Page 1

0

AKAAN ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN SILMIN

Kaisu Sahamies Kandidaatin tutkielma Kunta- ja aluejohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen Yliopisto Marraskuu 2017


1 Sisällysluettelo

1.

JOHDANTO ............................................................................................................................... 1 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus ............................................................................................ 1 1.2 Tutkimuksen tausta .................................................................................................................... 1 1.3 Tutkimusasetelma ja -tehtävä..................................................................................................... 2

2.

AKAA TUTKIMUSKOHTEENA ............................................................................................ 5 2.1 Akaa Suomen kasvukäytävällä .................................................................................................. 5 2.2 Akaa – hyvien yhteyksien kaupunki .......................................................................................... 5 2.3 Väljää taajama-asumista maaseudulla ....................................................................................... 7 2.4 Akaan kehittämissuuntia ............................................................................................................ 7

3.

TEOREETTINEN VIITEKEHYS ......................................................................................... 10 3.1 Muuttoliikkeen tutkimusperinne .............................................................................................. 10 3.2 Millainen on tämän päivän vetovoimainen asuinympäristö? ................................................... 12 3.3 Hyvä asuinympäristö lapsille ................................................................................................... 13

4.

TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ......................... 14 4.1 Aineiston hankinta ................................................................................................................... 14 4.2 Tutkimusmenetelmät ................................................................................................................ 15 4.3 Tutkimuksen luotettavuus ........................................................................................................ 15

5.

TULOKSET JA ANALYYSI .................................................................................................. 17 5.1 Vastaajien taustat ..................................................................................................................... 17 5.1.1 Muutto Akaaseen .............................................................................................................. 17 5.1.2 Työssäkäynti ..................................................................................................................... 18 5.1.3 Asiointi .............................................................................................................................. 19 5.2 Vetovoimatekijät ...................................................................................................................... 20 5.3 Laatutekijät............................................................................................................................... 22 5.4

6.

Liikenneyhteydet ................................................................................................................. 24

JOHTOPÄÄTÖKSET ............................................................................................................. 28 6.1 Keskeisimmät havainnot .......................................................................................................... 28 6.2 Tulevaisuuden Akaa ................................................................................................................. 29

7.

PÄÄTELMÄT .......................................................................................................................... 31

LÄHTEET: ....................................................................................................................................... 33 LIITTEET......................................................................................................................................... 35


1

1. JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus Tämän tutkimuksen aiheena on Akaan kaupungin eri asuinalueiden ominaisuudet ja niiden houkuttelevuus lapsiperheiden näkökulmasta.

Akaan kaupunki aloittaa uuden strategiansa valmistelun syksyllä 2017 ja sen yhteydessä se aikoo laatia asuntopoliittisen ohjelman, jolla kartoitetaan alueen nykytilannetta, tulevaa väestökehitystä ja keinoja siihen vastaamiseen.

Tämä tutkielma toteutetaan Akaan kaupungin asuntopoliittisen työryhmän pyynnöstä. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Akaan asuntopoliittisen ohjelman laadinnassa.

1.2 Tutkimuksen tausta Kunnan eri osien vetovoimatekijöiden analysointi sekä pyrkimys kunnan houkuttelevuuden lisäämiseen ovat monella tapaa relevantteja tutkimuskysymyksiä paitsi kunnan itsensä kannalta, myös aluerakenteen muutoksen ilmentymänä.

Murros näkyy myös kuntakentällä. Kuntia on

yhdistetty, niiden tehtäväkenttä muuttuu ja niin maakuntien kuin seutukuntienkin rooli on muutoksessa. Megatrendit, kuten kaupungistuminen, globalisaatio, demografinen muutos ja kestävyyden vaatimus ovat läsnä pienemmissäkin kunnissa ja kaupungeissa kasvavina kehittämispaineina.

Kaupungistumisen myötä muuttoliike on suuntautunut maaseudulta kaupunkeihin jo keskiajalta lähtien. Kaupungistuminen ei kuitenkaan suinkaan ole saavuttanut saturaatiopistettään, vaan suomalaisten asumispreferenssit urbanisoituvat yhä voimistuvasti (Strandell 2016.) Muuttovoittoa saaneet kunnat keskittyvät maantieteellisesti yhä pienemmälle alueelle ja kaupunkien kasvu näyttää kumuloituvan. Alueen muuttoliike voi ajautua positiivisen tai negatiivisen kasvun kehälle, jossa jokin


2 muutostekijä johtaa toiseen ja kehitys ketjuuntuu (Aro, 2013,7-8.) Tämä asettaa haasteita etenkin maaseutumaisten ja pienten kaupunkien kehittämiselle.

Vaikka globalisaatiokehitys liittää eri maiden taloudet ja kulttuurit yhä tiiviimmin toisiinsa, se myös luo pohjaa uudelle regionalismille, jossa kansallisvaltioita pienempien alueiden, kuten kaupunkiseutujen, merkitys kasvaa ja luo yhä kiristyvää kilpailua eri alueiden välille. Tämä kiristyvä alueiden välinen kilpailu mm. muuttovirroista pakottaa kehittäjät tarkastelemaan alueen vetovoimatekijöitä. (Zimmerbauer 2008, 66-68.) Asuinympäristön fyysiset ja sosiaaliset ominaisuudet määrittelevät sen laatua. Laadukkaaksi koettu ympäristö lisää asumistyytyvyyttä ja vähentää muuttoaikeita ja toisin päin (Kytö, Aatola 2006, 5.) Juuri asuinympäristön laatu vaikuttaa yhä enemmän suomalaisten muuttopäätöksiin (Strandell 2016, 7.)

Demografinen muutos vaikuttaa kunnan toimintoihin läpileikkaavasti. Väestön ikääntymisellä on luonnollisesti vaikutuksia kuntien talouteen, ikääntyvien palvelujen saanti on turvattava ja asuntokannan vastattava yksinasuvien määrän kasvuun. Demografinen muutos kasvattaa myös entisestään paineita korjata huoltosuhdetta houkuttelemalla kuntaan lisää työikäistä väestöä.

Uusien asukkaiden houkuttelu kuntaan ja nykyisten siellä pitäminen voidaan siis nähdä avainkysymyksenä kunnan selviytymiselle ja menestymiselle kiristyvässä vetovoimakilpailussa. Tämän takia kunnan on tärkeä miettiä, miten se voisi tehdä sellaisia asuntopoliittisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat nykyisten asukkaiden tyytyväisyyden asuinalueeseensa laatuun, uusien asukkaiden houkuttelun sekä alueen kehittämisen kestävällä tavalla asuinpreferenssien muuttuessa.

1.3 Tutkimusasetelma ja -tehtävä Tutkimuksen aihe: Tämän tutkimuksen aiheena on Akaan kaupungin eri asuinalueiden ominaisuudet ja houkuttelevuus kuntalaisen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti lapsiperheiden mielikuvat Akaan eri asutuskeskusten houkuttelevuudesta asuinalueena.

Tutkimuskysymykset: Mitä asuin- ja elinympäristön laatutekijöitä akaalaiset perheet, joilla on kouluikäisiä lapsia liittävät omaan asuinalueeseensa? Millaisia vetovoimatekijöitä Akaassa viisi


3 vuotta tai vähemmän asuneet lapsiperheet pitivät tärkeinä nykyiselle asuinalueelleen muuttaessaan? Mitä liikenneyhteyksiä perheet käyttävät ja kokevat tärkeiksi?

Tarkastelun kohteita valittaessa ja tutkimuskysymystä asetettaessa olen rajannut valittua aihetta siten, että tutkielma vastaisi laajuudeltaan kandidaatintutkielmaa. Lienee silti syytä tuoda esille, että eri väestöryhmillä on erilaisia preferenssejä ja tarpeita eikä kaupunkia voida kehittää vain yhden väestöryhmän ehdoilla, vaan sen tulisi tyydyttää tasa-arvoisesti eri ryhmien perustarpeet. Elinympäristön tulisi tukea näiden tarpeiden tyydyttämistä ja mahdollistaa eri ryhmien välinen kohtaaminen sekä vuorovaikutus (Wiik 2005, 5-6). Koska aiheen rajaaminen oli kuitenkin välttämätöntä, perustelen seuraavaksi, miksi olen tässä tutkielmassa päätynyt tekemiini rajauksiin.

Tämän tutkimuksen kohteeksi on valittu akaalaiset vanhemmat, joilla on peruskouluikäisiä lapsia. Lapsiperheet ovat tärkeä muuttajaryhmä, sillä he vaikuttavat myönteisesti alueen ikärakenteeseen, joka on demografisen muutoksen takia yhä tärkeämpi kuntia koskettava aihe, kuten luvussa 1.2 todettiin.

Lisäksi

muuttopäätöstä

tehtäessä

alueen

houkuttelevuutta

puntaroidaan

myös

elämänvaiheen näkökulmasta (Lee 1996, 519). Lapsiperheet tutkimuskohteena oli siis luonteva valinta, koska se sisältää akaalaisia eri taustoista, mutta heitä yhdistää tietty elämänvaihe.

Tutkimuksessa tarkastellaan kuntalaisten mielikuvia. Mielikuvilla tarkoitetaan merkityksiä, jotka muodostetaan kohteesta saatujen henkilökohtaisten tietojen perusteella. (Zimmerbauer 2008, 24). Mielikuvat ovat siis kokemuksellisia. Työntö- ja vetovoimateorian (kts. Luku 3.1) kehittäjän Everett Leen mukaan vetovoimatekijät eivät ole koskaan täysin rationaalisia vaan perustuvat assosiaatioihin ja olettamiin siitä, millainen muuttokohde on (Lee, 1966, 50-51.) Siten myös vetovoimatekijät, faktorit, jotka houkuttelevat asukkaita tietylle alueelle, ovat kokemuksellisia. Asukkaiden mielikuvien

tarkastelua

voidaan

siis

pitää

perusteltuna

tapana

kerätä

tietoa

alueen

vetovoimatekijöistä. Juuri nämä positiiviset odotukset ja mielikuvat kohdealueesta ohjaavat muuttovirtoja yhä enemmän (Aro 2007, 57). Tutkielmassa vetovoimatekijöitä tarkastellaan viimeisen viiden vuoden aikana alueelle muuttaneiden mielikuvien kautta, sillä heillä voidaan olettaa olevan vielä muistissa asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät.

Kuten luvussa 1.2 todettiin, alueet ovat yhä kiristyvässä vetovoimakilpailussa. Alueiden kilpailukyky voidaan luokitella kahdeksaan elementtiin, jotka ovat toisiinsa limittyneitä. Ne ovat infrastruktuuri, yritykset, inhimilliset voimavarat, verkostoihin kuuluminen, instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto, imago sekä asuin- ja elinympäristön laatu (Sotarauta, Mustikkamäki, Linnamaa 2001, 14.) Koska


4 tämä tutkimus selvittää asukkaiden mielikuvia kustakin Akaan taajamakeskuksesta asuinalueena, keskitytään tässä nimenomaan jälkimmäiseen eli asuinympäristön laatutekijöihin. Se soveltuu parhaiten tarkastelun kohteeksi, kun halutaan tietoa nimenomaan Akaasta ja sen taajamakeskuksista. Lisäksi keskittymällä asuin- ja elinympäristön laatutekijöihin on mahdollista saada tietoa, jota voidaan parhaiten hyödyntää asuntopoliittisen ohjelman valmistelussa.

Mielikuvia tarkastellaan erikseen kunkin taajamakeskuksen, eli ennen kuntaliitoksia itsenäisen kunnan, Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken laatutekijöistä erikseen. Tässä tutkimuksessa niitä nimitetään asuinalueiksi, sillä sitä termiä käytettiin myös kyselylomakkeella. Tässä tapauksessa kunta-abstraktion hajottaminen tutkimusta varten on perusteltua, sillä alueellinen identiteetti ja vanhaan kotikuntaan samaistuminen ei välttämättä häviä, vaan voi säilyä pitkäänkin identiteetin kiinnekohtana, vaikka kunta lakkautettaisiinkin (Zimmerbauer 2008, 68). On myös mahdollista, että mielikuvat voivat näyttäytyä hyvin eri tavoin keskenään erilaisissa taajamissa. Tällöin ei olisi järkevää tutkia akaalaisia lapsiperheitä yhtenä joukkona.


5

2. AKAA TUTKIMUSKOHTEENA Tämä luku käsittelee Akaata tutkimuskohteena. Ensin tarkastellaan Akaan sijaintia Suomen kasvukäytävällä ja sen jälkeen Akaan sijoittumista seudulliseen kontekstiin. Luku 2.3 käsittelee Akaan yhdyskuntarakennetta ja lopuksi tarkastellaan Akaan kehittämiseksi ehdotettuja suunnitelmia ja vedetään yhteen Akaan erityispiirteitä tutkimuskohteena.

2.1 Akaa Suomen kasvukäytävällä Kasvukäytävällä tarkoitetaan Helsingistä, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoelle kulkevaa nauhamaista aluetta. HHT-kasvukäytävällä tarkoitetaan erityisesti Helsingin ja Tampereen välistä osuutta kasvukäytävästä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen kasvukäytävä –verkoston vuonna 2014 julkaiseman elinvoimakartaston mukaan maan sisäinen muuttoliike tuo asukkaita koko kasvukäytävälle. Vuosina 2005-2010 koko Suomen muuttoliikkeestä lähes yhdeksänkymmentä prosenttia tapahtui tällä alueella. Elinvoimakartastossa mukaan muuttovirrat Helsingin ja Tampereen seutukunnista

ovat

yhä

enemmän

alkaneet hyödyttää

koko

kasvukäytävää

(Työ-

ja

elinkeinoministeriö ym. 2014.) Tässä tutkielmassa keskitytään erityisesti HHT-kasvukäytävään ja jatkossa viittaan kasvukäytävä -termillä nimenomaan tähän osuuteen.

Kasvukäytävän lupaavasta kehityksestä huolimatta sen varrella sijaitsevan Akaan väestönkehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut hidasta. Kuntien välinen nettomuutto oli Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2010-2015 -0,3 ‰. Väestönlisäys vuosina 2010-2017 oli -0,5 prosenttia. Tilastokeskuksen ennuste Akaan väestönmuutoksesta vuosille 2017-2030 on +1,9 prosenttia (Tilastokeskus).

2.2 Akaa – hyvien yhteyksien kaupunki Akaa on Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan kuuluva 16 900 asukkaan kaupunki, joka muodostuu kolmesta asutuskeskittymästä: Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskesta. Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät Akaan kaupungiksi vuonna 2007 ja vuonna 2011 mukaan liittyi myös Kylmäkoski.


6 Maakuntakaavan mukaan Akaassa on vanhaan kuntajakoon perustuen kolme palvelukeskukseksi luokiteltavaa taajamaa (Pirkanmaan liitto ym. 2013, 26). Akaan kuntastrategian 2011–2016 visio oli ”Aktiivinen Akaa – hyvien yhteyksien ja viihtyisän asumisen

kaupunki”.

Akaa

sijoittuu

Suomen

rautateiden

keskisen

pääradan

ja

kasvukäytävän varrelle, n. 40 km päähän sekä Tampereesta että Hämeenlinnasta. Toijalassa on rautatieasema ja Viialassa junaseisoke. Myös valtatie 3 kulkee Akaan kautta. Etelä-Pirkanmaan rakennevaihtoehtoraportin mukaan Akaa onkin Etelä- Pirkanmaan liikenteellinen solmukohta ja sen liikenteellisesti ja logistisesti erinomainen sijainti sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin ja Hämeenlinnaan tarjoavat kehittämismahdollisuuksia (Pirkanmaan liitto ym. 2013, 26). Akaa kuuluu Valkeakosken kaupunkiseutuun ja yhdessä Valkeakosken kaupungin sekä Urjalan kunnan kanssa Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan. Kasvukäytävällä Akaa sijoittuu Tampereen ja Hämeenlinnan väliin ja se kuuluu

yhä vahvemmin Tampereen työssäkäyntialueeseen.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivistä kunnista (Tilastokeskus c). Vuonna 2013 Akaan työssäkäyvästä väestöstä Tampereella kävi töissä 21 prosenttia ja Tampereen seudulle suuntautuva työssä- käynti oli kasvussa sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti. Akaasta myös asioidaan Tampereella: Akaan kotitalouksille Tampere oli tutkimuksentekohetkellä ensisijainen asiointikeskus 37 prosentin osuudella, joka on suurempi kuin kotikunnassa asioivien osuus. Valkeakoskelle ei suuntautunut merkittävää asiointivirtaa. (Pirkanmaan liitto ym. 2013, 12-19.)

Liikenneyhteydet ovat tärkeä osa alueen houkuttelevuutta muuttokohteena. Kytö ja Aatola totesivat Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa, että liikenneyhteyksien parantuessa alueelliset vetovoimatekijät, kuten elinympäristön viihtyvyys korostuu muuttopäätöksessä (Kytö, Aatola 2006, 5.) Myös Timo Aro korostaa saavutettavuuden, erityisesti nopean rauta- ja maantieverkon merkitystä. (Aro 2013, 8). Hänen mukaansa saavutettavuus on kasvava etu asuntomarkkinoiden arvonmuodostuksessa (Aro 2014). Sijainti kasvukäytävän varrella on Akaan kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä lähtökohta. Se, miten Akaalle muuttaneet kokevat Akaan saavutettavuuden, liikenneyhteydet ja sijainnin suhteessa eri kaupunkeihin, on yksi niistä teemoista, joita tässä tutkimuksessa selvitetään.


7

2.3 Väljää taajama-asumista maaseudulla Tilastokeskuksen

kaupunki-maaseutu-luokituksen

mukaan

Akaa

on

maaseutualuetta.

Ydinmaaseuduksi luokiteltavalla alueella asuu 3,4 prosenttia asukkaista, kaupungin läheisellä maaseudulla 46,4 prosenttia ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltavalla alueella 49,3 prosenttia väestöstä. Maaseudun paikalliskeskuksella tarkoitetaan kaupunkien vaikutusalueelle jääviä pieniä keskuksia, jotka koostuvat kaupunkimaisista taajamista, joilla on selkeä, rakenteeltaan tiivis keskusta sekä rooli ympäröivän alueen keskuksena. (Tilastokeskus c). Akaan kontekstissa tämä tarkoittaa Toijalan keskustataajamaa (kts. Kartta 2, liitteet) Vuonna 2016 Akaan väestöstä 88,5 prosenttia asuu taajamaksi luokiteltavalla alueella ja viime vuosina taajama-aste on ollut nousussa (Tilastokeskus a). Akaan rakennuskanta on varsin pientalo- ja omistusasumisvoittoista. Vuoden 2015 lopussa Akaan asuntokunnista yli 70 prosenttia asui rivi- ja pientaloissa. Pientaloasuntojen osuus kaikista Akaan asunnoista oli Toijalassa 65 prosenttia, Viialassa lähes 75 prosenttia ja Kylmäkoskella sata prosenttia. (Kuva 1, liitteet) Vuokralla asui vain hieman alle 20 prosenttia asuntokunnista. Eniten vuokralla asuvia asuntokuntia oli Toijalassa, toisiksi eniten Viialassa niitä ja vähiten Kylmäkoskella, jossa lähes 85 prosenttia asuntokunnista asui omistusasunnossa. (Kuva 2, liitteet). Kun tarkastellaan maaseutu -luokitusta Suomen kartalla, kasvukäytävä erottuu selvästi nauhamaisena alueena Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Kasvukäytävällä Akaa näyttäytyy poikkeuksellisen maaseutumaisena kuntana. (Kartta 1, liitteet).

2.4 Akaan kehittämissuuntia Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Viialan ja Toijalan keskukset sekä niiden välinen seutu on luokiteltu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeksi. Tämä tarkoittaa alueen kehittämistä monipuolisesti asumisen, liikenteen ja kaupallisten sekä julkisten palveluiden kokonaisuutena. Toijalan ja Viialan keskukset on eritelty tiivistettäviksi asemanseuduiksi. Maakuntakaavan mukaan näiden alueiden suunnittelussa tulee pyrkiä raideliikennettä tukevaan tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä laadukkaisiin kevyen liikenteen yhteyksiin (Pirkanmaan liitto 2017, 77-81)


8 Pirkanmaan

maakuntakaavaan

2040

liittynyt

vuonna

2013

julkaistu

Etelä-Pirkanmaan

rakennevaihtoehtoraportti käsitti kolme vaihtoehtoista maankäytön rakennevaihtoehtoa alueen kasvusuuntien ja tiivistämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Kussakin vaihtoehdossa hyödynnettiin eri vetovoimatekijöitä ja esitettiin niiden perusteella suunnitelma maankäytön painopistealueiksi sekä liikennejärjestelmän runko sekä määriteltiin mm. asumismuotojen tarjonta ja kehitettävät laatutekijät. Ensimmäinen vaihtoehto, ”Tampereelle”, perustuu Tampereen kaupunkiseudun kasvuun. Akaan rooli olisi tarjota Tampereeseen nojaavia, edullisen asumisen ja hyvien liikenneyhteyksien esikaupunkimaisia, pientalovaltaisia asuinalueita. Keskeisinä laatutekijöinä nähtiin erityisesti edullinen ja laadukas asuminen. Toinen vaihtoehto, ”HHT” taas perustuu kasvukäytävän ja erityisesti raideliikenteen potentiaalin hyödyntämiseen molempiin suuntiin. Esikaupunkialueen sijasta EteläPirkanmaa nähdään pendelöijiä houkuttelevina pikkukaupunkeina, joissa korostuvat erityisesti tehokkaasti rakennetut asemanseudut Lempäälä, Viiala ja Toijala. Asuntorakenne on edelleen pientalovoittoista, mutta sisältää hinnaltaan ja laadultaan erilaisia asumismahdollisuuksia. Keskeisiä laatutekijöitä ovat viihtyisyys, vapaa-aika ja sekä pitkillekin työ- ja asiointimatkoille edellytyksiä luovat nopeat liikenneyhteydet. Kolmas vaihtoehto ”Etelä” tukeutuu alueen omiin keskuksiin ja sisäisiin yhteyksiin. Erityisesti Toijalan ja Viialan seutu nähdään aluekeskuksena. Kehityksen moottoriksi on nimetty ovat pientaloasumista, luonnonläheisyyttä ja turvallisuutta arvostavien asumispreferenssien vahvistuminen, joten asuntorakenne on jatkossakin väljää. Raportin yhteenvedossa arvioiduissa vaikutuksissa malli HHT pärjäsi parhaiten. Verrokkeihin nähden se erottui edukseen erityisesti yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksissä ja liikennejärjestelmän palvelutaso ja monipuolisuudessa sekä henkilöautoriippuvuuden vähentämisessä ja palvelujen saatavuudessa. Tämän tutkimuksen kyselylomakkeen vetovoima- ja laatutekijöitä mittaavat muuttujat ovat osittain samoja tekijöitä, joita rakennevaihtoehtoraportissa liitetään eri rakennevaihtoehtoihin. Lomakkeella kysytään mm. turvallisuuden, maaseutumaisuuden, tontin tai asunnon hintatason, palveluiden ja kulkuyhteyksien sekä oman pihan vaikutusta muuttopäätökseen.

Liikenneyhteyksistä ja

työssäkäynnin sekä asioinnin suunnasta kysytään lisäksi omassa osiossaan. Akaan erilaisiin tulevaisuudennäkymiin palataan vielä johtopäätöksissä, joissa niitä verrataan kyselyn tuloksiin muuttoliikkeen teorian ja ajankohtaisen tutkimuksen kontekstissa. Yhteenvetona Akaan piirteistä tutkimuskohteena voidaan todeta, että Akaan yhdyskuntarakenne on hajanainen ja siinä näkyy selvästi Akaan luonne kolmesta aikaisemmin itsenäisestä kunnasta muodostettuna kuntana. Tyypillinen akaalainen perhe asuu väljästi, itse omistamassaan


9 omakotitalossa taajama-alueella. Asuntokanta koostuu pääsääntöisesti pientaloasunnoista ja on hallintamuodoltaan erittäin omistusasuntopainotteista. Toijala erottuu Akaan asuinalueista suurimmalla variaatiollaan asuntotyypissä ja asuntojen hallintamuodossa. Toijala erottuu myös suurimpana

paikalliskeskuksena,

mutta

kokonaisuudessaan

Akaa

on

poikkeuksellisen

maaseutumainen kunta muuhun kasvukäytävään verrattuna. Akaan kasvupotentiaali perustuu sen sijaintiin

ja

hyviin

liikenneyhteyksiin.

Hajanainen

kaupunkirakenne

on

nähty

Akaan

kehittämiskohteena. Erityisesti asemanseutujen alueella on nähty olevan tiivistämiskapasiteettia.


10

3. TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu pääasiassa muuttoliiketeorioista. Luvussa 3.1 esitellään siksi lyhyesti muuttoliikkeen tutkimusperinnettä ja tämän tutkimuksen asemoitumista suhteessa siihen. Koska vetovoimatekijät eivät ole stabiileja, vaan niiden merkitys vaihtelee ajallisesti niin yksittäisen henkilön tai perheen elämänkaaren mukaan kuin myös yleisesti muuttuvina trendeinä, luku 3.2 keskittyy vetovoimaiseen asuinympäristöön viimeaikaisen tutkimuksen valossa. Luvussa 3.3 käsitellään hyvää elinympäristöä erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta.

3.1 Muuttoliikkeen tutkimusperinne Muuttoliikkeen tutkimus jaetaan tavallisesti kolmeen eri tarkastelutasoon: mikro- eli yksilötasoon, meso- eli aluetasoon ja makro- eli yhteiskunnalliseen tasoon (esim. Kytö, Aaltola 2006, 5 tai Aro 2007, 52-59). Tämän tutkimuksen lähestymistapa on aluetaso. Vaikka tutkimus lähteekin liikkeelle yksilöiden subjektiivisista mielikuvista, pyritään niistä hahmottamaan aluetasolla havaittavia johdonmukaisuuksia ja yleistyksiä.

Muuttoliikkeen tutkimusperinnettä voidaan jakaa myös kolmeen eri tutkimussuuntaan: työvoiman liikkuvuuteen perustuviin

tutkimuksiin,

sosio-demografisiin tutkimuksiin

ja kongnitiivis-

behavioriaalisiin tutkimuksiin.

Työvoiman liikkuvuustutkimusta tehdään yleensä makrotasolla ja sen perusta on vahvasti positivistinen. Muuttoliike nähdään empiirisenä tapahtumana, jota selittävät työvoiman kysynnän ja tarjonnan lait ja palkkaerot ja jossa muuttajalla on siis melko passiivinen rooli. Sosio-demografiset ja kongnitiivis-behavioraaliset tutkimukset ovat muuttajakeskeisempiä ja niissä tarkastellaan yksilöiden muuttopäätöksiä. Kongnitiivis-behavioraaleissa tutkimuksissa ollaan erityisen kiinnostuneita niistä tekijöistä, jotka saavat ihmiset tekemään päätöksen muuttamisesta.

Sosio-demografinen tutkimusperinne taas tarkastelee yksilön muuttopäätöstä ikään kuin kustannushyötyanalyysina, jossa muuttaja vertailee lähtö- ja kohdealueen hyötyjä ja haittoja. Se pohjautuu ajatukseen siitä, että muuttopäätöksen taustalla on yksilöiden pyrkimys elinolojen ja hyvinvoinnin


11 parantamiseen. Sosio-demografinen tutkimusperinteen tunnetuimpia teorioita on Everett Leen työnnon ja vedon teoria. (Aro, Timo 2007, 59-62.)

Lee jakaa muuttopäätökseen johtavat tekijät neljään kategoriaan: tekijät, jotka muuttaja liittää lähtöalueeseen, tekijät, jotka hän liittää kohdealueeseen, väliin tulevat esteet ja henkilökohtaiset tekijät. Lee kutsuu lähtö- ja kohdealueen haittoja muuttajan kannalta työntövoimatekijöiksi ja vastaavasti niihin yhdistettyjä hyötyjä vetovoimatekijöiksi. Jotta muuttaja tekee päätöksen muuttaa jollekin alueelle, täytyy Leen mukaan veto- ja työntövoimatekijöiden arvo kohdealueella olla niin paljon suurempi, että se ylittää paitsi lähtöalueen arvon, myös väliin tulevat esteet. Väliin tulevilla esteillä tarkoitetaan sellaisia asioita kuin etäisyys tai muuton kustannukset. Väliin tulevien esteiden merkitys muuttajalle vaihtelee, mutta esteitä on luonnollisesti enemmän, kun on kyse lapsiperheistä. Lapsien täytyy ehkä vaihtaa tuttua koulua tai päiväkotia tuttuine kavereineen ja opettajineen. Leen teoria ei käsittele muuttajia yhtenä homogeenisenä ryhmänä, vaan se tunnistaa eri ihmisten yksilölliset arvot ja asenteet sekä esimerkiksi ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät preferenssit. (Lee 1966,49-51.)

Tämä tutkimus sijoittuu muuttoliikkeen tutkimusperinteen kentällä lähimmäksi sosio-demografista suuntausta. Sen kiinnostuksen kohteena ovat ensisijaisesti Akaan vetovoimatekijät, eli ne syyt, mitkä tekevät Akaasta ja sen eri taajamakeskuksista houkuttelevia paikkoja. Tutkimuksessa ei siis pyritä tarkastelemaan esimerkiksi lähtöalueen työntövoimatekijöitä.

Mitä nämä vetovoimatekijät sitten ovat? Perinteisesti, erityisesti työvoiman liikkuvuuteen perustuvissa tutkimuksissa, muuton pääsyinä on pidetty työvoimatarvetta ja palkkatasoa. Ne eivät kuitenkaan ole ainoita vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat asukkaita alueelle, vaan vetovoimatekijöihin voidaan katsoa työmarkkinamuuttujien lisäksi alueelliset laatutekijät (Kytö, Aatola 2006, 5.) Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisen seurantatutkimus Asukasbarometrin mukaan alueelliset laatutekijät ovat yhä merkittävämpiä tekijöitä muuttopäätöksissä ja erityisesti asunnon ostopäätöksissä. Sen mukaan korkealaatuiset asuinalueet ovat kunnille kilpailutekijä koulutetun työvoiman ja sitä kautta myös yritysten houkuttelussa (Strandell 2016, 7.) Kuten luvussa 1.2 todettiin, tämä tutkimus keskittyy alueellisen kilpailukyvyn elementeistä nimenomaan asuinympäristön laatutekijöihin.

Asuinympäristö koostuu fyysisestä, toiminnallisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Fyysisellä ympäristöllä tarkoitetaan rakennettua ympäristöä, kuten asumista, julkisia tiloja ja alueen


12 arkkitehtuuria sekä luonnonympäristöä. Toiminnallinen ympäristö taas viittaa saavutettavuuteen, jonka merkitystä tarkasteltiin lyhyesti jo luvussa 2.2, mutta myös palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksiin. Taloudellisella ympäristöllä tarkoitetaan elinkustannuksia alueella, kuten esimerkiksi palveluiden ja asumisen hintatasoa. Koska pienet kaupunkiseudut eivät pysty kilpailemaan samanlaisella toiminnallisella asuinympäristöllä kaikkine palveluineen isojen kaupunkiseutujen kanssa, tulisi niiden nostaa esille omat erityispiirteensä ja kehittää uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja niiden varaan. (Sotarauta, Mustikkamäki, Linnamaa 2001, 15). Tämän takia alueellisten erityispiirteiden tunnistaminen on erityisen tärkeää myös Akaalle. Tämä tutkimus pyrkii tarjoamaan näkökulman eri asuinalueiden piirteisiin lapsiperheiden näkökulmasta.

3.2 Millainen on tämän päivän vetovoimainen asuinympäristö? Kuten jo luvussa 1.2 todettiin, suomalaisten asumispreferenssit urbanisoituvat ja erityisesti asuinympäristön

laatutekijöiden

merkitys

kasvaa.

Tämä

näkyy

hyvin

mm.

Suomen

ympäristökeskuksen julkaisemasta Asukasbarometri-seurantatutkimuksesta, joka on toteutettu vuosina 1998, 2004, 2010 ja 2016. Vuonna 2016 sijanti ja liikenneyhteydet nousivat eniten mainintoja saaneeksi viihtyvyystekijäksi. Asukkaat toivoivat myös kaupunkimaisia palveluita asuinalueelleen. (Strandell, 2016).

Valtiotieteen tohtori ja Suomen tunnetuimpiin muuttoliikkeen tutkijoihin kuuluva Timo Aro jakaa muuttovalintoja ohjaavat tekijät perinteisiin ”koviin” ja nouseviin ”pehmeisiin” tekijöihin. Kovilla hän viitta sellaisiin tekijöihin kuin työpaikkakehitys, asuntotarjonta ja liikenneyhteydet. Pehmeillä tekijöillä hän tarkoittaa asuinympäristön laatutekijöitä ja alueeseen liitettyjä mielikuvia ja mainetta, sekä yleistä ilmapiiriä ja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia. (Aro 2014.) Kunnan pitäisi pystyä yhdistämään sekä pehmeitä että kovia vetovoimatekijöitä menestyäkseen kilpailussa asukkaista. Tämän päivän muuttaja kaipaa asuinalueelleen asuntorakentamisen lisäksi virikkeitä. Tämän tutkielman kysymyslomakkeessa on pyritty käyttämään sekä pehmeitä että kovia vetovoimatekijöitä mittaavia muuttujia.

Aron mukaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kaltainen kehyskuntiin muutto ei ole palaamassa samalla intensiteetillä. Sen sijaan yksittäiset kehyskunnat ovat päässeet positiivisen


13 kasvun kehään suurten keskuskaupunkien imussa. Näitä kuntia yhdistää Aron mukaan hyvät liikenneyhteydet keskuskaupunkiin, kunnan keskusta- ja asema-alueiden merkityksen vahvistuminen ja kaupunkimaisten piirteiden korostaminen asuinalueiden suunnitteluissa ja asuntotuotannossa. (Aro 2017, 15). Kuten luvussa 2.4 todettiin, Akaan osalle on maakuntakaavassa osoitettu asemanseuduille tiivistyvää keskusta-aluetta, jossa yhdistyisivät niin asuminen kuin palvelut. Suunnitteluperiaate, jossa samalla alueelle yhdistyvät useat eri toiminnot, ehkäisee kaupunkirakenteen hajoamista ja tarjoaa edellytykset tehokkaammille julkisen liikenteen yhteyksille.

3.3 Hyvä asuinympäristö lapsille Eri elämänvaiheessa olevat asukkaat arvostavat yleensä erilaisia laatutekijöitä. Vaikka lapsiperheet eivät ole homogeeninen joukko perheitä, voidaan nimetä joitain sellaisia tekijöitä, jotka tekevät asuinja elinympäristöstä lapsille hyvän. Liisa Horelli ja Kirsti Vepsä kuvaavat lapsen kannalta hyvää asuinympäristöä verkostoksi, jonka solmukohtia ovat ”viralliset solmut” kuten koulu, kauppa, leikkipuisto tai kirjasto ja ”epäviralliset solmut” eli paikat, joissa lapset leikkivät mielellään. Näitä solmukohtia yhdistävät turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit. (Horelli, Vepsä 1995, 38-39). Heidän mukaansa lapsiystävällinen yhdyskuntasuunnittelu ottaa huomioon ekologiset (luonnonläheisyys), fyysiset (turvalliset liikenneratkaisut, inhimillinen mittakaava rakentamisessa) toiminnalliset (mahdollisuuksia

harrastaa),

psykososiaaliset

(mahdollisuus

tavat

kavereita

ja

aikuisia)

organisatoriset (yhteistoimintaa lasten, aikuisten ja esimerkiksi koulun kanssa) ja elämykselliset (turvallisuus, esteettisyys, yhteisöllisyys) tekijät (Horelli, Vepsä 1994). Lasten kannalta hyvän elinympäristön tulisi olla turvallinen, luonnonläheinen, hallittava, esteettinen ja leikittävä. Turvallisuus tarkoittaa niin sosiaalista turvallisuutta kuin liikenneturvallisuuttakin. Lapsen ympäristön tulisi olla autoton tai muuten lapsen turvallisesti kuljettava. Ympäristön hallittavuus tarkoittaa inhimillistä mittakaavaa rakentamisessa ja esteettisyys siisteyttä, värejä ja variaatiota rakennetussa ympäristössä. Leikittävyys liittyy ympäristön toimintamahdollisuuksien kirjoon. (Wiik, 2005, 24-26).

Tämän tutkimuksen kyselylomake on pyritty muodostamaan niin, että se mittaa asukkaiden mielikuvia lasten kannalta oleellisissa ympäristön laatutekijöistä edellä mainittujen luokittelujen mukaan.


14

4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Tämä luku keskittyy tutkimuksen tutkimusmenetelmiin. Luvussa 4.1 esitellään sitä, miten tutkimuksen aineisto on kerätty. Luku 4.2 käsittelee metodologisia valintoja ja menetelmiä, jolla ainestoa on analysoitu. Lopuksi arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta.

4.1 Aineiston hankinta Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen empiirinen aineisto koostuu strukturoidusta kyselyaineistosta. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella (liite 1), joka jaettiin kaikille Akaan peruskouluoppilaiden huoltajille Wilma -kouluhallintojärjestelmässä 27.10.2017 ja 9.11.2017 välisenä aikana.

Kysymyslomake koostuu kolmesta eri osiosta. Ensimmäinen osio, kysymykset 1-8 ovat taustamuuttujia. Toinen osio, kysymys numero 9 käsittelee vetovoimatekijöitä, ja siihen ovat vastanneet vain Akaaseen viimeisen viiden vuoden aikana muuttaneet. Taustaoletuksena on, että mitä vähemmän aikaa sitten vastaajat ovat muuttaneet alueelle, sitä paremmin he muistavat, mitkä tekijät vaikuttivat muuttopäätökseen ja siksi tämä osio on rajattu viisi vuotta kunnassa asuneisiin. Kolmas osio käsittelee ympäristön laatutekijöitä. Muuttujiksi on valittu erityisesti niitä tekijöitä, joita on lasten kannalta hyvän elinympäristön tutkimuksessa nostettu esille. Kuten jo luvussa 2.2. todettiin, hyvät liikenneyhteydet korostavat usein laatutekijöiden merkitystä muuttopäätöksessä. Siksi viimeinen osio (kysymykset 11-15) käsittelevät erityisesti asiointi- ja työmatkoja.

Akaan koulutoimen kirjoilla on 2 291 oppilasta ja he koostuvat 1 413 eri kotitaloudesta. Kyselylomake jaettiin jokaiselle kohderyhmään kuuluvalle. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 537 kappaletta, eli vastausprosentti ja otoksen edustavuus perusjoukosta oli siis 38 prosenttia.


15

4.2 Tutkimusmenetelmät Kyselyaineistoa on analysoitu pääasiassa tilastollisin menetelmin. Sähköisellä kyselylomakkeella kerättyä aineistoa analysoitiin spss-tilasto-ohjelmalla. Koska kysymyslomake koostuu lähinnä nominaali- ja mielipideasteikollisista muuttujista, analysoinnissa on käytetty pääasiassa frekvenssianalyyseja ja ristiintaulukointia, joiden merkitsevyys testattiin

-testillä. Riippumattomia

muuttujia on vertailtu myös Mann-Whitneyn U ja Kruskal Wallis -testeillä. Mann Whitney U ja Kruskal Wallis -testit valikoituivat käytettäväksi analyysiksi kenties yleisemmän t-testin sijaan, koska etenkin vetovoimatekijäkysymykseen vastanneiden lukumäärä oli pienehkö. Testit soveltuvat myös pieneen otokseen ja ei-parametrisinä testeinä ne soveltuvat myös järjestysasteikollisille muuttujille. Toisaalta, Likert-asteikollisia muuttujia (kysymykset 8, 9 ja 10) analysoidaan melko yleisesti välimatka-asteikollisina

muuttujina

ja

niihin

sovelletaan

mm.

keskiarvoon

liittyviä

päättelymenetelmiä ja korrelaatiokerrointa. (Taanila 2010). Tässä tutkielmassa Likert-asteikollisia muuttujia on esitetty painotettua keskiarvoa käyttäen, sillä se on havainnollisin tapa esittää skaalakysymyksiä (Kananen 2015, 292). Osassa kysymyksistä ryhmien välisten keskiarvojen eroja on myös tarkasteltu yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla (One Way Anova). Korrelaatio- tai regressioanalyysiä ei kuitenkaan ole käytetty, sillä niiden käyttöä järjestysasteikollisilla muuttujilla on kritisoitu eikä se olisi tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista (Taanila 2010, 6).

4.3 Tutkimuksen luotettavuus Tämä tutkielma on luonteeltaan sikäli tapaustutkimus, että se ei pyri esittämään yleistettävää tietoa muussa kuin Akaan kontekstissa. Tutkimuksen ulkoista validiteettia eli yleistettävyyttä voidaan pitää erittäin hyvänä aineiston edustavuuden tähden. Tutkimuksen edustavuus on erinomainen, sillä vastausprosentti 38 prosenttia kuvaa myös suoraan, kuinka monta prosenttia koko perusjoukosta vastasi kyselyyn (kts. Luku 4.1). Ulkoiseen validiteettiin vaikuttaa lisäksi otoksen absoluuttinen koko. Kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on riittävä tilastollisen analyysin tekemiseen. Vetovoimatekijäkysymykseen vastanneiden suhteellisen pieni osuus selittyy pienemmällä perusjoukolla. Vetovoimatekijäkysymykseen vastanneiden pieni määrä heikentää yleistettävyyttä, mutta se on huomioitu tilastollisia menetelmiä valitessa.


16

Ulkoiseen validiteettiin vaikuttaa myös edustavuus eli vastaajien ominaisuuksien yhteneväisyys perusjoukon kanssa. Lähtökohtaisesti kaikki lomakkeen saaneet ovat kouluikäisten lasten huoltajia, koska lomaketta jaettiin Wilma-järjestelmässä. Kysyttyjen taustamuuttujien (mm. asumismuoto, asunnon hallintamuoto, asuinpaikka) perusteella vastaajien taustat vastasivat lisäksi hyvin akaalaista väestöä (kts. Luku 5.1). Sen sijaan sellaisten taustamuuttujien, joita ei kysytty, vaikutusta tuloksiin on mahdotonta selvittää. Kyselylomakkeessa ei kysytty esimerkiksi vastaajan ikää tai sukupuolta. On mahdollista, että nämä tekijät vaikuttavat esimerkiksi koettuihin laatutekijöihin. Vastaajaan itseensä kohdistuvat taustakysymykset jätettiin kuitenkin tietoisesti pois, koska kyselylomake oli suunnattu vastattavaksi koko kotitalouden puolesta.

Sähköisen kyselylomakkeen käyttö mahdollistaa sen, että jostain kotitaloudesta on vastattu useamman kerran huolimatta siitä, että sekä saatekirjeessä että kyselylomakkeessa on pyydetty vain yksi vastaus kotitaloutta kohden. Tämä ei liene kuitenkaan kovin todennäköistä. Lisäksi vastausprosentti oli niin korkea, että tämä mahdollisuus ei muuta tutkimuksen validiteettia oleellisesti.

Tutkimuksen sisältövaliditeettia eli sitä, kuinka hyvin tutkimustulokset ovat seurausta käytetyistä muuttujista, voidaan pitää myös hyvänä. Oikeanlaisten mittareiden käytön varmistamiseksi kyselylomakkeen

suunnittelussa

muodostamisessa

on

käytetty

ja

erityisesti

hyväksi

myös

vetovoimatekijöitä aikaisempien

mittaavien

samantyylisten

muuttujien tutkimusten

kyselylomakkeita, kuten pro gradu tutkielmia Sastamalalaisten lapsiperheiden paikkakokemukset ja asuinympäristön vetovoimatekijät paikkakuntaan sitouttajina (Elisa Nieminen 2014) ja Kehyskunnan vetovoima -mielikuvien maaseutu. Tapaus Lempäälä ja Kangasala, (Mari Kalliovalkama 2014). Kyselylomakkeeseen on valittu teoreettisen viitekehyksen perusteella tärkeiksi katsottuja tekijöitä.

Tutkimuksen reliabiliteettia arvioitaessa on otettava huomioon, että tarkasteltava ilmiö ei ole kaikilta osin stabiili. Kuten esimerkiksi Asukasbarometrin (Strandell 2016) tuloksista voidaan huomata, laatutekijöiden arvostukset muuttuvat ajan saatossa (kts. Luku 3.2). Tätä voidaan kuitenkin pitää enemmin tutkimusaiheen ominaisuutena kuin tutkimuksen luotettavuutta laskevana tekijänä. Tutkimuksen konsistenssia taas on pyritty parantamaan keräämällä runsaasti palautetta eri tahoilta kyselylomakkeesta ennen sen julkaisua. Kerätyn palautteen perusteella lomakkeesta on pyritty karsimaan monitulkintaisia muuttujia. Myös ohjetekstejä on käytetty tarvittaessa.


17

5. TULOKSET JA ANALYYSI Tässä luvussa käsitellään kyselylomakkeella saatuja tuloksia. Luku etenee samassa järjestyksessä kuin kyselylomake, joka löytyy liitteistä. Ensin tarkastellaan vastaajien taustoja, eli muuttoa Akaaseen, työssäkäyntiä ja asiointitottumuksia. Luvussa 5.2 käsitellään vetovoimatekijöitä ja luvussa 5.3 laatutekijöitä. Lopuksi tarkastellaan akaalaisten tärkeinä pitämiä liikenneyhteyksiä.

5.1 Vastaajien taustat Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 537. Vastausprosentti ja otoksen edustavuus perusjoukosta oli 38 prosenttia. Vetovoimatekijöitä kysyttiin ainoastaan 5 vuotta tai vähemmän aikaa kunnassa asuneilta kotitalouksilta. Vastausten määrä tähän osioon oli 71 kappaletta eli 13,2 prosenttia kaikista vastauksista (Taulukko 4).

Kyselyyn vastanneista selkeästi suurin osa asui omakotitalossa (Taulukko 1). Yli 90 prosenttia vastanneista asui omistusasunnossa (Taulukko 2, liitteet). Yli puolet vastaajista asui Toijalassa, reilu kolmannes Viialassa ja runsaat 10 prosenttia Kylmäkoskella (Taulukko 3). Voidaan siis todeta, että aineisto kuvaa hyvin akaalaisia perheitä.

5.1.1 Muutto Akaaseen

71 vastaajaa ilmoitti, että heidän perheensä on muuttanut Akaaseen viimeisen viiden vuoden aikana (Taulukko 4). Näistä perheistä 68 kertoi edellisen asuinpaikkakuntansa. Yhteensä mainittiin 24 eri paikkakuntaa. Selvästi eniten muuttoja oli Tampereelta (28). Toisiksi eniten muuttoja oli Lempäälästä (7) ja kolmanneksi eniten Nokialta (5). Lisäksi Kangasala ja Vantaa mainittiin kolme kertaa. Muut paikkakunnat mainittiin kaksi tai vain yhden kerran.

Viimeisen viiden vuoden aikana muuttaneista 71 kotitaloudesta 22 ilmoitti, että muuttaessaan heidän perheensä ei harkinnut muuttoa muille paikkakunnille. Kaksi vastaajaa jätti kysymyksen tyhjäksi ja loput 47 vastaajaa mainitsi yhden tai useamman paikan, johon heidän perheensä harkitsi muuttoa


18 tuolloin. Yhteensä paikkoja tai alueita mainittiin 96. Eniten mainintoja keräsi Lempäälä (25 mainintaa). Lähes kaikki mainitut paikat sijaitsevat kasvukäytävän varrella. Ainoastaan Vammala ja Orivesi (molemmat mainittiin kerran) sekä Urjala (2 mainintaa) eivät ole jäsenenä Suomen kasvukäytävä –hankkeessa (http://suomenkasvukaytava.fi/jasenet/). Sen lisäksi, että mainitut paikkakunnat sijaitsevat kasvukäytävällä, suuri osa niistä on Tampereen naapurikuntia. Tampere ja sen naapurikunnat mainittiin yhteensä 61 kertaa. Aineiston perusteella Tampereen ympäristökunnat näyttävät siis yleisimmältä vaihtoehdolta, joita Akaaseen muuttavat ovat harkinneet muuttopäätöstä tehtäessä. Muutama vastaaja esitti perheen vaihtoehdoiksi useita kuntia eri puolelta kasvukäytävää, mm. ”Vantaa, Lempäälä, Tampere”, ”Tampereelle, Vantaalle, Espooseen, Lempäälään” ja ”Riihimäki, Tampere, Hämeenlinna”.

5.1.2 Työssäkäynti

Kyselylomakkeessa kysyttiin vastaajan ja mahdollisten puolison ja muiden perheen jäsenten työssäkäynnistä ja opiskelusta kodin ulkopuolella. Vastaukseksi oli mahdollista valita yksi tai useampi paikkakunta. Luvussa 2.2 Akaan todettiin aiemman tutkimuksen perusteella kuuluvan Tampereen työssäkäyntialueeseen, joten ennakko-oletuksena oli, että Tampere korostuu tuloksissa vahvasti työssäkäynnistä kysyttäessä. Ennakko-oletus sai tukea, sillä selvästi suurin osa vastaajista ilmoitti, että joku perheen jäsen käy töissä tai opiskelee Tampereella. (Kuva 3, Taulukko 5). Toisiksi yleisin paikka oli Akaa. Kolmanneksi eniten vastauksia tuli vastausvaihtoehtoon ”joku muu”. Yleisin vastaus tähän vaihtoehtoon oli Urjala (18 mainintaa). Muut paikkakunnat, jotka eivät kuuluneet vastausvaihtoehtoihin, keräsivät kukin vähemmän kuin kymmenen mainintaa.

Myös tämän tutkimuksen valossa Akaa kuuluu siis vahvasti Tampereen työssäkäyntialueeseen. Tampereella työskentelevien tai opiskelevien määrä ylitti Akaassa työssäkäyvien tai opiskelevien määrän.


19

Toijala

256

Viiala

90

Kylmäkoski

50

N=537

Valkeakoski

109

Tampere

402

Hämeenlinna

88

Lempäälä

58

pääkaupunkiseutu

76

jokin muu

133 0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

mainintoja, kpl

Kuva 3: Työssäkäynti ja opiskelu

5.1.3 Asiointi

Vastaajista yli puolet ilmoitti hoitavansa elintarvike ja päivittäistavaraostokset Toijalassa. Toisiksi eniten päivittäisostoksilla käytiin Viialassa ja kolmanneksi eniten Lempäälässä. Kylmäkoskella useimmiten asioi vain 14 kotitaloutta. Muut asiointipaikkakunnat olivat Valkeakoski (13), Tampere (10), Urjala (7) ja Hämeenlinna (3). Toijalasta ja Viialasta asioitiin suurimmaksi osaksi omassa taajamassa. Toiseksi yleisin asiointipaikka sekä toijalalaisille että viialalaisille oli Lempäälä. Kylmäkoskelaisille sen sijaan yleisin asiointipaikka oli Toijala ja toiseksi yleisin Kylmäkoski. (Taulukko 6.)

Ennakko-oletuksena oli, että Tampere tärkeänä työssäkäyntipaikkana olisi myös tärkein oman kunnan ulkopuolisena asiointipaikkana. Tämä ennakko-oletus ei kuitenkaan täyttynyt, vaan muilla kuin elintarvike- ja päivittäistavaraostoksilla akaalaiset kävivät selvästi eniten Lempäälässä, jossa asioi yli 70 prosenttia vastaajista. Erityisesti viialalaiset suosivat Lempäälää. Heistä n. 83 prosentille Lempäälä oli ensisijainen ostospaikka. Akaalaisten toisiksi suosituin ostospaikka oli Tampere. Vain


20 24 vastaajaa ilmoitti hoitavansa muut kuin päivittäistavaraostokset useimmiten Akaassa. Muita ostospaikkoja olivat mm. Hämeenlinna (18) ja Valkeakoski (10). (Taulukko 7.)

Aineiston perusteella voidaan todeta, että kun akaalaiset tekevät ostoksia oman kunnan ulkopuolella, käyvät he useimmiten Lempäälässä. Myös Tampereella asioidaan paljon. Viialasta ei juuri asioida Toijalassa tai toisinpäin, mutta kylmäkoskelaisille Toijala on ensisijainen ostospaikka päivittäistavaroiden hankkimiseen. (Taulukot 6-7.)

5.2 Vetovoimatekijät Akaaseen viimeisen viiden vuoden aikana muuttaneilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitivät lueteltuja mahdollisia vetovoimatekijöitä muuttaessaan. Mahdolliset vetovoimatekijät oli valittu teoreettisen viitekehyksen ja aikaisemman tutkimuksen perusteella (kts. luvut 3, 4.3).

Kysyttyjä tekijöitä pidettiin pääasiassa tärkeinä muuttopäätöksessä. Kuva 4 näyttää muuttujat niiden keskiarvon perusteella tärkeimpänä pidetystä vähiten tärkeänä pidettyyn. Tärkein tekijä oli sopivan tontin tai asunnon löytyminen, jota yli 80 prosenttia vastaajista piti erittäin tärkeänä. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat koulun tai päiväkodin läheisyys, mahdollisuus omaan pihaan, asunnon tai tontin hintataso, asuinalueen turvallisuus sekä hyvät yhteydet muihin kaupunkeihin. Tekijöissä, joita pidettiin tärkeinä tai erittäin tärkeinä, keskihajonta oli pääasiassa pienempää kuin tekijöissä, jota vastaajat eivät keskimäärin pitäneet niin tärkeinä. Tärkeimpänä pidetyistä viidestä tekijästä neljä olivat keskihajonnaltaan kaikista muuttujista pienimpiä. Näiden muuttujien osalta vastaajat ovat siis olleet yksimielisimpiä. Mahdollisuus omaan pihaan oli kuitenkin keskihajonnaltaan hieman suurempi, sillä keskiarvoa laskivat kerrostaloasujat.


21 5 4,5 4 3,5

N=71

3 2,5 2 1,5 1 0,5 0

Mean

Keskihajonta

Kuva 4: Vetovoimatekijät 1= ei lainkaan tärkeä 2= ei juurikaan tärkeä 3= ei merkitystä 4= jokseenkin tärkeä 5= erittäin tärkeä Vastaajien pienen määrän takia kylmäkoskelaisten vastausten eroavaisuuden tilastollista merkitsevyyttä

suhteessa

muilla

alueilla

asuviin

ei

tämän

kysymyksen

kohdalla

ole

tarkoituksenmukaista laskea. Viialaan ja Toijalaan muuttaneiden vastauksia sen sijaan voidaan vertailla. Tilastollisesti eroja näiden ryhmien välillä oli ainoastaan muuttujassa "hyvät kevyen liikenteen yhteydet", joka sai kaksisuuntaisella Mann Whitney U –testillä p-arvon 0,034 jota voidaan pitää tilastollisesti melkein merkitsevänä. Tämä selittyy toijalalaisten suhtautumisella hyviin kevyenliikenteen yhteyksiin. Toijalalaisista kotitalouksista 69 prosenttia ilmoitti pitäneensä hyviä kevyen liikenteen yhteyksiä tärkeinä, kun muilla akaalaisilla vastaava osuus oli 41,3 prosenttia.

Ennakko-oletuksena oli, että viiden vuoden sisällä muuttaneiden lapsiperheiden muuttopäätökseen vaikuttaneet vetovoimatekijät eroavat Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken välillä. Tämän aineiston perusteella niissä ei kuitenkaan ole löydettävissä juurikaan tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia.


22 Kysytyt vetovoimatekijät liittyivät asuinalueen ominaisuuksiin (turvallisuus, luonnonläheisyys, maaseutumaisuus ja kevyt liikenne), lähipalveluihin (koulu tai päiväkoti lähellä, hyvät julkiset palvelut, hyvät kaupalliset palvelut, palvelut lähellä, jonkun perheenjäsenen työpaikka lähellä) saavutettavuuteen (hyvät yhteydet muihin kaupunkeihin, jonkun perheenjäsenen työ- tai opiskelupaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä, hyvä maantieverkko, hyvä rautatieverkko) ja itse asuntoon, johon oli muutettu (sopivan asunnon/ tontin löytyminen, mahdollisuus omaan pihaan ja asunnon/ tontin hintataso) sekä muutamaan muuhun tekijään, jotka liittyivät mm. paikkakuntaan (kunnan maine, paikan tuttuus, halu asua pienellä paikkakunnalla, sukulaisia ja ystäviä lähistöllä.) Kysytyistä vetovoimatekijöistä tuloksissa tärkeimpänä korostuivat asuntoon liittyneet tekijät sekä saavutettavuus, ei niinkään paikkakuntaan, asuinympäristöön tai lähipalveluihin liittyvät tekijät, koulun läheisyyttä lukuun ottamatta. Kyselyyn osallistuneita ovat siis houkutelleet kysytyistä muuttujista eniten kunnasta riippumattomat tekijät. Asuntotarjonta ja saavutettavuus ovat ns. kovia muuttopäätöksiä ohjaavia tekijöitä (kts. luku 3.2).

5.3 Laatutekijät Kyselylomake mittasi vastaajien mielikuvia perheen asuinalueen laatutekijöistä. Laatutekijät oli valittu sen mukaan, millaisia tekijöitä lapsille hyvään asuinympäristöön on yhdistetty kotimaisessa tutkimuksessa (kts. luku 3.3). Kaikkien muuttujien painotettu keskiarvo oli yli 2,5 eli keskimääräisesti akaalaiset huoltajat olivat sitä mieltä, että kysytyt laatutekijät toteutuivat heidän asuinalueellaan. Parhaiten asetetuista väittämistä toteutuivat ”naapurimme ovat mukavia”, ”lasten on turvallista liikkua itsenäisesti” ja ”asuinalue on turvallinen”. Myös vastausten keskihajonta oli pienintä näiden väitteiden kohdalla. Huonoiten toteutui lasten harrastusten riittävyys. (Taulukko 8a.)


23 4

3

2

1 Asuinalue on Asuinalue on Asuinalue on hyvä paikka viihtyisä turvallinen lapsiperheelle

Lapsilla on tarpeeksi harrastuksia

Toijala

Lapsilla on Naapurimme ikätovereita ovat mukavia asuinalueella

Viiala

Lasten on turvallista liikkua itsenäisesti

Lasten koulu on tarpeeksi lähellä

Kylmäkoski

Kuva 5: Laatutekijät 1= eri mieltä 2= jokseenkin eri mieltä 3= jokseenkin samaa mieltä 4= samaa mieltä Ennakko-oletuksena oli, että asuinympäristöön liitetyissä laatutekijöissä on tilastollisesti merkitseviä eroja Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken välillä. Ennakko-oletus piti paikkansa. Kuva 5 esittää alueiden väliset erot painotetun keskiarvolla mitattuna. Varianssianalyysi osoitti, että erittäin merkitseviä eroja oli siinä, kuinka hyväksi paikaksi lapsiperheelle alue koettiin (F(df2,534) =46,812) oliko lapsilla riittävästi harrastuksia (F(df2,534) =24,977 ja ikätovereita alueella (F(df2,534) =10,566) ja oliko koulu vastaajien mielestä tarpeeksi lähellä (F(df2,534) =38,233), sillä ne saivat kaikki p-arvon 0,000. Asuinalueiden kahdenvälisiä eroja ei-parametrisillä testeillä tarkasteltaessa havaittiin em. tekijöiden lisäksi merkitseviä eroja siinä, kuinka viihtyisäksi alue koettiin (Taulukot 911.) Toijalan ja Viialan välillä oli tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja väittämissä ”asuinalue on hyvä paikka lapsiperheelle”, ”lapsilla on tarpeeksi harrastuksia” ja ”lasten koulu on tarpeeksi lähellä”, jotka kaikki saivat kaksisuuntaisella Mann Whitney testillä p-arvon 0,000 (Taulukko 9). Toijalan ja Kylmäkosken välillä tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja oli muuttujissa ”lapsilla on tarpeeksi harrastuksia”, ”lapsilla on ikätovereita alueella” ja ”lasten koulu on tarpeeksi lähellä”, jotka kaikki saivat kaksisuuntaisella Mann Whitney U –tesillä arvon p=0,000 (Taulukko 10). Kylmäkosken ja Viialan välillä eroja oli kaksisuuntaisella Mann Whitney -testillä mitattuna tilastollisesti erittäin


24 merkitseviä eroja muuttujissa ”asuinalue on hyvä lapsiperheelle, ja ”lapsilla on alueella ikätovereita” jotka saivat p-arvon 0,000 ja melkein merkitseviä eroja muuttujissa ”asuinalue on viihtyisä”, p=0,034 ja ”lapsilla on tarpeeksi harrastuksia”, p=0,024 (Taulukko 11).

Aineiston perusteella voidaan todeta, toijalalaiset olivat keskimääräisesti tyytyväisimpiä kysyttyihin asuinympäristön laatutekijöihin. Viialalaiset taas kokivat alueensa selvästi huonompana lapsiperheelle kuin muut akaalaiset. Viialalaiset pitivät myös asuinaluettaan vähiten viihtyisänä. (Taulukot 9-11.) Heistä 17,6 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän asuinalueensa ole viihtyisä, kun kylmäkoskelaisista sitä mieltä oli 11,5 prosenttia ja toijalalaisista vain 9,5 prosenttia. Tulosta voidaan pitää tilastollisesti merkittävänä ( =41,4, df=2, p=0,000). (Taulukko 12). Kylmäkoskelaiset pitivät asuinalueettaan hyvänä paikkana lapsiperheelle, mutta sen pieni koko ja hajanainen rakenne näkyivät vastauksissa siten, että etäisyys kouluun, harrastusmahdollisuudet ja ikätovereiden määrä asuinalueella koettiin huonommaksi kuin muualla Akaassa. Kylmäkoskelaisista noin kolmannes oli sitä mieltä, että koulu ei ole tarpeeksi lähellä. Erot lasten harrastusten riittävyydessä olivat tilastollisesti merkitseviä kaikkien ryhmien välillä ja suorassa suhteessa taajamakeskuksen kokoon. Kylmäkoskelaisista n. 36 prosenttia vastasi, ettei alueella ole ikätovereita lapsille, kun Toijalassa sitä mieltä oli n. 18 ja Viialassa vain viisitoista prosenttia vastaajista.

5.4 Liikenneyhteydet Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka tärkeänä vastaajat pitivät hyviä kulkuyhteyksiä Akaasta pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Hämeenlinnaan, Valkeakoskelle ja Lempäälään ja johonkin muuhun paikkaan. Kysyttyjä yhteyksiä pidettiin keskimääräisesti jokseenkin tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Ainoastaan muuttujaa ”jokin muu” ei koettu tärkeäksi. Tärkeimpänä pidettiin yhteyksiä Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Valkeakoskelle, Lempäälään, viidenneksi pääkaupunkiseudulle ja kuudenneksi Turkuun. Keskihajonta vastausvaihtoehtojen välillä oli melko suurta ja se korostui erityisesti ei niin tärkeinä pidettyjen Turun ja ”jokin muu” –vaihtoehdon kohdalla. Selvästi yksimielisimpiä vastaajat olivat Tampereen kulkuyhteyksien tärkeydestä. (Taulukko 13a). Kuva 6 näyttää vastausten painotetun keskiarvon ja keskihajonnan.


25

Jokin muu

3,212

Lempäälä

4,197

Valkeakoski

4,236

Hämeenlinna

4,240

Turku

3,564

Tampere

4,780

Pääkaupunkiseutu

4,017 0

0,5

1

1,5 Keskihajonta

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Keskiarvo (mean)

Kuva 6: Kulkuyhteyksien tärkeys 1= ei lainkaan tärkeä 2= ei juurikaan tärkeä 3= ei merkitystä 4= jokseenkin tärkeä 5= erittäin tärkeä Ennakko-oletuksena oli, asuinpaikalla on vaikutusta siihen, miten tärkeiksi eri kulkuyhteydet koetaan ja että Tampere tärkeänä työssäkäyntikohteena näyttäytyy tärkeimpänä kulkuyhteytenä. Ennakkooletus sai tukea aineistosta.

Keskimääräisesti toijalalaiset pitivät hyviä kulkuyhteyksiä muihin kaupunkeihin hieman tärkeämpinä kuin muut akaalaiset. Ero korostui verrattaessa erityisesti kylmäkoskelaisiin. Kylmäkoskelaiset taas pitivät painotetulla keskiarvolla mitattuna kulkuyhteyksiä keskimäärin hieman vähemmän tärkeinä kuin muut. Viialalaiset erottuivat muista akaalaisista pitämällä yhteyksiä Lempäälään toiseksi tärkeämpinä heti Tampereen jälkeen. Kuva 7 esittää toijalalaisten, viialalaisten ja kylmäkoskelaisten kokemuksen kulkuyhteyksien tärkeydestä keskiarvon avulla.


26

5

4

3

Toijala

Viiala

Kylmäkoski

Kuva 7: Kulkuyhteyksien tärkeys asuinalueittain 1= ei lainkaan tärkeä 2= ei juurikaan tärkeä 3= ei merkitystä 4= jokseenkin tärkeä 5= erittäin tärkeä Varianssianalyysiosoitti, että asuinpaikan vaikutus kulkuyhteyksien tärkeyteen oli tilastollisesti erittäin merkitsevä pääkaupunkiseudun (F(df2,534) = 9,484, p=0,00) ja Hämeenlinnan (F(df2,534) = 15,376, p=0,00) tapauksessa, merkitsevä Tampereen (F(df2,534) = 4,427, p=0,12), ja melkein merkitsevä Lempäälän (F(df2,534) = 3,530, p=0,30) tapauksessa. (Taulukko 13b.)

Vähiten tilastollisia eroavaisuuksia oli Kylmäkosken ja Viialan välillä, jossa ne erosivat kaksisuuntaisella Mann Whitney U testillä pääkaupunkiseudun (p=0,025) ja Tampereen osalta (p=0,004). Yksisuuntaisessa tarkastelussa lisäksi myös ero Lempäälän tapauksessa oli merkitsevä p=0,033). (Taulukko 16.) Myös Toijala ja Kylmäkoski erosivat erittäin merkitsevästi suhtautumisessa pääkaupunkiseudun ja Tampereen yhteyksien tärkeyteen (molemmilla p=0,000 kaksisuuntainen Mann Whiteny). Lisäksi ne erosivat myös erittäin merkitsevästi Hämeenlinnan (p=0,002) ja melkein merkitsevästi Turun tapauksessa (p=0,033) samalla testillä mitattuna. (Taulukko 15.) Toijalalaisten ja viialalaisten vastaukset taas erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi pääkaupunkiseudun (p=0,001) ja Hämeenlinnan (p=0,000), merkitsevästi Lempäälän (p=0,025) melkein merkitsevästi Turun (p=0,050) tapauksissa kaksisuuntaisella Mann Whitney U-testillä tarkasteltuna. (Taulukko 14.)


27 Myös muuttoajankohdalla oli merkitystä kulkuyhteyksien tärkeäksi kokemiseen, tosin ainoastaan Valkeakosken tapauksessa. Viiden vuoden aikana Akaaseen muuttaneista yli kolmannes ei pitänyt kulkuyhteyksiä Valkeakoskelle tärkeinä, kun aikaisemmin Akaaseen muuttaneista vain noin 13 prosenttia oli sitä mieltä. (Taulukko 17.) Tulos on tilastollisesti merkittävä ( =20,472, df=2, p=0,000).

Kulkuyhteyksien tärkeänä pitämiseen Tampereelle, pääkaupunkiseudulle ja Hämeenlinnaan näytti myös olevan yhteyttä joihinkin vetovoimatekijöihin. Erityisesti hyvän rauta- ja maantieverkko sekä hyvät kulkuyhteydet jonkun perheenjäsenen työpaikalle sekä hyvät kulkuyhteydet muihin kaupunkeihin korostui vetovoimatekijänä niiden huoltajien vastauksissa, jotka olivat arvioineet kulkuyhteydet em. kaupunkeihin tärkeiksi. Yhteyden tilastollista merkitsevyyttä oli kuitenkin vaikea mitata luotettavasti johtuen vetovoimatekijä –kysymykseen vastanneiden pienestä määrästä.

Aineistossa kulkuyhteydet Tampereelle erottuvat tärkeimpänä kaikilla alueilla asuvien mielestä. Tämä selittynee sillä, että niin monet akaalaiset käyvät töissä tai opiskelevat Tampereella (kts. luku 5.1.2). Yhteyksiä Lempäälään ja Valkeakoskelle pidettiin keskenään keskivertaisesti lähes yhtä tärkeinä, vaikka Valkeakoskella käytiin paljon enemmän töissä (kts. luku 5.1.2.) Tätä voidaan selittää sillä, että Lempäälässä asioitiin huomattavasti enemmän (kts. luku 5.1.4.) Erityisesti viialalaiset pitivät yhteyksiä Lempäälään tärkeinä. Heille se oli toisiksi tärkein kulkuyhteys heti Tampereen jälkeen. Viialalaiset asioivatkin Lempäälässä muita akaalaisia useammin. Toijalalaiset pitivät kaikkia yhteyksiä Lempäälää ja ”jotain muuta” lukuun ottamatta tärkeimpinä kuin muut akaalaiset. Lisäksi he pitivät yhteyttä Hämeenlinnaan tosiksi tärkeimpänä yhteytenä, kun muille akaalaisille se oli vasta neljänneksi tärkein yhteys. Toijalalaisten tärkeänä pitämät yhteydet voivat liittyä verrattain hyviin rautatieyhteyksiin myös etelän suuntaan ja Toijalan rooliin liikenteen solmukohtana.


28

6. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä luvussa vedetään yhteen tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja ja verrataan niitä teoreettisessa viitekehyksessä

käsiteltyyn

lapsille

hyvään

elinympäristöön,

nykypäivän

vetovoimaisen

asuinympäristön tekijöihin sekä Akaan erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin.

6.1 Keskeisimmät havainnot Aineiston perusteella voidaan sanoa, että Akaa kuuluu selvästi Tampereen työssäkäyntialueeseen. Tampereen ja etenkin Lempäälän merkitys korostui myös asiointitottumuksissa. Akaan sisällä Toijala oli ensisijainen asiointipaikka toijalalaisille ja kylmäkoskelaisille.

Vaikka laatutekijöiden toteutuminen vaihteli Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken välillä, olivat vastaajat kuitenkin keskimäärin sitä mieltä, että heille esitetyt asuinalueiden laatuun liittyvät väittämät toteutuivat ainakin jossain määrin heidän asuinalueellaan. Laatutekijöitä mittaavat muuttujat oli valittu luvussa kolme esiteltyjen lapselle hyvän elinympäristön teorioiden mukaan. Turvallisuus on luonnollisesti tärkeä elementti lapselle hyvässä asuinympäristössä. Juuri turvallisuudesta oltiin Akaassa varsin yksimielisiä. Akaalaiset huoltajat kokivat asuinympäristönsä tuvalliseksi ja olivat sitä mieltä, että ja lasten on turvallista liikkua itsenäisesti alueella. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että heidän naapurinsa ovat mukavia ja lapsilla on ikätovereita aleella. Tämä on hyvä peruslähtökohta lapsen psykososiaalisten tarpeiden täyttymiselle asuinympäristössä. Alueita pidettiin myös jokseenkin viihtyisinä ja etenkin Toijalaa pidettiin hyvänä paikkana lapsiperheelle.

Kysyttyjen vetovoimatekijöiden joukosta korostuivat tärkeimpinä ns. kovat, eli asuntomarkkinoihin ja saavutettavuuteen liittyvät vetovoimatekijät. Kuten luvussa kolme todettiin, kunnan pitäisi pystyä yhdistämään sekä pehmeitä että kovia vetovoimatekijöitä menestyäkseen kilpailussa asukkaista. Saavutettavuus, yksi kovista vetovoimatekijöistä, on tärkeä ja tuo kilpailuetua kasvukäytävän varrella sijaitsevalle Akaalle. Hyvät kulkuyhteydet osoittautuivat myös tässä tutkimuksessa yhdeksi tärkeimmistä muuttopäätökseen vaikuttaneissa tekijöistä Akaaseen muutettaessa. Saavutettavuus ei kuitenkaan yksin ole menestyksen tae kilpailussa uusista asukkaista. Pienten kaupunkien tulisi korostaa omia erityispiirteitään, laatutekijöitään ja pehmeitä vetovoimatekijöitään erottuakseen


29 edukseen. Kuitenkin juuri pehmeät muuttopäätöstä ohjaavat tekijät jäivät tämän tutkimuksen tuloksissa selvästi kovien tekijöiden varjoon.

6.2 Tulevaisuuden Akaa Seuraavaksi vertaillaan tutkimuksen tuloksia Akaan erilaisiin kehitysnäkymiin. Luvussa 2.4 esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 liittyneen Etelä-Pirkanmaan rakennevaihtoehtoraportin kolme maankäytön rakennevaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat kärjistettyjä, mutta niitä voidaan käyttää Akaan nykytilan ja kehityssuuntien havainnollistamiseen. Akaan kannalta vaihtoehdoista Tampereelle tukeutuu eniten Tampereen kaupunkiseudun vetovoimaan, HHT kasvukäytävään ja Etelä Akaan omaan rooliin Etelä-Pirkanmaan kontekstissa. Raportin kolmanteen vaihtoehtoon, Etelään, liitetyt piirteet eivät juurikaan korostuneet tämän tutkimuksen

tuloksissa.

Vetovoimatekijöiden

yhteydessä

kysyttiin

mm.

elinympäristön

maaseutumaisuudesta, mutta sitä ei koettu erityisen tärkeäksi. Sen sijaan turvallisuutta pidettiin tärkeänä. Turvallisuutta arvostavat nähtiin rakenneraportin Etelä -vaihtoehdossa tärkeänä muuttajaryhmänä. Toisaalta, koettu turvallisuus ei vaihdellut merkitsevästi eri asuinalueiden välillä, vaikka niiden rakenne on varsin erilainen. Etelä -vaihtoehdossa Etelä-Pirkanmaan sisäiset yhteydet ovat keskeisiä. Vastaajista viiden vuoden sisällä muuttaneet kokivat kulkuyhteyden Valkeakoskelle selvästi vähemmän tärkeiksi kuin muut. Erityisesti työssäkäynnin ja opiskelun, asioinnin sekä kulkuyhteyksien tärkeänä pitämisen perusteella näyttääkin siltä, että akaalaisten lapsiperheiden arjessa ja muuttopäätöksissä ovat eniten läsnä Tampereelle -vaihtoehdon piirteet. Tampereen kaupunkiseudun vaikutus korostui myös muuttopäätöstä tehtäessä. Muuttoa suunnitellessaan useimmat harkitsivat muita Tampereen ympäristökuntia. Akaaseen muutettaessa monelle tärkeimmät tekijät olivat lähellä lasten koulua sijaitseva oma piha ja sopivan hintainen, sopiva talo, jonne on hyvät kulkuyhteydet. Vetovoimatekijöinä siis korostuivat, kuten Tampereelle vaihtoehdossa, edullinen asuminen, hyvät liikenneyhteydet ja pientaloasuminen. Yksin näihin vetovoimatekijöihin tukeutuminen on ongelmallista mm. paikallisten palveluiden säilyvyyden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella akaalaisten kaupallinen asiointi suuntautuu jo nyt voimakkaasti oman kunnan ulkopuolelle pohjoisen suuntaan, erityisesti Lempäälään ja jonkun verran myös Tampereelle. Palvelujen turvaaminen omassa kunnassa voi olla kuitenkin hankalaa, jos uusien asukkaiden houkuttelussa tukeudutaan vain Tampereen vetovoimaan.


30 Akaalaisille, jotka käyvät Tampereella töissä, paitsi Tampereen, myös Lempäälän palvelut ovat helposti saavutettavissa. Jotta Akaa olisi houkutteleva myös muualla työssä käyville tai esimerkiksi ikääntyville asukkaille, olisi kuitenkin tärkeä huolehtia palveluiden saatavuudesta myös omassa kunnassa. Tampereelle –vaihtoehdossa asuminen on väljää ja esikaupunkimaista. Tämän kehityssuunnan mukainen visio ei kuitenkaan välttämättä vastaa uusien muuttajien tarpeisiin. Esimerkiksi Asukasbarometrissä havaittu asuinpreferenssien urbanisoituminen ja vapaa-ajan palveluiden merkityksen korostuminen (kts. luku 3.2). Rakennevaihtoehtoraportissa parhaaksi arvioitu vaihtoehto, HHT puolestaan torjuu nukkumalähiöitymistä ja turvaa palvelutarjontaa laadukkaasti rakennetuilla ja tiiviillä asemanseuduilla ja pikkukaupungin piirteiden korostamisella. Kehitettäviksi laatutekijöiksi tässä vaihtoehdossa nimettiin juuri vapaa-aika ja viihtyisyys. Vapaa-ajan palvelut kuuluvat pehmeisiin eli merkitykseltään nouseviin vetovoimatekijöihin. Tämän tutkimuksen tuloksissa kuitenkin lasten harrastusmahdollisuudet toteutuivat mitatuista laatutekijöistä huonoiten. Uudessa maakuntakaavassa Akaan asemanseuduille on osoitettu tiivistyvää keskusta-aluetta, jossa yhdistyisivät niin asuminen kuin palvelutkin. Asemanseutujen merkityksen kasvu ja kaupunkimaisten piirteiden vahvistaminen asuinalueiden suunnittelussa ja asuntotuotannossa ovatkin positiivisen kasvun kehälle päässeitä kuntia yhdistäviä tekijöitä. (kts. luku 2). Akaan tapauksessa tämä tarkoittaa keskittymistä kunnan keskuksiin ja asemaseuduille, erityisesti Toijalaan. Toijala näyttäytyy tuloksissa Akaan sisäisen työssäkäynnin keskuksena, jossa oli eniten harrastusmahdollisuuksia ja jossa asioitiin myös oman taajaman ulkopuolelta, tällä hetkellä lähinnä Kylmäkoskelta. Tulevaisuuden Akaassa tiiviimmät, elinvoimaiset asemaseudut, erityisesti Toijala liikenteen solmukohtana tarjoaisivat luontevan paikan asioida ja harrastaa Akaassa niin eri suuntiin pendelöiville työssäkävijöille kuin muillekin kunnan asukkaille. Tiivistyvä keskusta-alue tukisi yritysten

sijoittumisedellytysten

ohella

myös

asuinympäristön

pehmeiden

laatutekijöiden

kehittämistä jotka taas voisivat houkutella uusia muuttajia alueelle. Tämä edellyttäisi Akaan omien positiivisten erityispiirteiden esiin nostamista, tiiviimpää ja monipuolisempaa asuntokantaa sekä laadukasta asuinympäristöä, jossa on erilaisia palveluita ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia uusille ja nykyisille asukkaille.


31

7. PÄÄTELMÄT Tässä luvussa tarkastellaan tulosten hyödyntämismahdollisuuksia sekä lopuksi mahdollisia jatkotutkimustarpeita.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Akaan asuntopoliittisen ohjelman laadinnassa. Sen tulokset tarjoavat tietoa akaalaisten lapsiperheiden arjesta, kuten työssäkäynnistä, asiointitottumuksista ja liikenneyhteyksien arvostamisesta. Tiedot kuntalaisten arjesta voivat auttaa hahmottamaan, millaisiin tarpeisiin nykyinen rakenne vastaa. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että muuttajista on kilpailtu erityisesti Tampereen kaupunkiseudun kanssa. On siis syytä miettiä, mitkä tekijät voisivat tehdä Akaasta houkuttelevamman kohteen kuin Tampereen naapurit. Sijainti kasvukäytävällä on Akaan vahvuus, ja hyviä yhteyksiä kannattaa korostaa – myös etelän suuntaan. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että uusia asukkaita on onnistuttu houkuttelemaan pääasiassa kovilla, usein itse asuntoon kuin asuinympäristöön liittyvillä vetovoimatekijöillä. Tutkimus rohkaisee myös pehmeiden vetovoimatekijöiden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja kehittämisessä. Koetut laatutekijät puolestaan kertovat siitä, mitä lapsille hyvän elinympäristön ominaisuuksia alueilla on ja herättävät kenties ajatuksia siitä, miten ympäristöä voitaisiin yhä parantaa.

Pitää myös ottaa huomioon, että tämä tutkimus tarkastelee asuinalueiden ominaisuuksia, eroja ja houkuttelevuutta erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Lapsiperheet ovat kuitenkin vain yksi ryhmä, jonka tarpeet on huomioitava kaupungin kehittämisessä ja asuntopolitiikan suunnittelussa. Kiinnostava ja ajankohtainen aihe olisi myös, kuinka houkuttelevana paikka Akaa on ikääntyvien näkökulmasta ja kuinka Akaa on ottanut huomioon ikärakenteen mukana muuttuvat asunto- ja palvelutarpeet, joka on yhä merkittävämpi näkökulma asuinalueiden suunnittelussa.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että tässä tutkimuksessa on selvitetty nykyisten asukkaiden mielikuvia asuinalueistaan. Kuitenkin alueen elinvoimaisuuden kannalta uusien asukkaiden houkuttelu on vähintään yhtä tärkeää kuin nykyisten siellä pitäminen. Siksi myös potentiaalisten muuttajien näkemykset Akaasta ja sen eri alueista asuinpaikkana olisivat kiinnostavia. Toisin kuin nykyisillä asukkailla, heillä ei välttämättä ole tarkkaa kuvaa alueen fyysisestä, toiminnallisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta ympäristöstä, vaan heidän mielikuvansa voivat perustua hyvinkin


32 löyhiin assosiaatioihin ja esimerkiksi uutisointiin. Voidaan siis sanoa, että uusien asukkaiden houkuttelussa alueelle kaupungin maineenhallinta korostuu. Maineenhallinta ja imagotyö eivät kuitenkaan ole pelkästään markkinointia. Usein parasta imagotyötä on nimenomaan alueen myönteinen kehittäminen ja siitä tiedottaminen (Zimmerbauer 2008, 66). Tulevaisuuteen varautuessa on syytä varautua myös tulevien asukkaiden asumistarpeisiin ja -preferensseihin.


33

LÄHTEET Aro, Timo (2007) Julkinen valta ja maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät Suomessa 1880luvulta 2000-luvulle. Turun yliopisto, koulutussosiologian tutkimuskeskus, 2007 Aro, Timo (2013) Muuttoliikkeen määrä ja rakenne suurilla kaupunkiseuduilla 2000-luvulla, Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Saatavilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/blogit/erityisselvitys/wp-content/uploads/eritsel/2013/10/Kuuden-suurenkaupunkiseudun-demograafinen-kilpailukyky_8.10.2013.pdf Aro, Timo (2014) Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Saatavilla osoitteessa: https://www.slideshare.net/TimoAro/muuttoliikkeen-voittajat-ja-hvijt Viitattu 30.10.2017 Aro, Timo (2017) Onko Nurmijärvi-ilmiöllä paluuta? Suurten kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoima vuosina 2000-2017 Analyysi. Saatavilla osoitteessa: https://www.slideshare.net/TimoAro/onko-nurmijrvi-ilmill-paluuta/1 Viitattu 30.10.2017 Horelli, Liisa (1994) Lasten näköinen elinympäristö: kokemuksia yhdyskuntasuunnittelun, ympäristökasvatuksen ja ehkäisevän sosiaalipolitiikan välisestä yhteistyöstä Kiteen Rantalan alaasteella. Tutkimusraportti / Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto: 1994, 3 Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristöministeriö 1994 Horelli, Liisa; Vepsä, Kirsti (1995) Ympäristön lapsipuolet. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, Helsinki 1995 Kananen, Jorma (2015) Opinnäytetyön Kirjoittajan Opas: Näin Kirjoitan Opinnäytetyön Tai Pro Gradun Alusta Loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2015. Kytö, Hannu; Leena Aatola (2006) Muuttuva Maallemuuttaja: Maallemuuttajien Elämäntavat Ja Maallemuuton Mukanaan Tuomat Muutokset. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus 2006 Maankäytön strateginen kehityskuva 2012, Akaan kaupunki. Saatavilla osoitteessa: http://www.akaa.fi/@Bin/2789985/Maank_Strateginen_kehityskuva.pdf viitattu 30.9.2017 Pirkanmaan liitto (2013) Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot loppuraportti Saatavilla osoitteesta: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Etela_Pirkanmaa_raportti_NETTI.pdf Viitattu 30.9.2017 Pirkanmaan liitto (2017) Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Kaavaselostus. Saatavilla osoitteessa: http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Kaavaselostus_27032017_MKV.pdf Strandell, Anna (2016) Asukasbarometri 2016 Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 19/2017


34 Sotarauta, Markku; Mustikkamäki, Nina; Linnamaa, Reija (2001) Alueet uusien haasteiden teoksessa Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (toim.) Markku Sotarauta, Nina Mustikkamäki s. 13-19 Taanila, Aki (2010) Tilastollinen päättely. Saatavilla osoitteessa: http://www.helsinki.fi/~komulain/Tilastokirjat/12.%20Taanila-SPSS-p%E4%E4ttely.pdf Viitattu 31.10.2017 Tilastokeskus a: Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat, Kuntien avainluvut. Saatavilla osoitteesta https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/?rxid=444223df-f91c-4479-891f5dcd50b983d2#_ga=2.106459843.1999663390.1506778391-1544752574.1491839049 Viitattu 1.10.2017 Tilastokeskus b: Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat, Postinumeroalueittain avoin tieto: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/?rxid=43f71513-ec6246c3-8e58-cb2fe893aff9 Viitattu 1.10.2017 Tilastokeskus c: Tilastokeskus/ Käsitteet. Saatavilla osoitteesta: http://www.stat.fi/meta/kas/index.html?T Viitattu 1.10.2017 Ympäristö.fi, Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: http://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus Taustakarttasarja - Maanmittauslaitos Kaupunki-maaseutu -luokitus 2010 – SYKE. Viitattu 1.10.2017 Zimmerbauer, Kaj. (2008). Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessä. Ruralia-instituutin julkaisuja 15. Yliopistopaino, Helsinki. Wiik, Maarit (2005) Asukasryhmät ja elinympäristö, selvitys väestöryhmistä ja asukastarpeista. Ympäristöministeriön julkaisuja Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kasvukäytävä -verkosto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Timo Aro (2014): Suomen kasvukäytävän Elinvoimakartasto, Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 – muuttoliike, asuminen, rakenne. Saatavilla osoitteessa: http://suomenkasvukaytava.fi/wpcontent/uploads/2013/12/Elinvoimakartasto_muutto_asuminen_ra kenne1.pdf


35

LIITTEET Asuntotyyppi potinumeroalueittain 3129 2049

6. Rakennukset ja asunnot 2015

37800 Toijala keskus (Akaa )

0

Kerrostaloasunnot, 2015 (RA)

Kerrostaloasunnot, 2015 (RA)

126

0

Pientaloasunnot, 2015 (RA)

0

Pientaloasunnot, 2015 (RA)

681 160

Kerrostaloasunnot, 2015 (RA)

Pientaloasunnot, 2015 (RA)

Pientaloasunnot, 2015 (RA)

Kerrostaloasunnot, 2015 (RA)

689

Pientaloasunnot, 2015 (RA)

1645

Kerrostaloasunnot, 2015 (RA)

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

37830 Viiala Keskus 37900 Kylmäkoski 37910 Kylmäkoski (Akaa ) Asemanseutu Keskus (Akaa ) (Akaa )

37960 Sotkia (Akaa )

Kuva 1: Asuntotyyppi postinumeroalueittain (Tilastokeskus b)

Asuntojen hallintamuoto postinumeroalueittain 3443 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

37800 Toijala keskus

37830 Viiala Keskus

126

15

107

8

3

Omistusasunto

Vuokra-asunto

Muu

472

Muu

8

Vuokra-asunto

1

Omistusasunto

137

Muu

35

Vuokra-asunto

Omistusasunto

Muu

Vuokra-asunto

Omistusasunto 4. Talouksien koko ja elämänvaihe 2015

Vuokra-asunto

472

69

Muu

942

Omistusasunto

2007

37900 Kylmäkoski 37910 Kylmäkoski Asemanseutu Keskus

Kuva 2: Hallintaperuste postinumeroalueittain (Tilastokeskus b)

37960 Sotkia


36 Kartta 1: Kaupunki-maaseutu -luokitus maakunnittain (Ympäristö.fi) Kartta 2: Kaupunki-maaseutu -luokitus kunnittain, Akaa ympyröity keltaisella (Ympäristö.fi)

Taulukko 1: Asumismuoto Frekvenssi

%

Omakotitalo

442

82,3

Pari- tai rivitalo

64

11,9

Kerrostaloasunto

31

5,8

Yhteensä

537

100


37 Taulukko 2: Asunnon hallintamuoto Frekvenssi

%

Omistusasunto 489

91,1

Vuokra-asunto 42

7,8

Muu

6

1,1

Yhteensä

537

100

Taulukko 3: Asuinpaikka Frekvenssi

%

Toijala

283

52,7

Viiala

193

35,9

Kylmäkoski 61

11,4

Yhteensä

100

537

Taulukko 4: Onko perheenne muuttanut Akaaseen viimeisen 5 vuoden aikana? Ei Toijala %

241

42

283

85,2%

14,8%

100,0%

167

26

193

86,5%

13,5%

100,0%

58

3

61

95,1%

4,9%

100,0%

466

71

537

86,8%

13,2%

100,0%

Viiala % Kylmäkoski % %

Yhteensä

Kyllä

Taulukko 5: Työssäkäynti ja opiskelu kodin ulkopuolella (kpl) Toijala

Viiala

Kylmäkoski Valkeakoski Tampere

Hämeenlinna

pääkaupunki- jokin seutu muu

itse

118

44

21

49

171

47

29

93

puoliso

87

26

24

25

183

35

42

82

muu 51 perheenjäsen

20

5

35

48

6

5

16

yhteensä

90

50

109

402

88

76

191

256


38 Taulukko 6: Elintarvikeostokset Toijala Toijala

Lempäälä

muu

Yhteensä

248

0

0

19

16

283

%

87,6%

0,0%

0,0%

6,7%

5,7%

100,0%

3

158

1

24

7

193

%

1,6%

81,9%

,5%

12,4%

3,6%

100,0%

26

5

13

8

9

61

%

42,6%

8,2%

21,3%

13,1%

14,8%

100,0%

277

163

14

51

32

537

%

51,6%

30,4%

2,6%

9,5%

6,0%

100,0%

Viiala Kylmäkoski

Kylmäkoski

Viiala

Taulukko 7: M uut ostokset Akaa Toijala % % % %

Lempäälä

muu

yhteensä

13

64

181

25

283

4,6%

22,6%

64,0%

8,8%

100,0%

8

22

160

3

193

4,1%

11,4%

82,9%

1,6%

100,0%

3

11

41

6

61

4,9%

18,0%

67,2%

9,8%

100,0%

24

97

382

34

537

4,5%

18,1%

71,1%

6,3%

100,0%

Viiala Kylmäkoski

Tampere

Taulukko 8a: Laatutekijät

Asuinpaikka Toijala

Mean N

Viiala

Std. Deviatio n Mean N

Kylmäkoski

Std. Deviatio n Mean N

Total

Std. Deviatio n Mean N Std. Deviatio

Lasten Lasten on koulu Asuinalue Lapsilla on Lapsilla on turvallista on Asuinalue on Asuinalu on tarpeeksi ikätovereita Naapurimm liikkua tarpee hyvä paikka e on turvalline harrastuksi asuinalueell e ovat itsenäisest ksi lapsiperheelle viihtyisä n a a mukavia i lähellä 3,551 3,336 3,442 3,092 3,265 3,466 3,343 3,650 283

283

283

283

283

283

283

283

0,6358

0,6661

0,6296

0,8371

0,8570

0,6535

0,7336

0,642 4

2,819

3,192

3,430

2,648

3,259

3,477

3,363

3,067

193

193

193

193

193

193

193

193

1,0425

0,7836

0,6666

0,9949

0,8262

0,7076

0,6317

1,041 1

3,393

3,393

3,623

2,328

2,721

3,377

3,328

2,820

61

61

61

61

61

61

61

61

0,7589

0,8222

0,5217

0,9259

1,0187

0,7110

0,7466

1,162 0

3,270

3,291

3,458

2,845

3,201

3,460

3,348

3,346

537

537

537

537

537

537

537

537

0,8850

0,7313

0,6338

0,9465

0,8813

0,6794

0,6990

0,930 0


39 a.

rouping Variable: Asuinpaikka

Taulukko 8b: Laatutekijät varianssianalyysi Sum of Squares Asuinalue Between Groups on hyvä paikka Within Groups lapsiperheel le Total Asuinalue on viihtyisä

Between Groups Within Groups Total

Asuinalue on turvallinen

Between Groups Within Groups Total

Lapsilla on Between Groups tarpeeksi harrastuksia Within Groups Total Lapsilla on Between Groups ikätovereita asuinalueell Within Groups a Total Naapurimm Between Groups e ovat mukavia Within Groups Total Lasten on turvallista liikkua itsenäisesti

Between Groups Within Groups Total

Lasten koulu on tarpeeksi lähellä

Between Groups Within Groups Total

df

Mean Square

62,630

2

31,315

357,217

534

,669

419,847

536

3,108

2

1,554

283,574

534

,531

286,682

536

1,886

2

,943

213,422

534

,400

215,307

536

41,076

2

20,538

439,095

534

,822

480,171

536

15,847

2

7,923

400,433

534

,750

416,279

536

,485

2

,243

246,904

534

,462

247,389

536

,074

2

,037

261,807

534

,490

261,881

536

58,067

2

29,034

405,508

534

,759

463,575

536

F

Sig.

46,812

,000

2,926

,054

2,359

,095

24,977

,000

10,566

,000

,525

,592

,076

,927

38,233

,000


40

Taulukko 9: Laatutekijät Toijala - Viiala Asuinalue on hyvä paikka lapsiperheel Asuinalue le on viihtyisä

Asuinalue on turvallinen

Lapsilla on Lapsilla on tarpeeksi ikätovereita harrastuksi asuinalueel a la

Naapurim me ovat mukavia

Lasten on turvallista liikkua itsenäisesti

Lasten koulu on tarpeeksi lähellä

MannWhitney U

16330,000

24940,500

27304,000

20514,000

26930,500

26634,000

27017,000

18791,000

Wilcoxon W

35051,000

43661,500

67490,000

39235,000

45651,500

66820,000

45738,000

37512,000

Z

-8,127

-1,762

-,004

-4,857

-,280

-,521

-,220

-6,681

Asymp. Sig. (2tailed)

,000

,078

,997

,000

,780

,603

,826

,000

Exact Sig. (2-tailed)

,000

,078

,995

,000

,781

,611

,826

,000

Exact Sig. (1-tailed)

,000

,039

,503

,000

,390

,306

,413

,000

,002

,000

,001

,003

,000

,000

Point ,000 ,000 Probability a. Grouping Variable: Asuinpaikka

Taulukko 10: Laatutekijät Toijala - Kylmäkoski Asuinalue on hyvä paikka lapsiperheel Asuinalue le on viihtyisä

Asuinalue on turvallinen

Lapsilla on Lapsilla on tarpeeksi ikätovereita harrastuksi asuinalueel a la

Naapurim me ovat mukavia

Lasten on turvallista liikkua itsenäisesti

Lasten koulu on tarpeeksi lähellä

MannWhitney U

7756,000

7828,000

7378,000

4804,500

5993,000

8070,500

8545,500

5061,500

Wilcoxon W

9647,000

48014,000

47564,000

6695,500

7884,000

9961,500

10436,500

6952,500

Z

-1,441

-1,262

-2,021

-5,741

-4,021

-,898

-,135

-6,084

Asymp. Sig. (2tailed)

,150

,207

,043

,000

,000

,369

,893

,000

Exact Sig. (2-tailed)

,153

,205

,045

,000

,000

,372

,902

,000

Exact Sig. (1-tailed)

,078

,103

,023

,000

,000

,177

,450

,000

Point Probability

,002

,000

,004

,000

,000

,001

,007

,000

a. Grouping Variable: Asuinpaikka


41

Taulukko 11: Laatutekijät Viiala -Kylmäkoski Asuinalue on hyvä paikka lapsiperheel Asuinalue le on viihtyisä

Asuinalue on turvallinen

Lapsilla on Lapsilla on tarpeeksi ikätovereita harrastuksi asuinalueel a la

Naapurim me ovat mukavia

Lasten on turvallista liikkua itsenäisesti

Lasten koulu on tarpeeksi lähellä

MannWhitney U

4066,500

4907,500

5053,500

4803,000

4116,000

5355,500

5881,000

5205,500

Wilcoxon W

22787,500

23628,500

23774,500

6694,000

6007,000

7246,500

24602,000

7096,500

Z

-3,829

-2,123

-1,890

-2,255

-3,795

-1,203

-,012

-1,444

Asymp. Sig. (2tailed)

,000

,034

,059

,024

,000

,229

,990

,149

Exact Sig. (2-tailed)

,000

,034

,059

,024

,000

,230

,990

,149

Exact Sig. (1-tailed)

,000

,017

,031

,012

,000

,113

,496

,075

Point Probability

,000

,000

,003

,000

,000

,003

,003

,000

a. Grouping Variable: Asuinpaikka

Taulukko 12: Asuinalue on viihtyisä

Eri tai jokseenkin eri mieltä Toijala

Samaa tai jokseenkin samaa mieltä

Yhteensä

N

27

256

283

%

9,5%

90,5%

100,0%

N

34

159

193

%

17,6%

82,4%

100,0%

Kylmäkos ki

N

7

54

61

%

11,5%

88,5%

100,0%

Yhteensä

N

68

469

537

%

12,7%

87,3%

100,0%

Viiala


42

Taulukko 13a: Kulkuyhteksien tärkeys

N Pääkaupunkiseutu

4,159

1,0312

1,0

5,0

193

3,953

,9145

1,0

5,0

61

3,557

1,1906

1,0

5,0

Total

537

4,017

1,0266

1,0

5,0

Toijala

283

4,820

,4757

1,0

5,0

Viiala

193

4,777

,5373

2,0

5,0

61

4,607

,5561

3,0

5,0

Total

537

4,780

,5112

1,0

5,0

Toijala

283

3,664

1,0998

1,0

5,0

Viiala

193

3,487

1,0758

1,0

5,0

61

3,344

1,1816

1,0

5,0

Total

537

3,564

1,1046

1,0

5,0

Toijala

283

4,442

,7574

1,0

5,0

Viiala

193

4,016

,9920

1,0

5,0

61

4,016

1,0877

1,0

5,0

Total

537

4,240

,9122

1,0

5,0

Toijala

283

4,290

,8877

1,0

5,0

Viiala

193

4,161

,8957

1,0

5,0

61

4,230

,9017

1,0

5,0

Total

537

4,236

,8925

1,0

5,0

Toijala

283

4,127

,9329

1,0

5,0

Viiala

193

4,332

,7865

1,0

5,0

61

4,098

,9075

1,0

5,0

Total

537

4,197

,8842

1,0

5,0

Toijala

283

3,208

1,1558

1,0

5,0

Viiala

193

3,259

1,1343

1,0

5,0

61

3,082

1,1150

1,0

5,0

537

3,212

1,1426

1,0

5,0

Kylmäkoski

Valkeakoski

Kylmäkoski

Lempäälä

Kylmäkoski

Jokin muu

Maximu m

283

Kylmäkoski

Hämeenlinna

Minimum

Viiala

Kylmäkoski

Turku

Std. Deviation

Toijala

Kylmäkoski

Tampere

Mean

Kylmäkoski Total


43

Taulukko 13b: Kulkuyhteyksien tärkeys varianssianalyysi Sum of Squares Pääkaupunkiseutu Between Groups Within Groups Tampere

Total Turku

Hämeenlinna

Total

534

1,021

2,285

2

1,142

137,786

534

,258

140,071

536

6,936

2

3,468

647,098

534

1,212

24,286

2

12,143

421,725

534

,790

446,011

536

1,917

2

,958

425,048

534

,796

5,469

2

2,734

413,608

534

,775

419,076

536

1,462

2

,731

698,336

534

1,308

Between Groups Within Groups Total

Jokin muu

545,474

Between Groups Within Groups

Lempäälä

9,688

Between Groups Within Groups

Valkeakoski

2

Between Groups Within Groups

Between Groups Within Groups

Mean Square

19,375

Between Groups Within Groups

df

F

Sig.

9,484

,000

4,427

,012

2,862

,058

15,376

,000

1,204

,301

3,530

,030

,559

,572

Taulukko 14: Kulkuyhteyksien tärkeys Toijala -Viiala Pääkaupunkiseutu

Tampere

Turku

Hämeenlinna

Valkeakoski

Lempäälä

Jokin muu

MannWhitney U

22820,500 26662,500 24549,500

20582,500

24804,500

24256,500

26289,500

Wilcoxon W

41541,500 45383,500 43270,500

39303,500

43525,500

64442,500

66475,500

Z

-3,249

-,684

-1,963

-4,982

-1,846

-2,236

-,734

Asymp. Sig. (2tailed)

,001

,494

,050

,000

,065

,025

,463

Exact Sig. (2-tailed)

,001

,489

,050

,000

,065

,025

,464

,001

,244

,025

,000

,033

,013

,232

,000

,001

,000

,000

,000

,000

,000

Exact Sig. (1-tailed) Point Probability

a. Grouping Variable: Asuinpaikka


44

Taulukko 15: Kulkuyhteyksien tärkeys Toijala- Kylmäkoski Pääkaupunkiseutu

Tampere

Turku

Hämeenlinn a

Valkeakoski

Lempäälä

Jokin muu

MannWhitney U

5933,000

6862,500

7189,000

6711,500

8226,500

8418,000

8304,000

Wilcoxon W

7824,000

8753,500

9080,000

8602,500

10117,500

10309,000

10195,000

Z

-4,080

-3,675

-2,134

-3,039

-,631

-,324

-,492

Asymp. Sig. (2tailed)

,000

,000

,033

,002

,528

,746

,623

Exact Sig. (2-tailed)

,000

,000

,033

,002

,529

,747

,624

Exact Sig. (1-tailed)

,000

,000

,016

,001

,264

,373

,313

Point Probability

,000

,000

,000

,000

,002

,000

,001

Hämeenlinna

Valkeakosk i

a.

Grouping Variable: Asuinpaikka

Taulukko 16: Kulkuyhteyksien tärkeys Viiala - Kylmäkoski

Pääkaupunkiseutu

Tampere

Turku

Lempäälä

Jokin muu

MannWhitney U

4824,500

4845,500

5418,000

5731,500

5586,500

5042,000

5438,000

Wilcoxon W

6715,500

6736,500

7309,000

24452,500

24307,500

6933,000

7329,000

Z

-2,246

-2,886

-,978

-,328

-,645

-1,846

-,949

Asymp. Sig. (2tailed)

,025

,004

,328

,743

,519

,065

,343

Exact Sig. (2-tailed)

,024

,004

,330

,743

,520

,065

,344

Exact Sig. (1-tailed)

,012

,003

,165

,372

,261

,033

,172

Point Probability

,000

,000

,000

,000

,002

,000

,000

a.

Grouping Variable: Asuinpaikka


45 Taulukko 17: Kulkuyhteyksien tärkeys, Valkeakoski Asunut Akaassa Muutto 5 yli 5 vuotta vuoden sisällä Yhteensä ei tärkeää

jokseenkin tärkeää

erittäin tärkeää

Yhteensä

N

63

24

87

%

13,5%

33,8%

16,2%

N

177

26

203

%

38,0%

36,6%

37,8%

N

226

21

247

%

48,5%

29,6%

46,0%

N

466

71

537

%

100,0%

100,0%

100,0%


46 Kyselylomake


47


48

Akaan asuinalueet lapsiperheiden silmin  

Kunnan eri osien vetovoimatekijöiden analysointi sekä pyrkimys kunnan houkuttelevuuden lisäämiseen ovat monella tapaa relevantteja tutkimusk...

Akaan asuinalueet lapsiperheiden silmin  

Kunnan eri osien vetovoimatekijöiden analysointi sekä pyrkimys kunnan houkuttelevuuden lisäämiseen ovat monella tapaa relevantteja tutkimusk...

Advertisement