Page 31

POLITIIKAN JA PUOLUSTUKSEN VUOROPUHELU TEKSTI: HEIKKI VÄLIVEHMAS Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta päättäviltä odotetaan, että he ovat asioihin perehtyneitä ja tekevät hyviä ratkaisuja. Ne edellyttävät riittävää osaamista. Puolustushallinnon ja päättäjien kesken tarvitaan jat­ku­vaa vuoropuhelua.

E

räs poliitikko on sanonut, että ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka sisältävät niin suuria ja perustavaa laatua olevia ja konsensusta vaativia kysymyksiä, ettei niissä ole tilaa puoluepolitiikalle.” Politiikka ja puolustus kohtaavat kuitenkin monella tasolla ja eri prosesseissa. Suomessa on perinteisesti vallinnut suurehko yksimielisyys valtion perustehtäviin kuuluvien turvallisuuden ja puolustuksen hoitamisesta. Puolustusta koskevissa päätöksissä on kuitenkin aika ajoin nähty poliittisia vivahteita. Artikkelini ei ole tarkka valtiosääntöopillinen tarkastelu poliittisesta päätöksenteosta Suomessa. Tiivistettynä tekstinä se vetää väistämättä joitain mutkia suoraksi. Toivon artikkelin auttavan lukijaa hahmottamaan puolustusta koskevan poliittisen päätöksenteon moninaisuutta. Samalla päätöksentekojärjestelmällä valmistaudutaan tekemään päätöksiä niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.

Päätöksenteon lähtökohdat

Poliittiset toimijat voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Ensimmäinen, johon kuuluvat tasavallan presidentti ja kansanedustajat, saa mandaattinsa suoraan äänestäjiltä. Toiseen ryhmään kuuluvat tulevat valituksi muiden poliitikkojen tuella. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa ministerit, poliittiset

valtiosihteerit ja erityisavustajat sekä puolueiden lukuun työskentelevä henkilöstö muun muassa eduskunnassa. Politiikan tekijöiden luonnollisena tehtävänä ja tavoitteena on edistää päätöksenteko- ja vaikuttamisfoorumeilla kokonaisnäkemystä, josta on yhteisesti sovittu kussakin poliitikon edustamassa puolueessa. Kokonaisnäkemyksen lisäksi poliittisten toimijoiden ratkaisuihin vaikuttavat kokemuspohja sekä eri tilanteissa muodostuneet henkilökohtaiset käsitykset. On hyvä pitää mielessä, että päättävillä elimillä on aina mahdollisuus käyttää poliittista harkintaa tehdessään asemansa ja toimivaltansa mukaisia päätöksiä puolustuskyvyn ylläpidosta, rakentamista ja käytöstä tai Puolustusvoimien rakenteista.

Valtiohallinnon toimijat

Tasavallan presidentti tekee pääosan toimivaltaansa kuuluvista päätöksistään valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Asian esittelee ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Niin sanotuissa sotilaskäskyasioissa presidentti tekee päätökset puolustusvoimain komentajan esittelystä, ellei asia koske puolustusministeriön strategista suunnittelua. Puolustusministerillä on tällöin oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Mikäli kyseessä on laajakantoinen sotilas­käs­ky­asia, puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua kä19

HEIKKI VÄLIVEHMAS

sityksensä. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä. Pääministerin ja puolustusministerin läsnäolo lisää päätöksenteon parlamentaarista katetta. Presidentti voi aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta puolustusministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä. Valtioneuvosto on yleistä hallintovaltaa käyttävä toimielin. Se on myös valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostama hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelin. Päätöksiä valmistellaan muun muassa ministerivaliokunnissa sekä ministereiden epävirallisessa kokouksessa, hallituksen iltakoulussa.

Kylkirauta 3/2021


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.