__MAIN_TEXT__

Page 1

JYLKKÄRI

J y väsk yl än yliop p il a slehti 26. marraskuuta 2018 – 27. tammikuuta 2019 58. vuosikerta ★★★★★

#08 10

Tuplagraduilija saa kahdet paperit yhdellä tutkielmalla

20

Nepalin naisille koulutus ei ole itsestäänselvyys

28

Yhteistyö toi Pörssille kopopalkinnon

31

Why do exchange students only socialize with their own?

14   Mikä yhdistää M.A. Nummista, 78, ja A.M.H. Seppästä, 30?

06  Pakkopulla ei maistu: yo-kuntien automaatiojäsenyys liipaisimella


Kasvo

Tutkija ja filosofi Keijo Lakkalan mukaan utopiat muistuttavat, että nykymaailma ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Teksti Petri Kaikosuo Kuva Laura Kangas “Utopisti on aina vähän narri, satuilija, jolle naureskellaan. Pitää uskaltaa asettua narrin rooliin”, hymähtää lokakuussa julkaistun Utopiat työkaluna –kirjan keskeinen puuhamies Keijo Lakkala. Kirjassa utooppista ajattelua ja sen yhteiskunnallista ja filosofista merkitystä ja potentiaalia luodataan monesta näkökulmasta. Käsittelyssä ovat esimerkiksi scifi, feministiset utopiat, oikeiston ja vasemmiston sekä kapitalistiset utopiat, Gandhin ihanneyhteiskunta sekä Jumalan valtakunta. “Idea kirjasta syntyi, kun Minna Mentula laittoi minulle viestiä Facebookissa ja kertoi haaveilevansa tällaisesta kirjasta, jossa nämä eri näkökulmat pääsisivät keskustelemaan. Minulla oli ollut sama mielessäni, joten päätimme koota työryhmän ja ryhtyä toimeen.” Lakkalaa itseään utopia kiinnostaa etenkin työkaluna kriittiseen yhteiskuntafilosofiseen ajatteluun. “Utopioiden kuvittelu avaa yhteiskunnallista ja poliittista mielikuvitusta. Kun kuvittelee toisenlaisia yhteiskuntia, niin tulee aina sanoneeksi, että tämä ei ole välttämättä paras eikä ainakaan ainoa mahdollinen maailma.” Torniosta kotoisin oleva Lakkala halusi aikoinaan opiskelemaan filosofiaa nimenomaan Jyväskylään, koska täällä opintokokonaisuuksiin kuului muun muassa Frankfurtin koulun radikaalia yhteiskuntakriittistä filosofiaa sekä Karl Marxin ajattelun tutkimusta. “Nämä asiat tulivat kursseilla vastaan heti syksyllä 2007 opinnot aloitettuani. Utopia-kuvio tuli aika pian siihen mukaan Olli-Pekka Moision Ernst Bloch -kurssin myötä. Se innosti tutkimaan vielä enemmän utopioita. Tässäpä sitä sitten on veivattu tuota yhtä asiaa.” Nyt, kun kahden vuoden kirjaprojekti on saatu päätökseen, Lakkala voi keskittyä veivaamaan utopioista väitöskirjassaan, jonka on tarkoitus valmistua esitarkastukseen ensi kesäksi. Väitöskirjassaan hän tarkastelee utopioita yhteiskunnallisina vastakäytäneinä. “Jos ajatellaan, että utopiaromaanit ovat vastakuvia yhteiskunnasta, niin erilaisia elämänmuotoja kokeilevat yhteisöt, kuten ekoyhteisöt, voidaan nähdä vastakäytänteinä.” Myös post doc -tutkimuksen aiheet siintävät jo mielessä. “Josko laventaisi eskatologiseen ajatteluun eli maailmanlopun visioihin ja pelastustarinoihin länsimaisessa ajattelussa. Tai toinen voisi olla ekososialismi konkreettisena muutoksena, kun on tää ilmastonmuutos ja muutenkin kaikki on menossa paskaksi. Ekososialismi olisi sellainen konkreettinen utopia, jolla voitaisiin nämä kapitalismin ristiriidat ja kielteiset ilmiöt ylittää.”

Faktat •

32-vuotias radikaalista poliittisesta filosofiasta sekä erityisesti utopian käsitteestä kiinnostunut filosofi, väitöskirjatutkija sekä Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelija. Yksi vuonna 2018 ilmestyneen Utopia työkaluna. Irti vaihtoehdottomuuden valheesta –kirjan toimittajista ja

02  J ylkkäri 08 · 2 018

kirjoittajista. Tunnetaan myös Ravintelivalitus-iltojen yhtenä järjestäjänä, jotka toivat akateemisen filosofian ja yhteiskunnallisen keskustelun kapakkaan. Rentoutuu lenkkeilemällä, musiikkia harrastamalla sekä juomalla kaljaa kavereiden kanssa.


»utopioiden kuvittelu avaa yhteiskunnallista ja poliittista mielikuvitusta.»

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  03


want to assist jylkkäri? You can assist us by writing, taking photos or by making illustrations. Previous experience isn’t necessarily required; the editorial staff helps when at need. Further information: jylkkari.fi/jylkkari-in-english

 JYLKKARI.FI

 @JYLKKARI

 @JYLKKARI

 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI

JYYn jäsen – muuta kotiin!

KUN ASUT KORTEPOHJASSA, VOIT… kortepohja.fi

KÄYDÄ NAAPURISSA KAVERIN LUONA KAHVILLA PYÖRÄILLÄ KAMPUKSELLE 6,5 MINUUTISSA

KÄYTTÄÄ YLIOPISTOVERKON PALVELUITA NOPEALLA NETILLÄ

SAUNOA VAIKKA JOKA PÄIVÄ

JYY Asukaspalvelut asunnot@jyy.fi 014 607201

04 J ylkkäri 08 · 2018

KUNTOILLA RENTUKAN SALILLA MAKSUTTA

NAUTTIA OPISKELIJALOUNASTA RENTUKASSA PÄIVITTÄIN

Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia.


pääkirjoitus

Perinne vastaan perustuslaki Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi

JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Jaana Kangas päätoimitta ja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimitta ja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Niko Karvanen siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Laura Kangas ——

Ei ole ihme, jos ylioppilaskunta tuntuu etäiseltä toimijalta.

ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTA JA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 6 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 28.1. • 25.2. • 1.4. • 23.4. AVUSTAJAPALAVERI Ti 27.11. klo 18 Opinkiven sauna Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA

   

jylkkari.fi @jylkkari @jylkkari

Jyväskylän ylioppilaslehti

 »Ylioppilaskuntien tekemän edunvalvontatyön toimintaedellytykset heikkenisivät ilman kaikkien opiskelijoiden jäsenyyden tuomaan legitimiteettiä ja taloudellista tukea.» Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Miika Tiainen Helsingin Sanomien haastattelussa 29. lokakuuta.

Marko Lamberg kirjoittaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) historiikin Nuoruus ja toivo johdannossa, että suurin osa opiskelijoista ei liity ylioppilaskuntaan ensisijaisesti ollakseen JYYn jäsen, vaan koska haluaa oikeuden opiskella yliopistossa. Hän myös toteaa, että kun JYY julkaisee esimerkiksi kannanoton, niin tosiasiassa kyse on pienen aktiivisen vähemmistön toiminnasta. Lamberg on ylioppilasliikkeen kipupisteiden ytimessä. Kun Suomen ensimmäinen ylioppilaskunta perustettiin, Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Ylioppilaskunta oli pieni yhteisö, jossa pystyi tuntemaan lähes kaikki opiskelijat ainakin kasvoilta. Tänä päivänä pelkästään Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu noin 12 500 opiskelijaa. Ei ole siis ihme, jos ylioppilaskunta tuntuu etäiseltä toimijalta, jonka pakollinen jäsenyys ei tunnu kaikista mielekkäältä.

 Jäsenet tulevat ylioppilaskunnalle noh, automaattisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei ylioppilaskunnan pitäisi perustella olemassaoloaan ja tarpeellisuuttaan jäsenilleen. Siinä on vielä parannettavaa, sillä ylioppilaskunta on monille opiskelijoille vieras instituutio. Ennen kuin minut valittiin Jylkkärin päätoimittajaksi, en tiennyt ylioppilaskunnan toiminnasta juuri mitään, enkä varsinkaan ollut kiinnostunut osallistumaan siihen. Riitti, että sain tarran opiskelijakorttiin ja ilmaisen kalenterin. Siitä huolimatta olen aina ollut tyytyväinen ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaja. Opiskelijoiden etua ajamaan tarvitaan joukkovoimaa, jotta äänemme kuuluu. Viimeaikainen opiskelijoiden asemaa heikentävä politiikka on hyvä osoitus edunvalvonnan tarpeellisuudesta. Sen puute rapauttaisi opiskelijoiden oikeuksia pikku hiljaa. Pidän myös tärkeänä ylioppilaskunnan tarjoamia palveluita, vaikka en itse niitä tarvitsisikaan. Haluan tietää, että tarvittaessa ja tarvitseville ne ovat olemassa. Samasta syystä olen tyytyväinen veronmaksaja: maksuton koulutus, kirjastolaitos ja julkinen terveydenhuolto ovat asioita, joiden puolesta kannan mielelläni oman korteni kekoon.

 Ajat ovat muuttuneet siitä, kun ensimmäinen ylioppilaskunta perustettiin. Koska yliopiston opiskelijoista käytettiin yleisnimitystä ylioppilaskunta, kenellekään tuskin tuli mieleen kritisoida automaattista jäsenyyttä. Perustuslakivaliokunta on tähän syksyyn asti johdonmukaisesti linjannut, että ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydelle on riittävät perusteet eikä se riko yhdistymisvapautta. Nyt valiokunta kuitenkin haluaa valtioneuvoston selvittävän, onko aika ajanut automaatiojäsenyyden ohi. On hyvin todennäköistä, että lähivuosina asiasta käydään keskustelua eduskunnassa. Silloin vastakkain ovat pitkä perinne ja perustuslaki.   J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  05


ajankohtaista Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä lause kirjattiin äänestyksen jälkeen Oulun yliopiston ylioppilaskunnan OYYn linjapaperiin 25. päivänä syyskuuta vuonna 2018. OYYstä tuli samalla ensimmäinen ylioppilaskunta, joka kannattaa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä – tai pakkojäsenyydestä – luopumista. Jokaisen yliopisto-opiskelijan on lain mukaan kuuluttava ylioppilaskuntaan. Toisten mielestä se turvaa opiskelijoiden laadukkaan edunvalvonnan, mutta toisten mielestä se rikkoo opiskelijoiden perustuslaillista oikeutta olla kuulumatta johonkin yhdistykseen. Paineita ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä koskevan lain muuttamiseen on ennennäkemättömän paljon. Perustuslakivaliokunta käsitteli lokakuussa hallituksen lakiesitystä korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä, jonka yhteydessä se otti myös kantaa ylioppilas-

kuntien pakkojäsenyyteen. Valiokunnan lausuntoon kirjattiin, että "Valiokunnan mielestä valtioneuvoston piirissä olisi syytä harkita selvitystyön käynnistämistä sen arvioimiseksi, onko ylioppilaskunnan pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta, sekä tarvittaessa ryhtyä lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi." • Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden ymmärtämiseksi on palattava aina vuoteen 1640, jolloin Turun akatemia perustettiin. Samaan aikaan syntyivät myös osakunnat, joihin otettiin mallia Keski-Euroopan yliopistoista. Ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin (nationes), jonka jäsenet olivat kansalaisia (cives). Osakuntien tehtävänä oli valvoa nuoria opiskelijoita. Osakuntaan oli pakko kuulua, sillä yliopis-

toon ei voinut muuten kirjoittautua. Yliopistossa opiskelevista ylioppilaista puhuttiin ylioppilaskuntana, vaikka virallista ylioppilaskunta-organisaatiota saatiin odottaa vuoteen 1868 asti, jolloin yleiset ylioppilaskokoukset laillistettiin. Tuolloin syntyi Suomen ylioppilaskunta, joka nykyään tunnetaan Helsingin yliopiston ylioppilaskuntana. Ylioppilaskunta oli osakuntiin jaettuja ylioppilaita yhdistävä organisaatio, joka muun muassa vastasi vuonna 1870 valmistuneen Ylioppilastalon (nyk. Vanha ylioppilastalo) rakentamiseen liittyvistä asioista. Ennakoitua suurempien kulujen kattamiseksi ylioppilaskunta keräsi opiskelijoilta seuraavina neljänä lukukautena ylimääräisen maksun. Koska jokainen ylioppilas kuului osakuntaan, kuului hän samalla myös ylioppilaskuntaan. Osakuntien pakkojäsenyys purettiin vasta vuonna 1937, mutta suurin osa opiskelijoista pysyi osakuntien jäseninä vuoteen 1969 asti, jolloin ylioppilaskunta

Onko pakkojäsenyyden aika ohi? Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydellä on lähes 400-vuotinen historia, mutta kritiikki pakkojäsenyyttä kohtaan voimistuu. Teksti ja kuva Jaana Kangas 06 J ylkkäri 08 · 2018


ajankohtaista lakkasi perimästä osakunnan jäsenmaksua oman jäsenmaksunsa yhteydessä. Vaikka osakuntien pakkojäsenyys poistui, ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys jäi. • Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys on ristiriidassa monen oikeustajun kanssa, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien automaatiojäsenyyden on todettu olevan perustuslain vastaista. Perustuslakivaliokunta lausui asiasta vuonna 2014 ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä. "Se on hyvä kysymys. Sikäli kun minä ymmärrän, niin perustuslakivaliokunnan uusi lausunto katsoo, että nykytilanne ei välttämättä ole ok", hallitusneuvos Laura Karppinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa. Karppinen kertoo erilaisen laintulkinnan johtuvan siitä, että ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lailla säädetty julkinen tehtävä. Ylioppilaskuntaa

pakkojäsenyyteen pitää olla erityisesti yhdistymisvapauden kannalta hyväksyttävät tehtävät. on vanhastaan pidetty osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa, koska sillä on merkittävä osuus yliopiston hallinnossa. "Perustuslakivaliokunta on alun perin suhtautunut ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien automaatiojäsenyyteen kielteisesti siksi, ettei opiskelijakunnille ollut ensimmäisessä ammattikorkeakoululaissa ehdotettu vastaavia julkisia tehtäviä kuin ylioppilaskunnille. Opiskelijakunnat eivät

myöskään muodostaneet ylioppilaskuntaan rinnastettavaa perinteistä osaa ammattikorkeakoulusta, vaan säännökset opiskelijakunnasta ja sen pakkojäsenyydestä olisivat olleet uusia", Karppinen sanoo. Karppisen mukaan pakkojäsenyys jossakin yhdistyksessä tai yhteisössä ei välttämättä ole perustuslain vastainen, jos kyseessä on julkista tehtävää varten perustettu julkisoikeudellinen yhdistys tai yhteisö. Julkista tehtävää varten perustetun julkisoikeudellisen yhteisön pakollista jäsenyyttä ei myöskään ole katsottu Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi. "Lähtökohtaisesti tällaisiin suhtaudutaan varauksellisesti. Pakkojäsenyyteen pitää olla erityiset yhdistymisvapauden kannalta hyväksyttävät tehtävät, kuten perusteltu tarve järjestää yhdistys lailla julkista tehtävää varten", Karppinen sanoo. Ylioppilaskunta ei ole ainoa julkisoikeudellinen yhteisö, jossa on pakkojäsenyys. Esimerkiksi Suomen Asianajajaliitto on asi-

ylioppilaskunta

1643

Ensimmäiset merkinnät osakunnista ovat vuodelta 1643. Jokaisen ylioppilaan oli pakko kuulua oman kotimaakuntansa osakuntaan, jos mieli opiskella yliopistossa.

1868

Suomen ylioppilaskunta perustettiin vuonna 1868 osakuntien yhteistyöelimeksi. Ylioppilaskunnasta tuli virallinen organisaatio.

1997

Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys kirjattiin vuonna 1997 voimaan tulleeseen yliopistolakiin. Perustuslakivaliokunta tulkitsi, ettei automaatiojäsenyys riko yhdistymisvapautta.


ajankohtaista anajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Vain yhteisön jäsenet voivat käyttää asianajaja-nimikettä. • Yliopistolaissa ylioppilaskunnalle on määritelty kolme erityistehtävää: opiskelijoiden edustajien nimeäminen yliopiston toimielimiin ja yliopiston opintotukilautakuntaan sekä opiskelijoiden perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen osallistuminen. Käytännössä viimeksi mainittu tarkoittaa YTHS:n toimintaan ja päätöksentekoon osallistumista sekä opiskelijoiden terveydenhoitomaksun keräämistä. Perustuslakivaliokunta haluaa valtioneuvoston selvittävän, onko enää olemassa niitä syitä, joita on tähän asti pidetty riittävinä perusteina ylioppilaskuntien pakkojäsenyydelle. Yliopistojen opintotukilautakunnat on lakkautettu ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on muuttumassa. Jos amk-opiskelijat pystyvät hoitamaan vastaavia tehtäviä ilman pakkojäsenyyttä, eikö siihen pystyisi myös ylioppilaskunta? Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys on oman aikansa lapsi, hallitusneuvos Laura Karppinen toteaa. Ajat, ajattelutavat ja tarpeet ovat olleet erilaiset silloin, kun ylioppilaat kokoontuivat yleisiin kokouksiin 1800-luvulla tai kun yliopistolakia säädettiin

1990-luvulla. Perustuslakivaliokunnan antama lausunto on Karppisen mukaan voimakas vinkki valtioneuvostolle ryhtyä selvittämään asiaa. Karppinen pitää todennäköisenä, että jollain aikavälillä siihen ryhdytäänkin mutta huomauttaa, että mahdollisen selvityksen tuloksia ei voi vielä ennakoida. "Eihän siinä (perustuslakivaliokunnan lausunnossa) suoraan sanota, että automaatiojäsenyydestä pitäisi luopua, vaan että ei ole itsestään selvää, että perusteet ovat olemassa", Karppinen sanoo. • Arviot siitä, mitä ylioppilaskunnille ja opiskelijoiden edunvalvonnalle tapahtuisi automaatiojäsenyyden poiston myötä, vaihtelevat. Taloudelliset vaikutukset olisivat suuret. Ylioppilaskuntien jäsenmaksurahoista katoaisi noin puolet, jos oletetaan, että yliopisto-opiskelijat käyttäytyisivät amk-opiskelijoiden tavoin. Suomen 140 000 amk-opiskelijasta noin 72 000 kuuluu omaan opiskelijakuntaansa. Osa ylioppilaskunnista on varakkaita, eikä jäsenmaksutulojen pienentyminen vaikuttaisi niiden toimintaan suuresti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY pyrkii siihen, että sen jäsenyys olisi maksutonta vuoteen 2025 mennessä.

Pienemmissä ylioppilaskunnissa edessä saattaisi kuitenkin olla irtisanomisia ja toiminnan supistumista. Osa resursseista pitäisi myös ohjata jäsenhankintaan, joka olisi pois esimerkiksi edunvalvonnasta. JYYn hallituksen puheenjohtajan Aapeli Tourusen mukaan JYYn toimintaa jouduttaisiin sopeuttamaan, mikäli automaatiojäsenyys poistuisi. Myös jäsenhankintaan pitäisi panostaa enemmän. "Edunvalvontaan käytettävät resurssit pienenisivät huomattavasti, ja lisäksi JYYn tekemä edunvalvonta olisi vaikea kohdistaa ainoastaan JYYn jäseniin", Tourunen sanoo. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Miika Tiainen toteaa, että automaatiojäsenyydellä saavutetaan paljon konkreettista hyvää opiskelijoille verrattuna siihen, että kaikki opiskelijat eivät kuuluisi ylioppilaskuntaan. Tiaisen mielestä perussyyt automaatiojäsenyydelle eivät ole muuttuneet. "Opiskelijoilta tuleva rahoitus myös vahvistaa ylioppilaskuntien autonomista asemaa. Jos rahoitus tulee yliopistolta tai valtiolta, niin se ei olisi enää samanlaista."  Juttua varten on haastateltu myös historiantutkijaa ja professoria Matti Klingeä ja SAMOKin puheenjohtajaa Marko Grönlundia. Lähteenä on käytetty HYYn ja Osakuntien historiikkeja.

JYYn edustajisto puoltaa automaatiojäsenyyttä Selvä enemmistö JYYn edustajiston jäsenistä kannattaa automaatiojäsenyyttä, selviää Jylkkärin tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 29 edustajiston 41 jäsenestä. 69 prosenttia kyselyyn vastanneista edustajista on sitä mieltä, että ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys pitäisi säilyttää. Pakkojäsenyyden haluaisi siirtää historiaan seitsemän edustajiston jäsentä. Kaksi edustajaa ei osannut sanoa kantaansa. Kaikki kyselyyn vastanneet Alvarin unionin (7), JYYn vihreiden opiskelijoiden (2), JYYn demariopiskelijoiden (1), JYYn keskustaopiskelijoiden (1) ja Jyvivan (4) edustajistoryhmien jäsenet kannattivat automaatiojäsenyyttä. Luonnontieteilijöiden kahdesta vastaajasta toinen kannatti ja toinen ei osannut sanoa. Kaikki kolme Oikeiden opiskelijoiden edustajaa vastustavat automaatiojäse08 J ylkkäri 08 · 2 018

nyyttä. P&D:n edustajistoryhmän vastaukset hajaantuivat eniten. Yhdeksästä vastaajasta neljä kannatti ja neljä vastusti automaatiojäsenyyttä. Yksi edustaja ei osannut sanoa kantaansa. Perustelut automaatiojäsenyyden puolesta ja vastaan ovat tuttuja. Vastauksissa vedottiin toisaalta yhdistymisvapauteen, toisaalta opiskelijoiden edunvalvontaan. "Automaatiojäsenyys poistaa tulosvastuuta ja mahdollistaa sellaista toimintaa, jota vain pieni osa opiskelijoista haluaa rahoittaa. Ylioppilaskunta tekee paljon tärkeää työtä, mutta sen pitäisi myös joutua todistamaan tämä jäsenilleen, ja joutua ansaitsemaan jäsenistönsä luottamus", Oikeiden opiskelijoiden Kari Suomalainen toteaa. "Jos joku sanoo, että automaatiojäsenyydestä luopuminen ei heikentäisi edunvalvontaa merkittävästi, he joko

valehtelevat tai ovat jättäneet perehtymättä asiaan. Automaatiojäsenyyden poistuminen johtaisi todennäköisesti irtisanomisiin ja pakottaisi JYYn suuntaamaan merkittävän määrän resursseja edunvalvonnan sijasta jäsenhankintaan. -- Luopumalla automaatiojäsenyydestä heittäisimme pois monen ylioppilassukupolven tärkeän työn. Luopuisimme meidän yhteisestä äänestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa päättäjiin. En itse haluaisi olla osa sitä sukupolvea, joka syrjäyttää ylioppilaskunnat, ja toivottavasti eivät halua muutkaan", Alvarin unionin Nick Bursiewicz kommentoi. Eriävistä kannoistaan huolimatta lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista edustajista on sitä mieltä, että JYYn tulisi ottaa kantaa automaatiojäsenyyteen. Perusteluissa todetaan, että kannan ilmaiseminen olisi tärkeää, koska aihe nousee toistuvasti keskusteluun.


SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan

9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA!

MYÖS MUITA HYVIÄ OPISKELIJATARJOUKSIA - TULE TSEKKAAMAAN!!! Va a s a n k atu 2 1 J Y VÄ S K Y L Ä

W W W.S OHWI.FI

Onko rohkeat ja luovat juttuideasi torjuttu isoissa mediataloissa? Huomaatko olevasi synnynnäinen johtaja, joka innostuu uusista ideoista ja saa kannustettua muita kehittymään työssään paremmiksi? Haaveiletko mahdollisuudesta saada vapaat kädet kehittää jostain lehdestä Suomen paras?

J YLKKÄRI H AK EE UU T TA

PÄÄTOIMITTAJAA

Toimita hakemuksesi, ansioluettelosi ja työnäytteesi pdf-tiedostoina osoitteeseen toiminnanjohtaja@jyy.fi. Sähköpostin otsikoksi “Jylkkärin päätoimittajan haku”. Haku päättyy maanantaina 7.1.2019 klo 12.00. Työ alkaa 1.2.2019 tai sopimuksen mukaan. Koko hakuilmoitus löytyy osoitteesta www.jylkkari.fi.

LISÄTIETOJA Päätoimittaja Jaana Kangas 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi


uutiset

J a an a K Ang a s

Liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Jani-Matti Tuomela uskoo kaksoisgradun valmistavan hyvin työelämään.

Kaksi tutkintoa yhdellä gradulla Kaksoisgradun kautta opiskelija voi yhdistää kahden eri tieteenalan maisterintutkinnot. Kaksoisgradujen tekeminen on kuitenkin harvinaista, ja tiedekuntien yhteiset linjaukset vähäisiä. Yrittäjyys kiinnosti liikunnan yhteiskuntatieteitä opiskelevaa Jani-Matti Tuomelaa jo ennen yliopisto-opintoja. Markkinoinnin ja liikuntatieteiden yhdistelmä kuulosti erinomaiselta mielessä siintäneen liikunta-alan yritysidean kannalta. Nyt viidentenä opiskeluvuotenaan Tuomela suunnittelee tiivistävänsä kaksi oppiainettaan yksien kansien väliin niin kutsutun kaksoisgradun kautta. Kaksoisgradu tarkoittaa käytännössä yhtä maisteritason opinnäytetyötä, jonka voi sisällyttää kahteen erilliseen maisterintutkintoon. Kauppakorkeakoulun opintopäällikkö Niina Simanaisen mukaan kaksoisgradut ovat kauppakorkean puolella harvinaisia, eikä niitä tehdä edes joka vuosi. Samaa sanoo koulutussuunnittelija Minna Kettunen liikuntatieteellisen tiedekunnan puolelta. Kaksoisgradua ei tule sekoittaa yhteisgraduun, joka ymmärretään useimmiten kahden tai useamman opiskelijan yhdessä tekemäksi pro gradu -tutkielmaksi. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on kuitenkin käytetty kaksoisgradusta myös käsitettä yhteisgradu. Käsitteiden käytön vaihtelevuus kertoo osaltaan siitä, että yliopiston sisällä ei ole yhteistä käsitystä siitä, mikä kaksois10 J ylkkäri 08 · 2018

gradu itse asiassa on. Se on tiedossa, että kaksoisgradu on yhden opiskelijan tekemä tavallista laajempi opinnäytetyö, jossa yhdistyvät kaksi eri tieteenalaa. Työlle pitää myös nimetä kaksi ohjaajaa, joiden kanssa laaditaan erikseen sopimus kaksoisgradusta. Selkeitä yliopisto- tai tiedekuntatason linjauksia ei kuitenkaan ole siitä, kuinka laaja kaksoisgradun tulee olla ja miten se arvostellaan. "Nämä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Jyväskylän yliopistossa uudistetaan tutkintosääntöä tämän syksyn ja ensi vuoden alun aikana. Toivoisin siihen yhteisiä linjauksia ja tarkennuksia myös kaksoisgradujen osalta", Simanainen kertoo. Kaksoisgradusta saa tavalliseen verrattuna "tuplasti" opintopisteitä: pisteet kirjataan erikseen molempiin tutkintoihin. Näin

Jos tekisin kaksi gradua, niin voisi olla, että virta jossain kohtaa lopahtaisi ja toisesta gradusta tulisi huonompi.

voisi olettaa, että kaksoisgradun tulee olla kaksi kertaa tavallista gradua laajempi. Eri tiedekuntien ohjeistuksissa lukee kuitenkin vain, että kaksoisgradun tulee olla selkeästi laajempi kuin yhden pääaineen tutkielman ja opiskelijan on osoitettava molempien tieteenalojen metodien hallinta. Tuomela on luottavainen sen suhteen, että kaksoisgradu on työmäärällisesti vähemmän vaativa kuin kaksi erillistä gradua. "Jos tekisin kaksi gradua, niin voisi olla, että se virta jossain kohtaa lopahtaisi ja toisesta gradusta tulisi huonompi. Sitten kun työelämä kutsuu, haluan saada gradun kertarysäyksellä pois alta", Tuomela pohtii. Tuomela aikoo aloittaa kaksoisgradun kirjoittamisen ensi kesänä, joten aikaa työlle on vuoden verran. "Olen lähestynyt sitä siltä kantilta, että jos saan oikeasti kiinnostavan aiheen, niin jaksaa tehdä vähän laajemmankin kokonaisuuden." Tuomelan on tarkoitus käynnistää vireillä ollut liikunta-alan liikeideansa jo tulevana keväänä. Hän uskoo siihen, että suoritettu kaksoisgraduprosessi tulee aikanaan tarjoamaan hyvän tietopohjan oman yrityksen toiminnalle.  alberto politi


lyhyesti

Kortepohjan B-talon peruskorjaus on edennyt aikataulussa ja budjetissa, kertoo Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen. B-talon remontin on määrä valmistua kesäkuun loppuun mennessä, ja uudet asukkaat pääsevät muuttamaan taloon heinäkuussa. "A-talon peruskorjauksesta saatiin hyvin oppia", Huttunen toteaa. B-taloon valmistuu 142 yksiötä. Aiemmin talossa oli kaksi asuntoa enemmän, mutta suoran kulkuyhteyden rakentaminen Rentukkaan vähentää asuntomäärää. B-talon alakertaan on tulossa opiskelutiloja, lämmin pyörävarasto, harrastusvälineiden huolto- ja korjaustila sekä "sosiaalinen pesula". Se on Huttusen mukaan pyykkitupa, jonka yhteyteen rakennetaan hengailutila, jossa voi vaikka odottaa pyykkikoneen pyörimistä. "Haaveissa olisi saada sinne biljardi- tai pingispöytä tai pöytäfutis", Huttunen visioi. Alakerran tiloihin pyritään saamaan laajat aukioloajat, mutta Rentukan kaltaista ympärivuorokautista aukioloa Huttunen ei pysty vielä lupaamaan. "Turvallisuusnäkökulma pitää varmistaa, kun aulasta on suora pääsy asuinkerroksiin." B-talon yläkertaan rakennetaan tilaussauna ja kokoustilat, joita asukkaat voivat varata käyttöönsä.  ja ana k anga s

Keijo Hämäläinen UNIFI:n hallitukseen Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on valittu Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFI:n hallitukseen vuodelle 2019. Hämäläinen korvaa hallituksessa Tampereen yliopiston rehtorin Liisa Laakson, joka väistyy tehtävästä Tampereen yliopistofuusion vuoksi. UNIFI:n jäseniä ovat kaikki Suomen 14 yliopistoa ja Maanpuolustuskorkeakoulu.   niko k arvanen

k ati kärkkäinen

Kortepohjan B-talon remontti etenee aikataulussa

Heidi Rättyä on innoissaan tulevan vuoden valtakunnallisesta edunvalvontatyöstä.

JYYn Heidi Rättyä valittiin SYL:n hallitukseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Heidi Rättyä on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2019. SYL:n liittokokous valitsi ensi vuoden hallituksensa Espoon Otaniemessä viikonloppuna. Englannin kieltä pääaineenaan opiskeleva Rättyä on vastannut tämän vuoden JYYn hallituksessa korkeakoulupoliittisista ja kansainvälisistä asioista. "Mahtavaa päästä jatkamaan edunvalvontatyötä valtakunnallisella tasolla ylioppilaskunnan hallitusvuoden jälkeen. Ensi vuosi on vaalien ja hallitusohjelmavaikuttamisen vuoksi poikkeuksellisen tärkeä, ja ylioppilasliikkeen vaikuttavuutta testataan kevään aikana tosissaan", Rättyä kommentoi. Liittokokous valitsi tulevan hallituksen puheenjohtajaksi Sanni Lehtisen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta. Rättyän ohella hallituksen jäseniksi valittiin Titta Hiltunen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta, Helmi Andersson Åbo Akademis Studentkårista, Kim Kujala Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta, Suvi Vendelin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta ja Roope Tukia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta. Suomen ylioppilaskuntien liitto on valtakunnallinen opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 132 000 opiskelijaa Suomessa. Kaikki Suomen ylioppilaskunnat ovat SYL:n jäseniä. Tänä vuonna SYL:n hallituksessa on istunut edellisen JYYn hallituksen puheenjohtaja Teemu Vasama. Hänen vastuullaan olivat koulutuspolitiikka, kansainväliset asiat sekä järjestöyhteistyö.   Niko k arvanen

Vippikassasta lainataan rahaa enää aniharvoin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn ylläpitämästä vippikassasta lainataan rahaa enää aniharvoin. Kuluvana vuonna vippikassasta on otettu lainaa kolme kertaa. Kassasta on myönnetty yksi 500 euron laina ja kaksi 300 euron lainaa. Vuonna 2017 lainoja otettiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Vippikassan käyttö on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Vuosituhannen alussa lainoja myönnettiin lähes 200 kappaletta, kun taas kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2011 enää 12. Syynä lainojen määrän vähenemiseen voidaan pitää opiskelijoiden turvautumista vähemmän työläisiin pikavippeihin ja matalakorkoiseen opintolainaan. JYYn vippikassasta lainaamiseen tarvitaan kaksi takaajaa ja lisäksi kaksi henkilöä varmistamaan takaajien nimet oikeiksi. Vippikassasta voi lainata enimmillään 500 euron summan, josta peritään seitsemän prosentin vuosikorkoa. Lainaa on mahdollista saada täyttämällä takaajien allekirjoituksilla varustettu hakemuslomake ja toimittamalla se henkilökohtaisesti JYYn taloustoimistolle henkilöllisyystodistuksen ja opiskelijakortin kera.  Niko K arvanen

poimittua »tässä on taustalla huoli siitä, että nyt eletään suomen kielen vaaran vuosia. ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä.» Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Jaakko Leino esitti Helsingin Sanomissa 26.10. huolensa englannin kielen vahvistumisesta. J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  1 1


lyhyesti

Viestinnän johtamisen ainejärjestö Imago ry äänestää kevätkokouksessaan ainejärjestön hajottamisesta. Ainejärjestö ei onnistunut saamaan lokakuun syyskokouksessaan tarpeeksi jäseniä mukaan hallitukseen. Imagon väistyvä puheenjohtaja Vilma Paavilainen kertoo, että marraskuun puolivälissä järjestetyssä uudessa kokouksessa ei myöskään saatu muodostettua uutta hallitusta. Ainejärjestön sääntöjen mukaan hallituksessa on oltava vähintään puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, tiedottaja ja talousvastaava. Ilman hallitusta ainejärjestö ei voi toimia. Entinen yhteisöviestinnän oppiaine muutti humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta kauppakorkeakouluun viestinnän johtamisen pääaineeksi reilu vuosi sitten. Muutoksen myötä Imagon jäsenmäärät ovat kääntyneet laskuun. "Aiemmin yhteisöviestinnän fukseja tuli noin 20 vuosittain, uudistuksen myötä pääaineen valinneita ja maisteriopiskelijoita on tullut viime ja tänä syksynä vain kourallinen", Paavilainen toteaa.   niko k arvanen

lukuja

151 100

Lukuvuoden 2017–2018 aikana lähes 151 100 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli lukuvuoden lopussa 3,1 miljardia euroa.

12 %

Lainaa nostaneita oli 12 % enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 408 500 ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 7 631 euroa. 12 J ylkkäri 00 · 2 018

l a ur a K ang a s

Viestinnän johtamisen ainejärjestö Imago hajoamassa Juulia Saukkonen työskenteli ennen JYY-pestiään Inarissa.

Juulia Saukkonen on JYYn uusi sopoasiantuntija Juulia Saukkonen on valittu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn uudeksi sosiaalipoliittiseksi asiantuntijaksi. Saukkonen aloittaa työssä 1. joulukuuta. JYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija vastaa muun muassa opiskelijoiden hyvinvointiin, asumiseen ja esteettömyyteen liittyvästä edunvalvonnasta. Saukkonen toimii myös JYYn toisena häirintäyhdyshenkilönä. Yhteisöpedagogiksi valmistunut Saukkonen on aikaisemmin työskennellyt muun muassa vastaanottokeskuksessa ja toiminut opiskelijakunta Humakon hallituksessa. JYY-hommiin hän siirtyy Inarista, jossa hän on työskennellyt nuorisotyön parissa. "Yhdenvertaisuus on minulle tosi tärkeää. Haluan kehittää keinoja siihen, että mahdollisimman monelle olisi erilaisia tapoja osallistua yliopistoelämään." Vapaa-ajallaan Saukkonen valmistaa koruja ja liikkuu luonnossa. Jyväskylässä hän aikookin ainakin tutustua ulkoilumahdollisuuksiin. "Tuntureita tulee kyllä varmasti ikävä."  l aura k angas

Paljun hankkimista Opinkivelle selvitetään Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta selvittää paljun hankkimista Opinkiven saunalle. Asiasta kertoi JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen edustajiston kokouksessa 22. marraskuuta. Hän totesi, että palju olisi mahdollista saada Opinkivelle jo kevään aikana. Paljun hankkimisesta on puhuttu ylioppilaskunnassa jo vuosia. 

Edustajisto palautti jäsenmaksun noston valmisteluun Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) edustajisto palautti hallituksen esityksen jäsenmaksun nostosta valmisteluun kokouksessaan 22. marraskuuta. Hallitus esitti edustajistolle jäsenmaksun korottamista kolmella eurolla 133,50 euroon ensi lukuvuodelle. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu koostuu kahdesta osasta, JYYn osuudesta ja YTHS:n osuudesta. YTHS on ilmoittanut nostavansa omaa osuuttaan jäsenmaksusta 54 eurosta 57 euroon. Hallitus esitti edustajistolle, että JYYn osuus pidettäisiin samana kuin tänäkin vuonna, 76,50 eurossa. Edustajisto halusi hallitukselta vaihtoehtoja jäsenmaksun korottamiselle, sillä JYYn jäsenmaksu on jo tällä hetkellä valtakunnallisesti verrattuna korkea. Jäsenmaksun nostoon pitäisi lähtökohtaisesti suhtautua kriittisesti. Alun perin JYYn hallitus oli tuomassa edustajiston käsittelyyn budjettiesityksen, jossa jäsenmaksun suuruus olisi säilynyt entisellään. Päätös YTHS-maksun korotuksesta tuli JYYn tietoon vasta budjettivalmistelun loppuvaiheilla, kertoo JYYn hallituksen puheenjohtaja Aapeli Tourunen. Jos hallitus olisi päättänyt alentaa omaa osuuttaan jäsenmaksusta kompensoidakseen YTHS:n osuuden kasvua, se olisi tehnyt JYYn budjettiin noin 36 000 euron loven. • Myös ensi vuoden talousarvion käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Edustajisto kritisoi hallitusta siitä, että edustajistolle ei jäänyt tarpeeksi aikaa perehtyä talousarvioon, jolloin edustajisto ei ole kunnolla perillä siitä, mistä itse asiassa päätetään. Talousarviossa esitetään muun muassa, että JYYn asuntojen vuokria nostetaan kaksi prosenttia Kortepohjan ylioppilaskylässä ja Vehkakujalla. Nosto johtuu korkotason noususta, inflaatiosta ja siitä, että palvelutaso ylioppilaskylässä on parantunut Rentukan uudistamisen myötä. Seuraava edustajiston kokous järjestetään 4. joulukuuta Ilokivessä.  


BLACK

FRIDAY Voimassa 29.11 saakka

399

*

+

Monster Hunter World kaupan päälle!

Asus GeForce GTX 1070 Ti Cerberus Advanced 8GB

Rakennettu Non-Stop pelaamista varten

Apple MacBook Air 13” 128GB (2017)

norm.1129€

799

norm.594,90€

*

Tarpeeksi ohut, kevyt ja kestävä otettavaksi mukaan kaikkialle ja riittävän tehokas suoriutumaan kaikesta paremmin kun pääset perille. Rajoitettu erä.

Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä Ma-Pe 10-17.00 | itronic.fi TM ja © 2018 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

norm.259€

219

*

BenQ 24” ZOWIE XL2411P 144Hz e-Sports Monitor Sulava pelaaminen, tasainen ja tarkka hallinta

norm.179€

69

Philips 24” 240S4QYMB Pivot -näyttö Energiaa säästävä ja ergonominen LED-näyttö

*

norm.29,90€

norm.89€

Deltaco, 16000mAh Power bank, valkoinen Täydellinen varuste matkalle mukaan otettavaksi

Kingston SSDNow UV500 480GB UV500 SSD-levy salaa sille tallennetut tiedot

6990

1990

*

*

*Kampanjahintoihin ei voi yhdistää muita alennuksia. Tarjoukset ovat voimassa 29.11 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Pidätämme oikeuden lopettaa kampanja ennen päättymispäivää ilman erillistä ilmoitusta.

KOE ELEKTRONIIKKAN MAAILMA

LÖYDÄ MEILLE

Gummeruksenkatu 6 40100, Jyväskylä

AUKIOLOAJAT Ma-Pe: 10-17

VERKKOKAUPPA www.multitronic.fi


M.A. Numminen & A.M.H. Seppänen Jylkkärin toimittaja tapasi ARTMAN-taidekollektiivin jäsenet päivää ennen heidän Vakiopaineenkeikkaansa. Miehet ovat kasvaneet aivan eri aikakausilla, mutta heillä on silti paljon yhteistä. Teksti Valtteri Parikka Kuvat Laura Kangas

14 J ylkkäri 08 · 2 018


Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa opiskeleva Arttu SEppänen ja M.A. Numminen tutustuivat vuonna 2016. J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  1 5


vas.: Arttu Seppänen eläytyy suolakurkkujen melodiseen estetiikkaan ja saattaa maistaakin yhden kokeeksi.

T

ylh.: Suolakurkut oik.: Napuen sijasta olivat selittämätön, kaksikko joutui mutta kiistattoman tyytymään Bombay tärkeä osa esiinty- Sapphiresta loihditmiskokonaisuutta. tuihin gin toniceihin.

apaninpäivänä vuonna 1891 syntyi poikkeuksellinen mies. Hän oli irrallisten ja toisiinsa etäisesti liittyvien huomioiden mestari, Henry Miller. Hänen vuokseen aloitamme haastattelun ravintola Vakiopaineessa tuntia sovittua aiemmin. Jylkkärin päätoimittaja Jaana Kangas on luvannut ruhtinaallisen 30 euron budjetin haastateltavien kestittämiseen. Se ylitettiin rajusti. Kauan ennen budjettikaton ylittämistä Vakiopaineen pipopäinen baarimikko Matti Perälä laittoi yllättävän kappalevalinnan soimaan. Ämyreistä soi teos, jossa hullunkurinen miesääni kiekuu omintakeiseen tyyliinsä Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä -ikivihreää. Kyseessä on hämmästyttävä sattuma, sillä odotamme juuri tämän laulun esittäjää haastatteluun. Toinen haastateltavamme, valtamerenvihreään Babar-pipoon sonnustautunut partasuu Arttu Mikko Henrikki Seppänen on jo paikalla. Hän kertoo tarinaa siitä hetkestä, kun hän ensimmäisen kerran tapasi nykyisen orkesterinsa toisen puolikkaan. Myös Seppänen oli tekemässä haastattelua. Hän oli tosin myöhässä. "Pitääkö vuoren tulla Muhammedin luokse?" jänisasuistaan tunnettu muusikkolegenda kysyi tuolloin myöhästyneeltä Seppäseltä.

Mutta kesken kaiken Vakiopaineen oven saranat narahtavat. Viisarit värähtävät kohti sovittua kellonlyömää. Joku astuu sisään. Hämärästä erottuu vain vanhan miehen arvokas hahmo. Jumalauta, sehän on Mauri Antero Numminen!

 Tutkimusten mukaan tämä on se tekstin kohta, jota ennen valistuneet lukijat ovat viimeistään lopettaneet lukemisen. Mutta Teille, jotka olette vielä mukana, kerrottakoon, miksi ylipäänsä olemme täällä. Seppänen ja Numminen ovat perustaneet noin vuosi sitten ARTMAN-musiikkikollektiivin, joka esittää elektronisen musiikin tahtiin lausuttuja kappaleita. Heillä on seuraavana päivänä keikka täällä Vakiopaineessa. Mitäköhän 30- ja 78-vuotiaat bändikaverit mahtavat ajatella maailmasta ja toisistaan? Nurkkapöydässä keskustelu on kääntynyt jo musiikkiin. Ovathan miehet todellisia musiikkimiehiä; toinen tuhansien esitysten moniottelija ja toinen kunnioitettavan vinyylihyllyn omistava kulttuuritoimittaja. Numminen arvostelee tämän päivän popmusiikin yksipuolisuutta. Seppänen pitää puolustuspuheenvuoron.

»Melodioilla ei ole enää merkitystä. Enää ei pyritä itsenäisesti erottuviin musiikkeihin. sanat jylläävät.» 16 J ylkkäri 08 · 2 018


"Näin vuosisataisen musiikkikulttuurin näkökulmasta sanoisin, että melodioilla ei ole enää merkitystä. Enää ei pyritä itsenäisesti erottuviin musiikkeihin. Sanat jylläävät", Numminen sanoo ja mainitsee esimerkiksi Palefacen, "jolla on paljon sanottavaa muttei melodisesti". "En nyt ihan noinkaan sanoisi", sanoo Seppänen. "Ilman muuta melodioilla on vieläkin merkitystä. On totta, että viime aikoina kansainvälisesti menestyneeseen popmusiikiin on tullut paljon vaikutteita esimerkiksi Yhdysvalloista, countrystä ja R’n’B:stä, mutta esteettiset standardit taas muuttuvat jossain vaiheessa", Seppänen vastaa. "Kyllä melodiat vielä kainalosauvoina menevät", Numminen lisää velmuillen, mille Seppänen naurahtaa. "Suosittua suomalainen popmusiikki ainakin on", Numminen toteaa. Kaksikon musiikkikeskustelu on värikästä seurattavaa. Varsinkin, kun he tuntuvat olevan koko ajan hieman eri linjoilla, mutta kuuntelevat toistensa näkemyksiä suurella mielenkiinnolla. Lopulta löytyy eräs selkeä konsensus melodia-asiasta: Dingo teki omana aikanaan joukosta poikkeavia, hyviä melodioita. No, millaista herrojen mielestä on hyvä musiikki? "Richard Wagnerin oopperat", Numminen toteaa ykskantaan kiero hymy kasvoillaan. Seppänen ei halua vastata liian laajaan kysymykseen yhtä nasevasti, vaan maalailee aavistuksen perusteellisempaa vastausta. "Haluan, että musiikki saa minut vaikuttumaan", Seppänen aloittaa. "Kyllähän Wagner on vaikuttava! Tule joskus minun kanssa kuuntelemaan", Numminen murjaisee tavaramerkkiseen tyyliinsä. "Olen toki minäkin Wagnerini kuunnellut, mutta miten tähän kysymykseen voi oikein vastata? Esimerkkinä voisin nostaa vaikka

Seppästä ja Nummista yhdistää muun muassa kiinnostus underground-kulttuuriin.

Low-yhtyeen uusimman Double Negative -levyn, joka on sellainen rocklevy, jollaista ei todellakaan ilmesty joka vuosi. En ole koskaan kuullut mitään vastaavaa." Numminen toivoisi vielä samanlaista kysymystä kirjallisuudesta ja elokuvista, sillä hänellä on ollut napakat vastaukset valmiina kuulemma jo 50 vuotta. No, sano nyt sitten. "Kirjallisuudesta Samuel Beckett ja elokuvista Luis Buñuel." Seppänenkin haluaisi vastata, muttei tiedä, mitä sanoisi. "Ehkä minäkin vanhempana opin vastaamaan yhtä kategorisesti", Seppänen naurahtaa.

 Jostain syystä Numminen on ujuttanut keskusteluun Napuen taistelut ja samannimisen gin-juoman jo niin monta kertaa, että epäilen häntä maksetuksi mainosmieheksi. Ymmärrän silti vinkin ja käyn tiskillä. Jylkkärin piikkiin kirjataan Napuen puuttuessa Bombay Sapphire -gin tonicit. Kulttimainetta nauttivan Baarien mies -kirjan tekijä juo siis muutakin kuin keskiolutta. (Psst, Numminen on myöntänyt Seppäselle luvan Baarien mies -jatko-osan tekoon. Saa nähdä, tuleeko sitä.) Seppäsellä ja Nummisella on ollut keikoillaan tapana tilata suurieleisesti Napue gin tonicit lavalle keikan loppupuolella. Joskus se on johtanut siihen, että samoin tekee lähes koko yleisö ja jalo juoma ehtyy välittömästi. Tämä on tiedossa myös Vakiopaineessa, J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  1 7


ARTMANin performanssia voisi luonnehtia adjektiivein "hämmentävä”, ”tavaton”, ”kokeellinen”, ”hupsu” ja ”kaheli”.

mutta vielä keikkaa edeltävänä iltana sitä ei valikoimista löytynyt. "Se juodaan aina karpaloilla ja rosmariinilla", he sanovat toisiaan täydentäen. Mitä yhteistä ARTMAN-yhtyeen jäsenillä on? "Olemme usein eri mieltä musiikillisista asioista, mutta meitä yhdistää halu hämmentää. Ymmärrämme molemmat kokeellisuuden ja performanssien päälle", Seppänen sanoo. Numminen on samaa mieltä ja jakaa kehunsa lähes 50 vuotta nuoremmalle ystävälleen. "Arttu on suurenmoinen tyyppi, ilahduttava poikkeus suomalaisessa kulttuurielämässä. Yhtäkkiä julkisuuteen tuli räväkkä mies, joka ei räväytä vain Keski-Suomessa, vaan myös pääkaupunkiseudulla ja Turussa." Numminen sanoo vielä, ettei Seppänen ole suinkaan hänen ainoa nuori ystävänsä. "Olen aina viihtynyt nuorempieni kanssa. Kolmekymppisenä olin kaksikymppisten kanssa ja niin edespäin. En kylläkään muista, olinko silti 15-vuotiaana 5-vuotiaiden kanssa", Numminen leukailee. ARTMAN:lle on tarjottu levytysmahdollisuuksia, mutta he

aikovat todennäköisesti jatkaa vain hämmennystä herättävänä, performoivana ryhmänä. Tärkeintä on hauskanpito. ARTMAN:n keikoilla saatetaan esimerkiksi puhaltaa kuplia suolakurkkupurkkeihin tai soittaa puhelinluetteloa.

 Tunnilla aikaistettu haastatteluaikamme on kulunut vikkelästi ja Jylkkärin juomapiikki on jo selvästi liian pitkä. Yksi syyllinen on 1800-luvun lopulla syntynyt kirjailija Henry Miller. Numminen nimittäin lähetti aiemmin päivällä Seppäselle tekstiviestin (tai siis "AiMesitsisin"), jossa hän ehdotti haastattelun aikaistamista: "Art, aikaistetaan yo-lehden haast.! Tv:stä tulee Henry Miller klo 20. Pakko nähdä! Haast. klo 18 Vakioβa. T. junamän". Numminen vahvistaa, ettei tästä aikataulusta totisesti voi lipsua. Mutta vielä ehdimme hetken jutella. Seppästä, Nummista sekä tavallaan Milleriäkin yhdistää suhde Jyväskylään ja kiinnostus tabujen rikkomiseen. Vuonna 1962 Jyväskylän raastuvanoikeus määrättiin takavari-

»tabujen rikkominen oli hauskaa 60-luvulla, mutta maailma on nykyään aivan toisenlainen.» 18 J ylkkäri 08 · 2018


Pitkän uran tehnyt M.A. Numminen on kaveerannut aikanaan esimerkiksi Juice Leskisen kanssa. "Niistä reissuista ei paljon muisteltavaa jäänyt”, hän muistelee.

koimaan Millerin Kravun kääntöpiiri -romaanin suomennos "liian epäsiveellisenä ja roisina". Suomennos oli Pentti Saarikosken käsialaa. Samankaltainen kohtalo kävi Nummiselle neljä vuotta myöhemmin, kun hänen keikkansa keskeytettiin yliopiston päärakennuksella – laulut sukupuolioppaiden teksteistä olivat liikaa. Jyväskylän Kulttuuripäivien johtaja, professori Päivö Oksala katkaisi sähköt kesken esityksen ja Nummisesta tuli toden teolla kuuluisa. Jälkimmäisestä tapauksesta Seppänen teki lehtijutun liki 50 vuotta myöhemmin ja useiden käänteiden kautta ARTMAN päätyi esiintymään ensimmäisen kerran Jyväskylän Kesässä (entiset Kulttuuripäivät) vuonna 2018. Nykypäivän tabuja Nummisen mielestä voisivat olla esimerkiksi vähemmistöjen oikeudet ja maahanmuutto, mutta molemmat ovat yhtä mieltä siitä, ettei tässä ajassa ole enää tarpeellista provosoida näitä keskusteluja. "Rasistisia ja vähemmistöille ilkkuvia lauluja on joskus aikanaan tehty jo ihan tarpeeksi", Seppänen toteaa. "Tabujen rikkominen oli hauskaa 60-luvulla, mutta maailma on nykyään aivan toisenlainen. Raivoa saisi kyllä vieläkin aikaan", Numminen sanoo.

 Numminen on aina ollut paitsi musiikin ja kulttuurin myös akateemisuuden ja sivistyksen ystävä. Vuonna 1960 hän muutti Helsinkiin opiskelemaan kansantaloustiedettä. Pian oppiaineeksi kuitenkin

vaihtui valtio-oppi ja tämän jälkeen sosiologia, kielitiede ja filosofia. Tähtitiedettäkin hän luki. Musiikki kuitenkin vei miestä, eikä hän koskaan valmistunut. Tästä huolimatta hänet on nimitetty vuonna 2011 Åbo Akademin ja vuonna 2014 Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi. Numminen on profiloitunut kielipolitiikan puolestapuhujana. Hän on ehtinyt opiskella suomalais-ugrilaisia kieliä, kansanrunoutta sekä bantu- ja eskimokieliä. Lauluja hän on esittänyt muun muassa saksaksi ja ruotsiksi. Numminen oli iloinen suomen kielen lautakunnan kannanotosta, jonka mukaan suomen kielen asema on vaarassa. Helsingin Sanomissakin hän on kertomansa mukaan nähnyt kirjoitettavan: "Vapise Paleface". "Ilman pilkkua ja huutomerkkiä!" Numminen parahtaa. Mutta nyt on aika maksaa Jylkkärin paisunut juomapiikki tyhjäksi. Nummisen on ehdittävä hotelliin Yle Teeman ääreen – Henry Miller -dokumentti alkaa pian. Ennen lähtöään hän vielä hieman moittii Seppäsen kehnoa toisen kotimaisen taitoa. Numminen on nimittäin huolissaan myös ruotsin kielen asemasta. Siksi hän näyttää meille, miten voi tilata raitiovaunulipun ruotsiksi – Vakiopaineesta – niin hän tekee kuulemma aina Helsingissäkin. "Käytän tähän nyt 2,90, jotta näette, miten se toimii." Paluuviestinä hän saa iPhoneensa raitiovaunulipun ruotsiksi. Niin hän suosittelee muidenkin tekevän, jos mielii raitiovaunukyytiä. Valitettavasti raitiovaunulla hän ei pääse Jyväskylän Scandiciin. Baarimikko soittaa Nummiselle perinteisen pirssin.  J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  1 9


2 0 J ylkkäri 08 · 2 018


Khokanan kylässä Nepalissa asuu kolme naista, joiden koulutusta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on tukenut. Taloudellinen apu on antanut naisille mahdollisuuden tavoitella parempaa elämää. Teksti ja kuvat Heli Pikkarainen

Kolme nepalilaista nuorta naista istuu minua vastapäätä ja hymyilee ujosti. Olemme Khokanan kylässä, kansalaisjärjestö Loo Niva Child Concern Groupin toimistolla. Toimisto on vaatimaton. Matka pääkaupunki Kathmandun keskustasta Khokanaan kestää yli kaksi tuntia. Minulle suositeltiin matkaamista moottoripyörätaksilla, sillä autot eivät välttämättä kestä ehjänä perille asti. Naisten kotikylä Khokana on osa Kathmandun, Lalitpurin ja Bhaktapurin muodostamaa pääkaupunkialuetta. Sitä on välillä vaikea uskoa, kun katselee ympärilleen: Vaikka Kathmandussa uusien talojen rakentamiseen on panostettu, Khokana on täynnä kiviröykkiöitä ja mutaisia teitä. Khokanassa asuvien sosioekonominen tausta on alhainen, ja moni alueen ihmisistä on lukutaidoton. Suurimmaksi osaksi kylässä asuu kastittomia eli daliteja sekä heimotaustaisia ihmisiä kuten newareja. Daliteilla ja heimotaustaisilla henkilöillä ei ole asemaa kastijärjestelmässä, mikä aiheuttaa toisinaan haasteita esimerkiksi työn saamiselle, vaikka kastijärjestelmään perustuva ihmisten

syrjiminen onkin laitonta Nepalin perustuslain mukaan. Olen Nepalissa monitoroimassa kehitys- ja kulttuuriyhdistys Aurora Borealiksen Academic Sponsorship Programia, jota myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta rahoittaa. Ohjelman tavoitteena on auttaa taloudellisista vaikeuksista kärsiviä nuoria peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Jos siis olet viime huhtikuun jälkeen ostanut JYYn kehy-lounaslippuja Ilokivellä tai maksanut jäsenmaksun yhteydessä vapaaehtoisen kehy-maksun, olet auttanut 23-vuotiasta Alka Malia, 18-vuotiasta Albina Maharjania ja 22-vuotias Kalpana Maharjania hankkimaan itselleen koulutuksen.

 Nepalissa koulutus ei ole itsestäänselvyys. Osalle väestöstä jaetaan huonot kortit käteen jo syntymässä, sillä tyttöjen ja heimotaustaisten nuorten mahdollisuudet kouluttautua ovat heikot. Perheissä, joissa on sekä poikia että tyttöjä, mieluiten kouluJ yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  2 1


Alka Mali (vas.), Albina Maharjan ja Kalpana Maharjan ovat voineet opiskella Academic Sponsorship Programin tuen avulla.

tetaan pojat. Tyttöihin ei haluta satsata taloudellisesti: heidän ei uskota tuovan tulevaisuudessa perheelle mitään, sillä he siirtyvät miehen sukuun avioliiton jälkeen. Naisista suurin osa päätyy kotivaimoiksi, jolloin he ovat taloudellisesti riippuvaisia puolisoistaan. Jopa alaikäisiä pakotetaan avioliittoon. Myös seksuaalinen väkivalta on yleistä. "Jos nepalilaiset naiset tiedostavat oikeutensa, meillä on mahdollisuus lopettaa haitalliset traditiot. Koulutuksen kautta tämän voi saavuttaa", Loo Niva Child Concern Groupin perustaja ja toiminnanjohtaja Narendra Dangol sanoo. Dangol haluaa olla Khokanan kylässä muutoksen tekijä. Vuonna 1994 – vain 13-vuotiaana – hän perusti kylään kirjaston palvelemaan yhteisön tarpeita paikallisen lastenoikeusjärjestön tuella. Kolme vuotta myöhemmin Dangol perusti oman järjestön, Loo Niva Child Concern Groupin, ajamaan lasten etuja. Dangolin unel-

mana oli perustaa yhteisö, joka auttaa lapsia ja nuoria saavuttamaan paremman tulevaisuuden koulutuksen kautta. Paljon on saatu aikaan kahdessa vuosikymmenessä. Järjestö auttaa alueen vähävaraisia lapsia ja nuoria muun muassa tarjoamalla heille tukea peruskoulutukseen ja sen jälkeisiin opintoihin. Tuettavia lapsia ja nuoria on yli kaksisataa. Loo Niva on onnistunut vaikuttamaan paikallisten asenteisiin ja tyttöjen koulutus on saatu 20 vuodessa nousuun. "Naisten lukutaitoprosentti oli 90-luvun lopussa vain 40 prosentin luokkaa Khokanan alueella. Nyt tytöistä lähes kaikki menevät kouluun ja oppivat lukemaan", Narendra Dangol kertoo.

»unelmani oli tulla lääkäriksi, mutta luovuin unelmastani, koska tiesin sen olevan liian kallista.» 22  J ylkkäri 08 · 2018


Narendra Dangol haluaa muuttaa nepalilaisten asenteita naisten koulutusta kohtaan. Työtä on vielä paljon jäljellä.

Nepalin infrastruktuuri on paikoin erittäin heikko. Moottoripyörä voi olla autoa varmempi kulkupeli Khokanan kuoppaisilla teillä.

Bagmati Rural Municipalityn peruskoulun pihalta avautuu upeat maisemat. Taustalla voi nähdä paikallisia sinappitehtaita.

Ilman taloudellista tukea Albina Maharjanin, Kalpana Maharjanin ja Alka Malin opinnot olisivat päättyneet jo kauan sitten. Kaikki kolme ovat heimotaustaisia, mistä kertoo jo Albinan ja Kalpanan sukunimi: Nepalissa sukunimi määräytyy usein yhteiskunnallisen aseman tai heimotaustan mukaan. Albina ja Kalpana eivät ole sukua toisilleen, vaan Maharjan-sukunimi kertoo, että he kuuluvat nevari-heimoon. Heimotaustaisten nuorten mahdollisuudet kouluttautua ovat heikot. Albina Maharjan on toiseksi vanhin perheen kuudesta lapsesta. Äiti työskentelee matonkutojana ja sisko sairaanhoitajana. Isä on kuollut jo vuosia sitten. Perheen isän kuolema johti hänen perheensä taloudelliseen ahdinkoon, sillä nepalilaisessa yhteiskunnassa mies on perheen pää. Jos mies kuolee, perhe on ongelmissa. Albina työskentelee opettajana, mutta hän haaveilee kirjanpitäjän urasta. Vaikka nuorilla olisi mahdollisuus kouluttautua, taloudellisen pääoman puute sanelee, mihin ammatteihin heillä on varaa opiskella. "Unelmani oli tulla lääkäriksi, mutta luovuin unelmastani, koska tiesin sen olevan liian kallista. Eikä minulla olisi ollut aikaa", sanoo Alka Mali ja painaa päänsä alas vienosti hymyillen. "Nyt opiskelen kirjanpitäjäksi, se on edullisempaa. Tuen avulla minun ei tarvitse huolehtia opintojen maksamisesta. Huoleni on

vähentynyt", hän jatkaa. Malin perheeseen kuuluu hänen lisäkseen isä, äiti ja pikkusisko. Äiti työskentelee kotiapulaisena. Mali tekee töitä opintojen ohella, sillä perheen isä on alkoholisti eikä äidin kotiapulaisen palkka riitä elättämään perhettä. Narendra Dangol kertoo, että työpaikallaan tilitoimistossa Mali on ahkera ja pidetty työntekijä. "Hän on erityisen älykäs ja hänellä on potentiaalia saavuttaa elämässä mitä tahansa" Dangol sanoo hymyillen, saaden kyyneleen valumaan Malin silmäkulmasta. Kalpana Maharjan on naisista ainoa, joka on naimisissa. Hän elää miehensä perheen luona. Ilman tukea hän olisi joutunut lopettamaan opintonsa, sillä puolison perhe ei halunnut maksaa opintoja. Opintojensa ohella Kalpana tekee kortteja ja myy niitä. "Haluan opiskella sosiaalityöntekijäksi, jotta voin palvella Khokanassa asuvia ihmisiä ja auttaa heitä", hän kertoo.

 Monella tapaa tilanne on parantunut kahdessa vuosikymmenessä, mutta paljon on vielä tehtävä. Sortavat asenteet ovat juurtuneet tiukasti yhteiskuntaan, eikä niitä murreta helposti. Vierailen Bagmati Rural Municipalityn peruskoulussa, jossa J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  2 3


myös Alka Mali, Albina Maharjan ja Kalpana Maharjan ovat aloittaneet koulunkäyntinsä. Maisemat koulun pihalta ovat upeat. Koulurakennus on täysin uusi, luokat ovat pieniä ja ne ovat täynnä oppilaita. Koulun seinässä lukee "Education is the light of life". Saapuessani paikalle lapset juoksevat uteliaina ovelle ja opettajilla on täysi työ saada heidät takaisin opiskelemaan. Koulun rehtori kertoo, että edelleen noin kolmasosa lapsista lopettaa koulun ennen peruskoulun viimeistä luokkaa. Syynä ovat lähes aina taloudelliset ongelmat sekä kielteinen asenne koulutusta kohtaan. Koulussa opiskelee noin 150 lasta vuosiluokilla 1–5. Lisäksi koulussa toimii varhaiskasvatuksen luokka, jossa on lapsia vaihtelevasti 30–40 päivittäin. Uutena haasteena on Dangolin mukaan opettajien motivaation puute erityisesti valtion kouluissa. Opettajat saavat palkkansa ilman, että panostaisivat opetuksen laatuun millään tavalla. Opetus perustuu edelleen pääasiassa ulkoaopettelun toistoon, ja tähän Dangol toivoo muutosta. "Toivottavasti voimme tehdä jotain asialle. Yritämme kouluttaa 2 4 J ylkkäri 08 · 2018

opettajia ja vakuuttaa heitä, että lasten opettaminen on tärkeää. Heissä on tulevaisuus." Myös lasten vanhemmat ovat huomanneet opettajien motivaatiopulan ja reagoineet siihen omalla tavallaan: lähettämällä pojat yksityiskouluihin, joissa opetuksen oletetaan olevan laadukkaampaa ja laittamalla tytöt ilmaisiin valtion kouluihin. Tyttöjä sortava asenne jatkuu siis edelleen, mutta on vain muuttanut muotoaan. "Masentavaa", Dangol toteaa ja pudistaa päätään.

 Academic Sponsorship Programin myötä Alka Malin, Albina Maharjanin ja Kalpana Maharjanin huoli opintojen rahoittamisesta on hälvennyt. Aikaisemmin hankaluuksia tuotti työn ja opiskelun yhdistäminen, sillä töitä piti tehdä enemmän opintojen maksamisen ja perheen elättämisen turvaamiseksi. Tulevaisuudessa Dangol haluaa kehittää Youth Sponsorship


Nepalilaiset toipuvat edelleen vuoden 2015 maanjäristyksestä. Monet menettivät talonsa ja odottavat edelleen apua korjaustöihin.

Fakta Academic Sponsorship Program Academic Sponsorship Program on Aurora Borealis ry:n ja Loo Niva Child Concern Groupin yhteinen tukiohjelma vähävaraisille nuorille. •

Ohjelman kautta vähävaraiset heimotaustaiset tai kastittomat nuoret voivat saada korkeakouluopintoihinsa taloudellista ja sosiaalista tukea. •

JYY aloitti yhteistyön Aurora Borealiksen kanssa keväällä 2018 ja yhteistyö jatkuu vuoden loppuun. •

JYY on rahoittanut projektia noin 4500 eurolla. Rahat ovat tulleet Ilokiven kehy-lounaslipuista sekä jäsenmaksun yhteydessä kerättävästä vapaaehtoisesta kehy-maksusta.

edelleen noin kolmasosa lapsista lopettaa koulunkäynnin ennen viimeistä luokkaa.

Programia edelleen. Tavoitteena on, että ohjelman piiriin saataisiin enemmän tarpeessa olevia nuoria. Lisäksi Dangol kertoo, että hän haluaisi aloittaa psykososiaalisen valmennuksen sekä uravalmennuksen ohjelmassa oleville nuorille. Psykososiaalinen valmennus olisi ohjausta, joka auttaisi nuoria kohtaamaan haastavia tilanteita, kuten opiskelujen paineita tai työn ja opiskelun yhteensovittamista. Uravalmennus taas auttaisi nuoria löytämään itselleen sopivia työmahdollisuuksia jo opiskelujen aikana. Valmennukset mahdollistaisivat Dangolin mukaan sen, etteivät nuoret jäisi tuen loppumisen jälkeen tyhjän päälle, vaan he näkisivät erilaisia mahdollisuuksia kaikkialla ympäröivässä maailmassa. Dangolin mielestä kortit, joita Kalpana Maharjan valmistaa, ovat loistava esimerkki innovatiivisesta ajattelusta, jolla tavalla hän haluaa myös muiden nuorten ajattelevan. "Hän tarvitsi rahaa, mutta ei voinut lähteä kotoa, joten hän alkoi valmistaa kortteja kotona. Eikö se olekin hienoa?" Haastattelumme Alka Malin, Albina Maharjanin ja Kalpana Maharjanin kanssa lähestyy loppuaan. Naiset asettuvat kuvaan ja hymyilevät. Narendra Dangol pyytää heitä kiittämään Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaa, joka on auttanut heitä matkalla parempaan elämään. Nuoria naurattaa ja he sanovat ”Thank you”.

 Uusi aamu valkenee jälleen Khokanaan. Sinappiöljyä valmistavan koneen hurina kuuluu jostain kaukaa ja lapset juoksevat kouluun. Kylän miehet ovat asettautuneet tien reunaan tupakalle ja samalla naiset asettelevat maissia kuivamaan aurinkoon. Ihmiset hymyilevät, nauravat ja jutustelevat hyväntuulisesti. Huomaan, että tapaamieni nuorten sinnikyys ja Narendra Dangolin innokkuus ja tapa katsoa tulevaisuuteen ovat tarttuneet myös minuun. Epätoivo on väistynyt mielestäni ja tilalle on tullut toivo, jota on aina. Sittenkin.  

Kirjoittaja on kehitys- ja kulttuuriyhdistys Aurora Borealiksen sihteeri. Hän oli Nepalissa tutustumassa Loo Niva Child Concern Groupin toimintaan ja valvomassa Academic Sponsorship Programin etenemistä. J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  2 5


Better food. Better thinking.

= Exam results. Vuoden viimeinen lounas tarjoillaan 14.12. Loppuvuoden aikana Ilokiven ravintolassa tehdään muutostöitä.

Semmalaiset toivottavat tsemppiä syksyn viimeisiin tentteihin!

RAVINTOLA AVATAAN UUDELLA ILMEELLÄ

MA 7.1.2019 HUOM! Pe 30.11. lounas päättyy jo klo 14 henkilökunnan pikkujoulujen vuoksi.

Muistathan

myös

VER! ILOKIVI LEFTO Mitä?

kaa jäänyttä ruo li y a lt a a n u Lo rajälkeen, kun mukaan sen lo tuu arkisin k u e lk u s la to vin 17-17.15.

Miten?

an: 2,7 e Omaan rasia tai an: 3 e Ilokiven rasia dl) (rasiat max 9

Keskussairaalantie 2

 JYLKKARI.FI

26 J ylkkäri 08 · 2018

 @JYLKKARI

 @JYLKKARI

 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI


kulttuuri

Ilokiven elokuvat Waiting for Barcelona

pe tteri K i v imäk i

Juho-Pekka Tanskanen | Suomi 2018 | 1h 25min Ti 27.11. klo 18 Arvosana: 4/5

Puhkupillit esiintymässä Jyväskylän yliopiston vuosijuhlilla keväällä 2018.

Simpsoneista Les Miserablesiin Puhallinorkesteri Puhkupillien For your ears only -konsertti la 1.12. Jyväskylän Yliopiston Musica-rakennuksen salissa M103 klo 18. Liput 15e/8 e.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä pääsee nauttimaan elokuvien tutuista sävelistä, kun Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit esittää For your ears only -konserttinsa. Orkesterin kapellimestarit, musiikkitiedettä opiskeleva Saana Sutinen ja musiikkikasvatusta opiskeleva Lassi Takanen, ovat innoissaan tulevasta esityksestä. ”Päästään nyt soittamaan jotain muuta kuin joulumusiikkia syyskauden lopuksi”, Takanen kertoo. Luvassa on monipuolinen kattaus kappaleita tunnetuista menestyselokuvista, kuten Les Miserablesista ja Myrskyluodon Maijasta. Suurten, taidemusiikkimaisten teosten rinnalle on haettu myös kevyempiä ja humoristisempia sävellyksiä. ”Siitä tuli ihan meidän näköinen ohjelmisto. Soitamme muutenkin laidasta laitaan

hyvin erityyppistä musiikkia”, Sutinen hehkuttaa. Konsertin ohjelmisto muotoutui orkesterin nuotistosta löytyneiden kappaleiden pohjalta. Myös Puhkupillien jokasyksyinen viikonloppuleiri Konnevedellä tarjosi uusia ideoita. Puhkupillit ovat suunnitelleet elokuvamusiikille omistettua esitetystä jo pitkään. Elokuvamusiikkia löytyi ohjelmistosta valmiiksi, joten siihen oli helppo tarttua. ”Aiemmin olemme soittaneet lastenkonserteissa biisejä lastenelokuvista. Sitä kautta aloimme miettiä, että voisimme soittaa myös muuta elokuvamusiikkia”, Puhkupillien markkinointivastaava ja pasunisti Satu Alatalo kertoo. Kuluva vuosi on ollut Puhkupilleille monin tavoin antoisa. Keväällä orkesteri juhli 35-vuotista taivaltaan, ja tänä syksynä sen riveihin on kertynyt tavallista enemmän uusia soittajia ja soittimia. “Orkesterin vahvuuteen on tulevaan konserttiin saatu myös basisti, joka luo uudenlaista soundia pohjasointiin”, Alatalo kuvailee.  Nikl a s Pelkonen

Waiting for Barcelona on audiovisuaalisesti onnistunut dokumentti Mousta, joka kerää romumetallia ja musisoi Barcelonan kaduilla ilman papereita. Oikeisiin töihin ei ole asiaa ilman virallisia papereita ja virkavalta haittaa yritystoimintaa parhaansa mukaan. Tanskasen teos onnistuu hyvin konkretisoimaan sen, kuinka nykyiset käytännöt Espanjassa ja monissa EU-maissa luovat kahden kerroksen väkeä yhteiskuntaan. Toisilla on toivoa, mahdollisuudet ja tulevaisuus, toisilla on kädessä heikommat kortit jo heti alkuunsa. Dokkari ei tarjoa ratkaisuja tai moralisoi, vaan enemmänkin toteaa asiantilan. Odotin kuitenkin, että syvemmälle aiheeseen oltaisiin porauduttu joko yhteiskunnallisten rakenteiden tai henkilökuvan puolella.  Tero Uuttana

The Miseducation of Cameron Post Desiree Akhavan | USA 2018 | 1h 31min Ti 11.12. klo 18 Arvosana: 2/5

Amerikoissa ollaan innovatiivisia ja käännytetään homoseksuaaleja takaisin heteroiksi. Tästä henkisestä pahoinpitelystä kertovan elokuvan tarina sijoittuu 90-luvulle, jossa tytöistä pitävä 16-vuotias Cameron (Chloë Moretz) lähetetään vanhempiensa toimesta eheytysleirille, jossa “pahoista” taipumuksista opitaan pois. Ja tietäähän sen, miten siinä käy. Leffassa ei ole suurempia vikoja, paitsi omaperäisyyden puute. Sama tarina on nähty eri variaatioissaan varsin monesti jo aiemmin. Tämä on varmasti merkittävä elokuva monille amerikkalaisille teini-ikäisille, mutta ei valitettavasti minulle.   Tero Uuttana Ohjelmistossa myös 26.11. klo 18 Mik a K aurismäki Double Feature: Valehtelija + Zombie ja kummitusjuna 3.12. klo 18 Ensimmäisenä kuussa 4.12. klo 18 M 10.12. klo 18 Tuhansien silmien edessä 17.12. klo 18 Kesä 18.12. klo 18 The Name of the Game J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  2 7


Petteri Karjalainen, Jonna Kautto, Katariina Saarinen ja Katariina Palotie kuuluvat Pörssin kopojaostoon. Saarinen on myös JYYn hallituksessa tänä vuonna.

l a ur a k ang a s

yhteisöt

Kurssit kuntoon keskustelemalla Kun ainejärjestö kehittää opetusta yhteistyössä yliopiston henkilökunnan kanssa, tulee hyvää jälkeä. Pörssin korkeakoulupoliittinen toiminta palkittiin kunniamaininnalla. Ainejärjestöt kehittävät opetusta parhaiten yhteistyöllä ja positiivisella asenteella. Mallia voi ottaa ainakin kauppatieteiden ainejärjestö Pörssiltä – se nimittäin sai kunniamaininnan lokakuussa, kun jaettiin vuosittaisia opetuksen kehittämisen palkintoja. Tänä vuonna ainejärjestö sai palkinnon ensimmäisen kerran. Pörssi edustaa 1800:aa opiskelijaa yhdeksästä eri opintosuunnasta. Koulutuspolitiikassa riittää siis tehtävää, ja siksi tekijöitä onkin paljon: Pörssin hallituksessa on kopovastaava, ja hänen apunaan on eri opintosuuntien opiskelijoista koostuva kopojaosto. Kopojaostossa on yhteensä toistakymmentä jäsentä. Hallituksen kopovastaava koordinoi toimintaa ja tapaa muun muassa tiedekunnan dekaanin säännöllisesti joka kuukausi. Opintosuuntien vastaavat tekevät ruohonjuuritason työtä ja ovat yhteyksissä eri aineiden henkilökuntaan. Pörssin toimivan kopotoiminnan salaisuus piileekin paljolti hyvässä yhteistyössä henkilökunnan kanssa. "Meidät kutsutaan kaikkeen, missä vähänkään kaivataan opiskelijoiden mielipiteitä", sanoo Pörssin tämänvuotisen hallituksen kopovastaava Petteri Karjalainen. 28 J ylkkäri 08 · 2 018

"Henkilökunta oikeasti reagoi opiskelijoiden toiveisiin. Jos kerrotaan hyvin perusteltu argumentti, miten asioita pitäisi muuttaa, niin kyllä sille annetaan painoarvoa", lisää laskentatoimen opintosuunnan kopovastaava Katariina Palotie. Hyvät välit henkilökuntaan eivät tietenkään synny yhdessä yössä. Pörssin hyvä tilanne on monen vuoden sinnikkään työn tulosta. Karjalaisella tulee kopovastaavana vuodenvaihteessa täyteen kolme vuotta, mutta kiitos kuuluu hänen mukaansa myös hänen edeltäjilleen. "Välejä ei ole tarvinnut rakentaa alusta uudestaan, kun hallitus on vaihtunut, vaan aina on ollut jatkuvuutta." Pienemmissä ainejärjestöissä tarvitaan tietenkin vähemmän kopoihmisiä kuin suurissa. Niissä on kuitenkin vaarana se, että kaikki taakka kertyy yhden kopovastaavan harteille. Niissä kannattaakin hakea tukea

ainejärjestöjen kannattaa pyrkiä vuoropuheluun, ei vastakkainasetteluun tai sormella osoitteluun.

kanssaopiskelijoilta, kertoo Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn korkeakoulupoliittinen vastaava Joachim Kratochvil. Opiskelijoita voi kannustaa kehittämään opetusta esimerkiksi kyselyillä. "Kun opiskelijat ovat joukolla mukana ehdottamassa uudistuksia, niin henkilökuntakin tietää, että ne eivät ole vain ainejärjestön hallituksen vaan kaikkien opiskelijoiden toive", Pörssin Karjalainen sanoo. Ainejärjestön olennaisin korkeakoulupoliittinen tehtävä on taata jäsenistölleen hyvää opetusta ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Ainejärjestön ei kuitenkaan kannata ottaa pelkkää valittajan ja vahtikoiran roolia. Paljon parempi lopputulos saadaan, jos asioista keskustellaan ja jos tuodaan myös uusia ideoita kehiin, sanoo Kratochvil. "Ainejärjestöjen kannattaa pyrkiä vuoropuheluun, ei vastakkainasetteluun tai sormella osoitteluun. Ainejärjestön kannattaa esimerkiksi itse ehdottaa uusia kursseja, jotka tuntuisivat opiskelijoista kiinnostavilta ja hyödyllisiltä." Karjalainen muistuttaa, että hyvä opetus vaatii molemmilta osapuolilta myönteistä asennetta ja tahtoa kehittyä. "Pitää ehdottomasti kiittää kauppakorkeakoulua yhteistyöstä."  l aura k angas


Kehitysyhteistyön aika ei ole ohi Wilma Jyrkinen Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen noin 10,7 prosenttia maailman ihmisistä. Niin monella ei ole tarpeeksi ruokaa ja juomaa säilyäkseen hengissä. Se on aivan liian suuri määrä suhteessa siihen, miten vauraassa maailmassa me elämme. Omaa etuoikeuttaan on vaikea käsittää, koska emme ikinä ole kokeneet sellaista kurjuutta, jossa jokainen päivä voi olla taistelua pelon ja kuoleman välillä. Siltä haluaa sulkea silmänsä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus lähtee siitä, että pidämme myös heikommassa asemassa olevista huolta. Ei ole ihmisen valinnoista kiinni, onko hän syntynyt köyhyyden tai kriisien keskelle vai ei. •

Ylioppilaskuntamme on tänä vuonna lahjoittanut kehitysapua sekä katastrofirahastoon että kaikista köyhimpien nuorten koulutuksen tukemiseen. Ylioppilaskunnan kehitysyhteistyö on väylä vaikuttaa edes hieman. Kehitysyhteistyötä ei voi erottaa muusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, sillä kyse on vain poliittisesta tahtotilasta. Tämä on meidän maailmamme. Me emme tiedä, mihin ilmastonmuutos, kriisien kärjistyminen ja

eriarvoisuuden kasvaminen johtavat, mutta tiedämme, että tulevaisuus ahdistaa ja jopa pelottaa. Me olemme niitä, joilla on mahdollisuus valita ja tehdä muutoksia arjessamme, toisin kuin ihmisillä, jotka vähiten voivat vaikuttaa omaan toimintaansa tai päätöksentekoon. •

Ilmastonmuutos on täällä, ja siitä kärsivät erityisen heikossa asemassa olevat. Sen vuoksi kunnianhimoisia päätöksiä tarvitaan sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi että kehitysyhteistyön tukemiseksi. Ensi vuoden vaaleista on tulossa ilmastovaalit, mutta toivon myös kehitysyhteistyön nousevan keskusteluun. Bruttokansantulosta 0,7 prosentin ohjaaminen suoraan kehitysyhteistyöhön tulee olla päätavoite, sillä on selvää, ettei globaali markkinatalousjärjestelmä ole pystynyt korjaamaan kehittyvien maiden ongelmia itsestään. JYY tekee kunnianhimoista vaalivaikuttamista, sillä me olemme ne, joihin tämän hetken päätökset tulevat vaikuttamaan. Haluammeko maailman, jossa on vähemmän kriisejä ja vastakkainasettelua vai maailman, jossa olemme pian keskellä katastrofia?  

ilmastonmuutos on täällä, ja siitä kärsivät erityisen heikossa asemassa olevat.

 ajankohtaista JYYn toimisto kiinni vuodenvaihteessa 19.12.2018-6.1.2019

Keskustoimiston ollessa suljettuna opiskelijakorttiin ei ole mahdollista saada lukuvuositarraa, mutta opiskelijastatuksensa voi todistaa FrankAppin avulla.

Konsertti joulutunnelmissa Musicalla 5.12. klo 18.

JYYn kehitysyhteistyövaliokunta, Jyväskylän YK-yhdistys ja Aurora Borealis ry järjestävät yhdessä joulutunnelmaisen hyväntekeväisyyskonsertin. Lippuja voi ostaa etukäteen bailataan.fi-sovelluksesta.

historia

Katu pimeäksi, soihdut saapuvat Itsenäisyyspäivän soihtukulkue 6.12.1959.

Vuonna 1956 ylioppilaskunta alkoi juhlistaa itsenäisyyspäivää soihtukulkueella. Vuotta myöhemmin, itsenäisyyden 40-vuotisjuhlana soihtuja oli 400, ja kaupunki pimensi katuvalot niiltä kaduilta, joilla kulkue eteni. Soihtukulkue järjestetään vuosittain edelleen.

ol av i p orri / j y väsk yl än yliopis ton tiedemuseo

.

ylioppilaskunta

J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  2 9


paska kotiseutu

Jonkulaiset on jonkulaisia ja muut on mitä sattuu Jos joku on vähänkään erilainen, se ei Putasjärvellä voi ellää tulematta vähän hulluksi.

sitä mä tässä vain ajattelin...

Olen kotoisin Jongun kyläpahasesta Putasjärveltä. Peräkylien peräkylältä, jossa on talavisin pimiää ja kesäsin hyttyset purree persiestä. Sielläpäin sanotaan, että jonkulaiset on jonkulaisia ja muut on mitä sattuu. Jongulla pelataan talavisin kovasti jääkiekkova, vaikkei sitä tiijä, osaako siellä siinäkään lajissa kukaan mittään. Putasjärvelle kun on tyypillistä, että siellä ei mikään toimi. Ei koskaan. Ei sitten ikinä. Paikalliset poliitikot oli niin suuruuvenhulluja, että tekivät Putasjärvestä kaupungin, vaikka siellä ei ole ikinä ollut mittään muuta, kuin palijo suota. Kai ne luuli, että se kuulostaa hienommalta, kun on kaupunki, vaikka oikiasti se on pelkkä kylä ja olisi aidompaa sanoa sitä kyläksi. Putasjärvellä melekein kaikki on aivopesukepulaisia ja jos joku on jottain muuta, niin se on hirviä seurapiiririkos. Kaikki pojjaat mennee Putasjärvellä inttiin. Minä olen vieläkin

ainoa nainen, joka meijän kylältä on käynyt intin. Muut ei ehi, kun niillä on kiire joutuva naimisiin ja kakaista liuta kakaroita. Se on keino varmistaa, että Putasjärvellä ei mikkään muutu paremmaksi. Putasjärvellä ei kukkaan saa olla mittään, eikä saa olla varsinkaan yhtään erilainen. Pittää ellää ja olla justiinsa niinku kaikki muutkin viimeset sata vuotta, eikä mittään saa koskaan muuttaa. Jos joku on vähänkään erilainen, se ei Putasjärvellä voi ellää tulematta vähän hulluksi. Vaikka Ouluun ne kaikki sieltä lähtee, kun ei kukkaan voi ellää Putasjärvellä sekoamatta. Oulua pitemmälle eivät pääse, kun ei ne uskalla. Maalima on putasjärveläisten mielestä niin hirviän pelottava. Putasjärvellä ajatellaan asioista monesti, että mitä se hyövää? Siihen ajatukseen on heleppo jäädä jummiin ja sitten jää peräkamarin poijjaksi tai tyttäreksi kotikylälle. Sen takia siellä Putasjärvellä ei ole mittään.   Maria ronk ainen

tekstarit Nimimerkille "Opintotuet opiskeleville": Kyllä sais tulorajoissa olla tilannekohtaista vaihtelua. On meitäkin, joiden on pakko selviytyä ilman asumistukea, koska siviilisääty, ja jotka ollaan jo tyydytty halvimpiin mahollisiin asunnontapaisiin. huvikseen kuk a an töitä tee Päärakennuksessa kirjaamon vieressä on kaksi identtistä vessaa. Erotettuna miesten ja naisten vessoiksi kyltillä. ja toiseen useammin jonoa. yhden k yltin takia. Miksi ylioppilaskunnat ovat antaneet opiskelijakortin mobiilisovelluksen monopolioikeuden Frank-sovellukselle, joka paskapostaa jatkuvalla syötöllä mainoksia opiskelijoiden puhelimiin? olispa kilpailua En ymmärrä Ilokiven hiljaista ruokatilaa. Ihmiset pölöttävät siellä ihan yhtä paljon kuin muuallakin. Jos käytätte huonetta, olkaa hiljaa. Muuten sen tarkoitus menee hukkaan. MISSÄ HILJAISUUS? Jätä oma viestisi: jylkkari.fi tai 045 137 1957

3 0 J ylkkäri 08 · 2018


LAST WORDS

»Exchange is a unique experience to meet new people. Yet, few exchange students mingle internationally.» Alizée Rat The writer is a French exchange student who loves travelling, cooking and writing.

Have you ever walked around campus and heard a language you weren’t familiar with? As a French exchange student this experience would be normal to me since I don’t understand either Finnish or Swedish. But if you listen closely, you might notice that all those unfamiliar languages are in fact German, Spanish, French, or even Japanese. Before coming to Jyväskylä, I had this naïve idea that once in Erasmus, I would only talk in English, and after a few months I would be able to interact in Finnish, at least for small talk with locals. The reality is very different. Most exchange students here in Jyväskylä only hang out with people from their own country, and therefore only speak their own language. If you don’t believe me, take a walk around Roninmäki on a Wednesday evening, and in a few minutes you will find either a French or a Spanish party organized in one of the buildings. Those types of gatherings are so common that it has become a cliché. Many people have told me stories about their exchange experiences where, no matter what the country was, there was a French student group that didn’t really socialize with locals or people from other countries. The idea here is not to blame those people, but instead try to understand them and also ask ourselves if one can really enjoy the full Erasmus experience without interacting with people from other cultures.

 The Erasmus+ program is organized around four areas: education, training, youth work and sports, which are, according to the European Commission, the “key to promote common European values, foster social integration, enhance intercultural understanding and a sense of belonging to a community”. Following those guidelines, one may think that the first step to share common European values would be to understand European cultures. And what better way to do this than to interact with others? I’ve learnt more about European countries and their cultures in two months of being here than in my entire life. Every time we have dinner or drinks with my friends we start asking questions like “oh, how do you say this in Polish?” or “is there something like that in Italy?”. Those kinds of interactions are so interesting for us, that

I really wonder why so many people refrain themselves from having them. When asked for reasons why exchange students don't hang out with people from other countries, the two main answers are difficulty and fear. Difficulty and perceived lack of knowledge on how to interact with Finns also play a role in why exchange students don't try to hang out with locals. A number of students even say that they’re not here to socialize but only to validate one criteria of their curriculum and get their diploma. But still, it makes you wonder: is it that hard or frightening to walk up to someone you don’t know and say “Hi! How are you? I’m X and I’m from Y, what about you?” After all, getting out of your comfort zone and trying new things seems to be the whole point of any Erasmus experience.

 Today, more than ever before, it is necessary to create stable and long-term cooperation between countries, in order to tackle problems like climate change, famine, poverty and wars. With the recent surge in the numbers of migrants coming to Europe, either for security or climate reasons, we have seen developed countries close their doors to people in need, and the rise of populism and far-right political parties. Erasmus+ was established, according to the European Commission, as “an effective instrument to promote the inclusion of people with disadvantaged backgrounds, including newly arrived migrants”. It might seem a little far-fetched to you, but interacting with a fellow student that you know nothing about – especially if they're from another part of the world – is the first step to create a sense of community among us, students from all over the world. 

»TODAY, MORE THAN EVER BEFORE, IT IS NECESSARY TO CREATE STABLE AND LONG-TERM COOPERATION BETWEEN COUNTRIES.» J yl k k ä r i   0 8 · 2 0 1 8  3 1


Suoramarkkinointi Mega Oy on yli 30-vuotias Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön.

Suoramarkkinointi

MIKSI VALITA JUURI MEGA?

Muuta puhe rahaksi!

• Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Maksamme selkeän provision eikä meillä ole peruutusvaraa • Tiedät päivittäin, paljonko olet tienannut • Jatkuva vähimmäistakuupalkka ja palkka maksetaan myös koulutusajalta • Palkkapäivä on kaksi kertaa kuussa • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia • Megassa on hyvä ja kannustava työilmapiiri

Megassa osataan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Hanki itsellesi työkokemusta, josta on hyötyä koko loppuelämäsi ajan.

Oletko kova puhumaan? Meillä on sinulle TÖITÄ! 045 7731 3752

megaduuni.fi

Profile for Jylkkärin toimitus

Jylkkäri 8/2018  

Onko aika ajanut ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden ohi? ARTMAN-kollektiivi kertoo, mikä heitä yhdistää. Tuplagraduilija saa yhdellä tutkielma...

Jylkkäri 8/2018  

Onko aika ajanut ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden ohi? ARTMAN-kollektiivi kertoo, mikä heitä yhdistää. Tuplagraduilija saa yhdellä tutkielma...

Profile for jylkkari
Advertisement