__MAIN_TEXT__

Page 1

2/2020

Paras paikka. Kaarinan kaupungin asukaslehti | www.kaarina.fi | Julkinen tiedote

Vastuullinen johtaminen

LIINAAMALLA LIIKKEELLE

Paras paikka kehittää. SIVU 4

KAARINA-TALON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET RATKAISUT Paras paikka uusiutua. SIVU 6

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

Paras paikka viihtyä. SIVU 12


2

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

4

Kaarinan kaupungin asukaslehti 2/2020 TEEMA

Lehden teemana on vastuullinen johtaminen. SIVU 4 Asukaslähtöistä kehittämistä ja uuden oppimista. SIVU 6 Kaarina-talossa nautitaan auringon ja maan energiasta SIVU 10 Talousarviossa on kaupungin kaikki toiminta.

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

6

10

SIVU 12 Hanki uusi harrastus tai nauti kulttuurista.

YRITTÄJÄN VIERAANA

SIVU 15 Juttusarja, jossa kaarinalainen yrittäjä haastattelee valitsemaansa virkamiestä tai työntekijää.

HAUSKA TAVATA

12

16

Yrittäjästä yritysasiamieheksi, perheyrityksestä elinkeinoyhtiöön. SIVU 16 Tapaa tekiöitä ja henkilöitä.

Paras paikka.

Kaarinan kaupungin asukaslehti Julkaisija: Kaarinan kaupunki, Oskarinkatu 4, 20780 Kaarina Toimitus: tiedotus@kaarina.fi, p. 050 373 2874 Ulkoasu, taitto ja painatus: Punamusta Oy ISSN: 2736-8017 (painettu) Painosmäärä: n. 15 500 kpl Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä Seuraava numero ilmestyy 27.1.2021.

Palvelupiste Fiskari Lautakunnankatu 1, 20780 Kaarina p. 02 588 4010, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 9-19 tiistai-perjantai klo 9-16 juhlapyhien aattona klo 9-16

Piikkiön palvelupiste Hadvalantie 9, 21500 Piikkiö p. 02 588 4020, palvelupiste@kaarina.fi Avoinna: maanantai klo 12-19 tiistai-perjantai klo 10-16 juhlapyhien aattona klo 10-16


3

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

HARRI VIRTA KAUPUNGINJOHTAJA

TÄMÄ Kaarinan kaupungin asukas-

lehti on lajissaan toinen. Teemana on vastuullisuus. On vastuullista toimia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi. Elinvoimaisimmat ja menestyneimmät kunnat onnistuvat tekemään tämän kestävän kehityksen yhdessä asukkaiden, henkilöstön, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa niin että kaikilla on hyvä olla. Kaarina on mielestäni hyvällä tiellä. Vastuullisuus lähtee johtamisesta. Kaarinassa johdamme uudistavasti, asiakaslähtöisesti, palveluhenkisesti, avoimesti ja yhdessä. Tämä arvoista lähtevä johtamistapamme näkyy toivottavasti myös asukkaiden ja yritysten arjessa. Kannustamme toisaalla pitkäjänteiseen kehittämiseen ja toisaalla uusiin toimintatapoihin, yrittämiseen ja resurssien vaikuttavaan käyttöön. Tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, osallistaminen sekä luottamus ovat tärkeä

osa vastuullista johtamista. Taloudellinen vastuu lähtee hyvästä suunnittelusta. Kaupungin talousarvioprosessilla on oikeasti merkitystä. Vuosittain tehtävillä päätöksillä on vaikutusta jokaisen elämään niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Tänä vuonna olemme vastuullisesti talousarvion rinnalla pohtineet muun muassa ilmasto-ohjelmaa, lasten ja nuorten osallistamista päätöksenteossa, kuntalaisdemokratian kehittämistä sekä yritysten toimintaedellytysten parantamista erityisesti näin korona-aikana. Tärkeää on kuitenkin myös vastuu omasta itsestä. On vaikea huolehtia muista, jos oma kunto alenee, elämän tilanne huononee tai ystäväpiiri pienenee. Eläkää vastuullisesti, pitäkää huoli itsestänne ja läheisistänne, antakaa huomionne myös yhteisiin asioihin ja nauttikaa elämästänne. Aloittakaa vaikka lukemalla tämä lehti.

PÄÄKIRJOITUS

Vastuunkantajille

Ystävä-Kahvila täytti 10 vuotta SEIJA HELANDERIN ja 114 allekirjoittaneen kuntalaisen aloite seniorikahvilan perustamiseksi Kaarinan keskustaan saapui kaupungin kirjaamoon 17.5. "Me allekirjoittaneet toivomme Kaarinan keskustasta kivaa tilaa seniori-ikäisille yhteisille tapaamisille. Iloista yhdessäoloa kahvin, juttelun ym. myötä. Toivomme, että kaupunki on myötämielinen hankkeelle. Hyvää kevättä ja kesää!"

Ajatus heräsi

Seija Helander oli käynyt keväällä 2010 Turussa tutustumassa Poijun toimintaan ja jututtanut siellä toimivia vapaaehtoisia saaden hyviä vinkkejä ikäihmisten toimintaan. Ajatus Kaarinassa toimivasta avoimesta kahvilasta syntyi. Täytettyään 70 vuotta Seija sai kutsun ikäihmisten neuvolaan, jossa kertoi ideastaan kerätä nimiä aloitteeseen palveluohjaaja Erja Hautalalle. Myöhemmin keväällä Erja antoi vinkin syksyllä avattavasta nuorisotila Ampperista, josko se olisi sopiva paikka kerran viikossa järjestettävälle kahvilalle.

Tuumasta toimeen

Seija päätti selvittää Ampperin käyttömahdollisuuden ja otti yhteyttä tilakeskukseen, nuorisopalveluihin sekä kansalaistoiminnan johtajaan, joka lupasi selvittää Ampperin käyttömahdollisuuksia. Seija suuntasi vielä kaupunginjohtaja Harri Virran puheille ja kertoi ideasta. Kaupunginjohtaja oli myötämielinen ja ohjeisti johdon sihteeri Terhi Jerkun kanssa Seijaa jättämään kuntalaisaloitteen. Aloitteen jätettyään Seija kävi vielä esittelemässä ideaa vanhus- ja veteraanineuvostolle.

Toiminta käynnistyy

Joulutervehdysvarat

KAARINAN kaupunki lahjoittaa tänä vuona joulutervehdyksiin varatun summan maahanmuuttajatyöhön.

Toivotamme kaikille a a ik a n lu u jo a a is a h u ra . 1 2 0 2 a t t o u v ä ä v y ja h

Kesä tuli ja meni. Seija seurasi Ampperin remonttia ja odotteli asian ratkeamista. Hyviä uutisia saatiin ja kahvilalle näytettiin vihreää valoa. Syyskuun alussa oli eläkeläisjärjestöjen yhteispalaveri kahvila-asian tiimoilta. Seija osallistui kokoukseen idean äitinä. Ampperi todettiin sopivaksi paikaksi ja kahvilan nimeksi valittiin Ystävä-Kahvila. Seija keräsi ympärilleen vapaaehtoiset toimintaa pyörittämään. Melko alussa joukkoon liittyi pari leipuria, sekä muutama iloinen kahvinkeittäjä ja kahvinkaataja. Pitkään aktiivisten joukkoon ovat Seijan kanssa kuuluneet Kristiina, kaksi Pirkkoa, Terttu, Hannele, Helka, Tuire, Eero ja Kunto. Ystävä-Kahvilan avajaiset pidettiin torstaina 23.9.2010. Kymmenen vuoden ajan 50–75 henkilöä on kokoontunut torstaiaamuisin Ampperiin. Ohjelmassa on ollut kahvia, pullaa, esityksiä, luentoja ja mukavaa yhdessäoloa.


4 TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

LIINAAMALLA LIIKKEELLE

Asukaslähtöistä kehittämistä ja uuden oppimista Kehittäminen on toisille intohimo, toiset taas pitävät enemmän tutusta ja turvallisesta. Kehitystä ei kuitenkaan pysty pysäyttämään, eikä kehittämiseltä välttymään. Jos katsoo maailmaa, vaikka vain vuoden takaiseen tilanteeseen, huomaa, että asiat voivat vaatia nopeitakin muutoksia. Pitkäjänteinen kehittäminen vaatii yleensä onnistuakseen toiminnan säännöllistä tarkastelua, missä asukkaiden kuuntelu on tärkeässä roolissa. TEKSTI: KATARIINA WIRÉN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

HYVÄNÄ esimerkkinä asukaslähtöi-

sestä kehittämisestä on palvelutori Eerikki, josta ikäihmiset ja heidän omaisensa saavat kohdennettua neuvontaa, ohjausta ja palveluita yhdestä ja samasta paikasta. Kaarinan keskustassa sijaitseva Eerikki avattiin vuonna 2018. Uusien seinien lisäksi uudistui koko toimintatapa, jonka kehittäminen käynnis-

tyi parisen vuotta ennen avajaisia. Tulevat asiakkaat ja muut sidosryhmät otettiin mukaan suunnitteluun heti alkumetreillä. Eerikin käynnistämisessä oli tärkeää vuorovaikutus ja viestintä eri sidosryhmien kanssa. Ensimmäisen työpajan osallistujamäärä rikkoi kaikki ennätykset. Ikäihmisiä saapui paikalle runsaslukuisesti ja valtuustosali täyttyi ääriään myöten. Osallistujien innostus oli suurta ja tekemisen meininki va-

kuutti kaikki. Työpajoja järjestettiin myös järjestöille, yhdistyksille ja yrittäjille.

Näyttelystä apua arkeen

Palvelutori Eerikin suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen liittyi vahvasti lean-ajattelu ja edelleen SOTE Lean Master -koulutus, johon joukko sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökuntaa osallistui oman työnsä ohella. Yksi opiskelijoista oli palveluohjaaja Mirja Teng-

ström. Koulutukseen sisältyneessä projektityössään hän toteutti pienapuvälinenäyttelyn osaksi Eerikin palvelutarjontaa. Näyttelyssä voi tutustua pienapuvälineisiin ja saada neuvontaa niiden käyttöön ja hankintaan. Valikoimaa on täydennetty avaamisen jälkeenkin. Toteuttamistapa on hyvin yksinkertainen. Apuvälineet ovat esillä lasivitriinissä, joka sijaitsee palvelutori Eerikin aulatiloissa. Pieneen kaappiin voi kuitenkin mahtua


5

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Paikka kaikille ja kaikki paikalleen SOSIAALI- JA terveyspalveluiden lisäksi lean-kehittämistä on jo käynnistetty myös muilla palvelualueilla. Teknisten palveluiden kolmiosaisen lean-valmennuksen harjoitustehtävissä menetelmää sovellettiin muun muassa siivoustyön kehittämiseen. Tarkoituksena oli havainnoida, tunnistaa ongelmia ja kehittämistarpeita eri työkokonaisuuksissa tai niihin liittyvässä osissa. – Kotitehtäviä tehdessä havaitsimme, että siivoustyö sujuu jouhevammin, jos siivousvaunut ja välineet valmistellaan ennen työn aloittamista. Kohteet ovat erilaisia ja eri tehtävät vaativat oikeanlaisia välineitä ja työtapoja. Ennalta suunnitellen kaikki tarvittava löytyy nopeasti, eikä tavaroita tarvitse etsiä tai hakea, summaa palvelupäällikkö Heidi Paju yhteisiä pohdintoja.

Opiskelu jatkuu Leanissa keskitytään toiminnan järkevöittämiseen, jossa poistetaan turhia työvaiheita ja hoidetaan asioita vakioidusti. Leanajattelu on tarkoitus jalkauttaa laajalti ja kaikille palvelualueille. Kuluvan syksyn aikana myös kaupungin johto ja palvelualueiden johtoryhmät perehtyivät lii-

suuri merkitys. Pienapuväline voi olla oleellista asiakkaan tai hänen omaisensa arjen sujumisen näkökulmasta. Kaupungille tämä vastaavasti tarkoittaa sitä, että rajalliset resurssit voidaan keskittää välittömiä palveluita tarvitseviin asiakkaisiin. Apuvälineet voivat myös ehkäistä tapaturmia, esimerkiksi talven liukkaita kelejä ajatellen: – Talvikautta helpottamaan on saatavilla muun muassa kengän päälle laitettavia kitkakalosseja ja kävelykeppien liukuestepiikkkejä,

kertoo Mirja Tengström. Tilaaminenkin on tehty asiakkaille helpoksi. – Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse ja maksua varten saa laskun. Verkkopankkia tai nettiyhteyttä ei siten välttämättä tarvitse käyttää. Monia välineitä saa ostettua edullisesti myös paikallisista liikkeistä, kauas ei tarvitse lähteä. Suosittuja ja kysyttyjä apuvälineitä ovat hellavahdit, jotka varmistavat, ettei keittolevy jää vahingossa päälle. Hellavahdeista kiinnostuneille on tarjolla esitteitä ja neuvoja hankintaan. Joidenkin mallien asentamiseen tarvitaan sähköasentajan apua. Myös autossa matkustamiseen löytyy apua.

nauksen perusteisiin yhteisessä aloitustyöpajassa. Lisää koulutusta on tulossa myöhemmin. Menetelmän omaksuminen vaatii aikaa ja sisäistämistä. Mistään taikasanasta ei siten ole kysymys. Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, joka vaatii muutoksia toimintakulttuuriin: - Toisin kuin projekteissa, leankehittämisessä ei ole selvää alkua ja loppua, vaan siinä on ennen kaikkea kysymys jatkuvasta parantamisesta. Lean vaatii valintoja sekä jatkuvaa ja johdettua kehittämistä, korostaa leantyöpajassa kouluttajana toiminut Risto Lintula, jolla on pitkä tausta eri johtamisjärjestelmien ja leanin saralla. Lean-kehittämisessä asiakkaiden kuuntelu on avainasemassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki yksittäiset toiveet tulisivat toteutetuksi. - Palveluiden kehittämisessä puututaan niiden juurisyihin eli siihen, miksi jokin osa palvelusta ei toimi. Tämän jälkeen palveluketjuja kehitetään yhteistyössä yksikkörajojen yli. Kehittäminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta: yhteistä ymmärrystä tavoitteista ja osallistavaa johtajuutta, Risto Lintula toteaa.

Pyöreä istuinalusta ja nousutukikahva helpottavat autosta nousemista. Pimeänajon lasit taas sopivat ihan kaikille autoilijoille: – Oranssit lasit poistavat häikäisyä ja ne voidaan laittaa myös silmälasien päälle, palveluohjaaja vinkkaa. Apuvälinäyttelyn pyörittämisessä ja monessa muussakin Eerikin toiminnassa tärkeänä yhteistyökumppanina toimivat vapaaehtoiset, jotka ovat paikalla aukioloaikoina. He neuvovat ja opastavat asiakkaita sekä toimivat apuna erilaisissa avustavissa tehtävissä. Osa on mukana viikoittain, osa kerran kuukaudessa. Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan: – Ilmoittautua voi Eerikistä saatavalla lomakkeella Anne Mari Salmiselle tai Sanna Fräntille, jotka hoitavat vapaaehtoisten rekrytointia.

Liinaus jatkuu

Tengström piti lean-koulutustaan hyödyllisenä ja näkee, että Laitetorin lisäksi oppeja voi hyödyntää kaikessa muussakin toiminnassa: – Pidin koulutuksesta, sillä leanajattelu on minulle luontaista. Olen työurani aikana suorittanut monia eri tutkintoja, missä olen päässyt hyödyntämään organisointitaitojani. Lean-koulutuksessa opin uusia menetelmiä, joilla voidaan karsia pois turhaa tai kehittää

ESIMERKKEJÄ KAARINAN KAUPUNGILLA JO TOTEUTETUSTA TAI KÄYNNISSÄ OLEVASTA LEANKEHITTÄMISESTÄ:

• Kotikuntoutuksen kehittäminen Kaarinassa • Pienapuvälinenäyttely • Palvelutori Eerikin toimintamallin kehittäminen • Piikkiökodin toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi • Omaishoidon viestintä- ja vuorovaikutussuunitelma • Asiakaspalvelun parantaminen Kaarinan terveyskeskuksen avosairaanhoidossa • Projektisuunnitelma leankoulutuksen tuottamiseksi Tk:n osastoille • Geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen Kaarinan terveyskeskussairaalassa • Asukkaaksituloprosessi • Polku tulevaisuuteen -kurssi • Työajanseurantajärjestelmän käyttöönotto monitoimikeskus Tiklissä • Viheralueiden hoidon järjestäminen • Kaarina-salin kalustaminen • Esityslistaprosessin yhdenmukaistaminen

palveluita. Menetelmät voivat olla hyvin yksinkertaisia, mutta leanajattelu vaatii kuitenkin aina laajempaa sisäistämäistä ja kulttuurista muutosta työyhteisöissä. Eerikki tarjoaa tietoa ikäihmisten palveluista, neuvontaa hakemusten täyttämisessä ja henkilökohtaista neuvontaa erilaisissa ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Eerikin palvelut on tarkoitettu sekä ikäihmisille että heidän läheisilleen. Tilat ovat esteettömät, joten niihin on helppo tulla. Voit asioida Eerikissä paikan päällä ilman ajanvarausta tai voit ottaa yhteyttä puhelimitse. Voit myös varata ajan etukäteen, jolloin varmistat itsellesi kiireettömän palveluajan.

YHTEYSTIEDOT

Puntarikatu 2, 20780 Kaarina p. 050 512 9150 Palvelutori Eerikki palvelee ma klo 9–14 ja ti–to klo 9–12. Puhelinneuvonta palvelee palvelutori Eerikin aukioloaikoina. www.kaarina.fi/eerikki


TEEMA

6

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Kaarina-talossa nautitaan

AURINGON JA MAAN ENERGIASTA Kaarina-talossa kirjaston asiakkaat, valtuuston kokouksiin tai konserttisaliin rientävät saavat nauttia ympäristöystävällisesti tuotetusta lämpöenergiasta. Rakennusta on suunniteltu ekologia edellä. Aurinkopaneeleilla saatua energiansäästöä voi seurata reaaliajassa nettilinkin kautta. TEKSTI: SINI SILVÀN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

RAKENNUTTAJAPÄÄLLIKKÖ Mark-

ku Leinonen kertoo, että pari vuotta käytössä ollut Kaarina-talo saa lämpöenergian maalämmön ja aurinkopaneelien avulla. Alusta saakka tavoitteena oli säästää energiaa ja valita uusiutuvaa energiaa maalämmön avulla. Näin käytössä on puhdasta, uusiutuvaa ja sananmukaisesti lähienergiaa. Maalämpövalinnalla poikettiin kaupungin yleisestä kaukolämpölinjasta poliittisen ratkaisun perusteella. – Kaarina-talon rakentamisen jälkeen myös kaukolämpökin on

Kaarina-talo on monen toimijan talo, joka on suunniteltu ympäristöystävällisesti. Energiana on maalämpö ja aurinkoenergia, lisäksi valaistuksen automatiikka sammuttaa turhia valoja. Sähköautoille on omat latauspisteet parkkipaikalla. Kokonaisuuteen kuuluvat lainakirjojen ohella lainattavat kulutusmittarit.

”vihertynyt”, sitä tuotetaan nyt enemmän puuhakkeen avulla, Leinonen sanoo. Kaarina-talon maalämpöjärjestelmään kaivettiin 16 maalämpökaivoa 230 metrin syvyyteen. Kaivoissa kiertää vesi-etanoliseos, joka ottaa talteen lämpöä. Kaksi maalämpöpumppua ikään kuin puristaa tämän lämmön kompressorin avulla ja siirtää sen talon lämmitysjärjestelmään. Periaate on sama kuin esimerkiksi tutussa jääkaapissa – mutta päinvastainen. – Hyvä puoli on, että järjestelmästä saadaan kesäaikana viilennystä ilmanvaihtoon. Ja viilennys tulee edulliseksi.

Aurinkosähkön tuottoa voi seurata päivä päivältä

Lisäksi Kaarina-talo ottaa energiaa aurinkopaneeleista, mikä oli Kaarinan kaupungille rakentamisvaiheessa uusi ratkaisu. – Olen ollut itse kiinnostunut tuulisähköstä ja aurinkosähköstä. Aurinkosähköjärjestelmän rakentamishinnaksi jäi energiatukien jälkeen 80 000 euroa. Aurinkosähkö näyttäisi Leinosen mukaan tuottaneen tähän mennessä eli parissa vuodessa jo 17 000 euroa. Pikkuhiljaa aurinkosähkö näyttäisi siis maksavan itseään takaisin. – Jos lasketaan sijoitetulle pääomalle tuotto, silloinhan se on todella hyvä. Olen leikilläni sitä sanonut. Kaupungin ainoa tuottava kohde, Leinonen nauraa. Aurinkosähkö ei vaadi pilvetöntä taivasta. Aurinkosähkön tuomaa säästöä tai tuottoa voi seurata myös Kaarina-talon nettisivuilta – vuositasolla sekä euroina, että esimerkiksi muutettuna ajokilometreiksi. Hiilidioksidisäästö on ajokilometreiksi laskettuna lokakuun

lopulla jo liki 700 000 kilometriä.

Älyvalaistus säästää energiaa

Kaarina-talon valaistus on rakennettu led-valaistuksena. Lisäksi turhaa valaistusta vähennetään automaattisilla valokatkaisimilla eli kun mennään huoneeseen, valot syttyvät. Esimerkiksi kirjastosalissa käytetään valaistuksen aikaohjausta ja ulkoilman kirkkaus säätää automaattisesti valaistusvoimakkuutta. Ympäristöystävällinen ajattelu on kokonaisuus kirjastolta lainattaviin pyöriin sekä kulutusmittareihin asti. Henkilökunnan pyörille on varattu myös lukollinen tila. Kaarina-talon yhteydessä olevalla pysäköintialueella on myös sähköauton latauspiste.

Yksinkertaiset muodot energiankulutuksen etu

Rakennuksessa on melko paljon lasipinta-alaa, mutta toisaalta siinä on pyritty yksinkertaisiin muotoihin, mikä auttaa vähentämään


7

Yksi Okartekin tuotteista on Yki Nummen vuonna 1960-luvulla suunnittelema klassikko, Lokki-valaisin, joka valaisee montaa suomalaiskotia. Lokki on tehdään alusta loppuun Okartekin Kaarinan tehtaalla.

Kierrätyksen taitajat YHTÄLÖ ON aikamoinen.

energiankulutusta. On lisäksi satsattu siihen, ettei rakennus hukkaa lämpöä ja ilma kulkisi ilmanvaihdon kautta eikä löytäisi vuotoreittejä. Energiatodistuksen mukaan rakennuksen energiatehokkuusluokka on A eli hyvinkin paljon parempi kuin mikä on uudisrakennuksille annettu määräystaso, joka on luokkaa C-D. Rakennuksen energiankulutusluvut ovat nyt noin 90 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa. Mikäli olisi rakennettu määräystason mukaan C-D-luokassa luku olisi 240 kilowattituntia neliötä kohden. – Rakennus on siis energiatodistuksen mukaan parasta A-ryhmää. Voi siis sanoa, että kyseessä on kelpo rakennus ja järjestelmä.

INFO:

Kaarina-talon energiaa tuottaa kaksi 50 kilowatin maalämpöpumppua Lämmitetty nettoala on 3540 neliötä kolmessa kerroksessa. Rakennus käyttää energiaa lämmitykseen 200 000 kilowattituntia per vuosi, joka tuotetaan välillisesti maalämmöllä. Käyttösähkön arvioitu määrä on 60 000 kilowattituntia vuodessa. Aurinkosähköenergia käyttää talon laitteita ja valaistusta.

Okartekin tehtaalla Kaarinassa tehdään vuosittain 17 miljoonaa tuotetta, joka punnittuna olisi kaksi miljoonaa kiloa. Tehtaan tuottama muovijätemäärä on silti äärimmäisen pieni – vain 380 kiloa muovijätettä vuodessa. Kierrätyksessä on todella onnistuttu. Ehkä tutuin kaarinalaisen Okartekin tuoteperheestä on suomalaisten suosikki, Lokki-valaisin. Se valaisi koteja jo 1970-luvulla ja kiinnostaa vahvasti jälleen. Okartekin tuotannossa on myös muita klassikkovalaisimia ja lukemattomia muita eri tuotteita. – Elämme vahvasti suomalaisesta teollisuudesta. Teemme sarjatuotteita, kappalemäärät ovat isoja, toimitusjohtaja Jari Mäenranta kertoo. Mäenranta harmittelee muoviteollisuuteen liitettyä ikävää mainetta. Muovi on myös varsin ekologinen materiaali, kun käyttökohde on oikea. Okartek ei valmista kertakäyttömuoveja. – Sanoisin että yrityksemme suurin vihreä ekoteko on se, että käytämme oman tuotantomme jätettä hyödyksi. Sen lisäksi tuotantoon ostetaan tuhansia kiloja kierrätysmuovia. Kierrätystuotteilla on myös kysyntää. Muoviraaka-aineen kierrätyslaitoksia on paljon, niiden tekniikat ovat parantuneet ja erilaisia muoveja saadaan yhä puhtaampana. Materiaaleissa ovat yleistyneet lisäksi biokomposiitti- ja biomuovit. Biomuoveissa materiaalina on öljyn sijaan esimerkiksi pellava tai rypsi. Komposiittimuoveissa lujitteina voi olla puuta tai hamppua. – Kehitys kääntyy ja maailma muuttuu aika radikaalisti koko ajan. Kun tulee kysyntää, tarjontakin paranee. Muutosta tapahtuu kuluttajien asenteissa ja sitä myöten se tulee tänne. Yrityksen saama ympäristösertifikaatti ISO 14 001 on jo hienosti täysi-ikäinen eli se on ollut Okartekilla jo vuodesta 2002. Sertifikaatti velvoittaa tietynlaiseen seurantaan ja tuotannon kehittämiseen ympäristöasioissa. Tästä syystä energiankulutusta ja jätteen määrää seurataan. Myös tuotantokoneet muuttuvat koko ajan energiatehokkaammiksi. – Hukkalämpöä pystytään käyttämään paremmin, tuotannon jäähdytysvesi menee energiakäyttöön. Valaistuksessa ledtekniikka säästää merkittävästi sähköä. Okartek toimii yrityksenä Motivan ympäristöohjelman mukaan. Päästöjä tuotannosta ei ole ja toimintaa kehitetään: – Meille on tulossa sertifiointi biopohjaisille muoveille yhtenä ensimmäisistä suomalaisyrityksestä. Näitä muoveja tehdään jo nyt, mutta sertifioinnin jälkeen niitä voidaan markkinoida virallisesti. • Okartek on 30 vuotias kaarinalainen yritys, jonka liikevaihto noin 15 miljoonaa euroa. Yritys työllistää Kaarinassa noin 85 henkeä. Okartek kuuluu osana Etola-konserniin.

TEEMA

KUVA: INNOLUX

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020


TEEMA

8

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Kaarinan yritysten ilmastoteot -hanke

JÄTEVISA

ILMASTONMUUTOKSEN hillintä vaatii aktiivisia toimia kaikilla yhteis-

Viisi visaista kysymystä jätteistä – kuinka paljon tiedät jätteistä ja kierrätyksestä? Vastaukset sivulla 13.

kunnan osa-alueilla ja kunnan ilmastotyön edistämisen kannalta on erittäin tärkeää, että alueella toimivat yritykset sitoutuvat päästövähennyksiin ja kehittävät uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaarinassa on käynnistetty uudenlainen yhteistyö, jonka ideana on tukea alueen yritysten päästövähennystoimia sekä kannustaa yrityksiä kohti vähähiilisiä toimintatapoja koulutuksen, viestinnän ja verkostoitumisen keinoin. Kaarinan yritysten ilmastoteot -hankkeessa Kaarinan kaupunki, Valonia ja Kaarinan Kehitys Oy tarjoavat yrityksille käytännönläheisiä neuvoja ja näkyvyyttä ilmastotoimille sekä rohkaisevat alueen yrityksiä uudistamaan toimintaansa. Hankkeessa kehitetään Kaarinan kaupungin alueella toimivien yritysten ilmastotyötä ja tuodaan yritysten jo toteuttamia ilmastotoimia paremmin näkyviksi ja mitattaviksi. Näin saadaan myös vahvistettua käsitystä yritysten ilmastotoimien vaikutuksesta Kaarinan päästövähennyksiin ja -tavoitteisiin. Samalla luodaan yritysten ja kaupungin välille parempaa ilmastosynergiaa ja tuodaan yritysten teot näkyvämmäksi osaksi kaupungin omaa viestintää. Lisäksi osallistuvat yritykset pääsevät jakamaan kokemuksiaan, sparraamaan toisiaan ja tiivistämään yhteistyötä kaupungin kanssa. Samanaikaisesti Kaarinan yritysten ilmastoteot -hankkeen kanssa Kaarinan kaupunki luo omaa ilmasto-ohjelmaansa.

LISÄTIETOA HANKKEESTA:

valonia.fi/hanke/kaarinan-yritysten-ilmastoteot kaarinankehitys.fi/fi/i/ilmastohanke Hankkeen toteutusaika on 1.5.2020–30.11.2021. Mukana olevat yritykset: • Okartek Oy • SW-Energia Oy • Piispanristin saha Oy • Bioproton Europe Oy • Tuorlan Majatalo Oy • NDT Aura Oy • Maininki kiinteistöpalvelut Oy • Nedea Brands Oy • NollaE Hanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön Kuntien ilmastohankkeet -avustushausta.

Vastaa ilmastokyselyyn MILLAISIA ilmastotekoja sinä olisit valmis tekemään? Miten toivoisit

Kaarinan kaupungin toimivan? Osallistu Kaarinan ilmasto-ohjelman tekemiseen – vastaa kyselyyn ja auta meitä löytämään vaikuttavia ilmastotekoja arjestasi. Voit vastata asukkaiden ilmastokyselyyn 13.12.2020 mennessä osoitteessa kaarina.fi/ilmastokysely. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan palkintoja.

Ilmastonmuutosta voi hillitä Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Muutokset ilmastossa vaikuttavat luonnon ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elinkeinoihin. Ilmastonmuutoksen etenemistä voidaan edelleen hillitä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Jokainen meistä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään sekä pienillä että isoilla teoilla. Lyhyiden automatkojen taittaminen kävellen tai pyörällä, asunnon lämpötilan laskeminen 1-2 asteella, vain tarpeellisten hankintojen tekeminen tai kasvispainotteiseen ruokavalioon siir-tyminen ovat esimerkkejä pienistä ilmastoteoista. Isompia ilmastotekoja ovat esimerkiksi ulkomaanmatkan korvaaminen mökkilomalla saaristossa ja siirtyminen sähköauton omistajaksi tai kokonaan julkisen liikenteen käyttäjäksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ensiarvoisen tärkeitä ovat energiaratkaisuihin liittyvät valinnat kuten fossiilisista polttoaineista luopuminen, energian säästäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä kestävien energiaratkaisujen käyttöönotto. Päästövähennysten lisäksi hiilen sidonta ja metsien kestävä käyttö ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän keinoja. Vastaa kyselyyn - ota kantaa ilmastonmuutokseen.

1. Kuinka paljon tekstiilijätettä Suomessa syntyy vuosittain? a) 2000 kg b) 109 500 kg c) 70 000 000 kg 2. Kun vaatteet ja kodintekstiilit kuluvat käyttökelvottomiksi, voit: a) polttaa ne pihalla juhannuskokossa b) ommella niistä jotain uutta c) viedä ne maksutta Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilien vastaanottopisteisiin. 3. Söin lounaaksi maksalaatikkoa. Mihin tyhjä alumiininen vuoka tulee lajitella? a) polttokelpoiseen jätteeseen b) metallinkeräykseen c) biojätteeseen 4. Asun taloyhtiössä ja lajittelen biojätteeni taloyhtiön biojäteastiaan. Mutta minne biojäte menee? a) Tampereelle mustan makkaran valmistukseen b) kaatopaikan penkkaan c) Uuteenkaupunkiin biokaasulaitokselle 5. Salon Korvenmäkeen valmistuu vielä tämän vuoden puolella: a) uusi kaatopaikka b) tekstiilien jalostuslaitos c) ekovoimalaitos


9

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

SIIVET - Maahan muuttaneet naiset kohti työelämää sosiaalista osalli-

suutta vahvistamalla (1.2.2020-31.12.2021) on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke. Hanke on Sateenkaari Koto ry:n toimintaa ja kuntakumppaneita ovat Raisio ja Kaarina. Autamme maahan muuttaneita naisia työhön ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. Varaa henkilökohtainen tapaamisaika työvalmentajalle ja jutellaan lisää. Järjestämme työhön tähtäävää suomen kielen koulutusta Raisiossa, tervetuloa kertaamaan oman alan ammattisanastoa! Ota yhteyttä työvalmentaja Hannaan. Ollaan yhteydessä! Työvalmentaja Hanna Yusuf, Sateenkaari Koto ry, SIIVET-hanke. Soita Hannalle 044 231 3939 tai laita sähköpostia hanna.yusuf@sateenkaarikoto.fi Sateenkaari Koto ry:n Opetuskoti Hovirinnassa (Pehtorinkatu 2 F 26) järjestetään maahan muuttaneille naisille työtoimintaa. Opetuskodin monikulttuurinen kohtaamispaikka on auki maanantaisin ja torstaisin klo 9–15. Saat myös palveluohjausta erilaisten asioiden hoitoon. Tervetuloa!

Avoin Puntari AVOIN Puntari on auki 16.12.2020 asti keskiviikkoisin klo 10–12 osoitteessa

Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina. Toiminnasta vastaa kaarinalaiset yhdistykset. Tervetuloa kahvittelemaan ja keskustelemaan, viihtymään ja virkistymään.

Fölin aikataulukirjoja palvelupisteistä

Palvelupisteiden poikkeavat aukioloajat PIIKKIÖN palvelupiste on 30.11. saakka avoinna ma–pe klo 10–14. PALVELUPISTE Fiskari ja Piikkiön palvelupiste on suljettu koulutuspäi-

vän vuoksi pe 11.12. Joulun ja vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat 24.–25.12. suljettu pe 1.1. suljettu ke 6.1. suljettu

Palvelutori Eerikki PALVELUTORI Eerikki palvelee ma klo 9–14 ja ti–to klo 9–12. Puhe-

linneuvonta palvelee palvelutori Eerikin aukioloaikoina numerosta 050 512 9150. Palvelutori Eerikin tapahtumat ovat peruttu 31.12.2020 asti. Muistineuvontapuhelin palvelee tiistaisin klo 9–11 numerosta 050 314 6155. Asumispalvelukoordinaattorien puhelinaika on keskiviikkoisin klo 9–11, Sanna Fränti p. 050 314 5229 ja Sari Kulta p. 050 373 2420. Veteraaniasioissa palvelee Mirja Tengström p. 050 373 2696. Sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun liittyvissä asioissa palvelee Maija Koski p. 050 465 2308. Ikäihmisten maakunnallinen ohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee ma–pe klo 9–15 numerosta 02 262 6164, ruotsinkielellä ma–pe klo 9–12 numerosta 02 262 6174.

Liukuesteitä yli 65-vuotiaille Yli 65-vuotiaat kaarinalaiset voivat saada palvelutori Eerikistä veloituksetta liukuesteet joka toinen vuosi henkilötodistusta vastaan. Liukuesteitä jaetaan 28.2.2021 asti palvelutori Eerikin aukioloaikoina.

FÖLIN painettuja aikataulukirjoja voi noutaa palvelupisteistä. Kirjaa ei jae-

ta koteihin. Aikataulut ja reitit löytyvät myös osoitteesta foli.fi.

HaE Saat tukea koulumatkoihin.

ilmaisen Föli-kuukauden.

Saat ilmaisen Föli-kuukauden kerran lukuvuodessa, kun täytät nämä kriteerit: • Opiskelet lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa • Koulumatkasi on yhteen suuntaan yli 10 km • Asut Föli-alueella ja haet koulumatkatukea

Lue lisää föli.fi/koulumatka

Vahvikelinjalta vireyttä ja voimavaroja ikääntyneille VAHVIKELINJA tarjoaa ikääntyneille virkistystä. Puheluiden aikana ratkotaan aivopähkinöitä, visaillaan tai muistellaan mukavia ja jutustellaan. Mahdollisuus myös puhelinjumppaan istuen tai seisten. Vahvikelinja päivystää numerossa 050 328 8588 maanantaisin, tiistaisin ja sunnuntaisin klo 13–15. Vahvikelinjan numero kuuluu tavallisten operaattoreiden puhepakettiin, eikä siihen soittamisesta koidu ylimääräisiä kuluja. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset, mm. kaarinalaisille tuttu Tuula Törnblom.

LYHYET

Apua työnhakuun maahanmuuttajanaisille


10 TEEMA

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Kaupungin budjetista reilu puolet kohdistuu sosiaalija terveyspalveluihin. Osuusteen sisältyy kaupungin omia palveluja sekä erikoissairaanhoitopalveluita.

TALOUSARVIOSSA on kaupungin kaikki toiminta Kaupungin strategia määrittelee kaupungin toiminnalle suuret linjat aina vuoteen 2025 saakka. Strategiaa ja sen päämääriä toteutetaan vuosittain talousarviossa, joka määrittelee mihin kaikkeen rahaa vuoden aikana käytetään ja paljonko. TEKSTI: MARI KOIVUNEN / HURRAA KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Muutokset ennakoidaan jo kesäkuussa

Talousarvion valmistelu alkaa jo kesäkuussa, jolloin kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen talousarvion raamin eli karkean kokonaissumman. Pohjana tälle summalle on kuluvan vuoden talousarvio, minkä lisäksi otetaan huomioon mm. tiedossa olevat palkankorotukset ja erikoissairaanhoidon maksut. Myös lakimuutosten mukanaan tuomiin muutoksiin pitää varautua. Esimerkiksi ensi vuonna tulee voimaan uusi hoitajamitoitus, jonka myötä on palkattava lisäväkeä ja joka nostaa myös ostopalvelujen hintoja.

Lautakunnilta omat ehdotukset

Hallituksen hyväksymä raami jatkaa matkaansa lautakuntiin, jotka laativat sen pohjalta omat talousarvioehdotuksensa. Rahojen lisäksi kirjataan ylös myös strategiasta kumpuavat tavoitteet ja toimintasuunnitelmat seuraavalle vuodelle. Lautakuntien ehdotukset yleensä pulppuavat raamin yli, joten tarvitaan tasapainottamistoimia. Onko jokainen euro todellakin tarpeellinen ja ihan loppuun asti harkittu? Missä voisi tinkiä tai siirtää vaikka vuodella? Kaupunginjohtaja Harri Virta sekä kaupungin talousihmiset talousjohtaja Sinikka Sinervo-Koskinen ja controllerit Vilma Tikakoski ja Tommi Haapala käyvät hallinto-

kuntien kanssa tiukat neuvottelut, sillä suurin osa kaupungin tehtävistä on laissa määrätty ja liikkumavaraa ei ole paljoa.

Kaupunginjohtajan esitys ja paikka vaikuttaa

Lautakuntien ehdotusten ja neuvottelujen pohjalta kaupunginjohtaja tekee esityksensä koko kaupungin talousarvioksi. Esitys viedään kaupunginhallituksen päätettäväksi, mutta sitä ennen esityksestä uutisoidaan näyttävästi ja siitä pidetään medialle tiedotustilaisuus. Tässä kohtaa – yleensä lokakuun lopussa - kaarinalaisilla on myös mahdollisuus vaikuttaa: ottaa yhteyttä luottamushenkilöihin, jos havaitsee epäkohtia tai puutteita.

Yli puolet sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kaupunginhallituksen kautta talousarvio menee valtuuston päätettäväksi yleensä marraskuun puolessa välissä, jolloin pitää päättää myös tulevan vuoden veroprosentit. Itse talousarvio pitää hyväksyä lain mukaan vuoden loppuun mennessä. Valtuusto päättää sekä rahasta että tavoitteista. Mukana näissä ovat myös esimerkiksi kaikki uudet vakanssit tulevalle vuodelle. Kokonaispotti on vähän yli 200 miljoonaa euroa. ja vähän yli neljännes sivistyspalveluihin, joihin kuuluu myös varhaiskasvatus. Teknisten palveluiden osuus on noin 15 prosenttia ja hallinnon noin 4 prosenttia. Talousarviossa ovat käyttötalo-


11

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Henkilökohtaine Kaupungin tulot n nettovarallisuus Kunnallisvero 65 % Yhteisövero 2 % Valtionosuudet 14 % Toimintatuotot 16 % Kiinteistövero 3 %

65 €

TEEMA

Kunnallisvero 65 % Yhteisövero 2 % Kiinteistövero 3 % Valtionosuudet 14 % Toimintatuotot 16 %

2%

65 %

2€ 14 %

14 € 16 € 3€

16 %

Henkilökohtaine Kaupungin menot n nettovarallisuus 3%

Henkilöstökulut 40 % 1 2 3ostot 4 5 44 % Palvelujen Aineet ja tarvikkeet 7 % Avustukset 7 % Vuokrat 2 %

Kunnallisvero 65 % Yhteisövero 2 % Kiinteistövero 3 % Valtionosuudet 14 % Toimintatuotot 16 %

Valtuusto päättää sekä rahasta että tavoitteista.

Osallistavaa budjetointia % uden lisäksi mukana myös inveseli suoraa vaikuttamista toinnit. Niiden elinkaari kulkee kuitenkin hieman eriPalvelujen tavalla kuinostotTalousarviosta puhuttaessa tulee 44 % muun talouden, sillä rakennushelposti j %tunne, että siinä on kyse vain rahasta, vaikka oikeasti on hankkeet kestävät useita vuosia. Isoista investoinneista pääteAvustukset 7 % kyse toiminnasta ja sen rahoittamitäänkin useimmiten valtuustossa sesta. Jatkossa kaarinalaiset pääVuokrat 2% erikseen ja ne vain kootaan yhteen sevät vaikuttamaan rahoitettatalousarvion investointisuunnitelvaan toimintaan vielä tiiviimmin, sillä kaupungissa otetaan käyttöön maan. osallistava budjetointi. TalousarValtuustosta talousarvio palaa taas lautakuntiin, missä valtuuston vioon varataan määräraha, jonka myöntämä raha jaetaan käyttökäytöstä kuntalaiset saavat suosuunnitelmassa tarkemmin eri ykraan päättää. Osallistava budjetointi aloitesiköille. taan tulevana vuonna perintövaNoin 100 henkilöä seuraa roin ja sitä toteutetaan Kaarinassa toteutumista aluetyön järjestämissä asukasilTalousarvio ja sen rahasummat loissa viidellä alueella eli Littoisissa, ovat sitovia eli niitä ei saa ylittää. Piikkiössä, Kuusistossa, PiispanrisMenojen ja tulojen toteutumista tillä ja keskustassa. seurataan koko kaupungin tasolla kuukausittain ja tarkemmin puolen vuoden kohdalla osavuosikatsauksessa, jossa raportoidaan myös tavoitteiden toteutuminen. Kaupungin eri yksiköissä talouden toteutumisesta vastaa noin TALOUSARVIOPROSESSI 100 esimiestä. He seuraavat oman toimintansa osalta talouden kehiKesäkuu Talousarvion raami tystä joka kuukausi tai kausiluonSyyskuu teisissa palveluissa toiminnan olLautakuntien talousarvioehdolessa aktiivista. tukset Mitä jos rahat loppuu? Lokakuu Kaupunginjohtajan talousarvioVuoden aikana saattaa tulla yllätyksiä ja talousarvion rahat voiesitys Marraskuu vatkin jostain syystä loppua Kaupunginhallituksen ja valkesken. Tätä ei voida jäädä vain päivittelemään, vaan valtuustolta tuuston talousarviokokoukset on haettava lisämäärärahaa hyvien Joulukuu perustelujen kera. Lautakuntien käyttötaloussuunniMiten koko vuosi sitten sujui? telmat Kokonaisuus nähdään tilinpäätökKesäkuu-elokuu Talousarvion puolivuotiskatsaus sessä, joka valmistuu talousarvioMaaliskuu vuoden jälkeen maaliskuussa. Ja Tilinpäätös sitten pian aletaankin taas tehdä uutta talousarviota edellisen vuoden tilinpäätöksen pohjalta.

44 %

40 € 44 € 7€ 7€ 2€

40 %

7% 7%

2% 1

2

3

4

5

Henkilöstökulut 40 % Palvelujen ostot 44 % Aineet ja tarvikkeet 7 % Avustukset 7 % Vuokrat 2 %

Mihin sinä käyttäisit rahaa omalla asuinalueellasi? KAUPUNGIN ALUETYÖ toteuttaa

osallistuvan budjetoinnin kokeilun. Osallistuva budjetointi tarkoittaa sitä, että asukkaat ideoivat, kehittävät ja päättävät siitä, miten osa kaupungin rahoista käytetään vuonna 2021. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat voivat antaa ideoita rahan käyttämiseksi omalla asuinalueellaan tai muualla Kaarinassa. Keruuvaiheen jälkeen ideat käydään läpi ja niistä valitaan toteuttamiskelpoiset ehdotukset äänestykseen. Asukkaat äänestävät valittuja ehdotuksia ja eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan. Vuodelle 2021 rahaa on käytössä yhteensä 16 000 euroa. Kaupunki on jaettu viiteen alueeseen: keskusta, Piispanristi, Littoinen, Piikkiö ja Kuusisto. Jokaisella alueella on käytössä 3200 euroa rahaa. Ideoita kerätään nyt! Käy jättämässä oma ideasi kaupungin verkkosivuilla palautepalvelussa tai palvelupisteissä 31.1.2021 mennessä.


TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

12 KULTTUURI

Kaarina-Teatteri: Päällystakki Esitykset 27.11.−12.12. Runoilta: Olen vielä kaukana Kaarina-Teatteri La 28.11. klo 17−18.30 Kaunein joulukuusi -äänestys Kaarina-talon ikkuna 4.−31.12. Kirjallinen ilta: Jussi Konttinen Kaarina-sali Pe 4.12. klo 17.30−19 Kaarinan joulutori Kaarina-talon edusta Pe 4.12. klo 12–18 La 5.12. klo 10–16 Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Kaarina-talon piha Su 6.12. klo 15 Lucia-konsertti Kaarina-sali Pe 11.12. klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut Kaarina-talon edusta Su 13.12. klo 14−15 Hetki joulun tunnelmissa -konsertti Kaarina-sali Ma 21.12. klo 19−20 Uudenvuodenaaton juhlallisuudet Ohjelma tarkentuu marraskuun aikana KAARINA-TALON LUENNOT

Kanssasi sun -luentosarja: Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin Kaarina-sali To 10.12. klo 17.30−19 Kanssasi sun luentosarja: Kipinöitä parisuhteen kosketukseen Kaarina-sali To 14.1.21 klo 17.30−19

Suosittelemme käyttämään kasvomaskia Kaarinan kaupungin tiloissa ja tapahtumissa. Kaikkien Kaarinan kaupungin kulttuuritapahtumien kalustuksissa ja ohjelmissa huomioidaan turvavälit. Ethän osallistu tapahtumiin, mikäli olet edes lievästi flunssaoireinen. Suojellaan toisiamme koronavirukselta. Kaarinan kaupunki seuraa koronavirustilannetta aktiivisesti ja reagoi tarvittavin toimin.

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Kaikki ajankohtaiset tiedot tapahtumista ovat osoitteessa kaarina.fi/ tapahtumat. Seuraa Kaarinan kulttuuria somessa! facebook.com/ kaarinankulttuurijakirjastot instagram.com/ kaarinankulttuurijakirjastot

KIRJASTO

Poikkeavat aukioloajat Piikkiön kirjasto suljettu pe 11.12. koulutuspäivän vuoksi. Omatoimikirjasto avoinna klo 7–19. Joulun ja vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat Pääkirjasto 24.–26.12. suljettu to 31.12. avoinna klo 9–16 pe 1.1. suljettu ti 5.1. avoinna klo 9–16 ke 6.1. suljettu Piikkiön kirjasto ke 23.12. avoinna 10–16 24.–25.12. suljettu pe 1.1. suljettu ke 6.1. suljettu Omatoimikirjasto avoinna ma–pe klo 7–19 ja la–su 7–17. Littoisten kirjasto Ei asiakaspalvelua 21.12.–7.1. Omatoimikirjasto avoinna ma–pe klo 7–19 ja la–su klo 7–17. Aikuisten lukudiplomi - ota omaa aikaa lukemiselle! Aikuisten lukudiplomi on vinkkilista, jossa on monipuolinen kattaus kirjoja 15 erilaisesta aihealueesta. Lukudiplomin tavoitteena on laajentaa lukutottumuksia, innostaa tarttumaan erityylisiin kirjoihin ja auttaa löytämään uutta mielenkiintoista luettavaa. Monet listan kirjoista löytyvät myös e-kirjana tai äänikirjana. Vuoden 2021 lukudiplomi esitellään ke 27.1. klo 17.30 Kaarina-salissa. Tilaisuudessa saat mielenkiintoisia lukutärppejä uuden lukudiplomin kirjalistoilta. Voit noutaa vinkkilistat heti vuoden alussa Kaarinan kirjastoista tai tulostaa osoitteesta kaarina.fi/ aikuistenlukudiplomi. LAPSILLE JA NUORILLE

Satuhetket Kirjaston Ketun iltasatuhetki pääkirjastossa ke 2.12. klo 18. Sagostunder Sagostund i S:t Karins huvudbibliotek to 3.12. kl. 18 Julsaga.

MUUT TAPAHTUMAT

Suomen kielen keskustelukerho Suomen kielen keskustelukerhossa voit harjoitella puhumista rennossa seurassa ja tavata uusia ihmisiä. Kerhoa vetää Oxana Tarasyuk ja SPR:n vapaaehtoiset. Keskustelukerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 18–19 Kaarina-talossa pääkirjaston 2. kerroksessa Genius Locin, taideteoksen, alla. Seuraavat tapaamiset ovat 25.11. ja 9.12. Kirjallisuutta & käsitöitä -piiri Piirissä tehdään käsitöitä ja keskustellaan mukavassa ja rennossa ilmapiirissä kirjallisuudesta ja sen ilmiöistä. Tapaamisissa vinkataan kauno- ja tietokirjallisuutta sekä luetaan ääneen lyhyitä tekstejä. Osallistujat toimivat toistensa vertaistukena käsityöasioissa ja mukana ovat myös Rantakulman Martat. Ei ennakkoilmoittautumista. Seuraavat tapaamiset ti 1.12. ja 12.1. klo 17.30–18.30 Kaarina-talon kokoustila Piikkiönlahdessa. LUKUPIIRIT

Lukupiirit ovat kaikille avoimia ja mukaan voit tulla vaikka yhden kerran, jos käsittelyssä on kiinnostava kirja. Lukupiirissä keskustellaan kirjoista eli ihmisistä ja tapahtumista sanojen takana. • Kaarinan pääkirjasto, kokoustila Piikkiönlahti, to 3.12. ja 14.1. klo 17–19, vetäjänä Maija Söderblom • Piikkiön kirjasto, ti 8.12. ja 26.1. klo 13 ja klo 17.30, Tarja Riitala ohjaajana • Littoisten kirjasto, ma 30.11. ja 25.1. klo 18–19, keskustelua luotsaa Merja Hyppönen Novellikoukku Tule lukemaan ja kuuntelemaan novelleja sekä tekemään käsitöitä maanantaisin Piikkiön kirjastoon. Ota oma käsityö mukaan. Novellikoukku on kirjaston asiakkaiden järjestämä tapahtuma. Novellikoukku kokoontuu seuraavan kerran ma 30.11., 7.12.,14.12., 11.1. ja 25.1. klo 12– 13.30. Ruotsin kielen keskustelukerho Onko ruotsin taitosi päässyt ruostumaan? Ruotsin kielen keskustelukerho kokoontuu rennon rupattelun merkeissä Piikkiön kirjastossa kerran kuukaudessa keskiviikkoisin. Keskustelukerho kokoontuu seuraavan kerran ke 2.12.

Aikuislinja — avoin kaikille OPISKELE yksittäisiä aineita ja kursseja Aloita lukio-opinnot alusta tai jatka kesken jääneitä Opiskele ylioppilaaksi ammatillisen tutkinnon lisäksi

Täydennä tai paranna ylioppilaskoettasi Learn Finnish – opiskele suomen kieltä Psykologian kertauspaketti BIFYKE-ohjelma lääketieteelliseen pyrkiville Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Aineopiskelumaksu on 50 € koko lukuvuodelta. Tällä maksulla voit opiskella kaikkia aineita eikä kurssien lukumäärää ole rajoitettu. Voit aloittaa opiskelut ympäri vuoden. Tee sähköinen ilmoittautuminen osoitteessa kaarinanlukio.fi/aikuislinja

Marraskuiset terveiset Kaarinan kansalaisopistolta OPISTON syyskausi lähenee loppuaan. Kulunut vuo-

si on ollut haasteellinen koronaviruksen pitäessä pintaansa. Haluamme erityisesti kiittää teitä kaikkia kursseillemme osallistuneita, kurssiemme vetäjiä sekä yhteistyökumppaneitamme. Olette kaikki omalta osaltanne mahdollistaneet kurssiemme toteutumisen toimimalla vastuullisesti näinä poikkeuksellisina aikoina. Lämmin kiitos. Kevään 2021 opistokausi Kevätkausi opistollamme alkaa viikolla 2/2021. Toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan kursseillemme oppimaan uusia tietoja, taitoja ja nauttimaan liikkumisen ilosta sekä harrastamaan juuri sinulle mielekkäitä aiheita. Tutustu opistomme kevät tarjontaan ja ilmoittaudu kursseillemme. www.opistopalvelut.fi/kaarina Voit ilmoittautua puhelimitse 02 588 4217, 02 588 4216 tai internetpalvelussa, jossa näet kurssin kalenterin, voit tutustua kurssikuvauksiin ja ilmoittautua mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Kansalaisopisto on myös somessa. Seuraa, tykkää ja viestittele meille Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Nähdään opistolla ja verkossa!


13

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

LAPSET JA PERHEET

Tervetuloa HeiLuriliikuntakerhoon HeiLuri liikuntakerho on Kaarinan kaupungin järjestämää maksutonta toimintaa lapsille. Kerho on tarkoitettu kaarinalaisille 3–7-vuotiaille lapsille, nyt myös esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille. HeiLurin toimintaajatuksena on lapsen innostaminen liikuntaan ja leikkiin sekä lapsen johdattaminen yhteisöllisyyteen. HeiLuriin voi osallistua kahtena päivänä viikossa, heti kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. HeiLurin hakemuslinkki on auki jatkuvasti, eli mukaan voi tulla kesken toimintakauden. Hakemukset, toimintapaikat ja -ajat löytyvät kaupungin verkkosivuilta: kaarina.fi/heiluri. Yhden kerhon kesto on 2,5 tuntia. Aamupäiväkerhot klo 9–11.30 ja iltapäiväkerhot klo 13.30–16. Toimimme touko-, kesä-, elo- ja syyskuussa urheilukentillä / metsissä, muina kuukausina sisäliikuntapaikoissa. Heinäkuussa HeiLuri on suljettu. Yhteystiedot: heiluri@kaarina.fi tiina.k.lehtonen@kaarina.fi heli.lintula@kaarina.fi

LIIKUNTA

Kuntokoulun joulujumpat Ma 21.12. klo 9–10 Simppeli joulujumppa klo 10.15–11.30 Joulujooga

klo 17.30–18.30 Super Body klo 18.40–19.40 Kehonhuolto Ti 22.12. klo 17.30–18.30 Tonttujen treenirata Ma 28.12. klo 9–10 Toiminnallinen aamutreeni klo 10.15–11.30 Jooga klo 17.30–18.30 Super Body klo 18.40–19.40 Kehonhuolto Ti 29.12. klo 10.15–11.15 Intopiukka intervalli klo 17.30–18.30 Toiminnallinen treeni Ke 30.12. klo 9–10 Kehonhuolto To 31.12. klo 9–10 Uuden vuoden jumppa SOVELTAVA LIIKUNTA

Liikuntaa pitkäaikaissairaille, vammaisille sekä toimintakyvyltään heikentyneille ikääntyneille. Hyödynnä tilaisuus ulkoilla! Lainaa maastopyörätuoli ja hyödynnä avustajan tuki Syksyllä 2020, 14.12. asti, on mahdollista saada avustaja mukaan retkelle arkipäivisin. Avustaja auttaa siirtymisissä omasta apuvälineestä maastopyörätuoliin ja retkellä auttaa maastopyörätuolin työntämisessä koronaturvallisuus huomioiden (avustaja käyttää visiiriä tai maskia ja huomio käsihygienian) ja opastaa maastopyörätuolin käytössä. Avustajana toimii Livian vammaispuolen lähihoitajaopiskelija. Mikäli toivot avustajaa mukaan kun lainaat/te maastopyörätuolia, ota yhteyttä: petra.luukkanen@kaarina.fi tai erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin p. 050 373 2641. Maastopyörätuolin avulla liikuntarajoitteinen henkilö voi liikkua

avustettuna (työnnettynä ja/ tai vedettynä) tai itse kelaten esimerkiksi maastossa ja uimarannalla. Hippocampessa on leveät ilmatäytteiset renkaat, takana työntöaisa sekä edessä vetonaru. Tuoli menee osina pieneen tilaan ja on koottavissa ilman työkaluja. Hippocampessa on tukevan istuimen lisäksi käsinojalliset sivutuet, niskatuki ja hyvä nelipisteliiviturvavyö. Katso lisää: kaarina.fi/ lainaasoveltaviavalineita Visiitin kuntosali Vapaavuorot ovat käytettävissä arki-iltaisin ja viikonloppuisin: • maanantaisin klo 17.45–20 • tiistaisin klo 16.45–20 • keskiviikkoisin klo 17–20 • torstaisin klo 17.15–20 • perjantaisin klo 16.15–20 • lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9–20

Lasten Lystikäs Vaparissa lauantaina 5.12. klo 10–13

Mini Lystikäs 16.12. saakka Maanantaisin klo 16.30–18.30 Piikkiön yhtenäiskoulu Tiistaisin klo 16.30–18.30 Auranlaakson koulu Keskiviikkoisin klo 16.30–18.30 Empolan koulu Tapahtumat ovat suunnattu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tapahtumat ovat maksuttomia.

Visiitti-kortin loppusyksyn hinta kaarinalaisille 23 €, (kevään 2020 tarralla voit käydä vuoden loppuun.) Kortti ostettavissa palvelupisteistä. Huomioithan koronan takia: Tulethan kuntosalille vain terveenä. Kulku salille ja sieltä pois vain alaoven kautta. Maksimi henkilömäärä 8 henkeä. Käsihygienia tärkeää. Puhdistathan laitteen aina käytön jälkeen. Suosittelemme maskin käyttöä mikäli se on mahdollista. Kuntosaliopastusta Visiitin esteettömällä kuntosalilla. Tiistaisin klo 13.15–14.45 soveltava opastus klo 15–16.30 Wertaisliikuttajien opastamana lisätietoja: kaarina.fi/visiitinkuntosali

Jätevisa Vastaukset s. 8 jätevisaan. 1. c) Suomessa vuoden aikana hankittujen ja käytöstä poistettujen tekstiilien määrä on lähes sama, noin 70 000 000 kg, eli 13 kg asukasta kohti. 2. b) ja c) Rikkinäisistä tekstiileistä voi askarrella paljon uutta. Ne voi myös pakata tiivisti muovipusseihin ja viedä LSJH:n vastaanottopisteisiin, jonka jälkeen tekstiilit lajitellaan ja suuri osa tekstiilikuiduista voidaan hyödyntää. Vastaanottopisteiden tiedot löydät osoitteesta: www.lsjh.fi/poistotekstiilit-keraykseen 3. b) Huuhtelun jälkeen vuoka kuuluu metallinkeräykseen. 4. c) Turun seudun asuinkiinteistöillä lajitellut biojätteet kuljetetaan Biolinjan laitokselle Uuteenkaupunkiin, jossa biojäte käytetään biokaasun ja lannoitteiden valmistukseen. 5. c) Ekovoimalaitos Lounavoima. Kun laitos valmistuu, saadaan kierrätyskelvottomalle polttokelpoiselle jätteelle paikallinen hyödyntämisratkaisu. Ekovoimalaitos muuntaa kierrätyskelvottomat yhdyskuntajätteet lähienergiaksi. Kodin poistotekstiilien lajittelulinjasto sen sijaan valmistuu Paimioon vuonna 2021. Lisää tietoa jätehuollosta ja lajittelusta: www.lsjh.fi

TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

klo 17.30–19. Lisätietoja www.kaarina.fi/ kirjasto ja some-kanavat.


TAPAHTUMIA JA TEKEMISTÄ

14

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Saattajakortti Tarvitsetko saattajaa/ avustajaa liikunta- tai kulttuuripaikoille? Saattajakortti helpottaa avustajaa tarvitsevien kuntalaisten harrastuksiin pääsyä. Liikkumisrajoitteinen, pitkäaikaissairas tai vammainen asiakas voi saada avustajan maksutta mukaansa 11 kunnan määrittelemiin liikuntapaikkoihin ja kulttuurin kohteisiin. Katso lisää: kaarina.fi/saattajakortti Katso lisää Soveltavan liikunnan toiminnasta: kaarina.fi/soveltavaliikunta Tiedustelut: erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin, paivi.mecklin@kaarina.fi tai 050 373 2641 IKÄÄNTYNEIDEN LIIKUNTA

Vuoden 2021 tarran voi käydä ostamassa 14.12. alkaen 65+ -liikuntakortti kaarinalaisille 65 + -liikuntakortti on

tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille kaarinalaisille. Kortti kannustaa omatoimiseen liikunnan harrastamiseen. Hintaan ei sisälly ohjatut tunnit. Harjoitella voi useamman kerran viikossa. Kortin lunastettuasi sinulla on vapaa pääsy seuraaviin liikuntapaikkoihin: • Kaarinan uimahalli, uinti, vesijuoksu, kuntosali arkipäivät klo 15 saakka • Keskusliikuntapuisto, kuntosalin käyttö arkisin klo 8–15 • Littoisten monitoimitalo, kuntosalin käyttö arkisin klo 8–15 • Pontelan kuntosali, kuntosalin käyttö arkisin klo 8–15. Avaimen saa rahapanttia (40 €) vastaan Palvelupiste Piikkiöstä. • Visiitin esteetön kuntosali, kuntosalin vapaiden vuorojen käyttö, kuntosali on auki klo 8–20 joka päivä.

Visiitin aikataulun saat palvelupisteistä ja www. kaarina.fi/visiitinkuntosali -sivulta. Kortin hinnat Kortti 6 € • vuosimaksu, tammi– joulukuu 80 €, (65 € keväällä 2020 ostaneille) • kevätkausi, tammi– kesäkuu 40 € (25 € keväällä 2020 ostaneille) • syyskausi, heinä– joulukuu 40 € Korttia ja vuositarraa hakiessa on todistettava henkilöllisyys ja kaarinalaisuus. Myyntipaikat Kaarinan uimahalli, Uimahallintie 4 Kaupungin palvelupisteet: Kaarinatalo, Lautakunnankatu 1 ja Piikkiön palvelupiste, Hadvalantie 9. Liikkuminen tärkeää Liikunnan avulla ylläpidät niin fyysistä kuin psyykkistä

toimintakykyäsi. Muistathan, että voit liikkua turvallisesti näinäkin aikoina. Ulkoilua suositellaan jokaiselle päivälle. Lyhytkin piipahdus pihalla tai parvekkeella on hyväksi. Kaarinassa on paljon liikuntamahdollisuuksia, katso lisää: kaarina.fi/liikunta ja kaarina.fi/vapaalla. Katso myös TV2:n jumppahetket arkisin klo 8.50 ja uusinnat klo 12.50. Tiedustelut: erityisliikunnan suunnittelija Päivi Mecklin, mecklin@kaarina.fi paivi.mecklin@kaarina.fi tai 050 373 2641 Katso liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille: ukkinstituutti.fi/ liikkumisensuositus/ yli-65-vuotiaidenliikkumisen-suositus MUSIIKKIOPISTO ARKIPELAG

Musiikkiopisto Arkipelagin kevätlukukausi alkaa 11.1.2021. Tervetuloa tanssimaan mukavissa ryhmissä, työhönsä intohimolla suhtautuvien ammattitaitoisten tanssinopettajien johdolla.

MAANANTAI, Ristikallion lastentalo 16.30–17.45 Baletti 2–3, 9–11-v. 17.45–18.45 Nykytanssi 1–3, 9–12-v. 18.45–20 Baletti 4–5, 11–13.v.

Kuntokoulun joulujumpat 2020 Kuntokoulun joulujumpat 2020

Ma 21.12. Ma 21.12.

klo 9–10 Simppeli joulujumppa 10.15–11.30 Simppeli Joulujooga kloklo 9–10 joulujumppa kloklo 10.15–11.30 Super Body 17.30–18.30 Joulujooga Super Body kloklo 17.30–18.30 18.40–19.40 Kehonhuolto

TIISTAI, Arkipelagin sali, Hovirinnantie 5 19–20 Streetdance, 8–11-v.

Kuntokoulun joulujumpat 2020 Kuntokoulun joulujumpat 2020 Ti 22.12. Ti 22.12.

Ma 21.12. Ma Ma 28.12. 28.12. Ma 21.12.

Ti 22.12. 29.12. TiTi29.12. Ti 22.12. Ma 28.12. Ke 30.12. Ke 30.12. Ma 28.12. To 31.12. To 31.12. Ti 29.12. Ti 29.12. Ke 30.12. 2021 To 31.12. Ke 30.12.

klo 18.40–19.40

Kehonhuolto

klo 17.30–18.30

Tonttujen treenirata

klo 17.30–18.30

Tonttujen treenirata

klo 9–10 Simppeli joulujumppa klo 9–10 Toiminnallinen aamutreeni kloklo 9–10 aamutreeni klo 10.15–11.30 Toiminnallinen Joulujooga 9–10 Simppeli joulujumppa 10.15–11.30 JoogaJooga kloklo 10.15–11.30 Super Body klo 17.30–18.30 klo 10.15–11.30 Joulujooga 17.30–18.30 SuperSuper Body Body kloklo 17.30–18.30 klo 17.30–18.30 18.40–19.40 Kehonhuolto Super Body klo kloklo 18.40–19.40 18.40–19.40 Kehonhuolto Kehonhuolto klo 18.40–19.40 Kehonhuolto klo 17.30–18.30 Intopiukka Tonttujen treenirata kloklo 10.15–11.15 intervalli 10.15–11.15 Intopiukka intervalli 17.30–18.30 Toiminnallinen Tonttujentreeni treenirata kloklo 17.30–18.30 klo 17.30–18.30 Toiminnallinen treeni klo 9–10 Toiminnallinen aamutreeni klo 9–10 Kehonhuolto klo 9–10 Kehonhuolto Jooga klo 10.15–11.30 9–10 Toiminnallinen aamutreeni kloklo 9–10 Uuden vuoden jumppa klo 9–10 Uuden vuoden jumppa Super Body klo 17.30–18.30 Jooga klo 10.15–11.30 klo 17.30–18.30 18.40–19.40 Kehonhuolto Super Body klo klo klo 18.40–19.40 10.15–11.15 klo 10.15–11.15 17.30–18.30 klo

Kehonhuolto Intopiukka intervalli Toiminnallinen treeni Intopiukka intervalli

klo 17.30–18.30

Toiminnallinen treeni

klo 9–10 alkaa Kehonhuolto jumppakausi 4.1. klo 9–10

Uuden vuoden jumppa

klo 9–10 Kehonhuolto 2021 jumppakausi alkaa 4.1. To 31.12. klo 9–10 Uuden vuoden jumppa

TORSTAI, Aktia Arenan ryhmäliikuntasali 17–18 Tanssin perusteet 1–2, 6–8-v. 18–19.15 Baletti 2–3, 9–11-v. 19.15–20.30 Baletti 4–5, 11–13-v. LAUANTAI, Arkipelagin sali, Hovirinnantie 5 11.15–12 Lastentanssi 4–6-v. 12–13 Aikuisbaletti SUNNUNTAI, Arkipelagin sali, Hovirinnantie 5 16–16.45 Akrobatia, alle 12-v. 16.45–17.45 Nykytanssi 3, 7–12-v. 17.45–18.45 Nykytanssi repertuaari/kisaryhmä, 7–12-v. 18.45–19.45 Akrobatia, yli 12-v. Kokeile uusia soittimia 6–8-vuotiaiden Soitinkarusellissa Musiikkiopisto Arkipelag järjestää keväällä 2021 Soitinkarusellin, jossa 6–8-vuotiaat pääsevät tutustumaan eri soittimiin. Karusellissa lapsi saa tuntumaa siihen, mitä instrumenttia haluaisi ehkä aloittaa soittamaan. Tunnit toteutetaan 3–4 oppilaan pienryhmissä soitonopettajiemme johdolla. Mukana karusellissa on vaihdellen sello, huilu, klarinetti, saksofoni ja kitara. Soitinkaruselli järjestetään musiikkiopiston tiloissa (Hovirinnantie 5) torstaisin klo 18. Kurssin hinta on 130 €. Ilmoittaudu 1.12.2020 mennessä osoitteeseen: kansli1@arkipelagmusik.fi Lisätietoja: arkipelagmusik.fi


15

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

Millainen rooli viestinnällä ja tiedottamisella on kaupungin organisaatiossa? Viestinnällä on tärkeä ja osin säädeltykin rooli kaikessa toiminnassamme. Viestinnän ei tule olla erillistä toimintaa, vaan on osa jokaista työtä ja palvelua. Roolit vaihtelevat tehtävästä riippuen, mutta jokainen organisaation jäsen on viestijä ja kaupungin ”käyntikortti”. Mitkä ovat Kaarina kaupungin tiedottajan ydintehtävät? Mistä työpäiväsi koostuu / Millainen on perustyöpäiväsi? Normaalia päivää on vaikea kuvata. Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Päivittäisiä perustyötehtäviä ovat ainakin sisältöjen tuottaminen erilaisiin kanaviin. Viestintää edellyttävät tilanteet voivat kuitenkin tulla eteen hyvinkin yllättäen, joten usein kalenteri näyttää viikon lopussa varsin erilaiselta kuin on maanantaina ajatellut. Yleensä on syytä huoleen, jos puhelin soi aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Vaihtelevat ja osin ennakoimattomat tilanteet ovat samalla haaste ja työn suola. Toisaalta tänä poikkeusvuonna on ollut välillä jaksaminen koetuksella. Arkiviestinnän lisäksi työhön sisältyy suunnittelua, valmennusta ja kehittämistä. Esimerkiksi viestintäsuunnitelmien laatimista, henkilökunnan ja johdon konsultointia sekä eri kanavien kehittämistä. Hektinen arki toki tarkoittaa sitä, että kehittämiselle ei aina ole tarpeeksi aikaa. Miten sisäinen ja ulkoinen viestintä eroavat toisistaan? Keskeisesti se eroaa kohderyhmiltään ja kanaviltaan. Sisäinen viestintä – tai nykyisin puhutaan enemmän työyhteisöviestinnästä – on suunnattu työyhteisön jäsenille. Työyhteisöviestintään kuuluvat esimerkiksi muutoksista viestiminen, strategian viestiminen ja palaute. Pääasiallinen kanavia ovat kaupungin intranet, sähköposti ja erilaiset tilaisuudet ja kokoukset. Työyhteisön viestintään osallistuu aktiivisena toimijana myös henkilöstöhallinto sekä esimiehet. Ulkoisella viestinnällä taas tavoitellaan asukkaita, potentiaalisia asukkaita ja kaupungin eri sidosryhmiä. Tapahtumista ja palveluista viestiminen on tärkeä osa ulkoista viestintää. Digitaalinen viestintä ja markkinointi on korostunut, mutta painetullakin viestinnällä on vielä tärkeä rooli erityisesti ikäihmisten keskuudessa. Onko Kaarinan kaupunki segmentoinut / määritellyt viestinnän kohderyhmänsä? Kuinka tarkkaan? Avainkohderyhmät on määritelty viestinnän toimintasuunnitelmaan, jota aiemmin kutsuttiin viestintästrategiaksi. Olemme jakaneet koh-

deryhmiksi kaupunkilaiset sekä muut kohderyhmät. Kaupunkilaisia ovat asukkaat, yrittäjät, henkilöstö ja henkilöstön edustajat, luottamushenkilöt sekä paikallismedia. Muita kohderyhmiä ovat seudullinen ja valtakunnallinen media, potentiaaliset asukkaat, yrittäjät ja työntekijät, matkailupalveluiden käyttäjät, omaiset, seudulliset yhteistyötahot sekä muu kolmas sektori. Mikä viestintää ohjaa ja miten päätetään, millaisista asioista viestitään kuntalaisille? Kaupunginhallitus päättää viestinnän yleisistä linjauksista ja päättää vuosittain määrärahoista. Myös kuntalaki ja jotkin erityslait asettavat määräyksiä kunnan viestinnälle. Yleiset linjaukset on kirjattu aiemmin mainitsemaani viestinnän toimintasuunnitelmaan. Tämän perusteella laaditaan viestintäsuunnitelmia esimerkiksi tapahtumille ja projekteille, tai ihan arjen viestintään. Miten kuntalaisia osallistetaan ja miten kuntalaiset pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin viestintään? Kaupunkistrategia on tehty yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Myös brändin ja ilmeen uudistamisessa asukkaita ja yrittäjiä haastateltiin. Viestinnän toimintasuunnitelma taas perustuu kaupunginstrategiaan. Kaupungissa toimii erilaisia yhteistyöryhmiä, jotka toteuttavat ja kehittävät viestintää osana toimintaansa. Olemme myös aika ajoin teettäneet kyselyitä. Palautetta voi antaa myös eri palautekanavien kautta. Monet lähettävät myös suoraan sähköpostia tai ottavat yh-

Yhteistyössä on voimaa.

teyttä puhelimitse tai sosiaalisen median välityksellä. Osallistamista pyritään jatkossa edelleen kehittämään. Esimerkiksi uudessa asiakaslehdessä on ajatuksena saada kaupunkilaisten ääntä kuuluville. Mitkä eri kanavat ovat viestinnässä käytössä? Tärkeimmiksi kanaviksi on määritelty sosiaalinen media, verkkopalvelut, mediatiedotteet, asukaslehti, esitteet ja muu markkinointimateriaali sekä esityslistat ja pöytäkirjat. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Olemme myös mukana muutamilla messuilla. Miten kaarinalaiset yrittäjät huomioidaan kaupungin viestinnässä ja millaista yhteistyötä tehdään paikallisten yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen kanssa? Yrittäjät ovat meille tärkeä avainkohderyhmä. Heidän kanssa olemme tehneet yhdessä esimerkiksi useita messuprojekteja ja mahtavia yrityksiämme tarinoineen on käytetty myös Kaarinan markkinoinnissa. Yrittäjälle suunnatusta viestinnästä vastaa pääosin Kaarinan Kehitys Oy. Käytössä on esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia ja uutiskirje. Tuemme Kaarinan Kehitystä viestinnässä ja he osallistuvat muun muassa kaupungin sisäisen viestintäfoorumin toimintaan. Tilaamme Kaarinan Yrittäjät ry:ltä joka vuosi Kaarinan Yritys- ja palveluhakemiston. Yrittäjäyhdistys toteuttaa projektin. Vuosien varrella lehden tueksi on rakennettu kaarinapalvelee.fi-sivusto ja uutuutena tänä vuonna Facebook-sivut (facebook.com/kaarinapalvelee), joiden hallinnoinnista vastaa yrittäjäyhdistys.

Tehdäänkö viestinnässä hankintoja ja jos tehdään, miten kaarinalaiset yrittäjät voisivat olla siinä prosessissa mukana? Hankintoja ohjaavat lainsäädäntö sekä kaupungin omat hankintaohjeet. Suurempia hankintoja ovat esimerkiksi asukaslehden toteuttaminen, visuaalisen ilmeen uudistaminen ja erilaisten tietojärjestelmien hankinta. Kynnysarvon ylittävät hankinnat kilpailutetaan julkaisemalla tarjouspyyntö Hilmassa ja omalla hankintasivustollamme. Pienemmistä hankinnoista voisin mainita esimerkiksi painotyöt sekä yksittäiset viestintä- ja mainostoimistopalvelut. Tällöin hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa kansallisella menetetyllä, mutta pyydämme omien ohjeidemme mukaisesti tarjouksia eri toimijoilta. Sopivan hinnan lisäksi kiinnitämme huomiota laatuun ja sujuvaan yhteistyöhön. Yritykset voivat myös ehdottaa tapaamista ja esitellä omia tuotteitaan ja palveluitaan. Kun hankinta tulee ajankohtaiseksi, osaamme pyytää tarjousta kyseiseltä yritykseltä. Valitettavan usein joudumme sanomaan ei hyvillekin ideoille ja palveluille, sillä resurssimme ovat rajalliset. Missä kaikkialla työsi jäljet näkyvät? Kaarinalla on positiivinen maine, tyytyväisiä asukkaita sekä yrittäjiä ja väestömme kasvaa joka vuosi. Tämä on monien eri tekijöiden summa, mutta viestinnällä on oma roolinsa onnistumisessa. Mediatiedotteiden perustella näkyvyys voi saavuttaa valtakunnalliset mediat. Esimerkiksi palaverittomasta viikosta tehty tiedote levisi laajalle ja muun muassa poiki kolumnin Talouselämä-lehteen. Samoin Perhehoitokeskus Säde sai aikanaan erittäin laajaa positiivista näkyvyyttä. KUVA: TONI SUURONEN KUVAUSPAIKKA: FIT CAMP KAARINA.

YRITTÄJÄN VIERAANA

Juttusarjassa kaarinalaiset yrittäjät haastattelevat kaupungin virkamiehiä ja työntekijöitä. Ensimmäisessä osassa Painola Oy:n yrittäjä Johanna Saarinen on kutsunut vieraaksi kaupungin tiedottaja Katariina Wirénin.


16

KAARINAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2020

HAUSKA TAVATA

Yrittäjästä yritysasiamieheksi, perheyrityksestä elinkeinoyhtiöön Kaarinalainen Niina Sjöholm aloitti kuluvan vuoden tammikuussa kaupungin elinkeinoyhtiö Kaarinan Kehitys Oy:n yritysasiamiehenä ja toimitusjohtajana. Tätä edelsi 18 vuoden pituinen historia yrittäjänä ja perheyrityksen vetäjänä sekä valtakunnallisissakin hanketehtävissä. Yrityksiä on muodostunut myös harrastusten ympärille. Valokuvaamisesta innostunut Niina kuvasi TYKS:ssä vauvoja, kun omat lapset olivat pieniä.

YRITYSTEN koko elinkaareen liitty-

vät neuvontatyöt kuuluvat Niinan päivittäisiin työtehtäviin. – Jokainen työpäiväni on mielenkiintoinen ja erilainen. Parasta työssäni on, kun saan kohdata yrittäjiä. Me puhumme samaa kieltä ja keskustelua riittää yrittämisen iloista ja suruista. Yhteyttä voi ottaa asiassa kuin asiassa. Toimitiloista ja tonteista tulee paljon kyselyitä. – Pohdimme eri sijoittumisvaihtoehtoja yhdessä yrittäjän kanssa. Annamme myös neuvontaa erilaisista rahoitusvaihtoehdoista ja työllistämiseen liittyvistä asioista. Kaarinan Kehitys Oy:ssä Niinan kanssa työskentelee työllisyyskoordinaattori ja toimistosihteeri. – On hienoa tehdä töitä osavan tiimin kanssa, joka on sitoutunut työhönsä, Niina iloitsee.

Tapaamisia ja verkostoja

KUVA: STUDIOLIIKKUVA

Kaarinan Kehitys Oy toimii myös linkkinä yrittäjien ja kaupungin välillä. Teemme paljon yhteistyötä Kaarinan Yrittäjien kanssa mm. järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia, joissa yrittäjät saavat verkostoitua muiden yritysten ja kaupungin virkamiehien kanssa. Osallistua voi, vaikka ei olisi jäsenenä yrittäjäyhdistyksessä. Kaikkia yrittäjiä palvellaan aina tasapuolisesti.

– Erilaiset tapahtumien, koulutusten ja verkostoimismahdollisuuksien järjestäminen kuuluvat tärkeänä osana palveluihimme. Lähtökohtana ovat aina asiakkaidemme tarpeet. Kuuntelemme yritysten toiveita, kun kierrämme heitä tapaamassa. Kentältä tulevat parhaat ehdotukset ja toiveet, Niina kertoo.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Kaarinan Kehitys Oy auttaa myös uusia yrityksiä toiminnan aloittamisessa. Erityisen mieluisaa Niinalle on edistää yhteistyökokonaisuuksia eri toimijoiden kesken. Tällä hetkellä suunnitteilla on matkailu- ja elämystoiminnan keskittymä. – Väisälän avaruuspuiston ja Turun yliopiston kanssa haimme hankerahoitusta, mikä mahdollisti siirrettävän planetaarion hankinnan ja markkinointisuunnitelman teon. Elämysyritys Nasse Oy:n kanssa olemme järjestäneet yhteisiä verkostoitumispalavereita partiolaisten ja Kaarinan Nuorisoteatterin kanssa, Niina luettelee.

OTA YHTEYTTÄ Yritysasiamies, tj. Niina Sjöholm, p. 050 373 2695 www.kaarinankehitys.fi

Mielestäni Kaarina on paras paikka yrittää koska meidän sijainti on loistava. Yritysalueemme ovat elinvoimaisia, monipuolisia ja palveluja on hyvin saatavilla. Kaupungin palvelut ovat toimivia ja Kaarinan Kehitys Oy auttaa erilaisissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Kaarina on myös paras paikka asua.

Profile for Kaarinan kaupunki

Paras paikka. - Kaarinan kaupungin asukaslehti 2/2020  

Paras paikka -lehti ilmestyy viidesti vuodessa. Se sisältää tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista asioista sekä teemajuttuja.

Paras paikka. - Kaarinan kaupungin asukaslehti 2/2020  

Paras paikka -lehti ilmestyy viidesti vuodessa. Se sisältää tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista asioista sekä teemajuttuja.

Advertisement