NÄKYMIÄ
Yhteiskunta kaksikäyttötuotteena
E
uroopan valtioiden sotilaallisen varautumisen ja teknologisen kehityksen kilpajuoksussa keskiöön on noussut kaksikäyttötuotteiden merkitys. Aiemmin teknologian kehitys tietyillä huipputeknologian aloilla on ollut sotilasteknologiavetoista. Nykyään yhä useammilla teknologian kehityksen sektoreilla siviilimaailman tuotteet palvelevat myös sotilaallista käyttötarkoitusta. Tällöin tekniikan innovaatiot ovat myös yhä useammin elinkeinoelämän tuottamia. Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa koko yhteiskunnan turvallisuus – sotilaallinen maanpuolustus sen osana – pohjautuu vahvaan ja elinkelpoiseen yhteiskuntaan. Siinä kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on oma roolinsa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa aika ajoin nousee esiin huoli eri asioiden turvallistamisesta. Tällöin pelätään kansallisen turvallisuuden tai olojen poikkeuksellisuuden nimissä tehtävien päätösten kaventavan yhteiskunnan toimivuutta. Huoli on kaksisuuntainen. Kansallisen ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta olisi huolestuttavaa, jos emme kansakuntana kykenisi suunnittelemaan ja varautumaan epävarmoihin oloihin. Olennaisinta varautumisessa on, että jokainen yhteiskunnan sektori omalta osaltaan on mukana luomassa turvallisuutta. Siten varmistamme, että pystymme mukautumaan eri turvallisuustilanteisiin. Suomi ei ole tässä tilanteessa yksin. Eri puolilla Eurooppaa yhteiskunnat ovat heränneet kriisinkestävyyden kehittämiseen. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kysytty tutustumiskohde. Natossa jäsenmaat ovat hyväksyneet perusvaatimukset kansalliselle kriisinkestävyydelle, resilienssille. Perusvaatimukset huomioivat valtion johtamisen, terveydenhuollon, tietoliikenteen, ihmisten ja materiaalin liikkuvuuden sekä energia-, ruoka- ja vesihuollon häiriöttömyyden. EU julkaisi vuonna 2020 turvallisuusunionistrategian, jossa velvoitettiin tunnistamaan ja määrittämään yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parantamaan niiden kriisinsietoky-
kyä. Lainsäädäntöön velvoittavan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat seuraavat yksitoista toimintoa: liikenne, energia, pankit, finanssimarkkinat, terveys, ruoka, vesi- ja jätehuolto, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus. Sekä Naton että EU:n tavoitteena on vahvistaa yhteiskuntia eri kriiseihin. Suomalainen kokonaisturvallisuus on laajempi kuin nämä turvallisuuden kehittämisen kehikot. Se lisää yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin myös sisäisen turvallisuuden, kansainvälisen toiminnan, puolustuskyvyn ja henkisen kriisinkestävyyden. Kansainvälisen toiminnan ja puolustuskyvyn voidaan tulkita kuitenkin sisältyvän EU:n ja Naton kriittisiin toimintoihin. Sen sijaan sisäinen turvallisuus ja erityisesti henkinen kriisinkestävyys ovat selkeitä lisäarvoa tuottavia näkökulmia yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Suomalaisessa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa yhdeksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ytimessä olevaksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi on määritetty kansalaisen henkinen kriisinsietokyky. Mikään varautumis3
järjestely ei auta kriisissä, jos kansalaisten tahto ja halu turvallisuuden lujittamiseen ei ole vahva ja sitkeä. Kansalaisten henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksista. Henkinen kriisinkestävyys myös edistää kriiseistä toipumista. Se on siis sopeutumisja selviytymiskykyä yhteiskunnan kaikilla eri tasoilla yllättävissä ja muuttuvissa tilanteissa. Kansalaisten henkinen kriisinsietokyky on luonnollisesti myös sotilaallisen maanpuolustuksen ydintä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on mitannut jo yli neljänkymmenen vuoden ajan kansalaisten maanpuolustustahtoa. Se on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea. Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomea tulee puolustaa aseellisesti, vaikka lopputulos olisi epävarma. Henkilökohtainen maanpuolustustahto on vielä korkeampi, kun kysytään, olisiko henkilö itse valmis Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen aikana osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaisesti, siis perustuslain hengen mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen. Toisin kuin materiaalista varautumista, henkisen kriisinsietokyvyn ylläpitoa ei voida varmistaa lainsäädännöllä tai velvoittavilla ohjeilla. Henkisen kriisinsietokyvyn ylläpidon ja kehittämisen toimijuus on kaikilla yhteiskunnan toimijoilla lähtien kansalaisista järjestöjen kautta hallinnon rakenteisiin. Kolmas sektori, Kadettikunta muiden joukossa, on siinä kansalaisten kanssa päätoimijoita. Sitkeä, elinkelpoinen ja uudistuskykyinen yhteiskunta on välttämätön kaksikäyttötuote niin normaaliolojen, normaaliolojen häiriötilanteiden kuin poikkeusolojen selviytymiselle. Rauhallista joulun aikaa kaikille ja lämmin kiitos luottamuksesta saatuani toimia tämän upean ja merkityksellisen järjestön puheenjohtajana. Mika Kalliomaa Kenraalimajuri Kadettikunnan puheenjohtaja
Kylkirauta 4/2025