Page 19

Toimeenpano ratkaisee

Turvallisuuttamme koskevat selonteot ja strategiat muuttuvat todeksi vasta niiden täytäntöönpanossa. Yhdeksi keskeiseksi sekä poliittiseksi että käytännön asiaksi muodostuukin selontekojen toimeenpanon resurssointi. Turvallisuustyö on pitkäjänteistä, ja käytännön kannalta turvallisuusviranomaisten on voitava luottaa siihen, että poliittiset päättäjät sitoutuvat selontekojen linjauksiin myös resurssoinnissa. On myös toivottavaa, että huomio ei keskity ”eri turvallisuuksien” välisiin resurssikamppailuihin. Laajan turvallisuuden politiikassa on kyettävä muodostamaan painopisteitä ja priorisoimaan asioita. Tällä on vaikutuksensa myös turvallisuuspuhuntaan. Selontekojen ja strategioiden linjaukset on kyettävä muuttamaan todeksi, ja se edellyttää resurssoinnin realistisuutta jo valmisteluvaiheessa. Tärkeänä on jatkossakin pidettävä mahdollisimman laajaa yksimielisyyden tavoittelua turvallisuusasioissa. Selontekojen puoluerajat ylittävä parlamentaarinen valmistelu on hyvä periaate, ja siitä kannattaa pitää kiinni. Selontekojen valmisteluprosessi itsessään on yksimielisyyttä ja lisäarvoa tuottavaa. Turvallisuutta koskevia linjauksia ja toimenpiteitä on kehitettävä ja arvioitava jatkuvasti, luonnollisesti myös selontekojen välillä. Tärkeintä on, että kykenemme niin turvallisuutta linjaavien selontekojen ja strategioiden kuin käytännön toimienkin kautta huolehtimaan isänmaan ja suomalaisten turvallisuudesta. Sen tulee olla tärkein ohjenuoramme.

tavoitteista, keinoista ja painopisteistä. Siinä ei määriteltäisi hallinnonalakohtaisia suunnitelmia, vaan se olisi tiivis parinkymmenen sivun ohjausstrategia. Tällä hetkellä hallitusohjelmassa turvallisuutta koskevien linjausten voi nähdä toimivan eräänlaisena ylemmän tason suuntaviivoina selontekojen ja strategioiden valmistelulle. Kansallinen turvallisuusstrategia toisi kuitenkin nykyistä selkeämmin esille Suomen turvallisuuden kokonaisuuden linjan johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden tärkeyden. Tiiviin parikymmensivuisen ohjaavan turvallisuuslinjauksen pohjalta valmisteltaisiin yksityis-

kohtaisemmat selonteot sekä muut turvallisuusstrategiat, joissa toimenpiteet viedään konkretian tasolle. Kansallisen turvallisuusstrategian tekeminen edellyttäisi nykyisten käytäntöjen uudistamista, tai ainakin täydentämistä. Vetovastuu strategian valmistelusta olisi luultavasti suotuisinta antaa presidentti-instituution ja valtioneuvoston kanslian yhteistyölle, ja niiden alaisuudessa toimiva poikkihallinnollinen ryhmä valmistelisi strategiaa. Tässä yhteydessä voi harkita kokonaisturvallisuutta koordinoivan Turvallisuuskomitean tehtävän ja sijoituspaikan uudistamista. 17

Majuri evp, sotatieteiden tohtori ja valtiotieteiden maisteri Jarno Limnéll on työelämäprofessori Aalto-yliopistos­ sa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä.

Kylkirauta 3/2021


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.