Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
1
15.1.2014, 16:43
Julkaisija:
Kaarinan kaupunki, Ympäristönsuojelu
Toimitus:
Tiia Isotalo
Kuvat:
Tiia Isotalo, Jorma Tenovuo, Ari Karhilahti ja Kaarinan kaupungin kuva-arkisto
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
2
Ulkoasu ja taitto:
Liisa Hertell, LH Viestintä
Painopaikka:
Tammerprint Oy, Tampere 2013
15.1.2014, 16:43
Sisällys Alkupuhe Historiaa TIESITKÖ? Lepakkotalo Geologiaa TIESITKÖ? NATURA 2000 -verkosto
4 5 5 5 6
Kaarinan NATURA-alueet z Rauvolanlahti z Kuusistonlahti ja Lyhtyholma TIESITKÖ? Glojärvi z Kotkavuori-Haukkavuori-Syssävuori z Kaarinan metsät
7 7 8 9 9 10
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Juopinrotko TIESITKÖ? Jokamiehenoikeudet Muikunvuori Rauhalinna Littoistenjärvi Järvelän kosteikko TIESITKÖ? Kurnutusta
12 12 13 14 15 16 16 17
Kohteet kartalla
18
Luontopolut z Vaarniemen-Rauvolanlahden luontopolku z Vaarniemen kallio ja näkötorni z Pyhän Katariinan Polut z Kuusiston kartanon ja linnan kulttuuri- ja luontopolku z Linna- ja Pohtionvuoren luontopolku z Auranlaakson koulumetsä ja opetuspolku z Karpanmäen-Tuorlan luontopolku z Lausteen luontopolku z Littoistenjärven luontopolku
21 21 22 23 24 26 28 28 30 30
Lintutornit z Kuusistonlahden lintutorni z Littoistenjärven lintutorni z Järvelän lava ja lintutorni z Piikkiönlahden lintutorni z Rauvolanlahden lintutorni z Kuoppajärven lintutorni
31 31 31 32 32 33 33
MUISTATHAN!
34
Kaarinan nimikkolintu, Tikli elementissään takiaisella. Kuva Jorma Tenovuo
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
3
15.1.2014, 16:43
Alkupuhe
K
aarinan kaupungin alueella, Saariston Rengastien varrella pääset nauttimaan ainutlaatuisista kokemuksista luonnossa. Näitä kokemuksia sinulle tarjoavat niin merelliset-, metsäiset- kuin kulttuurimaisemienkin värittämät näkymät kauniin kaupunkimme ympäristössä. Kaarinan kaupunki sijoittuu Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, eli tammivyöhykkeelle. Tämä antaakin viitteitä Kaarinan alueella suojeltavista luontotyypeistä ja niiden runsaasta eliöstöstä. Monipuoliset luontokohteet ja hyvin hoidetut luontopolut pitkospuineen sekä opastustauluineen takaavat rauhallisen ja elämyksellisen luontonautinnon niin perheille, kuin yksinäisyydestäkin nauttiville luontoihmisille. Lähellä kaupungin monipuolisia palveluita voit tutustua runsaasta lajistostaan tunnettuihin jalopuumetsiköihin, linnustollisesti arvokkaisiin kosteikoihin tai kulttuurillisesti arvokkaisiin luontokohteisiin. Myös syksyiset sieni- ja marjametsiköt houkuttelevat runsaalla annillaan. Harrastatpa sitten lintubongausta, geokätkentää, retkeilyä tai kauniista maisemista nauttimista, riittää alueella nähtävää, koettavaa ja kuultavaa useiden päivien ajaksi. Tervetuloa nauttimaan kanssamme Kaarinan alueen kauniista luonnosta. Kaupunkimme nimikkolintu on tikli (Carduelis carduelis) ja nimikkokasvi keltavuokko (Anemone ranunculoides).
4
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
4
15.1.2014, 16:43
Historiaa
Geologiaa
Ensimmäiset merkit pysyvästä asutuksesta Kaarinan alueella ovat noin vuodelta 3000 e.Kr. Alue oli tuolloin vielä suureksi osaksi meren peitossa. Maankohoamisen seurauksena, viimeisen jääkauden jälkeen ovat Kaarinan alueen pinnanmuodot ja luonto asettuneet nykyiselle tilalleen.
Kaarinan maaperä on muodostunut Itämeren eri kehitysvaiheiden (viimeisen jääkauden jälkeen) veteen kerrostamista, makean- ja suolaisen veden jaksojen vaihtelemista, hienojakoisista sedimenteistä muodostaen nykypäivänä laajoja savikoita alueella. Kallioperä puolestaan on peräisin niin kutsutusta Etelä-Suomen svekofennisestä vuorijonomuodostuksesta, joka on muokannut peruskalliomme nykyiselleen. Kaarinan alueen peruskallio koostuu pääsääntöisesti syväkivilajeista, kuten granodioriitistä ja mikrokliinigraniitista.
tiesitkö? Lepakkotalo Lepakkotalo on Kaarinan keskustassa sijaitseva, 2000-luvulla ihmisiä paljon puhuttanut puolitoistakerroksinen rintamamiestalo. Talon tontti kaavoitettiin kerrostalorakentamiselle ja kaava vahvistettiin vuonna 2003. Talo on ollut kylmillään vuodesta 2007. Asukkaiksi jäivät kuitenkin talossa noin 20 vuotta asustelleet pohjanlepakot (Eptesicus nilssonii). Kyseinen yhdyskunta on suurin Turun seudulla tavattavista pohjanlepakkoyhdyskunnista. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain ja EU-direktiivin nojalla rauhoitettuja ja suojeltuja. Lepakkoja koskevat siten yhtä tiukat suojelumääräykset kuin liito-oravaa. Pohjanlepakkoyhdyskunnan vuoksi tontin kaavanmukainen käyttötarkoitus ei ole päässyt toteutumaan ja tästä syystä talon kohtalosta käytiin oikeusprosessia vuoden 2013 tammikuulle asti, jolloin korkein hallinto-oikeus päätti, ettei taloa saa purkaa.
Kaarinan nimikkokasvi, keltavuokko keväisessä loistossaan.
5
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
5
15.1.2014, 16:43
Kaarinan pohjoisosista löytyy myös pintasyntyistä kiillegneissiä sekä amfiboliittia. Littoisten- ja Piikkiön alueilta taas Turun seudulla harvinaisempaa kvartsimaasälpägneissiä. Kallioiden ympärille on kasaantunut moreeneita, paikoin esiintyy pieniä hiekkakerrostumia (aallokon vaikutuksesta syntyneitä rantakerrostumia) ja soita.
tiesitkö? Natura 2000 -verkosto Natura 2000 -verkosto on EU:n luontodirektiivin mukaisesti perustettu erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäinen eurooppalainen, ekologinen verkosto.
Tarkoituksena on tiettyjen luontotyyppien tai elinympäristöjen suotuisan tason säilyttäminen tai niiden ennalleen saattaminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla. Natura-lainsäädännöllä suojellaan myös useita eliölajeja, direktiivilajeja, joiden hävittäminen on suoraan laissa kielletty. Myös näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, sekä elävän- tai kuolleen yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito, kuljetus, myyminen, vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty (LSL 6 luku 49§). Lintudirektiivin perusteella EU-komissiolle ilmoitettuja linnustonsuojelualueita kutsutaan SPA-alueiksi ja alueita, jotka komissio tai neuvosto on luontodirektiivin perusteella hyväksynyt yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi kutsutaan SCI-alueiksi.
Kuva “Kaarinan metsät Natura 2000” -alueeseen kuuluvan Tuorlan alueen metsästä.
6
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
6
15.1.2014, 16:43
Kaarinan Natura 2000 -alueet Rauvolanlahti Rauvolanlahden Natura 2000 -alue muodostuu kolmesta erillisestä, kasvistoltaan ja eläimistöltään ainutlaatuisesta alueesta: Rauvolanlahden ja Vaarniemen alueesta, sekä Turun kaupungille kuuluvasta Friskalanlahdesta rantoineen, sen eteläpuolella sijaitsevasta Kulhon saaresta sekä näiden koillispuolella, mantereella sijaitsevasta yhtenäisestä Katariinanlaaksosta. Pinta-alaltaan alue on yhteensä 366 hehtaaria. Koko Natura-alue on tunnettu monipuolisesta linnustostaan sekä kauniista lehdoistaan. Rauvolanlahdelta tavataan useita harvinaisia ja uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Friskalanlahti ja Rauvolanlahti ovat reheväkasvuisia ja rannoiltaan matalia merenlahtia, joita luonnehtivat tuuheat ruovikot. Molempien lahtien rannoilla on reheviä jalopuumetsiköitä. Alueen kasvillisuus on suurimmaksi osaksi monipuolista lehtokasvillisuutta sekä jalopuumetsää. Myös pähkinäpensasta (Corylus avellana) esiintyy yleisesti. Jalopuulehdoissa kasvaa runsaasti vanhoja tammia (Quercus robur) ja lehmuksia (Tilia cordata). Jaloista lehtipuista runsaslukuisin on lehmus (noin 250 yksilöä) ja tammeakin tavataan paljon (noin 150 yksilöä). Näiden lisäksi alueella kasvaa runsaasti vaahteraa (Acer platanoides) sekä hieman saarnia (Fraxinus excelsior). Rauvolanlahti on suosittu lintubongarien paratiisi. Lahdella sijaitsee lintutorni sekä kaksi
varsinkin lintujen kevätmuuton seuraamiseen erittäin hyvin soveltuvaa tähystyslavaa. Rauvolanlahti ja Friskalanlahti yhdessä ovat arvokas lintuvesikokonaisuus, jonka linnusto on runsas ja edustava. Yleisin Friskalanlahdella pesivistä linnuista, naurulokki (Larus ridibundus) tervehtii kuuluvalla äänellään ja pesiviä yksilöitä löytyy noin 380 paria. Pesiviä vesilintupareja on alueella noin 150 kappaletta ja muita kosteikkolintupareja pitkälle yli toistatuhatta. Rauvolanlahden tavallisimpia lajeja ovat sinisorsa (Anas platyrhynchos), punasotka (Aythya ferina) ja telkkä (Bucephala clangula). Rauvolanlahden erikoisuutena voi mainita alueella ajoittain pesivän luhtakanan (Rallus aquaticus). Myös ruovikkolintuja esiintyy merkittävästi, näistä lukuisimpina ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus), rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) ja pajusirkku (Emberiza schoeniclus). Alueen kahlaajistoon kuuluvat puolestaan punajalkaviklo (Tringa totanus), taivaanvuohi (Gallinago gallinago), töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) ja rantasipi (Actitis hypoleucos). Satunnaisesti Rauvolanlahden alueella tavataan myös mustatiiraa (Chlidonias niger) tai harmaahaikaraa (Ardea cinerea). Rauvolanlahden, Friskalanlahden ja Kulhon saaren matalakasvuiset rantaniityt ovat linnuille tärkeä ravinnonhankinta-, pesimis- ja levähdysalue. Myös Katariinanlaakson alueella lintujen lajitiheys on suuri ja lajisto monipuolinen, koostu7
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
7
15.1.2014, 16:43
en lehdoille ja lehtipuuvaltaisille metsille tyypillisistä lajeista. Lintujen lisäksi myös selkärangattomien eläinten edustus on alueella runsas ja tammesta riippuvaisia lajeja tavataan useita.
A JO - OHJE : Turun suunnasta 110-tietä tultaessa, käännytään Piispanristin kohdalta oikealle, Kairiskulmantielle. Jatketaan Kairiskulmantie loppuun ja käännytään vasemmalle, Pyhän Katariinan tielle ja seuraavasta oikealle, Rauvolantielle. Tietä seuraamalla löytää helposti vanhan jätevedenpuhdistamon vieressä oleville paikoitusalueille. Rauvolanlahden Natura-alueen rajaus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rauvolanlahti%285466%29
Näkymä Lemunaukolta Rauvolanlahden Natura-alueelle.
Kuusistonlahti ja Lyhtyholma Kaarinan ja Piikkiön alueilla sijaitseva Kuusistonlahden Natura-alue muodostuu Kuusiston ja Lyhtyholman välisestä, maankohoamisen seurauksena umpeen kasvaneesta salmesta ja salmen molemmissa päissä olevista matalista, ruovikoituneista merenlahdista. Pohjoisessa Natura-alue jatkuu Piikkiönlahtena. Erillisenä osana alueeseen luetaan vielä Kuusiston saaren keskiosissa sijaitseva Kuusistonjärvi sekä Kuusiston historialliset
linnanrauniot. Yhteensä alueelle kertyy pinta-alaa noin 351 hehtaaria. Entinen salmi Kuusiston ja Lyhtyholman välissä muodostaa niin sanotun Kuusistonlahden alueen. Alueeseen luetaan kaksi matalaa lahtea: lounaispäässä voimakkaasti ruovikoitunut Torpansuntti ja koillisessa Fiskarinsuntti, eli varsinainen Kuusistonlahti. Näiden kahden suntin väliin on jäänyt laaja rantaniittyalue, joka on edelleen paikoitellen hyvin kosteaa. Kannaksen keskeltä pääsee kulkemaan Lyhtyholmaan pengerrettyä tietä. Kuusistonlahti on edelleen pääosin avoveden peittämää, ruovikoiden ympäröimää aluetta. Kuusiston alueella ja Kuusistonlahden rannoilla oli aikaisemmin hyvin paljon laidunnusta. Laidunnus jatkuu edelleen joiltakin osin, mutta laiduntamattomat alueet ovat ruovikoituneet. Kuusistonjärvi on reheväkasvustoinen, keskeltä vielä kasvittoman avovesialueen omaava kosteikko, maankohoamisen vuoksi merestä kuroutunut, niin sanottu glojärvi. Järven reunustoja ympäröi tiheä, avoimien luhtaniittyjen ympäröimä ruovikko. Järven reunan puusto on nuorta koivikkoa (Betula), sekä mäntyvaltaista (Pinus sylvestris) rämettä. Piikkiönlahden alueella on muuhun Kuusistonlahden alueeseen nähden suhteellisen suuri, joskin matalahko avoimen veden alue. Lahden rannoilta löytyy myös rantaniittyjä, osittain se on voimakkaasti ruovikoitunut. Kuusiston kartanon villiintynyt pihapiiri ja linnanrauniot ovat mainio yölintujen kuuntelupaikka. Kasvistoltaan Kuusistonlahden alue on monipuolista. Torpansuntin ja Fiskarinsuntin alueella kasvillisuus esiintyy kosteusolojen mukaan rannanmukaisina vyöhykkeinä. Lyhtyholman länsipuolella esiintyy laidunnuksen jäljiltä avoimia ja helppokulkuisia, kallioisia metsäsaarekkeita. Puustoa hallitsee kuusi (Picea abies), mutta etelälaidalta voit löytää tunnelmallisia vanhoja tammiketoja. Jo harvinaiseksi käyneen laidunnuksen ansiosta monet Turun seudulla harvinaiset ketokasvit ja -sienet ovat löytäneet tärkeän elinympä-
8
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
8
15.1.2014, 16:43
ristön Kuusistonlahden alueelta. Lähellä sijaitseva Paltan vanhan metsän alue Lyhtyholman ja Juurvallin välissä on myös sienilajistoltaan erittäin monipuolinen kohde. Alueelta tavataan muun muassa uhanalaista viuhkokääpää (Polyporus umbellatus). Koko Kuusistonlahden Natura-alue on erittäin monipuolinen ja tärkeä elinympäristö, pesimäpaikka sekä muutonaikainen levähdyspaikka monille linnuille. Alueella tavataan monipuolista vesi- ja ruovikkolinnustoa sekä rantaniittyjen lajistoa. Koko Kuusistonlahden alue on suojeltu EU:n lintudirektiivin perusteella.
A JO - OHJE : 110-tieltä käännytään Saaristotielle, jota jatketaan Tammisto Centerille asti. Käännytään vasemmalle Linnanrauniontielle, jota loppuun seuraamalla päädyt Kuusiston linnanraunioille. Noin 1,5 km ennen linnanraunioita kääntyy oikealle Lyhdyntie, jota seuraamalla pääset Kuusiston eteläiselle lintutornille.
tiesitkö? Glojärvi Glo- eli kluuvijärvi on maankohoamisen seurauksena merestä hiljattain kuroutunut, makeavetinen järvi tai iso lampi. Laskuuomansa kautta järvellä on kuitenkin meriyhteys ja varsinkin syysmyrskyjen aikaan, meriveden ollessa korkealla saa kluuvi usein suolaista vettä. Merivesi voi joissakin kluuveissa kerrostua muodostaen alusvettä. Järveä kutsutaan tällöin kemiallisesti kerrostuneeksi, eli meromiktiseksi.
KotkavuoriHaukkavuoriSyssävuori
Kuusistonlahden Natura-alueen rajaus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kuusistonlahti%285301%29
Piikkiön Harvaluodon pohjoispuolella ja Hiirsalmen pohjoisrannalla sijaitseva Kotkavuori-Haukkavuori-Syssävuori on yksi Kaarinan Natura-kohteista. Osa Haukkavuoren jyrkänteestä on perustettu yksityiseksi suojelualueeksi ja alueella sijaitsevien uhanalaisten kasvien kasvupaikka on suojeltu luonnonsuojelulailla. Muu osa toteutetaan maa-aineslailla. Kotkavuoren alue koostuu kahdesta vierekkäisestä kallioalueesta, joiden korkeimmat laet yltävät 60 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallioiden rinteet ovat jyrkkiä ja metsäisiä. Eteläosan kallioperä on kiillegneissiä ja keski- ja pohjoisosassa mikrokliinigraniittia. Haukkavuoren itärinne on geomorfologisesti maininnan arvoinen, 30 metriä korkea pystyseinämä, jonka alapuolella on lohkareikkoa. Kotkavuori-Haukkavuori-Syssävuoren laelta aukeavat upeat näkymät yli Harvaluodon, Paimion selälle. Näkymä Kuusistonlahden eteläisestä lintutornista Fiskarinsuntille. 9
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
9
15.1.2014, 16:43
Kasvillisuudeltaan alue on monilajista, kosteimmilta paikoiltaan saniaistyypin lehtokasvillisuudeksi vaihettuvaa lehtoa sinivuokkoineen (Hepatica nobilis) ja käenkaaleineen (Oxalis acetosella). Haukkavuoren itärinteen jyrkänteellä kasvaa pääsääntöisesti oligotrofista (niukkaravinteista) pystyseinämien sammalkasvillisuutta, mukana kaksi valtakunnallisesti uhanalaista lajia, munasammal (Diphyscium foliosum) ja kolokärpänsammal (Rhabdoweisia crispata). Muilta osin kasvillisuus on lähinnä kangasmetsää, valoisimmilla alapuolen rinteillä tavataan puolukka-lillukkatyypin lehtokasvillisuutta.
A JO - OHJE : Aja 110-tietä Helsinkiin päin. Käänny Piikkiön kohdalta Luodontielle, jota jatkat Harvaluotoon vievälle sillalle asti. Kotkavuori-HaukkavuoriSyssävuori sijaitsee tien vasemmalla puolella. Autopaikkoja alueella on niukasti. Kotkavuoren Natura-alueen rajaus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kotkavuori%285296%29
Kaarinan metsät Kaarinan metsät-niminen Natura-alue perustuu EU:n luontodirektiiviin ja on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella esiintyy direktiivin suojeltavista luontotyypeistä mm. luontaisia jalopuumetsiä sekä boreaalisia lehtoja ja luonnonmetsiä. Metsissä voit hämärän aikaan päästä ihailemaan esimerkiksi erittäin uhanalaisen liito-oravan (Pteromys volans) puuhia. Aluekokonaisuus muodostuu seitsemästä, eri puolilla Kaarinaa sijaitsevasta lehtosaarekkeesta ja vanhan metsän alueesta. Näistä Kuusiston saarella sijaitsevat Juurvallin rinnelehto, Kappelinmäen vanhat metsät, kulttuurivaikutteinen lehto ja pienialaiset niityt sekä Paltan vanhat metsät, jotka jakautuvat edelleen kahteen pienempään aluee-
seen. Omalla pienellä saarellaan, Jauhosaaressa, sijaitsee kaksi lehtoaluetta ja mantereen puolella, Piikkiön alueella Tuorlan tammilehto. Yhteensä tämä pirstaleinen Natura-alue kattaa 57 hehtaarin alueen Kaarinan rajojen sisäpuolella. Kuusiston saaren itäkärjessä oleva Kappelinmäki on historiansa, luonnonarvojensa ja maisemansa kannalta merkittävä kohde. Mäki on puustoltaan kuusikkovaltainen, lakiosaltaan männikön peittämä kallioinen kangasmetsä. Eteläisiltä ja kaakkoisilta rinteiltä tavataan kuitenkin niittyjen ja ketojen reunustamaa, kulttuurivaikutteista lehtokasvillisuutta. Pensaisto on täällä lukuisaa ja jalopuiden taimia esiintyy runsaasti. Aluskasvillisuus on hyvin kookasta ja rehevää ja joukosta voi löytää myös villiintymään päässeitä puutarhakasveja. Valtalajeina tavataan vuohenputkea (Aegopodium podagraria) ja kiurunkannusta (Corydalis). Mäntyvaltaisen lakiosan erikoisuutena on ylhäisessä yksinäisyydessään kasvava suomenpihlaja (Sorbus hybrida). Kallioisen laen niukan aluskasvillisuuden joukosta voit löytää esimerkiksi näyttävän kalliokielon (Polygonatum odoratum). Kuusikkorinteelle puolestaan leviää keväiseen aikaan valkovuokkojen (Anemone nemorosa) kaunis huntu. Lehdon länsi- ja keskiosissa kasvaa noin 40 kpl saarnia ja alueen keskiosissa 3-8 metriä korkeita, valtakunnallisesti uhanalaisia ja rauhoitettuja vuorijalavia (Ulmus glabra). Kappelinmäellä tavataan myös uhanalainen Tomumaatähtisieni (Trichaster melanocephalus). Kuusiston metsien linnusto on runsaslukuisten pajulinnun (Phylloscopus trochilus) ja peipon (Fringilla coelebs) lisäksi tyypillistä havu- ja sekametsien lajistoa. Satakielen (Luscinia luscinia) kaunis laulu huumaa iltaiseen aikaan metsässä kulkijan. Myös hyönteislajisto on runsasta. Kappelinmäen alue suojellaan luonnonsuojelulailla ja se kuuluu seutukaavan luonnonsuojelualueeseen (SL). Jauhosaaressa saaren keskellä oleva pelto jakaa lehtoalueen kahteen erilliseen osaan. Kasvillisesti merkityksellisempi näistä on pohjoisrannan laajempi lehmuslehto. Alueen rinnelehtojen puusto on pääsääntöisesti kuusikkoa, jonka seassa
10
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
10
15.1.2014, 16:43
kasvaa runsas sata lehmusta, useita kymmeniä tammia ja pähkinäpensaita. Lisäksi saarekkeen eteläosan lehtomaisen kangasmetsän alueella tavataan uhanalainen vuorijalava. Aluskasvillisuuteen kuuluu muun muassa tesmayrtti (Adoxa moschatellina), pystykiurunkannus (Corydalis solida), tesma (Milium effusum), keltavuokko ja kevätesikko (Primula veris). Eteläisempi kuusilehto ei ole yhtä Lahoavat puut jäävät Natura-alueella metsään eliöiden pesäpaikoiksi ja suojaksi. Kuva Kuusiston Kappelinmäelle johtavan luontopolun varrelta. rehevä, vaan kasvillisuus on lehtomaisen kangasmetsän kaltainen. Rinteet ovat kuusivaltaisia ja joukosta saiston muodostavat taikinamarja (Ribes alpitavataan joitakin metsälehmuksia. Aluskasvillinum), paatsama (Rhamnus frangula), lehtokuusasuus koostuu muun muassa kieloista (Convallaria ma (Lonicera xylosteum) ja jokunen pähkinäpenmajalis), sudenmarjasta (Paris quadrifolia), sas. Juurvallin rinnelehto on suojeltu luonnonsuovuohenputkesta, tesmasta ja nuokkuhelmikästä jelulailla. (Melica nutans). Jauhosaaren linnusto on lehdoilPaltan metsät on niin ikään kahdessa erillisesle ja reheville kuusimetsille tyypillistä lajistoa. sä osassa kasvava, puustoltaan iäkäs ja järeä kuuUhanalaisista linnuista alueella pesii ilmeisesti sivaltainen sekametsä. Kasvillisuustyypiltään se huuhkaja (Bubo bubo). Jauhosaaren lehdot kuulumuistuttaa lehtoa ja tuoretta kangasmetsää. Etevat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja läisemmän osan metsässä kasvaa sekapuuna mäovat lisäksi suojeltu luonnonsuojelulailla. Alue nty, koivu, haapa ja kookkaita tammia sekä lehkuuluu myös seutukaavan luonnonsuojelualueemuksia. Alueella on runsaasti tuulen kaatamia seen (SL). puita ja vanhan metsän eliöille tarpeellisia lahoKaarinan ehkä arvokkain kallioalue, Juurvallin puita. Metsän sienilajisto on monilukuista ja jougraniitista muodostunut kallioselänne sijaitsee kossa on muutamia harvinaisuuksia, kuten uhanKuusiston saaren itäosassa, Kuusistonjärven itäalainen viuhkokääpä (Polyporus umbellatus). reunalla. Juurvallin länsirinne on kohtisuoraan Paltan metsät kuuluvat vanhojen metsien suojelualaspäin putoava, lähes 50 metriä korkea jyrkänohjelmaan ja ne on suojeltu luonnonsuojelulailla. ne, jonka juurella kasvaa kapea kuusikon valtaaPiikkiön alueella, Livian maaseutuoppilaitokma lehtomainen sekametsä. Valtapuuna alueella sen läheisyydessä sijaitsevan Tuorlan metsiköt kasvaa kuusi, mutta joukosta löytyy runsaana ovat osittain hyvin vanhaa metsää, osittain puuslisäksi haapaa (Populus tremula) ja pihlajaa toltaan vaihtelevaa lehtometsää. Tuorlan alue on (Sorbus). Myös rauduskoivuja (Betula pendula), suojeltu luonnonsuojelulailla ja osa alueesta kuumäntyjä ja tammia esiintyy harvakseltaan. Penluu seutukaavan luonnonsuojelualueeseen (SL) Kaarinan metsät Natura-alueen rajaus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Kaarinan_metsat %285268%29 11
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
11
15.1.2014, 16:43
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joiden arvo perustuu monimuotoiseen, kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan. Kaarinan alueella sijaitsee näistä kaksi: Aurajokilaakso, sekä Kaarinan Piikkiön alueelle Paimiosta ulottuva Paimionjokilaakso. Paimionjokilaakso on luokiteltu edustavaksi lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisemaksi kartanoineen ja ryhmäkylineen. Viljelykset rajautuvat jyrkästi kohoaviin metsäselänteisiin. Alueelta löytyy jälkiä sekä kivi- että pronssikautisesta asutuksesta. Pysyvä asutus alueelle vakiintui 1300-luvun tienoolla, jolloin maanviljelyksen lisäksi harjoitettiin vilkasta merenkulkua ja laivanrakennusta. Aurajokilaakso edustaa lounaiselle viljelyseudulle tyypillistä viljavan jokilaakson vanhaa ja vaurasta kulttuurimaisemaa, jonka maisemallinen
arvo perustuu kauniiseen, vakiintuneeseen viljelymaisemaan ja edustavaan lounaissuomalaiseen maaseutuasutukseen. Aurajokilaakson esihistoriallisesta asutuksesta kielivät muun muassa rautakautiset kalmistot sekä uusin arkeologinen löytö, Suomen vanhimman tunnetun kirkollisen rakennuksen jäännökset rakennuksen perustuksia ympäröivine hautausmaineen (laaja ristiretkiajalle ja keskiajan alkuun (1050-1250 jKr.) sijoittuva ruumiskalmisto). Arkeologisesti merkittävän löydön tekivät Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opiskelijat. Rakennus on ajoitettu varhaiskeskiaikaisen rakennustyylinsä sekä ympäristöstä tehtyjen esinelöytöjen perusteella 1100-luvulle. Rakennuksella on pituutta noin 10 metriä ja leveyttä noin 6 metriä. Vastaavia paikkoja on Suomessa tuloksetta etsitty jo 150 vuoden ajan. Löytö on merkittävä myös, koska rakennus on ajalta ennen tunnettua seurakunnallista järjestäytymistä.
Juopinrotko
aluskasvillisuus on pääosin paksun sammalpeitteen ja Kuusiston saaren pohjoisosasosittain käenkaalin vallassa. sa, Empon asuinalueen länsiRinteen yläosissa, noin 30-40 puolella, sijaitsee yksi Turun metriä merenpinnasta on saariston harvoista luonnontiavokalliota, josta sekä lounaalaisista rotkolaaksoista, Juopinseen että länteen aukeavat rotko, eli Juopinkrotti. Laakso hakkuuaukeat. on pituudeltaan 500 metriä ja Alueen ainutlaatuisesta Juopinrotkolla voit törmätä metsäkaulaskee puroineen aina Kuusiskasvustosta maininnan arvoiriiseen tai ketunpoikaseen. tonsalmeen asti. Rotkon pohnen on sienikuntaan kuuluva, jalla virtaa puro, jonka reunamat ovat vehreät ja myytikkääksi (Mythicomyces corneipes) nimetty monipuoliset sekä kasvillisuudeltaan että linnussieni, jota tavataan Euroopan alueella vain viidessä toltaan. Leveydeltään puro rinteineen on noin 100 muussa tunnetussa paikassa. Vaikka alue sijaitsee metriä ja pinta-alaltaan yhteensä noin neljä hehlähellä kaupunkia, voit kokea olevasi luonnon taaria. helmassa. Matkalla rotkolle voit törmätä kettuun Rotkon reunoilla kasvaa tiheä kuusikko ja (Vulpes vulpes) tai metsäkauriiseen (Capreolus 12
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
12
15.1.2014, 16:43
capreolus) ja monipäinen lintujen laulukonsertti säestää matkantekoasi. Alue on osittain yksityisomistuksessa, mutta jokamiehenoikeuksien mukaan liikuttaessa ulkoilu on mahdollista. Talviaikaan, puron ollessa jäässä on rotko hieman hiljaisen oloinen, mutta maisemat ovat silloinkin näkemisen arvoiset. Juopinrotko on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi pienvesialueeksi.
A JO - OHJE : Parhaiten perille löydät kääntymällä Saaristotieltä Kuusistonkaarelle, jota jatkat aina oikealle kääntyvälle Juopintielle asti. Rotkon yläpäässä sijaitsee parkkipaikka, jonne auto on hyvä jättää alueen asukkaiden rauhaa kunnioittaakseen. Seuraa jalkaisin Juopintietä, rotko jää tien vasemmalle puolelle.
Juopinrotkon pohjalla virtaa pieni puro.
tiesitkö? Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet tarkoittavat jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Sallittua luonnossa on: Æ Liikkuminen jalkaisin, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla sekä muilla, kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisestasi Æ Tilapäinen oleskelu alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua. Esimerkkinä vapaa telttailu riittävän kaukana asumuksista Æ Luonnonmarjojen, sienien ja kukkien poimiminen Æ Onkiminen ja pilkkiminen sekä veneily, uinti ja vesistöissä peseytyminen ja jäällä kulkeminen Luonnossa ei ole sallittua: Æ Haitan tai häiriön aiheuttaminen toisille Æ Lintujen pesien ja poikasten häiritseminen tai vahingoittaminen Æ Porojen ja riistaeläinten häiritseminen Æ Kasvavien puiden kaataminen tai vahingoittaminen, kuivuneen tai kaatuneen puun, varpujen, sammaleen tms. ottaminen toisen maalta Æ Avotulen tekeminen toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta Æ Kotirauhan häiritseminen esimerkiksi liian lähelle asutusta leiriytymällä tai meluamalla Æ Ympäristön roskaaminen Æ Moottoriajoneuvolla maastossa ajaminen ilman maanomistajan lupaa Æ Metsästäminen ja kalastaminen ilman asianomaisia lupia 13
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
13
15.1.2014, 16:43
Muikunvuori Aina 65 metrin korkeuteen kohoava, komea Muikunvuori sijaitsee Kaarinan pohjoisosassa Kauselan alueella, City-market Ravattulan takana. Muikunvuoren lakiosat nousivat merestä jo noin 8000 vuotta sitten. Nykyisin vuoren laelta avautuvat upeat näkymät Aurajokilaaksoon ja Liedon Vanhalinnan vuorelle. Näkyviin piirtyvät myös Pääskyvuoressa sijaitseva linkkitorni, Turun Tuomiokirkon- sekä Mikaelinkirkon tornit ja sataman nosturit. Hyvien näköyhteyksien ja historiallisten löytöjensä vuoksi Muikunvuoren on epäilty olleen myös muinaisten vartiotulien sytytyspaikka. Kasvillisuu-
deltaan Muikunvuori on sammaleiden peittämien isojen kivenlohkareiden pohjustamaa kuusimetsää. Kasvillisuuden alla lepää miljardeja vuosia vanha granaattikiillegneissikallio. Muikunvuoren luoteiselta puolelta, Auranlaakson niittyalueelta on löydetty melko laaja rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto, sekä kaksi kuppikiveksi kutsuttua uhrikiveä. Rinteiltä löytyy myös Itämeren Ancylusjärven ajoilta peräisin oleva sammaloitunut muinaisranta, pirunpelto. Vuorelle kapuaminen on helpointa pohjoisluoteeseen viettävältä, City-marketin puoleiselta rinteeltä. Vastakkainen rinne on louhikkoinen ja luonnonvoimien runtelema. Louhikko pitää sisällään valtavan kokoisia ja teräväreunaisia lohkarei-
Muikunvuoren laelta avautuvat upeat maisemat Aurajokilaaksoon. Muikunvuoren laelle vievä polku on osittain helppokulkuinen.
Kalliolampi Muikunvuoren laelle johtavan polun varrella. Kasvillisuuden ja sammaleen peittämä louhikko kätkee sisäänsä useita luolia.
14
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
14
15.1.2014, 16:43
ta. Voimme vain kuvitella millaiset luonnonvoimat ovat aikaansaaneet tämän maaston, joka kätkee louhikon lisäksi sisälleen ainutlaatuisen, moninaisen luolaston. Pienten onkaloiden määrä on mittava ja suurimmat alueen luolista ovat alaltaan useita neliöitä. Louhikon ja luolaston alueella kulkeminen saattaa olla haasteellista, mutta ehdottomasti käymisen arvoista. Muikunvuoren alue on merkitty yleiskaavaan neljän hehtaarin suuruisena suojelualueena ja alue kuuluu myös laajempaan Muikunvuoren puistoalueeseen, joka on varattu lähivirkistyskäyttöön. Muikunvuorelle johtaa toistaiseksi kyltitön Auranlaakson koulumetsä- ja opetuspolku- niminen luontopolku, joka kannattaa katsastaa samalla käynnillä.
A JO - OHJE : Kulje Kaarinantietä keskustasta poispäin. Tien lopussa käänny oikealle, Hämeentielle ja jatka, kunnes oikealle kääntyy Vanha Littoistentie, jonka vasemmalla puolella tulee vastaan Auranlaakson koulu. Koulun parkkipaikalle voit jättää autosi.
Rauhalinna Kaarinan mantereen puolen eteläosassa, Kuusiston salmen kupeessa sijaitseva Rauhalinnan lehtoalue on alun perin kostea ja rehevä, luonnontilainen lehtoalue, jota sittemmin on käytetty kartanon hoidettuna puistoalueena noin 300 vuoden ajan. Lehtoalue on luonnontieteellisesti arvokas kohde kulttuurihistoriallisesti kiinnostavine ympäristöineen. Rauhalinnan pohjoisrinne on lehtomaista, kuusivaltaista kangasmetsää ja alueelta tavataan jonkin verran istutettuja pyökkejä (Fagus sylvatica) sekä ulkomailta peräisin olevia puita, kuten douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii), makedonianmäntyä (Pinus peuce), punatammea (Quercus rubra) ja jättituijaa (Thuja plicata). Alkuperäiset, istuttamattomat jalopuut ovat erittäin kookkaita
Kasvillisuuden osittain valtaamat Rauhalinnan kartanon vanhat kiviportaat.
ja tarjoavat tärkeän pesäpaikan monille pöllöille, tikoille ja muille kolopesijöille. Lehdon kaakkoispuolella sijaitsee Rauhalinnan rakennushistoriallisesti merkittävä kartano 1840-luvulta. Vanhat kreivien ja kreivittärien käyttämät puistokäytävät ovat edelleen hahmotettavissa ja historian siipien havina päästää mielen valloilleen lehtolinnuston säestäessä kauniisti taustalla. Alaltaan verrattain pienellä alueella kasvaa 37 eri puulajia antaen ainutlaatuisen leiman Rauhalinnalle koko Lounais-Suomen alueen mittakaavassa. 15
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
15
15.1.2014, 16:44
Rauhalinnan kartanon vanhalla puistoalueella kiertää luontopolku, jonka varrella voit tutustua tarkemmin lehtoon, polun varren avokallioihin sekä alueen halki kulkevaan, solisevaan puroon. Keväisin lehdon aluskasvillisuus täyttyy sini- ja valkovuokkojen merestä ja syksyllä sienilajien moninaisuus voi yllättää asiantuntijankin. Talviaikoina aluetta kiertää useat eri mittaiset hiihtoladut ja lintujen ruokintapaikka tarjoaa tarkkailtavaa pitkiksikin ajoiksi. Kevättalvella alueen tuttuihin luontoääniin lukeutuu muun muassa lehtopöllön (Strix aluco) sointuva, kissamainen huhuilu. Rauhalinnan maasto kuuluu ehdottomasti Kaarinan alueen luontokohteiden parhaimmistoon upeine maisemineen. Kartanon edustalla, Kuusistonsalmella sijaitsee aikanaan kartanon käytössä ollut Rauhalinnansaareksikin kutsuttu Jänissaari. Aikaisemmin saari toimi lammaslaitumena, mutta nykyisin se on lähes luonnontilainen ja melko vahvasti kuusikoitunut. Saaressa ei ole laituria, mutta melomalla sinne pääsee mukavasti.
A JO - OHJE : Rauhalinnalle pääset parhaiten kääntymällä 110tieltä Voivalantielle, josta jatkat edelleen Rauhalinnantielle. Noin 200 metriä ajettuasi käänny IsoRauhalinnantielle ja jatka, kunnes saavut jalostamon läheisyyteen. Jalostamon pihalle tai tien pientareelle voit jättää autosi.
Littoistenjärvi Turun seudun suurin järvi, muodoltaan sydäntä muistuttava Littoistenjärvi sijaitsee puoliksi Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan alueilla. Pinta-alaltaan 147,5 ha:n järvi on alueella merkittävä virkistyskohde uimarantoineen ja kauniine maisemineen. Järven keskisyvyys on 2,2 m ja syvin kohta on 3 m. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto. Ravinnepitoisuudeltaan Littoistenjärvi on rehevän, eli eutrofisen järven tasolla. Kalasto ja
Littoistenjärven kaunis, rauhoittava maisema.
pohjaeläimistö on melko runsas. Järven tilaa seurataan tiiviisti ympäri vuoden ja sitä pyritään parantamaan suojelemalla alueen herkkää luontoa aktiivisesti. Talviaikoina vähähappisuus on ollut ajoittainen ongelma ja Littoistenjärveä ilmastetaankin nykyisin ilmastuslaitteilla. Viihtyisyyttä lisää moottoriliikenteen kieltäminen järvellä kaikkina vuodenaikoina. Littoistenjärven tilaa on kohentanut Järvelän kosteikon muodostuminen 2009. Järvestä kosteikkoineen on muokkautunut merkittävä lintukohde viime vuosina.
Järvelän kosteikko Vuonna 2009 Kaarinan kaupungin omistamalle pellolle muodostui kosteikko, josta kehittyi alueelle linnustollisesti arvokas Järvelän kosteikkoalue. Järvelän kosteikko sijaitsee Littoistenjärven pohjoisreunalla. Kosteikosta on muodostunut muutamassa vuodessa yksi Varsinais-Suomen parhaista lintupaikoista. Pienellä pinta-alalla sijaitsee monipuolinen kosteikkoympäristö, joka tarjoaa alueen linnustolle suojaisia pesäpaikkoja ja runsaasti ravintoa. Alueella esiintyy yli kaksikymmentä kosteikkolajia ja pesiviä lintuja on noin 100 paria. Järvelän kosteikon alueella on muutamassa vuodessa nähty kaikkiaan 163 eri lintulajia. Vertailun vuoksi mainittakoon vuoden 2006 tilanne: ennen kosteikon syntyä Järvelän pellolla ja sen valtaojan varrella pesi 12 paria lintuja. Kosteikon lukuisista pesijöistä yksi mainitsemisen arvoinen on upea kansallislintumme, laulujoutsen (Cygnus
16
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
16
15.1.2014, 16:44
cygnus). Lintujen lisäksi kosteikolla elelee runsain määrin sammakkoeläimiä, käärmeistä rantakäärme (Natrix natrix) ja kyy (Vipera berus) sekä lukuisia korentoja. Kosteikon perustaminen on omalta osaltaan myös parantanut Littoistenjärven tilaa, ulkoisen kuormituksen vähennytSinisorsapesue Järvelän kosteityä melkoisesti. kon kupeessa. Pysäköintipaikka sijaitsee Järveläntien ja Vanhan Littoistentien risteyksessä, josta on lyhyt kävelymatka Järveläntien varressa olevalle, 2013 valmistuneelle lintulavalle. Lintulavalle johtaa myös liikuntaesteisille tarkoitettu pyörätuoliramppi. Järvelän kosteikolle levittäytyvät upeat näkymät myös Liedon kunnan puolelle keväällä 2013 valmistuneelta lintutornilta.
tiesitkö? Kurnutusta Kaarinan kaupungin alueelta on uusimpien havaintojen perusteella tavattu eniten sammakkoeläinlajeja koko Suomessa. Kaarinan alueella esiintyy rupiliskoa lukuunottamatta kaikkia Suomessa esiintyviä sammakkoeläimiä, joita ovat: sammakko (Rana temporaria), rupikonna (Bufo bufo), viitasammakko (Rana arvalis), syötävä sammakko (Pelophylax esculenta) ja vesilisko (Triturus vulgaris). Lisäksi uusina tulokaslajeina Kaarinan alueelta on tavattu, Suomen ainoana esiintymispaikkana, lessonansammakkoa (Rana lessonae) sekä viimeaikojen suurta ihmetyksenaihetta aiheuttanut alppivesilisko (Mesotriton alpestris), joka on ottanut Kaarinan lisääntymispaikakseen.
Syötävä sammakko (Pelophylax esculenta).
Järvelän kosteikko on kuin oma pieni maailmansa.
17
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
17
15.1.2014, 16:44
18
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
18
15.1.2014, 16:44
Luontopolut 1 2 3
Vaarniemi-Rauvolanlahti
4
Karpanmäen-Tuorlan luontopolku a Karpanmäki b Tuorla
5 6
Linna- ja Pohtionvuoren luontopolku
7 8
Littoistenjärven luontopolku
Pyhän Katariinan polut Kuusiston kartanon ja linnan kulttuuri- ja luontopolku
Auranlaakson koulumetsä ja opetuspolku Lausteen luontopolku
Lintutornit 9
Kuusistonlahti N pohjoinen S eteläinen
10 11
Rauvolanlahti
12 13 14
Järvelän lava
Littoistenjärvi N pohjoinen S eteläinen Kuoppajärvi Piikkiönlahti
Muut luontokohteet 15 16 17 18 19 20 21
Vaarniemen kallio ja näkötorni Littoistenjärvi Järvelän kosteikko Rauhalinna Muikunvuori Juopinrotko Lepakkotalo
19
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
19
15.1.2014, 16:44
T AULUKKO : Järvelän kosteikon alueella tavattujen lintujen vuosittainen pesimämäärä Pareja Laji
Pesimälajit
2009
2010
2011
2012
2013
Podiceps cristatus Podiceps auritus Cygnus cygnus Grus grus Anas crecca Anas platyrhynchos Anas clypeata Anas penelope Anas qurquedula Authya fuligula Bucephala clangula Gallinula chloropus Rallus aquatigus Fulica atra Charadrius dubius Vanellus vanellus Gallinago gallinago Tringa totanus Tringa ochropus Actitis hypoleuca Larus canus Larus ridibundus Acrosephalus scirpaceus Acrocephalus schoeobanu Emberiza schoeniclus
0 2 1 0 5 8 1 2 1 1 10 1 0 7 3 5 2 1 1 1 0 0 0 1 1
1 10 1 1 5 10 2 0 1 2 5 2 0 12 1 3 2 1 2 1 0 0 0 0 1
0 13 1 0 5 7 2 0 1 2 5 3 0 8 1 3 2 1 2 1 0 0 0 4 4
0 14 1 0 5 8 4 2 1 2 7 4 0 10 1 3 2 0 2 2 1 1 4 7 3
0 14 1 0 5 10 4 3 1 6 6 6 1 18 1 3 3 0 2 2 1 7 3 10 3
Yhteensä kosteikkolintupareja Kosteikkolajeja Niittykirvinen Anthus pratensis Pikkulepinkäinen Lanius collurio Västäräkki Motacilla alba Kiuru Alauda arvensis
54 19 3 0 3 3
63 19 1 0 3 1
65 18 1 1 3 1
84 21 2 1 5 0
100 22 1 1 5 0
Avomaalajien parimäärä Avomaalajeja Yhteensä kosteikko- ja avomaalintupareja
9 3 63
5 3 68
6 4 71
8 3 92
7 3 107
Lajeja
22
22
22
24
25
Silkkiuikku Mustakurkku-uikku Laulujoutsen Kurki Tavi Sinisorsa Lapasorsa Haapana Heinätävi Tukkasotka Telkkä Liejukana Luhtakana Nokikana Pikkutylli Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi Punajalkaviklo Metsäviklo Rantasipi Kalalokki Naurulokki Rytikerttunen Ruokokerttunen Pajusirkku
20
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
20
15.1.2014, 16:44
Luontopolut Vaarniemen-Rauvolanlahden luontopolku Vaarniemen-Rauvolanlahden luontopolku saa alkunsa Rauvolantien päässä sijaitsevan Kaarinan kaupungin vanhan jätevedenpuhdistamon paikkeilta, johon myös autoilevien ihmisten on hyvä jättää ajoneuvonsa. (Kaarinan keskustasta päin tultaessa) Luonnonsuojelualueen kiertävän luontopolun reitti on vain 1,8 kilometriä pitkä, joten se sopii myös perheen pienemmille luontoihmisille. Meren rannalta löytyy lintujen puuhien seuraamiseen otollinen lintutorni ja hyvin hoidettujen pitkospuiden varrelta maisemien katseluun tarkoitettuja näköalatasanteita, joilta johtavat pitkospuut edelleen Turun Katariinanlaaksoon. Vaarniemen tammilehdolta polkua on mahdollista seurata suoraan Vaarniemen kallioille, jolloin reitin yhteenlaske- Vaarniemessä voit aistia metsän heräävän henkiin.
tuksi pituudeksi tulee noin 4 kilometriä. Rauvolanlahden ja Vaarniemen alueen luonto tarjoaa ainutlaatuisen ja monipuolisen elämyksen luonnosta kiinnostuneille. Varsinkin linnustosta kiinnostuneet saavat varmasti ajalleen vastinetta. Vaarniemen kallion polulta voi matkaa jatkaa edelleen Pyhän Katariinan retkeilyreiteille. Rauvolanlahti on reheväkasvuinen, matala ja ruovikon valtaama merenlahti. Alueen vanhat rantaniityt ovat laidunnuksen päätyttyä umpeutuneet ja lahdella viihtyy pysyvän, runsaan pesimälinnuston lisäksi paljon muuttolintuja, pitäen lahtea muutonaikaisena levähdyspaikkanaan. Myös vanhan jätevedenpuhdistamon altaiden alue on lintujen suosiossa. 21
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
21
15.1.2014, 16:44
Vaarniemen kallio ja näkötorni Vaarniemi sijaitsee Rauvolanlahden luonnonsuojelualueella, Kaarinan kaupungin länsiosassa, Kaarinan ja Turun rajalla. Vaarniemessä voit nauttia Katariinanlaakson ja Vaarniemen välisen luontopolun opastustaulujen annista, levähtää laavulla tai tehdä nuotion ja pysähtyä nauttimaan eväistä tulentekopaikalle. Lisäksi Vaarniemen kalliolta löytyy korkea näkötorni upeine maisemineen Kaarinan, Turun ja Paraisten suuntaan. Vaarniemi on upea, Kaarinan alueen suurin tammilehto ja sen vanhoissa puissa riittää katseltavaa kaiken ikäisille kulkijoille. Uusimpien tietojen mukaan Vaarniemen alueella kasvaa Turun seudun vanhin, iältään jopa 500 vuotta vanha tammi. Jalopuuasiantuntijan arvion mukaan tämä tammivanhus saattaa olla jopa yksi Suomen vanhimmista. Alue onkin merkittynä maakunnallisesti arvokkaaksi lehdoksi valtakunnallisessa lehtojensuojeluohjelmassa. Lintutornin juurelta lähtevä polku johtaa kauniiden lehtomaisemien saattelemana Vaarniemenkallion luontopolulle asti. Vaarniemen alueen emäksinen kallioperä tarjoaa erinomaiset olosuhteet monipuoliselle kasvistolle, joista edustavimpana mainittakoon komea, valoisa tammikko kallioketoineen. Vaarniemen länsi- ja keskiosissa jalojen lehtipuiden alueet ovat pääosin karua ja harvaa tammikkoa. Rehevimmät kasvustot löytyvät länsirinteiltä, joilla viihtyy myös muutama lehmus. Pohjoisrinnettä hallitsee tiheä kuusimetsä, jonka joukosta sekapuuna löytyy rauduskoivua ja useita vanhoja tammia. Vaarniemen alueen hyönteislajisto on erittäin monipuolinen ja tammesta riippuvaisten lajien elinolosuhteet ovat suotuisat yli sadan kookkaan alueella kasvavan tammen ansiosta. Kedoilla liihottelevat kauniit perhoset ja myös harvinaisia kovakuoriais- ja ludelajeja on alueelta havaittu. Vaarniemen Kalliot ja niiden lakialueet kuuluvat Rauvolanlahden Natura-alueeseen.
Vaarniemen lehdon kasvillisuutta.
Vaarniemen kalliolla sijaitsevasta korkeasta näkötornista avautuvat upeat maisemat Rauvolanlahdelle ja Pitkäsalmelle.
22
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
22
15.1.2014, 16:44
Pyhän Katariinan Polut Pyhän Katariinan Polut Kaarinan kaupungin länsipuolella on partiolaisten merkitsemä polkuverkosto Vaarniemen ja Lemunniemen metsissä ja pellon reunoilla. Polkujen yhteenlaskettu pituus on noin 10 km ja reitistön varrella korkeuserot ovat parhaimmillaan lähes 50 m. Pyhän Katariinan Polut on monipuolisuutensa vuoksi yksi Turun seudun ulkoiluhelmistä. Luonnon kauneudesta ja hiljaisuudesta pääset nauttimaan kallioisissa maastoissa, hämärissä metsissä ja kimmeltävän meren rannalla. Yöpymiseen mahdollisuuden tarjoaa reitistön varrella sijaitseva laavu nuotiopaikkoineen ja matkan varrella olevat useat levähdyspaikat pöytineen ja penkkeineen kutsuvat eväiden syöntiin. Laavun läheisyydestä löydät myös puuceen. Pyhän Katariinan Polkujen varrella on hyvin vaihtelevaa maastoa ja haasteita löytyy kokeneimmallekin retkeilijälle. Reitistöllä on mahdollista harrastaa hyvin monipuolisia aktiviteetteja, kuten pyöräilyä, geokätkentää, lintujen bongausta, hiihtoa tai lumikenkäilyä. Maasto on myös oivallinen marjastukseen ja sienestykseen. Alueelta on tehty myös pronssikautinen hautalöytö. Yli-Lemun kartanolle vievää tietä reunustavat vanhat jalopuut.
Pyhän Katariinan Polut-reitistö on merkitty maastoon retkeilyreitti merkein sekä sinisillä puiden ympärille maalatuilla renkailla.
Luontotyypit alueella muuttuvat paljaista kallioaukeista ja jylhistä jyrkänteistä reheviin lehtoihin ja avoimiin peltoalueisiin. Lännessä polku yhdistyy Vaarniemen luonnonsuojelualueeseen, jonka luontopolun varrelta löytyy laavu ja lintutorni, josta voit seurata Rauvolanlahden monilukuista linnustoa. Vaarniemen kalliolta löytyy toinen tulentekopaikka ja laavu sekä puucee ja näkötorni. Vaarniemen kautta Pyhän Katariinan Poluilta on myös yhteys Turun alueeseen kuuluvaan Katariinanlaaksoon. 23
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
23
15.1.2014, 16:44
Kuusiston kartanon ja linnan kulttuuri- ja luontopolku Kuusiston kartanon ja linnan alueet henkivät entistä aikaa. Koko Kuusiston saaren itäkärki muodostaa maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja luonnoltaan mahtavan kokonaisuuden, jossa arjen kiireet unohtuvat ja luonnon kauneus valtaa mielen. Kuusiston linnanraunioiden alueelta löytyvät Kaarinan arvokkaimmat historialliset nähtävyydet, Keskiaikaiset piispanlinnan rauniot sekä 1730-luvulta peräisin oleva Kuusiston kartano. Kartanolta pohjoiseen kuljettaessa kohoaa 58 metriä meren pinnan yläpuolella oleva Kappelinmäen metsäalue ja samaisen rinteen kasvillisuuden seassa piilottelee linnan vanha hautausmaa. Kuusiston opastetauluin varustetun kulttuurija luontopolun varrella saat upean kuvan alueen
Kuusiston luontopolulle johtavat hyvät opasteet. Luontopolku on merkitty maastoon hannunvaakunoilla varustetuilla pylväillä.
historiasta, lähiympäristön luontotyypeistä, kasvillisuudesta ja linnustosta. Polku on pituudeltaan 3,2 km ja kiertää kuusia kasvavan metsän poikki korkealle ulottuvalle Kappelinmäelle, josta avautuvat silmää hivelevät merinäkymät. Mäen laella on kaksi tukkipöytää eväiden syöntiä ja maisemista nauttimista varten. Reitti jatkuu edelleen alas
Kappelinmäen laella voit nauttia retkieväistäsi kauniin maiseman ja linnunlaulun rauhoittaessa mieltä.
24
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
24
15.1.2014, 16:44
linnanraunioille. Reitin varren opasteista voit lukea alueen kasvillisuudesta, linnuista ja historiasta, tai bongata Kuusistonlahden Natura-alueen linnustoa. Linnanraunioiden kupeesta löydät nuotiopaikan sekä puuceen. Kappelinmäen-Kuusistonlahden luonnonsuojelualue sijaitsee Kuusiston saaren koillisosassa muodostuen monesta pienestä suojelualueesta. Kappelinmäki sijaitsee linnanraunioilta länteen päin aivan kartanon tuntumassa. Kappelinmäen kasvillisuus on lehtomaista, tuorepohjaista kuusikkoa. Lähemmäs kartanoa tultaessa kasvillisuus vaihtuu kulttuurivaikutteiseksi lehdoksi ja kartanoon johtavalla puukujanteella kasvaa vanhoja istutettuja jalopuita. Kappelinmäen kulttuurilehto onkin luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Istutettujen jalopuiden lisäksi myös muu alueen kasvillisuus heijastaa alueen entistä käyttöä. Kasvillisuudessa esiintyy kiintoisia ja harvinaisia lajeja. Myös linnusto ja alueen hyönteislajisto on runsasta ja harvinaisuuksien täyttämää. Kuusiston piispanlinnan rauniot on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla, mutta vapaa liikkuminen alueella on sallittua raunioiden historiaa kunnioittaen. Perille löydät kääntymällä 110tieltä Saaristotielle, jota jatkat Tammisto Centerin vierestä vasemmalle kääntyvälle Linnanrauniontielle. Jatka Linnanrauniontietä, kunnes vasemmalla puolella on P-tunnuksin varustettu parkkipaikka. Samalla paikalla myös yleinen tie päättyy. Parkkipaikalta johtaa polku suoraan luontopolulle, linnanraunioille sekä Kuusiston kartanolle. 25
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
25
15.1.2014, 16:44
Linna- ja Pohtionvuoren luontopolku Piikkiössä, Kaarinan itäreunalla sijaitsee Kaarinan alueen korkein paikka, Pohtionvuori. Pohtionvuoren lakialue kohoaa 79 metriä merenpinnan yläpuolelle ja näkymät sieltä avautuvat upeina aina Turkuun asti. Linna- ja Pohtionvuorella on myös historiallista arvoa. Alueella sijaitsee pronssikautisia hautaröykkiöitä, joista suurin on löydetty Pohtionvuoren alueelta. Löydösten perusteella Linnavuorella on ollut ihmistoimintaa jo rautakauden alkumetreiltä lähtien. Puolustuksellisessa merkityksessään Linnavuori on palvellut rautakauden lopulla, noin 1000-1100 luvuilla. Lisäksi Pohtionvuoren itä-kaakkoisrinteillä on
Linnavuoren luontopolku on merkitty maastoon selkeillä kylteillä ja puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä.
nähtävissä vanhoja, jopa 7000 eKr. syntyneitä rantamuodostumia. Linna- ja Pohtionvuoren luontopolku kulkee metsän ja kallioiden halki ja on pääsääntöisesti helppokulkuinen. Matkan varrella on kuitenkin jonkin verran nousua ja märällä kelillä kannattaa varustautua vedenpitävin jalkinein. Reitistön pituus on noin neljä kilometriä. Välillä voit leväh-
Linnavuoren laelta avautuvat upeat näkymät Kaarinan alueen ylle.
26
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
26
15.1.2014, 16:44
Laavupaikka sijaitsee reitin varrella, kauniin kallion laella.
tää ja nauttia upeista maisemista laavulla istuskellen ja eväistä nauttien. Laavulta löytyy tulentekopaikka ja läheisyydessä sijaitsee puucee. Puita nuotiota varten voit ottaa mukaasi Kehityksen kerhotalon karttataulun läheisyydessä olevasta laatikosta. Luontopolku on merkitty maastoon selkeästi puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä ja opaste-
kylteillä. Linnavuoren reitistö on varteenotettava ulkoilukohde myös talviseen aikaan ja paikalta löytyy erillisiä hiihtoreittejä. Reitin varrella sijaitsee muinaisjäännöksiä, kuten Huttalan linnavuoren rautakautinen mäkilinna, YliKatarin pronssikautinen hautaraunio, Moision rautakautinen hautaraunio ja asuinpaikkakerros sekä Pohtionvuoren pronssikautinen hautaraunio. Historiallisten kohteiden luo sinut johdattavat hannunvaakunoin merkityt pylväät. Luontopolulle pääsee kahdesta eri paikasta, toiselle pääset helpoimmin ajamalla 110-tietä Salon suuntaan ja kääntymällä ennen Ohikulkutien liittymää oikealle, Lystiläntielle. Lystiläntietä seuraamalla pääset Kehityksen kerhotalolle, jonka pihalla on runsaasti parkkitilaa sekä iso kartta alueen reitistöstä. Toinen vaihtoehto on kääntyä 110-tieltä Toivonlinnantielle ja kääntyä Linnavuori-kyltin kohdalta vasemmalle, jatkaen hiekkatietä toiselle Linnavuorikyltille, josta alkaa merkitty polku.
Linnavuoren laelle kiivetessäsi voit törmätä luonnon muovaamaan monumenttiin.
27
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
27
15.1.2014, 16:44
Auranlaakson koulumetsäja opetuspolku Auranlaakson koulumetsä- ja opetuspolku sijaitsee Auranlaakson koulun lähimaastossa, Vanhan Littoistentien molemmin puolin. Opetuspolku jakaantuu kahteen osaan, joista pidempi, länsipuolella sijaitseva polku on pituudeltaan 1,3 km. Itäpuolen reitin pituus on noin 700 metriä ja sen varrella sijaitsee myös kaksi kasvatusmetsäkohdetta. Polulle pääsee parhaiten mäen päältä, Vanhan Littoistentien länsipuolelta, koulun parkkipaikalta noin sata metriä Kaarinan keskustaan päin. Reitti on toistaiseksi kyltitön, mutta se on merkitty maastoon keltaisilla maalirenkailla. Internetistä voit ladata alueeseen liittyvää opetusmateriaalia. Reitin varrella voit ihailla Muikunvuoren kauniita maisemia. Vuorelle kiipeäminen voi olla joltain osin hankalaa nousujen, laskujen, juurien ja louhikon vuoksi, mutta pääosin reitti on helppokulkuista havumetsää.
Karpanmäen Tuorlan luontopolku Kahden kallioalueen muodostama Karpanmäki sijaitsee Kaarinan Voivalassa, 110-tiestä etelään. Eteläisempi alueista on kasvillisuudeltaan lehtometsäinen saareke peltojen keskellä ja on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuksi lehdoksi. Toinen, lounais-koillissuuntainen, pituudeltaan noin 200 metriä oleva kalliojakso on korkeimmasta länsipäädystään 33 metrin korkuinen ja sen laelta avautuvat hienot näkymät Kuusistonsalmelle. Luonnontilainen Tuorlan lehto on osa Kaarinan metsät Natura-aluetta.
Tuorlan ja Karpanmäen alueilla kiertää kaksi luontopolkua. Toinen poluista on lapsille tarkoitettu, noin kilometrin pituinen peikkopolku. Pidempi reiteistä on pituudeltaan noin neljä kilometriä ja kulkee osittain hiekkateillä, osittain metsässä. Polut on merkitty metsään oranssein ja keltaisin nuolin ja reittien varsilla on alueen luonnosta kertovia opastauluja. Kasvillisuudeltaan Karpanmäen-Tuorlan alue on monimuotoista vanhaa tammi- pähkinälehtotyyppistä metsää lukuisine pystyyn lahonneine puineen. Lahoava puuaines luokin tärkeän elinympäristön monille lahosienille, hyönteisille ja linnuille. Alueen kallioperä muodostuu runsasravinteisesta amfiboliitista, joka luo rapautuessaan hyvän kasvualustan lehtojen monipuoliselle lajistolle. Lehtojen alueelta tavataan jalojen lehtipui-
28
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
28
15.1.2014, 16:44
Lapsille suunnattu peikkopolku on opastettu Helmeri Harakan kuvin.
Tuorlan tammimetsän aluskasvillisuus on rehevää.
den lisäksi muun muassa pähkinää ja lehtokuusamaa. Myös aluskasvillisuus on lehdoissa runsasta ja kiehtovaa. Kokonaisuudessaan Karpanmäen-Tuorlan alue on säilynyt melko luonnontilaisena. Reitti on mahdollista aloittaa sekä Tuorlan maaseutuoppilaitoksen luota, reitin keskivaiheilta että Voivalan venesataman läheisyydestä, Karpanmäen luonnonsuojelualueelta.
Pähkinäpensas viihtyy Tuorlan tammilehdossa.
29
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
29
15.1.2014, 16:44
Lausteen luontopolku Lausteen luontopolku kiertelee osittain Kaarinan, osittain Turun alueella Kaarinan urheilukentän ja Lausteen kuntoradan lähimaastossa. Kaarinan suunnasta polulle tultaessa reitin pituudeksi tulee 3,3 km. Reitti on toimintakelpoinen ympäri vuoden. Talvella reitillä ei kierrä hiihtolatua, joten kävelyyn ja lenkkeilyyn mieltyneille reitti on oivallinen kuntoilupaikka. Polun varrelta ei löydy erillisiä opastetauluja, vaan tutustuminen luontoon tapahtuu omatoimisesti. Maastoltaan alue on kumpuilevaa ja kasvisto vaihtelee kuivasta kangasmetsästä ojien kastelemaan metsänpohjaan. Kosteimmat paikat on kuitenkin katettu pitkospuilla kulun helpottamiseksi. Moottoritien läheisestä sijainnista huolimatta reitti on rauhallinen ja luonnon rauhan tavoittaa nopeasti polulle päästessä.
Reitin varrella on alueen luonnosta, eläimistä ja kasveista kertovia opastustauluja. Maastoon merkittyjen oranssien ja keltaisten pallojen avulla pysyt oikealla reitillä helposti. Reitti kulkee pääasiassa polkuja myöten, mutta osa kulkee myös hiekkateitä myötäillen. Hiekkarannalta lähdettäessä polun maasto on melko tasainen, mutta itärannalla voimakkaasti nouseva. Maisemat ovat kauniit ja linnusto monimuotoista, varsinkin Järvelän kosteikon alueella. Järven pohjoispäästä löydätkin lintujen tarkkailuun soveltuvat, oivalliset lintutornit (2 kpl) ja Järvelän kosteikon alueelta uuden lintulavan, johon myös liikuntarajoitteisille henkilöille on rakennettu kulkua helpottava ramppi.
A JO - OHJE : Kaarinan suunnasta pääset polulle 110-tien varrella olevan keskusurheilukentän vierestä lähtevää siirtymäreittiä pitkin.
Littoistenjärven luontopolku Littostenjärveä kiertävälle luontopolulle pääset helposti Littoisten uimarannalta, jonne yhteydet ovat hyvät sekä pyörällä, bussilla, kuin autollakin. Hiekkarannan läheisyydessä on hyvät mahdollisuudet autojen paikoitukseen. Toinen hyvä aloituspaikka luontopolulle on Järvelän kosteikon läheisyydestä. Auton voit jättää Vanhan Littoistentien ja Järveläntien risteyksen läheiselle parkkipaikalle. Luontopolku on pituudeltaan 3,6 km ja kiertää noin puolet Littoistenjärvestä, toistaiseksi pääasiassa Liedon kunnan puolella.
Littoistenjärven luontopolulta avautuvat kauniit maisemat järvelle.
30
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
30
15.1.2014, 16:44
Lintutornit Kuusistonlahden lintutorni Kuusistonlahdella sijaitsee kaksi lintutornia, sekä Fiskarinsuntin etelä- että pohjoispuolella. Molemmat tornit ovat vankkarakenteisia ja hyväkuntoisia. Lintujen tarkkailua talviseen aikaan helpottaa eteläisemmän lintutornin takana sijaitseva lintujen talviruokintapaikka. Molemmista torneista avautuvat loistavat näkymät Kuusistonlahdelle. Lajistollisesti paikka on upea lukuisine hanhineen, pöllöineen ja petolintuineen. Ensimmäinen torneista löytyy seuraamalla Linnanrauniontietä ja kääntymällä lintutornikyltin saattelemana Lyhdyntielle, jonka päähän voit jättää autosi Toinen torneista sijaitsee hyvin lähellä linnanraunioiden parkkipaikkaa. Polku lähtee parkkipaikkaa vastapäätä, toiselta puolelta tietä ja lintutorni-opastekyltit johdattavat sinut oikealle polulle.
Littoistenjärven lintutorni Littoistenjärven lintutorni sijaitsee järven luoteisosassa olevan hiekkarannan läheisyydessä. Auto on hyvä jättää uimarannan parkkipaikalle, josta johtaa polku suoraan lintutornille. Toinen mahdollinen reitti tornille on Liedon puolella sijaitsevan Kuoviluodon suunnasta, luontopolkua pitkin.
Torni on yksikerroksinen ja sen ylätasanteelta on hyvät näkymät koko järven yli. Suurin osa linnuista viihtyy matalan järven selällä, joten kiikarit tai kaukoputki ovat tarpeellisia varusteita. Lintujen kuvaamiseen torni ei ole otollisin paikka, koska se on sijainniltaan vasten valoa. Rantaalueella viihtyvät parhaiten sinisorsat (Anas platyrhynchos) ja joutsenet (laulujoutsen, Cygnus cygnus ja kyhmyjoutsen Cygnus olor). Syksyiseen aikaan järven selällä viihtyvät isokoskelot (Mergus merganser) runsain joukoin.
Laulujoutsenet. Myös uimaranta sopii hyvin lintujen puuhien tarkkailuun ja rannalta tornille päin mentäessä on luhtaniitty, jolla esiintyy harvinaisempiakin lajeja. Muista käyttää hyväksesi myös järveä kiertävä luontopolku, jonka varrella on monia lintujen tarkkailuun otollisia paikkoja. Littoistenjärven lintujen tarkkailuun on kesällä 2013 kohonnut myös uusi, lähellä Järvelän kosteikkoa sijaitseva lintutorni. 31
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
31
15.1.2014, 16:44
Järvelän lava ja lintutorni Järvelän kosteikko on Littoistenjärven pohjoispuolelle onnellisen sattuman seurauksena syntynyt lajistorikas, tulviva peltoalue. Alueelle valmistui vuonna 2013 uusi, tukeva, liikuntarajoitteisillekin sopiva, kosteikon lintujen seuraamiseen tarkoitettu lava. Niin ikään keväällä 2013 nousi Liedon kunnan puolelle Järvelän kosteikolle maisemansa avaava lintutorni. Alueella pesii monipuolinen rantalinnusto ja muutto- ja levähdyspaikkana se toimii useille muuttomatkalaisille. Autosi voit pysäköidä Järveläntien ja Vanhan Littoistentien risteykseen, josta kävelymatka Järveläntien varressa sijaitsevalle lavalle on todella lyhyt.
Järvelän lava sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille henkilöille.
Harmaahaikara (Ardea cinerea).
Piikkiönlahden lintutorni Piikkiönlahden lintutorni sijaitsee 110-tien välittömässä läheisyydessä, jätevedenpuhdistamon vieressä. Puhdistamolta lintutornille johtaa polku, mutta voit ajaa tornille myös suoraan Myrskylinnantietä vastapäätä kääntyvää peltotietä pitkin. Paikoitustilaa löytyy runsaasti. Itse torni on tukeva, kaksikerroksinen ja tilava suuremmankin joukon yhtäaikaiseen oleskeluun soveltuva lintujen tarkkailupaikka. Tornista avautuu suora näköyhteys Fiskarinsuntille sekä Kuusiston lintutorneille, joten lintuveden kokonaisuus on hahmotettavissa erittäin hyvin. Tornin itäpuolella sijaitseva peltoalue on varsinkin muuttolintujen suosiossa. Piikkiönlahti on suhteellisen leveä vesialue ja kiikarit tai kaukoputki ovat tarpeelliset vastarannan lajien tarkkailuun. Lahti ja siihen johtavan joen suualue ovat matalia ja ruovikkoisia, joten monille kahlaajille ja haikaroille (Ardea cinerea, harmaahaikara) paikka on täydellinen. Myös kurjet (Grus grus), viklot (Tringa) ja suokukko (Philomachus pugnax) viihtyvät alueella hyvin. Petolinnuista muun muassa ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) metsästää alueella.
32
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
32
15.1.2014, 16:44
Rauvolanlahden lintutorni
Kuoppajärven lintutorni
Rauvolanlahdelta löytyy kaksi erillistä, lintujen tarkkailuun tarkoitettua lavaa sekä lintutorni. Kauniin koivikon keskellä sijaitseva torni on rakennettu merenrannan välittömään läheisyyteen ja näköalat Rauvolanlahdelle sekä Turun suuntaan ovat upeat. Lintulavat soveltuvat mainiosti valokuvien ottamiseen ja lintutorni taas enemmän kiikarointiin ja kaukoputken käyttöön. Linnusto Rauvolanlahdella on hyvin monipuolinen ja alueella pesiikin satoja vesi- ja kosteikkolintupareja. Muuttoaikoina alueella käy melkoinen kuhina ja petolinnuista varsinkin haukkoja (Accipitridae) esiintyy edustavasti. Puhdistamon alueella voit tavata myös paikalla talvehtivan luhtakanan (Rallus aquaticus). Parhaiten Rauvolanlahden lintutornille pääset Vaarniemen pohjoispuolella sijaitsevan tammilehdon luontopolulta, jolta johtaa polku suoraan tornille. Autolla liikkuessasi voit suunnata jätevedenpuhdistamolle, jonka edustan parkkipaikalle voit jättää autosi. Myös Turun Katariinanlaaksosta on suora pääsy tornin juurelle pitkospuita seuraten.
Kuoppajärvi on pieni, lähes umpeenkasvanut järvi Kaarinan Piikkiössä. Maasto on kuitenkin melko vetinen ja houkuttelee paikalle kahlaajia, taveja, telkkiä ja heinäsorsia. Myös pikkulintuja, kuten pyrstötiaisia (Aegithalos caudatus) tavataan järven ympäristössä. Muuten alueella esiintyy melko runsas lintukanta, joista mainittakoon ainakin alueella pesivät kurjet komeine soidinhuutoineen. Itse lintutorni on pieni, kahdelle henkilölle kerrallaan soveltuva, rauhallisella ja idyllisellä paikalla sijaitseva rakennelma. Tornia on vahvistettu vuonna 2009. Tornin alapuolelta löytyy karttoja ja muuta tutustumisen arvoista tietoa alueesta. Paikalle pääset kääntymällä Piikkiön Shellin kohdalta Toivonlinnantielle, jota jatketaan noin 1,5 km. Käännytään vasemmalle Kuoppajärventielle ja jatketaan tietä, kunnes saavutaan sinisen mökin läheisyyteen, jonka viereisen metsän reunalla sijaitsee aidattu sähkökeskus. Paikalle mahtuu yksi auto kerrallaan.
33
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
33
15.1.2014, 16:44
info Muistathan Muista metsässä ja heinikossa liikkuessasi varustautua sopivin jalkinein ja varoa käärmeitä! Punkit viihtyvät heinikossa, tarkistathan luonnossa liikkumisesi jälkeen, ettet ole saanut punkkikaveria! Muistathan noudattaa metsässä jokamiehenoikeuksia! Muista, että nuotion tai avotulen teko on kiellettyä muilla, kuin merkityillä nuotiopaikoilla! Muista kytkeä koirasi!
34
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
34
15.1.2014, 16:44
linkkejä Kaarinan kaupunki/ Ympäristönsuojelu: http://www.kaarina.fi/ymparisto_ja_luonto/fi_FI/ ymparisto_ja_luonto/ Visit Kaarina luontokohteet: http://www.visitkaarina.fi/luontokohteita Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys ry: http://www.sll.fi/varsinais-suomi/kaarina Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: http://www.sll.fi/varsinais-suomi Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura ry: http://org.utu.fi/harrastus/TEKS/ Pidä saaristo siistinä ry: http://www.pidasaaristosiistina.fi/ Turun lintutieteellinen yhdistys ry: http://www.tly.info/ Turun kivikerho ry: http://kotisivu.dnainternet.net/turkuki/ Turun sieniseura ry: http://www.nic.fi/~tsieni/ Geokätköily: http://www.geokatkot.fi/ Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry: http://www.ursa.fi/ Luonto-Liitto: http://www.luontoliitto.fi/ BirdLife Suomi ry: http://www.birdlife.fi/ Lounais-Suomen partiopiiri ry: http://www.lounaissuomenpartiopiiri.fi/ 35
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
35
15.1.2014, 16:44
YHTEYSTIEDOT: Ympäristönsuojelu Ympäristöpalvelut Lautakunnankatu 4 20780 Kaarina Puhelin: (02) 588 4000 Fax: +358 2 588 4801 etunimi.sukunimi@kaarina.fi
www.kaarina.fi
Kaarinan_luonto2014_painoon.pmd
36
15.1.2014, 16:44