__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 11

KUNNIAA JA KESTÄVYYTTÄ – Kadettikunta 100 vuotta TEKSTI: MARKO PALOKANGAS

Ensimmäisen kadettikurssin upseerit perustivat Kadettikunnan 27. tammikuuta 1921. Kadettikunnasta muodostui alusta lähtien luja yhteisö, ja yhdistys on säilynyt vuosikymmenten muutoksissa toimintakykyisenä ja elinvoimaisena.

S

uomessa on vuoden 2021 alussa tilastojen mukaan noin 107 000 rekisteröityä yhdistystä. Näistä vain murto-osa on saavuttanut yhtäjaksoisella toiminnallaan ja alkuperäisellä nimellään kunniakkaan sadan vuoden iän. Kadettikunta on yksi näistä satavuotiaista. Vuosisataan mahtuu paljon tapahtumia, muutoksia, yksi maailmansota ja kaksi merkittävää kansallista sotaa sekä lukuisia muita ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuneita ilmiöitä. Yhdistyksen ja yhteisön säilyminen ajallisesti näin pitkään toimintakykyisenä ja elinvoimaisena ei ole itsestäänselvyys. Kenties juuri siksi Kadettikunnan tunnuslauseeksi muodostunut ”Kunnia kestävän palkka” on mitä parhain tapa tarkastella yhteisömme vuosisataista taivalta.

Toiminnan ylevät ja jalot kannustimet Aina jotakin uutta aloitettaessa tai perustettaessa tarvitaan avarakatseisia ja ennakkoluulottomia ihmisiä. Tammikuun 27. päivä vuonna 1921 juuri tämänkaltaisia ihmisiä, ensimmäisen kadettikurssin upseereja, kokoontui muistelemaan kurssikokemuksiaan Kadettikouluun Arkadianmäelle. Kokoontumisen yhteydessä pidetystä pöytäkirjasta käy hyvin ilmi se,

ettei tapaamisen painopisteenä ollut menneiden muistelu, vaan ennen kaikkea tulevaisuuteen katsominen ja yhteisöllisyyden vakiinnuttaminen. Näistä lähtöaskelista ja tästä tapaamisesta syntyi ja perustettiin Kadettikunta – Kadettkåren. Voin vain kuvitella ne suuret tunteet yhteisöllisyydestä ja kadettiupseeriuden ylpeydestä, jotka ohjasivat kaukaa viisaita ensimmäisen kadettikurssin upseereja perustaessaan Kadettikuntaa. Kadettikunnan perustamisajankohta ei ollut asetelmiltaan helppo. Se tarjosi kuitenkin otollisen tilaisuuden itsenäisen Suomen nuoren upseerikunnan yhtenäistämiseen. Vielä 1920-luvun alussa Suomen puolustuslaitoksen upseeristo oli koulutukseltaan varsin epäyhtenäinen, ja se koostui neljästä toisistaan erilaisesta koulutustaustasta. Upseerikunnan kuppikuntaisuus Venäjän vallan aikana koulutuksensa saaneiden upseerien, itsenäisyyden alussa erilaisilla pikakursseilla koulutettujen upseerien, Saksassa koulutuksen saaneiden jääkärien ja Suomen kadettikoulun kasvattien välillä oli käsinkosketeltavaa. Nuorimpana ja lukumääräisesti pienimpänä ryhmänä kadettiupseerien vaikutusmahdollisuudet olivat melko vähäiset. Juuri siksi heidän keskuudessaan syntyi tarve ja halu syventää kurssiaikaista 9

MARKO PALOKANGAS yhteenkuuluvuutta ja jatkaa kadettikurssilla syntyneitä toverisiteitä. Kadettikunnasta muodostui alusta lähtien luja yhteisö. Sen tarkoituksena oli ylläpitää yhteyttä jäseniensä kesken sekä kehittää niin omassa kuin muunkin upseeriston keskuudessa yhteenkuuluvaisuutta, toveruutta ja suomalaista upseerihenkeä. Erityisen hienoa perustamisvaiheessa oli erilaisten, nykyisinkin käytössä olevien, toimintojen vakiinnuttaminen. Näistä toimintamuodoista mainittakoon toimiva yhteistyö Upseeriliiton kanssa, säännöllisesti ilmestyvän tiedotusjulkaisun Kylkiraudan aikaansaaminen, poisnukkuneiden kadettitoverien omaisista huolehtiminen ja säätiöidyn vararahaston perustaminen. Ne olivat kaukaa viisaita ehdotuksia, joiden merkitys on tänään helppo arvioida mittaamattoman arvokkaaksi.

Kylkirauta 1/2021

Profile for Kadettikunta

Kylkirauta 1/2021  

Advertisement
Advertisement
Advertisement