Page 41

aikaan oli järjestettävä liikkuvia koteja etelästä pohjoiselle rintamalle siirtyville joukoille. Lotta Svärd oli jo lakkautettu, ja komentavan kenraalin toiveen mukaan Sotilaskotiliitto päätti jatkaa toimintaa pohjoisessa. Palvelus oli erityisen raskasta, koska teitä ja siltoja oli hävitetty, ja miinoja ja ansoja oli varottava. Sotilaskotikeskuselimen toiminta lopetettiin ja loput sisaret kotiutettiin huhtikuussa 1945, kun viimeiset saksalaiset havaittiin poistuneiksi Lyngenvuonon asemista. Sotilaskotityö ei kuitenkaan päättynyt joukkojen kotiuttamiseen, vaan Korian sotilaskotisisaret ylläpitivät vielä kuukauden ajan sotilaskotia miinanraivaajille.

Asemasotaa ja siirto pohjoiseen

Asemasotavaiheessa noin viisituhatta sotilaskotisisarta toimi yli tuhannessa toimipaikassa ja yli sadassa kenttä- ja sotasairaalassa. Täsmälliset luvut puuttuvat, koska rintamalla sijainneet toimipisteet ja palvelutyö sairaaloissa ja sairaalajunissa vaihtelivat päivittäin. Sotilaskotiliitto ja sen jäsenyhdistykset käyttivät vuonna 1943 noin kuusi miljoonaa markkaa sotilaiden joulupaketteihin, ilmaiseen tarjoiluun, kirjoihin ja lehtiin, radioiden, urheilupalkintojen, ehtoolliskalustojen, alttarikudosten, elokuvakoneiden ja muiden tarvikkeiden ostamiseen. Lisäksi tuloutettiin 50 prosenttia voitto-osuudesta Päämajalle. Sotilaskotityötä tehtiin myös Lapin sodassa. Materiaalin siirtäminen pohjoiseen oli suuri ponnistus, ja samaan

Vapaaehtoisesti varusmiehen hyväksi Sotilaskotijärjestö on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut maanpuolustusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomessa toimii tällä hetkellä 36 sotilaskotiyhdistystä, joissa on yhteensä noin 4 800 jäsentä. Yhdistykset tukevat asevelvollisten vapaa-ajan viihtyvyyttä ja maanpuolustusasenteen lujittumista sekä edistävät jäsentensä valmiuksia selviytyä myös poikkeusoloissa. Sotilaskotiperinnettä vaalitaan ja kunnioitetaan. Osa yhdistyksistä toimii varuskuntapaikkakunnilla. Ne ylläpitävät sotilaskoteja ja tuottavat palveluja Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen esittämien tarpeiden mukaan. Sotilaskotiyhdistysten palveluksessa on noin 170 palkattua työntekijää. He hoitavat sotilaskotien päivittäiset työt yhdessä vapaaehtoisten jäsenten kanssa. Jäsenet tekevät vuosittain lähes 180 000 tuntia vapaaehtoistyötä sotilaskodeissa, myyntiautoissa, leirisotilaskodeissa ja yhdistysten hallinnossa. Osa yhdistyksistä toimii ilman omaa sotilaskotia ja varusmiehiä. Nämä tekevät työvuoroja naapuriyhdistyksissä, keräävät varoja varusmiesten hyväksi sekä toimivat monin eri tavoin leirisotilaskodeissa ja maanpuolustustapahtumissa. Sotilaskotien tuottamat peruspalvelut on sovittu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Niihin sisältyvät kahvila- ja kioskipalveluiden tarjoaminen varuskunnissa ja harjoitusalueilla, kirjastopalvelut, netin käyttömahdollisuus, varusmiestoimikuntien ja varusmiesten liikuntakerhojen toiminnan tukeminen sekä varuskuntien hengelliseen 39

toimintaan osallistuminen yhteistyössä sotilaspapiston kanssa. Sotilaskotiyhdistykset lahjoittavat vuosittain noin 800 000 euroa varuskunnassa vietettävän vapaa-ajan tukemiseen sekä varusmiesten kokonaishyvinvointia parantaviin hankkeisiin.

Sotilaskotiliitto kattojärjestönä

Sotilaskotiliitto perustettiin sotilaskotiyhdistysten kattojärjestöksi vuonna 1921, joten kuluvana vuonna vietetään liiton 100-vuotisjuhlavuotta. Liiton sääntöihin kirjattiin perustamisvaiheessa, että tärkein tarkoitus on ”avustaa Suomen armeijaa sotilaskodeilla niin rauhan kuin sodankin aikana”. Sittemmin kohta muotoiltiin: ”… avustaa Suomen puolustus- ja rajavartiolaitosta ylläpitämällä niin rauhan kuin sodankin aikana sotilaskoteja sotilaiden viihtyisyyden edistämiseksi.” Päätehtävänä on tukea sotilaskotiyhdistysten toimintaa niiden varmistaessa jokaiselle varusmiehelle sotilaskodin peruspalvelut palveluspaikasta riippumatta. Liitto osallistuu myös kansalaisten kriisivalmiustaitojen parantamiseen kouluttamalla jäseniään tehtäviensä mukaiseen toimintaan myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sotilaskotiliitto julkaisee järjestön yhteistä Sotilaskoti-lehteä ja tuottaa ajankohtaista aineistoa sosiaalisen median kanaviin.

Hymyllä ja sydämellä

Sotilaskotijärjestön iskulause on ”Hymyllä ja sydämellä”. Tämä kuvastaa asennetta, jolla työtä tehdään. Sotilaskotiyhdistysten jäsenet ja henkilökunta pyrkivät toimimaan varusmiehen parhaaksi ja edistämään positiivista maanpuolustushenkeä. Järjestön toiveena on, että edelleen pätee 1940-luvulla kiteytetty luonnehdinta: Armeija on tuhansien kotien suoja – sotilaskodit armeijassa olevien tuhansien nuorten suoja. Elina Halminen toimii Sotilaskoti­ liitto ry:n viestintäsihteerinä.

Kylkirauta 3/2021


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.