__MAIN_TEXT__

Page 29

artikkelit

Psykososiaalinen tuki kriisinhallintatehtävissä Teksti: Dina Varjamo

Kriisinhallintaoperaatiossa työskennellään haastavissa olosuhteissa, joissa fyysinen sekä henkinen rasitus ovat jatkuvasti läsnä. Henkilöstön psykososiaalinen tuki varmistetaan ennen kriisinhallintapalvelukseen lähtemistä, palveluksen aikana ja palveluksen jälkeen. Rauhanturvaajien läheiset huomioidaan järjestämällä koulutusvaiheessa läheistenpäiviä sekä operaation aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia.

K

onfliktit ovat maailmailmanlaajuisesti muuttuneet. Aikaisemmin rauhanturvajoukot olivat selkeästi puolueettomia toimijoita konfliktien eri osapuolten välissä. Nykyään osapuolia voi olla vaikea määritellä, ja rauhanturvaajista on tullut läsnä olevana joukkona toisaalta yksi toimija ja toisaalta myös aseellisen uhkan kohde. Yhä haasteellisemmiksi muodostuneet kriisinhallintatehtävät kuormittavat rauhanturvaajien toimintakykyä ja jaksamista monin tavoin.

Koulutuksella tasapainoiseksi rauhanturvaajaksi Tutkimustulosten mukaan suurin osa rauhanturvaajista kotiutuu ilman erityisiä fyysiseen tai psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia haasteita. Kuitenkin osalla kotiutuneista esiintyy pitkittynyttä traumaperäistä stressioireilua, ja posttraumaattinen stressihäiriö voi ilmetä vuosienkin kuluttua kriisinhallintapalveluksen päättymisestä. Kriisinhallintapalvelukseen lähtevien rauhanturvaajien koulutuksessa toimintakyvyn teema on keskeinen, ja koulutuksen aikana huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikki sotilaan toimintakyvyn osa-alueet. Tarkoituksena on vahvistaa rauhanturvaajan psyykkistä

sietokykyä, resilienssiä, jotta yksilöllä on varsinaisen palveluksen aikana optimaalinen kyky ylläpitää omaa fyysistä suorituskykyään, pysyä henkisesti työkuntoisena ja palautua stressaavien tilanteiden jälkeen. Toisaalta pyritään lisäämään myös rauhanturvaajan keinoja pysyä jatkuvassa toimintavalmiudessa toimialueella, jossa sotilaallisen ja aseellisen uhkan mahdollisuus on todellinen päivittäisessä elämässä. Toimintakyvyn kokonaisvaltainen ylläpitäminen on merkittävää niin yksilön kuin koko rauhanturvajoukonkin selviytymiselle. Rauhanturvaajan identiteetti profiloituu herkästi ”voittamattomaksi supersotilaaksi”. Siksi on erityisen tärkeää jatkuvalla valistustyöllä pyrkiä muuttamaan vanhakantaisia asenteita. Vaarana on se, etteivät avun tarpeessa olevat henkilöt uskalla hakea tarvitsemaansa hoitoa, koska ulkopuolisen tuen tarve mielletään helposti heikkoudeksi. Todellista henkistä vahvuutta ja osoitus selviytymiskyvystä on kuitenkin se, että hakee ja vastaanottaa apua oikeaaikaisesti silloin, kun omat voimavarat eivät hetkellisesti riitä arjessa selviytymiseen tai normaaliin elämään kiinnittymiseen kriisinhallintapalveluksen päätyttyä. Yksilön toipumisennuste on 27

Dina Varjamo sitä parempi ja paranemisaika sitä lyhyempi, mitä nopeammin saa oikeanlaista hoitoa. Aika ajoin yhteiskunnallisessa keskustelussa viriää puhe Suomen sotien veteraaneista, sodan traumoista ja sodan jättämistä ylisukupolvisista arvista. Traumoista on parhaimmillaan selvitty uppoutumalla kovaan työntekoon, jättämällä surut surematta ja vaikenemalla tunteista. Historiasta oppineena ymmärrämme paremmin, miten käsittelemättömät traumat vaikuttavat kantajaansa ja pahimmillaan siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tänä päivänä meidän tulee olla hereillä suomalaisten rauhanturvaajien ja heidän läheistensä kokemusten äärellä. Meidän tulee työstää ja kehittää psykososiaalisen tuen palvelujärjestelmää mahdollisimman toimivaksi ja matalalla kynnyksellä lähestyttäväksi. Toisaalta kaikkein merkittävin työ on siinä, miten

Kylkirauta 4/2020

Profile for Kadettikunta

Kylkirauta 4/2020  

Advertisement
Advertisement