ARTIKKELIT
Kiinan asevoimat panostavat tekoälyyn TEKSTI: MATTI PURANEN
Kiinan Kansan vapautusarmeijan modernisaatioohjelma on jatkunut yli 30 vuotta ja tulokset alkavat selkeästi näkyä. Syyskuussa Pekingissä järjestetyssä sotilasparaatissa Kiina esitteli maailmalle edistyneimpien sotilaallisten suorituskykyjensä koko kirjon. Paraatissa näkyvänä elementtinä olivat myös miehittämättömät asejärjestelmät, mikä ei ole ihme, sillä Kiinan asevoimien pitkän tähtäimen tavoitteena ovat tekoälyyn tukeutuvat, ”älyllistyneet” asevoimat.
S
yyskuun alussa Pekingin monumentaalisen Chang’an-valtakadun – Ikuisen rauhan valtakadun – ottivat haltuun Kiinan Kansan vapautusarmeijan eturivin joukko-osastot. Kiina järjesti tuolloin toisen maailmansodan päättymisen ja Japanin antautumisen vuosipäivää (2. syyskuuta 1945) juhlistavan sotilasparaatin, jonka mittasuhteet hakevat vertaistaan. Chang’anille marssitettiin Kansan vapautusarmeijan maa-, meri- ja ilmavoimien edistyneimpiä ja näyttävimpiä suorituskykyjä sekä yli 12 000 sotilasta, joiden rytmikästä marssia seurasi kansainvälisten arvovieraiden (muiden muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un) tähdittämä yleisö.
Suuri teknologinen harppaus
Jos syyskuun paraatista pitäisi tulkita kansainväliselle yleisölle ja etenkin Yhdysvalloille suunnattu pääviesti, olisi se Kiinan sotilasteknologisen ja sotateollisen tason esitteleminen. Aiemmin teknologisesti perässä laahannut ja venäläisestä osaamisesta riippuvainen Kansan vapautusarmeija on paraatin tarjoileman kuvaston valossa kohonnut maailman eturivin toimijaksi, joka kykenee tukeutumaan lähes täysin Kiinan itsenäisesti tuottamiin asejärjestel-
miin. Samalla paraati antoi kuvan asevoimista, jotka ovat hyvää vauhtia integroimassa ”tekoälyn vallankumouksen” synnyttämiä teknologioita osaksi kaikkien puolustushaarojen toimintaa. Muutos on huomattavan nopeaa, sillä vielä 30 vuotta sitten, kylmän sodan päättyessä Kansan vapautusarmeija oli lähinnä kevyeen jalkaväkeen perustuva massa-armeija, jonka sotilasteknologia perustui 1950-luvulla Neuvostoliitosta omaksuttuihin, vanhentuneisiin asejärjestelmiin. Pysähtyneisyyden taustalta löytyy etenkin Mao Zedongin valtakauden (1949–1976) ulkopoliittinen eristys, mutta myös Kiinan tuolloiset poliittiset tavoitteet: Maon mukaan Kiina ei tarvitsisi huipputeknologiaa, sillä kansanjoukot voitaisiin tarvittaessa mobilisoida totaaliseen sissisotaan – ”kansan sotaan” – potentiaalista maahantunkeutujaa vastaan. Kylmän sodan päätyttyä Kiina käynnisti valtavan modernisaatio-ohjelman Kansan vapautusarmeijan tuomiseksi nykypäivään. 1990-luvulla kirittävänä uhkakuvana toimi Yhdysvallat, joka oli Neuvostoliiton romahdettua noussut ylivoimaiseksi supervallaksi, ja jonka asevoimat olivat Persianlahden sodassa 1991 osoittaneet teknologisen ja operaatiotaidollisen ylivoimansa. Mikäli Yhdysvallat kääntäisi huomionsa esimer23
MATTI PURANEN
kiksi Taiwanin vapauttamiseen, ei Kiinan ”talonpoikaisarmeijalla” olisi ollut juuri mitään keinoja estää sen toimia ja tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 1993 hyväksytyn sotilasstrategisen ohjenuoran mukaan Kiinan tulisi kuroa Yhdysvaltojen etumatka kiinni, ja Kansan vapautusarmeijasta tulisi muovata Yhdysvaltojen esimerkin mukaiset, pienemmät, ammattimaisemmat ja huipputeknologiaan tukeutuvat asevoimat, jotka kykenisivät yhteisoperaatioihin eri puolustushaarojen välillä. Uudistusten päätavoitteeksi asetettiin asevoimien informatisointi; informaatioteknologian uusimpien saavutusten integroiminen kaikkiin asevoimien toimintoihin, etenkin tiedustelu- ja johtamisjärjestelmiin, mutta myös täsmäaseisiin. Kiinalaisessa ajattelussa informatisoituneiden asevoimien ylivoima perustuu ”informaatioherruuteen”: vastustajaa tarkempaan ja ajankohtaisempaan ti-
Kylkirauta 4/2025