkökuleroiksi erilaisten kategorioiden ja luokitusten välillä. man luomiseen, jossa huomioidaan maahanmuuttajan taustan lisäksi myös nykyisyyden luomat paiMaahanmuuttajatutkimus 2000-luvulla – Kohti neet ja moninaiset roolit yhteiskunnassa ja sen ulkopuolella. Tämän lähestymistavan myötä myös maauutta tulkintaa hanmuuttajatutkijan elämä käsiteviidakossa helpotPakolainen, kiintiöpakolainen, siirtolainen, turvapaikanhaki- tuu. Maahan muuttanut on maahanmuuttaja mutta sen lisäksi ehkä yhteiskuntatieteilijä, isä, tanssiharja, paluumuuttaja… rastaja, ahkera lukija, innokas jalkapallofani ja niin Tutkijan velvollisuus on aina huomioida luokitteluun paljon muuta. Maahanmuuttajuus on vain yksi osa kätketyt merkitykset ja ennakko-oletukset tulkinnas- yksilön historiaa, eikä se välttämättä ole hallitsevassaan. Esimerkiksi päällisin puolin ”maahanmuuttaja” sa roolissa minäkuvan muodostumisessa. Miksi siis on varsin neutraali käsite. Kategoriana siinä silti nipu- antaisimme sen jatkossakin hallita tieteellistä tulkintetaan koko joukko erilaisia yksilöitä yhden kaikenkat- taamme? tavan nimikkeen alle. Arkikielessä tämä ei välttämättä muodostu ongelmaksi, mutta yhteiskunnallista tutki- Kirjoittaja tekee väitöskirjaansa maahanmuuttajamusta tai tulkintoja ei näin yleisen kategorian varaan nuorten sosiaalisesta kiinnittymisestä ja pitää mavoida rakentaa. Myös tieteellisessä maahanmuuttaja- jaa Snellmaninkatu kympin kolmannessa kerrokkeskustelussa näin on kuitenkin toimittu pitkään ja sessa. Aiheesta kiinnostuneet keskustelijat otetaan yksilöitä on tarkasteltu ensisijaisesti maahanmuuttaji- vastaan avosylin. Kahvitkin saatetaan tarjota. na riippumatta heidän taustoistaan. Ei ole kuitenkaan mitään syytä, miksi nykytutkimuksen tulisi jumiutua Kirjallisuus tähän asetelmaan. Lahiren (2010) teoriaa mukaillen Jokinen, Arja; Juhila, Kirsi ja Suoninen, Eero (2012). Kategoriat, on ymmärrettävä, että yksilö ei ole koskaan vain us- kulttuuri ja moraali. Tampere: Vastapaino. kontonsa tai kulttuurinsa edustaja, vaan aina myös Lahire, Bernard (2010). The Plural Actor. Cambridge: Polity henkilökohtaisen maahanmuuttokokemuksen läpi- Press. Sen, Amartya (2009). Identiteetti ja väkivalta. Helsinki: Basam käynyt yksilö (ks. myös Sen 2009). Sosiaalista ei voi books. 9


Kirjallisuutta pukinkonttiin asiantuntijat suosittelevat Kirja on yksi perinteisimmistä joululahjoista. Mikä kirja olisi hyvä valinta pukinkonttiin tai mitä valtiotieteilijän kannattaisi lukea joululomalla? Kajahdus otti selvää ja kysyi asiaa usealta yhteiskunnalliselta vaikuttajalta. TEKSTI Hannu-Pekka Komonen “Steven Pinkerin The Better Angels of Our Nature. Siinä hän todentaa intuitionvastaisesti väkivallan vähentymisen maailmassa historiallisesti. Samalla hän paikantaa joukon sosiaalisia mekanismeja, jotka selittävät väkivallan ja sodan vähentymistä. Lisäksi hän osoittaa, että positiivinen kehityskulku ei ole saavutettu etu, vaan asia, jonka eteen koko ihmiskunnan täytyy ponnistella myös jatkossa.” -Hiski Haukkala, kansainvälisen politiikan professori "Psykologi Philip Tetlockin Expert Political Judgement on malliesimerkki hyvästä yhteiskuntatieteellisestä kirjasta; se on relevantti, omaperäinen, ja kunnianhimoinen, mutta metodologisesti eheä. Teos tiivistää kahden vuosikymmenen tutkimusprojektin tulokset, haastaen yleisiä käsityksiä asiantuntijuudesta ja asiantuntijoiden ennustuksista - yhden aihepiirin jääräpäinen asiantuntija on alallaan huonompi ennustaja kuin itsekriittinen eklektikko. Pakollista luettavaa asiantuntijoiksi pyrkiville." -The Ulkopolitist -sivuston blogikollektiivi

“Kenneth Clatterbaughin Contemporary Perspectives on Masculinity henkilöille, jotka haluavat löytää kirjan, jossa käsitellään tasokkaasti miesliikkeen ideologioita. Nostan kirjan esille osittain siksi, että sitä on vaikea löytää muun lähes samannimisen höpökirjallisuuden joukosta.” -Henry Laasanen, tasa-arvotutkija, blogisti “Jan Guilloun romaani Sillanrakentajat. Guillou on ainoa kirjailija joka saa allekirjoittaneessa esiin alkukantaisen ja katkeran kateuden. Monien lajityyppien mestari osoittaa osaavansa myös fiktiivisen sukutarinan punomisen. Sillanrakentajat kertoo norjalaisten insinööriveljesten elämän kautta Euroopan kehityksestä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Guilloun gobeliini kuvaa kehitysuskon sortumista kohti maailmansotaa, yksilöiden muutosvallan kasvua sekä yritystoiminnan muutosta. Pohjimmiltaan toivo on kuitenkin vain ihmisessä itsessään.” -Jussi Lähde, kirjailija, blogisti ja yritysviestinnän ammattilainen

“Mika Waltarin Johannes Angelos. Se on niin moniker“Göran Therbornin Maailma - aloittelijan opas, joka il- roksinen; yhtäältä seikkailu- ja rakkausromaani, mutmestyi suomeksi tämän vuoden marraskuussa. Teos ta myös kirkko-, sota- ja yhteiskuntahistoriaa. Lisäksi on on pysyvä malli ja esimerkki yhteiskuntatieteili- se on filosofinen ja teologinen teos.” jöille. Tällaista tutkimusta tarvitaan, ei epämääräis- -Kimmo Kivelä, kansanedustaja (ps), rovasti tä käsitepuuroa ilman näkemyksiä. Maailma on suuri, monimutkainen ja hankalasti hallittava kokonaisuus, "Itsekkäästi suosittelen omaa, syksyllä julkaistua kirmutta sitä kannattaa tutkia, ei nostaa käsiä pystyyn. jaani Huonoja uutisia. Se kertoo uutismedian alasajon Eikä varsinkaan ryhtyä konstruoimaan maailmaa syistä ja seurauksista. Kirja kertoo myös, millä keijonkin tyhjän teorian pohjalta. Tai innostua merki- noin sanomalehdet voivat nousta uuteen kukoistukseen." tyksettömistä marginaali-ilmiöistä." -Juha Honkonen, Vihreän Langan päätoimittaja -JP Roos, sosiaalipolitiikan professori emeritus

10


Katsaus fuksisyksyyn

TEKSTI Noora Järvi KUVA Laura Kyttälä Fuksivuosi on jo puolessa välissä ja silti tuntuu, että koulu olisi alkanut vasta pari viikkoa sitten. Syksy on mennyt juhlista toiseen juostessa ja välillä näyttäydytty myös koululla (ainakin kirjoittaneella on käynyt pahasti näin). Ihme kyllä jostain niitä opintopisteitäkin on tullut. Syksy alkoi virallisesti Stigman fuksipiknikillä, jossa päästiin näkemään vähän vanhempia opiskelijoitakin. Opiskeluelämään tottumattomat fuksit kuitenkin valuivat suht aikaisin piknikiltä kotiin. Kisakuntoa päästiin onneksi samalla viikolla treenaamaan Suomenlinnassa Kannu Gamesissa. Helteen keskellä tutustuttiin muihin valtsikan fukseihin ja tuutoreihin. Osan päivä jatkui Suomenlinnan reissun jälkeen vielä pizzoilla laitoksen pihalla ja palkintojen jaossa Amarillossa. Ja nähtiinhän me Pekka Haavistokin! Orientaatioviikon jälkeen päästiin itse asiaan: lisää bileitä ja vähän opiskeluakin. Voi niitä epätoivoisia ilmeitä, jotka valahtivat kaikkien kasvoille ensimmäisillä Eräsaaren luennoilla. Totuus iski vasten kasvoja; pitäisikö tästä muka ymmärtää jotain?! Pikku hiljaa päästiin sisälle opiskeluun ja opittiin muun muassa mitkä tilastotieteen luennot voi nukkua ohi (alkuintoilun jälkeen pääsi laiskuus välillä yllättämään). Syksyn edetessä päästiin tutustumaan paremmin myös vanhempiin opiskelijoihin fuksimökillä ja Stigman synttärisitseillä. Ehkä syksyn kohokohta oli kuitenkin syyskuun Fuksisitsit Casalla, joihin meistä suurin osa osallistui. Yhellä jos toisella meni aika lujaa ja kestikin monta päivää palautua sitseistä.. En ehkä ikinä unohda sitä hetkeä, kun pelastin samaisilla sitseillä erään neitokaisen vessasta tiirikoimalla oven auki muutaman avustajan kanssa. Juhlatunnelma herätti sisäisen MacGyverini tai sitten se oli se Lammaslaulu. Puhe sitseillä jäi lyhyeksi niin käytän nyt itsevaltiaana mahdollisuuteni kiittää ihmisiä. Fuksisyksy on ollut mahtava ja ikimuistoinen kiitos stigmalaisten ja muiden valtsikalaisten. Erityiskiitos meidän fuksiryhmälle, joka on aivan super hyvä. Toivottavasti keväästä tulee yhtä huikee kuin syksystä ja varmasti tuleekin, kun saan viettää sen teidän kanssa. Ja vielä spesiaalikiitos Jennille, Minnalle, Kyttikselle ja Asikaiselle, ootte parhaita!

11


TEKSTI Trip Leader KUVAT Laura Kyttälä

Tavataan steissin kioskilla aamutuimaan. Sitä ennen nassa loppumatkalla hätäsuunnittelukokouksen kosolen ollut jakamassa erään ei-äärikeskustalaisen eh- kien sitsejä: pelkkiä hyviä ideoita! dokkaan kunnallisvaaliflaijereita vielä enemmän aamutuimaan. Kylläpä on levoton olo. Onneksi tiedän, Perillä löydämme Martti Ahtisaari -salin helposti ja että junassa on tiedossa erittäin hillittyjä keskusteluja ehdimme kuuntelemaan avajaispuheenvuoroa. Se on ja siellähän voi sitten ottaa nokosetkin. melko toimiva. Sen jälkeen mennään syömään, osa lähtee tosin samoin tein baariin. Tapaamme myös Junassa ei voi nukkua. Hillityt ylioppilaat (kenties majoittajamme herra M:n. Herra M on joviaali mies muutama kandidaattikin, kuka tunnustaa?) jälleen ja tuttuni opistoajoilta, ja hän on lupautunut majoitmatkalla. tamaan seitsemän ylioppilasta kolmenkymmenenviiden neliön yksiöön. Tampereella jäkitämme junassa odottamassa matkan jatkoa. Sisään astelee eräs apurahatutkija, joka on ot- Saatuamme vara-avaimen muutama meistä vie tavatanut pendolinon Helsingistä vaihtaakseen junaam- ransa tuohon tilaihmeeseen. Herra V äkkää asunnosme ja nukkuakseen pidempään. Tutkijan ura alkaa sa konsolin ja uuden jalkapallopelin, jota on pelannäyttää houkuttelevalta. Jostain syystä tämä(kään) nut mittavia määriä. Pelailtuamme suuntaamme baatuttumme ei halua jäädä seuraamme. Pidämme ju- riin jossa näen myös toisen opistotuttuni. Puhutaan

12


Trip Leaderin viimeinen kotimaan vastuu? Stigma Sosiaalipolitiikan päivillä Jyväskylässä

politiikkaa. Onpas mukavaa taas tavata. Neidit juovat shotteja kun kello on ehkä neljä iltapäivällä.

nioita kodak-hetkiä.

Bohemian Rhapsody karaokessa. Turkulainen yhteisJossain vaiheessa alamme suunnitella siirtymistä ta- kuntatieteilijä laulamassa Laivat-kappaletta pöydällä. kaisin yliopistokeskuksen suuntaan kun työryhmiin Illan baarikierros päättyy Rumaan. Mitäköhän siellä soluttautunut agentti X:mme soittaa pääkallopaikal- tapahtui? Ilta päättyy koko yön kestäviin Leijonakuta: Peruuttakaa operaatio! Osoittautuu että luvatut ningas-sessioihin herra M:n asunnolla. viinitarjoilut ovat kovin suppeita, varsinkin kun ottaa huomioon millaisia povitaskuja takeistamme löy- Seuraavana päivänä maa on lumessa. Keravan agenttyy. Suunta muuttuu hieman eli menemme kohti pai- tia väsyttää. Itse olen varsin pirteällä tuulella: henkikallisten yhteiskuntapolitiikan opiskelijoiden järjestä- lökohtainen Jyväskylän-seikkailuni jatkuu vielä seumiä pirskeitä. Sillä siellä se viini on. raavaan päivään, jolloin matkaamme herra V:n kanssa Harjun stadionilla pelattavan JJK-HJK -jalkapalloPirskeissä on lisää tuttuja. Näistä voi tulla aika hyvät ottelun kautta takaisin kotiin. kekkerit. Siirrytään Vakiopaineeseen, joka on legendaarinen jyskyläläinen kuppila. Sieltä lähtiessä tör- Din riktigt, määmme apurahatutkijaan ja saamme aikaiseksi mai- Trip Leader

13


Oman onn Ylen ”Syrjäytyneet nuoret” – keskusteluilta toi osaltaan pintaan Suomen kahtiajakautuneisuuden. Studiossa kahden maan kansalaiset toivat esiin omia mielipiteitään, mutta kumpikaan maailma ei juuri kohdannut. Työttömät halusivat töitä, mutta todelliseen ongelmaan ei käytännössä puututtu. Todellinen ongelma suhteessa työttömyyteen on se, ettei kaikille näytä olevan töitä. Kysymys ei niinkään ole työttömän ihmisen laiskuudesta, osaamattomuudesta tai koulutuksen puutteesta, vaan työelämän muutoksesta. TEKSTI Pekka Pennanen

Suomi on kokenut viimeisen parin vuosikymmenen haisesti kansalaisia kurittavina muutoksina, mutta aikana mittavan muutoksen, jossa koko työklusteris- niin ei kuitenkaan välttämättä ole – tai ei ainakaan ta on kadonnut suuri määrä erilaisia työpaikkoja. Tä- tarvitsisi olla. Sosiaaliturvaa pitää selkeyttää, ja simä muutos on koskettanut vahvasti etenkin perus- tä on ehdottomasti muutettava ”joko-tai” – logiiteollisuutta ja matalan koulutusasteen työpaikkoja. kasta enemmän ”sekä-että” -tyyliseen ajatteluun. Niitä ei enää paljoa ole, Nykyisen sosiaaliturvan ja tästä kärsivät eteneräs suurin ongelma on, kin teollisuuden parisettä sen mukaan olet sa työskentelevät mieMonesti ihmiset pärjäävät pelkkien onnekkaiden sattumusten kautta, joko töissä tai sitten het. Tähän muutokmutta heillä on sietämätön taipumus et ole. Eihän sellainen seen on jostain syysottaa kunnia pärjäämisestä täysin maailma ole enää oltä reagoitu hämmenomalle kontolleen. lut totta kaikkien osaltävän hitaasti. Kokota aikoihin. Rakenteelnaisongelmaa kartoitliset uudistukset voivat taessa eetteriin nousevat rakenteelliset kysymykset ja vanhan konsensus- tarkoittaa myös inhimillisiä ja ihmisarvon kannalta hengen murtaminen. Näitä teemoja keskusteluillas- plussanpuolelle jääviä muutoksia. Eräs näistä muusa ei jostain syystä juurikaan sivuttu. Oli helpompaa toksista voisi olla perustuloa kohti vievät uudistukkeskittyä neuvomaan muita ja tietämään paremmin. set, mutta nykyisen poliittisen tilanteen vallitessa se lienee enemmänkin utopiaa. Toisaalta perustulokesNiin tai näin, mutta kysymys maailmanjärjestyk- kustelun eräs ongelmakohta on se, että argumentit sen muuttumisesta on kuitenkin tosiasia. Toisaal- perustuloa vastaan ovat lähestulkoon kelvottoman ta meillä ei näytä olevan varaa ylläpitää nykyis- huonoja. Lisäksi joitain tahoja näyttää jostain syystä elintasoa, mutta samalla tarvitsisimme ylei- tä pelottavan, että heikompien asema voisi parantua. sen tason luottamusta enemmän kuin nyt. Vas- Niinpä perustuloa vastustetaan viimeiseen saakka. taus tähän luottamuspulaan ei ole nykyisen hallituksen ”pää pensaaseen” – taktiikka, vaan tietyt ra- Monesti ihmiset pärjäävät pelkkien onnekkaiden kenteelliset uudistukset. Julkisessa keskustelus- sattumusten kautta, mutta heillä on sietämätön taisa rakenteelliset uudistukset nähdään usein har- pumus ottaa kunnia pärjäämisestä täysin omalle

"

14


nensa sepät kontolleen. Tämä tuli hyvin esille Ylen keskuste- kusteluista on, sen parempi eliitille. Siksi nykymalliluillassa. Hieman koominen tapaus tässä suhtees- nen työelämä- ja talouskeskustelu on kapea-alaista ja suorastaan umpimielistä. sa oli kokoomuksen Henri Heikkinen, joka roimi sosiaaliturvaa kovin sanoin. Heikkinen tosin jätti Evolutiivisesti ajatelsanomatta, että hän tuna olemme pärjänsai Tekesiltä noin neet enemmän yhteis300 000 euroa silloityöllä, mutta julkisen selle yritykselleen PiIhminen tosin pyrkii usein samaistamaan itsensä astetta paremmin pärkeskustelun kautta växolane Oy:lle. Firma jäävään joukkoon, josta kertoo olelittyvä mielipide näyton saanut ilmeisesti tettavasti myös poliittisen kenttämme tää olevan, että ahneumyös muuta julkista tämänhetkinen koostumus. den ja nopeiden voittukea. Tosin yhtiöstojen ihailu on saanut tä ei ole kuulunut miyhä enemmän jalansijaa. tään vuoden 2010 jälOn suorastaan koomista seurata, että tämänkaltaikeen. seen retoriikkaan pyrkivät myös sellaiset ihmiset, joiden luulisi sosioekonomisen tilanteensa vuoksi vaHeikkinen vastusti muun muassa kaikkea valtion väliintuloa, ja vaati asioiden jättämistä markkina- litsevan toisin. Ihminen tosin pyrkii usein samaistavoimien hoidettaviksi. Se voisi olla kylmää kyy- maan itsensä astetta paremmin pärjäävään joukkoon, tiä köyhimmille ja heikoimmille. Toivottavasti em- josta kertoo oletettavasti myös poliittisen kenttämme tämänhetkinen koostumus. me päädy tällaiseen markkina-anarkismiin, vaikka tietyn poliittisen nuorisosiiven suojista tällaisia ehdotuksia aika-ajoin kuuleekin. Tosin luulen, ettei- Hyvinvoinnin voisi kuitenkin saada jakautumaan vät nämä heikkiset todellisuudessa edes ymmär- järkevillä rakenteellisilla uudistuksilla paljon nykyisrä, mistä puhuvat ja mitä toivovat. Henri Heikki- tä tasa-arvoisemmin. Ahneutta ja pyrkyryyttä on hynen voisi kylläkin tehdä markkinauskostaan hel- vä lähestyä myös ihmislajin historian kautta: savanposti totta palauttamalla kaikki yrityksensä saa- nilla ei juuri voinut sooloilla, vaan yhteistyö oli voimat julkiset tuet. Tätä tuskin tapahtuu, joten mie- maa. Yhteistyötä toivoisi enemmän myös nykyaikahen uskottavuus näyttää säilyvän pakkasen puolella. na. Yleisen typeryyden vuoksi vaihtoehdottomuuden retoriikka voi kuitenkin houkutella enemmän. Yltiöpäisen tiukat mielipiteet, näköalattomuus ja lii- Kallis lasku tulee sitten myöhemmin, ehkä jo huoan pitkälle mennyt markkinausko ovat huono yhdis- menna. telmä. Ihminen on lopulta äärimmäisen epärationaalinen olento, ja se voi sokaista uskomaan liikaa omaan olemattomaan kaikkivoipaisuuteen. Toisaalta nämä heikkiset vaikuttavat olevan vain hyväuskoisia hölmöjä, joita ison rahan takana olevat tahot vain käyttävät hyödykseen. Eräs ongelma talous- ja työelämäkeskusteluissa onkin niiden vaikeaselkoisuus ja mustavalkoisuus. Tämänkaltaisen retoriikan mahdollistaa se, ettei muunlainen puhetapa olisi taustavaikuttajien, lobbaajien ja puolueiden edun mukaista. Mitä rajummin pihalla peruspertti/-pirkko kes-

"

15


Opettajilta

Näkymä sosiaalityöhön u TEKSTI Mirja Satka

Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet sosiaalialalle suuren murroksen ja uuden hallinnan tavan toimeenpanon aikaa. Hallinnalla tarkoitan sellaista vallan harjoittamisen muotoa tai tapaa, jolla pyritään ohjaamaan yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden käyttäytymistä. Sosiaalialan toimijat ovat sopeutuneet uuden hallinnan tuomiin toimintatapoihin joiltain osin hyvin, toisin osin huonosti. Uuden hallinnan ehdot Uudelle hallinnalle ja johtamiselle on ominaista vahva tehokkuuden ja hyödyllisyyden vaatimus talouden näkökulmasta: se priorisoi laadukkaan työvoiman tuottamista elinkeinoelämälle sekä tehokkuutta

Ongelmaksi jää että yritystalouden mittarit soveltuvat huonosti sosiaalipalvelujen ”tuotteistamiseen”

lisääviä innovaatioita palvelutuotannolle. Innovaatiotoiminnan uutena kannustimena on etenkin se, ettei sosiaalipalveluilla enää tavoitella ainoastaan yhteisvastuun toteuttamista, vaan osaksi sen eetosta on tullut myös palvelualan kansainvälisten pääomasijoitusten maksimointi. Uuden hallinnan tietomuoto on näyttöperustainen toiminta, joka hyväksyy vain tietynlaiset filosofiset oletukset siitä, millainen tieto on pätevää vaikuttavuuden osoittamisessa. Samalla se edellyttää toimijoilta, että he noudattavat vaikuttavuutta tukevaa moraalista järjestystä. Toinen uuden hallinnan piirre on informaatiolla ohjaava järjestelmä, joka lainattiin yritysten laskentatoimesta. Ongelmaksi jää että yritystalouden mittarit soveltuvat huonosti sosiaalipalvelujen ”tuotteistamiseen”. Näissä olosuhteissa alan asiantuntijoiden haaste on nykyisten, sangen monimutkaisten sosiaalisten ongelmien tiedollinen ja moraalinen hallinta

16

niin, että toiminta täyttäisi sosiaalityölle asetetut oikeudelliset ja moraaliset tavoitteet sekä lisäisi hyvinvointia kansalaisten arjessa. Tämän päivän näkymä Tuore tutkimus rakentaa sosiaalialan ammattikäytännöistä jännitteisen kuvan. Uusi julkisjohtaminen toi sosiaalityöntekijöille selontekovelvollisuuden vaatimuksen esimerkiksi työn vaikuttavuuden, hyvien käytäntöjen tai näyttövaatimusten nimissä. Tämä alan ulkopuolelta tuotu asetelma näyttää tuottavan sosiaalityöntekijöille vaikeasti ratkaistavia moraaliseettisiä ristiriitoja, jotka menevät päivittäistä ajankäyttöä syvemmälle. Ne voivat johtaa myös Suomessa työkäytäntöjen teknistymiseen sekä aivovuotoon, sosiaalialalta ja ammattitehtävistä poissiirtymiseen.

Pahimmillaan ohjausjärjestelmä saattaa kannustaa työntekijöitä tekemään ongelmien ylläpitotyötä

Tutkimus osoittaa, että liiketaloudesta lainatut tilinpidon käytännöt ovat alkaneet muokata sosiaalipalvelutyötä sosiaalityön etiikalle vieraisiin suuntiin. Kun sosiaalityöntekijä on koulutettu tavoittelemaan muutosta asiakkaan elämässä, on markkinalogiikan tarkoitus varmistaa toiminnan taloudellinen edullisuus. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on työlästä ja kuormittaa työntekijöitä kohtuuttomasti. Pahimmillaan ohjausjärjestelmä saattaa kannustaa työntekijöitä tekemään ongelmien ylläpitotyötä sen sijaan että se vahvistaisi ongelmien ratkaisemista. Asiakkaan näkökulmasta se merkitsee, että tarjolla on epäpalvelua. Sen seurauksena kasvaa riski, että koko hyvinvointivaltion legitimiteetti murentuu. Nykyisten vaikuttavuuden mittareiden perusongelma on se, että ne on suunnattu hallinnon tarpeisiin, eivätkä ne tue ammatillista vastuunottoa palvelutyön laadusta asiakkaiden elämässä. Mittareiden palau-


uuden hallinnan oloissa tearvo ei myöskään ole riittävä asiakkaiden tai työprosessien näkökulmasta. Myös ruohonjuuritasolla olisi tiedettävä, milloin työ tuli tehdyksi riittävän hyvin. Siksi on tarpeen problematisoida tietämisen ja tekemisen nykyisiä suhteita, sillä managerismi tekee väkivaltaa sosiaalityön ydinprosesseille. Miten luokkayhteiskunnan sosiaalisia ongelmatilanteita voisi hallita pätevämmin ja eettisemmin?

Sosiaalityö ei ole tuote eikä paketti. Sosiaalityö on toimintaa kansalaisten sosiaalisten oikeuksien varmistamiseksi. Käytännössä palvelutapahtuma on asiakkaan ja tilanteen olosuhteisiin sovitettua vuorovaikutusta, jolla on samalla näkymättömiä, mutta tärkeitä suhteita ympäröivään yhteisöön. Nykyoloissa sosiaalityön humaanit perinteet velvoittavat kysymään: Miten luokkayhteiskunnan sosiaalisia ongelmatilanteita voisi hallita pätevämmin ja eettisemmin? Miten pitää sosiaalityö rehellisenä eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden oloissa? Näissä oloissa tarvitaan eri tiedonlajien ja tieteenalojen dialogia sekä pragmaattista asennetta. Työn vaikuttavuuden lähtökohtana on ymmärrys siitä, että suoritettu arviointi on aina todellisuutta muuttava interventio arvioinnin kohteeseen. Välineillä on palvelutoimintaa muokkaavia seurauksia. Toinen tärkeä lähtökohta on tunnustaa käytännön toimijoiden, ammattilaisten ja asiakkaiden, tietämys eli palvelutyön prosessien syvällinen asiantuntijuus. Tässä tietämyksessä uinuu sellaista potentiaalia, jota meille tuotetussa hallinnan tavassa on yritetty löytää niiden ulkopuolelta. Palveluprosessien käytännöllinen tietämys haastaa prosessien lopputulosta koskevan suoritetiedon ja kyseenalaistaa eri tieteellisen ja käytännön tiedon vanhat hierarkiat.

den osoittamista? Kvalitatiivisen tutkimuksen monipuolinen hyödyntäminen vaikuttavuuden arviointiin on nykyisissä kompleksisissa oloissa lupaava vaihtoehto. Sen lähtökohtana ovat sosiaalipalvelutyön käytännöt. Arviointia tekevät asiakkaat ja työntekijät tutkijoiden myötävaikutuksella. Se kohdistuu toimijoiden itsensä tietämykseen käytännön työstä. Tällaisen vaikuttavuuden arvioinnin tärkein tuotos on yhteiskuntarauhan, sosiaalisen integraation ja yhteisvastuun eetoksen vahvistuminen

Myös tutkijoilla, kvalitatiivisen ihmis- ja yhteiskuntatutkimuksen taitamisella sekä reflektiivisellä ajattelulla on tässä arvioinnissa tärkeä sija. Laadullinen arviointi kutsuu yhden tieteenalan asiantuntemuksen sijasta koolle monitieteiseen tiimiin sosiaalialan käytäntöjen kehittämiseksi. Toisin sanoen laadullisen arvioinnin käsitys sosiaalisesta todellisuudesta perustuu relationaaliseksi ymmärrettyyn sosiaalipalvelutyöhön. Laadullinen arviointi kohdistuu toimijoiden tietämykseen toiminnassa ja toiminnasta. Se ei ensisijaisesti tähtää palvelun taloudelliseen tehokkuuteen, vaan tavoitteena on toiminnallinen muutos ihmisen problemaattisessa elämäntilanteessa sekä asiakkaiden ja työntekijöiden vahvistaminen omissa rooleissaan. Usein se tuottaa sivutuloksenaan myös palvelutoiminnan taloudellisen tehostumisen. Tällaisen vaikuttavuuden arvioinnin tärkein tuotos on yhteiskuntarauhan, sosiaalisen integraation ja yhteisvastuun eetoksen vahvistuminen, sen seurauksena että sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden tieto on paremmin jäsennettyä ja he voivat keskittyä sen ohjaamina ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Kirjoittaja on sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori.

Edellä sanottu asettaa kysymyksen: miten käytännöllinen tieto saadaan osaksi palvelutyön vaikuttavuu-

17


Terveisiä SYL:n liittokokouksesta Omakohtainen ja rehellinen kertomukseni Suomen ylioppilaskuntien liittokokouksesta, joka sisältää asiaa SYL:n sosiaali- ja koulutuspoliittisista kannanotoista sekä satunnaisia havaintoja ylioppilasliikkeen kovan ytimen olemuksesta. TEKSTI Iiris Annala

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto on valtakun- liittokokousedustajien piti paneutua yhdeksääntoista nallinen opiskelijoiden etujärjestö, jonka jäsenjärjes- asiakirjaan, joista monet olivat monikymmensivuisia. töjä ovat kaikkien Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat. Kukin ylioppilaskunta valitsee toimijoistaan Ensimmäisen liitaripäivän aamuna meidän oli herätvuosittain delegaation, joka osallistuu marraskuisin tävä kuudelta, jotta ehtisimme kokouspaikalle Tampidettävään kaksipäiväiseen liittokokoukseen eli liit- pereen yliopiston päärakennukseen aamukymmetariin. Liittokokous päättää toimintasuunnitelmasta neksi. Olin nukkunut huonosti, koska jännitin peja talousarvioista sekä valitsee tulevan vuoden halli- lottavia ylioppilaskuntapamppuja. Bussissa en kuitenkaan saanut nukuttua, koska kanssamatkustajani tuksen. Perus paperinmakuinen liittari siis. väittelivät suureen ääneen siitä, synnyttikö vuoden SYL on merkittävä valtakunnallinen etujärjestö, jo- 2008 finanssikriisin liian tiukka vai liian höllä asunka edustaa 135 000 yliopisto-opiskelijaa Suomessa. tomarkkinoiden sääntely. Torkahtelin opetusminisSillä on substanssia koulutuspolitiikan, sosiaalipoli- teri Jukka Gustafssonin puheen aikana. Arvon mitiikan ja kehitysyhteistyön saralla – erityisesti näihin nisterin tokaisi salissa olevan liikaa naisia, mutta täteemoihin liittyvissä asioissa SYL on merkittävä kan- tä hän ei kuulemma kuitenkaan pitänyt suurena onsallisen tason lobbari. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä gelmana. Tässä vaiheessa havahduin. Ministeri ilmeiSYL vuosittaiseen toimintasuunnitelmaansa, järjes- sesti tarkoitti oudolla sanavalinnallaan, että suuri osa töslangilla ToSuun, kirjaa. SYL on kaikille y-liikkees- yliopisto-opiskelijoista on naisia. sä toimiville merkittävä vaikutuskanava. Ensimmäisen täysistunnon aikana kiinnitin huomiMarraskuisessa liittarissa tiukimmat väännöt käy- ota eräiden ylioppilaskuntien liittokokousedustajien tiin SYL:n kannasta suomalaisen korkeakoulutuk- yliampuvaan pukeutumiseen. Periferiayliopistojen sen maksullistumiseen sekä siitä, tuleeko opintotu- liittokokousedustajat olivat lähes kaikki sonnustaukea myöntää opintoihin, jotka suoritetaan Suomeen tuneet mustin puvuin ja kravaatein. Myös kokoliituratautuneissa yksityisissä korkeakouluissa eli filiaa- raitaa nähtiin. Moni näytti kasvattaneen hienot movemberit. Meitä HYY:läisiä oli kehotettu ottamaan leissa. liittariin mukaan mahdollisimman mukavat vaatteet, Omaksi yllätyksekseni päädyin SYL:n liittariin ole- tyyny ja villasukat. Tämä olikin hyvä neuvo, sillä permalla läsnä silloin, kun edustajistoryhmästäni (Sit- jantaina istumista oli 16 tuntia, lauantaina kahdeksan. Vas) lähtevien delegaattien kokoonpanosta keskusteltiin. Suostuin mielenkiinnosta. Ja pääsisinhän te- Täysistuntojen jälkeen liittokokousedustajat kokemään etnografista tutkimusta! Ylioppilaskunta-ak- koontuivat työryhmiin. Kukin työryhmä rukkasi niitä toimintasuunnitelman kohtia, jotka kuuluitiivit ovat mielenkiintoista porukkaa. vat sen aihealueen piiriin. Sosiaali- ja työpoliittisesPelkkä uteliaisuus ei kuitenkaan liene ollut useimmil- sa ryhmässä pääsin erään toverini kanssa vastustale liittokokousedustajille pääsyy istua pimeitä mar- maan sanan syrjäytyminen käyttöä yhteydessä, joraskuun iltoja vähähappisissa kokoushuoneissa ää- ka koski SYL:n näkemyksiä oikeudenmukaisista sunestämässä jonkin toimintasuunnitelman kohdan kupolvisuhteista. Työryhmä kuitenkin päätti jättää sanamuodosta. Myönnän ihmetelleeni jo kaksi viik- toimintasuunnitelmaan ilmaisun, joka toiseuttaa ne, koa ennen liittaria istuessani näissä työryhmätapaa- jotka eivät löydä paikkaansa kilpailuyhteiskunnasmisissa ja HYY:n delegaattien etukäteistapaamisissa sa. Muita työryhmiä olivat koulutuspoliittiset asiat, sitä, miten paljon HYY:ssäkin toimii ihmisiä, joilla kansainväliset asiat sekä hallinto ja järjestölliset asiat. riittää tarmoa tähän kaikkeen. Ennen liittokokousta 18


Ryhmälläni oli korkeat odotukset SYL:n perustulomyönteisestä kannanotosta. Erimielisyyksiä tästäkin asiasta oli ylioppilaskuntien välillä. Mainita perustulosta saatiin ToSuun, vaikka kannanotto perustulon puolesta jäikin odotettua laimeammaksi. Lopullinen kirjaus kuului vain: ’’Opintotuen lisäksi otetaan laajasti huomioon muut opiskelijan toimeentuloon vaikuttavat tekijät (mm. olosuhteiden muutos) ja erilaiset tukimuodot (esim. työttömyysturva, toimeentulotuki, vanhempainpäiväraha ym.) ja huomioidaan perustulon ympärillä käytävä keskustelu.’’ Lisäksi SYL päätyi – onneksi – kannattamaan lukukausimaksujen poistoa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

sensä brändäävän organisaation työhönottoilmoitus.

Koko liittarin kohokohta oli perjantaina 21.00-02.00 käyty niin sanottu tyrkkykaruselli, jossa hallitukseen pyrkineet kävivät haastateltavina eri taustaryhmien luona. Minulla oli ilo seurata tätä grillausta poliittisten opiskelijajärjestöjen huoneessa, jossa poliittisten opiskelijaryhmien edustajat olivat varustautuneet öiseen haastattelusessioon erinäisin virvokkein ja leffaeväin. Poliittiset liittokokousedustajat pyrkivät nyhtämään näkyviin tyrkkyjen poliittisen värin yhtä hanakasti kuin nämä itse pyrkivät sen salaamaan. Poliittiset kiusoittelivat tyrkkyjä kysymällä, valitsisivatko nämä kommunismin vain libertarismin, jos olisi valittava toinen näistä kahdesta ismistä. Kello Erimielisyydet toimintasuunnitelman linjauksista ei- 23.30 kukaan ei ollut osannut määritellä nuorisotavät kuitenkaan olleet suurin syy liittokokoustunnel- kuuta tai määritellä edes suurin piirtein, mikä olisi man sähköisyyteen. SYL:n uuden hallituksen ko- sopiva taso perustulolle ja moni oli luullut, että fekoonpanosta päättäminen oli poliittista varsinaista minismi tarkoittaa naisten ylivaltaa miehiin nähden. poliittista suhmurointia. Kyyneleiltäkään ei vältytty. Ylioppilaskunnat promosivat omia hallitustyrkky- Hallitusdiili syntyi kuulemani mukaan varhain lauanjään mainostamalla heitä omistautuviksi, uutta luoviksi, taiaamuna hallitusneuvottelijoiden etsittyä sopua koproduktiivisiksi innovaattoreiksi, jotka haluavat olla mu- ko yön. HYY:läisestä Marina Lampisesta tuli SYL:n kana luomassa uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. Tyrkky- uusi puheenjohtaja, ja tunnelma paluubussissa oli jen esittelylärpäkkeissä kirkuivat väliotsikot visionääri, hilpeä. Voimme jäädä rauhallisin mielin joululomalviestivä yhteistyökumppani, osaava edunvalvoja, esimerkilli- le tietäessämme, että ylioppilasliike elää ja voi hyvin. nen johtaja. Mieleeni tulee jonkin kasvuyritykseksi it-

Näköpiirissä hyvän olon sosiaalityö

TEKSTI Kukka Suonio

Mindfullness ja jooga ovat tehneet tuloaan länsimaihin noin 40 vuoden ajan. Nyt ne alkavat näkyä jo työpaikoilla. Molemmilla suuntauksilla on juurensa idän filosofioissa ja päämäärä molemmissa on hyvin samanlainen: lisätä tietoisuuden tasoa pystyäksemme ensin tunnistamaan meitä rajoittavat ehdollistumat ja sitten pyrkiä vapautumaan niistä. Joogassa apuna on myös fyysisiä liikkeitä, mutta molemmille yhteistä on hengityksen sekä omien sisäisten prosessien tarkkailu. Tällaiset tietoisen läsnäolon harjoitukset auttavat tiedostamaan ajatukset, tunteet ja motivaatiot ilman tuomitsemista ja arvostelua. Energiaa vapautuu, kun ihminen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Erityisesti se vähentää tunnepitoista rasitusta ja parantaa kykyä palautua kielteisistä tunnetiloista. Myönteisiä tunteita voi puolestaan oppia tuottamaan itse ja tunteita on helpompi nimetä ja säädellä. Ajattelusta tulee joustavampaa jakeskittyneempää. Fysiologiaan se vaikuttaa muun muassa stressihormonien tason laskuna ja immuunivasteen paranemisena. Eikö olisi siis aika tuoda nämä aarteet myös yhteiskuntamme vähäosaisten saataville? Se on ollut ainakin minun päällimmäisin motivaationi koko opiskeluni ajan. Iloista on ollut löytää samanhenkisiä ihmisiä myös muualta, nimittäin LänsiVantaan A-klinikalta. Sosiaaliohjaajat Tuija Ilvonen ja Jani Hermansson ovat ottaneet ne hoidon peruspilareiksi uudessa intensiiviryhmähoitomuodossa. Hyvin asiakaslähtöisellä tavalla se perustuu tietoiseen läsnäoloon, rentoutukseen ja meditaatioharjoituksiin, joita täydentävät pohdiskelevat keskustelut ja yhdessä tekeminen. Niin monilla kun päihdeongelma on alkanut juuri vääränlaisesta rentoutumistavasta tai kykenemättömyydestä säädellä ja hyväksyä tunteitaan tai menneisyyden kokemuksiaan. Päihteiden liiallinen käyttö myös aiheuttaa tällaista itsestä poisajautumista. Näköpiirissäni nämä hyvänolon lähteet rantautuvat sosiaalityöhön ja toivottavasti hyvin laaja-alaisesti sen kaikkiin osaalueisiin lastensuojelusta päihdetyöhön. Kun ihmiset oppivat hoitamaan itse itseään, kevenee sosiaalityön taakka. Lisäksi tällainen lähestymistapa antaa voimaa asiakkaan ohella myös sosiaalityöntekijälle itselleen. 19


ta s l pa i r a t h i Va

teksti ja kuvat Vilja Vähä-Aho

Terkkuja Atlantin takaa – vaihto-oppilassyksy Amerikassa Uuvuttavan ja miltei lannistavan hakuprosessin jäl- lä. Oikeastaan ainoa asia, jossa uskonto on minulle keen olen vihdoin täällä! Hakeminen tuntui kestävän näkynyt, on että osa kaupoista on kiinni sunnuntaiikuisuuden, mutta paperisota ja byrokratian rattais- sin. Eipä juuri eroa siitä, mihin olen kotona tottunut. sa pyöriminen kuitenkin kannatti – olen positiivisesti yllättynyt vaihtoyliopistostani ja kaupungista, jota Opiskelu on täällä erilaista kuin Suomessa. Pienet kohtaan minulla oli paljon ennakkoluuloja. Hain en- luokkakoot mahdollistavat seminaarimaisen ja kessimmäisenä vaihtoehtona New Yorkiin, mutta lopul- kustelevan ympäristön. Luennoitsijat pyrkivät otta päädyinkin Salt Lake Cityyn. Kaikki ovat mormo- tamaan kaikki opiskelijat mukaan keskusteluun joneja, ajattelin, en varmasti saa edes tupakoida mis- ka luennolla. Luettavaa ja kirjoitettavaa on paljon, sään – mihin olenkaan lähtenyt mukaan?! En mis- mutta ”pelkkiä” kirjatenttejä ei ole ollenkaan. Osalsään nimessä kuitenkaan aikonut haaskata työtä, jon- le kursseista kirjoitan ainoastaan esseitä, osaan kuuka olin tehnyt päästäkseni vaihtoon, joten annoin it- luu myös tenttejä, jotka perustuvat opetukseen ja luettuun materiaaliin. Kaiken kaikkiaan luettavaa selleni mahdollisuuden. Se kannatti. on ollut paljon, ja varsinkin aluksi tuntui haastavalMikään peloistani tai ennakkoluuloistani ei ole käy- ta omaksua paljon tietoa englanniksi lyhyessä ajassa. nyt toteen. Minua ei pysäytetty rajalla rastojeni ta- Ajan mittaan se on kuitenkin käynyt helpommaksi kia tai lentokentällä vastaan ei tullutkaan mormoneja, ja myös esseiden kirjoittaminen on sujunut mutkatjotka olisivat halunneet käännyttää minut tai rajoit- tomammin. Alussa kotitehtävien määrä hämmensi, taa elämääni. Päinvastoin, pian huomasin olevani osa mutta nyt huomaan, että vältyn (ainakin osittain) silhyvin avointa, liberaalia ja kriittistä oppimisympäris- tä stressiltä, joka Suomessa painaa ennen kirjatenttetöä. Kaupungillakaan ei ole kahden kuukauden aika- jä, koska olen käytännössä lukenut koko ajan jotain, na tullut vastaan kuin kaksi mormonia puvut pääl- eikä tarvitse ahmia kolmea kirjaa viikossa. 20


Kurssit yllättivät minut positiivisesti. Opiskelen vaih- Yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole, ainakaan sanan dossa ollessani lyhyen sivuaineen kriminologiasta, jo- samassa merkityksessä kuin Suomessa. Olen tavanka on ollut kaikkea muuta kuin lakien pänttäämis- nut ihmisiä, joilla ei koskaan olisi varaa opiskella tä. Olen saanut tehdä sitä, mistä todella nautin: kes- edes yhtä lukukautta samassa yliopistossa, jossa saan kustella vähemmistöjen asemasta, sosiaalisista ongel- tällä hetkellä opiskella. Monilla ei myöskään ole vamista, oikeudenmukaisuudesta, ympäristökysymyk- raa terveydenhuoltoon, jolloin omat lapset saattavat sistä ja ennen kaikkea kritisoida vallitsevaa systee- jäädä ilman vakuutusta ja täytyy vain toivoa, ettei kumiä, kapitalismia ja poliitikkoja! Luennoitsijat ovat kaan tule sairaaksi. Jotkut opiskelijat eivät edes halua olleet inspiroivia ja haastaneet kriittiseen ajatteluun. mennä sairaalaan, vaikka luu olisi sijoiltaan, koska se vain yksinkertaisesti maksaa liikaa. Lasten päivähoito Vaihtoaikanani olen myös alkanut nähdä omaa ase- saattaa helposti maksaa kuussa enemmän kuin vuokmaani eri näkökulmasta: olen Suomessa etuoikeu- ra. Monet ihmiset työskentelevät samaan aikaan kahtettu ilmaiseen maksuttomaan ja laadukkaaseen dessa tai kolmessa työpaikassa, mutta silti hädin tusopetukseen ja terveydenhuoltoon. Yhteiskunnan kin tulevat toimeen. Puhumattakaan siitä, että heille turvaverkko Suomessa on huomattavasti parem- turvattaisiin näissä työpaikoissa ylityökorvauksia, terpi kuin täällä, ja vaikka sosiaaliturvassa ja sosiaali- veysetuuksia tai eläkettä. Pienituloisena opiskelijana palveluissa riittää parannettavaa, tunnen oloni ää- en Suomessa tuntenut oloni taloudellisesti turvattorimmäisen turvatuksi suurimman osan ajasta Suo- maksi ja työtaakan uuvuttamaksi, mutta yhtäkkiä Atmen kansalaisena. Olen ollut näistä asioista tietoi- lantin toisella puolella asiat näyttäytyvät uudessa vanen, mutta vasta todellisuuden näkeminen omin lossa. Olen myös ihonvärini ja kansalaisuuteni vuoksilmin toisella puolella maapalloa on todella avar- si etuoikeutettu. Italialainen ystäväni heitettiin vähän tanut ajatteluani. Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut aikaa sitten 7-elevenistä ulos, koska hän näytti mektarkoittavat täällä täysin eri asioita. Joskus ne ovat sikolaiselta eikä hänellä ollut amerikkalaista passia. tarjolla vain harvoille ja valituille, lyhyen ja ennalta määritellyn ajan, elämäntilanteesta riippumatta.

"vät Jotkut opiskelijat eiedes halua mennä

sairaalaan, vaikka luu olisi sijoiltaan, koska se vain yksinkertaisesti maksaa liikaa.

21


Suvaitsemattomuus ja eriarvoisuus ovat ongelmia tietenkin Amerikasta. myös Suomessa. Tovi sitten luin äimistyneenä uutisia Suomesta erinäisten tahojen kommenteista, joi- Amerikkalainen kulttuuri ei tullut yllätyksenä, olenden mukaan sosiaaliturva ja lapsilisät tulisi lakkauttaa. han altistunut sille koko ikäni. Isot autot ja roskaTäällä olen kuullut ja nähnyt käytännössä, mitä se ruoka olivat juuri sitä, mitä osasin odottaa. Kampustarkoittaisi – ei kiitos. Kotiin palattuani aion taistel- ruokailuun on ollut tottuminen, mutta olen melko la entistäkin lujemmin sosiaalisten arvojen puolesta: usein löytänyt muutakin ruokaa kuin hampurilaisia. olemassa olevaa järjestelmää tulee kehittää, ei mis- Ruoka onkin ollut ehkä kaikkein suurin miinuspuosään nimessä heikentää. Eriarvoisuus ei lisää kenen- li kampuksella asumisessa. Oi sitä ilon määrää, kun pääsen suomalaiseen joulupöytään syömään! Erittäin kään hyvinvointia, ei edes eliitin. vaikeaa oli myös tottua siihen, että ihmiset jatkuvasti Vaihto-oppilassyksy on avannut muitakin mahdolli- kysyivät, mitä minulle kuuluu. Enkä nyt tarkoita yssuuksia kuin opiskelua kampuksella. Yksi vaihtoajal- täviä, vaan satunnaisia ohikulkijoita ja kaupankassole asettamistani henkilökohtaisista tavoitteista oli tu- ja. Pinnallinen small-talk kun ei vain kuulu suomalaitustua päihdehuoltoon Amerikassa, ja olen onnistu- seen kulttuuriin. Julkinen liikenne ei myöskään ole nut siinä mielestäni melko hyvin. Olen käynyt tutus- mitään verrattuna Suomeen, mutta olen pärjännyt tumassa paikalliseen päihde- ja mielenterveyshoito- sen kanssa ihan hyvin, kunhan muistan palata ennen paikkaan sekä ottanut selvää erilaisista vertaistuen klo 23 asioiltani tai kysyä kyytiä joltakin. muodoista. Opiskeluympäristö tarjoaa myös lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa ja tehdä muu- Yksi parhaista asioista on ollut mahdollisuus matkustaa ympäri Amerikkaa: olen käynyt San Franciscostakin kuin opiskella. sa, Las Vegasissa ja nauttinut luonnosta Salt Lake CiKampus on viihtyisä, pieni ja kaunis. Olin etuoi- tyn ympäristössä. Ensi kuussa matkustan Los Angekeutettu myös sen suhteen, että sain oman huoneen, lesiin ja piipahdan Hollywoodissa. Viimeisten kokeikoska usein Amerikassa vaihto-oppilaat jakavat huo- den jälkeen pakkaan tavarani ja suuntaan New Yorneen jonkun kanssa. Kämppäkaverit ovat mukavia ja kiin lomailemaan. Jouluksi palaan kaikista rakkaimavuliaita, ja olen saanut paljon uusia ystäviä ympäri paan paikkaan maailmassa ja uskokaa tai älkää, se simaailmaa mm. Kiinasta, Thaimaasta, Kanadasta ja jaitsee Vantaalla! 22


Sosiaalityön flashmob Meidän laivassa, meidän laivassa on suuuuri reikä pohjassa. Ja se uppoaa, ja se uppoaa, ellet ryhdy pumppaamaan… teksti ja kuvat Kukka Suonio

Kun stydiläiset laittavat rattaat pyörimään, niin alkaa tapahtua! Sosiaalityön flashmob, joka järjestettiin 1.11.2011 viidellä paikkakunnalla Suomessa, sai alkunsa stydiläisten ja muutaman opettajan yhteistyöstä. Keskustelu Helsingin yliopiston tekemästä pöyristyttävästä päätöksestä vähentää viidesosa sosiaalityön aloituspaikoista ja siirtää ne maisterivaiheen paikkoihin alkoi facebookissa 12 päivää ennen H-hetkeä. Alle kahdessa viikossa mukana oli sosiaalityön ammattilaisia, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita Helsingin lisäksi Kuopiosta, Rovaniemeltä, Jyväskylästä ja Tampereelta. Flashmobin viesti oli selkeä: sosiaalityön arjessa tehdään yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta työtä. Työssämme on paljon vastuuta ja sillä on suuri vaikutus asiakkaittemme elämään. Haluamme vastata heidän tarpeisiinsa niin hyvin kuin mahdollista. Tähän tarvitsemme laadukkaan koulutuksen saaneita, ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä, mikä edellyttää resurssien lisäämistä sosiaalityön akateemiseen opetus- ja tutkimustyöhön. Lisäksi tarvitsemme sellaisen työympäristön, joka tukee meitä ja mahdollistaa monipuoliset keinot soveltaa osaamistamme vaativissa käytännön tilanteissa. Näihin aikoihin myös Talentia, Talentian sosiaalialan opiskelijat TaSO ry sekä Talentia Helsinki ry reagoivat yhteistyössä Helsingin yliopiston toimintaan lähettämällä kannanoton ja päätöksen peruuttamisvaatimuksen yliopiston johdolle. Samoin tekivät myös stydiläiset omalla kirjelmällään ja adressillaan.

Valkoiset pallot kertoivat, mikä sosiaalityössä on hyvää ja mustat, jotka lopuksi päästettiin taivaan tuuliin, kertoivat ne kielteiset asiat, joihin toivotaan muutosta.

Monen mielestäsyksyn paras uutinen olikin sitten se, että hallituspuolueet saivat perjantaina 30.11.2012 sovituksi lisämääräesitykset budjettiin: 3,4 miljoonaa lastensuojelutyön kehittämiseen Kaste-ohjelman alla ja 1,4 miljoonaa sosiaalityöntekijöiden koulutukseen. Liekö ollut kausaliteettia flashmobin ja lisämääräesityksen välillä, mutta tervetullut piristys se ainakin oli! 23


Kaatuuko hallitus? Kataisen hallitus vaikuttaa eripuraiselta. Kokoomus ja Sdp nokittelevat julkisuudessa toisiaan, pienet hallituspuolueet tuovat omat näkemyksensä rohkeasti esiin. Kuntavaaleissa vasemmistoliitto nimesi päävastustajakseen hallituskumppani kokoomuksen. Samalla hallitus pelkää, että perussuomalaiset ottaa suuren vaalivoiton seuraavissa vaaleissa. Voiko hallitus kaatua? TEKSTI Hannu-Pekka Komonen KUVAT Valtioneuvoston kanslia

Kataisen hallitus syntyi kesällä 2011 pakon edessä. Taloustilanne on vaikea, ja hallituksen on pakPerussuomalaiset eivät suostuneet hallitukseen joka ko tehdä sopeutustoimia. Valtiosihteeri Raitukee kriisimaita, eikä 28 paikkaa menettäneen Kivi- mo Sailaksen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoniemen hallituksen kokoonpanon jatko ollut kovin- ren (kok.) mukaan hallitusohjelmalta on pudonkaan realistinen ajatus. Hallitusneuvottelut olivat pit- nut taloudellinen pohja. Leikkausten tekemikät ja jopa kariutuivat kertaalleen. Myös kokoonpa- nen on poliittisesti vaikeaa, ja yhteisymmärryknoon tuli neuvottelujen alkamisen jälkeen muutok- sen Uhkaksi hallituksen kasassa pysymiselle voisia: Sdp halusi estää kannatuksensa valumisen va- vat nousta yksinkertaisesti sovittamattomat ris semmalle ja sai houkuteltua vasemmistoliiton mu- tiriidat. Jos hallitus ei pääse sopuun niistä keinoista, kaan. joilla taloutta tasapainotetaan, on se vaarassa kaatua. 24


Hallitusta vaivaa myös selkeän suunnan puuttuminen. Koska sillä ei ole ideologista kasassa pitävää voimaa, on ratkaisujen ja kompromissien tekeminen vaikeaa. Kuten politiikassa aina, seuraavat vaalit ovat jatkuvasti mielessä. Hallituksen suurimmat puolueet kokoomus ja Sdp ovat riidelleet julkisuudessa monista suurista kysymyksistä. Keväällä agendalle nousee eläkeiän nostaminen. Kokoomus lienee valmis nostamaan eläkeikää, Sdp puolestaan ilmoitti ennen vaaleja että ei lähde hallitukseen joka nostaa eläkeikää. Kun viime hallituskaudella Matti Vanhanen ehdotti eläkeiän nostoa, SAK tyrmäsi ehdotuksen ja Sdp teki asiasta välikysymyksen. Eläkeiän mekaaninen nostaminen on Sdp:lle poliittisesti niin vaikea kysymys, että siihen liittyvät riidat voivat johtaa Sdp:n lähtöön hallituksesta.

naan hallituksen kolme kertaa, mutta nykyään presidentti voi hajottaa eduskunnan vain pääministerin aloitteesta. Vihreät lähti Lipposen II hallituksesta ydinvoimapäätöksen vuoksi vuonna 2002. Viime hallituskaudella edes uusien ydinvoimalupien myöntäminen ja vaalirahakohu eivät saaneet vihreitä lähtemään hallituksesta tai vaatimaan uusia vaaleja, mitä asiaa monet pitivät jälkikäteen virheenä. Jos hallitus tekee kipeitä leikkauspäätöksiä, on mahdollista että vasemmistoliitto lähtee oppositioon. Siinä tapauksessa hallitus kuitenkin säilyttäisi enemmistön.

Vaalikauden alussa hajanaiselta vaikuttanut oppositio on myös vahvistanut asemiaan. Keskusta on Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjan ja uuden puheenjohtajan Juha Sipilän ansiosta saamassa rivejään kasaan. Euroalueen kriisi ja tyytymättömyys hallituspuolueisiin hyödyttävät perussuomalaisia, jonka kannatuksen nousua hallitus joutuu jatkuvasti pelkäämään. Hallitus voi olla tiensä päässä, jos useampi hallituspuolue toteaa, että uudet vaalit nostaisivat Hollannissa populistipuolue LPF:n (Lijst Pim Fortuyn) 2000-luvun alun menestyksen on nähty muutomaa kannatusta. taneen maan poliittista kulttuuria polarisoituneemMoni asia kuitenkin puoltaa sitä, että hallitus py- maksi ja enemmän vastakkainasettelua korostavaksyy kasassa. Uusien vaalien järjestäminen olisi talo- si. Suomessa perussuomalaisten vaalivoittoa puolesudellisesti kallista ja muutenkin erittäin raskasta niin taan seurasi kuuden puolueen hallituksen muodospuolueille kuin ehdokkaillekin. Uusiin vaaleihin pää- taminen, ja Jyrki Katainen totesi hiljattain, että haltyminen olisi myös imagotappio äänestäjien silmis- lituksessa kenelläkään ei ole ideologiaa. Vastakkainsä: epäonnistuminen juuri sillä hetkellä, kun tärkeitä asettelun aika ei ole ohi, mutta sen jakolinjat ovat päätöksiä pitäisi tehdä. Perussuomalaisten olisi help- muuttuneet: pelko perussuomalaisten kannatuksen po ratsastaa vaaleihin eurokritiikin lisäksi vanhojen noususta yhdistää koko muuta puoluekenttää. Hallituksen hajoaminen on mahdollista, mutta epätodenpuolueiden epäonnistumisella. näköistä. Myös kuntauudistus pitää hallitusta kasassa. Kuntauudistuksen välttämättömyydestä vallitsee hallituk- Yksi asia on pakko myöntää. Pääministeri Jyrki Kasessa selkeä konsensus. Hallituspuolueet tietävät, et- taista ei varsinaisesti käy kateeksi. tä kuntauudistuksen tekeminen olisi mahdotonta, jos keskusta tai perussuomalaiset olisi hallituksessa. Samaan aikaan kunnissa kytee kapina: Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kunnat eivät luota valtioon ja haluavat itse päättää rakenteistaan. Hallituksen hajoaminen olisi Suomen lähihistorian valossa harvinaista. Eduskunta on hajotettu viimeksi vuonna 1975. Kekkonen hajotti presidenttikausi-

25


Stydin 3-vuoti 1.12.2012 Suom

26


is vuosijuhlat menlinnassa

27


28


29


Heräsin, kun lumi putosi katolta ja luulin, että olit ovella. Polkupyöräsi on paikallaan hangessa. Suljen silmät tältä valolta. Petra Malin

30

Kajahdus 4/2012  

Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestölehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you