Page 12

Tavoitteita ja haasteita

Puolustuspoliittinen selonteko muodostaa kokonaisturvallisuuden kehikon yhdessä sisäisen turvallisuuden selonteon, ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä yhteiskunnan turvallisuusstrategian kanssa. Puolustuspoliittinen selonteko määrittelee Suomen puolustuspolitiikan suuntaviivoja. Tämä on osa parlamentaarista prosessia, jossa määritellään turvallisuuden keskeisiä elementtejä. Selontekotyössä ovat mukana presidentti, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuusvaliokunta, eri ministeriöt sekä eduskunnan parlamentaarinen seurantaryhmä. Vuonna 2017 puolustuspoliittinen selonteko katsottiin välineeksi, jonka avulla muun muassa pystytään turvaamaan Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa, luodaan edellytykset ylläpitää koko maan kattava puolustusjärjestelmä sekä parannetaan Puolustusvoimien valmiutta. Uskottava puolustuskyky vaatii pitkäaikaista kehittämistä. Käytännössä puhutaan kymmenistä vuosista. Vuonna 1995 katsottiin, että puolustuskyvyn tähtäin oli kymmenestä kahteenkymmeneen vuoden päässä. Vuonna 2017 puolestaan puolustusministeri Jussi Niinistö arvioi puolustuksen kehittämisen aikajänteeksi noin neljäkymmentä vuotta. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervan mukaan vahva konsensus erottaa turvallisuusja puolustuspolitiikan muista politiikanaloista. Kanervan mukaan tämä näkyy erityisesti selontekojen yhteydessä parlamentarismin vaalimisena. Käytännössä puolustuspoliittiset ratkaisut eivät ole kuitenkaan ole ongelmattomia. Eversti evp, valtiotieteiden tohtori Pekka Visurin mukaan puolustuspoliittiseen päätöksentekoon vaikuttavat se-

Kylkirauta 3/2021

Kuvat: Puolustusvoimat ja MPK. Kuvanmuokkaus Pasi Väätäinen

Turvallisuusympäristön muutos näkyi osaltaan myös siinä, että aiempi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko jaettiin kahteen erilliseen osaan. Juha Sipilän hallitus julkaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon vuonna 2016 ja puolustuspoliittisen selonteon vuonna 2017. Sanna Marinin hallitus julkaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon vuonna 2020. Seuraava puolustuspoliittinen selonteko, jonka valmistelua tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelivät 4. kesäkuuta 2021, julkaistiin syyskuussa 2021.

kä ulko- että sisäpoliittiset tekijät. Visuri katsoo, että poliittinen päätöksenteko keskittyy enimmäkseen rahoitukseen, jolloin sotilasmenot kilpailevat muiden alojen kanssa. Lisäksi aselajit kamppailevat keskenään rahoituksesta. Selontekomenettelyä on yleisesti kritisoitu hitaudesta ja siitä, ettei se välttämättä julkaisuajankohtanaan enää vastaa vallitsevaa tilannetta. Vuoden 2021 puolustuspoliittinen selonteko on aikataulustaan myöhässä. Selonteko piti antaa eduskunnalle keväällä 2021. Voidaan olettaa, että viivästyksen taustalla oli koronapandemia, mutta mahdollisesti myös muita tekijöitä. Edellisen puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä oppositiopuolueet jättivät eriävän mielipiteen. Nyt kyseiset 10

oppositiopuolueet ovat hallituspuolueina. Pääministeri Marinin hallitus on 9. syyskuuta antanut puolustuksen kehittämistä linjaavan puolustusselonteon. Se, mitä tällä kehittämisellä tarkoitetaan, käy ilmi syyskuussa julkaistusta selonteosta.

Resurssit keskiössä

Ei olisi ensimmäinen kerta, kun puolustuskysymyksillä tehdään politiikkaa. Itsenäisen Suomen historiassa on tunnetuksi tulleet keskustelut laivasto-ohjelmista kuten myös malli Cajanderista. C. G. E. Mannerheim, joka oli puolustusneuvostonpuheenjohtajana, uhkasi erota, koska riittäviä määrärahoja ei myönnetty. Kylmän sodan jälkeisestä ajasta työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.