Page 1

KEVÄT 2016

OSALLISTAVIEN MENETELMIEN PAKKI TYÖKALUJA VERTAISTYÖSKENTELYYN TIINA MÄKINEN JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO Laatu- ja kehittämishanke 2015-2016


Sisällysluettelo Johdanto............................................................................................................................................... 1 Osallisuus opetuksessa ........................................................................................................................ 1 Osallistavat menetelmät ...................................................................................................................... 2 Käyttö ryhmätapaamisissa ja työskentelyn vaiheet ......................................................................... 4 Osallistavien menetelmien pakki ......................................................................................................... 5 Lämitellen ryhmään – vaihe 1 .......................................................................................................... 5 1.

Luontoretki, tutustumiskäynti ............................................................................................... 5

2.

Rooleista luopuminen, lahjan antaminen ............................................................................. 7

3.

Väripaperikollaasi .................................................................................................................. 7

4.

Tikkataulu .............................................................................................................................. 7

5.

Arvostava haastattelu ........................................................................................................... 7

6.

Muita ..................................................................................................................................... 8

Työskentely – vaihe 2 ....................................................................................................................... 8 1.

Tuplatiimitekniikka ................................................................................................................ 8

2.

Kertoi – teemakeskustelu ...................................................................................................... 9

3.

Opera ..................................................................................................................................... 9

4.

Ryhmämiellekartta ................................................................................................................ 9

5.

Oppimisklinikka ................................................................................................................... 10

6.

Ennakkomateriaali, Dotstorming-äänestys ja Padlet-ryhmäyhteenveto ............................ 10

7.

Lehtiotsikot .......................................................................................................................... 11

8.

Muita ................................................................................................................................... 11

Fiilistellen ryhmästä – vaihe 3 ........................................................................................................ 11 1.

Roolit takaisin ...................................................................................................................... 12

2.

AnswerGarden, tai muu niin sanottu sanapilvipalvelu ....................................................... 12

3.

(Tunne)jana, tunnekortit tms. ............................................................................................. 12

4.

Arviointi ja palautekierros ................................................................................................... 12

5.

Kiitospiiri .............................................................................................................................. 12

6.

Muita ................................................................................................................................... 12

Lisämateriaalia ................................................................................................................................... 13


Johdanto Tähän dokumenttiin on koottu ja kuvattu Jyvälän kansalaisopisto itää ihmisistä – osallisuus ja osallistavat menetelmät kansalaisopistossa - hankkeen opettajapajoissa ja vertaisryhmämentoroinnissa käytettyjä osallistavia ryhmätyöskentelymenetelmiä lukuvuoden 2015–2016 aikana. Mainittu hanke on ollut opetushallituksen rahoittama vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämishanke ja osa Jyvälän setlementti ry:n ylläpitämän Jyvälän kansalaisopiston strategian 2014–2017 ja kehittämissuunnitelman jalkauttamistyötä. Hankkeen vertais- ja työpajatyöskentelyn tukena on toiminut Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun vapaan sivistystyön henkilöstölle kohdennetun Verdia-ohjelman vertaisryhmämentorointiohjaajakoulutus, johon on osallistunut opiston projektityöntekijä. Projektityöntekijä on myös ohjannut hankkeen opettajapajat ja Verme-ryhmän hankekauden aikana. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet projektityöntekijän lisäksi opiston rehtori ja koulutussuunnittelija. Opettajien osallistuminen hanketoimintaan on ollut vapaaehtoista. Tämä nyt hanketyöskentelyn tuloksena koottu osallistavien menetelmien työkalupakki on Jyvälän kansalaisopiston opettajien ja minkä tahansa muun oppilaitoksen tai toimijan vapaasti sovellettavissa, silloin kun työskentelyssä halutaan edistää vertaisuutta ja osallistaa tai sitouttaa yhteen kokoontuneita yhteiseen, tavoitteelliseen ja ratkaisukeskeiseen työskentelyyn. Ennen varsinaisia menetelmäkuvauksia tässä asiakirjassa on pohdittu lyhyesti osallisuuden käsitettä opetustyössä. Dokumentin lopussa on viitteitä lähteisiin, joista löytyy lisää vastaavia menetelmiä ja niiden soveltamistilanteita.

Osallisuus opetuksessa Osallisuus on yhteyksiä ihmisiin sekä omiin ja ympäristön voimavaroihin (AnnaMaria Isola, 2015). Osallisuuden näkökulmasta oppiminen on aktiivista, omaehtoista ja itseohjautuvaa. Tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä yksin. Jokaisella opetukseen osallistuvalla on omat vahvuutensa, tietonsa ja taitonsa. Kaikki ne halutaan esille ja oppimista tukemaan. Ryhmäopetuksessa ja yhteisessä oppimisessa on hyvä vuorovaikutus, sekä vahva keskinäinen positiivinen riippuvuus ja tuki. Lisäksi tarvitaan yhteiset työskentelyn periaatteet: luottamuksellisuus, vertaisuus, tavoitteet ja tapa työskennellä. Osallisuus opetuksessa auttaa toteuttamaan oppimisen viittä ulottuvuutta: oppia tietämään, oppia tekemään, oppia elämään yhdessä, oppia olemaan, oppia valitsemaan. Opettaja on oppimisen mahdollistaja ja esiin ohjaaja, fasilitaattori, ei perinteinen ja ehkä ylivaltainenkin asiantuntija tai suorastaan aivopesijä. Asenne ohjattaviin ja näiden kehittymiseen on arvostava. Osallistava arviointi puolestaan auttaa osallistujaa ymmärtämään, sitoutumaan ja ottamaan vastuuta sekä käyttämään valtaa. Se toki tuo esiin tulokset ja muutokset toiminnan päätyttyä, mutta opettaa myös jo tekemisen aikana.

~1~


Osallistavat menetelmät Ongelmakeskeinen lähestymistapa keskittyy usein siihen, mikä on vialla, mitä ei osata, mikä ei toimi tai mitä pitää korjata. Arvostava, ratkaisukeskeinen lähestymistapa puolestaan korostaa sitä, mikä toimii hyvin, millaisia olemme parhaimmillamme, millaisia ovat toimintamme huippuhetket. Osallistavat tai arvostavat menetelmät ovat osallistuja- ja ryhmälähtöistä työskentelyä, johdattamista yhteiseen päämäärään niin, että kaikki tulevat kuulluksi. Osallistavat menetelmät siis korostavat voimavaroja ja jo olemassa olevaa osaamista. Ne eivät ole irrallisia kikkoja vaan opettajan tapa arvostaa muita, jättäytyä takaalalle ja antaa osallistujan tai ryhmän painia opittavan asian kanssa. Voi sanoa, että opettaja auttaa lapsia syntymään, muttei päätä milloin ja millainen lapsi syntyy. Katri Aaltonen (2016) korostaa, että osallistavan opetuksen menetelmien valintaa ohjaa opetuksellinen tavoite sekä ne oppimisen teot, joita opiskelijan tulisi tehdä oppiakseen taito tai asia. Opetuksellisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi aiheeseen orientoituminen, ryhmän kommunikointi, yhdessä oppiminen, luova tuotanto, verkostoituminen ja jakaminen, tiedon käsittely, esittäminen, reflektio ja palaute. Näitä tavoitteita voidaan jakaa ainakin seuraaviin oppimisen tekoihin: Orientoituminen  ryhmään, aineeseen tai työtapaan suuntautuminen  tavoitteiden, käsiteltävien aiheiden tai opittavien taitojen hahmottaminen  uuden aiheen ankkurointi käytäntöön  aiemmin opitun sekä ennakkotiedon aktivointi ja tiedostaminen Ryhmän kommunikointi  tiedottamisen vastaanotto  palautteen vastaanotto ja käsittely  saman- tai eriaikainen keskustelu ryhmässä Yhdessä oppiminen  yhteinen ideointi ja suunnittelu  yhteistuottaminen tai – kirjoittaminen  mielipiteiden ja näkemysten esittäminen ja perustelu

Luova tuotanto  tuotteiden tai prosessien ideointi ja suunnittelu  toimintamallien, materiaalien tai tekniikoiden valinta ja perustelu  taiteellinen esitys Verkostoituminen ja jakaminen  vertaisryhmän seuraaminen ja niissä toimiminen  oman osaamisen jakaminen  vertaispalautteen antaminen Tiedon käsittely ja esittäminen  tiedon hankkiminen, jäsentely, tulkinta ja tiivistäminen  kokonaisuuksien ja niiden osien välisten suhteiden hahmottaminen  kokemusten analysointi ja käsitteellistäminen Reflektio ja palaute  itse- ja vertaisarviointi  palautteen antaminen  muiden antaman palautteen vastaanotto ja käsittely

~2~


Opetusmenetelmäksi valitaan menetelmä, joka kulloinkin sopii sekä opetuksen että oppimisen tavoitteisiin. Ennen menetelmän valintaa on syytä lisäksi miettiä millaisia yleisiä tai erityistaitoja menetelmän käyttö edellyttää osallistujalta ja millaisia muita resursseja menetelmä vaatii sekä valmistella ja aikatauluttaa tapaaminen.

Käyttö ryhmätapaamisissa ja työskentelyn vaiheet Osallisuus on yhteyksiä ihmisiin ja ympäristön voimavaroihin ja osallistavat menetelmätkin ovat siten yhteisen kehittämisen työkaluja. Toisaalta osallisuus on yhteyttä myös henkilökohtaisiin voimavaroihin ja menetelmät siten myös henkilökohtaisen kehittymisen ja oppimisen aikaansaajia. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun vertaisryhmätapaamisissa, Verme-istunnoissa, käytetty rakenne antaa mahdollisuuden tehokkaaseen ajankäyttöön, eikä tapaamiseen tulla pelkästään jutustelemaan. Tapaamiset muodostuvat kolmesta vaiheesta: aloituksesta eli lämmittelystä, varsinaisesta työskentelyvaiheesta sekä lopetuksesta, joka tehdään niin sanotusti "fiilistellen”. Kussakin kolmessa vaiheessa voi käyttää erilaisia osallistavia työskentelymenetelmiä. Vaiheita kuvataan lyhyesti menetelmien esittelyn yhteydessä myöhemmin tässä asiakirjassa. Menetelmiä on paljon ja niitä löytyy lisää muun muassa asiakirjan lopun lisämateriaaliaineistosta. Kuten edellisessä luvussa mainittiin, tapaamisessa kulloinkin käytettävät menetelmät on hyvä valita osallistumiselle, opetukselle ja oppimiselle asetetuista tavoitteista lähtien.

~4~


Osallistavien menetelmien pakki Jyvälän laatu- ja kehittämishankkeen opettajapajojen ja vertaisryhmätapaamisten rakenne myötäili siis Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun vertaisryhmätapaamisten, Verme-istuntojen, rakennetta. Seuraavassa on kuvattu istunnoissa ja tapaamisissa käytettyjä osallistavia menetelmiä. Ne on ryhmitelty lämmittely-, työskentely- ja poislähtövaiheen menetelmiin. Sosiaalisen median sovelluksia on käytetty apuvälineenä joissakin menetelmistä. Ne mainitaan menetelmän ohessa. Kunkin vaiheen kuvauskappaleen lopussa on luettelona muita vaiheessa käyttökelpoisia työskentelymenetelmiä, joista voit kiinnostuksesi mukaan etsiä lisätietoa esimerkiksi netin hakukoneilla tai kirjastosta. Menetelmiä on yleensä hieman sovellettava tapaamiseen kulloinkin sopivaksi.

Lämmitellen ryhmään – vaihe 1 Lämmitellen ryhmään tulo on keskittynyt aloitus, jolla osallistujat otetaan tietoisesti mukaan alkavaan tapaamiseen. Sitä voisi Katri Aaltosen sanoin kutsua ravistelurituaaliksi, jossa muut asiat jätetään tapaamisen ulkopuolelle ja keskittyminen suunnataan mahdollisimman hyvin alkavaan yhteiseen työskentelyyn. Lämmittelytyöskentelyllä ohjataan osallistujia ottamaan suhdetta ryhmän jäseniin ja/tai käsiteltävään aiheeseen. Menetelmien tavoitteena voi olla tutustuttaminen, jännityksen poistaminen ja ilmapiirin rakentaminen, rauhoittuminen ja keskittyminen tulevaan toimintaan, orientoiminen ja innostaminen istunnon teemaan sekä vertaiseksi asettautuminen ja muiden roolien tai asemien poistaminen. 1. Luontoretki, tutustumiskäynti Tavoite: Kokemuksellinen tutustuminen käsillä olevaan ilmiöön Toteutus: Hankkeen yhteinen aloitus opettajien erä- ja luonto-oppaan ohjaamalla luontoretkellä. Tapaamisessa tutkittiin omaa osallisuutta luontoon ja ihmisyhteisöä laajempaan maailmaan. Vuoropuhelusta luonnon kanssa etsittiin keskustellen eväitä myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Seuraavat kolme kuvaa on otettu Osallisuus elonkehässä –retkellä, 9.9.2015.

~5~


~6~


2. Rooleista luopuminen, lahjan antaminen Tavoite: vertaisena ryhmään tuleminen, keskittyminen ja sitoutuminen ryhmätapaamisessa työskentelyyn, irrottautuminen omista rooleista, työskentelyn vapautuminen Toteutus (21.10.2015): Tapaamisen aluksi jokainen osallistuja antaa pois (esim. koriin) jonkin esineen, jolla luopuu muista rooleistaan kuin siitä, jossa on tarkoitus osallistua tapaamiseen. Työskentelyn päätteeksi esine otetaan korista takaisin. Roolin pois antamisen sijaan tapaamiseen voi antaa myös jonkin lahjan, joko fyysisen tai sanallisen. Tilaisuuden ajaksi pois annettavan esineen tai asian merkitystä voi selittää, tai sen voi tietoisesti jättää kertomatta. Jälkimmäinen voi olla tehokkaampi tapa muusta arjen kontekstista irrottautumiseen. 3. Väripaperikollaasi Tavoite: tutustuminen, esittely, esimerkiksi ryhmän ensimmäinen tapaamiskerta Toteutus (21.10.2015): -

Valitse persoonaasi kuvaava väripaperi Revi väripaperista toimintatapojasi kuvaava muoto (tai muu muodolle valittu peruste) Kirjoita revittyyn paperiin, mitä tuot tähän ryhmään (tai muu valittu asia) Esittele itsesi paperin värin ja muodon sekä tuliaisten perusteella ja liitä paperi kollaasiin yhdessä muiden paperien kanssa Lopuksi yhteinen pohdinta siitä, miltä kollaasi näyttää ja mitä se kertoo ryhmästä

4. Tikkataulu Tavoite: itsearviointi, pohtia omaa tasoa tai suhdetta käsiteltävään asiaan, todeta ryhmän kokonaistilanne Toteutus (17.12.2015): Fläppipaperille, liitutaululle tms. on piirretty suuri tikkataulu. Kukin ryhmään osallistuja käy merkitsemässä nimensä tai nimikirjaimensa sen numeron kohdalle, kuinka tutulta, mielenkiintoiselta, helpolta tms. tapaamisessa käsiteltävänä oleva asia tuntuu. Kukin kertoo vuorollaan perustelut omasta valinnastaan. Lopuksi voidaan tehdä vetäjän johdolla yhteenveto koko ryhmän suhteesta tapaamisessa käsiteltävään teemaan tai asiaan. 5. Arvostava haastattelu Tavoite: tunnistaa yhteisön tai yksilön olemassa olevia vahvuuksia ja hyödyntää niitä yhteisen päämäärän ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Organisaatioiden, yhteisöjen ja tiimien kuulemiseen, kehittämiseen, motivointiin, aiheeseen sitouttamiseen. Toteutus (27.1.2016): -

Muistele hyviä kokemuksia ja onnistumisia, miten kyseenä oleva asia toimii sinun toteuttamanasi parhaimmillaan. Parihaastattelu (kerro kokemuksesta, mikä sai aikaan onnistumisen, mikä teki iloiseksi) haastattelija tekee muistiinpanoja

~7~


-

-

Jokainen haastattelija kertoo vuorollaan haastattelun ydinkohdat, minkä jälkeen käydään yhteinen keskustelu siitä, mitä onnistuminen kertoo haastateltavan vahvuuksista Lopuksi kaikille yhteinen keskustelu siitä, miltä tällainen muistelu ja muiston käsittely tuntuu

6. Muita Kysymyksiä vastattavaksi ryhmään saapuville hetken miettimisajan jälkeen, kukin vuorollaan: -

Mikä ilahdutti tänään? Mitä jätin taakseni juuri nyt? Symboliset ”fiilis” –harjoitukset (esineet, värit, kuvat, kortit)

Työskentely – vaihe 2 Varsinaisessa työskentelyvaiheessa tapaamisen aihetta työstetään jollakin sellaisella menetelmällä, joka mahdollistaa kaikkien osallistumisen ja mielipiteiden esiin tulemisen. Tärkeää on, että kaikki pääsevät ääneen ja tuottamaan tapaamiseen sisältöä tasapuolisesti. Sen vuoksi käytetään osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä. Menetelmän tuotoksia myös aina dokumentoidaan (kirjoittaen, kuvaten, äänittäen), etteivät hyvät ideat unohdu. Pitempijaksoisessa työskentelyssä päästään myös helpommin palaamaan työn aiempiin vaiheisiin sekä esimerkiksi arvioinnin yhteydessä pystytään osoittamaan työskentelyn etenemisvaiheita ja kehitystä. Työskentelyvaiheen menetelmien tavoitteena on esimerkiksi nykytilan analyysi ja kehittämiskohteiden kartoittaminen, yhteisten työskentelyteemojen ja -tapojen valinta, yhteisten tavoitteiden asettaminen, yhteisten tuotosten aikaan saaminen, yhdessä havaittujen tai kunkin osallistujan erikseen esille nostamien ongelmien yhdessä ratkominen jne. 1. Tuplatiimitekniikka Tavoite: tarkastella ryhmässä aihetta eri näkökulmista, erityisesti avoimien ongelmien, joihin ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta, ratkaisemiseen sekä vaihtoehtojen ja ratkaisumallien karsimiseen työskentelyn kuluessa. Suunnitella ja priorisoida yhteistä työskentelyä ja sen vaiheita. Keskeistä on kaikkien osallistujien näkökulmien esiin saaminen, niistä keskusteleminen ja vaihtoehtoisten ideoiden yhteensovittaminen. Toteutus (18.9.2015): -

Esitellään etukäteen määritelty, tai määritellään aluksi käsiteltävä aihe tai ongelma Jokainen osallistuja miettii ja kirjaa paperille ratkaisuideoita, ajatuksia tai ehdotuksia (5-10 kpl) Muodostetaan parit (tai pienryhmät), jotka tutustuvat toistensa ehdotuksiin ja valitsevat niistä yhdessä 4-5 parasta. Parit kirjaavat ehdotukset esim. fläppitaululle (tai post-it -tarroille) ja esittelevät ne muille. Yleistä keskustelua ehdotuksista ei vielä käydä.

~8~


-

-

Pareina (tai ryhminä) valitaan yhdessä ennalta sovittu määrä ehdotuksia jatkokäsittelyyn (esim. 3 tai 5), mielellään vaikkapa tukkimiehen kirjanpidolla äänestämällä, niin kaikkien mielipiteet tulevat kuulluksi. Valituksi jääneistä ehdotuksista keskustellaan ja niiden toteuttamiseen muodostetaan ryhmien avulla mahdollisuuksien mukaan myös konkreettinen toimenpide- ja toteutussuunnitelma.

2. Kertoi – teemakeskustelu Tavoite: syventyminen aiheeseen, kunnioittava keskustelu, jossa kaikilla on yhdenvertainen puheoikeus ja oma puheenvuoronsa, tarinoiden täydentäminen omilla kokemuksilla, yhteisymmärryksen löytäminen. Toteutus (21.10.2015, 9.3.2016): Osallistuja pohtii hetken omaa mielipidettään, kokemustaan, muistoaan tms. esillä olevasta teemasta. Pohdintaa varten voi antaa esille myös jäsentäviä kysymyksiä vastattavaksi. Pohdinnan aikana asiasta on hyvä kirjoittaa keskeinen ajatus tai ydinsanat paperille. Jokainen kertoo ”tarinansa” vuorollaan, muut täydentävät näkökulmia keskustellen. Yksi, esim. vetäjä tekee keskustelusta muistiinpanot ja yhteenvedon. Puheenvuorojen pituutta voi tarvittaessa ja sovitusti rajoittaa tiettyyn pituuteen, esim. 2 minuuttia. 3. Opera Tavoite: kehittämisaiheiden valinta, nykytilanteen kartoittaminen ja tavoitteiden asettaminen, haastaa jokainen osallistuja miettimään annettuja kysymyksiä ensin yksin ja vasta sen jälkeen yhteisenä tulkintana aiheesta. Toteutus (21.10.2015 ja 17.12.2015): Kysymykset osallistujille, esim. mitä haasteita ja mitä mahdollisuuksia voi olla jonkin asian toteutuksessa O = Omat käsitykset kysymyksistä kirjoitetaan pienille post-it lapuille (1 asia/lappu). P = Pareittain työstetään ja esitetään yhteiset ehdotukset vastauksiksi, 2-3 haastetta ja mahdollisuutta (1 asia / lappu) E = Esitetään parien tuotokset koko ryhmälle ja kiinnitetään ne vaikkapa fläppitauluun R = Rankataan parhaat ideat. Jokaisella käytössä 3 ääntä. Kaikki kolme ääntä voi antaa samalle ehdotukselle tai ne voi jakaa eri ehdotuksille. Myös omaa ehdotusta saa äänestää. A = Arvioidaan ja luokitellaan yhdessä kaikki fläppitaululle kiinnitetyt loppupäätelmät ja valitaan jatkotyöskentelyyn ne, jotka on äänestetty tärkeimmiksi. 4. Ryhmämiellekartta Tavoite: yhteinen käsitys esillä olevasta asiasta ja siihen liittyvistä asioista, ideointi ja asioiden jäsentäminen, esilläolevan asian havainnollistaminen, asian rakenteiden ja yhteyksien selkeyttäminen, muistiinpanojen tekeminen. Kartan visuaalinen muoto havainnollistaa asioiden keskinäisiä suhteita ja voi myös auttaa muistamaan miellekarttaa paremmin visuaalisten mielleyhtymien kautta.

~9~


Toteutus (17.12.2015): Tyhjän paperin keskelle kirjoitetaan tai piirretään kartan pääasia eli avainsana. Pääsanaan liittyvät alakohdat piirretään haarautumaan avainsanasta pensasmaisesti, muodostaen taas uusia alakohtia. Alakohdat yhdistetään ylä- ja alakohtiinsa viivoilla ja muilla piirroselementeillä. Jokainen voi käydä kirjaamassa itse omat alakohtansa tai esimerkiksi ryhmän vetäjä voi toimia kirjurina. 5. Oppimisklinikka Tavoite: ajankohtaisten kysymysten ongelmanratkaisu vertaistyöskentelynä Toteutus (27.1.2016, 9.3.2016): Työskentely tapahtuu 4-5 hengen ryhmissä -

-

-

Mieti ongelma tai haaste, johon haluaisit ryhmältä ideoita Kirjoita ongelma avoimen kysymyksen muotoon (esim. Miten voisin parantaa ….?, Miten ratkaisen tietyn asian?, Miten voisin toimia tällaisessa tilanteessa? ...) Ryhmän kysymykset kerätään pikku purkkiin tai kuppiin. Yksi osallistuja nostaa purkista sattumanvaraisesti ensimmäisen kysymyksen, lukee sen ääneen ja yrittää vastata kysymykseen ensin itse. Sen jälkeen muut voivat osallistua keskusteluun ja esittää ratkaisujaan. Henkilö, joka on kysynyt käsittelyssä olevan kysymyksen, tekee muistiinpanoja ja antaa lopuksi yhteenvedon keskustelusta (sekä kertoo, saiko vastauksia kysymykseensä). Seuraava henkilö ottaa purkista seuraavan kysymyksen ja samat vaiheet toistetaan. Jos purkista nouse oma kysymys, se vaihdetaan toiseen.

6. Ennakkomateriaali, Dotstorming-äänestys ja Padlet-ryhmäyhteenveto Tavoite: aiheeseen tutustuminen etukäteen, materiaalista heränneet kysymykset, ideointi, pohdittavat kysymykset valitaan ja vastaukset niihin tuotetaan yhteisesti (esim. sosiaalisen median alustalle). Toteutus (23.3.2016): -

-

-

Ennakkomateriaali on jaettu esim. sähköpostin liitteenä, nettilinkkinä tai muulla tavalla. Jokaista osallistujaa on pyydetty tutustumaan materiaaleihin ja niistä herääviä ajatuksia ja kysymyksiä on pyydetty kirjaamaan ylös. Tapaamisen alussa jokainen osallistuja kirjoittaa esim. fläppi- tai valkotaululle tai johonkin sosiaalisen median ideointi- ja äänestyssovellukseen (Jyvälässä www.dotsorming.com) muutamia keskeisiä kysymyksiä tai ajatuksiaan ennakkomateriaalista. Jokainen äänestää (esim. 3 ääntä) omista ja muiden kysymyksistä mielenkiintoisimmat Yhteiseen keskusteluun valitaan 2-3 eniten ääniä saanutta kysymystä. Ne muotoillaan kysymyksen muotoon. Osallistujat pohtivat ja tuottavat pienissä ryhmissä vastaukset kysymyksiin ja julkaisevat ne ryhmätyönä paperille, fläpille tai vaikkapa johonkin sosiaalisen median alustalle (Jyvälässä www.padlet.com, kysymys punaiseen otsikkokenttään, vastaus tekstikenttään). Kuvitus tai muun aineiston liittäminen on mahdollista.

~ 10 ~


-

Vastaukset esitellään ja käsitellään yhdessä.

7. Lehtiotsikot Tavoite: Visioida hyvin toteutunutta omalle tai yhteisön toiminnalle asetettua tavoitetta ja konkretisoida ja tehdä näkyväksi ne toiminnan vaiheet, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä. Tämä menetelmä on versio niin sanotusta tulevaisuusmuistelusta. Toteutus: Jokainen osallistuja kirjoittaa ryhmässä käsiteltävän tavoitteen toteutumisesta ydinsanoja paperilapuille. Pienissä ryhmissä mietitään sen jälkeen lehtilööpit esim. lukuvuoden päättyessä ilmestyvään maakuntalehteen. Lööpeissä esitetään iskevästi, mitä ryhmä, työyhteisö tai muu taho on saanut käsillä olevassa asiassa aikaan. Myös juttusisältöä voidaan kuvata muutamalla lauseella (13.4.2016). 8. Muita Seuraavassa on luettelo muutamista muista ryhmän työskentelyvaiheessa käyttökelpoisista osallistavista menetelmistä -

Kiertävä ideapiiri Ideoiden priorisointi 3 kriteerin avulla Liikennevaloäänestys Tavoitteiden asettaminen ja toiminnan aikataulutus Unelmointi Toimintopuu, ideapuu Tulevaisuuden muistelu (tavoitteiden asettaminen, työn suunnittelu) Sinisen meren tekniikka (työskentelyn suunnittelu) SWOT-nelikenttä kehittämisen tarpeista, vahvuuksista jne. (tilannearviointi) Aivoriihi (uudet ideat) Tuumatalkoot (ideat ja niistä jatkokäsittelyyn valittavat) 6 ajattelun hattua (näkökulmia roolien kautta) Learning cafe (keskustelu, ideointi suunnittelu, vähintään 10-12 osallistujaa) Äänetön keskustelu, keskusteluliput (tasavertainen keskustelu)

Fiilistellen ryhmästä – vaihe 3 Fiilistellen ryhmästä on tapaamisen keskittynyt lopetus ja samalla sen arviointimenetelmä. Jokainen osallistuja ohjataan miettimään omalta osaltaan esimerkiksi keskustelujen tai tuotettujen ideoiden hyötyjä ja merkitystä, arvioimaan omaa osallistumistaan tai tunnetilojaan jne. Näiden menetelmien tavoitteena on esimerkiksi yhteenveto siitä, mitä saatiin aikaan, tuotosten merkityksen arviointi suhteessa omaan työhön, oman ja/tai ryhmän toiminnan arviointi, katse tulevaan, ilmapiirin ja hengen nostatus. Koska menetelmien tavoite on aina sama, seuraavassa kuvataan vain toteutusta. Menetelmiä voi käyttää yhden tapaamisen tai joissain tapauksissa myös esimerkiksi koko lukuvuoden aikaisen työskentelyn tavoitteiden toteutumiseen.

~ 11 ~


1. Roolit takaisin Tapaamisen alussa symbolisesti pois annettu rooli käydään ottamassa astiasta takaisin. Voidaan kommentoida, tai työskennellä hiljaisesti. Poistutaan ryhmästä (21.10.2015). 2. AnswerGarden, tai muu niin sanottu sanapilvipalvelu Jokainen osallistuja käy vastaamassa muutamalla sanalla vetäjän sanapilvipalveluun jättämään tapaamista koskevaan kokoavaan kysymykseen. Sanapilven kehittyminen heijastetaan valkokankaalle. Kysymys voi alkaa esim. Mikä mielestäni on keskeistä …?, Missä voin soveltaa työssäni …?, Mitä kerron tästä …? Mikäli tietotekniikkaa ei ole käytettävissä, kommentit voi koota esim. post-it –lapuilla valkotaululle (24.2.2016). 3. (Tunne)jana, tunnekortit tms. Piirretään, osoitetaan, merkitään teipillä tai narulla lattiaan ”jana”, jonka ääripäissä on myönteinen ja kielteinen kokemus käsillä olleesta asiasta, tai omasta tunnetilasta pois lähdön hetkellä. Kukin osallistuja valitsee oman paikkansa janalla ja kertoo vuorollaan perustelut paikan valinnalle. Vaihtoehtoisesti voi käyttää tuntemuksia kuvaavia kuvia, sanoja, lauseita, symboleja ja perustella niiden valintaa (23.3.2016). 4. Arviointi ja palautekierros Jokainen osallistuja kirjoittaa vastaukset ennalta annettuihin arviointikysymyksiin. Käydään kysymykset myös yhteisesti keskustellen läpi. Ryhmän vetäjä kokoaa vastaukset ja tekee yhteenvedon. Mikäli halutaan tehdä huolellisempi ryhmän väli- tai päättöarviointi valmistetut kysymykset voivat koskea erityisesti sitä, mitä ryhmässä on saatu aikaan (tuotos), miten ryhmä on työskennellyt (prosessi), mikä merkitys tai hyöty tapaamisista on ollut (hyöty), miten työskentelyä on syytä jatkaa tai parantaa (vastuu ja sitoutuminen) jne.. Palaute dokumentoidaan (13.4.2016). 5. Kiitospiiri Myönteisen ilmapiirin vahvistamiseksi osallistujilta kysytään mistä he haluavat kiittää ryhmää istunnon päätteeksi. Henkilöiden nimiä ei tarvitse mainita (13.4.2016). 6. Muita Seuraavassa on luettelo muutamista muista tapaamisen lopettamisvaiheessa käyttökelpoisista menetelmistä. -

Kehu pystyyn KKK (kirjoita, kuuntele, kiteytä) Kollektiivinen muistelu ja tarinaviiva Missä mennään? Värikoodiäänestys (liikennevalot) Tämä ryhmä on ollut kuin … (jokainen osallistuja jatkaa lauseen loppuun)

~ 12 ~


Lisämateriaalia Summa & Tuominen

https://www.kepa.fi/sites/kepa.fi/tiedostot/julkaisut/ Fasilitaattorin_tyokirja.pdf Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. [viitattu 18.4.2016]

Taipale.

http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf Osallistavat menetelmät –tuki- ja virikeaineisto (KSL ry) [viitattu 18.4.2016]

Innokylä

https://www.innokyla.fi/kehittaminen/etsi-jaloyda/menetelma/ideointi-ja-suunnittelu: sivusto, johon on koottu paljon erilaisia menetelmäkuvauksia. [viitattu 18.4.2016]

Heikkinen ym.

Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. 2012

Heikkinen ym.

Verme – vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen tukena. 2010

Estola, Kaunisto ym..

Lupa puhua. Kertomisen voima arjessa ja työssä. 2007

Janhunen & Sura.

Miten käytän toiminnallisia menetelmiä, 2005

Sava, Vesanen-Laukkanen. Taiteeksi tarinoitu oma elämä. 2004

~ 13 ~

Osallistavien menetelmien työkalupakki  
Osallistavien menetelmien työkalupakki  
Advertisement