Page 40

Välirauhan ajan organisointia

Välirauhan aikana armeijakuntien yhteyteen Lappeenrantaan, Haminaan, Savonlinnaan, Joensuuhun, Rovaniemelle ja Hyrynsalmelle perustettiin Sotilaskotikeskuselimet (SKE) ja Helsinkiin keskustoimisto, joka johti koko toimintaa ja koordinoi tavarahankintoja. Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys jatkoi itsenäisesti meripuolustuksen sotilaskotityötä. Pääesikunnan koulutusosasto sai talvisodan aikaisia jakamatta jääneitä voittovaroja Sotilaskotiliitolta lähes miljoona markkaa. Lisäksi liitto kustansi omilla varoillaan viihdekiertueita kaukaisimpiinkin joukkoyksiköihin. Suurin menoerä liitolle oli sotilaskotiparakkien hankinta. Valtio ei myöntänyt rakentamiskustannuksiin lainaa, joten liiton oli otettava omaa pankkilainaa ja saatava lupa käyttää voittovaroja rakennustyöhön. Toiminnan painopisteenä oli kohentaa korpivaruskunnissa palvelleiden asevelvollisten olosuhteita. Lapin alueen työtä pidettiin erityisen tärkeänä, koska armeija, poliisi ja rajamiehet eivät olleet suosittuja köyhien ja puutteellisissa oloissa elävien keskuudessa. Monista varuskunnista oli talvisodan myötä varusmiesten koulutus loppunut, kun miehiä oli siirretty rajan tuntumaan. Sotilaskotiliiton hallitus suositteli yhdistyksille, minkä keskuselimen alaisia sotilaskoteja ne voisivat tukea. Näin syntyi kummikotijärjestelmä, joka jatkui sotavuosien ajan ja josta on jäänteitä voimassa edelleen. Välirauhan aikana Sotilaskotiliitto lähetti yhdistyksille kiertokirjeen, joka kuvasti revanssihenkeä: ”Tämä tervehdys on osoitettu erityisesti myös niille, jotka uhrautuvan työnsä tuloksena ovat joutuneet luovuttamaan paitsi omaa yksityistä kotiaan myös rakkaudella vaalimansa sotilaskodin tuhon omaksi ja keskeyttämään toistaiseksi palvelustyönsä, johon ovat omistaneet elämänsä parhaat vuodet ja voimat. Heille sanomme: Pian Teitä tarvitaan ja entistä kipeämmin.”

Jatkosotaan liiton johdolla

Jatkosodan ajan Sotilaskotiliitto johti Helsingistä rintamasotilaskotien toimintaa. Sotilaskotien henkilökunnalle hankittiin ensimmäistä kertaa

Kylkirauta 3/2021

Kuvat: Puolustusvoimat. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen

menlahden rannikkolinnakkeilla. Talvisodan aikana kaatui kaksi RSHY:n sotilaskotityöntekijää.

keskitetysti yhtenäiset työasut. Asut ovat tästä alkaen olleet näkyvä osa järjestön toimintaa. Sotilaskotisisaret pukeutuvat edelleen ”jääkärinvihreään” edustaessaan järjestöä sotilaskodin työvuorolla, maastossa tai sidosryhmätilaisuuksissa. Uusia sotilaskoteja perustettiin. Sotilaskotiyhdistyksiltä saatiin tukea uuden organisaation luomisessa ja uusien maastokotien avaamisessa. Maaliskuussa 1941 liiton toimiston alaisuudessa toimi yhteensä 75 kotia. Lisäksi Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys oli avannut 41 uutta sotilaskotia ennen jatkosodan syttymistä. Vuonna 1942 Sotilaskotiliitto koki suurimman menetyksensä, kun puheenjohtaja Toini Jännes sekä sotilaskotisisaret Greta Palojärvi ja Faini Aflecht kaa38

tuivat Kuusamossa partisaani-iskussa. Puheenjohtaja oli seurueineen tarkastamassa itärajan sotilaskoteja, kun vihollispartio avasi tulen heitä kuljettanutta autoa kohti. Myös autonkuljettaja ja suojamies saivat surmansa. Ylipäällikkö Mannerheim kirjoitti päiväkäskyssään, joka oli päivätty kaatuneiden sotilaskotisisarten hautajaispäivänä 10. heinäkuuta 1942: ”Uskollisina ja uupumattomina vapaaehtoisessa työssään taistelevan armeijamme sotilaiden hyväksi he ovat kunnialla suorittaneet tehtävänsä loppuun saakka.” Jatkosodan aikana Sallan suunnalla menehtyi myös sotilaskotisisar Aino Keränen, ja partisaaniosaston kaappaamaksi sotavangiksi jäi Syvärillä RSHY:n sisar Raisa Asela, joka pääsi palaamaan sodan jälkeen Suomeen.


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.