{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 29

artikkelit

Euroopan unionin ja Naton suhde Teksti: Matti Sirkkola

Turvallisuuspoliittiset perusratkaisut ovat säilyneet pitkälti muuttumattomina kylmän sodan jälkeen. Artikkelissa käsitellään Euroopan unionin ja Naton suhdetta Euroopan kollektiivisessa puolustuksessa Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian näkökulmista. Artikkeli perustuu kirjoittajan yleisesikuntaupseerikurssin diplomityöhön.

K

ollektiivinen puolustus vaatii kollektiivisen yhteisymmär­ ryksen sen toteuttamisesta. On mahdollista, että eurooppalainen puo­ lustusyhteistyö kehittyy lopulta sau­ mattomaksi Naton ja Euroopan unionin kyvykkyydet yhdistäväksi kokonaisuu­ deksi. On myös mahdollista, että järjestöt ajautuvat ristiriitoihin. Yhteistyö voi myös jatkua jossakin välimaastossa, näkökulmasta riippuen jokseenkin yhtä tehokkaana tai tehotto­ mana kuin se tällä hetkellä on. Epävar­ maa kehitystä ohjaavat organisaatioiden suurvaltajäsenet. Yhdysvaltojen hylkää­ mäksi joutumisen pelko syventää Euroo­ pan valtioiden turvallisuusdilemmaa samalla kun niiden alati heikkenevän turvallisuusympäristön haasteet ovat osoittautuneet vaikeasti ratkaistaviksi.

Doktriineista perusteet Tutkimukseni merkitsevin realismiin liittyvä olettamus on se, että Naton ja Euroopan unionin välinen suhde ja ke­ hitysnäkymät määritellään kollektiivisen puolustuksen näkökulmasta eurooppa­ laisten suurvaltojen julkaisemien dok­ triinien sisällöissä. Naton tai Euroopan unionin tuottama suunnitelma tai stra­ tegia ei voi ylittää̈ kansallista doktriinia eikä se voi olla suurvaltajäsenille sitova,

koska viime kädessä suurvallat toimivat aina omien intressiensä̈ mukaisesti. Realismin johtopäätökset kansain­ välisestä politiikasta ja kansainvälisistä instituutioista eivät ole niin yksioikoisia tai pahimmillaan itseään toteuttavia kuin helposti ajatellaan. Tasapainottaminen tuottaa vakautta, ja se on totta etenkin defensiivisen realismin näkökulmasta, jossa valtion pääasiallisena tavoitteena on vallan maksimoinnin sijaan itsesuo­ jelu käyttäen valtaa apuvälineenä. Valtiot voivat olla pyrkimyksiltään myös defen­ siivisiä tavoitellessaan turvallisuutensa maksimoimista.

Jatkuvuutta, riippuvuutta ja yhteistyötä Saksan pyrkimykset Euroopan kol­ lektiivisessa puolustuksessa edus­ tavat jatkuvuutta ja status quon ylläpitämistä. Saksan tavoitteet vaikut­ tavat usein altruistisilta sen pyrkiessä näennäisesti oman vaikutusvaltansa­ kin kustannuksella edistämään läntistä puolustus­integraatiota. Lähemmin tarkasteltuna Saksa pyrkii varmistamaan selviytymisensä sitoutta­ malla kumppaneitaan yhteistyöhön kans­ saan. Saksa luottaa turvallisuudessaan ennen muita omiin suorituskykyihinsä. Saksa täydentää ohutta joukkorakennet­ 27

Matti Sirkkola taan ja hoitaa turvallisuusdilemmaansa erilaisten mekanismien avulla. Yksi täl­ lainen on sen johtama kehysvaltiokon­ septi Framework Nation Concept (FNC). Saksa luottaa turvallisuutensa takee­ na viime kädessä Naton kollektiiviseen puolustukseen ja Yhdysvaltojen ydin­ aseisiin. Saksa on kuitenkin ainoana Eu­ roopan suurvaltana sitoutunut avoimesti sekä Euroopan unionin että Nato-kump­ paniensa puolustamiseen, erottelematta niitä toisistaan. Saksa pyrkii välttämään päällek­ käisyyttä ja siroutumista puolus­ tusyhteistyössä etenkin Euroopan unionin ja Naton viitekehysten ulkopuolisissa hankkeissa ja korostaa Euroopan unionin merkitystä mantereen turvallisuustoimi­ jana. Saksa tiedostaa siihen kohdistuvat suuret odotukset, ja se vaikuttaa entistä

Kylkirauta 4/2019

Profile for Kadettikunta

Kylkirauta 4/2019  

Teema "Yksin vai yhdessä?" on lehden artikkeleissa poikkileikkaavana. Eri näkökulmien toivotaan tarjoavan lukijoille pohdittavaa omien johto...

Kylkirauta 4/2019  

Teema "Yksin vai yhdessä?" on lehden artikkeleissa poikkileikkaavana. Eri näkökulmien toivotaan tarjoavan lukijoille pohdittavaa omien johto...

Advertisement