MIKSI YLIOPISTOT OVAT POLIITTISIA?
EVA RAIVIO Yliopisto on poliittinen. Tämä väite saattaa tuntua joko turhauttavan itsestäänselvältä, tai sitten liian moniselitteiseltä ja epäkiinnostavalta, liian ”teoreettiselta”.
Y
liopiston (ja laajemmin kouluuksen ja tieteen) poliittisuus ovat kuitenkin niin yksinkertaisia ja läpinäkyviä ilmiöitä, että on arvoitus, miksi niistä nykyään niin harvoin kirjoitetaan osuvasti, eli poliittisesti – tavalla, joka inspiroi uutta ajattelua ja toimintaa. Kyse on enemmän tahdon kuin osaamisen puutteesta. Nyt jatkuvan korkeakoulupoliittisen hämmennyksen – jopa läkähtämisen – vallitessa tällainen kirjoittaminen ja puhe on kuitenkin tärkeämpää, poliittisempaa ja helpompaa kuin koskaan. Teoreettista se edelleen on, ja hyvä niin. Mitään vaikeasti hahmotettavaa ei pidä sivuuttaa liian ”teoreettisena”. On yksinkertaisesti pyrittävä valtaamaan se omalle ymmärrykselle ja politiikalle. Mitäänsanomaton tai itseimarteluunsa kaatuva teoria voi olla yksinkertaisesti vain huonoa teoriaa, epäpoliittista teoriaa tai poliittisen vastustajan teoriaa. Lisäksi valtaaminen voi olla lähes mitä vain: teorian toimivien osien hyödyntämisestä aina sen varsinaiseen hajottamiseen. Kuitenkaan juuri yliopiston poliittisuuden hahmottamiseen ei tarvita oikeastaan min-
käänlaista teoria-apparaattia, kuten seuraaresursseista että niiden toiminnan ohjelmasvassa huomaamme. Poliittisuus näyttäytyy ta, eli tutkimuksesta, koulutuksesta ja ”yhmeille välittömästi yliopiston rakenteissa ja teiskunnallisesta vuorovaikutuksesta”. toiminnassa. Siinä arkiymmärryksessä, joka Miten yliopistot rahoitetaan? Miten rahat opiskelijoilla on yliopiston osana olemisesta: jaetaan ja käytetään? Kuka päättää tutkimusesimerkiksi opintojen suunnittelusta ja suorahoista ja siitä, mitä yliopistoissa tutkitaan? rittamisesta sekä siitä, mitä yliopistossa opeKuka päättää oppiaineiden olemassaolosta ja tetaan ja mistä voit sisällöstä? Kuka tutvalita opintojaksosi. kinnoista ja niiden Kuka päättää, minkä Se näyttäytyy määristä, siitä, minmyös siinä, mitä sikä alojen osaajia “yhalojen osaajia nulle on opetettu teiskunta tarvitsee”? korkeakoulutuksesKuka siitä, mitä yh”yhteiskunta tarvitsee”? ta, eri tieteenaloista, teiskunnallinen vuoammateista, työrovaikutus on ja mitä elämästä, kaiken tämän tarkoituksesta sekä sen pitäisi olla? Poliittisia tavoitteita, paineita siihen liittyvistä paremmuuksista ja huonomja valintoja on jokaisella näistä portaista. muuksista. Yliopisto on myös politiikan alustana siten, että nämä yliopiston oman rakenteen lävistävät kamppailut suuntautuvat yliopistosMISSÄ KOULUTUS JA TIEDE, ta edelleen muualle yhteiskuntaan. Mikään ei estä ketään pyrkimästä vaikuttamaan tähän SIELLÄ POLIITTISET PAINEET kamppailuun. Omat tavoitteensa on kaikilla, Yliopisto on politiikan kohteena siten, poliittisista puolueista valtionhallintoon ja että erilaiset yhteiskunnalliset eturyhmät etujärjestöihin, kuten esimerkiksi työmarkkikäyvät jatkuvaa kamppailua sekä yliopiston na- ja opiskelijajärjestöihin.
2 • KAMPPAILEVA OPISKELIJA