ao - Yhdessä kohti uutta by Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

KOHTI UUTTA

Koulutusvientilupa on totta: ensimmĂ¤inen kauppa Qatariin EduFutura viitoittaa koulutuksen tulevaisuutta Opiskelijaravintolat 20 vuotta Opiskelijayritysten KasvupolkuÂŽ oli huikea kokemus!

6 10 12 22

SISÄLLYS Vedenjakajalla..........................................................3 ao lukuina 2016......................................................4 Koulutuskuntayhtymä..............................................5

Qatarilaisille koulunkäyntiavustajille tutkinto Jyväskylästä................................................6 Lyseon Oona Huttunen Euroopan Nuorten parlamentissa.............................................8 EduFutura viitoittaa koulutuksen tulevaisuutta.......10

KOULUTUSVIENTILUPA ON TOTTA: ENSIMMÄINEN KAUPPA QATARIIN

Opiskelijaravintolat 20 vuotta................................12 Kaukana pelkästä tulostamistoiminnasta...............14 Logistiikka-alan opiskelijat mukana Volvo Trucks -asiakastapahtumassa.......................16 Luovan kampuksen vauhdikas vuosi......................18 Harjulle tilat tulevaisuuden tekijöille........................20

Opiskelijayritysten Kasvupolku®.............................22 Oppisopimuksesta apua kasvuun...........................24 Kuvarekka-projekti tallensi kuvaa keskisuomalaisuudesta..........................................26

EDUFUTURA VIITOITTAA KOULUTUKSEN TULEVAISUUTTA

JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN VUOSIJULKAISU 2016 TEKSTI & KUVAT: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ULKOASU JA TAITTO: Mediataivas

PAINO: Grano OPISKELIJARAVINTOLAT 20 VUOTTA

Vedenjakajalla J

yväskylän koulutuskuntayhtymälle vuosi 2016 oli vedenjakaja. Vaikka koulutuksen rahoituksen kasvu taittui jo 2012, vuosi 2016 oli vielä taloudellisen tasapainon vuosi. Paljon on myös saatu aikaan. Koulukiinteistöt ja muu infrastruktuuri hakevat vertaistaan. Hyvissä puitteissa on tehty laadukasta ja vaikuttavaa työtä. Monessa asiassa olemme olleet parhaita ja monessa edelläkävijöitä. SILTA 2016+ strategian mukaisesti viime vuosien linjauksena oli viedä toiminnot kovalle maaperälle, todellakin varmistaa bridge over troubled water. Vuodet 2017 – 2019 aukeavat kuitenkin monella tapaa erilaiseen maailmaan, jalansijat on tarkkaan ennakoitava: koulutuksen rahoitus on asettunut pysyvästi alhaisemmalle tasolle, yhteiskunnan ja työelämän muutos ja odotukset vaativat ratkaisuja ja lainsäädäntökin edellyttää toimia. UUSI YHDESSÄ 2020+ on ajantasainen strategiamme. Vision mukaan rohkeutemme omaksua uutta yhdessä tekee meistä edelläkävijöitä myös tulevissa toiminnoissa. Koulutuksen järjestämisen puitteet ja toimintatavat on uudistettava ennakkoluulottomasti ja yhteistyössä. Tulevan idut ovat menneessä, ja toiminnassa on monia jatkumia. Niistä on osattava valita hyvät. Samanaikaisesti on

osattava tunnistaa katkokset ja uudet alut. Uskallan sanoa, että vedenjakajalta näemme monet tässä katsauksessa esiteltävistä toiminnoista tulevaisuuden rakennusaineina: Koulutusvienti on talouden, laadun ja kansainvälisyyden vaikuttavaa edistämistä. Kuntayhtymän, ammattikorkeakoulun ja yliopiston EduFutura Jyväskylä -yhteistyö avaa rajattomia mahdollisuuksia opiskelijoille ja muille asiakkaille. Painoviestinnän Roland-akatemia on esimerkki ammatillisen koulutuksen ja työelämän fuusioyhteistyöstä. Luova kampus rakentaa osaltaan ainutlaatuista Kankaan ympäristöä yhtenä tulevaisuuden Jyväskylän kehitysalustoista. Merkkivuottaan viettänyt Opiskelijaravintolat yhdistää elintärkeän tukipalvelun, oppimisympäristöt ja koulutuksen. Vedenjakajalta koulutuksen ja osaamisen energia virtaa tulevaisuudessa yhtä voimakkaasti ja yhtä tarpeeseen kuin menneinäkin vuosina. Sen hallitsemiseksi oppimisympäristöt ja toimintatavat on ajateltava ja toteuttava uudella tavalla parhaat käytänteet ja yhteistyö hyödyntäen. Vesa Saarikoski Kuntayhtymän johtaja

AO LUKUINA 2016 TUTKINTO-OPISKELIJAT

AMMA- NUORET TILLISET 6760 AIKUISET

MUSIIKIN

MUU KOULUTUS

5558

JA TANSSIN HARRASTAJAT

OPPISOPIMUS

5380 1893

1193

LUKIO 3582

Perusopetus ja perusopetuksen lisäopetus, VALMA, lisäkoulutukset, yritys- ja henkilöstökoulutukset, työvoimakoulutukset yms.

Taiteen perusopetus

VUODEN 2016 AIKANA KIRJOILLA OLLEET OPISKELIJAT

SUORITETUT

ERI TUTKINTOJA

TUTKINNOT

MAAILMALTA

MEILLE

13 INVESTOINNIT

MEUR

Sis. rakentamisinvestoinnit

132 20 MEUR

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

0 MEUR 4

Opiskelijoita & työntekijöitä

HENKILÖSTÖÄ

JOSTA OPETUSHENKILÖSTÖÄ

1119 746 Opiskelijatyytyväisyys

MITALIA

LIIKEVAIHTO

MAAILMALLE

579 931

4182 124

TAITAJA-MENESTYS

MEILTÄ

4,0

(asteikko 1–5)

Rakentamisinvestoinnit

MEUR

NY-YRITYKSIÄ

186 TULOKSELLISUUSRAHA

2,3MEUR HANKESALKUN ARVO

4,7MEUR

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oppilaitokset: • Jyväskylän ammattiopisto • Jämsän ammattiopisto • Jyväskylän Lyseon lukio • Schildtin lukio • Jyväskylän aikuislukio • Jyväskylän aikuisopisto • Jyväskylän oppisopimuskeskus Kuntayhtymän rakennuskannasta huolehtii oma kiinteistöliikelaitos ja kuntayhtymään kuuluu myös Ravintola Priimus. Koulutuskuntayhtymä muodostaa konsernin, johon kuuluu lisäksi tytäryhtiö ao-koulutus Oy.

Qatarilaisille koulunkäyntiavustajille tutkinto Jyväskylästä Yhteistyössä EduCluster Finlandin kanssa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä teki ensimmäisenä Suomessa kaupan ammatillisten tutkintojen myynnistä.

nsimmäinen kauppa on Qatariin, jossa koulutetaan 12 tutkinnonsuorittajaa koulunkäyntiavustajaksi. He suorittavat suomalaisen koulunkäynnin ja aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon. Opetushallitus myönsi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle kokeiluluvan ammatillisen koulutuksen koulutusvientiin loppuvuodesta 2016. Edellytyksenä oli, että koulutuksen järjestäjällä on näyttötutkintojen järjestämissopimus kokeiluun esittämissään tutkinnoissa, käytännön kokemusta koulutusviennistä sekä jo potentiaalisia asiakkaita. Kokeilussa hankitaan tietoa, millaisia muutoksia ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmään olisi tehtävä, jotta koulutusviennille ei olisi nykyisenkaltaisia esteitä. Ammatillinen koulutus on globaalisti erittäin kiinnostava vientituote, minkä keskeiset kilpailijamaamme Saksa, Iso-Britannia, Australia ja Kanada ovat todenneet jo vuosia sitten ja toimineet sen mukaan eli myös myyneet tutkintoja. Omassa maassamme kompastuskivenä on ollut lainsäädäntö: tähän saakka tutkintoja ei ole voinut myydä. Eniten kiinnostusta maailmalla on näyttötutkintojärjes-

telmän mukaisissa näyttötutkinnoissa, sillä niitä voi suorittaa riippumatta siitä, miten ammattitaito on hankittu. Jo aiemmin Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on ottanut rohkeita askeleita ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen osaamisviennissä muun muassa Kiinaan. Koulutusvientiyritys EduClusterin yhtenä omistajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on ollut yhteistyökumppaneiden kanssa perustamassa Shanghaihin ammatillisen koulutuksen osaamiskeskusta ja kouluttamassa paikallisia opettajia mm. pedagogiikkaan, osaamisperusteisuuteen ja työelämälähtöisyyteen. Erityisen kiinnostuneita Shanghaissa ollaan ammatillisessa koulutuksessa toteutettavasta yrittäjyyskasvatuksesta. Tavoitteena on integroida yrittäjyyskasvatus luontevaksi osaksi kiinalaisoppilaitoksen omia koulutusprosesseja. Kiinassa arvostetaan suomalaista yrittäjyyskasvatusta, koska se on pitkälle viety pedagoginen menetelmä oppia yrittäjyyden substanssia, mm. markkinointia, asiakaspalvelua ja hinnoittelua. Koulutusviennissä tärkeää suomalaisen oppilaitoksen kannalta on myös, että lähettävä organisaatio kykenee hyödyntämään saadut kokemukset ja opit oman tekemisen kehittämisessä.

Ammatillisen koulutuksemme kansainvälisesti kiinnostavia erityisvahvuuksia ovat työelämäyhteydet sekä osaavat opettajat. Delhin aluehallinnon edustajat Intiasta tutustuivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymään syksyllä 2016.

Ammatillinen koulutus on globaalisti erittäin kiinnostava vientituote. 7

MAAILMALTA

MEILLE

MEILTÄ MAAILMALLE

579 931 Opiskelijoita & työntekijöitä

Kaikille Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kansainvälisyyteen. Toiminnan perusta on kansainvälisyyskoulumalli, jonka mahdollisuuksia ovat opinto- ja työssäoppimisjaksot ulkomailla sekä kansainvälisesti painottuneet, yksilölliset opintopolut.

Lyseon Oona Huttunen EUROOPAN NUORTEN PARLAMENTISSA Jyväskylän Lyseon lukion opiskelija Oona Huttunen edusti Suomea osana EYP Finlandin delegaatiota 19 muun nuoren kanssa Euroopan parlamentin European Youth Event -tapahtumassa keväällä 2016.

äin hän kertoo itse ainutlaatuisesta kokemuksestaan: "EYE2016 eli European Youth Event järjestettiin nyt toista kertaa Euroopan Parlamentissa, Strasbourgissa. Tapahtuma kokosi yhteen 7500 nuorta ympäri Eurooppaa keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Itse pääsin tapahtumaan osana Euroopan Nuorten Parlamentin Suomen delegaatiota, jossa oli lisäkseni 19 muuta nuorta muualta Suomesta. Tapahtuma-alue oli hyvin vaikuttavan näköinen. Parlamenttirakennuksen sisällä järjestettiin paneelit sekä työpajat, ja rakennuksia ympäröi laaja teltta-alue, jossa eri järjestöt pitivät pienimuotoisempaa ohjelmaa. Monipuolinen ohjelma takasi, että kaikki osallistujat löysivät jotain itseään koskettavaa. Ensimmäisessä paneelissani keskusteltiin tuloeroista, ja puhujina oli yritys- ja järjestömaailman lobbaajia sekä meppejä. Kuulijoiden eri kansalaisuuksien vuoksi aihe herätti paljon ajatuksia, ja sai meidät esittämään paljon kysymyksiä paneelisteille.

"KUIN IHMISYYS OLISI SAATU TIIVISTETTYÄ YHTEEN SALIIN." Yksi suurimmista ohjelmanumeroista oli isossa istuntosa-

lissa järjestetty paneeli, jonka aiheena oli Ihmisoikeudet ja aikamme sankarit. Puhujat tekivät lähtemättömän vaikutuksen kuulijoihinsa: tohtori Denis Mukwege on hoitanut sadoittain raiskausten uhreja Kongossa ja puhui hyvin voimakkaasti siviilien oikeuksien puolesta. Sakharov-palkinnon voittaneen Raif Badawin vaimo Ensaf Haidar on vuosia taistellut miehensä ja muiden poliittisten vankien puolesta Saudi-Arabiassa, ja Kirill Koroteev on tehnyt ihmisoikeustyötä Moskovassa Memorial-järjestössä. Ollessani paikalla satojen muiden nuorien kanssa tuntui kuin ihmisyys olisi saatu tiivistettyä yhteen saliin. Paneelit ja workshopit kuitenkin veivät vain pienen osan tapahtumasta, sillä suurimman osan ajasta vietimme teltta-alueella muiden nuorten kanssa. Tutustuin muihin samankaltaisiin nuoriin, joista monen kanssa olen vieläkin yhteyksissä. EYE tarjosi alustan meille tuhansille eurooppalaisille nuorille keskustella siitä, mitä eurooppalaisuus meille merkitsee. Aiheina korostuivat yhteiset arvot, opiskelu ja työelämä. Vapaamuotoisissa keskusteluissa vaihdoimme ajatuksia keskenämme ja myös listasimme niitä. Workshopeista heränneet ajatukset kerättiin, ja niitä voi lukea nyt jälkeenpäin tapahtuman Facebook- ja kotisivuilta.”

EduFutura viitoittaa koulutuksen tulevaisuutta EduFutura on kolmen vahvan koulutustoimijan rajat ylittävä yhteistyö, jossa rakennetaan Jyväskylään kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää koulutuksen ja tutkimuksen osaamiskeskittymää.

EduFutura-toimijat kiskoivat alkusyksystä 2016 Jyväsjärvellä vauhdikkaasti. Leikkimielisellä soutukilpailulla juhlistettiin oppilaitosten hyvää yhteistyötä.

yväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat kukin koulutusasteellaan Suomen merkittävimpiä toimijoita. Yhteistyötä on tehty jo pitkään, mutta keväällä 2016 yhteinen tekeminen nousi uudelle tasolle, kun organisaatiot sopivat osaamiskeskittymä EduFutura Jyväskylän perustamisesta. EduFutura rakentaa Jyväskylään kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymää. Yhteistyössä on seitsemän kärkialaa: oppimisen uudistamisella jatketaan vahvaa perinnettä pedagogisena suunnannäyttäjänä. Koulutusviennissä yhteinen koulutusvientiyhtiö, EduCluster Finland on toiminut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosien ajan. Liikunnan, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen yhteistyö linkittyy Hippoksen ja uuden keskussairaalan Kukkulan alueen kehittämiseen. Suomalainen Musiikkikampus ja yhteiset yrittäjyyden opinnot ovat jo nyt valtakunnallisesti tunnettuja esimerkkejä. Kyberturvallisuus ja biotalous ovat uudempia avauksia kolmen organisaation yhteistyössä. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen henkilöstö sai esittää ideoitaan yhteistyöhön, ja runsaasta ehdotusten joukosta valittiin kaksitoista ideaa ns. Nopeiden starttien toteutukseen syksyn 2016 aikana. – Nopeita startteja käynnistetään myös keväällä 2017 hieman uudistetussa muodossa. Henkilöstön ja opiskelijoiden kannattaa lähteä aktiivisesti mukaan, kannustaa Jyväskylän

ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Hannu Ikonen. Vuonna 2017 on myös yhteisiä pedagogiikan kehittämistapahtumia, liikuntatarjontaa sekä kärkialojen tutustumispäiviä. – Jo alussa todettiin yhteistuumin, että EduFuturaan pitäisi suhtautua niin kuin olisimme kaikki kolme samaa organisaatiota. Yhteistyön laajuudelle ei siis pidä asettaa rajoja, kuvaa kehittämisjohtaja Anu Tokila koulutuskuntayhtymästä. Yhdessä tekeminen näyttäytyy opiskelijoille joustavina ja mielenkiintoisina opintopolkuina sekä laajempana opetustarjontana yli koulutusasteiden. Elinkeinoelämän ja alueen tarpeet voidaan huomioida koulutuksessa aivan uudella tavalla. – EduFutura tuottaa tulevaisuudessa aiempaa parempia osaajia. Ensimmäiset uudenlaiset osaajat tulevat kuntoutuksen, kyberturvallisuuden ja biotalouden alueilta, kertoo yliopiston suunnittelupäällikkö Jarkko Pirkkalainen EduFuturan merkityksestä alueelle. – Yhteistyöideoissa kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä meihin valmistelijoihin, kehottaa Pirkkalainen.

Anu Tokila, anu.tokila@jao.fi, p. 040 341 5141 Hannu Ikonen, hannu.ikonen@jamk.fi, p. 040 528 3762 Jarkko Pirkkalainen, jarkko.pirkkalainen@jyu.fi, p. 040 737 3364

4000

500

RUOKAA

MAITOA

PÄIVÄSSÄ

TISKIKONEIDEN 1,5 KM 300 KM LIUKUHIHNA KULKEE

PÄIVÄSSÄ

VUODESSA

Opiskelijaravintolat 20 vuotta:

HYVÄÄ RUOKAA JA TYÖSSÄOPPIJOIDEN OHJAUSTA – Meillä on kaksi perustehtävää: tuotamme oman organisaatiomme tarvitsemat ruokailu-, kokous- ja kahviopalvelut sekä toimimme koulutuskuntayhtymän opiskelijoille esimerkillisenä työssäoppimispaikkana, kiteyttää ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Opiskelijaravintoloiden toiminnan.

yväskylän koulutuskuntayhtymän Opiskelijaravintolat täytti 20 vuotta vuonna 2016. Ravintoloita on kahdeksan, ja niissä työskentelee yhteensä 46 työntekijää. Liikevaihto on lähes viisi miljoonaa euroa.

tarjonneet myös maksuttoman aamupuuron jo muutaman vuoden ajan, ja sen käy syömässä joka aamu 10 – 15 prosenttia opiskelijoista, Nissinen kertoo.

KOKO VÄKI OHJAA YMPÄRISTÖVASTUU ON TÄTÄ PÄIVÄÄ JA TULEVAISUUTTA Ruokapalveluiden ympäristövaikutuksista ruoan valmistaminen ja tähderuoka muodostavat noin kolmasosan ruokapalveluiden koko ympäristökuormasta. Opiskelijaravintoloille on tehty oma ympäristöohjelma, jonka avulla ohjataan ja sitoutetaan sekä henkilöstöä että asiakkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Ravintoloissa on ollut jo 20 vuotta päivittäin tarjolla myös kasvisateria, ja kaikki opiskelijaravintoloissa käytetty luomuruoka on kotimaista alkuperää. Itsepalvelulinjastoissa kaikki ruoka on vapaasti itse otettavissa. Ravintolat ohjaavat asiakkaitaan ottamaan ruokaa vain sen verran kuin kukin jaksaa syödä. Nissisen mukaan biojätettä kertyykin varsin vähän. – Valmistamme Opiskelijaravintoloissa hyvää, tavallista arkiruokaa. Tavoitteenamme on, että paikalla olevat opiskelijat käyvät joka päivä syömässä opiskelijalounaan. Ilmaiseen opiskelijaruokailuun oikeutetuille opiskelijoillemme olemme

– Työssäoppimispaikkana johtoajatuksenamme on, että koko henkilöstö ohjaa, ja jokainen työntekijä onkin työpaikkaohjaajakoulutettu. Meillä opitaan työelämässä tärkeitä sosiaalisia taitoja, pelisääntöjä ja yhteistyötä, Nissinen pohtii. Käytännössä Jyväskylän ammattiopiston hotelli-, ravintola ja catering-alan ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät ensimmäisen työssäoppimisjaksonsa opiskelijaravintoloissa. Myös Jyväskylän aikuisopiston opiskelijoita on työssäoppimassa ravintoloissa. Oman talon logistiikkaopiskelijat hoitavat oppilastyönä kaikki ruokakuljetukset palvelukeittiöihin. Opiskelijaravintoloilla on tärkeä ja vastuullinen rooli myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkana. – Toimintaympäristö monipuolistuu hurjaa vauhtia ja asiakasvaatimukset kasvavat. Arvomme ovat työnilo, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja kilpailukykyisyys, ja uskon niiden kantavan vastaisuudessakin, liki kolme vuosikymmentä ruokapalvelutyössä esimiehenä toiminut Sari Nissinen pohtii.

Kaukana pelkästä

TULOSTAMISTOIMINNASTA! Nykyaikainen painoviestintä on monipuolinen ja vauhdikkaasti kehittyvä ala. Suomen ensimmäinen Roland-akatemia on toiminut vuoden verran Jyväskylän ammattiopiston innostavana alan oppimisympäristönä.

oland-akatemia on japanilaislähtöisen laitevalmistajan Roland Digital Groupin maailmanlaajuinen koulutuskonsepti, johon valitut oppilaitokset edustavat painoviestinnän kouluttajien parhaimmistoa. Konseptin mukaisesti Roland DG tarjoaa uusimman teknologian digipainokoneet oppilaitoksen käyttöön. Kouluttaja Vesa Iltola Jyväskylän ammattiopistosta sanoo, että yhteistyö Rolandin kanssa on tarjonnut mahdollisuuden uusien ja innovatiivisten asioiden opiskeluun. Näitä ovat erilaiset suurkuvatulosteet, teippaukset ja tasotulostuskuvat lukuisille erilaisille tuotteille ja pinnoille, jotka eivät ilman ajantasaisinta laitekantaa onnistuisi. – Ala on tosiaankin kaukana pelkästä tulostamistoiminnasta. Muutokset tapahtuvat nopeasti. Aina kun tulee uutta tekniikkaa, opetellaan täysin uusia asioita. Opiskelijat ovat pitäneet kovasti, kun Roland-yhteistyön myötä mahdollisuuksia on tullut lisää, Iltola kertoo. Hänen mukaansa alan laaja-alainen ymmärtäminen ja osaaminen on tärkeää siksikin, että opintoihin kuuluu myös yrittäjyys. Painoviestinnän opiskelijat ovat innokkaita perustamaan NY-yrityksiä. Hyvä laitekanta mahdollistaa monipuolisen tarjonnan ja nopeat toimitukset asiakkaille. Tavoite vastaisuudessa on, että työelämässäkin oleva alan väki innostuisi entistä enemmän suorittamaan pätevöittävää koulutusta eli käytännössä alan ammattitutkintoja. Jo tällä hetkellä aikuisten opiskelijoiden määrä on merkittävä, ja ryhmiä on muuallakin Suomessa kuin Jyväskylässä.

Kun uusi media-alan tutkintokoulutus käynnistyy 1.8.2017, Jyväskylän ammattiopisto pystyy tarjoamaan myös valmiuksia ajoneuvo-, mainos-, myymälä- ja messurakenneteippauksiin Rolandin kaluston myötä. Maailmanlaajuisesti painoalan liiketoiminta kasvaa vuosittain noin 20 prosenttia eli kasvu on vauhdikasta. Materiaaleja ja käyttökohteita tulee jatkuvasti lisää. Vesa Iltola ennakoi, että vahvaa kasvua on moniulotteisten tuotteiden suunnittelussa sekä mm. pakkaussuunnittelussa ja sisustussuunnittelussa. Alan kehittymisen myötä kustannuksia on saatu selkeästi alas. Esimerkiksi autojen mainosteippausten uusiminen melko usein onnistuu asiallisin kuluin. – Jyväskylän ammattiopistossa Roland-akatemia on myös ikään kuin showroom: esillä on hyvä kattaus tuotteita, joita on mahdollista valmistaa näillä laitteilla. Uutta ajattelua tämäkin, Iltola sanoo tyytyväisenä.

Opiskelijat ovat pitäneet kovasti, kun Roland-yhteistyön myötä mahdollisuuksia on tullut lisää.

UUSIA AVAUKSIA:

Logistiikka-alan opiskelijat mukana Volvo Trucks -asiakastapahtumassa Mittava oppilaitosyhteistyö Jämsän ammattiopiston kanssa oli Volvolla uusi avaus. Mukana oli 25 logistiikan opiskelijaa, ja myös catering-palvelut tilattiin ammattiopiston opiskelijaravintolasta.

olvo Finland Ab:n järjestämä Volvo Construction 2016 -asiakastapahtuma houkutteli Jämsään satoja kutsuvieraita 16.–20.5.2016. Kutsuvieraat osallistuivat teorialuentoihin ja koeajorasteihin, joissa pääsi testaamaan lähes 20 erilaista ajoneuvoa. Lisäksi ohjelmassa oli kuljetusalalla vaadittavaa ammattipätevyyttä täydentävää direktiivikoulutusta. Opiskelijat huolehtivat muun muassa vieraiden vastaanottamisesta ja maastoajoratojen kunnossapidosta yhdessä tapahtuman järjestäjien kanssa. Kyseessä oli parin viikon tiivis urakka. – Tapahtumaa edeltävä viikko meni valmisteluissa, telttojen kasaamisessa ja muun rekvisiitan siirtämisessä tapahtuma-alueelle. Se oli mukavaa puuhaa, ja kommunikointi Volvon ruotsalaisen henkilökunnankin kanssa sujui hyvin, kertoo mukana ollut opiskelija Joonas Virtanen. Volvo Trucksin tapahtumien järjestelyissä käytetään usein erilaisia yhteistyökumppaneita, taustoittaa tapahtuman projektipäällikkö Marko Wirtanen. Nyt yhteistyötä päätettiin tehdä Jämsän ammattiopiston kanssa. – Oppilaitosyhteistyö ja opiskelijoiden mukaan ottaminen näin laajassa mittakaavassa oli meille aivan uusi avaus. Mukana oli kokonainen logistiikka-alan luokka, 25 opiskelijaa. Tapahtumaan tilattiin myös catering-palvelut Jämsän

ammattiopiston ravintolasta, Wirtanen kertoo. Hänelle oli alusta saakka tärkeää, että koko luokka lähtee mukaan – ja tämä onnistuikin hienosti. Käytännössä opiskelijat jaettiin neljään eri tiimiin jotka huolehtivat erilaisista tehtävistä. Yksi tiimeistä vastasi maastoajoratojen kunnossapidosta pyöräkuormaajilla. Tehtävässä vaadittiin jo alan kompetenssia. Toinen tiimi vastaanotti vieraiden ilmoittautumiset direktiivikoulutuspäivää varten, toinen jeesasi autojen puhdistuksessa ja tankkaamisesta. Tärkeä valvontatiimi oli paikalla öisin ja vastasi ajoneuvojen ja muun laitteiston valvonnasta. – Kokemukset työskentelystä opiskelijoiden kanssa olivat ehdottomasti positiivisia, vaikka tilanne oli meillekin uusi. Olemme vahvasti itseohjautuva asiantuntijaorganisaatio, mutta nuoret hoitivat kaikki sovitut hommat vaativassa tilanteessa omatoimisesti tai pienellä ohjauksella, Wirtanen kehuu. Tapahtumasta saatu asiakaspalaute oli Wirtasen mukaan erittäin myönteistä. – Myös ammattiopiston tarjoamat catering-palvelut ansaitsevat kiitoksen: ruokailut hoidettiin lounaista ja kahvituksista aina kotiin lähtevien evästykseen esimerkillisesti. Oppilaitosyhteistyö on meille varmasti varteenotettava vaihtoehto jatkossakin.

Luovan kampuksen

VAUHDIKAS VUOSI Kampus on toiminut tammikuusta 2016 Kankaalla, joka on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke.

uovan kampuksen arkea ja ensimmäistä toimintavuotta siivittivät useat Kankaan toimijoiden yhteiset tapahtumat. Vuosi huipentui 22.–24.9.2016, jolloin vietettiin Loistava Kangas -avajaisia osana Valon kaupunki -tapahtumaa. Avajaisten yhteydessä järjestettiin oppilaitosten yhteisiä luentoja, joissa luovien alojen ammattilaiset kertoivat omasta ammatillisesta polustaan. Lisäksi toteutettiin työpajoja. – Kaukaisin luennoitsija ja työpajan pitäjä oli ukrainalainen seppä Bogdan Popov, joka on yhteistyökumppanimme vuosien takaa, kertoo koulutuspäällikkö Helena Kunnas Jyväskylän ammattiopistosta. – Avajaiset olivat hieno esimerkki siitä, kuinka luovan kampuksen ensimmäisen toimintavuoden aikana on vahvistettu niin opiskelijoiden projektioppimisen ja yrittäjyyden polkua kuin verkostoitumista eri toimijoiden kanssa, kiteyttää koulutuspäällikkö Maija Ketola Jyväskylän aikuisopistosta. Luovan kampuksen muodostavat Jyväskylän ammattiopiston ja Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusala, kuva- ja media-ala ja tekstiili- ja vaatetusala sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän TKI-yksikkö. Henkilöstöä kampuksella työskentelee noin 30 ja opiskelijoita noin 350. Kun oppilaitokset sijaitsevat samassa tilassa, se luo aivan erinomaiset puitteet monialaiselle yhteistyölle sekä uusille ideoille ja malleille toteuttaa koulutusta.

– Vauhdikkaasta vuodesta kertoo, että maaliskuussa järjestimme myös Jyväskylän päivien yhteydessä aikuisopiston Avoimet ovet ammattiin -tapahtuman. Se tarjosi kaupunkilaisille mahdollisuuden tutustua luovien alojen koulutukseen ja kampuksen uusiin tiloihin. Lisäksi osallistuimme kesäkuussa Kangastuksia-tapahtumaan, Ketola listaa. Kunnas kertoo, että ensimmäisenä toimintavuotena luovan kampuksen käytävillä näkyi myös useita ulkomaisia opiskelijoita työssäoppimisjaksojen ja hankkeiden myötä. Esimerkiksi keväällä opiskelijat Latviasta ja Virosta tutustuivat suomalaiseen metallikäsityöhön ja elokuussa toteutui italialaisten vaatetusalan opiskelijoiden projekti, jonka tuotoksia esiteltiin myös Loistava Kangas -avajaistapahtumassa. Ketola ja Kunnas korostavat, että yrittäjyys on olennainen osa luovia aloja. Luovalla kampuksella opiskelijat voivat toimia NY-yrittäjinä tai osuuskunta Versossa, ja toiminta näkyykin kampuksen ulkopuolella erilaisissa myyntitapahtumissa ja yhteistyöprojekteissa. – Meillä on myös asiakaspalvelutila, joka toimii oppimisympäristönä yrittäjyyteen. Ensimmäisenä tekstiiliartesaaniopiskelijat avasivat tilaan marraskuun alussa pienen käsityöpuodin, Ketola kuvailee. Tulevaisuudessa luovalla kampuksella tavoitteena on luoda lisää erilaisia asiakaspalvelun muotoja ja alojen yhteistyöprojekteja.

HARJULLE TILAT tulevaisuuden tekijöille Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Harjun kampukselle on rakennettu uudenlaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat vuorovaikutusta ja oppimista.

arjun tilat kalusteineen muodostavat muunneltavia kokonaisuuksia erilaisiin tarkoituksiin. Sekä digitalisaatiolle että yhdessä oppimiselle on opiskelijoita ja opettajia kuuntelemalla luotu erinomaiset edellytykset Terve talo -periaatetta unohtamatta. – Iso muutos pulpettirivistöstä näihin monipuolisesti oppimisen mahdollistaviin tiloihin, tuumii Jyväskylän Lyseon lukion toinen rehtori Antero Hietamäki. Hän korostaa, että digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää, mutta tilat tukevat vahvasti myös samassa rakennuksessa yhdessä työskentelyä ja oppimista. Harjun kampuksen remontti on ollut kaikkien aikojen suurin koulutuskuntayhtymän toteuttamista. Ensimmäinen vaihe valmistui syksyllä 2016. Lyseon lukio ja Jyväskylän aikuislukio ovat jo uusissa tiloissa. Koko projekti valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä, ja hinta on noin 38 miljoonaa euroa. Lyseon ja aikuislukion lisäksi Harjulle sijoittuvat vastaisuudessa Jyväskylän ammattiopiston liiketalous sekä tieto- ja viestintätekniikka. Harjulle on hankittu kuntayhtymän prosenttitaideperiaatteen mukaisesti viisi teosta, ja hankintaa on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

TILA MUUNTUU, VÄLINEISTÖ LIIKKUU Johtoajatuksena kaikessa on ollut tilojen monikäyttöisyys ja kalusteiden liikuteltavuus. Kalusteet voi järjestellä helposti

eri muotoihin erilaisia ryhmiä varten, ja välineistöä voi kevyesti siirrellä tilasta toiseen. Koko remontti on toteutettu tarkasti Terve talo –projektina, joten tilat ovat terveet ja turvalliset. Antero Hietamäki sanoo, että Harjulla on Suomen ajanmukaisinta av-välineistöä. Videotykkien rinnalle on tuotu liikuteltavia kosketusnäyttöjä, joiden etuna on puhdas värien toisto, kirkkaus ja kontrasti. Osassa näytöistä on aivan uudentasoinen huipputarkka kosketus, josta on suurta etua esimerkiksi matemaattisen tekstin ja kuvien tuottamisessa. Näyttöjen liikuteltavuus lisää monikäyttöisyyttä esimerkiksi ryhmätyöskentelyssä. – Digitaalisuus ja liikuteltavuus mahdollistavat valtavan määrän aiempaa enemmän uusia tapoja järjestää oppimista, jossa opiskelija työskentelee aktiivisesti ja opettaja ohjaa ja tukee, ei luennoi, Hietamäki kuvaa. Opiskelijat toivoivat ns. kotipesiä eri puolille rakennusta. Niissä voi viettää taukoa tai opiskella – tilanteen mukaan. Ne voidaan tarvittaessa ottaa myös opetuskäyttöön. Tällainen kotipesä on Harjun jokaisessa kerroksessa. Keskellä taloa kulkee ns. valokuilu, joka antaa mukavasti luonnonvaloa eri puolille rakennusta. Valmistuva opettajainhuone avaa myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia, sillä siinä toimivat työpäivän aikana yhdessä kaikki Harjulla olevan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajat.

Opiskelijayritysten Kasvupolku® voittajan Kosmicin Wilhelmiina Koskelo:

”Mahtava ovia avaava kokemus!” Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä vuonna 2016 toteutettu Kasvu Open kasvupolku oli Suomessa ensimmäinen opiskelijoille suunnattu Kasvu Open. Voittajayritykseksi valittiin Kosmic, jonka tiimi ovat Jyväskylän ammattiopiston kauneudenhoitoalan opiskelijat Wilhelmiina Koskelo ja Niina Turunen. Kunniamaininnan kilpailussa sai Schildtin lukiolaisten opiskelijayritys AMVibrate.

ilhelmiina Koskelo kertoo kokemuksestaan: ”Olen 19-vuotias kauneudenhoitoalan opiskelija, yrittäjän lapsi, yhdeksän sisarukseni sisko ja vannoutunut elämänintoilija. Aloitettuani kauneudenhoitoalan opinnot syksyllä 2015, muutaman kuukauden kuluttua luokkatoverini ja ystäväni Niina esitti minulle idean yrityksestä, jonka tarkoituksena olisi maahantuoda ja myydä eteläkorealaista kosmetiikkaa. Kuten useat yrittäjien lapset, myös minä olin vannonut, etten lähtisi seuraamaan isäni jalanjälkiä, mutta jokin tässä ideassa ja sen kehittämisessä veti minua vahvasti puoleensa. Aikamme suunniteltuamme törmäsimme mahdollisuuteen lähteä kehittämään ideaamme oikeaksi yritykseksi. Kirjoitimme hakemuksen Suomen suurimpaan yritysten kasvun sparrauskilpailuun Kasvu Openiin. Tarkoituksena on saada yritysidea tai jo valmis yritys kasvuun yrityksen omilla ehdoilla, ja apuna on Suomen kokeneimpia kasvun asiantuntijoita. Haimme kilpailuun tarkoituksenamme saada apua yritysidean kehittämiseen ja yrityksen perustamiseen. Pääsimme mukaan ensimmäistä kertaa järjestettävään Opiskelijayritysten Kasvupolkuun. Meille järjestettiin kaksi kiitoratapäivää, joiden aikana pääsimme tapaamaan useita eri alojen asiantuntijoita, jotka keskittyivät kukin vuorollaan tunnin verran yritykseemme ja jakoivat neuvojansa yrittämisestä. Oli hienoa huomata Kasvu Openin aikana, kuinka muillakin riitti uskoa ideaamme, ja saamamme kannustuksen ja tuen määrä oli valtava. Koen saaneeni kilpailusta enemmän kuin osasin odottaa. Kasvu Openista saimme runsaasti konkreettisia neuvoja yrityksemme Kosmicin perustamiseen ja kehittämiseen sekä muita vinkkejä, joita voin hyödyntää elämässäni koulun ja yritysideamme ulkopuolellakin. Kaiken kaikkiaan osallistuminen Kasvu Openiin on ollut mahtava kokemus; se on aukaissut minulle paljon uusia ovia, ja olen päässyt sen myötä osallistumaan useisiin erilaisiin projekteihin sekä ta-

pahtumiin, jotka ovat vieneet minut jopa maamme rajojen ulkopuolelle. Vaikka ei päätyisikään yrittäjäksi, opettavat tällaiset projektit paljon. Osallistumalla erilaisiin yrittäjyysprojekteihin voi saada tärkeitä oppeja, joita voi yhdistää elämässä muuhunkin kuin itse yrittäjyyteen.”

Opiskelijayritysten Kasvupolku® • Ensimmäisenä Suomessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijayrityksille • Mukana oli 15 opiskelijayritystä tai yritysideaa • Kokeneiden yrittäjien ja yrittäjyyden asiantuntijoiden tukea ja sparrausta • Voittaja 2016: idea korealaisen kosmetiikan maahantuonnista, opiskelijayritys Kosmic

Teeleidissä uusi yrittäjyys luo uusia työpaikkoja

Oppisopimuksesta apua kasvuun Teenystävien keidas Teeleidi hyödyntää oppisopimusta kouluttautumisessa; Jyväskylän oppisopimuskeskus toimii kumppanina.

nne Savela on hyvä esimerkki siitä, kuinka oman unelman seuraaminen voi viedä uudelle uralle. Pitkään myyntialalla toiminut ja menestynyt Savela päätti vuonna 2014 ryhtyä yrittäjäksi ja perusti Jyväskylän Lutakkoon Teeleidin, josta on muodostunut nopeasti ympäri maan tunnettu teenystävien keidas. Nykyään Teeleidi on erityislaatuinen ja monipuolinen yritys, joka työllistää Savelan lisäksi jo kolme työntekijää. Teesalongin ja myymälän lisäksi yritys järjestää esimerkiksi teetastingejä ja -kursseja ja muita tapahtumia sekä harjoittaa teen tukkukauppaa. Yhdistävänä tekijänä kaikessa tekemisessä on tee, korkea laatu ja hyvä palvelu. – Asiakas on meille tärkein asia. Onkin tuntunut tosi hyvältä, kun jotkut ovat todenneet lähtiessään, että ihan kuin olisi ollut lomalla. Juuri sellaisia elämyksiä haluamme tarjota, Savela sanoo. Seuraava askelkin yritystoiminnassa on jo valmisteltu. Parhaillaan Savela hakee sopivia franchising-yrittäjiä. – Pohjatyötä on tehty aivan hirveästi. Nyt Teeleidin monistaminen onnistuu, kun vain sopivat paikkakunnat ja yrittäjät löytyvät, hän perustelee. Oppisopimusta Savela hyödyntää jo työnantajana. Parhaillaan kaksi yrityksen kolmesta työntekijästä opiskelee

oppisopimuksella, toinen liiketalouden perustutkintoa ja toinen myynnin ammattitutkintoa. Savelan mukaan tarkoitus on, että he kasvavat yrityksen mukana. Tietopuolisesta koulutuksesta on vastannut Jyväskylän aikuisopisto. – Jenni Saarinen tuli Teeleidiin työkokeilun ja Laura Mattila työssäoppimisjakson kautta. Kumpikin osoittautui erinomaiseksi työntekijäksi ja halusi jäädä tänne töihin. Ehdotin, että he hankkisivat samalla itselleen tutkinnon oppisopimuksella, Savela kertoo ja jatkaa pitävänsä ratkaisua onnistuneena. – Koulutus vahvistaa ammatillista osaamista, kasvattaa henkisesti ja tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Se on tärkeää henkilön oman identiteetin kannalta. Toisaalta osaamisen kasvaessa he pystyvät ottamaan enemmän vastuuta Teeleidistä. Silloin minulle vapautuu toivottavasti enemmän aikaa toiminnan kehittämiseen ja ehkäpä myös opiskeluun. Tähän saakka Savela itse on mennyt eteenpäin ennen kaikkea omin voimin ja ideoin. Nyt hän sanoo miettivänsä myös yritysjohtajan erikoisammattitutkinnon suorittamista oppisopimuksella. – Uskon, että sitä kautta saisin uusia ideoita ja voisin vahvistaa yrittäjyyttäni. Samalla se tarjoaisi vertaisverkkoa.

Asiakas on meille tĂ¤rkein asia.

Torivalokuvissa tavalliset ihmiset puhuvat tarinaansa suoraan katsojalle. Min채 olen t채ss채, t채llaisena.

Kuvarekka-projekti tallensi kuvaa keskisuomalaisuudesta Opiskelijat kuvasivat näyttelyyn yli 500 ihmistä.

yväskylän aikuisopiston valokuvaajan erikoisammattitutkinnon opiskelijat toteuttivat kesällä 2016 Kuvarekkaprojektin. Projektissa opiskelijat tallensivat rekkaan tehdyssä studiossa suomalaisten kasvoja valokuviin, ja niistä syntyi Kuvarekka 2016 – arkistoidut keskisuomalaiset -näyttely Keski-Suomen museoon. Näyttely toi esille yli 500 ihmisen kasvot ja päivitti niiden kautta keskisuomalaisuuden kuvaa vanhojen torivalokuvien tapaan. – Idea Kuvarekka-projektiin syntyi vanhoista torikuvaajista. Torivalokuvissa tavalliset ihmiset puhuvat tarinaansa suoraan katsojalle. Minä olen tässä, tällaisena, kuvailee kouluttaja Simo Peteri Jyväskylän aikuisopistosta. Kuvarekka pysähtyi kesällä 2016 kahdessa eri tapahtumassa: Yläkaupungin Yössä 21.5. ja Kangastuksia-tapahtumassa 12.6. Jyväskylän Kankaalla. Kaikkiaan tapahtumissa kävi kuvattavia 506, ja jokainen sai muistoksi maksuttoman pikakuvatulosteen. Kuvattavaksi sai tulla yksin, kaksin, tai vaikkapa perheen tai kaverin kanssa. Puolet näyttelyssä esillä olleista 300 kuvasta olikin ryhmäkuvia. – Kuvauksen suosio yllätti meidät. Tapahtumissa kuvattavien virta oli jatkuvaa. Näyttelyyn kuvat valittiin siten, että kaikki kuvatut pääsivät jollain tavalla esille, Peteri kertoo. Peterin mukaan projektissa syntyneistä valokuvista teki mielenkiintoisen yksinkertainen ja selkeä kuvaustapa. Hen-

kilöt on irrotettu kadulta valkoiselle taustalle tarkasteltavaksi sellaisena kuin he juuri kuvaushetkellä olivat. Myös kuvaamisen yhteydessä kerätyt tiedot antoivat näyttelyssä kiehtovan lisän katsojalle kuvien tulkintaan esimerkiksi ammatin, harrastusten tai luonteenpiirteiden kautta. – Näyttely sai katsojan hyvälle tuulelle. Kuvissa oli välitön tunnelma, ja niistä huokui ihmisten halu olla kuvattavana. Nykyään lähes kaikilla ovat kamerat kännyköissä ja poseeraamisesta on tullut arkipäivää. Ihmiset ovat tottuneempia kameraan kuin varhaisten torikuvaajien aikoina. Saimme yhdessä aikaan hienon näyttelyn, lisää intendentti Ilja Koivisto Keski-Suomen museosta. Kuvarekka 2016 – arkistoidut keskisuomalaiset -näyttelyssä 20.9.–23.10.2016 oli esillä noin 30 kuvaa suurempina vedoksina ja pienten kuvien kavalkadi. Lisäksi kaikki kuvat esitettiin televisioruudulta. Osa näyttelyn kuvista tallennetaan myös Keski-Suomen museon kuva-arkistoon. Kuvarekka-projektin toteutti yhteistyössä Keski-Suomen museon kanssa 14 opiskelijan ryhmä, joka opiskelee aikuisopistossa pääasiassa työn ohessa valokuvaajan erikoisammattitutkintoa. Opiskelijoiden joukossa on esimerkiksi lehtikuvaajia ja kuvajournalismia työssään tekeviä ammattilaisia, jotka haluavat päivittää taitojaan ja syventää tietämystään lehtikuvauksen alalla tutkinnon avulla.

Viitaniementie 1 A PL 472, 40101 Jyväskylä Puh. 040 341 5111 www.jao.fi