Page 1

JYPAO

TOIMINTAKERTOMUS

2017Â


toimintakertomus | 02

JYVÄSKYLÄN TALOUSKOULUYHDISTYS RY

Koulutuksen järjestäjä vuodesta 1929

Ajatus talouskoulun perustamisesta Jyväskylään otettiin esille julkisesti vuonna 1924 Keski-Suomen Naistenpäivillä. Tällöin seminaarin talousopettaja Alli Oksanen piti alustuksen aiheesta ”Talouskoulun mahdollisuudet Jyväskylässä”. Saman vuonna joulukuussa KeskiSuomen Maakuntapäivillä perustettiin erityinen kannatusyhdistys Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry. Alussa jäseniä oli noin kymmenkunta ja tänä päivänä jäsenmäärä on 40 jäsentä.

Yhdistyksen sääntöjä on vuosien varrella uudistettu useaan kertaa koulumaailman tilanteiden muuttuessa. Uusin sääntömuutos tehtiin 07.11.2016. Uusien sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoitus on antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja edistää nuorten ja aikuisten sijoittumista työelämään. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää kansallista kulttuuria, maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sekä tukea kotien ja perheiden hyvinvointia. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä valtionosuusrahoitteista ammatillista koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhdistykselle uuden järjestämisluvan 6.10.2017.Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry :n vuosikokous pidettiin maaliskuussa.

Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry:n nimeämään johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain eroaa yksi tai kaksi varsinaista jäsentä. Vuonna 2017 erovuorossa olivat Marja Kallio ja Maarit Knuuttila.


toimintakertomus | 03

JYVÄSKYLÄN TALOUSKOULUYHDISTYS RY

Koulutuksen järjestäjä vuodesta 1929

Yhdistyksen vuosikokous valitsi johtokuntaan uudelleen Maarit Knuuttilan ja Marja Kallion tilalle asiakkuuspäällilkkö Sirpa Ovaskaisen Fazer Food Servicestä. Varajäseneksi valittiin professori Outi Fingeroos Jyväskylän yliopistolta. Johtokunta valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Maarit Knuuttilan. Uusien jäsenten toimikausi alkaa vuoden 2018 alusta. Johtokunta käyttää yhdistyksen puhevaltaa kaikissa virastoissa ja laitoksissa, vastaa yhdistyksen omaisuudesta, valmistelee asiat yhdistyksen kokouksiin ja toimeenpanee yhdistyksen päätökset. Johtokunta kokoontui kuluneena vuotena yhteensä kuusi kertaa.

Sanotaan, että rohkeasti unelmoiduilla unelmilla on taipumus toteutua. Jyväskylän talouskoulu, nykyinen Jyväskylän palvelualan opisto oli yksityisten ihmisten rohkea unelma – visio lähes 90 vuotta sitten. Tämän päivän visiomme on: Elinvoimaisuus ja luovuus takaavat ainutlaatuisuutemme. Olemme yhä edelleen yksityinen ammatillinen oppilaitos kaikista ammatillisen koulutuksen muutoksista ja myllerryksistä huolimatta. Vuosien varrella yksityinen omistuspohja on ollut moneen kertaan uhattuna, mutta aina niistä uhkakuvista on selvitty. Tämä viimeisin, ammatillisen koulutuksen reformi, on ehkä ollut kaikista haasteellisin ja on sitä osittain yhä edelleen, koska rahoitusleikkaukset ovat sekä suhteellisesti että euromääräisesti suurimmat koko ammatillisen koulutuksen historiassa. Erityisesti pienten koulutuksen järjestäjien leikkausprosentit ovat olleet kohtuuttomia, pahimmillaan rahoituksesta on lähtenyt yli kolmannes. Tämän oppilaitoksen vahvuus on kuitenkin aina ollut pienen oppilaitoksen nopea reagointikyky yhteiskunnallisiin muutoksiin. Olemme ylpeitä juuristamme ja ainutlaatuisuudestamme. Se työ, mikä tässä oppilaitoksessa aloitettiin lähes 90 vuotta sitten jatkuu edelleen.  ” Mitä paremmin ymmärtää mennyttä ja pystyy käyttämään sitä nykyisyyden hallinnassa, sitä paremmin myös tulevaisuus on omissa käsissä.”


toimintakertomus | 04

JYVÄSKYLÄN PALVELUALAN OPISTO

Kolmas nimenmuutos lähes 90- vuoden aikana

879 856

Opetuksen kustannukset vuonna 2017

88. TOIMINTAVUOSI

8,5%

Eroamisprosentti aloittaneista opsikelijoista vuonna 2017

"Logo kuvaa värien ja muotojen kautta positiivisuutta, lämpöä ja toimeliaisuutta. Johtokunta valitsi logon suunnittelijaksi graafikko Jussi Jäppisen"

Jyväskylän koitalousoppilaitoksesta tuli vuoden vaihtuessa tammikuussa 2017 Jyväskylän palvelualan opisto. Nimenmuutosta valmisteltiin pitkään syksyn 2016 aikana. Henkilöstö antoi oman näkemyksensä uudesta nimestä ja johtokunta valitsi toukokuussa kymmenen nimiehdotuksen joukosta oppilaitoksen uudeksi nimeksi Jyväskylän palvelualan opiston. Samassa yhteydessä uudistettiin oppilaitoksen logo. Johtokunta valitsi logon suunnittelijaksi graafikko Jussi Jäppisen. Logon valinta osoittautuikin varsin vaikeaksi. Graafikon ensimmäiset ehdotukset eivät saaneet lainkaan kannatusta. Toisella kierroksella sekä henkilöstö että johtokunta olivat yksimielisiä logon valinnasta. Valituksi tuli abstrakti kolmivärinen viuhkan tapainen logo. Mielestäni Jussi Jäppinen onnistui hyvin logon suunnittelussa tavoittamaan oppilaitoksemme arvomaailman. Jyväskylän palvelualan opisto yksityisenä ja pienenä oppilaitoksena on vastannut hyvin yhteiskunnan muuttuviin olosuhteisiin kehittämällä voimakkaasti toimintaansa arvojensa: vastuu, luottamus ja yhteisöllisyys mukaisesti.


toimintakertomus | 05

JYVÄSKYLÄN PALVELUALAN OPISTO

Koulutuksen järjestäjä vuodesta 1929

Henkilöstömäärä

177

Opiskelijaa

Maahanmuuttajataustaisia

21

70%

Jyväskylän palvelualan opiston henkilöstömäärä oli kuluneena vuotena 21 henkilöä. Opiskelijoita oli 174 joista noin 70 %:a maahanmuuttajataustaisia. Oppilaitoksemme on kautta historiansa elänyt tiiviisti yhteiskunnan muutosten mukana. Tänä päivänä maahanmuuttajien kouluttaminen ammattiin ja integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan on yksi keskeisimpiä tehtäviämme ammatillisen koulutuksen kentällä. Visiomme; elinvoimaisuus ja luovuus takaavat ainutlaatuisuutemme, pitää sisällään koko toimintamme perustan. Olemme edelläkävijöitä maahanmuuttajien kouluttamisessa ja henkilöstömme vahva ammatillinen osaaminen ja luovuus takaavat ainutlaatuisuutemme.

Visio Elinvoimaisuus ja luovuus takaavat ainutlaatuisuutemme


toimintakertomus | 06

MITÄ TARKOITTAA KOULUTUSREFORMI? Muutoksen tuulet puhaltavat

Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen, ohjauksen, säätelyn, toteuttamistavat ja tutkinnot. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistuvat, samoin nykyisenlainen näyttötutkintojärjestelmä. Opintojen painopiste siirtyy oppilaitoksen ja työnantajan välisellä koulutussopimuksella oppilaitoksista työpaikoille.

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2018. Ammatillista koulutusta säätelee jatkossa yksi laki, jossa on lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, missä lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa. Käytännössä työn tuloksia mitataan opiskelijoiden valmistumisella ja työllistymisellä tai jatko-opintoihin siirtymisellä.

Muutos aikaisempaan on erittäin suuri ja tulosten saavuttaminen vaatii onnistuakseen opettajien työn kriittistä arviointia ja kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen reformi ja työelämän jatkuva muutos on myös iso muutos opettajan työnkuvassa. Ammatillisen opettajan työ vaatii jo nyt ja entistä enemmän tulevaisuudessa ammattien tuntemusta, digiosaamista, projektityötaitoja, ohjausosaamista ja ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja. Erittäin merkittävä este opettajien työn kehittymiselle on 1980-luvulle pysähtynyt työaika- ja palkkausjärjestelmä. Opettajan työn kehittyminen on reformin onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Jyväskylän palvelualan opistossa on näihin muutoksiin varauduttu jo vuosikausia, mutta paljon on vielä kehittämistä ennen kuin koko oppilaitoskulttuuri ja toimintatavat vastaavat täysin reformin asettamiin uusiin haasteisiin.


toimintakertomus | 07

MITEN RAHOITUS MUUTTUU? Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu jo lähes 400 miljoonaa euroa Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitus muodostuu neljästä peruselementistä: perusrahoitus (50%:a), suoritusrahoitus (35%:a), vaikuttavuusrahoitus (15%:a) ja strategiarahoitus. Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle kuten ennenkin. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Uuden rahoitusjärjestelmän tavoitteena on tukea osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa sekä kannustaa tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyy valtion talousarviossa ja sitä tarkistetaan vuosittain. Muutos aikaisempaan rahoitusmalliin on suuri ja se aiheuttaa koulutuksen järjestäjän toiminnoissa monenlaisia muutoksia. Vuodet 2018 ja 2019 ovat kuitenkin vielä ns. varainhoitovuosia, jolloin perusrahoituksen osuus koko rahoituksesta on vielä 95 %:a.

Jyväskylän Talouskouluyhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Toimintaa on sopeutettu suhteessa rahoituksen muutoksiin jo vuodesta 2014 alkaen. Investointeihin on tehty talouden ennakointia vuosikaudet, joten yhdistyksen rakennusomaisuuden kunto on hyvä ja opetustilat ovat terveet ja ajanmukaiset. Riskien hallinnalla ja ennakoinnilla koulutuksen järjestäjä huolehtii, että toiminnan tavoitteet saavutetaan myös uudessa rahoitusmallissa. Tulevaisuudessa oppiminen siirtyy entistä enemmän oppilaitosympäristöstä työelämään, joten yksi tulevaisuuden haasteista tulee varmasti olemaan tilojen uudelleen käytön organisointi.


toimintakertomus | 08

MITEN RAHOITUS MUUTTUU? Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu jo lähes 400 miljoonaa euroa Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry sai lokakuussa 2017 opetus – ja kulttuuriministeriön päätöksen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvasta 1.1.2018 lukien. Uuden luvan mukaan koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää seuraavia tutkintoja ja antaa niihin tutkintokoulutusta: puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto. Kiinteistöpalvelualan koulutuksen kehittäminen on varmasti yksi mielenkiintoinen ja haasteellinen kehittämiskohde oppilaitoksen koulutustarjonnassa.Luvan opiskelijavuosien vähimmäismäärä 118 on asetettu siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin järjestäjän aikaisemman valtionosuustoiminnan osuutta kokonaisvolyymista. Rahoitusmallin laskentaperusteen muuttuessa euroa/ opiskelija opiskelijatyövuosiin on iso muutos, joka vaatii ihan uudenlaista ajattelua opiskelijoiden opintojen suunnittelussa.


toimintakertomus | 09

TAPAHTUMIA VUODEN VARRELTA

Henkilöstö yrityksen voimavara

Kevät 2017 oli stressinsieto- ja keskittymiskyvyn kehittämisen aikaa. Eläkeyhtiö ELO osallistui työhyvinvointimme tukemiseen 50%:a kustannuksista. Tuo tuki käytettiin kevään aikana Mindfulness -hankkeeseen, johon lähes koko henkilöstö osallistui. Hankkeen tarkoitus oli tukea henkilöstön stressinsieto- ja keskittymiskykyä. Loppuvuodesta toteutettiin Elo :n toimesta työhyvinvointikysely, johon osallistui koko henkilöstö. Siitä huolimatta, että henkilöstömme on jo useamman vuoden ajan joutunut työskentelemään alati muuttuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa, kyselyn kokonaistulos oli hyvä. Kysymyksissä, jotka koskivat omaa työtä, työyhteisön toimivuutta, lähiesimiehen toimintaa, oman osaamisen uudistamista, toimintakykyä ja omia voimavaroja, vastausten keskiarvo oli yli neljä (max 5). Tämä osoittaa sen, että henkilöstö on kaiken kaikkiaan suhteellisen tyytyväinen työpaikkaansa. Kehittämiskohteitakin toki tuli esiin ja niihin paneudutaan heti uuden lukukauden käynnistyessä keväällä 2018. Kulunut vuosi oli niin tapahtumarikas ja työntäyteinen, että jätimme pikkujoulut väliin ja päätimme aloittaa vuoden 2018 kulttuurielämyksellä. Varasimme jo hyvissä ajoin syksyllä liput Carmen-oopperaan, missä mm. johtokuntamme jäsenellä Erkki Fredriksonilla on puherooli. Henkilöstö on osallistunut vuoden mittaan erilaisiin omaa työtään kehittäviin koulutuksiin. Osaamisen kehittämisen ja virkistäytymisen lisäksi henkilöstön hyvinvointia tuetaan mm. liikunta -ja kulttuuriseteleillä. Työnantaja maksaa myös vuosittain henkilöstön osallistumisen Likkojen Lenkkitapahtumaan. Edellisen syksynä alkanut kardiologi Jari Laukkasen tutkimus Sauna ja sydänterveys jatkui vielä keväällä 2017. Osa henkilöstöstämme osallistui tuohon tutkimukseen, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2018 keväällä. Henkilöstömme pitää hyvää huolta fyysisestä kunnostaan ja se myös näkyy jokapäiväisessä työssämme. Henkilöstöstrategiamme perustuu siihen, että henkilöstö on yrityksen voimavara.


toimintakertomus | 10

TAPAHTUMIA VUODEN VARRELTA

Strategiatyö

STRATEGISIA NÄKÖKULMIAMME OVAT

Asiakas Palvelut Henkilöstö

Henkilöstö käynnisti uuden strategiatyön elokuun alussa. Strategiatyötä tehtiin syksyn aikana osin koko henkilöstön voimin, osin pienemmällä porukalla. Johtokunta otti myös kantaa strategiatyöhön ja antoi omia näkemyksiään työn kehittämiseen. Johtokunta piti strategiatyössä tärkeänä sitä, että henkilöstön osaamista hyödynnetään hyvin ja työ tehdään yhdessä. Missiona nähtiin, että huomisen hyvinvointi alkaa tänään. Strategiatyö jatkuu ensi vuoden puolella ja sitä työstetään edelleen, kunnes johtokunta hyväksyy lopullisen valmiin esityksen oppilaitoksen strategiaksi seuraavalle strategiakaudelle, jonka pituus on vielä tässä vaiheessa vahvistamatta.

Arvot Vastuu   Luottamus      Yhteisöllisyys


toimintakertomus | 11

TAPAHTUMIA VUODEN VARRELTA

Suomi 100

Opetushallitus kannusti oppilaitoksia jo keväällä 2016 huomioimaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta mahdollisimman monipuolisesti eri oppiaineiden opetuksessa ja muissa toiminnoissa. Juhlavuoden teema ”Yhdessä” kannusti viettämään juhlavuotta nimenomaan yhdessä ja paneutumaan Suomen historiaan ja nykyisyyteen sekä luomaan yhteistä Suomen tulevaisuutta yhä monimuotoisemmassa maailmassa. Oppilaitoksemme opiskelijoista lähes 70 %:a on syntynyt jossain muualla kuin Suomessa. Heidän alkuperäisen kotimaansa historia on erilainen kuin Suomen. Mietimme kovasti, kuinka voisimme välittää heille jotakin oleellista Suomesta juhlavuoden hengessä. Päädyimme siihen, että emme paneudu kovin syvällisesti Suomen sotahistoriaan emmekä käy läpi suomalaista ruokakulttuuria 100 :n vuoden ajalta vaan teemme opiskelijoiden kanssa yhdessä jotain sellaista, mikä on ollut meille suomalaisille kautta historiamme äärettömän tärkeää. Niinpä pakkasimme elokuussa koulun alkaessa koko oppilaitoksen väen kolmeen linja-autoon ja matkasimme retkelle Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Perillä Törmälän kurssikeskuksessa meitä odotti keittolounas ja marjapiirakkakahvit. Ihasteltuamme aikamme Törmälän vanhaa maalaismiljöötä, patikoimme luontopolkua pitkin laavulle, missä meitä odotti tietokilpailu ja nokipannukahvit. Opintokysymykset koostuivat polun varrelta tehdyistä havainnoista ja yleisistä Suomen luontoa koskevista kysymyksistä. Opiskelijat osasivat vastata kysymyksiin yllättävän hyvin. Retki oli todella hauska ja antoisa. Uskon, että retkemme toi aitoa suomalaisuutta taas askeleen verran lähemmäksi meitä kaikkia. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että oppilaitoksemme arvot: vastuu, luottamus ja yhteisöllisyys konkretisoituivat jälleen kerran ihan arkitoiminnassamme. Luotimme siihen, että lähes 140 henkilön porukka pysyy koossa, toimii vastuullisesti ja eri kulttuurien välinen yhteisöllisyys oli käsinkosketeltavaa.


toimintakertomus | 12

TAPAHTUMIA VUODEN VARRELTA

Suomi 100

Itsenäisyyden juhlavuotemme huipentui itsenäisyyspäivän juhlaan, jota vietimme koko oppilaitoksen voimin varsinaisen itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2017. Tuohon juhlavaan kahvitilaisuuteen kutsuimme myös yhteistyökumppaneitamme ja hyviä asiakkaitamme. Suomalaisesta musiikista kautta vuosikymmenten vastasivat Satu ja Arto Rantanen. Opiskelijat kertoivat omissa puheenvuoroissaan ajatuksia Suomesta ja suomalaisuudesta niin maahanmuuttajan kuin Suomessa syntyneenkin nuoren näkökulmasta. Juhlan lopussa muistimme ansioituneita työntekijöitämme Kauppakamarin ansiomerkeillä.

Henkilöstö on yrityksen voimavara ja erityisesti suurten muutosten ja epävarmuuden aikoina henkilöstön merkitys korostuu entisestään. Työnantajamme Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry on ilmiselvästi onnistunut henkilöstöpolitiikassaan, koska jaoimme peräti seitsemän ansiomerkkiä; kaksi hopeista ansiomerkkiä yli 20 :n vuoden työstä oppilaitoksemme palveluksessa, viisi pronssista yli kymmenen vuoden työstä ja yhden Suomi 100-ansiomerkin. Suomi 100- ansiomerkki myönnettiin ainoastaan Suomen juhlavuonna, työstä yrityksen, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Suomi 100-ansiomerkin sai koulutusjohtaja Sirpa Keränen työstään ammatillisen koulutuksen kehittäjänä niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Seuraavalla viikolla juhlistimme pitkäaikaisen johtokunnan puheenjohtajan Marja Kallion läksiäisiä juhlavan päivällisen merkeissä. Juhlavan aterian valmistivat omat kokkiopiskelijamme opettaja Marika Mäkisen johdolla. Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry luovutti tilaisuuden lopuksi Marja Kalliolle Kauppakamarin kultaisen ansiomerkin 30:n vuoden työstä yhdistyksen palveluksessa.


toimintakertomus | 13

TALO JA TALOUS

oma tupa oma lupa

Rahoitus/ opiskelija

338 suoritettua ammattiosaamisen näyttöä

8637 suoritettua osaamispistettä 10 231

Tutkinnon suoritti alle kolmessa vuodessa 91 % opiskelijoista

2017

10 408

2016

Jyväskylän palvelualan opisto toimii Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry:n omistamissa tiloissa. Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry:n taloudellinen tilanne on hyvä. 11 000

Yhdistyksen toiminta ennen poistoja ei ole ollut alijäämäistä. Toimintaa on sopeutettu suhteessa

2015

tulojen vähenemiseen jo vuodesta 2014 alkaen. Investointeihin on tehty talouden ennakointia vuosikaudet, joten yhdistyksen rakennusomaisuuden

11 358

kunto on hyvä ja opetustilat ovat terveet ja ajanmukaiset. Kiinteistö ja toiminnan jatkuminen on

2014

vakuutettu asianmukaisesti. Riskien hallinnalla ja ennakoinnilla huolehditaan tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan häiriöttömästä 11 349

2013

jatkuvuudesta strategian mukaisesti. Kiinteistön kunnostamiseen on investoitu vuodesta 2008 vuoteen 2015 lähes 2 miljoonaa euroa. Investoinnit on tehty valtionosuusrahoituksesta saaduilla tuloilla ilman vierasta pääomaa. Vuonna 2017 ei ole tehty suuria investointeja, vain pieniä kiinteistön kunnostustöitä.


toimintakertomus | 14

OPINTO-OHJAUS

Hakeutuminen ja jatkuva haku

Jyväskylän palvelualan opiston opiskelijalähtöisyys tulee esille jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Hakija voi tulla tutustumaan oppilaitokseen milloin vain ja hän saa tietoa ja ohjausta mahdollista hakeutumista varten. Tutustumiskäynnistä sovitaan opinto-ohjaajan kanssa. Olemme mukana yhteishaussa (www.opintopolku.fi) mutta Jyväskylän palvelualan opistoon voi hakeutua myös ns. jatkuvan haun kautta (www.jypao.fi). Jatkuvan haun ansiosta opintojen aloittamisaika on joustava. Kaikki jatkuvan haun kautta hakeutuneet kutsutaan pääsykoehaastatteluun. Haastattelussa keskustellaan myös hakijalle sopivasta opintojen aloittamisajankohdasta. Opinnot aloitettuaan opiskelija etenee opinnoissaan osaamisperusteisesti eli opintojen kesto vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Nämä ovat hakijan kannalta merkittäviä muutoksia aikaisempaan verrattuna, jolloin opiskelu aloitettiin aina syksyllä ja kaikki valmistuivat pääsääntöisesti yhtä aikaa kolmen vuoden kuluttua keväällä.


toimintakertomus | 15

OPINTO-OHJAUS

Opintojen aikainen ohjaus

Jokaisella opiskelijalla on oma opiskelusuunnitelma ja opiskella voi erilaisissa oppimisympäristöissä. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. Kaikki oppilaitoksessa opetus- ja ohjaustyötä tekevät ovat opintojen suunnittelussa mukana opiskelijan tarpeiden mukaan. Joku tarvitsee enemmän ohjausta, toinen on itseohjautuvampi. Molempien tarpeet otetaan opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa huomioon.

Oppilaitoksessa opiskelu on toiminnallista eli käytännön töitä tehdään paljon. Käytännön työtehtävissä opiskelijoiden riittävä ohjaus varmistetaan kouluohjaajien ja opettajien yhteistyöllä. Yhteisiä tutkinnon osia kuten esimerkiksi matematiikkaa, yrittäjyyttä, äidinkieltä jne. opiskellaan myös toiminnallisesti. Opinnot sisältyvät opiskelijoiden toteuttamaan projektiin, jossa yhteisten tutkinnon osien opettajat toimivat ohjaajina. Opiskelijaprojekteja ovat olleet mm. ravintolapäivät, joulumyyjäiset ym. eri teemoin toteutetut tapahtumat. Niiden ansiosta yhteisten tutkinnon osien opiskelu on kokonaisvaltaista ja käytäntöön kytkettyä. Yhteisiä tutkinnon osia sisällytetään myös ammatillisiin opintoihin ja niitä arvioidaan ammatillisten opintojen yhteydessä. Tämän toteutuminen edellyttää yhteistyössä tehtävää opiskelijan ohjausta. Pääosa opiskelijakunnan hallituksen opiskelijaedustajista toimivat tuutoreina. Opiskelijatuutorit ovat vertaisohjaajia. Koska opiskelijoilla on yksilölliset opintopolut, on ryhmissä opintojen erivaiheissa olevia opiskelijoita. Pidemmälle edistynyt opiskelija voi toimia tuutorina mm. uuden opiskelijan perehdyttämisessä uuteen oppimisympäristöön. Opiskelijatuutorit järjestävät mm. ns. tuutoritaukoja, jolloin on mahdollisuus keskustella esimerkiksi työssäoppimisesta tai muusta opiskeluun liittyvistä asioista kokeneemman tuutorin kanssa. Opiskelijatuutoritoimintaa kehitetään edelleen yhteistyöhankkeessa Gradia Jyväskylän sekä Karstulan evankelisen opiston kanssa vuoden 2018 aikana. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa opiskelijalle nimetään työpaikalta työpaikkaohjaaja. Oma ammatinopettaja toimii ohjaavana opettajana. Opettaja auttaa tarvittaessa työssäoppimispaikan löytämisessä ja varmistaa, että työpaikalla voidaan tehdä tutkinnon osan edellyttämiä työtehtäviä tavoitteellisesti. Palvelualan opisto kouluttaa työpaikkaohjaajia tehtäväänsä ja yhteydenpito muutenkin oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä on tiivistä. Näin myös työpaikoilla on merkittävä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa. Erityisen merkittävää työpaikalla tehtävä ohjaus on oppisopimuskoulutuksessa, jonka toteuttamiseen Jyväskylän palvelualan opistolla myös on mahdollisuus.  


toimintakertomus | 16

OPINTO-OHJAUS

Opintojen aikainen ohjaus

Oppimisympäristöjen monipuolisuus pitää sisällään myös verkko-opinnot. Opiskelija voi halutessaan suorittaa opintoja verkossa ja niitä voidaan käyttää myös opiskelijoiden työtehtävien eriyttämiseen oppilaitoksessa. Verkko-opinnot eivät ole itsetarkoitus, vaan niitä käytetään opiskelija- ja tarvelähtöisesti. Tarvittaessa myös Skypen välityksellä on mahdollista osallistua esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien opiskeluun. Opintojen päättövaiheessa ohjauksessa korostuu työelämään ohjaaminen. Usein opiskelija saa ensimmäisen työpaikkansa työssäoppimispaikastaan. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea siirtyessään työelämään, sitä on tarjolla. Oppilaitoksessa yhteistä ohjaustyötä opiskelijan kanssa tekevät ammatinopettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa opiskeluhuollon työntekijä tai opiskelijan nimeämä tukihenkilö. Verkostoista tärkeitä yhteistyötahoja opintojen päättövaiheessa ovat esimerkiksi Ohjaamo sekä TE-toimisto. Tarvittaessa toimitaan ns. saattaen vaihtaen -periaatteella. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada solmittua oppisopimuksia opiskelijan kouluttamiseen ja sen myötä työllistymiseen.

Edellä kuvatut toteutustavat ja niiden yhdistäminen opiskelijan yksilöllisiin opintopolkuihin edellyttää kaikkien opiskelijaa ohjaavien yhteistyötä. Tällaista ohjaustapaa kutsutaan holistiseksi, opiskelijalähtöiseksi ohjausmalliksi. Viikoittain kokoontuva opettajatiimi käy läpi sekä päivittää opiskelijoiden opintosuunnitelmia. Samalla seurataan opinnoissa edistymistä. Kaikki ammatinopettajat toimivat myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajina. Näin hyödynnetään opettajien osaamista ja kokemusta erilaisista työpaikoista. Yhteistyö mahdollistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen liittämisen opiskelijan opintopolkuun yksilöllisin ratkaisuin.


toimintakertomus | 17

OPINTO-OHJAUS

Opintojen aikainen ohjaus

Kehitystyö tähän vaiheeseen, että opiskelijoiden yksilölliset opintopolut toteutuvat aidosti, on ollut pitkä. Se on alkanut yksittäisen opiskelijan opintojen suunnittelusta ja todennäköisesti siitä, että joku asia ei ole toiminut niin kuin pitäisi. Silloin on pitänyt alkaa ajatella uudella tavalla. Uusi ratkaisu ja toteutustapa ovat saattaneet toimia seuraavankin opiskelijan kohdalla. Aluksi pienistä yksilöllisistä muutoksista on tultu tähän päivään, jolloin opintoja voi suorittaa erilaisissa oppimisympäristöissä oppilaitoksen ohella myös työpaikoilla ja verkossa. Tutkinnon osien suoritusjärjestys voi vaihdella, työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä ja jaksojen kestot suunnitellaan myös yksilöllisesti. Ohjaustyötä ja yhdessä suunnittelua on opittu tekemällä ja haasteita kohtaamalla. Uudistuminen on ollut välttämätöntä, jotta aito opiskelijalähtöisyys toteutuu. Kuljemme kohti uudenlaista ohjaajuutta, jossa opettaja ei ole enää tiedon jakaja vaan oppimisprosessin mahdollistaja. Työelämä odottaa tulevilta työntekijöiltä vuorovaikutustaitoja, itsetuntemusta sekä kykyä tunnistaa ja kehittää omaa osaamista. Siksi myös opettaminen ja ohjaaminen muuttuvat sekä sulautuvat osittain toisiinsa. Näin voidaan vastata työelämän tarpeisiin.

Yritin kirjoittaa tämän mainitsematta kertaakaan sanaa reformi. Tässä tekstissä sen vaikutuksia tuli kuitenkin kuvattua hakeutumisen ja opintojen ohjauksen näkökulmasta. Onneksi olemme oppilaitoksena lähteneet hyvissä ajoin liikkeelle reformin suuntaisesti. Tänä päivänä nuo muutokset ovat meillä jo melko arkipäiväisiä. Eikä reformiakaan tullut mainittua tekstissä loppujen lopuksi kuin kolme kertaa.

Paula Pietiläinen opinto-ohjaaja, ammatillinen opettaja Jyväskylän palvelualan opisto


toimintakertomus | 18

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI

Erityinen tuki Erityisen tuen tavoitteena on tukea ja ohjata oppimisen tilanteissa niitä opiskelijoita, joilla on oppimisen vaikeutta. Tuen tarpeen kartoittaminen alkaa jo hakuvaiheessa, jolloin opiskelija toimittaa tietoa oppimisvaikeuksistaan tai oppimiseen vaikuttavista asioista. Samalla kartoitamme, onko meillä riittävästi hakijalle sopivaa tukea tarjolla. Perusopetuksen kanssa tehty nivelvaiheyhteistyö on ollut jo useita vuosia toimintatapaamme. Sen tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa kartoittaa opiskelemaan tulevan opiskelijan oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavia asioita. Se nopeuttaa tuen suunnittelun ja tukitoimien aloittamista. Alkuvaiheessa ollaan yhteydessä huoltajiin ja kutsutaan heitä mukaan opiskelun suunnitteluun. Opiskelija on aina suunnittelussa mukana. Tietoa suunnitteluun saadaan opettajatiimeistä ja muulta ohjaavalta henkilökunnalta. Opiskelijalle valitaan oma erityisen tuen ohjaava opettaja (HOJKS-opettaja), joka ohjaa opiskelijaa ja tiedottaa opiskelijan suunnitelmasta muita opettajia tai työssäoppimisen ohjaajia. Erityisen tuen suunnittelu jatkuu koko opintojen ajan. Sitä tarkennetaan säännöllisissä seurantapalavereissa, joissa kartoitetaan onko tuki ollut sopivaa ja tehokasta. Tukea suunnitellaan ohjauksen määrän, oppimisympäristön, aikataulutuksen ja opetusmateriaalien osalta. Tapaamisissa päivitetään samalla opiskelusuunnitelmaa ja otetaan huomioon edellä mainitut asiat. Samalla käsitellään tarvittaessa opiskeluhuollollisia asioita. Erityisopetus ja opiskeluhuolto limittyvät usein yhteen. Opettajatiimeissä ja pedagogisessa suunnittelupäivässä keskustellaan opiskelijoiden opinnoista, suunnitellaan opintojen aikatauluja ja oppimisympäristöjä. Tiimeissä on koolla kaikki opiskelijaa opettavat opettajat ja tieto siitä miten opiskelu sujuu ja osaaminen karttuu välittyy sitä kautta. Samalla voimme välittää tietoa toisillemme erityisestä tuesta ja tehdä yhdessä suunnitelmat opetuksen toteuttamiseen. Pedagogisen suunnittelupäivän tavoitteena on  yhdessä kehittää pedagogisia taitoja, pohtia ratkaisuja sekä jakaa tietoa ja kokemuksia opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Opintojen loppuvaiheessa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan urasuunnitelmaa ja opinnoista pois siirtymistä tehdään yhteistyössä opiskelijan, opettajan sekä opinto-ohjaajan kanssa. Mukana suunnittelussa voi olla tukiverkostoa. Oppilaitoksesta ollaan yhteydessä TE-palveluihin tai vaikkapa Ohjaamoon, jossa on koolla muitakin työllistymiseen tai jatkosuunnitelmaan liittyviä viranomaisia (esim. Kela, TE-palvelut). Siirtymävaiheessa on tärkeää siirtää tietoa opiskelijan osaamisesta ja tuen tarpeista eteenpäin. Tavoitteena on aina tukea työllistymistä ja etsiä sille sopivia vaihtoehtoja.


toimintakertomus | 19

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI

Opiskeluhuolto

Oppilaitoksessa on tarjolla monipuolisesti tukea oppimiseen ja opiskeluun. Opetuksen järjestämisen rinnalla on jo useita vuosia kehitetty erilaisia toimia opintojen etenemisen tueksi.Yhteisöllinen opiskeluhuolto tähtää siihen, että jokaisella opiskelijalla olisi hyvä opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena onkin vahvistaa yhteisöllisiä taitoja koko oppilaitoksen väen kesken.

Se luo perustaa turvallisuudelle ja opiskeluhyvinvoinnille sekä antaa opiskelijoille toimintamalleja   tulevaisuudessa työelämässä ja muillakin elämän osa-alueilla toimimiseen.Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa suunnitellaan ja kehitetään monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jonka jäsenet koostuvat eri viranomaisista (oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöstä sekä poliisin, maahanmuuttajapalveluiden ja nuorisotyön edustajista). Toimintaa tarkennetaan ja toteutetaan Hyvinvointiryhmässä (koulutusjohtaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, opintovastaava, kouluohjaaja). Viime vuosina yhteistyö opiskeluhuollon terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin kanssa on kehittynyt hyvään suuntaan. Pidämme säännöllisesti opiskeluhuollon esittäytymispäiviä lukukausien alussa sekä Hyvinvointipäiviä , joihin opiskeluhuollon toimijat osallistuvat. He ovat  tulleet opiskelijoille jo tutummaksi ja kynnys palveluihin hakeutumiseen on varmasti madaltunut. Kaikkien opintoja aloittavien opiskelijoiden kanssa käydään vierailemassa terveydenhoitajan luona, joten reitit sekä paikka tulee tutuksi kaikille.

Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi oppilaitoksessa on järjestetty jo useita koko koulun tapahtumia. Luontevia yhteisiä tapahtumia ovat vuotuisjuhlat, vaikkapa Suomi 100-juhla, ja niihin valmistautuminen. Kaikki osallistuvat juhlien järjestämiseen, joku ruokaa valmistamalla, toinen kukkaasetelmia tekemällä. Yhdessä on mukava kokoontua juhlan viettoon ja samalla oppia jotain uutta suomalaisesta kulttuurista. Säännöllisiä tapahtumia ovat kotiväenillat, joissa eri ikäisten läheiset ihmiset pääsevät tutustumaan oppilaitokseen yhdessä opiskelijan kanssa. Samalla he pääsevät maistelemaan Perhejuhlapalveluiden valmistamia suomalaisia juhlaherkkuja. Ilta onkin suosittu myös jo perinteeksi tulleen bingon vuoksi.


toimintakertomus | 20

OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI

Opiskeluhuolto

Yhteisöllisyyttä tukee myös tapamme toteuttaa opetusta. Opetusryhmissä opiskelijat tutustuvat hyvin toisiinsa. Ryhmäkokoonpano on eri vaiheissa erilainen, koska opiskelijoilla on omat opiskelupolkunsa. Eri aikaan opintonsa aloittaneet opiskelijat kohtaavat ryhmissä ja tutustuminen on luontevaa, yhdessä oppimistehtäviä tehden.   Eri tutkintojen opiskelijat tutustuvat myös helposti toisiinsa, sillä yhteisiä tutkinnonosia järjestetään  Perhejuhlapalveluiden osalta yhteisissä tutkinnonosissa ja Eloa-opinnoissa. Opiskelijat ovat antaneet meille hyvää palautetta yhteisöllisyydestä, on mukavaa kun kaikki tuntevat toisensa. Ystävällinen hymy, huomenen toivotus ja kiitoksen sanominen on arkipäivää meillä.

Yksilöllistä opiskeluhuoltoa tarvitaan tilanteissa, jolloin opiskelijan opintojen eteneminen hidastuu tai on vaarassa keskeytyä. Oppilaitoksen toimintatapana on pyrkiä puuttumaan näihin tilanteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Meitä on monta, jotka toimimme opiskelijoiden kanssa ja usein jollain on havaintoja ja tietoa opiskelijan tilanteesta. Opiskelijat tulevat myös itse kertomaan opiskelua vaikeuttavista asioista, kun heille on tiedotettu, että apua on tarjolla ja on tärkeää osata sitä pyytää. Monet asiat ratkaistaan arjen ohjaustilanteissa opettajien tai tukipalveluhenkilöstön kanssa. Joskus on syytä istahtaa rauhassa miettimään ratkaisuja ja pyytää tarvittaessa apua oppilaitoksen ulkopuolelta. Opiskeluhuollon palvelut, terveydenhoito, psykologi ja kuraattori ovat hyvin saatavilla ja yhteistyötä tehdään mielellään. Kuraattori käy viikoittain oppilaitoksella ja opiskelijat ovat hyödyntäneet hyvin hänen palvelujaan. Psykologi tulee tarvittaessa oppilaitokseen, jos opiskelijan on helpompi tavata hänet siellä. Samalla yhteistyö opiskeluasioissa onnistuu saman pöydän ääressä. On tärkeää, että yhteen kokoontuvat he, jotka voivat tukea opintojen etenemistä. Koko oppilaitoksen henkilöstön pyrkimyksenä on edistää asioiden hoitoa opiskelijalähtöisesti ja tehokkaasti.

Riitta Rantamaa ammatillinen erityisopettaja Jyväskylän palvelualan opisto


toimintakertomus | 21

JYVÄSKYLÄN PALVELUALAN OPISTO

Hankkeet

Jyväskylän palvelualan opisto on mukana:

EBoss- hyvinvointivalmennusta nuorille Oppilaitos on mukana nuorten hyvinvointivalmennushankkeessa. Kotona Jyväskylässä Valtakunnallinen Kotona Suomessa -hanke pyrkii kehittämään uudenlaisen, kaikille maahanmuuttajille yhteisen alkuvaiheen kotoutumisen palvelukokonaisuuden.   Kotopaikka Kotopaikka-hanke tukee maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden kehittämistä kohdekunnissa - tavoitteenaan löytää sujuvat, kustannustehokkaat ja paikallista työllistymistä tukevat kotoutumispolut.   Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella Hanke kehittää maahanmuuttajien integroitumista koulutuksen avulla. Tämä toteutetaan kouluttamalla toisen asteen opiskelijoista mentoreita maahanmuuttajille.  

Samassa veneessä 15.12.2016–31.12.2017

Hankkeella valmistaudutaan reformin toimeenpanoon kehittämällä ja varmistamalla yksilöllisten opintopolkujen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen arvioinnin prosesseja sekä koulutuksen järjestäjän tutkintojen myöntämisen laatua.


toimintakertomus | 22

YHTEISTYÖ JA VERKOSTOTOIMINTA TYÖSSÄOPPIMISEN KENTÄLLÄ

Ammattitaito, osaaminen ja työelämätuntemus vaativat jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä työelämäverkostojen kanssa. Jyväskylän palvelualan opisto on toiminut jo pitkään hyvin vuorovaikutteisesti työelämän kanssa. Oppilaitoksessamme on vuosien myötä muodostunut hyvin laaja työelämäverkosto työssäoppimisen ympärille. Työelämäverkosto koostuu työssäoppimispaikoista, työpaikkaohjaajista ja esimiehistä sekä muista alan toimijoista.Oppilaitoksemme kaikki opettajat toimivat työssäoppimisen ohjaavina opettajina, joten kaikki toimivat osaltaan myös tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen ja heidän toimijoiden kanssa. Tämän toimintatavan avulla opetushenkilöstön työelämäosaaminen ja vuoropuhelu työelämän kanssa on pysynyt hyvin ajantasaisena.  Vuosien myötä opettajien ja työpaikkojen kesken rakentunut työssäoppimisen verkosto näyttäytyy tänä päivänä hyvin mutkattomana ja helposti lähestyttävänä toimintaympäristönä, jossa kaikkien osapuolten on helppo ja avoin toimia. Työssäoppimisen teemaan liittyen oppilaitoksellamme järjestetään kerran vuodessa työpaikkaohjaajille työssäoppimisen ajankohtaisiltapäivä, missä käydään yhdessä läpi ajankohtaisia teemoja, koulutetaan työpaikkaohjaajia esimerkiksi arviointiin liittyvissä kysymyksissä ja saadaan tärkeää palautetta oppilaitoksemme työssäoppimisen järjestämisestä. Ajankohtaisiltapäivät tarjoavat hyvän mahdollisuuden yhteiseen vuoropuheluun työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön välillä sekä luo mahdollisuuden verkostoitumiseen saman alan toimijoille. Ajankohtaisiltapäivät ovat muodostuneet vuosien myötä vakiintuneeksi tapahtumaksi, johon työpaikat ovat osallistuvat innokkaasti mukaan. Työelämästä saadut palautteet ovat erittäin tärkeitä oman toimintamme kehittämisen ja laadun varmistamisen kannalta. Työpaikoilta kerätään jokaisen opiskelijan työssäoppimisjaksolta palautetta, samoin opiskelijat antavat palautetta työssäoppimisestaan. Näiden palautteiden kautta saamme arvokasta tietoa toiminnastamme ja pystymme kehittämään työssäoppimiseen liittyviä toimintatapojamme, ohjeistuksia sekä prosesseja asiakaslähtöisemmiksi ja työelämän tarpeita vastaaviksi. Työpaikkaohjaajat tekevät todella ansiokasta ja tärkeää työtä opiskelijoiden oppimisen sekä ammattitaidon kehittymisen hyväksi tarjoamalla aitoja oppimiskokemuksia, taitoja ja tietoja, niin itse työtehtävistä kuin työelämätaidoistakin. Lisäksi työpaikkaohjaajat ovat hyvin merkityksellisessä asemassa muodostamalla opiskelijalle mielikuvan ja mallin alan ammattilaisesta oman toimensa kautta.


toimintakertomus | 23

YHTEISTYÖ JA VERKOSTOTOIMINTA TYÖSSÄOPPIMISEN KENTÄLLÄ

Jyväskylän palvelualan opiston omat toimintaympäristöt ovat toimineet myös yhtenä hyvin tärkeänä työssäoppimispaikkana puhtauspalvelujen ja kahvilapalvelujen sektoreilla esimerkiksi erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla. Ammattitaitoiset oman alansa osaajat toimitilahuoltaja Merja Jääskeläinen ja kokki Matti Törmäkangas ovat ohjanneet opiskelijoita työpaikkaohjaajina omissa työympäristöissään puhtauspalveluissa ja ravitsemispalveluissa. Opiskelijoiden yksilölliset opintopolut toteutuvat myös työssäoppimisen osalta. Opiskelijoiden työssäoppiminen ei ole ajanjaksoon tai sisältöön sidottua, vaan opiskelijoille on suunniteltu ja toteutettu hyvin räätälöityjä työssäoppimisjaksoja opiskelijan omat tavoitteet, osaaminen ja toiveet huomioiden. Työssäoppimisen suunnittelua toteuttavat kaikki opettajat yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä yhteistyössä tiimissä. Asioista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä tiimissä, jolloin vuoropuhelua opiskelijan oppimisesta ja osaamisesta sekä ammatillisesta kehittymisestä saadaan mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti esille. Opiskelijan kanssa käydään ohjauskeskusteluja koko opintojen ajan tarpeen ja sovitun toimintatavan mukaan opettajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja opintovastaavan kesken.

Aino Koskinen opintovastaava, ammatinopettaja Jyväskylän palvelualan opisto


toimintakertomus | 24

LOPUKSI

Sinun on löydettävä alku itsestäsi ennenkuin loppu löytää sinut

Haluan kiittää kaikkia mahdollisia yhteistyökumppaneitamme niin Keski-Suomen maakunnassa kuin ympäri Suomea. Ennen kaikkea haluan omasta ja koulutuksenjärjestäjän Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry:n puolesta kiittää opetus-ja tukipalveluhenkilöstöä rohkeasta ja ennakkoluulottomasta heittäytymisestä siihen muutokseen, missä nyt elämme. Olen joka käänteessä todennut, että tämä oppilaitos on koko olemassaolonsa ajan elänyt ja vaikuttanut yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Nyt olemme pienuudestamme huolimatta vahvasti mukana tässä ajassa antamassa oman panoksemme ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Omalla kohdallani aikani ammatillisen koulutuksen parissa alkaa olla loppusuoralla. Olen ollut koulussa kaiken kaikkiaan 54 vuotta elämästäni ja siitä lähes 40 vuotta ammatillisessa koulutuksessa monenlaisissa erilaisissa tehtävissä. Tuona aikana ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut jos jonkinlaisia uudistuksia ja muutoksia. Tällä kokemuksella on helppo todeta, että välillä tuntuu siltä, että se kuuluisa

” On opittava uudestaan painamaan korva maata vasten, kuuntelemaan tämän maakunnan kalliopohjaa, sen suurten soiden hengitystä, herättävä huomaamaan, että ne ovat hengissä, hongikkojen pihka, koivujen mahla, niittyvillan hohto ja kaiken sen mikä kasvaa matalalla. On kiivettävä takaisin vaarojen laelle ja katsottava kauas. ”

polkupyörä on keksitty yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä viimeisin uudistus eli ammatillisen koulutuksen reformi poikkeaa aikaisemmista uudistuksista erityisesti siinä, että koko ammatillisen koulutuksen historian ehkä suurin uudistus tehdään samanaikaisesti mittavien rahoitusleikkausten kanssa. Jotenkin tuntuu siltä, että se on kerrannaisvaikutuksineen liian suuri pala nieltäväksi liian nopeassa aikataulussa. Toivon kaikille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville voimia ja motivaatiota kohdata tulevaisuuden haasteet, sillä ainut pysyvä asia nykyaikana on

Anna-Maija Raittila

jatkuva muutos.

Kaija Ratia-Laitinen rehtori Jyväskylän palvelualan opisto


toimintakertomus | 25

JOHTOKUNTA JA HENKILÖSTÖ 2017

Varsinaiset jäsenent

Varajäsenet

Kallio Marja, agronomi,

Jacksén Juhana, pankinjohtaja

Fredrikson Erkki, fil.lis., varapuheenjohtaja

Fingeroos Outi, professori

Katajamäki Raimo, kiinteistöpäällikkö

Knuuttila Maarit, fil.tohtori, puheenjohtaja

Mikkola Marjut, ylitarkastaja

Rehtori

Koulutusjohtaja

Ratia-Laitinen Kaija, restonomi (AMK)

Keränen Sirpa, yhteisöpedagogi (YAMK)

opinto-ohjaaja

Lehtorit Pietiläinen Paula, restonomi (AMK)

Tikkinen Tiina, restonomi (AMK)

ammatinopettaja, opinto-ohjaus

ammatinopettaja

Rantamaa Riitta, restonomi (AMK) ammatinopettaja, eritysiopetus ja opiskelijahuolto


toimintakertomus | 26

JOHTOKUNTA JA HENKILÖSTÖ 2017

Päätoimiset tuntiopettajat Ikonen Aila, restonomi (AMK)

Mäkinen Marika, restonomi (AMK)

ammatinopettaja

ammatin opettaja

Kaskilahti Katri, restonomi (AMK)

Paananen Nina, koti- ja laitostalouden

ammatinopettaja

ammatinopettajan tutkinto, ammatinopettaja

Koskinen Aino, restonomi (AMK)

Talasjärvi Sanna (HuK), äidinkieli, englanti,

ammatinopettaja, tutkintovastaava

ruotsi, suomi 2. kielenä

Kontro Kaisa (KM)

Turiigin-Münster Saila, hotelli- ja

yhteisten aineiden opettaja

ravintolaesimies, tutkintovastaava

Kuulusa-Kuoppala Reija, restonomi (AMK) ammatinopettaja

Muu henkilökunta Hämäläinen Mari, koulunkäynninavustajan

Lamminaho-Raivio Kaarina (HuK)

ammattitutkinto, opintosihteeri

opintosihteeri

Jokinen Maritta, restonomi (AMK) lasten ja

Salonen Anita, tradenomi (YAMK)

nuorten erityisohjaaja, kouluohjaaja

taloussihteeri

Jääskeläinen Merja, laitoshuoltajan

Törmäkangas Matti, suurtalouskokki

ammattitutkinto, toimitilahuoltaja

ravitsemistyöntekijä

Koskela Kathy, suurtalouskokki, ravitsemistyöntekijä

Toimintakertomus 2017  

Jyväskylän palvelualan opiston toimintakertomus

Toimintakertomus 2017  

Jyväskylän palvelualan opiston toimintakertomus

Advertisement