Kylkirauta 4/2021

Page 29

ASKELIA ASEVELVOLLISUUDEN KEHITTÄMISEKSI TEKSTI: ILKKA KANERVA

Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Komitean asettaminen perustui hallitusohjelman kirjauksiin. Taustalla vaikutti laajasti jaettu näkemys siitä, että asevelvollisuuden kehittämistarpeita on valmisteltava parlamentaarisessa kontekstissa.

P

arlamentaarista asevelvollisuuskomiteaa edeltäneen Risto Siilasmaan johtaman asevelvollisuustyöryhmän raportista on vierähtänyt jo vuosikymmen. Toimintaympäristö on tässä ajassa muuttunut, joten uudelle asevelvollisuuskomitealle oli jo tarve. Komitean toimikausi päättyi lokakuun 2021 lopussa, jolloin odotus sen mietinnöstä ja ehdotuksista alkoi tiivistyä. Koronakriisistä huolimatta komitean toimikausi pysyi alkuperäisessä suunnitellussa aikataulussa. Ennen laajasti puhuttaneen aiheen käsittelyä on syytä muistuttaa komitealta odotettujen kehittämisehdotusten reunaehdoista. Komiteatyön reunaehdoiksi määritettiin, että esitysten on tuotettava operatiivista lisäarvoa sotilaalliselle maanpuolustukselle ja tuettava maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja vahvistamista sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistamista. Toimeksianto huomioiden komitean ei ollut tarkoituksenmukaista esittää vaihto­ehtoja, jotka olisivat heikentäneet asevelvollisuuden merkitystä Suomen puolustuskyvyn kannalta.

Asevelvollisuus puolustuksen lähtökohtana Asevelvollisuusjärjestelmä muodostaa edelleen Suomen puolustuskyvyn perustan. Asevelvollisuuden vanha puolustuksellisen pelotteen ajatus ei ole kadonnut. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta järjestelmä itsessään ei kaipaa mittavia muutoksia, koska se täyttää ensisijaisen tarkoituksensa tuottaa koko maan puolustamiseen tarvittava reservi. Nykyjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, ja Suomessa on vahva tuki asevelvollisuusjärjestelmälle. Trendinä on, että meneillään olevalla vuosikymmenellä ikäluokat alkavat pienentyä merkittävästi. Kokonaispoistuma palvelukseen määrätyistä kutsunnan jälkeen ja palveluksessa on hiljalleen kasvanut, mikä on kieltämättä haaste. Kokonaispoistuman kasvamisella voi olla pidemmällä aikavälillä asevelvollisuusjärjestelmää heikentävä vaikutus. Asevelvollisuuden yleisen hyväksyttävyyden kannalta tietynlaisena rajana on pidetty varusmiespalveluksen suorittaneiden kuudenkymmenenviiden prosen27

ILKKA KANERVA

tin osuutta miespuolisesta ikäluokasta. Komitea piti työnsä tavoitteena, että järjestelmän kehittämisellä tähdätään asepalveluksen aloittavien määrän kasvattamiseen. Lisäksi komitean ehdotuksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman pieni osa keskeyttää palveluksen. Komitea katsoo, että palveluksen loppuun suorittavien määrän kasvattaminen vaatii huomiota nuorten maanpuolustustietämyksen lisäämiseen sekä hyvinvointiin, jotta heillä on parhaat edellytykset suorittaa asepalvelus. Lisäksi myönteinen palveluskokemus on tärkeässä osassa koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Komitean mietintö sisältääkin ehdotuksia palveluksen kehittämiseksi.

Kylkirauta 4/2021


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.