Page 9

Myös monikansalliset maaryhmät, esimerkiksi Ison-Britannian johtama JEF, (Joint Expeditionary Force), ovat tärkeä osa puolustusyhteistyön verkostoa. Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Selonteko linjaa, että Suomella tulee olla kyky toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, niin normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin.

Toimintaedellytykset turvattava

Puolustusyhteistyötä on kehitetty viime vuosina aktiivisesti ja määrätietoisesti. On rakennettu kahden- ja monenvälisen puolustusyhteistyön verkosto, jonka eri järjestelyt täydentävät toisiaan. Kahdenvälisessä yhteistyössä painotetaan niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Selonteossa käsitellään erikseen kolmea Suomelle erittäin tärkeää kumppanimaata: Ruotsia, Norjaa ja Yhdysvaltoja. On Suomen etujen mukaista tukea Euroopan unionin puolustusyhteistyön syventämistä ja jatkaa aktiivista kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Näin voidaan vahvistaa omaa puolustuskykyä. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön merkitys säilyy, ja Suomi toimii parhaillaan Nordefco- puheenjohtajana.

Hallitusohjelman mukaisesti puolustuksen resursointi perustuu edellisen selonteon resurssitasoon. Puolustusvoimien suorituskykyä on ylläpidetty ja kehitetty näiden resurssikirjausten pohjalta. Menojen uudelleenkohdennukset ja leikkaukset muodostavat kuitenkin kasvavan haasteen puolustuskyvyn pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tulevina vuosina lisäresursseja tarvitaan Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämiseen. Nykyinen henkilöstömäärä ei yksinkertaisesti riitä. Toimintaympäristön edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät, että henkilöstömäärää kasvatetaan 500 henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä. Noin 100 henkilötyövuoden lisäys toteutuu kuluvalla vaalikaudella. Puolustusvoimien säädöspohjaiset toimintaedellytykset varmistetaan ajantasaisella lainsäädännöllä. Edellisellä vaalikaudella uudistettiin merkittävällä tavalla keskeistä Puolustusvoimia koskevaa lainsäädäntöä. Puolustusvoimien kykyä kohottaa joustavasti valmiutta kehitettiin sekä sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö uudistettiin. Myös uuden selonteon pohjalta tarkastellaan lainsäädäntötarpeita. Erityisen tärkeää on se, että kybertoimintaympäristöön liittyvää lainsäädäntöä ja kyberpuolustuksen viranomaisyhteistyötä kehitetään. Puolustusvoimien toiminta sekä normaali- että poikkeusoloissa on oman infrastruktuurin lisäksi riippuvainen muun yhteiskunnan infrastruktuurista. Esimerkiksi Suomen lentoasemaverkoston ja lennonvarmistuslaitteiden tulee mahdollistaa Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttaminen ja niiden harjoittelu kaikissa valmiustiloissa. Selonteko7

kaudella käynnistetään selvitys maanpuolustuksen ja sotilaallisen huoltovarmuuden tarvitsemien infrastruktuurirakenteiden kehittämiseksi. Puolustuksen keskeisiin toimintaedellytyksiin lukeutuvat edellä mainittujen lisäksi myös digitalisaatio, tutkimus ja kehittäminen sekä sotilaallinen huoltovarmuus ja kumppanuudet, joita kaikkia käsitellään selonteossa.

Selontekotyö jatkuu

Pitkään ja hartaasti valmisteltu puolustusselonteko on mittava tietopaketti, josta on tähän artikkeliin koottu vain pintaraapaisu. Kannustan lämpimästi perehtymään selonteon sisältöön tarkemmin. Selonteko on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi puolustusministeriön verkkosivuilla www. defmin.fi. Selontekotyö ei lopu tähän. Seuraavaksi vuorossa on selonteon käsittely eduskunnassa ja selonteon systemaattinen toimeenpano puolustushallinnossa. Puolustushallinnon näkökulmasta nykyinen selontekomenettely on osoittanut toimivuutensa. Erillinen puolustusselonteko puoltaa paikkansa osana turvallisuusselontekojen kokonaisuutta. Valtiotieteiden maisteri Karoliina Honkanen on neuvotteleva virkamies puolustusministeriön puolustuspoliitti­ sella osastolla. Honkanen toimi puolus­ tusselonteon valmisteluryhmän (2019– 2021) sihteeristön puheenjohtajana.

Kylkirauta 3/2021


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.