Page 1

KEVÄT 2016

OSALLISUUDEN PUU OSALLISUUDEN KEHITTYMINEN KANSALAISOPISTOTOIMINNASSA TIINA MÄKINEN JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO Laatu- ja kehittämishanke 2015-2016


Sisällysluettelo 1.

Jyvälän kansalaisopiston osallisuuden puu ............................................................................................... 1 1.1.

Taustaa .............................................................................................................................................. 1

1.2.

Osallisuus ........................................................................................................................................... 1

1.3.

Osallisuuden puu -malli ..................................................................................................................... 2

1.4.

Mallin vaiheet .................................................................................................................................... 3

1.4.1.

Valmisteluvaihe ......................................................................................................................... 3

Opiskelija ............................................................................................................................................... 3 Opettaja ................................................................................................................................................. 3 Opisto .................................................................................................................................................... 4 1.4.2.

Työskentelyvaihe ....................................................................................................................... 4

Aloituskerta ........................................................................................................................................... 4 Opiskelija ............................................................................................................................................... 5 Opettaja ................................................................................................................................................. 5 Opisto .................................................................................................................................................... 5 1.4.3.

Arviointivaihe............................................................................................................................. 6

Opiskelija ............................................................................................................................................... 6 Opettaja ................................................................................................................................................. 6 Opisto .................................................................................................................................................... 6 1.4.4.

Kehittymisen vaihe .................................................................................................................... 7

Opiskelija ............................................................................................................................................... 7 Opettaja ................................................................................................................................................. 7 Opisto .................................................................................................................................................... 7 1.5. 2.

Jatkuva kasvu ..................................................................................................................................... 8

Lähteet ....................................................................................................................................................... 9 Kolbin malli oppimisesta........................................................................................................................ 9 Demingin laatuympyrä toiminnan kehittämisessä ................................................................................ 9 Asiakasprosessin malli ......................................................................................................................... 10 Työhyvinvoinnin osa-alueet................................................................................................................. 10 Asiakasosallisuus ................................................................................................................................. 10 Liite 1: Osallisuus Jyvälässä viitekehys................................................................................................. 11 Liite 2: Opistoasiakkaan osallisuuden ”polku”-ja sen taustatekijät sekä muut toimijat ..................... 12 Liite 3: Opistokurssin prosessimalli ..................................................................................................... 13 Liite 4: Opistoasiakkaan osallisuuspolku ............................................................................................. 14


1. Jyvälän kansalaisopiston osallisuuden puu 1.1.

Taustaa

Osallisuuden puumallin avulla Jyvälän kansalaisopisto tekee näkyväksi ja määrittelee käytännönläheisesti toiminnot, toimijat ja asiakas- ja koulutusprosessin osat, joilla se hakee asiakkaansa, palvelee näiden tiedonnälkää, toiminnantarpeita ja muita tavoitteita, saa asiakkaistaan, opettajistaan ja muista työntekijöistään omien palveluittensa puolestapuhujia sekä edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta toimintaympäristössään samalla kun toteuttaa omia määrällisiä ja sisällöllisiä tavoitteitaan kurssitarjonnassa. Koska onnistuminen lisää osallisuuden kokemista, tässä asiakirjassa keskitytään kuvaamaan toiminnan kehittymistä onnistumiskokemusten kautta. Osallisuuden puumalli on koottu lukuvuonna 2015–2016 osana opetushallituksen rahoittamaa opiston laatu- ja kehittämishanketta – Jyvälän kansalaisopisto itää ihmisestä, osallisuus ja osallistavat menetelmät kansalaisopistotoiminnassa. Mallin rakentamisessa on sovellettu väljästi Demingin laatuympyrää ja Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallia sekä käytetty tukena markkinointiviestinnän asiakasprosessimalleja ja työhyvinvoinnin osatekijöitä. Näiden sisältöjä on puumallissa yhdistelty Jyvälän koulutustoiminnan näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla. Mallin työstämiseen on osallistunut hankkeen projektityöntekijä sekä Jyvälän kansalaisopiston henkilökuntaa. Palautetta mallista on pyydetty opiston opettajilta. Kehitysmateriaalit, jotka on hahmoteltu ja koottu hankkeessa ennen varsinaisen puumallin työstämistä ovat tämän asiakirjan liitteenä. Projektin aikana käytetyistä vertaistyöskentelyn menetelmistä on lisäksi koottu Osallistavien menetelmien työkalupakki -vihkonen opetuksessa tarpeen mukaan hyödynnettäväksi. Puu ja sen kasvu luonnon vuodenkierrossa on hyvä mielikuva kansalaisopistotoiminnasta osallisuuden kokemuksen kasvattajana ja se sopii mainiosti myös kehittämishankkeen nimeen – opisto todellakin itää ihmisestä. Jyvälän opisto on hakenut rahoitusta jatkohankkeelle, jonka tavoite on parantaa tiettyjä puumallin osa-alueita koulutustoiminnassa. Näitä alueita ovat tavoitteellisen opiskelun entistä parempi mahdollistaminen, palautejärjestelmän kehittäminen sekä opettajan pedagoginen tuki. Rahoituspäätöstä odotetaan huhtikuussa 2016.

1.2.

Osallisuus

Osallisuus on monimerkityksinen käsite. Anna-Maria Isola kuvaa sitä jatkuvana prosessina, jossa olennaisia kokemuksia ovat vastavuoroisuus, yhteenkuuluvuus ja merkityksellisyys. Se on kohtuullista toimeentuloa, vapautta, valtaa ja vastuuta vähintään omassa elämässä. Osallisuus on yhteyksiä ihmisiin sekä omiin ja ympäristön voimavaroihin. Osallisuuden kokemus edistää hyvää elämää fyysisellä, materiaalisella, sosiaalisella ja henkisellä ulottuvuudella. (Isola, 2015). Marja Lehtosen kokoamia työhyvinvoinnin osa-alueita mukaillen yksilön osallisuutta voi ajatella myös ihmisen kokonaishyvinvointina, joka syntyy ympäristön, oman terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen kehittymisen, tehtävien ja vastuiden määrän ja organisoitumisen, sosiaalisten suhteitten, sekä omaan elämään vaikuttavan tiedonkulun onnistuneesta yhteisvaikutuksesta (Lehtonen, 2016). Tällaista hyvinvointia tuottaa parhaimmillaan myös kansalaisopisto-opiskelu. Asiasta on olemassa myös varsin tuoretta tutkimustietoa Jyri Mannisen esitutkimuksessa Suomi nousuun sivistystyöllä syksyltä 2015.

~1~


1.3.

Osallisuuden puu -malli

Ihmisen syntymäympäristö antaa eritasoisia mahdollisuuksia päästä osalliseksi esimerkiksi elintasosta, paikallisyhteisöstä, poliittisesta järjestelmästä tai demokratiasta. Osallisuus on kuitenkin myös inhimillinen kokemus, joka kehittyy ja kasvaa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Siksi tässä projektissa on päädytty kuvaamaan puumallilla osallisuuden kokemuksen kehittymistä Jyvälän kansalaisopistotoiminnassa. Osallisuuden puu -malliin on pelkistetty pitkiä pohdintoja, joita avataan vaiheittain selittävissä teksteissä tuonnempana. Lähtökohta mallissa on, että koulutuksen järjestäminen, opettaminen ja opiskelu ovat aina tarvelähtöistä ja tavoitteellista toimintaa. Kysymys, johon on myös etsitty vastausta, on keiden osallisuuden kehittymistä, missä vaiheessa ja miten Jyvälän kurssi- ja koulutustoiminta edistää. Puun haaroilla on korostettu kolmen yhtä merkityksellisen toimijan, Jyvälän opisto, opettaja ja kurssin opiskelija näkökulmaa kehittymisprosessissa. Koulutuspalvelutuote, opettajuus ja opiskelijan asiakkuus puolestaan ovat ne ilmiöt, jotka kehittyvät toimijoiden osallisuuden vahvistumisen myötä. Uudistuminen ja osallisuuden syveneminen seuraa myös luonnon kiertokulkua: sen lisäksi, että puu ja sen oksat kasvavat fyysistä kokoa, osa kasvusta putoaa kypsyttyään maahan ja on ravinnetta seuraavien kausien kasvulle. Opiston, opettajan ja opiskelijan osallisuus kehittyy myös suhteessa näiden omiin muihin toimintaympäristöihin ja siten osallisuuden kehittyminen opistotoiminnassa vaikuttaa myös yhteisen toimintaympäristön ulkopuolella. Demingin laatuympyrä (Plan – Do – Check – Act), jota käytetään organisaatioitten laadunkehittämisen mallina, löytyy myös puumallista. Valmisteluvaihe (Plan) tapahtuu puun juuristossa ja maaperässä muokkauksena ja maanparannuksena. Työskentelyvaihe (Do) on kolmen rungonosan yhteistä kasvua, kurssille osallistumista, järjestelyjä ja opettamista. Luonnossa tämä vaihe on ravinteiden kulkua rungossa. Palaute ja arviointi ovat osa arviointivaihetta (Check), vaikka molempia toki tehdään myös työskentelyvaiheen aikana. Luonnon kiertokulussa arviointivaihetta kuvaa tuleentuminen ja kypsyminen. Toiminnan edistyminen ja suunnitelmallinen kehittyminen (Act) tapahtuu kehittymisvaiheessa arviointivaiheen jälkeen. Puumallissa tätä vaihetta kuvaa sadonkorjuu, mutta myös uusi maan parannus ja uuteen kasvuun saattaminen. Osallisuuden puu -mallin vaiheita kuvataan seuraavassa luvussa.

Kuva 1: Osallisuuden puu -mallin toimijat ja opistotoiminnassa kehittyvät ilmiöt

~2~


1.4.

Mallin vaiheet Seuraavassa on kuvattu puumallin neljä vaihetta mallin kolmen eri toimijan näkökulmasta. On esitetty mikä tarve kulloinkin aikaansaa, mikä panos tai toiminta tuottaa ja mikä päätös tai tulos syntyy vaiheen onnistuessa. Jokainen toki tietää, että asiat eivät arjessa aina onnistu parhaalla tavalla ja pystyy kuvittelemaan, mitä esteitä vaiheissa onnistumattomuus voi osallisuudenkin kehittymiselle aiheuttaa. Epäonnistumisia ei tässä mallissa kuitenkaan kuvata.

1.4.1. Valmisteluvaihe

OPISTO

OPETTAJA

OPPILAS

Kuva 2: Osallisuuden puu - valmisteluvaihe Opiskelija Oppimismotivaatio, tai muu tarve kouluttautua sekä tietoisuus omista tavoitteista on herännyt aiemmin tai herää rinnakkain tietoisuuden olemassa olevasta Jyvälän opiston koulutustarjonnasta kanssa. Päätös hakeutua koulutukseen syntyy kurssitiedonhaun, yhteydenottojen, vertailun ja harkinnan tuloksena. Tietoisuutta koulutustarjonnasta voivat lisätä opiston imago sopivana koulutuksen järjestäjänä sekä esimerkiksi tuttavien vertaisarviot ja suosittelut. Valmisteluvaiheen tuloksena opiskelija ilmoittautuu koulutukseen ja sitoutuu koulutuksen järjestäjän asiakkaaksi. Realistinen mielikuva ja oikeat odotukset alkavasta kurssista ovat tuloksia, joita onnistunut valmisteluvaihe tuottaa ilmoittautuneelle opiskelijalle. Opettaja Halu opettaa ja jakaa osaamista, kehittyä opettajana ja luonnollisesti myös oma toimeentulo ovat niitä tarpeita, jotka saavat opettajan sitoutumaan opistokurssien opetukseen. Omien koulutusideoiden tarjoaminen tai yhteydenotot Jyvälän opiston taholta johtavat koulutusesitteessä tarjottavan kurssin sisältösuunnitteluun ja kurssikuvaukseen. Kurssin opettajaksi sitoutunut opettaja edistää tahollaan kurssin toteutumista, seuraa ilmoittautumistietoja ja laatii pidettäväksi päätetyn kurssin tunti- ja toteutussuunnitelman ennen kurssin alkua. Samalla opettaja sitoutuu kurssin opetuksen läpiviemiseen ja Jyvälän yleisiin toimintaperiaatteisiin. Toteuttamiskelpoiset opetuksen suunnitelmat ja realistinen käsitys kurssille ilmoittautuneitten määrästä ja opiskelija-aineksesta ovat tuloksia, joita onnistunut valmisteluvaihe tuottaa kurssin opettajalle.

~3~


Opisto Jyvälän kansalaisopiston koulutustarjonnan sisällön, määrän ja hintojen suunnittelua ohjaavat setlementtiliikkeen arvot (rohkeus ja luottamus, paikallisuus ja yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus), talouden ja toiminnan tavoitteet (esim. valtionosuustunnit), opettajien kurssituoteideat, kilpaileva koulutustarjonta, eri asiakasryhmien toiveet ja tarpeet sekä muu tiedossa oleva koulutuskysyntä ja pitkä kokemus kansalaisopistokurssien tarjoamisessa. Koulutussuunnittelussa kootaan ja tiedotetaan kurssitarjonta, -kuvaukset ja -hinnat Jyvälän esitteeseen sekä verkon palveluihin (nettisivut ja Hellevi – tietokanta). Suunnittelun yhteydessä sovitaan, tiedotetaan ja perehdytetään myös kurssien opettajat. Koulutusten toteutumisen toivotussa laajuudessa saa aikaan oikea, oikea-aikainen, ja ajantasainen oma tiedotus, markkinointi ja esitejakelu, yhdessä ansaitun näkyvyyden kanssa. Ennen koulutusten alkua tapahtuva palvelu (kyselyihin vastaaminen, ilmoittautumisten vastaanottaminen, laskujen ja kurssipostin tekeminen ja lähettäminen, muuttuvan tiedon välittäminen) yhdessä muun ennakkoyhteydenpidon kanssa (esim. Facebook-tykkäyspyynnöt ja – tiedottaminen, tekstiviestit) vaikuttaa samaan suuntaan. Onnistuneen osallisuuden puun valmisteluvaiheen tuloksena Jyvälän opistolla on sitoutunut kurssiasiakas ja opettaja. Vastavuoroisesti Jyvälä on sitoutunut näihin työnantajana ja koulutuksenjärjestäjänä. Kaikilla kolmella on oman ennakkotietonsa perusteella realistiset odotukset ja mielikuvat alkavan kurssin toteutumisesta ja siihen osallistumisen vaatimuksista.

1.4.2. Työskentelyvaihe OPISTO

OPETTAJA

OPPILAS

Kuva 3: Osallisuuden puu - työskentelyvaihe Aloituskerta Kurssin aloituskerta on tärkeä tilanne kurssin hyvän toteutumisen kannalta. Onnistuessaan se täyttää opiskelijan, opettajan ja opiston odotukset ja lisää motivaatiota kurssin läpiviemiseen kaikilla kolmella taholla. Hyvä orientaatio: realistiset odotukset, ennakkoinformaatioon paneutuminen, tapaamisen valmistelu, aloittamisjärjestelyt, sekä sopiva aktiivisuus aloituskertaan osallistumisessa saavat aikaan halun jatkaa kurssin opiskelijana ja sen opettamista aloituskerran jälkeenkin. Samalla myös kurssiosallistumisen tavoitteet täsmentyvät kaikille.

~4~


Opiskelija Opiskelijan kurssityöskentelyyn osallistumista ohjaavat omat aiemmat opiskelu- ja ryhmätoimintakokemukset ja kurssille asetetut henkilökohtaiset tavoitteet. Hyvä suhde opettajaan ja itselle sopiva opiskelijaryhmän jäsenyys, toimivat kurssikäytännöt ja tuntirutiinit, sekä palautteen pohjalta tai itsenäisesti havaittu oma oppiminen ja kehitys ovat asioita jotka ylläpitävät opiskelijan työskentelymotivaatiota kurssilla. Näitä asioita kurssilainen parhaimmillaan myös tietoisesti seuraa ja arvioi sekä antaa niistä palautetta opettajalle ja opistolle. Onnistuneen työskentelyvaiheen tuloksena opiskelija havaitsee oman osaamisensa kehittymisen, ottaa vastaan ja antaa palautetta aktiivisesti ja oikeilla kanavilla ja arvioi myös sitä, millä tavalla kurssille asetetut omat henkilökohtaiset tavoitteet toteutuvat toiminnassa. Tämä kaikki on myös osallisuuden kehittymistä. Opettaja Myös opettajan opetustyöskentelyssä vaikuttavat aikaisemmat opetuskokemukset. Parhaimmillaan ne vahvistavat ammatillisuutta ja opetettavan substanssin hallintaa. Ryhmän ohjaamisen taidot, mutta myös kiinnostus yksittäisen opiskelijan henkilökohtaiseen kehittymiseen, tavoitteisiin ja osallistumismotiiveihin tukee opettajan työskentelyä. Lisäksi onnistunut palautteen anto ja vastaanottaminen, hyvä muu vuorovaikutus ja yhteydenpito opetuksessa sekä oikea muuttuvan tiedon saaminen ja välittäminen ylläpitävät opettajan työskentelymotivaatiota. Opiskelijan muuttuvatkin tarpeet ja opetuksen sopeuttaminen, joskus jopa uudelleen suunnittelu näiden tarpeiden pohjalta vaativat henkilökohtaistamisen ja eriyttämisen tai integroinnin lisäosaamista. Onnistuessaan tämä kurssinaikainen täydentävä suunnittelu palkitsee ja auttaa myös opettajaa kehittymään työssään. Hallinnollista seurantaa kurssin aikana ovat läsnäolojen kirjaaminen ja kurssipäiväkirjan ylläpitäminen, sisällöllistä seurantaa puolestaan sisältötavoitteiden saavuttamisen sekä opiskelijoiden kehittymisen arviointi. Opettaja voi kokea onnistumista työssään, kun kurssi edistyy sekä opetusta koskevia opettajan sisällöllisiä ja ohjauksellisia, että opiskelijoiden oppimisen ja osallistumisen tavoitteita toteuttaen ja vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä opiskelijoiden kehittyminen kurssilla on hyvää, eikä myöskään poisjäämisiä tule. Opisto Työskentelyvaiheessa Jyvälän opisto toimii taustalla ja pitää huolen opetuksen palveluista (opetustilat, aikataulut, varusteet, palkkiot, laskutus). Lisäksi opiston toimisto välittää kursseja koskevaa muuttuvaa tietoa opettajille ja opiskelijoille. Opisto myös seuraa kurssien toteutumista, antaa mahdollisuuksia palautteen antamiseen ja kurssikuulumisten kertomiseen ja kokoaa yhteen palautetiedot toiminnan kehittämiseksi. Jatkuvan palautteen pohjalta akuutit korjaamista tai kehittämistä vaativat toimenpiteet tehdään välittömästi. Kurssipalautteiden ja asiakastai opettajaraatien antamaa palautetietoa opisto käyttää toiminnan pitkäjänteisemmässä kehittämisessä. Opisto myös tiedottaa, kuinka on reagoinut saamaansa palautteeseen ja millaisia kehittämistoimenpiteitä on sen pohjalta tehnyt. Kun työskentelyvaiheen koulutustoiminta on onnistunutta, kaikkien siinä mukana olevien osallistumismotivaatio säilyy, osaaminen kehittyy ja tavoitteet toteutuvat.

~5~


Syntyy myönteinen opetus-, oppimis- ja asiakaskokemus sekä halu olla mukana toiminnassa myös tulevaisuudessa.

1.4.3. Arviointivaihe Arvomme, käsityksemme ja kokemuksemme asioiden hyödyllisyydestä ohjaavat valintojamme, tunnistimme sitä tai emme. Siten asioiden arvottaminen ja arviointi voi olla ja useimmiten myös on tiedostamatonta. Osallisuuden puu -mallissa arviointivaiheella tarkoitetaan kuitenkin tilannetta, jossa toiminnan arviointi on tietoista ja tavoitteellista tekemistä, kypsyttelyä joka vaatii erikseen pysähtymistä. Kokemus mahdollisuudesta arvioida ja hallita asioita, ottaa kantaa ja vaikuttaa, on nimenomaan kokemusta osallisuudesta. Siitä syystä arviointivaiheen merkitystä painotetaan tässä mallissa.

Kuva 4: Osallisuuden puu - arviointivaihe Opiskelija Kurssiosallistumistaan arvioidessaan opiskelija pohtii ennen kaikkea saamaansa hyötyä: asettamiensa tavoitteiden toteutumista, omaa oppimistaan ja kehittymistään, saamaansa opetusta ja palvelua sekä asiakassuhteensa laatua. Myönteinen arviointitulos näissä asioissa lisää motivaatiota ja yhteisöön kuulumisen tunnetta sekä kiinnostusta toimia omassa toimintaympäristössään. Se saa aikaan halua olla mukana opiston koulutuksissa sekä sitoutumista pitempään asiakassuhteeseen. Opettaja Omaa opetustaan ja kurssinsa toteutumista arvioidessaan opettaja punnitsee saamaansa palautetta, omien opetusta ja ohjaamista koskevien tavoitteittensa toteutumista, työsuhdettaan opistotyönantajaan, omaa kehittymistään opettajana sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa opistotoimintaan ja osallistua sen kehittämiseen. Onnistumisen kokeminen näissä asioissa lisää sitoutumista opiston opettajuuteen. Opisto Arviointivaiheessa opisto kokoaa ja tekee yhteenvetoa eri kanavien kautta saamastaan palautteesta. Tulosten pohjalta se arvioi toimintatapojaan, toiminnan tavoitteitaan ja toimintajärjestelmäänsä, sekä asiakkaisiin ja opettajiin sitoutumisensa laatua.

~6~


Arviointivaiheen tuloksena on punnittu osaamisen ja sen kehittymisen tasoa ja tavoitteiden toteutumista eri tahoilla sekä asiakkuuden, työsuhteen ja toimintajärjestelmän laatua. Myönteinen arviointivaiheen tulos näkyy haluna sitoutua yhteiseen toimintaan uudelleen.

1.4.4. Kehittymisen vaihe Kehittymisen vaiheessa aikaisempien vaiheiden onnistuminen saa mallin toimijoissa aikaan edistymistä neljällä taholla. Tiedot, taidot ja osaaminen kehittyvät, samoin tietoisesti harjoitettuna myös tavoitteiden asettaminen ja arviointi. Näin hyvinvointi ja merkityksellisyyden kokeminen lisääntyvät, mikä johtaa vuorovaikutuksen ja vertaisuuden kokemisen kehittymiseen sekä kunkin kolmen toimijan aktiivisempaan vaikuttamiseen, asiakkaana, lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa omissa toimintaympäristöissään ja toimintansa tasolla.

OPETTAJA OPISTO

OPPILAS

Kuva 5: Osallisuuden puu – kehittymisen vaihe Opiskelija Opiskelijan kehittymisen vaihe on yksilötason henkilökohtaista edistymistä, jonka johdosta osallisuuden kokemus vahvistuu kaikissa arjen toimintaympäristöissä Jyvälässä ja sen ulkopuolella tämän luvun alussa mainituilla neljällä taholla; tiedot, taidot ja osaaminen, tavoitteiden asettaminen ja arviointi, vuorovaikutus ja vertaisuuden kokeminen sekä vaikuttaminen lähiympäristössä ja yhteiskunnassa. Opettaja Yksilötason kehittymisen lisäksi opettajan roolissa kehittyvät myös oma didaktiikka, pedagogiikka ja opettajapersoona, sekä opetuksen arviointi- ja sen tavoitteiden asettamisen taito. Koko opetustyö on vaikuttamista ja opiskelijassa tapahtuvan muutoksen mahdollistamista ja ohjaamista. Tämä tekee opettajan tehtävästä vaikuttajana ja osallisuuden edistäjänä aivan erityisen. Opisto Jyvälän kansalaisopisto on koulutusorganisaatio ja sen taidollinen kehittyminen on koulutuksen järjestämisen ja opetuksen tukemisen kehittymistä. Monipuolinen arviointiosaaminen, tavoitteellinen kehittäminen ja päätöksenteko sekä asiakkaan kuuleminen, tiedotus ja viestintä ovat vuorovaikutuksen ja tavoitteellisen toiminnan kehittymisen muotoja opistossa. Vaikuttaminen kehittyy instituutiona ja suhteessa asiakkaaseen, työyhteisöön, Jyvässeudun toimintaympäristöön sekä yhteiskuntaan

~7~


Kehittymisvaiheen tuloksena syntyy osallisuutta: kiinnostusta olla mukana toiminnassa, kuulla ja antaa palautetta, tiedostaa kehittymishaasteita ja asettaa niille muutostavoitteita, myös seurata ja osoittaa tavoitteiden toteutumista. Syntyy aktiivisuutta omassa toimintaympäristössä ja myönteistä kokemusta vaikutusvallasta. Seuraavaan Osallisuuden puu -malliin on yhdistelty eri kehittymisvaiheet.

Kuva 6: Osallisuuden puu - malli

1.5.

Jatkuva kasvu Alun kysymykseen keiden osallisuuden kehittymistä, missä vaiheessa ja miten Jyvälän kurssi- ja koulutustoiminta edistää on Osallisuuden puu -mallissa vastaus. Kaikkien puun kasvuun osallistuvien toimijoiden osallisuus kehittyy yhteisessä toiminnassa. Osallisuuden kehittyminen etenee mallissa korostetun vaiheittain. Mallissa on tehty myös näkyväksi ne tarpeet ja tavoitteet joiden täyttyessä yhteisen osallisuuden vahvistuminen on kattavasti ja kestävästi mahdollista. Osallisuuden puu -malli toteuttaa luonnon kiertokulua. Kauden lopussa yksittäinen kurssi tai koulutus päättyy niin kuin kasvu syksyn tullen. Tuulet puhaltavat ja linnut syövät siemenet eli opiston, opettajan ja opiskelijan tiet eroavat koulutuksen päättyessä. Lehtiä ja siemeniä putoaa kuitenkin aina myös puun juurelle ravinnoksi tulevaan kasvuun. Silloin opiskelija-asiakas, opettaja ja opisto aloittavat uuden kauden alkaessa myös yhteisen työskentelynsä uudelleen aiempaan kasvuun nojaten. Vuosien kuluessa kasvuun tuo suuntaa kehittyvä asiakkuus ja opettajuus sekä opiston jatkuva asiakassuhteiden hoitaminen ja palvelujen tavoitteellinen kehittäminen. Jyvälän opisto saa ansaittua näkyvyyttä ja mainetta sitoutuneen ja myönteisesti suhtautuvan asiakas- ja opettajakunnan myötä. Tätä mainetta on helppo tarvittaessa vahvistaa maksetulla näkyvyydellä. Opiston, tai sen opiskelijan ja opettajan, on myös vaivatonta osoittaa oman toimintansa kehittymistä tai vaikutuksia omassa toimintaympäristössään. Kun kasvu jatkuu näin, hedelmät ovat hyviä.

~8~


2. Lähteet Kolbin malli oppimisesta

Kuva 7: Kolbin malli Kolbin mallissa (1984) oppiminen nähdään kehämäisinä sykleinä ja jatkuvasti kehittyvänä, syvenevänä prosessina. Se sisältää neljä vaihetta: omakohtainen kokemus, pohdinta, käsitteellistäminen ja käytäntöön soveltaminen.

Demingin laatuympyrä toiminnan kehittämisessä

Kuva 8: Demingin ympyrä W. Demingin (1900-1993) laatujohtamisen käsityksiä kiteyttävä laatuympyrä on ongelmanratkaisumalli ja kehittämismenetelmä. Se on ympyrä, jota kierretään: ensin suunnitellaan (plan), sitten tehdään (do), tekemisen jälkeen tarkistetaan (check) ja tehdään tarvittavat korjaukset (act). Korjausten jälkeen palataan ympyrän alkuun. Kehittäminen nähdään jatkuvana prosessina ja jokaisen kierroksen jälkeen ollaan lähempänä asetettua tavoitetta. Informaatio kehittyy spiraalin aikana ja myös tavoitetta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Demingin ympyrä on jatkuvan parantamisen keskeinen työkalu.

~9~


Asiakasprosessin malli

Kuva 9: Asiakasprosessi, luentodia, Tatu Könönen, Mediataivas 26.1.2017

Työhyvinvoinnin osa-alueet

Kuva 10: Työhyvinvoinnin osa-alueet, Marja Lehtonen, Suomenselän kansalaisopisto 18.3.2016, rehtoripäivät (KoL)

Asiakasosallisuus Isola, Anna-Maria: Asiakasosallisuus – seminaari, 10.11.2015 http://www.slideshare.net/AnnaMariaIsola/mit-asiakasosallisuus-on-esitys-kasteseminaarissa-10112015?qid=1ace7b85-32d0-4dbc-96fb-70a0b5c7cead&v=&b=&from_search=5

~ 10 ~


Liite 1: Osallisuus Jyv채l채ss채 viitekehys

~ 11 ~


Liite 2: Opistoasiakkaan osallisuuden ”polku”-ja sen taustatekijät sekä muut toimijat

~ 12 ~


Haluaa työllistyä opettaa

Toteuttaa kehittämis päätökset

Opiston opettaja

Opiston koulutussuunnittelija

Mahdollistaa toiminnan kehittämisen haluttuun suuntaan

Setlementti/ opisto Koulutuksen järjestäjä

~ 13 ~ Järjestelee tilat

Maksaa palkkiot

Tuki Palvelut

Talous palvelut

Setlementti/ opisto Koulutuksen järjestäjä

Välittää muutokset palautteen

Opiston toimisto

Välittää muutokset ja palautteen

Maksaa palkkiot

Maksaa palkkiot

Kokoaa palauttee n ja toimintatilastot Arvioi palauttee n ja toimintatilastot

Ideoi kehittämist ä palautteen perusteella

Arvioi/tie dot-taa palauttee n ja toimintatilastot

Välittää muutokset ja palautteen

Opiston koulutussuunnittelija

Laskee tuloksen

Tekee jälkimarkk i-nointia / tarjouksia

Tekee jälkimarkkinoi ntia / tarjouksia

Uusii opettajuuden?

Arvioi palauttee n ja toimintatilastot

Palauttaa kurssipäiväkirjat

Lopettaa kurssin, arvioi, antaa palautteen

Opettaa kurssin päiväkirja tuntirap.

Opiston opettaja

Tekee kehittämispäätökset palautteen perusteella

Ideoi kehittämist ä palautteen perusteella

Uusii asiakkuude n

Arvioi haluaan osallistua uudelle kurssille

Päättää jatkaa

Lopettaa kurssin, antaa palautteen toivoo kursseja

Harkitsee asiakkuutta

Päivittää kurssikirjeet ja laskupohjat

Osallistuu kurssille

Kehittyy muuttuu

Jakelee Esitteet

Asiakas itse

Saa vaikutteita

Päivittää Hellewin esitteen ja nettisivut

Tekee tilavaraukset

Päättää osallistua

Kuulee kokemuksis ta

Opetuksen seuranta palautteet todistukset yms.

Varaa Opettajat

Päivittää Laatii Hellewin Julkaisee Tiedottaa esitetekstit Esitteen ja Tarjonnan markkinoi nettisivut

Löytää sopivan kurssin

suunnit telee Kurssi tarjonnan

Vertailee harkitsee Laaatii kurssille tavoitteet sisällöt

Etsii kurssitarjontaa

Suosittelee koulutuksia

Tarjoaa kurssisisältöä

Tukee kouluttautu mista

Asiakkaan toimintaympäristö

Kurssin aikana ja jälkeen

Budjetti talousraami

Talous palvelut

Tuki Palvelut

Opiston toimisto (graafikko, it-tuki)

Haluaa kehittyä

Asiakas itse

Asiakkaan toimintaympäristö

Ennen aloitusta

Ilmoittautuu

Vastaanottaa ilmoittautumisen

Vastaa Vastaa Tulostaa Lähettää tiedusteluihin, tiedusteluih laskut kurssipostit palvelee in, palvelee

Tekee Tiedottaa päätöksen opettajan kurssin tekee aloittamisesta sopimuksen

Pohtii tavoitteitaan

Tukee valintaa

Allekirjoittaa sopimuksen

Vastaanottaa kurssipostin

Seuraa laskutustietoja

Valmistelee kurssin

Maksaa laskun

Järjestelee tilat, opastuksen

JärjesteVastaa lee tilat, tiedusteluihin, opastukpalvelee sen

Aloittaa kurssin

Aloittaa kurssin

Liite 3: Opistokurssin prosessimalli


Liite 4: Opistoasiakkaan osallisuuspolku

~ 14 ~


Osallisuuspolku  
Osallisuuspolku  
Advertisement