Kylkirauta 3/2022

Page 19

ARTIKKELIT

TEHTÄVÄJOHTAMINEN TEKSTI: OTSO SUTELA

Tehtäväjohtaminen perustuu preussilais-saksalaiseen johtamisfilosofiaan, jossa alaiselle delegoidaan toimivaltaa tehtävän toteuttamiseksi. Alaisen lisääntyvä autonomia haastaa esimiehet epämukavuusalueelle.

V

enäjän asevoimien johtamisongelmia ja ymmärtämättömyyttä tehtäväjohtamisesta on esitetty yhdeksi syyksi sen epäonnistumisille hyökkäysoperaatiossaan Ukrainassa. Neuvostoliitosta periytynyt vahva kontrolli ja hierarkkisuus näkyy edelleen johtamisessa. Neuvostoliittolainen syvä operaatio mielletään tyyppiesimerkiksi keskitetystä käskyjohtamisesta. Käskyjohtamista voidaan pitää tehtäväjohtamisen vastakäsitteenä.

Tehtävätaktiikan synty

Tehtävätaktiikan syntymähetkeä on vaikeaa määritellä. Sotilasjohtaminen muuttui, kun yksi johtaja ei enää pystynyt johtamaan kaikkia joukkojaan taistelukentällä tehokkaasti. Aselajien syntyminen ja joukkojen määrän kasvu lisäsi kompleksisuutta ja pakotti johtajat delegoimaan toimivaltaa useammalle johtajalle. Institutionaalisen tehtävätaktiikan juuret usein ajoitetaan Preussin kärsimiin tappioihin Jenassa ja Auerstedtissä (1806). Nämä tappiot antoivat alkusysäyksen johtamisen uudistamiselle. Termi Auftragstaktik esiintyy saksalaisessa kirjallisuudessa ensimmäisiä kertoja 1800‒1900-lukujen vaihteessa. Tässä johtamistavassa pyritään mahdollistamaan alaisten aloitteellinen toiminta komentajan tahdon täyttämiseksi. Johtamisfilosofia mahdollisti jopa käskyjen

rikkomisen, jotta voitiin toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Kenttämarsalkka Helmut Karl Bernhard von Moltke vanhempaa (1800‒1891) voidaan pitää institutionaalisen tehtävätaktiikan oppi-isänä, sillä hän loi tehtävätaktiikan mahdollistavan kulttuurin. Moltken ajatukset pohjautuivat clausewitzilaiseen kaoottiseen sodan kuvaan. Moltken kantavana ajatuksena oli, että taisteluiden alettua komentajat pystyvät tekemään parhaat ratkaisut paikan päällä. Hänen ajatuksensa mukaan ylimpien esikuntien laatimien käskyjen tuli olla mahdollisimman lyhyitä, jotta alemmat tasot voivat täydentää niitä tarvittavilta osin. Preussilais-saksalaisen tehtävätaktiikan käsite on haastanut tutkijat, koska termiä tehtävätaktiikka ei käytetty ohjesäännöissä, vaikka sen idea sisältyi niihin. Tehtävätaktiikkaa on perusteltu yhdeksi syyksi Wehrmachtin kiistattomalle menestykselle toisen maailmansodan useissa taisteluissa. Preussilais-saksalaisen tehtävätaktiikan kehityksen huipentuma on kirjattu vuoden 1933 Trup­ penführung-ohjesääntöön, josta monet valtiot, kuten Yhdysvallat ovat ottaneet oppia.

Tehtävätaktiikka Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen asevoimien doktriinien kehityksessä on näkynyt vahva saksalaisvaikutus jo ennen toista maailmansotaa. 17

OTSO SUTELA

Vietnamin sodan jälkeisissä uudistuksissa tehtävätaktiikka yritettiin siirtää vaiheittain osaksi yhdysvaltalaisia doktriineja sen näkyessä alkuvaiheessa tehtävätyyppisinä käskyinä. Saksalaisten termien kääntäminen englanniksi vaikeutti periaatteen omaksumista. Myös yhdysvaltalainen sotateoreetikko John Boyd rakensi liikesodankäynnin teoriansa pitkälti saksalaisen liikesodankäynnin pohjalle. Siinä tehtäväkonseptilla luotiin useita eri tempoja, jotka mahdollistettiin alaisten toiminnanvapaudella. Komentajan tahto ohjasi toimintaa ja mahdollisti eri johtamistasojen itsesynkronoinnin ja harmonian. Näin vastustaja pakotettiin reagoivaan tilaan ja vastustajalle pyrittiin aiheuttamaan systeeminen romahdus. Tehtäväjohtaminen tuotiin kokonaisuutena AirLand Battle -doktriinei-

Kylkirauta 3/2022