ARTIKKELIT
Intian–Tyynenmeren alue Yhdysvaltojen puolustusstrategiassa TEKSTI: TUOMAS KOSKENNIEMI JA ANTTI PARONEN Yhdysvallat on jo pitkään valmistautunut siirtämään sotilaallista painopistettään Intian–Tyynenmeren alueelle. Toimeenpano on edennyt hitaasti, mutta suunta on jatkossakin selvä. Euroopassa on ymmärrettävästi keskitytty siihen, millainen vaikutus strategianmuutoksella on Natoon ja kahdenväliseen yhteistyöhön. Kolikon toinen puoli – Yhdysvaltojen kasvava panostus Intian–Tyynenmeren alueelle – on jäänyt vähemmälle huomiolle.
P
residentti Trumpin ensimmäisellä kaudella kansallinen puolustusstrategia palautti suurvaltakilpailun puolustussuunnittelun keskiöön. Presidentti Bidenin kaudella laadittu vuoden 2022 puolustusstrategia määritti Kiinan toimintaa tahdistavaksi uhaksi. Kirjoittamishetkellä Valkoisesta talosta ja Pentagonista odotetaan uusia strategisia linjauksia. Samaan aikaan on ollut käynnissä Yhdysvaltojen maailmanlaajuisen joukkorakenteen tarkastelu. Jo presidentti Obama toi esiin tarpeen siirtää Yhdysvaltojen sotilaallista painopistettä Intian–Tyynenmeren alueelle. Käytännössä pivot to Asia on osoittautunut vaikeaksi. Euroopassa on käyty sotaa vuodesta 2014 alkaen, ja Keski-Aasiassa sekä Lähi-idässä Yhdysvallat on tullut toistuvasti vedetyksi mukaan uusiin konflikteihin. Trumpin toisella kaudella siirtymää Intian–Tyynenmeren alueelle haluttiin vauhdittaa. Puolustuspolitiikasta vastaavaksi varapuolustusministeriksi nostettiin vuoden 2018 puolustusstrategian
arkkitehti Elbridge Colby, joka oli hionut ajatteluaan vuonna 2021 julkaisemassaan kirjassa The Strategy of Denial: American Defense in an Age of Great Power Conflict. Suunnittelun lähtökohdiksi otettiin kotimaan puolustus ja Kiina. Uuden hallinnon viestit ovat alusta asti olleet selkeät. Kiina on prioriteetti, ja Euroopan maiden on otettava päävastuu omasta puolustuksestaan ja Lähi-idän maiden omastaan. ”Taakanjaon” (burden-sharing) sijaan Washingtonissa on alettu puhua ”taakansiirrosta” (burden-shifting). Samalla Yhdysvallat on toistuvasti vakuuttanut sitoumustaan Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa. Nato-maiden päätös puolustusbudjettien nostamiseen Haagissa oli tämän suhteen tärkeä merkkipaalu.
Saariketjujen puolustusvyöhykkeet Pentagonin nykyjohdon pääviesti on, että Yhdysvaltain asevoimat ei voi tehdä kaikkea kaikkialla, vaan toimintaa 11
TUOMAS KOSKENNIEMI
ANTTI PARONEN
Kylkirauta 4/2025